KOULUN. pieni KULTTUURIKIRJA

Transkriptio

1 KOULUN pieni KULTTUURIKIRJA KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA

2 Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet 17 kuntaa: Hanko Iisalmi Imatra Juuka Jyväskylä Karjaa Karkkila Kittilä Lapinlahti Nakkila Oulu Pohja Pori Sievi Tammisaari Tuusula Vehmaa Muita kuntia: Espoo Helsinki Kuopio Porvoo Rovaniemi Savonlinna

3

4 KOULUN pieni KULTTUURIKIRJA Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekasvatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty joitakin Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi. Opetushallitus/kirjasto (Hakaniemenkatu 2) PL Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)

5 Koulun pieni kulttuurikirja Toimittanut Inari Grönholm Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma

6 Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto ja tekijät Graafinen suunnittelu: GRIDSYSTEMS ISBN Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002 Kirja on luettavissa Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa: julkaisut 2

7 Sisällys Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet kunnat Muita taide- ja kulttuurikasvatusta kehittäneitä kuntia Koulu taiteen ja kulttuurin kohtauspaikkana Aslak Lindström...5 Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri... 9 Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas Inari Grönholm...14 LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA 16 ALUKSI Johdanto Osa 1 Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita...17 Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen...17 Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa...18 Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä Koulun kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä Rahoitus...19 Seutukunta voimavarana...20 Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana...20 Paikallisuus voimavarana...21 Ison kaupungin malli Pienen kunnan malli Yliopistokaupungin malli Kuntaverkosto mallina Pohjoiskarjalainen kunta Eteläkarjalainen kaupunki Porvoon malli Koulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen...28 KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ 29 Osa 2 Hyviä malleja...29 Kulttuurikortti Helsingin kaupungissa Kulttuurikurssi kulttuurikortin käytön tukena K9-kortti Kuopion kaupungissa Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi Kirjasto ja sanataide taiteen perusopetus Museo, perinneopetus ja koulu Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä Teatteri ja koulu yhteistyössä Elokuva ja koulu Taiteen perusopetus ja koulu Taiteilija koulussa - Langan tie Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö 3

8 Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö Paikallislehdet, radio ja televisio koulun tukena Kummitoiminta koulun tukena Osa 3 OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN 51 Lapinlahden lukion malli Kittilän kunnan malli Lukiodiplomit Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö Platonin Akatemia Kaunista matematiikkaa oppiaineiden integrointia Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian oppikurssi kouluille Taiteen parantava voima Porin kaupungin Talli-projekti Porin kaupungin Romani-projekti Kulttuurien välisyys koulussa Taikomo monikulttuurinen projekti Helsingissä Comenius Euroopan Unionin ohjelma kouluille Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteistyötä Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa Hangon malli Porin malli Nakkilan malli Koulun kerhokeskus koulutyön tuki ry. Tutkiva oppiminen Osa 4 OPETTAJIEN KOULUTTAMINEN 66 Esimerkkejä Imatralta ja Jyväskylästä Opetushallituksen järjestämä koulutus Osa 5 Osa 6 SAMMANDRAG PÅ SVENSKA 67 Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh Tips för kultur i skolan Karis 1918 Konstnärer på Espis HYVÄ TIETÄÄ BRA ATT VETA 70 Sanastoa Yhteystietoja Rahoituslähteitä Kirjallisuutta

9 Koulu taiteen- ja kulttuurin kohtauspaikkana ALUKSI Aslak Lindström Tunnettu suomalainen kuvataiteilija Outi Heiskanen vieraili Vehmaalla Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Kunnan loppuraportissa siteerataan Outi Heiskasen sanoja Taiteeni on lähtöisin sydämen lastenkamarista. Kuvataiteilija osui oikeaan. Ei vain taide vaan myös kulttuuri on kotoisin sydämen lastenkamarista, paikasta, missä on tilaa kasvulle, oman minuuden etsimiselle ja haparoiville kysymyksille ihmisenä olemisesta. Tietoinen mielikuvituksen kehittäminen auttaa lasta ja nuorta kasvamaan empaattiseksi ja yhteistyökykyiseksi aikuiseksi. Taide ja oma taiteellinen toiminta lisäävät iloa, mielihyvää ja virkistystä elämässä sekä tuovat lohtua. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti. Tässä taideaineilla on tärkeä tehtävä. On kuitenkin muistettava, että taidekasvatuksen vaikutukset eivät ole heti nähtävissä vaan vasta ajan mittaan. Nykyisen tietämyksen mukaan jo luolissa eläneet esi-isämme ovat pyrkineet esteettisiin tekoihin. Taide on siis ollut osa jokapäiväistä elämää. Filosofi Esa Saarinen puhuu arjen koreudesta. Nykytaide on vuoropuhelua johon me kaikki voimme osallistua. Valistuksen ajasta lähtien tiede ja taide on erotettu toisistaan. Nyt uudella vuosituhannella on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tieteen ja taiteen vuoropuheluun. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö. Tämä on mahdollista silloin, kun oppilaat saavat hyvää opetusta sekä taiteessa että tieteessä ja heille kasvaa ymmärrys taiteen ja tieteen sisäisistä rakenteista. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana oli kulttuuriperinnön opetusta sekä museoiden ja koulujen yhteistyötä tukeva Suomen Tammi -projekti, joka jatkuu vielä vuoteen 2004 Suomen Tammi+ -hankkeena. Siinä yhteistyökumppaneina ovat Opetushallitus, Museovirasto ja uutena osapuolena ympäristöministeriö. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuuriidentiteettiä, tuntemusta omasta ja vieraista kulttuureista. 5

10 Jo käynnissä olevan Suomen Tammi+ -hankkeen lisäksi on suunnitteilla uusi kärkihanke Kulttuurin ja luovuuden kehittämisohjelma. Se on jatkoa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmalle ja jatkuu vuoteen Yleissivistävän koulun opetussuunnitelmien uudistamistyö on käynnissä. Opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon valtioneuvoston kulttuuripoliittiset kannanotot. Näitä ovat Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Muotoilupoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia sekä Lastenelokuvan kehittämisohjelma. Lisäksi ovat valmistuneet Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi ja Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministeriölle lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sekä muistio valtioneuvostolle lasten kulttuurikeskusten verkosta Taikalyhty. Näissä kaikissa asiakirjoissa velvoitetaan koulu vahvistamaan ja monipuolistamaan taide- ja kulttuurikasvatustaan. Kirjoittaja on Opetushallituksen yleissivistävän linjan ylijohtaja. Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on antaa välineitä ja innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekasvatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty joitakin kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi. Skolan som träffpunkt för konst och kultur Aslak Lindström Den kända finländska konstnären Outi Heiskanen besökte Vehmaa i samband med samarbetsprogrammet Skola och kultur. I kommunens slutrapport citeras Outi Heiskanen som sade, att konsten uppstår i hjärtats barnkammare. Bildkonstnären hade helt rätt. Inte bara konsten, också kulturen har sitt ursprung i hjärtats barnkammare, ett ställe där det finns rum att utvecklas, söka sitt jag, möjligheter att ställa trevande frågor om människans varande. Att medvetet utveckla sin fantasi hjälper barn och unga att utvecklas till 6

11 empatiska och samarbetskunniga vuxna. Konst och konstnärlig verksamhet ger glädje, välbehag och förströelse men också tröst i livet. Till den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen hör att ge varje människa en grundbildning och en kulturell identitet. Här har samtliga konstämnen en viktig uppgift. Det bör emellertid hållas i minnet att konstfostrans effekter inte genast syns utan att det kräver en längre tid. Allt sedan upplysningstiden har vetenskap och konst skiljts åt. I dag, i det nya årtusendet, märks dock en strävan till dialog mellan de två. Ett centralt mål i samarbetsprogrammet Skola och kultur var en dialog mellan konstämnena och övriga läroämnen. Detta är möjligt när eleverna får bra undervisning i både konst och vetenskap och de börjar inse konstens och vetenskapens inre egenskaper. Enligt vad vi vet i dag strävade emellertid redan grottmänniskan efter estetisk verksamhet. Konsten har med andra ord varit en del av det dagliga livet. Filosofen Esa Saarinen talar i dag om vardagens skönhet. Vår tids konst är en dialog som vi alla kan delta i. Undervisningen i kulturarvet samt Den finska eken -projektet, som stöder samarbetet mellan skolor och museer, ingick i projektet Skola och kultur. Den finska eken fortsätter ännu till år 2004 som Den finska eken+. Samarbetsparter är här Utbildningsstyrelsen, Museiverket och miljöministeriet som ny medverkande. Projektets viktigaste syfte är att stärka elevernas kulturidentitet, deras kännedom om den egna kulturen och om främmande kulturer. Utöver Den finska eken+, som pågår, planeras ett nytt spetsprojekt Kultur och kreativitet. Det är en fortsättning på samarbetsprojektet Skola och kultur och pågår till år Förnyandet av den allmänbildande skolans läroplaner pågår. I arbetet måste statsrådets kulturpolitiska ställningstaganden beaktas: Statsrådets arkitekturpolitiska program, Statsrådets beslut om Finlands designpolitik, en strategi för byggnadsarvet och ett program för utveckling av barnfilm. Vidare finns ett förslag till statsrådet gällanden ett konst- och konstnärspolitiskt program och Centralkommissionens för konst förslag till kulturpolitiskt program för barn till undervisningsministeriet. I dessa dokument åläggs skolan att stärka sin konst- och kulturfostran och göra den mångsidigare. 7

12 Aslak Lindström är överdirektör i linjen för allmänbildande utbildning vid Undervisningsstyrelsen. Syftet med denna skrift är att ge tips och entusiasmera till utvecklande av skolorna så att de blir kulturcentra där kulturfostran har sin givna plats och där konstämnen, andra läroämnen och kulturlivet möts i vardagen. I boken har samlats modeller som befunnits goda och kan utnyttjas av andra. I slutet av boken finns ett sammandrag på svenska. 8

13 Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri Suomalaisen koulutusjärjestelmän kansallinen sivistystehtävä jatkuu 2000-luvulla uusien haasteiden keskellä. Elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen lisäksi koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulun tehtävät ja merkitys eivät jää pelkästään koulualueen sisälle. Lukuisat käytännön esimerkit Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman pilottikunnissa vuosina ilmentävät oivalla tavalla koulun ja sen ympäristön välitöntä merkitystä toisilleen. Tieto ja osaaminen antavat yksilölle mahdollisuuden hyvään, henkisesti rikkaaseen elämään. Tekninen tietotaito ei yksin riitä, vaan jokainen yksilö tarvitsee luovuutta, vahvan eettisen selkänojan, sosiaalisia taitoja ja esteettistä tajua nähdä, kokea ja tuntea. Oman aikamme mielikuva- ja suoritusyhteiskunnassa on aikaisempaa tärkeämpää tarjota jokaiselle ihmiselle pysyvät sivistykselliset valmiudet osallistua inhimilliseen toimintaan, arvioida tietoa ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Koulun kulttuurikasvatus on avainasemassa. Vahva kansallinen identiteetti avaa väylän kansainvälisyyteen. Koululaitos on siirtänyt kansallisen kulttuurimme perintöä aina seuraaville sukupolville. Oman kansallisen kulttuurin, kielen ja historian tuntemus antaa valmiuksia elää monikulttuurisessa maailmassa. Yksi suurimpia haasteita niin nyt kuin tulevaisuudessakin on se, miten yhteiskunnallinen eheys ja etninen ja kulttuurinen moninaisuus pystytään yhdistämään siten, että molemmat pääsevät kukoistamaan, ja miten kulttuurinen moninaisuus voidaan omaksua niin, ettei synny kulttuurien välistä yhteentörmäystä, vaan pikemminkin harmoniaa, yhteiseloa ja innovaatioita. Sivistynyt ihminen pystyy kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään muita kulttuureja. Kulttuuriseen moninaisuuteen kasvattamisessa koululla on siten merkittävä tehtävä. Erilaiset kulttuuri- ja taidelaitokset muodostavat omilla aloillaan Suomessa ainutlaatuisen valtakunnallisen verkoston. Teattereiden, orkestereiden, kirjastojen ja museoiden verkot kattavat varsin hyvin 9

14 koko Suomen. Kansalaisjärjestöjen, eri yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten oma kulttuuritoiminta ja aktiivisuus kulttuurin tekijöinä, tuottajina ja harrastajina ovat kunnan kulttuuri-ilmapiirin perusta. Koulu ja opettajat ovat osaamisensa vuoksi usein avainasemassa. On tärkeää, että kukin lapsi löytää kiinnostuksen kulttuurin harrastamiseen ja tekemiseen. Koulu on yhä yhteisön keskus, niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissakin. Koulun tehtävä on kasvanut yhteistyössä muiden koulutuskeskusten ja kulttuurilaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa perinteistä tietotaidon jakajaa laajemmaksi. Koulujen toimitiloissa lasten ja aikuisten luovuus tulee esille erilaisissa taide- ja vapaaajan kerhoissa, ja koulut osallistuvat lähiympäristönsä kulttuurin yhteistyöprojekteihin. Kulttuurimme kehittyy muutosten ja kohtaamisten kautta niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin vuorovaikutuksessa. Koulussa uusi ja vanha, historia ja nykyhetki seurustelevat keskenään jokaisena koulupäivänä. Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen on vastaisuudessakin yksi kuntien keskeisimmistä hyvinvointitehtävistä. Paikallistasolla tarvitaan tavoitteita, uskallusta etsiä uusia tapoja palvelujen tuottamiseksi ja tahtoa ylittää toimintaa mahdollisesti rajoittavat hallintorajat. Vapaus suunnitella koulutyötä paikallisesti antaa mahdollisuuksia yhteistyöprojekteihin oman alueen kulttuurilaitosten ja taiteilijoiden kanssa. Omaa toimintaa tulee arvioida kaikessa rauhassa, ja hyvät käytänteet ja yhteistyöverkostot pitää säilyttää. Ne toimivat erinomaisina malleina muille kouluille ja yhteisöille. Kaupunkikulttuurin tunnusmerkkinä pidetään kulttuuripalveluiden monipuolisuutta. Tärkeää on löytää keinoja kulttuuripalveluiden saatavuuteen myös haja-asutusalueilla. Tiivis yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on paikallisessa kulttuuritoiminnassa erittäin keskeistä. Koulun ja kulttuuritoimen yhteishankkeet ovat tärkeitä. Erilaisilla huomionosoituksilla, palkinnoilla, kilpailuilla ja hankemäärärahoilla voidaan kiinnittää huomiota kulttuuritoimintaan ja virittää siihen kohdistuvia odotuksia. Kirjoittaja on opetusja kulttuuriyksikön päällikkö Suomen kuntaliitossa. Non scolae sed vitae discimus on vanha, mutta aina ajankohtainen koulutuksen ohjenuora. Elämänkoulu jatkuu tutkintojenkin jälkeen, mutta matkaa on helpompi tehdä, kun evästyksenä on ravinteikas annos sivistystä. Kulttuuristamme voi jokainen löytää omalle identi- 10

15 teetilleen tärkeitä sisältöjä sekä ajattomia ja monipuolisia virikkeitä. Koulun ja sen kulttuuritoiminnan evästyksillä rakennetaan tulevaisuutta. Skolan ger vägkost för livet Anneli Kangasvieri Det finländska skolsystemet står mitt uppe i nya utmaningar på 2000-talet. Skolans uppgift är inte bara att ge kunskaper och färdigheter som är nödvändiga i livet utan att också fostra eleverna till humana och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar. Skolans uppgifter och betydelse når också utanför skolområdet. Många praktiska exempel i pilotkommunerna i Skola och Kultur-projektet under åren visar på ett utomordentligt sätt på skolans och miljöns ömsesidiga direkta betydelse. Kunskaper och kunnande bäddar för ett gott och rikt liv för individen. Tekniskt kunnande är inte nog, varje individ behöver kreativitet, ett starkt etiskt fundament, sociala färdigheter och en estetisk medvetenhet som hjälper honom eller henne att se, erfara och känna. I vår tids trend- och prestationssamhälle är det viktigare än tidigare att erbjuda varje människa tillfälle att uppnå bestående bildningskompetens och att ge henne beredskap att delta i mänsklig verksamhet, kritiskt bedöma information och påverka sitt eget liv. Skolans kulturfostran är här i nyckelställning. En stark nationell identitet öppnar vägen till internationalism. Av tradition är det alltid skolinstitutionen som gett vårt nationella kulturarv vidare till följande generation. Kännedom om landets nationella kultur, språk och historia ger beredskap för ett liv i en mångkulturell värld. En av våra största utmaningar såväl nu som i framtiden är hur vi ska kunna motverka splittring av samhället och samtidigt respektera den kulturella mångfalden så att både det gamla och det nya kan blomstra. Med andra ord gäller det att omfatta den kulturella mångfalden så att kulturkrockar undviks och harmoni, samlevnad och innovationer uppstår mellan kulturerna. En bildad 11

16 människa kan kommunicera med olika människor och förstå andra kulturer. Fostran till kulturell mångfald är därmed en väsentlig uppgift för skolan. Olika kultur- och konstinstitutioner bildar ett unikt, riksomfattande nätverk inom sina egna områden i Finland. Det finns vältäckande teater-, orkester-, biblioteks- och museinät i landet. Basen för den enskilda kommunens kulturella klimat utgörs av den kulturverksamhet och aktivitet som kulturaktörer, kulturproducenter och kulturutövare står för dels inom ramen för medborgarorganisationer, sammanslutningar och grupper, dels som enskilda kommuninvånare. Skolan och lärarna spelar ofta en nyckelroll genom sitt kunnande. Det är viktigt att varje barn har kulturella intressen. Skolan är alltjämt byns hjärta både i städerna och på landet. Skolans roll har vidgats i samarbetet med andra utbildningscentrer, kulturinstitutioner och näringslivet till att bli något mer än den traditionella rollen som kunskapsspridare. Inom skolornas väggar kommer barnens och de vuxnas kreativitet fram i olika konst- och fritidsklubbar, och skolorna är med i kulturella samarbetsprojekt i närmiljön. Vår kultur utvecklas via förändringar och möten i såväl nationell som internationell växelverkan. I skolan lever nytt och gammalt, historia och nutid sida vid sida varje skoldag. Att erbjuda utbildnings- och kulturtjänster är också fragment en av de viktigaste välfärdsuppgifterna för alla kommuner. På det lokala planet behövs mål och djärvhet att ta fram nya produktionssätt för denna service och omdöme att vid behov överskrida begränsande sektorgränser. Friheten att planera skolarbetet på lokal nivå möjliggör samarbetsprojekt med kulturinstitutioner och konstnärer inom det egna området. Den egna verksamheten bör utvärderas i lugn och ro och god praxis och värdefulla samarbetsnätverk bör få kvarstå. De kan tjäna som utomordentliga modeller för andra skolor och sammanslutningar. Att kulturtjänsterna är mångsidiga anses känneteckna stadskulturen. Men man måste hitta utvägar för att kulturtjänsterna ska bli mer tillgängliga också i glesbygden. Inom den lokala kulturverksamheten är det mycket viktigt med ett intimt samarbete mellan aktörerna i kommunen och tredje sektorn. Projekt som är gemensamma för skolan och kulturväsendet är av största vikt. Genom olika bevis på 12

17 uppskattning, pris, tävlingar och projektanslag kan man fästa uppmärksamhet vid kulturverksamheten och framkalla förväntningar på den. Non scolae sed vitae discimus är ett gammalt, men alltid lika aktuellt rättesnöre i utbildningen. Livets skola fortsätter också efter examina, men det är lättare att färdas om man försetts med en näringsrik portion bildning. Var och en kan finna innehåll och tidlösa och mångsidiga impulser som är viktiga för den egna identiteten i vår kultur. Med den vägkost som skolan och dess kulturverksamhet ger bygger vi framtiden. Anneli Kangasvieri är chef för bildningsväsendet vid Finlands Kommunförbund. 13

18 Johdanto Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas Inari Grönholm Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma (KOKU) käynnistyi osana valtioneuvoston vuosien kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa ilmaistiin poliittinen tahto edistää taide- ja kulttuurikasvatusta koulussa. Ohjelman toteuttamiseen valittiin 17 kuntaa eri puolilta Suomea. Yhteistyö kuntien ja Opetushallituksen välillä käynnistyi aloitusseminaarissa keväällä Kummeina toimivat Opetushallituksen virkamiehet. Yhteistyöohjelma on nyt päättynyt. Raportti Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma Raportti 2001 valmistui loppusyksystä Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Koulun pieni kulttuurikirja käsittelee KOKU-hankkeen kokemuksia ja ohjelman aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä. Ne on kerätty kuntien raporteista. Lisäksi kirjaan on valittu myös Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Porvoossa ja Rovaniemellä kehitettyjä innostavia toimintamalleja. Kirja jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäisessä osiossa esitellään erilaisten kuntien ratkaisuja taide- ja kulttuurikasvatuksen organisoimisesta. Asukasluvultaan kunnat ovat varsin erikokoisia, suurimmassa on noin ja pienimmässä noin asukasta. Myös kuntien pinta-aloissa on eroja. Monet kulttuurikirjassa esitellyt toimintamallit osoittavat, että kunnat ovat löytäneet paikallisuutensa ja omaleimaisuutensa voimavarat. Toisessa osiossa esitellään koulun ja kulttuurilaitosten yhteistyömalleja. Esimerkkeinä ovat museoyhteistyö sekä yhteistyö kirjastojen, orkestereiden ja teattereiden kanssa. Lisäksi osiossa kerrotaan yhteistyöstä taiteilijoiden ja taiteen perusopetusta antavien tahojen kanssa. Esimerkkinä elinkeinoelämän ja koulun yhteistyöstä on Designmuseon, Fiskars Consumer-yhtiön ja koulujen yhteinen monivuotinen hanke. Paikallislehdet ja radio ovat kertoneet kun- 14

19 tien hankkeista ja antaneet tilaa oppilaiden omille kirjoituksille ja radio-ohjelmille. Koulujen ja median yhteistyömalli on kuitenkin monissa kunnissa vasta alullaan. Kolmannessa osiossa paneudutaan opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetussuunnitelmat ovat tärkein kunnan ja koulun taideja kulttuurikasvatuksen työväline. Niissä rakennetaan asteittain etenevä kokonaisuus päiväkodista lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kokonaisnäkemyksen syntymiseksi kuntien tulisi erityisesti tukea eri kouluasteilla työskentelevien opettajien yhteistyötä opetussuunnitelmien laadinnassa. Koulun kasvatustyötä tukevat taideja kulttuurikerhot, leirit ja yhteistyö huoltajien kanssa. Opetussuunnitelmatyöstä on kolme esimerkkiä, Keski-Uudellamaalla vuosittain toteutuva Platonin Akatemia ja Espoon kaupungin taidegallerian Otson yhteistyö koulujen kanssa ovat esimerkkejä oppiaineiden integroinnista. Kolmannessa esimerkissä esitellään Kittilän kunnan kyläkoulujen opetussuunnitelmatyön tukemiseen kehitettyä mallia. Tässä osiossa selvitetään myös lukiodiplomien kehittämistä osana KOKU-hanketta. Kirja on rakennettu niin, että lukemalla reunimmaiset palstat lukija saa kuvan sisällöstä. Kuvat ja kaaviot antavat lisätietoa, jota varsinainen teksti syventää. Neljännessä osiossa pureudutaan opettajien taide- ja kulttuurikasvatusta tukevaan koulutukseen. Kunnissa järjestettiin kulttuurivesopäiviä. Opettajat osallistuivat Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan opintoviikkokoulutukseen. Läänintaiteilija koulutti Imatralla opettajia ja vieraili kouluissa. Opettajien täydennyskoulutuksessa on suotavaa tehostaa läänin taidetoimikuntien ja lääninhallitusten yhteistyötä kuntien kanssa. Koulun pienessä kulttuurikirjassa on myös ruotsinkielinen yhteenveto ja kertomus Karis 1918 kirjan synnystä opiskelijatyönä. Lopuksi kirjaan on lisätty muutamia taide- ja kulttuurikasvatuksen kannalta hyödyllisiä yhteystietoja ja lyhyt sanasto. Uutena haasteena on vakiinnuttaa mukana olleissa 17 kunnassa hyviksi koetut toimintamallit koulujen arkipäivään. Koulun pienen kulttuurikirjan ensisijainen tehtävä on tukea myös muiden kuin KOKU-kuntien taide- ja kulttuurikasvatusta. Koulu on paikka, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä taiteen ja kulttuurin piiriin. Kirjoittaja on ylitarkastaja Opetushallituksen yleissivistävällä linjalla. 15

20 Osa 1 LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA Koulun taidekasvatus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, siksi se on keskeisellä sijalla taide- ja kulttuurikasvatuksessa. Koulu ei voi kuitenkaan toimia yksin. Koulu tarvitsee yhteistyökumppaneita taidemaailmasta; taiteilijoita ja kulttuurilaitoksia. Myös kunnan tuki taide- ja kulttuurikasvatuksen järjestämisessä monipuoliseksi, koulun arkipäivässä läsnä olevaksi ja oppilaita kiinnostavaksi on keskeistä. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita Tavoitteena on antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita. kehittää eettis-esteettistä lukutaitoa. vahvistaa oman kulttuurin tuntemusta ja auttaa ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta. kehittää kykyä käyttää kulttuuripalveluja sekä iloita ja nauttia taiteesta. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteena on antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita. Lapsi ja nuori etsii vastauksia kysymyksiin minkälainen minä olen? minkälainen ympärilläni oleva maailma on? mikä on elämäni tarkoitus? kelpaanko minä? Ihmiskunta on kautta aikojen etsinyt vastauksia elämän suuriin kysymyksiin taiteesta ja taiteellisesta toiminnasta. Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen Kunnan eri hallintokuntien yhteistyötä koulun taidekasvatuksen vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä voimavarana Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. 16

21 Jyväskylän Käsitykoulun oppilaat huovuttavat villaa. Kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden takaamiseksi on suositeltavaa laatia lapsia ja nuoria varten taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelma osaksi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa. Henkilöstön vaihtuminen ja asiantuntijoiden muuttaminen pois paikkakunnalta saattaa tyrehdyttää hyviäkin toimintoja, ellei kunnassa ole määritelty yhteistä näkemystä kehityksen suunnasta. Seuraavan mallin kaltainen toiminta on osoittautunut hyväksi. Siinä kunta määrittelee tavoitteet ja laatii ohjelman ja taide- ja kulttuurikasvatuksen työryhmä laatii vuosiohjelman. Lisäksi työtä on organisoimassa yksi henkilö kunnassa, ja jokaisessa koulussa on vielä koulun kulttuurivastaava. Kunta laatii taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelman päättää tavoitteista ja sisällöistä määrittelee toimijat määrittelee kuntakohtaiset painoalueet valitsee kohderyhmät 17

22 Eri koulumuodon yhteisiä toimia. suunnittelee rahoitusmallit ja arvioi tulevat rahoitustarpeet tukee taideaineiden opettajien kelpoisuuskoulutusta, mikäli opettajat eivät täytä kelpoisuusehtoja perustaa taideaineisiin koulumuotojen yhteisiä toimia, joissa opetusvelvollisuuteen kuuluvat oppitunnit kootaan kunnan eri tahoilta kuten eri oppilaitoksista, taiteen perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä tai kulttuurihallinnosta. Kunta asettaa työryhmän, jossa on taideaineiden opettajia, taiteen tekijöitä sekä kunnan eri hallintokuntien ja huoltajien edustajia. Työryhmä laatii vuotuisen taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintasuunnitelman päättää vuositeemasta / teemoista valitsee kohderyhmät valitsee toimintatavat laatii vuosibudjetin. Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa Useissa kunnissa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman ongelmana oli koordinaation puute ja liian vähäiset henkilöresurssit. Onkin tarpeellista pohtia, voitaisiinko kuntaan tai seutukuntaan saada yksi kulttuurikasvatuksesta vastaava henkilö. Seuraavassa esitellään yhtä ohjelman aikana kehitettyä mallia, jolla kunnan kulttuuritoimen sekä taide- ja kulttuurilaitosten yhteydenpito kouluihin organisoitiin: Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä. Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat: yhteydenpito koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksesta vastaaviin taide- ja kulttuuritapahtumista tiedottaminen taide- ja kulttuuritilaisuuksien järjestäminen yhteydenpito eri taide- ja kulttuurikasvatusta antaviin tahoihin opettajien koulutuksen järjestäminen, koulutusmahdollisuuksien selvittäminen, koulutustilaisuuksien järjestäminen eri tahojen kanssa budjettiehdotuksen tekeminen. 18

23 Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat: taide- ja kulttuuritilaisuuksista tiedottaminen taide- ja kulttuuritilaisuuksien valmistelusta vastaaminen omassa koulutuksessa saatujen taitojen ja tietojen levittäminen kunnan kulttuurikortin käytön organisoiminen koulussa. Koulun kulttuurikasvatuksesta vastaavan opettajan työtehtäviä Rahoitus Kunnilla on monia malleja taide- ja kulttuurikasvatuksen rahoituksen järjestämiseksi: Rahoitus kerätään useimmiten monista lähteistä, kuten eri hallintokunnista. Kunnan sisällä tulisi koordinoida toimintaa, niin että vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja toiminta tavoittaisi mahdollisimman laajasti lapset ja nuoret. Tulosvastuu tulee nähdä ennemminkin oppilaiden elämän laadun parantumisena kuten kouluviihtyvyytenä ja lasten ja nuorten hyvinvointina kuin rahassa mitattavina tuloksina. Kunnan eri hallintokunnat voivat keskinäisillä sopimuksillaan antaa korvauksetta tilojaan taide- ja kulttuurikasvatuksen käyttöön. Taide- ja kulttuurilaitosten kunnallinen rahoitus sidotaan vastavuoroisuuden periaatteeseen: koulut saavat taidelaitoksilta asiantuntijuutta ja tiloja käyttöönsä korvauksetta, laitokset taas rahoitusta toimintaansa sekä mahdollisuuden kasvattaa taideyleisöä. Kehittämistyöhön haetaan rahoitusta paikallisista, valtakunnallisista ja eurooppalaisista rahoituslähteistä. Paikallisten yritysten kanssa pyritään solmimaan monivuotisia yhteistyösopimuksia ja kummitoimintasopimuksia. Taide- ja kulttuuritoiminnan rahoitus kootaan monista lähteistä. Tulosvastuu oppilaiden elämänlaadun parantumisesta. 19

24 Seutukunta voimavarana Seutukunnan yhteinen kulttuurikoordinaattori. KOKU-hankkeen aikana lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö ei vielä käynnistynyt, vaikka sitä pidettiinkin tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena nähtiin asiantuntijoiden houkutteleminen seudulle sekä tehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen. Sievissä noin asukkaan kunnassa koettiin tarpeelliseksi saada yhteinen seutukunnan kulttuurikoordinaattori. Useamman kuin yhden kunnan voimavarojen yhdistämisen uskottiin mahdollistavan monipuolisen taide- ja kulttuurikasvatuksen. Kulttuurikoordinaattorin tehtävänä olisi yhdessä museoiden kanssa ideoida esimerkiksi kiertonäyttelyitä alueen kouluja varten. Tehtäviin kuuluisi myös laatia taiteilijoista ja käsityöläisistä tietopankki koulujen käyttöön ja tehostaa yhteistyötä paikallisten käsi- ja taideteollisten oppilaitosten tai taiteen- ja viestinnän alan oppilaitosten kanssa. Keskeinen tehtävä olisi myös kartoittaa saatavilla olevat rahoituslähteet ja auttaa hakemusten laadinnassa sekä hankkia mahdollisia sponsorisopimuksia. Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana Oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla on monenlaista osaamista, jota voidaan hyödyntää kouluissa. Taiteilijajärjestöt ja -seurat, paikallisyhdistykset kuten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, 4-Hyhdistys, Martta-järjestö, Lions-klubit ja kansainväliset naisjärjestöt ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Esimerkki oululaisen koulun ja lukion yhteistyöstä vanhempien, opettajien ja taidelaitosten kesken: Toppilan koulu ja lukio ovat kuvataidepainotteisia. Tavoitteena on tukea taidekasvatusta kokonaisvaltaisesti, ja siinä muiden oppiaineiden opettajat ja vanhemmat ovat keskeisessä asemassa. Opettajat kokoontuvat taide-iltoihin, jolloin vieraillaan taidemuseossa, jossain galleriassa, kaupunginteatterissa tai jonkun taiteilijan ateljeessa. Vierailujen päätteeksi pidetään nyyttikestit ja jaetaan ajatuksia nähdystä ja kuullusta. Vanhempainiltojen osallistujamäärä on pitkälti toistasataa, kun ne järjestetään taidemuseossa tai kaupunginteatterissa. Koulua ja lukiota koskevien asioiden jälkeen kuvataideopettaja kertoo kulloisestakin näyttelystä, ja lopuksi vanhem- 20

25 mille on varattu mahdollisuus keskustella opettajien kanssa tai keskenään. Tapaamiset ovat kahden, kahden ja puolen tunnin mittaisia, eikä niihin tarvita erillistä rahoitusta. Paikallisuus voimavarana Taide- ja kulttuurikasvatuksen suunnittelussa kunnan omat vahvuudet ovat olennaisia. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää. Pienen ja ison kunnan, maaseutukunnan ja kaupunkikunnan, omaleimaisuuden hyödyntäminen elävöittää opetusta ja vahvistaa kotiseututunnetta. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman aikana kehitettyjä toimintamalleja. Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa mukana olleet kunnat poikkesivat toisistaan huomattavasti. Osa oli isoja kaupunkikuntia, osa pieniä maaseutukuntia, ja neljä kuntaa oli kaksikielisiä. Koulun kulttuurikasvatusta kehitettäessä on paikallisten voimavarojen kartoittaminen keskeistä. Seuraavaksi esitellään kuuden kunnan ohjelman toteuttamista ja lisäksi Porvoon kulttuurikouluhanketta. Niissä kaikissa paikallisuus on vaikuttanut toimintaan. Oulun kaupungin kulttuuristrategiassa on painopistealue nimetty seuraavasti: Tehdään Oulusta lasten ja nuorten kulttuurin keskus. Myös Oulun läänin alueellinen sivistysstrategia 2010 määrittelee kulttuurikasvatuksen tavoitteet. Ison kaupungin malli Kaupungissa perustettiin Koulun ja kulttuurin yhteistyöryhmä, joka koordinoi, ideoi, seurasi, informoi, järjesti koulutus- ja neuvontatilaisuuksia ja teki hankkeeseen liittyviä päätöksiä. Työryhmän ytimen muodosti kulttuurilaitosten kouluyhteistyöhenkilöiden jo aiemmin toiminut verkosto, kulttuuriyhdysopettaja, museolehtori, taidekasvatuksen amanuenssi, teatterisihteeri, johtava kulttuurisihteeri sekä Oulun kaupungin orkesterin pedagoginen yhdyshenkilö. 21

26 Työryhmät olivat Musiikkityöryhmä Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen työryhmä Nuku Kirjallisuustyöryhmä Teatteri- ja ilmaisutaidon työryhmä ja Museotyöryhmä. Kouluihin luotiin kulttuuriyhdysopettajista muodostuva verkosto. Kulttuuriyhdysopettajien tehtäviin kuului osallistua koulutuksiin, levittää hankkimiaan taitoja ja tietoja koulussaan, tiedottaa kulttuuritapahtumista ja järjestää kulttuurista toimintaa, esimerkiksi museovierailuja ja orkesteritapaamisia. Osahankkeet suunniteltiin ja toteutettiin työryhmissä, jotka organisoituivat kulttuurilaitosten pohjalta. Näissä ryhmissä oli toimijoita sekä kulttuurilaitoksista että yleissivistävistä kouluista ja ammatillisista kouluista. Oulun yliopiston taiteiden ja musiikkikasvatuksen laitokset osallistuivat myös toimintaan. Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Koulun ja kulttuurin yhteistyö vakiinnutetaan jokapäiväiseksi toiminnaksi kehittämällä ensisijaisesti koulujen opetussuunnitelmia. Jatkossa työryhmät rakennetaan taideaineiden ympärille, jotka ovat yhteydessä kulttuurilaitoksiin. Eri kulttuuritahojen myötävaikutuksella laaditaan toimenpideehdotus, jossa taiteen perusopetusta antavat yksiköt tukevat koulujen taidekasvatusta järjestämällä kaikkille oppilaille tarkoitettuja työpajoja. Koulut laativat vuosittain kulttuuriohjelman, joka liitetään työsuunnitelmiin. Koulun ja kulttuurin yhteistyö on kiinteä osa Oulun kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen vuosittaista talous- ja toimintasuunnittelua, talousarviota ja käyttösuunnitelmaa. Lisäksi pidetään tärkeänä tukea uuden teknologian hyväksikäyttöä opetuksessa, tallentamisessa, tiedottamisessa ja esittämisessä. Pienen kunnan malli Vehmaalla asukkaita on noin 2 500, joista 5 19 vuotiaita on noin 460. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma rakennettiin kirjaston ympärille. Työryhmä muodostui kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä taiteilijoiden edustajista. Kirjastossa järjestettiin kunnan yläasteen ja neljän ala-asteen oppilaille taiteilijatapaamisia ja työskentelytuokioita. Eri taidealoja edustavilla viidellä taiteilijalla, kahdella kirjailijalla ja kolmella kuvataiteilijalla, oli juuret Vehmaalla, ja he sitoutuivat alusta lähtien yhteistyöohjelman toteuttamiseen. Lisäksi käytettiin naapurikuntien kulttuuripalveluita hyväksi. Oppilaat tekivät Turkuun ja Uuteenkaupunkiin konsertti- ja teatterivierailuja. 22

27 Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa ja järjestää tiedotustilaisuuksia kouluille ja paikalliselle medialle. Kirjastoa kehitetään kunnan kulttuurikeskuksena. Päättäjille suunnattua tiedotusta lisätään oman kunnan kulttuuriidentiteetin merkityksen ymmärtämiseksi. Kouluille ja kirjastolle luodaan yhteinen tietostrategia, ja opettajille tiedotetaan kulttuuriasioista entistä paremmin. Koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään ja taide- ja viestintäkasvatusta tehostetaan. Juhlista rakennetaan perinne, jossa oppilaat ja vanhemmat ovat yhdessä mukana. Jyväskylän kaupungissa on runsaasti kulttuuritarjontaa ja kulttuurin ammattilaisia. Taiteen perusopetusta tarjotaan laajasti seitsemällä eri taiteen alalla. Jyväskylän yliopistossa valmistuu musiikinopettajia sekä taiteen tutkimukseen ja taidekasvatukseen erikoistuneita ammattilaisia. Paikkakunnalla on myös paljon käsityöläisiä. Tiukka taloustilanne 1990-luvun aikana on heikentänyt kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä ja erityisesti kouluyhteistyötä. Koulun ja kulttuurin yhteistyöprojektissa keskityttiin luokanopettajien täydennyskoulutukseen (veso-koulutus, seminaareja, opintoviikkokoulutusta) uusien toimintamuotojen ja -väylien löytämiseen taide- ja kulttuurikasvatuksessa, erityisesti paikkakunnan laajan museoverkoston hyödyntämiseen ja yliopistoyhteistyön kehittämiseen jokaisen koulun omien vahvuuksien kartoittamiseen. Yliopistokaupungin malli Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Luokanopettajien täydennyskoulutusta jatketaan, ja taitoja ja tietoja jaetaan iltapäiväkursseilla. Kaupunkiin palkataan kulttuuriyhdyshenkilö, ja kouluihin luodaan kulttuuriyhdyshenkilöverkosto. Perusopetuksen ja taiteen perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tiivistetään. Lasten taidekeskuksen Kulttuuriaitan toimintaa kehitetään koululuokkia palvelevaksi: sinne tehdään työpajat sekä taiteilijoiden ja käsityöläisten tietopankki. Kouluissa herätellään jälleen kerhotoimintaa. 23

28 Kunnan taidelaitoksille antamat avustukset sidotaan koululaisille edullisiin konsertti- ja teatterilippuihin. Oppilaille kehitetään edullinen yhteiskuljetusjärjestelmä kulttuuritapahtumiin. Jyväskylän luokanopettajat tutustuivat eri taiteen perusopetuksen alueisiin. Kuvassa opetellaan käsityökoulussa paperin tekoa. Kuntaverkosto mallina Kaksikieliset kunnat Hanko, Karjaa, Pohja ja Tammisaari verkostoituivat Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Hanketta veti ohjausryhmä, jossa oli kaikista neljästä kunnasta kouluväkeä ja kulttuurialueen virkamiehiä. Tavoitteena oli saada kouluväki, kulttuurintekijät ja muut kulttuuritoimijat tietoisiksi toisistaan ja luoda heidän välilleen toimiva verkosto. Tässä onnistuttiinkin, vaikka kunnat sijaitsivat laajalla alueella. 24

29 Hankkeen päätyttyä seuraavana tavoitteena on luoda järjestelmä, joka takaa toiminnan jatkumisen. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kaikkien neljän kunnan yhteistä yhdistystä, joka tukisi koulujen kulttuurikasvatusta. Merkittävän lisäarvon hankkeille antoi alueen kaksikielisyys ja verkostoituminen yli kielirajojen. Jatkossa tulee erityisesti tukea kielirajat ylittävää yhteistyötä. Kaavio neljän kunnan yhteistyöstä, jossa kuntien yhteinen yhdistys kehittää erilaisia taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintamuotoja. Juuassa aloitettiin paikallisten voimavarojen kartoittaminen ongelmanratkaisuanalyysilla. Juuan lukio oli valinnut ympäristökurssiensa tutkimuskohteeksi ainutlaatuisen Puu-Juuan. Tavoitteena oli löytää toimivia ehdotuksia alueen käyttöön. Pohjoiskarjalainen kunta Kunnan valtuustosaliin kerättiin runsas joukko kuntalaisia. Mukana olivat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, opiskelijoita ja opettajia sekä vanhempia. Ensin kartoitettiin kunnan nykyiset heikkoudet ja tulevat uhat, ja ne kirjoitettiin suurille, seiniin kiinnitetyille papereille. Seuraavaksi valittiin seitsemän äänestyksessä eniten saanutta lauseketta jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jokainen lauseke käännettiin kunnan vahvuudeksi vapaan ideoinnin avulla pienryhmissä. Kolmannessa vaiheessa vahvuudet muokattiin toteuttamiskelpoisiksi ehdotuksiksi. Lopuksi ehdotuksia pohdittiin yhdessä valtuutettujen ja kunnan virkamiesten sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. 25

30 Näin käynnistyivät opiskelijoiden suunnitteluprojektit, ja opiskelijat saivat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan ja parhaassa tapauksessa tulevat näkemään aloittamiensa hankkeiden tuloksia. Vuotta myöhemmin toteutettiin vastaava analyysi, kun etsittiin lukion painoaluetta. Analyysin tuloksena päätettiin, että lukiossa painotetaan muotoilua ja käsityötä. Käsityöpainotteisuutta on myös perusopetuksen puolella. Kunnan keskeisiä vahvuuksia on kiviteollisuus, ja muita ovat käsityöperinne, vuolukivi materiaalina, luonnonmateriaalien saatavuus ja kansalaisopiston kivi-, posliini- ja käsityöpajat sekä pohjoiskarjalainen kulttuuriperintö. SWOT kaavio Juuan tulevaisuusverstaassa etsittiin kunnan vahvuudet, heikkoudet, tulevaisuudet ja uhkakuvat. Eteläkarjalainen kaupunki Imatran kaupungin koulutoimi kutsui kokoon aktiivisia koulutoimen ja kulttuuritoimen henkilöitä. Projektiryhmän työskentelytapana käytettiin ideapalavereja. Yhteisen tahdon ja innostuksen ilmapiiri sai aikaan resurssien käyttämisen tuloksellisesti, mikä vaikutti ratkaisevasti kulttuurikasvatuksen monipuolistumiseen ja vankistumiseen Imatralla. Ohjelman aikana eri hallintokuntien yhteistyö tuotti useita musiikkitapahtumia, näyttelyitä ja esimerkiksi kansan- 26

31 opistossa kesäisin järjestettävän taideleirin. Projektiryhmä on päättänyt jatkaa työtään Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman päättyttyäkin. Kulttuurikasvatuksen painoalueita Imatralla: Tehostetaan yhteistyötä läänintaiteilijoiden kanssa. Luodaan yhteistyömuotoja ja rahoitus, joiden puitteissa päiväkodit ja koulut voivat saada opastusta taidepedagogeilta ja ammattitaiteilijoilta. Syksyisin järjestetään kulttuurijuhla, ja siihen osallistuvat 1. ja 7. luokan oppilaat sekä lukion 1. vuoden opiskelijat. Tiivistetään yhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksikön sekä Imatran musiikki-instituutin kanssa. Elvytetään karjalaista kanteleen soittoa. Taidetyöpajatyöskentely otetaan työmuodoksi opettajien täydennyskoulutukseen. Kehitetään edelleen eri hallintokuntien välistä tiedottamista. Imatran kaupungin vahvuudet kulttuurikasvatuksessa ovat karjalaisuus ja yhteydet rajantakaisiin kaupunkeihin. Imatralaisten ja pietarilaisten lasten kulttuurisiltaan osallistuivat KOKU-hankkeessa Työväenopisto ja lasten ja nuorten taiteen perusopetusryhmät. Viikoittainen opettajien vaihto Svetogorskin koulujen kanssa on toiminut jo vuosia. Myös taidetapahtumia on pidetty vieraillen puolin ja toisin. Porvoon kaupunki kehittää kulttuurikoulua, joka on jokaisen lapsen ja nuoren saavutettavissa. Tavoitteena on, että koulu on osa kaupungin perusopetusta, lukion opetusta sekä päivähoitotoimintaa ja muuta varhaiskasvatusta. Porvoon kaupunki on järjestänyt seminaareja, joissa kulttuurikoululle on etsitty visiota ja toimivia työmuotoja yhteistyössä opettajien, paikallisten taiteilijoiden ja kaupungin virkailijoiden kanssa. Porvoon malli Porvoon kunnan kulttuurikoulua kehitetään jokaisen lapsen ja nuoren kouluksi. 27

32 Koulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen Useissa hankekunnissa eri hallintokuntien välisissä neuvotteluissa saatiin sovittua tilojen ilmaiskäytöstä, vaikka kuntien eri yksiköillä onkin tulosvastuu. Tulosvastuuajattelua tuleekin kehittää koulutuksessa laadullisen tuloksen arviointiin, ei niinkään markkamääräiseen arviointiin. Se kuuluuko monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus lapsen ja nuoren arkielämään on keskeinen laadun mittari. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleet kulttuurilaitokset antoivat tilojaan ja asiantuntijuuttaan korvauksetta koulujen käyttöön. Suomen Kansallisoopperan ja lähikuntien koulujen yhteistyö on rakennettu vastavuoroisuuden periaatteelle eli kunnat maksavat vuosittain avustuksia oopperalle ja koulut saavat korvauksetta hankkeisiinsa mukaan asiantuntijoita ja voivat myös käyttää Oopperan tiloja. Tämä vastavuoroinen rahoitusmalli on toiminut hyvin. Työpajoja ja kerhoja järjestettiin usean hallintokunnan rahoittamina, samoin myös koululaiskuljetuksia kulttuuritilaisuuksiin. Toisinaan osa rahoituksesta tuli myös vanhempien yhdistyksiltä ja seurakunnalta sekä paikallisilta muilta järjestöiltä kuten Lions-klubilta. Tällä rahoitusmallilla saatiin tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta toimintaan. Kaupunginosayhdistyksen ja vanhempien vapaaehtoistyö tukee koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Lauttasaaripäivä syksyllä 2002 Helsingissä. 28

33 KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ HYVIÄ MALLEJA Osa 2 Monet kulttuurilaitokset ovat tehneet pitkään yhteistyötä koulujen kanssa. Kuitenkin yhteistyö on ollut usein sattumanvaraista eivätkä läheskään kaikki lapset ja nuoret ole kouluaikanaan päässeet mukaan taide- tai kulttuuritoimintaan. Esimerkiksi yhteistyösopimusten ja koulujen oman opetussuunnitelmatyön avulla voidaan luoda malleja, jotka takaavat jokaiselle koululaiselle mahdollisuuden tutustua taide- ja kulttuurielämään. Seuraavaksi esitellään kaksi mallia, joissa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla vierailla teattereissa, konserteissa sekä museoissa ja gallerioissa. Toinen malli on Helsingistä ja toinen Kuopiosta. Lisäksi osiossa on useita esimerkkejä koulun ja kulttuurin kohtaamisesta. Kulttuurikortin tavoitteena on ollut innostaa oppilaita omaehtoiseen kulttuuritarjonnan käyttöön. Siitä on kehitetty erilaisia muotoja niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Alankomaissa järjestelmä on valtakunnallinen ja sen rahoittaa kulttuuriministeriö. Kulttuurikortti Siellä oppilaat saavat tietyn määrän kuponkeja korttiinsa. Oppilaat ovat voineet itse omien mieltymystensä mukaisesti valita käyntikohteensa. Kouluissa on opettaja, joka vastaa kulttuurikasvatuksesta. Jokainen opiskelija laatii arvostelun käyntikohteistaan, ja kokemuksista myös keskustellaan. Kulttuurikorttia ollaan paraikaa kehittämässä, koska on havaittu, että oppilaiden valinnat kohdistuvat yksipuolisesti nuorisokulttuuriin kuten popkonsertteihin ja toimintaelokuviin. Tavoitteena on esimerkiksi yhdessä oppilaiden kanssa laatia monipuolinen, eri kulttuurin aloja ja muotoja edustava ohjelma, jonka mukaan kohteet valitaan joko yhdelle luokalle tai koko koululle. Helsingin kaupungin Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti yhdeksäsluokkalaisille, joka oikeuttaa nuoren saamaan vuodeksi joko ilmaisen tai erittäin edullisen sisäänpääsyn seudun 22 kulttuurilaitokseen. Kulttikortin käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2001 korttia käytti jo lähes 2000 oppilasta kaikista noin yhdeksäsluokkalaisesta, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä. Koulut ovat oppineet käyttämään omassa opetuksessaan Kult- 29

34 tikortin suomia mahdollisuuksia. Konsertti-, teatteri-, elokuva- ja näyttelykäyntien jälkeen oppilaat ovat esimerkiksi laatineet kirjoitelmia taidekokemuksistaan tai keskustelleet niistä oppitunneilla. Kulttuurikurssi kulttikortin käytön tukena. Pienillä paikkakunnilla kulttuurikurssia rakennettaessa voidaan hyödyntää myös Internetissä olevaa monipuolista aineistoa. Kortin käyttöä tukemaan on Helsingin kaupungin Kulttuuriasiainkeskus kehittänyt kulttuurikurssin. Se toteutetaan joko valinnaisena kurssina tai kaikille yhteisenä eri oppiaineiden sisälle integroituna oppiaineksena kahdeksannella luokalla. Kurssin tavoitteena on ollut tutustuttaa oppilaat paikalliseen kulttuuritarjontaan, taidemuseoihin, gallerioihin, orkestereiden, teatterien ja Oopperan toimintaan, elokuviin, tanssiesityksiin, kaupungin arkkitehtuuriin sekä historiallisiin kohteisiin. Syksyllä 2002 kurssi toteutetaan noin 20 peruskoulussa ja 5 lukiossa. Kulttuuriasiainkeskus on järjestänyt peruskoulujen ja lukioiden eri oppiaineiden opettajille ja opinto-ohjaajille koulutusta sekä kortin käyttöönotossa että kulttuurikurssien toteuttamisessa. Alakouluissa toimii kulttuuriyhdysopettajia ja tavoitteena on saada järjestelmä myös luokille 7 9 sekä lukioihin. Toisena tavoitteena on saada kulttuuriyhdysopettajille 1-2 viikkotunnin huojennus opetusvelvollisuudesta. Muita koulun kulttuurikasvatusta vahvistavia toteutusmalleja ovat: teemapäivät kulttuuriviikko kulttuuriset leirikoulut verkkoyhteistyö neljä kertaa vuodessa opettajille jaettava kulttuurikalenteri. K9-kortti Kuopion kaupungissa Kuopiossa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla lunastaa ilmaiseksi lipun myymättä jääneille paikoille kaikissa kaupungin taidelaitoksissa. Elokuvateatteri Kuvakukon näytökset on suunnattu nimenomaan K9-asiakkaille. Kortti laajeni vuonna 2001 lähikuntiin. Kuopio toivotti tervetulleeksi Siilinjärven, Vehmersalmen, Karstulan ja Maaningan yhdeksäsluokkalaiset kulttuuririentoihin. Kortti on henkilökohtainen, ja sitä käytti vuonna 2001 jo oppilasta. Jokaisesta koulusta valitaan pari yhdeksäsluokkalaista niin kutsutuiksi Tulenkantajiksi, jotka toimivat tiedonvälittäjinä. Tulenkantajien tehtävänä on aktivoida oman koulun oppilaita kulttuurikortin käyttämiseen. He hoitavat koulun K9-ilmoitustaulua, järjestävät aamun- 30

35 avauksia ja antavat uusia ideoita projektin kehittämiseen. Kulttuurikorttiin on liitetty arvonta käytön houkuttimeksi. Kymmenennen kerran jälkeen käyttäjän nimi ilmoitetaan arvontaan. Kaupunki päätti jakaa jatkossa kortteja myös entisille yhdeksäsluokkalaisille, jotta alkanut kiinnostus kulttuuritapahtumiin ei katkeaisi. Tällä kortilla nuori saa neljä opiskelijahintaista teatterikäyntiä ja yhden ilmaisen näytöksen neljännen käyttökerran jälkeen. Kortin tavoitteena on nuorten aktiivisuuden lisääminen mielikuvituksen rikastuttaminen näivettymisen tukahduttaminen syrjäytymisen ehkäisy kulttuuristen juurien löytäminen sivistystehtävän täyttäminen välittämisen osoittaminen. Kuopion kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa tavoitekohtaan neljä on kirjattu seuraavaa: Lapsilla ja nuorilla on riittävästi mahdollisuuksia erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, jotka edistävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ja vähentävät päihteiden käyttöä sekä lisäävät elämäniloa ja omien vahvuuksien tuntemista ja arvostamista. Rahoitus: Kulttuuritoimi rahoittaa K9-kortin menot. Oppilaat maksavat itse matkakustannuksensa. Sanataiteen, lukemisen ja kirjoittamisen edistämisessä koulukirjastojen kehittäminen sekä koulujen ja kirjastojen yhteistyö on keskeistä. Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi Iisalmessa perustettiin yhteistyöryhmä, jonka loppuraportissa esitettiin toimenpiteet, miten sanataidetta, koulukirjastoja sekä koulujen ja kirjaston yhteistyötä voidaan edistää: Koulujen tietopalveluja tuotetaan opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on koulukirjastonhoitajan saaminen. Kirjaston käytön opetussuunnitelma laaditaan 1. ja 7. luokalle. 31

36 Oulussa ideoitiin ja toteutettiin kirjallisuusdiplomi lasten ja nuorten kirjallisuuden lukemisen syventämiseksi. Lähtökohtana oli, että kaunokirjallisuus on kasvattavaa, sivistävää ja inhimillistävää. Kirjallisuusdiplomi on rakennettu kolmiportaiseksi. Ensimmäisen diplomin voi suorittaa kuudentena kouluvuonna. Tuolloin oppilaan tulee olla lukenut 30 kirjaa. Luokkien 7 9 aikana luetaan 24 teosta ja lukiossa 18. Luettavien teosten valikoima laajenee ja vaikeutuu kohti viimeistä lukiossa suoritettavaa diplomia (ks. edu.ouka.fi/%ekulttuuri/index.htm). Tavoitteena on, että oppilaiden lukuharrastusta tuetaan kouluissa monin tavoin esimerkiksi diplomi-ilmoitustaulun avulla, jakamalla kunniakirjoja ja järjestämällä kirjallisuuspiirejä. Nuorten lukuharrastusta tuetaan Oulussa myös kirjaston Teuvo-Internetsivujen avulla ( Kirjallisuusdiplomi on levinnyt muuallekin Suomeen. Esimerkiksi Sievin kunta on toteuttanut samaa mallia. Kirjasto ja sanataide taiteen perusopetus Sanataiteen taiteen perusopetuksen järjestäjinä kirjastot ovat oivallisia. Opetus on vuodesta toiseen etenevää ja tavoitteellista, ja se tarvitsee vakaan kotipesän, jonka kirjasto voi tarjota. On toivottavaa, että yhä useammassa kunnassa kirjastotoimi ottaisi haasteen vastaan, ellei kunnassa ole jo jotain muuta toimijaa. Oulussa opetus on järjestetty Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen yhteyteen. Koulu järjestää pitkäjänteisen opiskelun lisäksi lyhytkursseja, työpajoja ja projekteja yhdessä koulujen kanssa. Sanataideklubeissa voi suorittaa kirjallisuusdiplomeja. Museo, perinneopetus ja koulu Suomen Tammi+ on jatkoa aiemmalle koulujen ja museoiden yhteistyöprojektille Suomen Tammelle. Yhteistyökumppaneina uudessa hankkeessa ovat Opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministeriö. Yhteistyön kohteita ovat kansallinen kulttuuriperintö ja maailmanperintö. Oppilaat tutkivat rakennusperintöä, ympäristön kulttuurisia arvoja, esi-isiemme jättämiä jälkiä ja esineiden viestejä. Seuraavaksi esitellään kuudessa kunnassa toteutettuja toimintamalleja, jotka jatkuvat sellaisenaan tai ovat jo saaneet uusia muotoja. Porin taidemuseon pedagoginen toiminta innostaa päiväkotilapsia ja koululaisia omaan taiteelliseen työskentelyyn. Ks. 32

37 Porin taidemuseossa on ollut museolehtorin vakanssi 1990-luvun alusta, ja se on mahdollistanut museon pedagogisen toiminnan jatkuvan kehittämisen ja laajentamisen. Toiminta on rakennettu jatkumoksi päivähoidosta lukioon. Alle kouluikäisille tarjotaan viikoittain pajatoimintaa, jonka teemoina ovat mm. nykytaide ja arkkitehtuuri. Kouluikäisille on suunniteltu Veistosvaellus ja eri näyttelyiden yhteyteen ohjelmaa. Koululaiset tutustuvat museon näyttelyihin museon tehtävään taiteen kerääjänä, säilyttäjänä ja tallentajana museorakennukseen, sen historiaan, toimitiloihin ja laitteistoon taiteen tekemiseen. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana toteutettiin taidemuseon, taiteilijoiden ja koulujen välinen hanke nimeltään Ympäri Ämpäri. Projekti painottui eri-ikäisten ja erilaisista ympäristöistä tulevien nuorten ja aikuisten yhdessä tekemiseen nykytaiteen ja ympäristötaiteen parissa. Projektiryhmässä oli museolehtorin lisäksi viisi opettajaa. Toimintamalli takasi, että museon ja koulun tavoitteet kohtasivat jo suunnitteluvaiheessa. Museolehtori koulun ja museon yhteistyön toteuttajaksi. Museon virtuaalipaja Internetissä on monipuolinen ja paljon vierailtu. Jatkosuunnitelmissa on museon kummitoiminnan laajentaminen nykyisestään kaupungin kouluissa. Rahoitus: Rahoitukseen osallistuivat Opetushallitus (KOKU-hanke) ja Porin taidemuseo ja lisäksi käytössä oli vuonna 2001 taiteen keskustoimikunnan apuraha lastenkulttuurin edistämiseksi. Oulun taidemuseon tavoitteena on tarjota elämyksellisiä ja toiminnallisia museokäyntejä. Pilottiprojektissa oli yhteistyökumppaneina Limingan taidekoulu, Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskus sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiokulttuurisen alan opiskelijat. Draamatyöskentely ja museon aktivoivat tehtävämonisteet tukivat koululaisten opiskelua. Oulussa Suomen Tammen-hanketta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan museon ja koulujen yhteistyönä. Museon näyttely Acerbi ja aikalaiset Oulu 200 vuotta sitten oli suunnattu erityisesti kouluille. Näyttelystä tehdyn Cd-ROM-levyn avulla myös seuraavat oppilaspolvet voivat tutustua elämyksellisesti Oulun historiaan. Ryhmä oppilaita osallistui Turkansaaren ulkomuseon perinteen tallentamiseen ja opiskeli samalla erilaisia tallennusmenetelmiä. Lähiympäristön kulttuuriperinnöstä kootaan jatkuvasti tietopankkia Internetiin hyvien ideoiden levittämiseksi koululta toiselle. Tietopankki Internetissä hyvien ideoiden levittämiseksi. 33

38 Porin taidemuseon ja koulujen yhteistyöprojekti Puuvalo. Oppilaat valaisivat rantapuistikon puita valotaiteilijan opastamana ja tuottivat näin iloa kaupunkilaisille. 34

39 Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa tehtiin paikallishistorian opetusprojekti Ounasfaarao vuotiaille koululaisille yhdessä teatteriosuuskunta Loimun kanssa. Tarinateatteri toteutettiin museon näyttelytiloissa. Siinä kerrottiin yhden perheen naisten elämästä sadan vuoden ajalta nykypäivään. Ennen käsikirjoituksen laatimista koululuokat kävivät tutustumassa museoon ja antoivat omia ideoitaan tarinaan. Rahoitus: Museovirastolta saatiin euron apuraha innovatiivisille hankkeille, ja myös museo rahoitti projektia. Kouluille esitykset olivat ilmaisia. Karjaalla ja Tammisaaressa opiskelijat osallistuivat Karjaan kulttuuritoimen ja Tammisaaren museon järjestämään arkeologiseen kaivaukseen. Kaivauksen tuloksista rakennettiin näyttely. Opiskelijat saivat sekä kaivauksissa tarvittavia taitoja että tietoja muinaisuudesta. Karis-Billnäs gymnasiumin opiskelijat toteuttivat sisällissotaa käsittelevän Karis 1918 tutkimuksen, jonka tuloksista painettiin samanniminen kirja. (Ks. sivu 69) Juuan lukiossa toteutetaan vuosittain opintokävely jonakin sopivana ajankohtana, esimerkiksi Euroopan rakennusperintöpäivänä. Teemana on ollut esimerkiksi Puu-Juuka tai 1800-luvun Juuka. Opintokävelyä varten valmistetaan etukäteen aineistoa opiskelijoiden kanssa. Kävelyn aikana tutustutaan ennalta valittuihin paikkoihin, dokumentoidaan nähtyä valokuvaamalla ja piirtämällä sekä äänitetään asukkaiden haastatteluja tai asiantuntijoiden esittelyjä. Kävelyn päätteeksi kerätty materiaali työstetään raportin muotoon muille esiteltäväksi. Kunnan ympäristösuunnittelun ja päätöstentekoprosessien kannalta on hyödyksi, jos opintokävelylle ja työstövaiheeseen saadaan mukaan asioita esitteleviä virkamiehiä kunnan päättävistä elimistä sekä laajasti muita kuntalaisia. Karjaan ja Tammisaaren lukion opiskelijat ovat useana kesänä osallistuneet arkeologisiin kaivauksiin. Toiminta perinne- ja muinaistiedon tutkimuksen parissa herättää kiinnostuksen omiin historiallisiin juuriin. Opintokävely Oppilaat keräävät etukäteen aineistoa. Dokumentoivat kokemaansa opintokävelyn aikana, laativat raportin ja esittelevät sen. Kaikissa vaiheissa käytetään asiantuntija-apua. 35

40 Kulttuurikurssi Oppilaat ovat rakentaneet kouluunsa museon teollisuusesineistä. Perinnekasvatus sitouttaa lapsen asuinpaikkaan. Uusi teknologia perinnekasvatuksessa. Tuusulassa, Jokelan koulussa ja lukiossa toimintamalliksi on valittu kulttuurikurssit. Kurssien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta vastaa opettajista koottu kulttuurityöryhmä. Kulttuurikursseja ovat olleet esimerkiksi Menneisyyttä etsimässä, Tuusula ja Helsinki sekä Iltamakurssi. Kurssit ovat kuitenkin valinnaisia ja eivät kaikki lapset ja nuoret osallistu niihin. Tuusulassa Ruukin koulu on painottanut työskentelyssään kotiseututyötä vieraitten kulttuurien tuntemuksen lisäksi. Paikallinen perinneyhdistys on lahjoittanut koulun museoon Kellokosken tehtaan tuottamia esineitä. Oppilaat harjoittelevat esineiden kortistointia ja esinetutkimuksen metodeja. Perinneyhdistyksen jäsenet antavat koululle asiantuntemustaan paikkakunnan menneisyydestä. Monenkaan lapsen juuret eivät ole Tuusulassa, ja siksi koulun perinnekasvatus on tärkeää. Uusi teknologia mahdollistaa museoiden ja koulujen välisen yhteistyön pitkienkin matkojen takaa. Museoiden usein interaktiiviset kotisivut ovat kiinnostavia, ja kotisivujen lisäksi museoiden tuottama muu pedagoginen materiaali, kuten CD-ROM-levyt, ovat hyvä tuki koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä 36

41 Porin koulutusvirasto toteutti neljässä koulussa sävellysprojektin yhdessä Porin Sinfonietan kanssa. Säveltäjä ja luokanopettaja suunnittelivat projektin ja toteuttivat sen kahdeksan kerhotunnin aikana. Oman sävellystyön lisäksi oppilaat tutustuivat orkesterin toimintaan vierailemalla harjoituksissa. Projekti huipentui koululaisten ja Porin Sinfonietan yhteiskonserttiin, jossa esitettiin lastenlaulujen lisäksi oppilaiden omia sävellyksiä. Rahoitus: Osa rahoituksesta tuli kerhomäärärahoista ja osa muista kaupungin lähteistä. Kalaholman koululaiset osallistuivat Porin sinfonietan projektiin. Oulussa koulujen kanssa tekivät yhteistyötä konservatorio, kaupunginorkesteri, Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osasto ja Sibelius-Akatemia. Toimintamuotoja oli paljon: musiikilliset teemaviikot vanhanajan joulukirkko yhdessä seurakunnan ja Sibelius-Akatemian kanssa kansantanssikurssi opettajille monitaiteinen musiikkiteatteriproduktio Tulinbergin aikaan Oulussa 37

42 Kaupunginorkesterin konsertit, joihin osallistui erityisesti alaluokkalaisia ja uutena ryhmänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita orkesterivierailut kouluissa ja Oulun nimikkosäveltäjän O. Kortekankaan konserttiprojekti musiikkiluokilla. Teatteri ja koulu yhteistyössä Kulttuurilaitokset ovat hyviä oppilaiden työelämään tutustumisjakson harjoittelupaikkoja. Koululaiset suunnittelevat omaa teatteriesitystään Teatteri Hevosenkengän aulassa. Teatterikasvatusta annetaan useissa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleissa kunnissa. Muodot vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan. Oulussa Kaupunginteatteri oli aktiivisesti mukana Oulun taidekoulun ja koulujen välisissä yhteistyöprojekteissa. Teatteri antoi asiantuntijaohjausta ja -opetusta kouluille. Teatteri toimi myös työelämään tutustumisjaksoilla harjoittelupaikkana. Kouluilla oli oma teatteripäivä, ja taidekoulu järjesti Koulujen kulttuuriviikon. Yhdessä Kuusiluodon teatterikasvatusta painottavan lukion kanssa Kaupunginteatteri toteutti produktion Hyppää pois, joka käsitteli huumeiden käytön ongelmia. Teatterilla on kummikouluja. Yhden kummikoulun, normaalikoulun ala-asteen, kanssa se toteutetti tiernapoika-aiheisen näytelmän, jonka esittämisestä on jo muodostunut traditio. Koululaisilla oli myös mahdollisuus tutustua teatterin kulissien taakse. Kaupungin budjettiin saatiin lisämääräraha koululaisnäytäntöihin. Lapinlahdella nuorisoteatteri ja lukio ovat tehneet yhteistyötä. Esimerkiksi rauhankasvatusta ja huumekasvatusta käsittelevä Hair-näytelmä oli yhteistyön tulosta. Espoossa Teatteri Hevosenkenkä on kehittänyt kaksi toimintamallia yhdessä espoolaisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Teatteri räätälöi opettajille, ohjaajille ja lapsille lyhytkursseja, jotka toteutetaan arki-iltoina ja viikonloppuisin. Aikuiset tapaavat 2 3 kertaa ja lapset 2 4 kertaa useamman tunnin jaksoina. Kurssien hinnat vaihtelevat Toisessa mallissa koululuokka työskentelee yhden lukukauden jonkin näytelmän parissa. Tähän rahoitus hankitaan erikseen kunnalta tai muista lähteistä. Rahoitusta tarvitaan matka- ja materiaalikuluihin ja ensi-illan järjestelyihin. Sen sijaan teatterin henkilökunta - 38

43 teatterikuraattori, näyttelijät, näyttämömestari ja dramaturgi - osallistuvat koulutukseen ilman erillistä korvausta. Teatterikuraattorin johdolla työskennellään aluksi koulussa kouluaikana 1 2 tuntia kerrallaan. Ensi-illan lähestyessä harjoitukset siirtyvät Teatteri Hevosenkenkään, jossa tehdään lavastukset tai pengotaan vanhoja lavasteita ja rooliasuja varastosta. Vanhemmat osallistuvat usein rooliasujen valmistamiseen oppilaiden tekemien luonnosten pohjalta. Teatteri painattaa käsiohjelman ensi-iltaa varten. Näytelmää esitetään myös koulussa muille oppilaille. Helsingissä Kallion lukion opiskelijat ovat toteuttaneet historiallisia kaupunkikierroksia teatteriproduktioina jo kahdeksan vuoden ajan omassa kaupunginosassaan Kalliossa ja Helsingin keskustassa. Kierrosten tavoitteena on tutkia elämyksellisesti taiteen keinoin omaa kotikorttelia tai laajemmin kotikaupunkia. Kallion kierrokset ovat suunniteltu luokkalaisille ja lukiolaisille. Kierroksen aikana osallistutaan esimerkiksi sodan ajan häihin Kallion kirkossa ilmahälytys häätää hääväen kirkosta pommisuojaan. Yhtenä kuudesta tai seitsemästä kohteesta on Työläismuseo, jossa osallistutaan 1900-luvun alun paikalliseen elämään. Helsingin keskustan kierrokset on suunnattu luokille Historialliset kaupunkikierrokset Haavoittunutta hoidetaan pommisuojassa. Kallion kaupunginosan historiallinen kaupunkikierros luokkalaisille ja lukiolaisille. 39

44 Projektien tuottajana on Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon Taidekeskus ja yhteistyökumppaneina Kallion lukio ja ala-aste, Tölö gymnasium sekä Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin yliopiston historianlaitoksen opiskelijat. Kaikille kaupungin kouluille lähetetään hyvissä ajoin tieto kierroksista. Vuosittain kolmisensataa luokkaa haluaa osallistua opetukseen. Kuitenkin vain alle neljäkymmentä koulua voidaan arpoa mukaan. Kierrokset suunnitellaan historian ja teatteritaiteen yhteistyönä. Myös kielten opettajat, lähinnä ruotsin- ja englannin kielen opettajat, osallistuvat usein projekteihin. Rahoitus: Päärahoittaja on Annantalo. Muut tahot osallistuvat projekteihin lähinnä virkatyön puitteissa. Draaman voima opetuksessa on yhteistyö. Draama on toimiva opetusmetodi kaikissa oppiaineissa. Kittilästä lähdettiin teatterivierailuille Rovaniemelle ja Vehmaalta Turkuun. Hyvin valmistellut teatterivierailut ryydittävät opiskelua pitkään monien oppiaineiden tunneilla. Vierailu saattaa olla lapselle ja nuorelle ensimmäinen kokemus teatterimaailmasta ja jo sellaisenaan merkittävä. Teatteritaiteen ymmärtäminen vaatii tutustumista teatterin tekoon, astumista kulissien taakse. Erityisesti pojat ovat kiinnostuneita teknisistä lavasteratkaisuista, valaistuksesta, äänentoistosta ja tehokeinojen aikaansaamisesta. Näytelmä ja sen sanoma kiinnostavat enemmän, kun nuorella katsojalla on tietoa näytelmän teosta ja erilaisista teknisistä mahdollisuuksista. Draamapedagogiikka on yleistymässä opetusmetodina. Monissa kouluissa tehdään näytelmiä vuosittain. Opettajien draamakoulutuksen myötä näytelmät solmiutuvat yhä useammin koulun muuhun opetukseen. Iisalmessa on toteutettu kolme kansanperinteen opiskeluun liittyvää näytelmää, Tuusulassa afrikkalainen kansansatu ja Juuassa paikalliseen perinteeseen liittyvä näytelmä. Draama on oivallinen tapa oppia asioita taiteen avulla. Elokuva ja koulu Karkkila päätti Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa keskittyä elokuvakasvatukseen, ja kunnassa kehitettiinkin hyviä toimintamalleja. Yhteensä tuhat oppilasta ja opiskelijaa oli mukana hankkeessa. 40

45 Hanke tuotti opetussuunnitelmiin elokuvakasvatuksen sisältöjä valinnaisia elokuvakursseja elokuvan eri alueilta perusopetuksessa, elokuvan historian kurssi järjestettiin erikoiskurssina historiassa ja työpajakurssi kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden yhteistyönä; lukiossa järjestettiin elokuvakulttuurin kurssi opettajien (80 opettajaa) täydennyskoulutusta veso-koulutuksena ja yhdistettynä avoimiin yleisötilaisuuksiin sekä kahteen elokuva-aiheiseen vanhempien iltaan (illoissa oli 400 kuulijaa) lastentarhan- ja esikoulunopettajill koulutusjakson, jonka toteutti elokuvaohjaaja studia generalia -sarjan lukiolaisille ja kuntalaisille, puhujina oli tutkijoita koulukinotoimintaa perusopetuksen oppilaille ja lukiolaisten vetämän KINO-kerhon alakoululaisille yhteistyötä aikuiskoulutuskeskuksen multimedialinjan kanssa yhteistyötä paikallislehden kanssa, joka ilmoitti tilaisuuksista ja julkaisi oppilaiden elokuva-arvosteluja. Elokuvakasvatus kohdistui oppilaiden lisäksi kaikkiin kuntalaisiin. Koulutusta tarjottiin laajasti oppilaille, opiskelijoille, vanhemmille ja muille kuntalaisille, jolloin saatiin kustannussäästöjä. Karkkilassa oli keskeisenä ongelmana jatkuvat henkilövaihdokset ja asiantuntijoiden siirtyminen pois kunnasta. Tavoitteena on kehittää malli, joka toimisi henkilövaihdoksista riippumatta. Taiteen perusopetuslain ensimmäisen pykälän toisessa momentissa on ilmaistu tavoite laajentaa taiteen perusopetusta antavien yksiköiden toimintaa niin, että se koskee tavanomaisen opetustoiminnan lisäksi myös muuta kulttuuritoimintaa, esimerkiksi koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Taiteen perusopetus ja koulu Taiteen perusopetuksen asiantuntemuksen tulisi olla laajasti käytössä kunnan lasten ja nuorten hyväksi. Koko maassa vain 11 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on taiteen perusopetuksen piirissä ja heistä suurin osa musiikkikasvatuksessa. Oulussa on Oulun taidekoulu tukenut koulujen toimintaa järjestämällä koulujen kulttuuriviikkoja. Tavoitteena on tarjota myös iltapäivätoimintaa kouluille. 41

46 Lapinlahdella kuvataidelukio on järjestänyt arkkitehtuuriopetuksensa Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Lastun kanssa. Lastulla on ollut arkkitehtuuriprojekteja kyläkouluissa, ja se on myös kouluttanut Iisalmessa opettajia ja oppilaita. Jyväskylän kuvataidekoulun oppilas arkkitehtuurityöpajassa. 42

47 Jyväskylässä kuvataidekoulu velvoitettiin järjestämään koulutusta luokanopettajille ja päiväkodeissa työskenteleville lastentarhanopettajille yhdessä muiden taidealojen koulutusta antavien laitosten ja yliopiston kanssa. Projekti tuotti monipuolista osaamista sekä taitojen ja tietojen vaihtoa. Koulun ja taiteen perusopetuksen yhteistyössä on monia haasteita: taiteen perusopetuksen sovittaminen koulun aikatauluihin eri taiteenalojen yhteisesti tarjoaman kerhotoiminnan organisointi ja toteuttaminen kouluissa rahoituksen järjestäminen. Yhteistyö näiden kahden yleissivistävän koulutusjärjestelmän, koulujen ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten, välillä on usein kariutunut käytännön ongelmiin ja vähäisiin määrärahoihin. On suotavaa, että taiteen perusopetusta pidettäisiin kunnissa voimavarana, jota hyödynnettäisiin myös peruskoulussa ja kunnan opettajien ja päivähoitoväen täydennyskoulutuksessa. Taiteen keskustoimikunta ja läänin taidetoimikunnat ovat antaneet kouluille hakemuksesta rahoitusta taiteilijoiden kouluvierailuja varten. Niiden tavoitteena on ollut kertoa taiteilijan ammatista koululaisille sekä tutustuttaa oppilaat taiteelliseen työskentelyyn tekemällä itse taiteilijan ohjauksessa. Parhaisiin tuloksiin on päästy silloin, kun opettaja, pedagoginen asiantuntija ja taiteilija ovat tehneet tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Useimmiten toiminta on kohdistunut esiopetukseen ja luokille 1 2. Rahoitusta on vuosittain haettu enemmän kuin on voitu myöntää. Seuraavaksi esitellään yksi Taiteilija koulussa -projekti. Projektin toteutti tekstiilisuunnittelija Helsingin lähiökoulussa. Malli toimii myös muilla taiteen aloilla. Taiteilija koulussa Taiteilija koulun kulttuuriopetuksen tukena on eräänlainen kuulalaakeri, jonka avulla koulu ja kulttuurimaailma voivat sujuvasti kohdata. Langan tie Langan tie -kulttuuriperintöprojektissa tutustuttiin esineympäristöön tekemisen kautta. 43

48 Oppilaat saivat kokemuksen muotoilutehtävästä, joka on hallittua idean kehittämistä tuotteeksi. Siinä johdonmukaiseen ajatteluun perustuvan suunnittelutyön merkitys opittiin käytännössä. Tavoitteena oli lisäksi aikakäsitteen selventäminen kertomuksin ja kokeiluin sekä uuden luominen vanhan pohjalta. Yhteistyönä luotiin neljästä tekstiilikudonnaisesta muodostuva tilateos. Uutta suunnittelua vanhan pohjalta. Ideointi visualisointi - konkretisointi Kannelmäen koulun oppilas harjoittelee villalangan valmistusta värttinän avulla. Projektissa tutustuttiin itse kokeilemalla langan tiehen lampaan villasta valmiiksi tuotteeksi. Työskentelyssä edettiin todellisen tekstiilisuunnitteluprosessin mukaisesti. Työnkulku muodostui sarjasta johdonmukaisia toimintoja: tavoitteen asettaminen tiedon hankkiminen suunnitelman tekeminen teoksen valmistaminen saavutuksen arvioiminen Työskentelyssä painotettiin: tavoitteellisuutta organisoinnin opettelua työskentelyä tavoitteen saavuttamiseksi ilon kokemista omasta ja yhteisestä saavutuksesta tunnetta perinteen jatkamisesta. Taiteilija vastasi eri osapuolien välisestä yhteyden pidosta. Hän piti yhteyttä rehtoriin ja järjesti suunnittelupalaverit opettajien kanssa. Osallistuminen perustui opettajien kiinnostukseen ja oli vapaaehtoista. Projektissa oli mukana neljä opettajaa ja yli sata oppilasta. Tilat Projektissa käytettiin koulun tiloja. Yhdessä tehty kudonnainen sijoitettiin koulun sisääntuloaulaan, ja kouluun tehtiin myös näyttely lampaan villan muokkaamisesta langaksi. Oppilaiden kanssa vierailtiin museoissa. 44

49 Kesto Taiteilija koulussa projektiin käytettiin yksi kevätlukukausi. Kahden lukukauden aikana taiteilija oli koulussa 92 tuntia. Projekti liittyi koulun kaksivuotiseen kulttuuriperintöteemaan, ja opettajat käsittelivät tekstiileihin liittyviä aihealueita myös omilla oppitunneillaan. Sisältö Projektissa tehtiin lankaa karstaamalla ja kehräämällä rukin ja värttinän avulla. Sitten langat puolattiin. Kun kudontatyö oli suunniteltu, se kudottiin kangaspuilla, viimeisteltiin ja pantiin näytteille. Valmistumisen kunniaksi pidettiin juhlat. Projektiin kuului myös opettajien ja taiteilijan oppitunteja, taiteilijan kokoama esine- ja valokuvanäyttely koulussa, museokäyntejä, kotitehtäviä ja lopuksi kirjallinen palaute. Kustannukset Rahoitus koostui koulun kehittämisbudjetista saaduista varoista sekä taiteilijan saamasta apurahasta. Väline- ja materiaalihankinnat olivat noin mk ja muut menot noin mk. Projektin aikana oppilaat oppivat omatoimisuutta ja ohjaamaan toisiaan. Projektisuunnitelman runko Yhteistyön pohjana on hyvä olla selkeä etukäteissuunnitelma, jota tarkistetaan myöhemmin tarpeen mukaan. Suunnitelman sisältö: toimintaidea (mitä tehdään) projektin kulku (miten tehdään) aikataulu (koska tehdään) yhteistyökumppanit (ketkä tekevät), sekä koulussa että koulun ulkopuolella vastuuhenkilöt (mitä kukakin tekee) budjetti (paljonko maksaa, mistä rahat) dokumentointisuunnitelma (miten projekti esitellään) tuotos (mitä saadaan aikaan) Taiteilijalle: Aitoa oivalluksen ja osaamisen jakamista. Yhteisöllisyyden kokemista. Antamisen ja saamisen tuottaman mielihyvä kokemista. Taiteilija koulussa projektin merkitys. 45

50 Oppilaalle: Valintojen opettelua. Rakenteellisen ongelmaratkaisun oppimista Teorioiden soveltamista käytäntöön Opettajille: Asiantuntija-apua oman osaamisen rinnalle Erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä Verkottumista paikallisten kulttuuritahojen kanssa Yhteistyökumppaneille: Valistuksen jakamista Uuden käyttäjäpolven kasvattamista Oman palvelun kehittämistä Kodeille: Yhteisiä osallistumismahdollisuuksia Ylisukupolvisia arvokeskustelun aiheita Sukujuurien vahvistamista Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Nykyiset koululait velvoittavat kouluja tekemään yhteistyötä horisontaalisesti lukio- ja ammatillisen koulutuksen kanssa ja vertikaalisesti korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. KOKU-hankkeessa oli useita yhteistyömalleja koulun ja taiteen perusopetuksen välillä ja muutama yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Esimerkiksi Nakkilan kunnassa sekä Imatran ja Oulun kaupungeissa tehtiin yhteistyötä käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten kanssa. Oulun lyseolla on arkkitehtuurikasvatuksessa ollut myös jo pitkään yhteistyötä yliopiston kanssa ja Madetojan lukiolla sekä yliopiston että musiikkiopiston kanssa. Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö Seuraavaksi esitellään kaksi esimerkkiä pitkäaikaisesta yhteistyöstä koulun ja yritysten välillä. Ensimmäisessä on toimeenpanevana osapuolena museo ja toisessa koulu. Designmuseo on aloittanut uuden, pysyvän toimintamuodon, Muotoilustudion. Studion tavoitteena on tutustuttaa kävijät esineiden syntyprosessiin ja käyttöön sekä lisätä ymmärrystä esineiden sisältämistä erilaisista merkityksistä. Studiossa kävijä saa välineitä monia- 46

51 laiseen ja analyyttiseen esineiden tutkimiseen. Ensimmäinen Studion yritysvieras vuoden 2003 loppuun on Fiskars Consumer Oy Ab. Tutkittaviksi esineiksi on valittu kirves ja sakset. Keksinnöt ja oivallukset, innovaatiot, kulkevat käsi kädessä tekniikan ja materiaalien kehityksen kanssa. Joskus ongelmanratkaisut ovat hyvin vanhoja, toteutustavat vain muuttuva. (Muotoilustudion opettajan opas 2001.) Studiossa koulutetaan eri oppiaineiden kuten käsityön, kuvataiteen, fysiikan, kemian ja historian opettajia muotoilukasvatuksessa. Muotoilupoliittinen ohjelma edellyttää muotoilukasvatuksen sisällyttämistä perusopetuksen opinto-ohjelmaan. Oppilaat voivat työskennellä studiossa omien muotoiluideoittensa parissa ja tutkia, miten ihmiset ovat kivikaudesta nykypäivään ratkaisseet ongelmia. Muotoilustudiota markkinoidaan myös luokkaretkien kohteeksi. Viidesluokkalainen oppilas tutki Muotoilustudiossa kirveen historiaa kivikaudesta nykypäivään. Oulussa Toppilan lukion oppilaat ovat jo kuutena vuotena suunnitelleet ja toteuttaneet Toppilan lämpövoimalan portin suussa sijaitsevan hallin päätyyn seinämaalauksen. Opiskelijoiden ehdotuksista on valittu yksi yhdessä voimalan henkilökunnan kanssa. Viimeinen maalaus osoittaa jo rohkeaa taidekäsitystä. Se kuvaa sarjakuvahahmoja. 47

52 Yritysten kummitoiminta kouluissa tukee monella tavoin koulujen kasvatustavoitteita. Seinämaalausprojektissa opiskelijat tutustuvat lämpövoimalaan, oppivat prosessityöskentelyä ja tutkivaa työtapaa sekä käymään neuvotteluja, laatimaan budjetin ja löytämään kumpaakin osapuolta tyydyttävät ratkaisut. 48

53 Paikallinen media voi monin tavoin auttaa kouluja taide- ja kulttuurikasvatuksessa. Koulun tapahtumista tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska tällä tavoin voidaan paikkakunnalla kehittää taide- ja kulttuurimyönteistä ilmapiiriä. Karkkilassa elokuvakasvatuksesta järjestettyyn studia generalia -luentosarjaan saatiin osallistujiksi runsaasti myös oppilaiden vanhempia, kun paikallislehti seurasi ja tiedotti tapahtumista. Perheet saattoivat kotipiirissäänkin jatkaa keskustelua yhteisestä kokemuksesta. Paikallislehti on painanut myös oppilaiden koulukino -arvosteluita. Paikallislehdet, radio ja televisio koulun kulttuurikasvatuksen tukena. Vehmaan paikallislehti on kehittänyt yhteistyömallin koulujen kanssa ja tarjonnut palstatilaa oppilaiden omille kirja-arvosteluille. Oppilaiden näkökulmasta on merkittävää, että heillä on jo kouluaikanaan mahdollisuus tutustua taide- ja kulttuurimaailman toimintatapoihin ja rakenteisiin. Monilla paikkakunnilla ympäri maata on ollut jo pitkään yhteistyötä koulujen ja paikallisradioiden kesken. Esimerkiksi Kuopion viestintälukio tekee säännöllisesti ohjelmia radioon. Paltamossa lukio tekee yhteistyötä nettiradio Mikaelin kanssa. Mikael on neljän maakunnan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen ESR-hanke. Se on ei-kaupallinen, opinnollinen verkkomedia. Paikalliset televisiokanavat ovat olleet halukkaita esittämään kouluissa tehtyjä filmejä. Tässä toimintamuodossa olisi paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Useilla koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleilla museoilla on kummitoimintaa kouluissa. Uudenlainen kummitoiminta käynnistyi Oulussa Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen, Nukun järjestämänä. Yhteistyö aloitettiin tanssin, valokuvauksen ja elokuvien tekemisen opetuksessa. Toimijoina ovat Oulun tanssikeskus JO-JO ja Oulun elokuvakeskus. Elokuvakeskus järjestää kummikouluissaan kummiluokkatoiminnan lisäksi elokuvaesityksiä ja oppitunteja. Koulut solmivat kummitoiminnan yhteydessä myös kansainvälisiä kontakteja. Kummitoiminta koulun tukena 49

54 Yritysten kummitoiminta taide- ja kulttuurikasvatuksessa on vielä vähäistä. Tällä alueella on siis paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kummitoiminnan tavoitteena on, että se hyödyttää kumpaakin osapuolta. Koulussa tulee miettiä, minkälaista oppia saadaan, ja yrityksissä sitä, millä tavoin lapset ja nuoret voivat jo varhain tutustua yrityksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta. Kummitoiminnan avulla se voidaan tehdä eläväksi ja kiinnostavaksi. Valtakunnalliset tapahtumat ja juhlaperinteet juhlistavat koulun arkea. Tanssivia lukiolaisia tuomiokirkon portailla Helsingissä. Nuori Osaaja tapahtuma Helsingin kulttuurivuonna. 50

55 OPETUSSUUNNITELMA Osa 3 Koulujen opetussuunnitelmassa on mahdollista linjata taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteet, painoalueet ja sisällöt. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman yhtenä tavoitteena oli kehittää opetussuunnitelmia niin, että kaikissa oppiaineissa on kulttuurisia sisältöjä. Yhteistyöohjelmassa oli havaittavissa, että opetussuunnitelman merkitys taide- ja kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden kannalta on suurin silloin, kun opettajat tai muut toimijat vaihtuvat. Lapinlahden lukiolla on valtakunnallinen erityistehtävä kuvataiteessa. Lukio kehitti yhteistyöohjelman aikana opetussuunnitelmaansa integroimalla kaikkien oppiaineiden opetukseen kulttuuriaineksia läpäisyperiaatteella. Vuonna 1999 lukio järjesti kansainvälisen kulttuuripedagogisen nuorisofoorumin. Foorumissa opiskelijat ja opettajat työskentelivät oppiainerajat ylittävissä, ongelmakeskeisissä työpajoissa. Luovaa toimintaa sekä taide- ja kulttuurisisältöjä kuului kaikkiin työpajoihin matematiikkaa ja luonnontieteitä myöten. Kokemuksia siirrettiin opetussuunnitelmatyöhön. Lukiossa on kulttuuriopintojen koulukohtainen kurssi, johon kehitettiin kulttuuripassi. Kuvataiteessa lukio innovoi muotokuva / omakuva kurssin, joka suoritetaan joko englanniksi tai ruotsiksi. Kurssit ovat Ylä- Savon virtuaalihankkeita. Lukio on kehittänyt myös kirjallisuuskurssin alkuperäiskielellä. Lapinlahden lukion malli Rahoitus: Kulttuurifoorumi rahoitettiin osittain Opetushallituksen kansainvälistämiseen osoitettavista määrärahoista, Pohjola-Norden -yhdistyksen rahastosta ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston määrärahoista. Lapinlahden kunta oli myös rahoittajana ja opiskelijoiden perheet tarjosivat ulkomaisille vieraille majoituksen. Kittilän kunta on laaja ja sen kauimmaiset kyläkoulut sijaitsevat noin 100 kilometrin etäisyydellä kirkonkylästä, missä sijaitsee suurin osa kulttuuripalveluista. Kunnassa päätettiin, että yhteistyöohjelmassa keskitytään opetussuunnitelmien kehittämiseen ja taidekasvatuksen tukemiseen kyläkouluilla. Toimintamalliksi valittiin kouluissa tapahtuva konsultaatio. Kittilän lukion kuvataideopettaja, kansalaisopiston musiikin opettaja ja käsityönopettaja toteuttivat kyläkouluilla Kittilän kunnan malli 51

56 työpajoja. Lisäksi opettajien kanssa suunniteltiin jokaiseen kouluun kulttuurikasvatusohjelma, joka kirjattiin liitteenä koulun nykyiseen opetussuunnitelmaan. Konsultaatiovierailujen aikana kartoitettiin paikkakunnalla löytyvät yhteistyökumppanit, kylän ja lähiseudun perinneympäristöt ja kulttuurikohteet sekä käsityön, musiikin, kuvataiteen, kirjoittamisen ja tanssin taitajat. Ohjausvierailut uusittiin vuoden kuluttua, jolloin voitiin arvioida onnistumista ja pohtia yhdessä mahdollisia taide- ja kulttuurikasvatuksen esteitä. Erityisesti pyrittiin löytämään ratkaisuja taiteilijavierailujen ja perinnetyöpajojen järjestämiseksi niin, että niistä tulisi kiinteä osa koulun toimintaa eri oppiaineiden yhteydessä. Esimerkiksi Raattaman kyläkoulussa on kehitetty yhteinen kulttuuriperinnepäivä syksyiseen ajankohtaan, jolloin turisteja on vähän ja vanhemmilla vapaata aikaa osallistua koulun toimintaan ja näin antaa omaa osaamistaan lastensa hyväksi. Kulttuuripäivän sadosta toimitetaan oppilaitten kanssa yhteinen lehti koko kylälle. Kittilän ja Toppilan lukion opiskelijoiden yhteisellä leirillä etsittiin Särestön henkeä. Leiri järjestettiin usean oppiaineen kuvataiteen, historian ja äidinkielen yhteistyönä. Leirille osallistui myös opiskelijoita Lapin yliopiston taidekasvatuksen osastolta. Reidar Särestöniemi kutsui todellisen maailman ja kuvitteellisen maailman kohtaamispistettä kuutilosilmäksi. Kuvataideleiriläiset rakensivat oman kuutilosilmänsä. 52

57 53

58 Lukiodiplomit Lukiodiplomit Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Musiikki Tanssi Teatteritaide Tekeillä: Median lukiodiplomi Lukiodiplomien kehittäminen pilottilukioissa on laajentanut ja kehittänyt monipuolisesti koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Lukiodiplominäytön voi antaa kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa sekä lisäksi myös tanssissa, teatteritaiteessa, käsityössä ja kotitaloudessa. Ylioppilastutkinnon kehittämisryhmän laatimassa komiteanmietinnössä vuodelta 1993 (Komiteanmietintö 1993:25) todettiin, että opiskelijoilla, jotka ovat lukioaikanaan osoittaneet erityistä harrastuneisuutta sellaisessa oppiaineessa, jossa ei ole mahdollisuutta osoittaa osaamistaan ylioppilastutkinnossa, tulisi olla mahdollisuus suorittaa arvioitava valtakunnallinen näyttö. Opetushallitus aloitti näytön kehittämistyön vuonna 1995 yhdessä lähes sadan lukion kanssa. Näyttö on kaikissa oppiaineissa pitkäkestoinen, ja sen arvostelee vähintään kaksi arvioitsijaa. Lukiodiplomit tulivat valtakunnallisiksi lukuvuonna , paitsi tanssi, joka valmistui vuotta myöhemmin. Paraikaa on valmisteilla usean oppiaineen yhteistyönä suoritettava median lukiodiplomi. Suoritusten määrä on kasvanut vuosittain, ja lukuvuonna niitä oli jo noin Useat yliopistot ja korkeakoulut antavat lisäpisteitä lukiodiplomin suorittamisesta. Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö Valtioneuvoston vuosille tehdyssä kehittämissuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena kehittää taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyötä. Useissa Euroopan maissa on kehitetty erilaisia malleja. Itävallassa esimerkiksi uusien opetussuunnitelman perusteiden myötä kouluihin tuli työmuoto, jossa jonkin muun oppiaineen kuin taideaineen opettajat tekevät vuosittain yhteistyöprojektin kouluun tulevan taiteilijan kanssa. Tämän toiminnan rahoittaa kulttuuriministeriö. 54

59 Jotta oppiaineiden välinen yhteistyö onnistuisi kouluissa, on toiminnan muodot kirjattava opetussuunnitelmaan. Myös koulun työjärjestyksen laatijan ratkaisut ovat olennaisia yhteistyön onnistumiselle. Seuraavassa esitellään kolme yhteistyömallia, ensimmäinen on Keski- Uudeltamaalta, toinen Espoosta ja kolmas Savonlinnasta. Järvenpäässä ja Tuusulassa Runojamit ry aloitti Luovuuskylpy-toiminnan vuonna Oppilaat tulivat Järvenpään, Tuusulan ja Keravan peruskouluista ja päiväkodeista. Toiminta kohdistui vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Toimintapäivän aikana yhteisiä osuuksia olivat rentoutus- ja tunneälyharjoitukset ja musiikki. Työpajoissa perehdyttiin teatteri- ja elokuvailmaisuun sekä taide- ja runoilmaisuun. Koska toiminta ajoitettiin Runojami tapahtumien yhteyteen, voitiin tarjota koululaisille myös jamien runo ja musiikkiesityksiä Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksessa. Vuonna 2000 Luovuuskylpyä alettiin kutsua Platonin Akatemiaksi. Tavoitteena oli saada taide- ja tiedekasvatus hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Aiemmin oli keskitytty monitaiteellisiin projekteihin. Platonin Akatemian toiminta kohdistui lähinnä lukioikäisiin opiskelijoihin Keski-Uudellamaalla. Vuonna 2001 mukana oli lukiolaisia myös Tapiolan ja Lohjan lukioista. Tavoitteena oli etsiä yhteistyömuotoja kulttuurijärjestöjen ja koulujen välille. Päivä aloitettiin retriitillä, rentoutusharjoituksilla, joiden avulla pyrittiin avaamaan aistit ja mielenportit. Yhtenä tutkimuksen kohteena oli ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre. Hänen näytelmänsä Suljetut ovet jälkeen työstettiin työpajoissa esityksen herättämiä kysymyksiä. Konsertti, jossa laulettiin hepreaksi Raamattua, yhdisti uskontotieteet musiikkiin. Omakohtaiset luontokokemukset liitettiin ympäristöfilosofiaan kahden luennoitsijan voimin. Platonin Akatemia Filosofian ja luovan ajattelun kehittäminen - tieteen ja taiteen kohtaaminen. Toimintapäivän tuloksia: Hyrylän lukion lausuntaryhmä esiintyi Valmetin tehtaalla. Maailman pohjoisimmassa moskeijassa, Järvenpäässä tutustuttiin islamilaiseen kulttuuriin, ja Järvenpään ortodoksisessa kirkossa kuultiin hepreankielisiä lauluja. Vuoden 2001 ja 2002 Platonin Akatemian sisältöinä olivat filosofia ja luovan ajattelun kehittäminen sekä arvokasvatus ja kulttuurikasvatus. Aiheita valotettiin eri taiteen- ja tieteenalojen avulla. 55

60 Kaunista matematiikkaa oppiaineiden integrointia Rahoitus: Ensimmäisenä vuonna rahoitus saatiin valtion taidetoimikunnan lapsi ja taiteilija-apurahasta, kuntien avustuksista sekä mahdollisuuksien mukaan myös koulujen omista kulttuurirahoista. Seuraavana vuonna Luovuuskylpy sai markan apurahan valtion taidetoimikunnalta, mikä mahdollisti toiminnan monipuolistamisen ja laajentamisen. Muita rahoittajia olivat Järvenpään kaupunki ja Uudenmaan taidetoimikunta, Valmet ja kolme paikallista pankkia. Myöskään useat luennoitsijat eivät ottaneet palkkiota. Vastuullinen tuottaja on kuitenkin joutunut maksamaan koko toiminnan aikana osan kuluista itse. Toivottavaa olisikin, että erittäin merkittäväksi toiminnaksi muodostunut Platonin Akatemia voisi saada tukevan budjetin keskiuusmaalaisena kulttuurikasvatusprojektina ja että vastaavia hankkeita toteutettaisiin eri seutukunnilla ympäri maata. Verkkosivuilla olevan arviointilomakkeen täyttäminen ei opettajilta sujunut gallerian toivomalla tavalla. Palautetta tuli vähän, ja arvokkaan palautteen saaminen tulevien näyttelyjen kohdalla onkin haaste. otso/menneetnäyttelyt Espoon kaupungin Galleria Otsossa järjestettiin keväällä 2002 lapsille, nuorille ja koko perheelle suunnattu taidenäyttely Matemaattisia leikkejä kuvataiteessa. Pääosin Espoon kaupungin kokoelmasta kerätyt teokset oli valittu matemaattisen ajattelun näkökulmasta. Matematiikassa ja taiteessa yhdistyvät saman asian kaksi eri puolta, mutta kummassakin pyritään ottamaan haltuun ympäröivää maailmaa mittaamalla, määrittelemällä ja kuvailemalla sitä. Päiväkodit ja koulut saattoivat varata opastettuja kierroksia, jonka jälkeen työskenneltiin työpajassa kuvataiteenopettajaksi opiskelevien nuorten johdolla. Koska tarjolla olevat opaskierrokset eivät lukumäärältään vastanneet kysyntää, olivat näyttelyn teostiedot, opastetekstit ja jokaiseen teokseen suunnitellut tehtävät gallerian 56

61 Matemaattinen ja kolmiulotteinen ajattelu kehittyvät kun lapsi saa leikkiä, tutkia ja kokeilla symmetrioiden muodostamista geometrisilla kuvioilla. 57

62 verkkosivuilla. Opettajia, jotka eivät saaneet opastusta luokalleen, kehotettiin tutustumaan etukäteen verkkosivujen aineistoon ja valmistelemaan näin näyttelykäynti omatoimisesti. Suuren kaupungin ongelmaan oli löytynyt toimiva ratkaisu. Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian oppikurssi kouluille Savonlinnan maakuntamuseon yhteistyöprojektissa kehitettiin kaupunkihistorian ja arkkitehtuurin pilottikurssi yhdeksäsluokkalaisille. Kurssilla tutkitaan kaupungin syntyä havainnoimalla ihmisen jättämiä jälkiä. Pilottikurssi laadittiin ja toteutettiin yhteistyönä kuvataiteen ja matematiikan opettajien ja historiantutkijan sekä lääninarkkitehdin kanssa. Kurssiin kuului luentoja, työpajoja, 16 tuntia itsenäistä työskentelyä ja 2 tuntia palautekeskustelua. Seuraavassa vaiheessa kaikki halukkaat savonlinnalaiset koulut kutsuttiin maakuntamuseoon. Tavoitteena oli kartoittaa museon ja koulujen monipuolinen aineisto pedagogisesta näkökulmasta ja laatia kaikille kaupungin kouluille kulttuuriperinnön materiaalipaketti. Yhteistyökumppaneita olivat maakuntamuseo, ympäristökeskus, Savonlinnan taidelukion rehtori ja kaksi lehtoria sekä yläasteen historian ja kuvataiteen opettajat, Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen käsityöhön ja kuvataiteeseen erikoistuvat opiskelijat ja heidän ohjaajansa, yksi luokanopettaja kaupungin koulusta ja kaksi normaalikoulun luokanopettajaa. Vuonna 2002 aineisto muokataan yhtenäiseen asuun ja koulujen tietotekniikkakurssilaiset siirtävät materiaalin museon Internet-sivuille. Tavoitteena on myös valmistaa lainattava diasarja. Taiteen parantava voima Porin kaupungin Talli-projekti Talli-projektin tavoitteena on poistaa ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Projektissa erityisoppilaat saatetaan jo varhain taideharrastuksen pariin. Lapsista ja nuorista pyritään kasvattamaan itsetunnoltaan vahvoja, visuaalista kulttuuria ymmärtäviä, ilmaisukykyisiä nuoria, joille nykytaide on tärkeä elämänsisältöä antava asia. Talli on kohtaamispaikka oppilaille, koulun opettajille, taiteilijoille, taidealan harjoittelijoille ja sosiaalialan opiskelijoille. 58

63 Projekti toteutetaan Porin lähiöalueella, jonne kunnostetaan lasten ja nuorten toimitiloja. Niiden pihapiirissä on nuorisoasema ja taidetalli sekä lisäksi toimintakenttä, veistospuisto ja taidepuutarha. Taidetallissa kohtaavat oppilaat ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset. Taide rohkaisee omien ajatuksien ilmaisemiseen ja näin vahvistaa itsetuntoa. Romani-projektin suunnitteli ja toteutti kolme diakonia-ammattikoulun opiskelijaa Talli-projektista vastaavan opettajan valvonnassa. Projektiin sisältyi lasten taidekerhon lisäksi myös aikuisille tarkoitettu keskustelu- ja luentotilaisuus, jossa romanikirjailija, kuvataiteilija ja romanikulttuurin tutkija olivat vieraina. Loppuraportissaan opiskelijat totesivat, että romanilapset eroavat valtaväestön lapsista opiskelutavoissaan. Ryhmätoiminta ja kyky huolehtia nuoremmista on heille ominaista. Porin kaupungin Romani-projekti Kumpaankin projektiin rahoitus on saatu ESR-ohjelmasta. 59

64 Kulttuurien välisyys koulussa Taikomo monikulttuurinen projekti Helsingissä Vaikka Suomi on kulttuuriltaan melko yhtenäinen, useissa kouluissa on jo monen eri kansallisuuden tai kulttuuripiirin lapsia ja nuoria. Taidekasvatuksen avulla on voitu tukea oppimista ja lisätä oppilaiden viihtymistä uudessa ympäristössä ja ymmärrystä eri kulttuureista tulevien oppilaiden kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin itäisessä kaupunginosassa Meri-Rastilan koulussa toteutettu Taikomo-projekti. Sen tavoitteena oli vahvistaa lapsen kulttuurista identiteettiä ja lisätä ymmärrystä kulttuurien moninaisuudesta vahvistaa kulttuurien välistä dialogia luoda avoin ja turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille. Projekti toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin opetusviraston, Kulttuurikaupunkisäätiön ja Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston kanssa. Eri taidealojen asiantuntijuutta antoivat myös Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Keskeistä projektissa oli opettajien, taiteilijoiden, taidepedagogien ja tutkijoiden vuorovaikutus projektin eri vaiheissa. Koulun rehtorin mukaan koulun eri ammattiryhmien kasvattajanroolin tärkeys oivallettiin projektin kuluessa. Koulun aikuisten yhteistyö tiivistyi ja asenteet ja kokemukset monikulttuurisuudesta kehittyivät myönteisiksi. Taide- ja ilmaisukasvatus auttoi lapsia monin tavoin niin heidän sosiaalisessa kasvussaan kuin oppimisessaankin. Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluille Koulujen yhteyksiä Euroopan unionin alueella tuetaan Comeniusrahoitusjärjestelmän avulla. Tällainen yhteistyöhanke oli esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomin kehittäminen. Siinä kaksi lukiota Suomesta, Ruotsista, Alankomaista ja Unkarista kehitti portfolioarviointia ja siihen liittyviä prosessityöskentelyn malleja. Lukiot olivat jatkuvassa yhteydessä paikallisiin taidekorkeakouluihin, joilla oli vastaava portfolioarvioinnin tutkimus käynnissä myöskin Comeniushankkeena. Suomesta osallistui Comenius-projekteihin lukuvuonna kouluja ja lukiota yhteensä

65 Kouluilla ja lukioilla on paljon myös muunlaista kansainvälistä toimintaa, joiden rahoitus hankitaan eri lähteistä, kuten kuntien koulu- ja kulttuuritoimesta, erilaisista kulttuurirahastoista ja huoltajien kukkaroista. Seuraavaksi esitellään kaksi tällaista hanketta. Haukiputaan lukio ja Helsingin kuvataidelukio ovat Unescon ASP- kouluina ja työparina vieneet osaamistaan esimerkiksi Namibiaan, Kuubaan ja Tansaniaan. Näissä projekteissa on opettajan lisäksi ollut mukana lukion opiskelijoita, jotka ovat toimineet taideohjaajina kohdemaiden nuorille työpajoissa. Pajoissa tehtiin kuvataideprojekteja, kuten seinämaalauksia ja kankaanpainantaa. Muita pajoja olivat musiikkityöpaja, jossa tehtiin kierrätysmateriaalista soittimia, musisoitiin ja tanssittiin sekä sanomalehden toimittamisen ja kirjastotyön paja. Työpajatoiminta on osoittautunut hyväksi tavaksi oppia tuntemaan toisten kulttuuria, taidekäsitystä ja elämäntapaa. Namibiassa oli mukana myös Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston ja Taideakatemian opiskelijoita. Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteistyötä Rahoitus: Tukea saatiin ulkoministeriöstä, Rauhankasvatuksen instituutilta ja monilta yksityishenkilöiltä, pääasiassa taiteilijoilta. Toinen hanke, jossa kumpikin lukio on ollut mukana Suomen edustajana, on Cultural Messages Across the Baltic. Yhteistyökumppanit ovat virolaisia, latvialaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia lukiolaisia. Projektin tavoitteena on kertoa oman maan maailmanperintökohteista toisille. Kukin lukio tutkii jotain maailmanperintökohdetta ja laatii siitä näyttelyn omassa maassaan. Näyttelyitä on esitelty paikallislehdissä komeasti. Opiskelijoiden työt kerätään yhteisnäyttelyyn kesällä 2003 taidekasvattajien kansainväliseen Insea on Sea -kongressiin. Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämishankkeen vision mukaan kerhotoiminnan tukema koulu on koko päivän avoinna oleva toimintakeskus, jossa lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat koulutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa ja taipumustensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa etsittiin hyväksi koettuja ja toimivia ratkaisumalleja kerhotoiminnan järjestämiseksi ja lisäämiseksi kunnissa kunnan eri hallintokuntien, koulujen, kotien ja 61

66 yhteiskunnassa toimivien eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. (Opetushallitus / moniste 3/2002, Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke , loppuraportti.) Hankkeessa oli mukana 11 kuntaa, joista Porin ja Hangon kaupungit olivat myös Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman kuntia. Kunnat poikkesivat muista siinä, että niissä oli kehitetty taide- ja kulttuurikasvatuksen piiriin kuuluvaa kerhotoimintaa muita enemmän. Hangon malli Hangossa taidekerhotoiminnan tavoitteena oli antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa luovaa ajattelua ja lähentää eri kieliryhmistä tulevia lapsia ja nuoria toisiinsa yhteisen harrastuksen parissa. Kerhoihin hakeudutaan Hangon eri kouluista. Useimmiten kerhokielinä ovat suomi ja ruotsi, mutta venäläisen taiteilijan ryhmässä puhutaan lisäksi englantia ja venäjää. Kuvataide- ja kädentaitojen kerhoja on yhteensä neljä. Kynnystä hakeutua tanssiopistoon haluttiin madaltaa perustamalla vuotiaille oppilaille tanssipainotteinen liikuntakerho. Musiikkikerhon tavoitteena on tuottaa musikaali alusta loppuun vuotiaat oppilaat saavat ammattilaisten opastusta musiikin ja näyttelemisen maailmaan. Kaikki taidekerhot ovat olleet erittäin suosittuja. Jatkossa tavoitteena on tarjota viides-kuudesluokkalaisille uusia taidekerhoja, mediapajaa sekä seikkailukerhoa sekä järjestää leiritoimintaa. Taiteellisessa toiminnassa voidaan oppia kierrätyksen peruskäsitteitä. Hangon koululaiset valmistivat Afrikan taiteen teemapäivänä kierrätysmateriaaleista soittimia ja leikkikaluja. 62

67 Porin mallissa yhteistyötä tekivät kaupungin koulutoimi, vapaa-ajantoimi, sosiaalitoimi, työllisyysyksikkö ja tilapalvelu. Lukuvuonna iltapäivä- ja kerhotoimintaan osallistuvista lapsista 80 % oli 1. ja 2. luokalla ja loput 20 % olivat luokalla. Porin malli Rahoituksesta vastasi Porin kaupunki ( mk), TE keskus ( mk) ja Kelan työvoimatoimisto ( mk). Hallintokunnat ovat päättäneet, etteivät ne laskuta toisiaan. Perheille iltapäivä- ja kerhotoiminta on maksutonta. Ruokailusta peritään pieni maksu. Oppilas kohtaa taiteilijan on kiertävä kerho, jonka toiminnasta vastaa opettaja ja taiteilija työparina. Lukuvuoden teemoina olivat kuvataide, säveltaide sekä ilmaisutaito (teatteri). Ne koulut, joilla ei ollut valmiutta tai resursseja järjestää taidekerhoja, olivat erittäin tyytyväisiä kiertäviin kerhoihin. Kaupungin kerhotoiminnan vakiinnuttamiseksi, organisoimiseksi ja edelleen kehittämiseksi kunta on perustanut kahden hengen työryhmän, jonka tehtävänä on esittää toiminnan laajentamista eri puolille kaupunkia organisoida alueellista ja kiertävää kerhotoimintaa rekrytoida kerhon vetäjät. Taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmasta tärkeitä kehittämisalueita ovat kerhon ohjaajien koulutus. Esimerkiksi Lahdessa työntekijöiden jaksamista tuetaan viikoittaisilla tapaamisilla. Tapaamiset ovat koulutuksellisia, ja ne toteutetaan ryhmätyönohjausmenetelmin. lasten iltapäivätoiminnan kehittäminen monipuoliseksi niin, että siinä on myös taiteellisia ja kulttuurisia sisältöjä. Esimerkiksi museoiden mahdollisuuksia tarjota kerhoja ei ole vielä tutkittu riittävästi. taiteen perusopetusta antavien tahojen toiminnan laajentaminen lasten iltapäivähoitoon ja kerhotoimintaan. Taiteen perusopetusta antavat opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, ja tätä asiantuntemusta tulee kunnassa käyttää monipuolisesti lasten ja nuorten hyväksi. Taiteilija koulussa - toiminta toteutettiin eri kouluissa kiertävänä kerhona. Leikkikaluja kierrätysmateriaalista 63

68 Porissa on kehitetty kerhotoiminnan lisäksi kaikkina vuodenaikoina tapahtuvaa leiritoimintaa. Leirit järjestetään joko kaupungissa, jolloin asutaan kotona, tai kurssikeskuksessa. Tällaisten leirien sisältöinä voi olla taidetyöpajoja eri taiteen alueilta. Nakkilan malli Nakkilan kunnassa oli tavoitteena kehittää menetelmiä, joilla tuetaan syrjäytyneiden lasten ja nuorten opiskelua ja elämisen laatua. Tavoitteena oli lisäksi kulttuurin mieltäminen koulupäivää tukevaksi ja rikastuttavaksi toiminnaksi. Keskeisellä sijalla koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman toteuttamisessa oli kerhotoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen. Kerhoissa pyrittiin luomaan turvallinen vuorovaikutussuhde lapsen ja aikuisen välille sekä mielekästä toimintaa iltapäiväksi. Kerhotoimintaan osallistuivat luokan oppilaat. Tavoitteena oli kädentaitojen ja liikunnan avulla kehittää luovaa ajattelua ja motorisia taitoja. Osa toiminnasta järjestettiin yhdessä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Kerhotoiminnan käynnistämisessä onnistuttiin hyvin, ja toimintaa aiotaan jatkaa. Kerhokeskus koulutyön tuki ry. Kerhokeskus koulutyön tuki ry tukee kerho- ja iltapäivätoimintaa. Yhdistys on perustettu vuonna Se julkaisee oppimateriaaleja, kouluttaa opettajia ja kerhojen ohjaajia ja järjestää kilpailuja ja kampanjoita. Kerhokeskuksen kulttuurikasvatuksen tavoitteet ovat kansainvälisyys ja monikulttuurisuus taidekasvatus tapakasvatus nuorten syrjäytymisen ehkäisy virikkeinen elinympäristö. Kerhokeskus panostaa myös tietoverkkojen hyödyntämiseen kouluissa ja yrittäjyyskasvatuksessa. 64

69 Tutkiva oppiminen Tutkiva oppiminen soveltuu taide- ja kulttuurikasvatuksen opiskelumetodiksi. Tutkivalle oppimiselle on ominaista tiedonkäsittelytaitojen harjoittaminen. Samalla kehittyvät ajattelun taidot. Tavoitteena on, että oppilaat kykenevät tuottamaan uusia ideoita ja kehittämään niitä käyttökelpoisiksi sekä oppivat arvioimaan niiden merkitystä. Havaintojen teon harjoitteleminen tukee käsitteellisen ymmärryksen kehittymistä. Tiedon keruu aloitetaan havainnoimisesta ja havaintojen monipuolisesta dokumentoimisesta, piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla, videoimalla, äänittämällä ja kirjaamalla koettua. Monipuolinen dokumentointi tarkentaa ja vahvistaa havaintojen tekoa ja tiedonkäsittelyä. Tutkiva oppiminen on ongelmalähtöistä. Kysymykset, oletukset ja dokumentoinnin tulokset ovat oppilaan tuottamaa aineistoa tutkittavasta kohteesta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan oppilas kehittää ilmiöistä uusia tietokokonaisuuksia asettamalla ongelmia, etsimällä ja keksimällä niille selityksiä ja vertaamalla erilaisia käsityksiä ja aineistoja toisiinsa. Uusi taito ja tieto rakentuu oppilaan aiempiin taito- ja tietorakennelmiin. Lapsen ja nuoren maailma on audiovisuaalinen. Sen ymmärtäminen vaatii kykyä käsitteellistää ja prosessoida audiovisuaalisia ilmiöitä 65

70 Osa 4 VESO - koulutus. Opetussuunnitelmatyö ja taidetyöpajat. Kulttuuriroiskeet saivat rinnalleen Arkkitehtuuriroiskeet, kun Alvar Aalto -säätiö liittyi yhteistyökumppaniksi. Kunnat, läänien koulutoimet ja läänien taidetoimikunnat ovat keskeisessä asemassa opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelemisessa ja järjestämisessä. OPETTAJIEN KOULUTUS Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeen edetessä kunnat järjestivät taide- ja kulttuuripainotteisia veso-koulutuspäiviä. Koulutukseen osallistui yhteensä opettajaa eri kunnista. Onnistuneeksi malliksi osoittautui Imatralla toteutettu työpajamuotoinen koulutus, joka yhdistettiin opetussuunnitelmatyöhön. Jyväskylässä järjestettiin kahden vuoden mittainen luokanopettajille tarkoitettu taideaineiden koulutus Kulttuuriroiskeet. Koulutuksen järjestäjänä oli Jyväskylän kuvataidekoulu ja yhteistyökumppaneina kunnan muut taiteen perusopetusyksiköt, Jyväskylän opettajankoulutuslaitos ja paikalliset museot. Koulutukseen osallistui 40 opettajaa. Tarkoituksena oli, että osallistuvista kouluista tulisi aina työpari, kaksi opettajaa. Koulutus jakautui neljään osioon: intensiivijaksoihin, jolloin tehtiin omaa taiteellista työskentelyä, vierailuihin eri taidelaitoksissa, luentoihin ja kouluprojekteihin. Opettajat arvostivat sitä, että koulutuksen aikana muodostui verkostoja koulujen kesken sekä koulujen ja taidelaitosten kesken. Jatkossa on tavoitteena, että mukana olleet opettajat voisivat saada lisäkoulutusta ja että Roiskeiden aikana kertynyttä taitoa ja tietoa voitaisiin levittää opettajien iltapäivätapaamisissa eteenpäin myös muihin kouluihin. Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan taideaineiden koulutukseen osallistui eri kunnista yhteensä 140 opettajaa. Myös Suomen Tammen järjestämään koulutukseen osallistuttiin useista kunnista. Kuntien omiin koulutustilaisuuksiin, lääninhallitusten järjestämään koulutukseen, taidealojen konferensseihin ja opintomatkoihin osallistui lähes opettajaa. Kuitenkin oli kuntia, joissa opettajat eivät olleet hakeutuneet mihinkään taiteen tai kulttuuriperinnön koulutukseen. Luokanopettajien täydennyskoulutus on keskeistä koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittämisen kannalta, koska opettajat saavat nykyisin peruskoulutuksessaan ainoastaan parin kolmen opintoviikon verran taideopetusta. Myös nykytaiteessa merkittävän sijan saanut uusmedia vaatii luokanopettajien ja aineopettajien täydennyskoulutusta. 66

71 SVENSKT SAMMANDRAG Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh OSA 5 67

72 Tips för kultur i skolan Samarbetsprojektet Skola och kultur ingick i statsrådets utvecklingsprogram för åren Syftet med projektet var att främja konst- och kulturfostran i skolorna. I denna skrift presenteras erfarenheter och lärdomar från de deltagande 17 kommunernas delprojekt. Vidare ges verksamhetsmodeller som utvecklats i Borgå, Esbo, Helsingfors, Kuopio, Rovaniemi och Nyslott. Presentationerna har delats in i fyra grupper. I den första delges olika kommuners sätt att organisera konst- och kulturfostran i kommunen. Eino Leino träffar parkvakten Pavel Andrejeff Haiti busfrönas och de lösa hundarnas skräck. Studier i historiska händelser i dramaform uppmuntrar eleverna att sätta sig in i frågorna också när de sitter i pulpeten. Tölö gymnasium. I den andra gruppen presenteras modeller för samarbete mellan skola och kulturinstitutioner. Exemplen gäller samarbete med museer, orkestrar och teatrar. Här berättas även om samarbete med konstnärer och med läroinrättningar som ger grundläggande konstundervisning. Som exempel på samarbete med näringslivet kan nämnas projekt tillsammans med Designmuseum och med Fiskars Consumer-bolaget. I den tredje gruppen behandlas utvecklandet av lokala läroplaner. Läroplanerna är ett mycket viktigt instrument med tanke på kommunens och skolans konst- och kulturfostran, med dem skapas en helhet, som täcker allt från dagvård till gymnasium och yrkesutbildning. I den sista gruppen behandlas lärarfortbildningen. Kommunerna ordnade fortbildningsdagar i ämnet och lärarna deltog i Utbildningsstyrelsens utbildning som gav studieveckor. Här kan påpekas, att kommunernas samarbete med länsstyrelserna och länets konstkommissioner bör effektiveras. Skola och kultur i Västnyland I projektet ingick det tvåspråkigt projektet Skola och kultur i Västnyland med Ekenäs, Hangö, Karis och Pojo. Projektet hade en ledningsgrupp med lärare och tjänstemän från kommunernas skolor och kulturväsen. Målet nåddes att skapa naturliga förbindelser mellan skolorna och kulturen och att samarbetet och samverkan inte skulle stupa på kommun- eller språkgränser. 68

73 Det regionala samarbetet över språkgränserna var en styrka för projektet. Tanken är att det borde grundas en förening eller sammanslutning, som skall stöda de fyra kommunernas kulturfostran i skolorna. Karis 1918 I Karis-Billnäs gymnasium kom man I samband med ett EU-projekt överens om att forska i ortens historia enligt principen gräv där du står. Valet föll på de dramatiska händelserna under inbördeskriget Under historieläraren Jan-Erik Tills handledning skrev elever tolv intressanta uppsatser. Eleverna forskade bland dagböcker, brev och litteratur och fick fram tidigare okända fakta. Hösten 2001 publicerades boken Karis 1918, som skall användas i undervisningen i västra Nylands historia. Hur lyckat arbetssätt det är fråga om beskrivs bäst med ett citat ur boken. Nu när jag har fått detta arbete färdigt har jag insett hur mycket som hänt i dessa forna dagar på marken jag dagligen trampar på. Då ett tåg passerar på Hangöbanan kan jag i vintermörkret mycket väl tänka mig tillbaka i tiden då pansartågen ångade förbi precis på samma ställe. (Lotta Friberg). Grävningarna inom ramen för skolarbetet inleddes av Ekenäs gymnasium och Jan Fast. Karis- Billnäs anslöt sig senare. Mikael von Nandelstadh är överinspektör vid Utbildningsstyrelsen. 69

74 Osa 6 HYVÄ TIETÄÄ BRA ATT VETA Sanastoa ASP-koulut ovat mukana Unescon kouluprojekteissa. ASP on lyhenne sanoista Associated Schools Project for Promoting International Education. ETKK, Elokuvakasvatuksen keskus tukee koulujen elokuvakasvatusta välittämällä filmejä ja julkaisemalla opetusmateriaaleja sekä vierailemalla kouluissa. Koulukino ry. avustaa elokuvateattereita ja kouluja elokuvien valinnassa ja tuottaa materiaalia kouluja varten. Lukiodiplomi on näyttö, jonka opiskelija voi antaa lukio-opiskelun päätteeksi kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, musiikissa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Kehittämisvaiheessa on myös usean oppiaineen yhteinen median lukiodiplomi. Luku-Suomi on hanke, jossa on tavoitteena peruskoululaisten ja lukiolaisten luku- ja kirjoitustaidon parantaminen ja kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen. Taiteen perusopetus on yleissivistävä taidekasvatusjärjestelmä koulun ulkopuolella. Opetusta annetaan yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Valtion rahoitus kanavoituu joko kuntien asukasluvun mukaan tai opetustuntikohtaisen valtion osuuden mukaan. Suomen Tammi+ on Opetushallituksen, Museoviraston ja ympäristöministeriön yhteinen kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojekti. ASP-skolorna medverkar i UNESCO:s skolprojekt. ASP är en förkortning av Associated Schools Project for Promoting International Education. ETTK, Elokuvakasvatuksen keskus, stöder skolornas filmfostran genom att förmedla filmer, ge ut läromedel och göra skolbesök. Koulukino r.y. hjälper biografer och skolor i valet av filmer och publicerar material åt skolorna. Gymnasiediplomet kan av studeranden avläggas för att i slutet av gymnasiestudierna påvisa kunskaperna i huslig ekonomi, bildkonst, slöjd, gymnastik, musik, dans och teaterkonst. I utvecklingsskedet kan även mediediplom avläggas, det är fråga om en kombination av flera läroämnen. Läs och skriv! är ett projekt vars syfte är att stärka grundskoleelevernas och gymnasiestuderandenas läs- och skrivfärdigheter och öka deras kunskaper i litteratur. Den finska eken+ är ett projekt som pågår åren och är gemensamt för Museiverket, Utbildningsstyrelsen och miljöministeriet. Syftet är att i väsentlig grand öka finländarnas känsla för det egna kulturarvet och stärka kulturarvets ställning i undervisningen. 70

75 Yhteystietoja Opetushallituksen Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman työryhmän yhteystiedot Ylijohtaja Aslak Lindström, Opetusneuvos Jorma Kauppinen, Kuntien kummit: Inari Grönholm, (Imatra, Juuka ja Kittilä) Terhi Heino, (Jyväskylä, Karkkila ja Vehmaa) Heljä Järnefelt, (Tuusula ja Suomen Tammi+) Marja Hollo, (Nakkila, Pori ja Sievi) Tytti Luukko, Mikael von Nandelstadh (Länsi-Uusimaa) Pirjo Sinko, (Iisalmi, Lapinlahti ja Oulu) Kuntaliiton edustaja: Anneli Kangasvieri, Opettajien ammattijärjestön edustaja: Riitta Sarras, Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa olleiden kuntien yhteystietoja: Muiden koulun pienessä kulttuurikirjassa olevien kuntien yhteystietoja

76 Taide- ja kulttuurikasvatusta tukevia Internet-sivuja: Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma löytyy Opetushallituksen Internet-sivuilta: Koulutuksen kehittäminen, Muita kehittämishankkeita, Koulu ja kulttuuri KOKU. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman raportti löytyy samasta paikasta. Lukiodiplomit löytyvät myös Opetushallituksen sivuilta: Koulutuksen kehittäminen, Lukiodiplomit Suomen Tammi+ Unesco ja kulttuuriperintö Maailmanperintöopetus Suomalainen kulttuuritarjonta Museoliitto, Sivuilta pääsee kaikkiin Suomen museoihin. Haukiputaan lukio, Viestintä- ja mediakasvatuksen tukilinkkejä luento4/luento4.3html Media på svenska Kerhokeskus koulutyön tuki ry Taidekorkeakoulujen Internet-sivuja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, taidekasvatuksen yksikkö Jyväskylän yliopiston musiikin laitos, musiikkikasvatus Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, musiikkikasvatuksen koulutus musicedu.oulu.fi/ Kuvataideakatemia Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto: Teatterikorkeakoulu Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen laitos 72

77 Rahoituslähteitä: Comenius: ESR-rahoitus: Taiteen keskustoimikunta Taidetoimikunnat: Opetusministeriö: Ympäristöministeriön ympäristökasvatusavustukset: Museoviraston museoiden innovatiiviset avustukset: innovfin.htm Kulttuurirahasto: Euroopan unionin tuki: Muita rahoituslähteitä Jenny ja Antti Wihurin rahasto: Kirjallisuutta OMA KOULU tutki ja opi, Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Painorauma. Rauma Opetushallitus ESINE ELÄÄ, Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. F.G. Lönnberg. Helsinki. KULTTUURIPERINNÖN kauneus, hyvyys ja totuus Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. F.G. Lönnberg. Helsinki. KULTTUURIYMPÄRISTÖ tutki ja opi Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA, Raportti Opetushallitus. Edita. Helsinki. MAAILMANPERINTÖ tutki ja opi Opetushallitus Toim. Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. ELÄVÄÄ KULTTUURIPERINTÖÄ tutki ja opi Pekka Elo ja toimitusryhmä. Opetushallitus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. 73

78 Kuntaliitto Esa Hyyryläinen: Palvelut, johtaminen ja kehittäminen kunnallisessa vapaa-aikatoimessa KuntaSuomi -tutkimuksia nro 35.Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto, Helsinki Pertti Mäkelä: Kunnan kultainen kirjasto II - Matka multimediaan jatkuu KuntaSuomi -tutkimuksia nro 33. Vaasan yliopisto, Suomen Kuntaliitto, Helsinki Jouni Kaipainen: Kulttuurilaitosten taloudelliset vaikutukset. Suomen Kuntaliiton sivistystoimen tutkimusprojektin yhteenvetoraportti Suomen Kuntaliitto, Helsinki Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Riktlinjer för bildningen. Finlands Kommunförbunds bildningspolitiska program Luukkainen Olli (toim.) Suomen Kuntaliitto, Helsinki Sivistyksen avaimet Opetus ja kulttuuri matkalla vuoteen 2010 Olli Luukkainen (toim.) Suomen Kuntaliitto, Helsinki Sivistystoimen ajantieto 2002 Selkee Johanna (toim.) Suomen Kuntaliitto, Helsinki Ismo Porna: Taiteen perusopetuksen vuosikirja 2000 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Opetusministeriön julkaisuja Kulttuuri kasvaa lapsissa. Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministerille lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Taiteen keskustoimikunta Taikalamppu lastenkulttuurikeskusten verkosto. Työryhmämuistio. 12 : Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi ja Taiteen mahdollisuuksista enemmän Valtion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta ja jatkotoimenpiteet. 28 : Muotoilu Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta Lasten elokuvan kehittämisohjelma

79 Opetusministeriön kulttuuripoliittiset ohjelmat ovat luettavissa suomeksi ja ruotsiksi wwwsivuilta osoitteista: htt:// htt:// Rakennusperintöstrategia Julkaisu on luettavissa www-sivuilta http// Heikkinen, I Kulttuurin julkinen rahoitus suomessa tilastot ja todellisuus Kulttuuritilasto Kulttuuri ja viestintä 2002:1. Tilastokeskus. Helsinki. Liikanen, A Terveyttä kulttuurista työ kantaa eteenpäin. Helsinki. Ympäristöministeriön julkaisu Muita julkaisuja Ruohonen, R Selvitys elinkeinoelämän taiteelle myöntämän tuen muodosta ja määrästä. Opetusministeriö. Syrjästä esiin Puheenvuoro kulttuurista ja kehityksestä Euroopasta. Eurooppa-työryhmän raportti Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunnan tutkimysyksikkö. Mikkeli. Vesikansa, E Taiteilijaresidenssitoiminta. Muistio TAO-toimikunnalle 75

80 Kuvat ja kaaviot Kuvat Sivu 17. Käsityökoulun oppilaat huovuttavat erikoistekniikkojen jaksolla. Teema: Kanille kaveri. Jyväskylän käsityökoulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Nina Laine. Sivu 24. Käsityökoulun oppilas opettelemassa paperinvalmistuksen arkkityöskentelyä. Teema: Matkalla maailman uumeniin, haitarikirja. Jyväskylän käsityökoulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Nina Laine. Sivu 28. Lauttasaaripäivä merenrannalla. Perheet yhdessä rakentamassa hiekkakaupunkeja. Yksityinen arkisto. Valokuvaaja: Valpuri Grönholm. Sivu 34. Kaksi kuvaa Porin taidemuseon ja koulujen yhteisestä projektista Puuvalo. Porin taidemuseon valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Erkki Valli-Jaakola. Sivu 35. Tammisaaren museon arkeologinen kaivaus, johon osallistui Karjaan kulttuuritoimisto sekä Karis-Billnäs gymnasiumin ja Ekenäs gymnasiumin opiskelijoita. Valokuvaaja: Christer Valtanen. Sivu 37. Kalaholman koulun yhteistyö Porin sinfonietan kanssa. Koulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Harri Saine. Sivu 38. Koululaiset suunnittelemassa omaa teatteriesitystään Teatteri Hevosenkengän lämpiössä. Teatterin valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Sanna Aropaltio. Sivu 39. Kohtaus pommisuojassa Kallion lukion opiskelijoita historiallisen kaupunkikierroksen aikana. Helsingin 76

81 Kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Timo Väisänen. Sivu 42. Jyväskylän kuvataidekoulun oppilas rakentaa pienoismallia arkkitehtuurityöpajassa. Kuvataidekoulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ilpo Vuorela. Sivu 44. Kannelmäen koulun oppilas valmistaa värttinällä villalankaa. Koulun valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Tellervo Auvinen. Sivu 47. Piirroksia kirveen kehityksestä tämän päivän Fiskarsin tuotteeksi. Arttu Brade 11 vuotta. Tekijän omistuksessa. Sivu 48. Oulun Energian Toppilan lämpövoimalan seinämaalausprojektin toteutus keväällä Lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Kari Hietarinta. Sivu 50. Nuori osaaja Oppilaiden tanssiesitys Helsingin tuomiokirkon portailla. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Valokuvaaja: Mauri Helenius. Sivu 53. Kuutilosilmä. Opiskelijat etsimässä Särestön henkeä kuvataideleirillä Kittilässä Toppilan lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén. Sivu 57. Taiteilija Kari Delcos suunnitteli Matemaattisia leikkejä näyttelyyn kaksi tuhannen laatan palapeliä. Teoksen nimi on Leikkejä Laatoilla. Kuvassa pieni vierailija kokeilee matemaattisten symmetrioiden rakentamista. Espoon kaupungin Galleria Otson kuvakokoelma. Valokuvaaja: Heljä Delcos. Sivut 62. ja 63. Hangon peruskoululaiset valmistavat jätemateriaalista soittimia ja leikkikaluja museoalueella pidetyn Afrikka päivän aikana. Ohjaajina oli afrikassa työskennelleitä taiteilijoita ja käsityöläisiä. Yksityinen arkisto. Valokuvaaja: Liisa Piironen. Sivu 64. Kuvataideleiriläinen työnteossa. Toppilan lukion valokuvakokoelma. Valokuvaaja: Ari Forstén. 77

82 Sivu 68. Eino Leino träffar Andrejeff Haiti. Tölö gymnasiumin och Kallion lukio. Konstnärer på Espis. Annagårdens konstcentrum, fotosamling. Foto: Timo Väisänen. Sivu 68. Arkeologisk utgrävning och detaljbild. Foto: Sture Lindholm. Ekenäs gymnasium. Sivu 71. Teckning. Martta Andersson. Konstskolan för barn och unga, Borgå. Skolans samling. Sivu 72. Piirros. Elina Hirviniemi. Lapinlahden lukion kokoelma. Sivu 73. Shamaanirumpu. A. Mussa, A. Kurittu, Kaitaan lukio. Keväällä 2001 useissa Euroopan maissa, jotka siirtyivät eurovaluuttaan, toteutettiin lasten ja nuorten taidetapahtuma Euro-maailma. Suomessa koululaiset maalasivat 20 kolikkoa, joiden läpimitta oli 1,8 m. Valokuvaaja: Bo Grönholm. Sivu 74. Piirros. Emma Kärki. Lapinlahden lukion kokoelma. Sivu 79. Annantalon TILOJA- näyttelyssä Pieni näyttelyvieras tutustuu mittasuhteisiin. Arkkitehtuurikoulu Arkin kuvakokoelma. Valokuvaaja: Mikko Mälkki. Kaaviot Bo Grönholm Sivu 8. Sivu 25. Koulun ja kulttuurin kenttä. Neljän kunnan yhteisen kulttuuriyhdistyksen tehtäviä. Sivu 26. Juuan kunnan tulevaisuusfoorumissa käytetty SWOT kaavio. Sivu 36. Porin sinfonietan yhteistyö koulujen kanssa. Sivu 56. Yhteistyö oppiaineiden välillä. Sivu 59. Suunnitelma Porin kaupungin lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikeskukseksi. Sivu 65. Tutkiva oppiminen. Sivu 66. Skola och Kultur. 78

83 Muistiinpanoja Arkkitehtuurikoulu Arkin oppilas opettelemassa mittasuhteita. 79

84 80