Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Kainuun Karjala pkyritysverkosto hanke toteutettiin

Transkriptio

1 LIITE 8 1/6 ENPI CBC ohjelmia täydentävät hankkeet LOPPURAPORTTI (Final Report) Hankkeen nimi: Kainuu-Karjala pk-yritysverkosto Laatijaorganisaatio: Kainuun Etu Oy Päiväys: Hankekuvauslomake vuodelle 2011 liitteenä Tiivistelmä Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Kainuun Karjala pkyritysverkosto hanke toteutettiin Hankkeen tavoitteena oli edistää kainuulaisten ja Karjalan tasavallan alueella sijaitsevien pk-yritysten verkostoitumista ja taloudellisen yhteistyön, sekä taloudellisen kasvun mahdollisuuksien kehittämistä raja-alueyhteistyön avulla. Tähän mennessä alueen pk-yrityksillä Karjalan tasavallassa eikä Kainuussa ole riittävää kokemusta ja uskallusta rajan ylittävään taloudelliseen toimintaan, kynnys on koettu korkeaksi. Hankkeella pyrittiin madaltamaan tätä kynnystä selkeyttämällä keinoja ja menetelmiä yrityselämän kannattavuuden parantamiseksi ja neuvomalla yrittäjiä mahdollisien kansainvälisen kaupan esteiden (kielimuuri, rajanylitys- ja tulliasiat, erilaiset kauppatavat, tuntematon lainsäädäntö jne.) poistamiseksi. 1. Hankkeen toimintaympäristön analyysi Kainuulla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa 260 kilometriä. Kuhmon Vartiuksessa sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka on Arkangeli-korridorin portti itään. Siitä on 30 km matkaa lähimpään kaupunkiin, Kostamukseen, jonka asukasluku on yli henkeä. Kostamuksen merkittävin työnantaja on Severstal-konserniin kuuluva OAO Karelski okatyš ("Karjalan Pelletti"), joka työllistää noin ihmistä. Rautapellettirikastamo työllistää välillisesti huomattavan osan kaupunkilaisista. Muita isoja työnantajia ovat Ikean tytäryhtiö AO Svedwood ja PKC Groupiin kuuluva AO AEK. Toimivia yrityksiä kaupungissa on n Keskimääräinen palkka Kostamuksessa v lopussa oli 40% korkeampi verrattuna keskimääräiseen palkkaan koko Karjalan tasavallassa. Projektin aikana kaupungissa oli negatiivinen työttömyys (182 työtöntä ja n. 400 avointa työpaikkaa). Kaupungissa on huutava pula vapaista asunnoista, mikä antaa hyvät mahdollisuudet suomalaisillekin rakennusalan firmoille. Kostamuksen naapuripiirejä ovat koillisessa Kalevalan piiri ja etelässä Mujejärven piiri. Idässä Kostamuksen alueen rajoittaa valtionraja. Kalevalaan Kostamuksesta on noin 150 km matkaa. Kalevalan asukasluku on n (koko piirin asukasluku 9.500). Kalevalan piirissä on viime vuosina ollut suurin Karjalan tasavallassa työttömyys. Suurin työnantaja on metsäteollisuuspiirin hajottua ollut rajavartiosto ja Svedwood. Rajavartiosto on tarkoitus siirtää v Kostamukseen, mikä lisää työttömyyttä Kalevalassa. Tämä asia mahdollistaa halvan työvoiman saannin suomalaisille yrityksille. Meneillään oleva Kostamus-Kalevala välisen tien päällystämisprojekti parantaa huomattavasti matkustajien ja tavaran kuljetus- sekä kulkumahdollisuuksia. Venäjän poliittisen järjestelmän muuttumisen ja rajan aukeamisen jälkeen monet kainuulaiset yritykset suuntasivat katseensa Venäjälle, Vienan-karjalan alueelle. Niin ollen, muutamilla kainuulaisilla yrityksillä on jo kokemusta yhteistyöstä venäläisten yritysten kanssa. Toiset ovat pärjänneet, toiset kokivat pettymystä venäjänkaupasta. Monet kainuulaiset yritykset näkevät isot mahdollisuudet Venäjän markkinoilla, mutta huonot kokemukset, kauppatapojen ja lainsäädännön tuntemattomuus sekä

2 LIITE 8 2/6 Venäjän poliittinen ja taloudellinen epävakaus estävät niitä laajenemasta Itärajan taakse. Löytyy toki muutamia poikkeuksiakin, esim. PKC Groupin omistama AO AEK ja Vuokatin Puu Oy:n tytäryhtiö AO Saunaset Kostamuksessa ja Ecofoster Oy:n tytäryhtiö AO Alhola Kalevalan piirin Borovoissa. Sen lisäksi matkailualan yritykset ovat tehneet jonkin verran yhteistyötä kostamukselaisien operaattorien kanssa. Yllä mainituista syistä suurin osa kainuulaisia yrityksiä näkee Venäjän markkinoiden hyödyntämisten pelkästään ostosmatkailun muodossa. Suurin osa venäläisistä pk-yrityksistä on avoin yhteistyöhön. 2. Hankkeen saavutukset Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen tulosten toteutuminen Suoritetut toimenpiteet / käytetyt resurssit Syyt poikkeamiin (posit. & neg.) Hankkeen tavoitteena oli edistää kainuulaisten ja Karjalan tasavallan alueella sijaitsevien pk-yritysten verkostoitumista ja taloudellisen yhteistyön, sekä taloudellisen kasvun mahdollisuuksien kehittämistä raja-alueyhteistyön avulla selkeyttämällä keinoja ja menetelmiä yrityselämän kannattavuuden parantamiseksi ja taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi. Hankkeen aikana otettiin yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai henkilökohtaisesti yli 400 yritykseen Suomessa ja n. 200 yritykseen Venäjällä. Sen lisäksi hanketta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia mainostettiin lehdistössä, internetissä ja radiossa. Näiden toimenpiteiden ansiosta mukaan saatiin kymmeniä yrityksiä rajan molemmilta puolin. Hanke pani alun yritysten yhteistyölle ja verkostoitumiselle, joten sen päätavoitteet voidaan katsoa toteutetuiksi. Hankkeen tulosten toteutuminen Hanke on ollut tuloksellinen sikäli, että on luotu kumppanuuksia kainuulaisten, kostamukselaisten ja kalevalaisten yritysten välillä sekä pantu alku näiden yritysten yhteistyölle. Suoritetut toimenpiteet Hankkeen käynnistäminen Hanke käynnistyi Projektihenkilöiden valinta ja töiden aloitus Hankkeelle palkattiin projektipäällikkö ja kaksi asiantuntijaa sekä avattiin toimipiste Kostamukseen, Barents Link Centeriin. Projektipäällikön ja toisen asiantuntijan toimipaikka oli Suomessa, toinen asiantuntija työskenteli Kostamuksen toimipisteessä. Kotisivujen laatiminen Projektille laadittiin suomen- ja venäjänkieliset www-sivut, joille sisällytettiin tietoja projektista, uutispalstan, hyödyllisiä tietoja ulkomaankaupan toimijoille, linkkivalikoiman, sekä projektin henkilöstön yhteystiedot. Suomenkielisien ja venäjänkielisien sivujen sisältö eroaa niin, että se vastaa kummankin maan yrittäjien tarpeita ja vaatimuksia. Ajan puutteen takia kotisivut jäivät keskeneräiseksi, eikä niitä voitu päivittää jatkuvasti. Hankkeen markkinointi Hanketta on markkinoitu suoramarkkinoinnilla (sähköposti, puhelin, yrityskäynnit, infotilaisuudet), sekä lehdistöä ja internetin tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen löytääkseen mahdollisia mukaan lähteviä yhteistyökumppaneja. Kainuulaisissa lehdissä on ilmestynyt useita artikkeleita hankkeesta. Hankkeen työntekijöiden kanssa tehtiin kolme haastattelua Kostamuksen paikallisessa radiossa.

3 LIITE 8 3/6 Yritysverkoston partnerien haku toimialueittain Koska Venäjän puolella yrittäjien kiinnostus yhteistyöhön oli huomattavasti suurempi, kuin suomalaisilla yrittäjillä, lähdettiin ensin hakemaan partnereita hankkeeseen mukaan lähteneille suomalaisille yrityksille. Samalla kartoitettiin venäläisten yritysten tarjoamia mahdollisuuksia, joista valittiin järkevimmät ja lähdettiin hakemaan niille kumppanuuksia Suomen puolelta. Muutamille kainuulaisille yrityksille on lähdetty hakemaan kumppanuuksia Pietarin ja Moskovan alueilta. Tutustumiskäynnit yrityksiin Projektihenkilöstö teki lukuisia tutustumiskäyntejä yrityksiin sekä Suomen, että Venäjän puolella selvittääkseen yritysten valmiudet rajanylittävään yhteistyöhön. Järjestettiin myös tutustumiskäyntejä, joihin osallistuivat yhteistyöstä kiinnostuneet yrittäjät rajan toiselta puolen. Info-tilaisuudet Suomen puolella Suomessa pidettiin kaksi joukkoinfotilaisuutta, joihin kutsuttiin paikallisien yritysten ja lehdistön edustajia. Toinen pidettiin Kuhmossa ja toinen Suomussalmella. Ohjausryhmän kokoukset Ohjaustyhmän järjestäytymiskokous pidettiin Kajaanissa , jolloin pidettiin myös projektin työryhmän ensimmäinen kokous. Seuraavat ohjausryhmän kokoukset pidettiin , ja Kostamuksessa järjestettyjen suomalaisien ja venäläisien yrittäjien tapaamisien yhteydessä, joten ohjausryhmän jäsenillä oli mahdollisuus tutustua projektin käytännöllisiin toimenpiteisiin ja osallistua keskusteluihin ja luentoihin. Hankkeen yrityksien yhteispalaverit / tapaamiset Projektin aikana järjestettiin kolme suomalaisien ja venäläisien yrittäjien tapaamista Kostamuksessa , ja Tapaamiset järjestettiin niin, että jokaiseen niistä pystyivät osallistumaan ohjausryhmän jäsenet ja niiden yhteydessä pidettiin workshop-tilaisuuksia, luentoja yrittäjiä kiinnostavista aiheista (tullaus- ja logistiikka-asiat, yritysten perustaminen ja pyörittäminen sekä verotus Suomessa ja Venäjällä, asuntojen rakentamissuunnitelmat Kostamuksessa, asuntojen rakentamiselle esitettävät vaatimukset Venäjällä, yms.), yrityksien esittelyjä sekä vapaamuotoisia keskusteluja, jolloin yrittäjät pystyivät esittämään yhteistyöehdotuksensa ja löytämään yhteistyöstä kiinnostuneita kumppaneita. Viimeisen yrittäjien tapaamiseen kutsuttiin Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskointoimipisteen konsuli Anna-Kaisa Heikkinen, jolle venäläiset ja suomalaiset yrittäjät ja viranomaiset saivat mahdollisuuden esittää Suomen ulkopolitiikkaan ja viisumiasioihin liittyviä kysymyksiään. Markkinoiden jatkokartoitukset Hankkeen aikana tehtiin muutamille valituille kainuulaisien yritysten tuotteille markkinatutkimuksia Venäjällä ja samoin venäläisten yritysten tuotteille markkinatutkimuksia Suomessa. Toimintamallien kehittäminen Asiasta kiinnostuneita yrityksiä autettiin neuvomalla ja kehittämällä toimintamalleja, jolloin ehdotettiin eri mahdollisuuksia korostaen niiden heikkoja puolia ja vahvuuksia. Toiminta asiantuntijana yritysten Venäjä-toiminnoissa Venäjänkauppaa suunnittelevia yrityksiä neuvottiin asiaan liittyvissä kysymyksissä, selvitettiin tulkkien, juristien, huolitsijoiden, tullaajien palvelujen saatavuuden ja hintatasot, markkinointi- ja mainontamahdollisuudet, kartoitettiin vuokramahdollisuudet Kostamuksesta ja Kalevalasta sekä järjestettiin tapaamisia jo Venäjällä toimivien yrittäjien kanssa, jotka kertoivat omasta toiminnastaan ja kokemuksistaan venäjänkaupasta. Hankkeen yhteenveto / loppuraportti Hankkeen päättäminen

4 Syyt poikkeamiin LIITE 8 4/6 Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto oli 10 kuukautta alkaen Hanke jäi kuitenkin neljä kuukautta suunniteltua lyhyemmäksi ja kesti vain kuusi kuukautta, koska se pääsi käynnistymään kaksi kuukautta myöhässä. Lisäksi rahoittaja rajoitti sen päättymisajan lokakuun 31-nteen. Vaikka projektin tarkoituksena olikin pk-yritysverkoston luominen, se loi alun myös suomalaisien ja venäläisien oppilaitoksien, kuten Kostamuksen ammattiopiston ja Kainuun ammattiopiston väliselle yhteistyölle, sekä edisti kulttuurialan tekijöiden, kuten Suomussalmen Retikka-teatterin ja Kalevalan teatterin suhteiden kehittymistä, mikä katsotaan nostavan sen arvoa ja vaikuttavuutta. 3. Vaikuttavuuden arviointi Hankkeen positiivinen & negatiivinen vaikuttavuus ympäröivään yhteiskuntaan tai yhteisöön Hankkeen suunniteltu & odottamaton vaikuttavuus ympäröivään yhteiskuntaan tai yhteisöön Hankkeella voi sanoa olevan positiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja alueen asukkaisiin, sillä sen toimenpiteiden seurauksena useiden mukaan lähteneiden yritysten kasvumahdollisuudet paranivat, mikä luo edellytyksiä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, yritysten palvelujen laatu parani. Hankkeen välityksellä alkanut Kostamuksen ammattiopiston ja Kainuun ammattiopiston välinen yhteistyö voi parantaa ja monipuolistaa koulutusta molemmissa oppilaitoksissa, mitä voi pitää positiivisena vaikutuksena yhteiskuntaan. Lisäksi hanke antoi inspiraation alueen puualan yrityksille ryhtyä valmistelemaan hakemusta ENPIohjelman metsä ja energia -teemaan. 4. Hanke suhteessa sidosryhmiin / paikallisiin uudistusprosesseihin / Suomen lähialueyhteistyön strategiaan Sidosryhmien saamien välittömien ja välillisten hyötyjen arviointi Miten hanke on edistänyt paikallisia uudistusprosesseja Miten hanke on edistänyt lähialueyhteistyön strategian toteutumista Hankkeesta saivat hyötyä Kainuun maakunta, Kostamus ja Kalevalan piiri, Barents Link Center sekä hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset rajan molemmin puolin. Välittömänä hyötynä yrityksille voidaan pitää uusien kontaktien saamista ja toimintamallien kehittymistä, mikä nostaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Hanke lisäsi yritysten valmiuksia rajanylittävään yhteistyöhön ja ulkomaankauppaan sekä antoi vinkkejä raja-alueyhteistyön kehittämiseen. Hankkeella oli toimipiste Barents Link Centerissä, mikä teki sen tutuksi sekä suomalaisille, että venäläisille yrittäjille. Lisäksi kaikki Kostamuksessa järjestetyt tilaisuudet pidettiin Barents Link Centerin tiloissa. Kaikki tämä edistää Barents Link Centerin kehittymistä suomalais-venäläisen yhteistyön keskukseksi Kostamuksessa. Välillisenä hyötynä voidaan mainita uusien työpaikkojen syntymisen yritysten laajenemisen mukaan. Hanke on vastannut täysin lähialueyhteistyön tavoitteisiin: on luotu yhteyksiä, kehitetty yritysten, oppilaitoksien, kulttuurialan toimijoiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä, on saatu monia yrittäjiä tarkkailemaan toimintaan rajan ylittävän yhteistyön näkökulmasta.

5 LIITE 8 5/6 5. Tulosten kestävyyteen (sustainability) vaikuttavat tekijät ja missä määrin ne on voitu varmistaa Poliittinen tuki Institutionaaliset resurssit Taloudelliset ja rahoitusresurssit Sosio-kulttuurinen hyväksyttävyys Teknologian soveltuvuus Ympäristövaikutukset Tasa-arvokysymykset Sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen Poliittinen tuki Koska hankkeen rahoittajana on ollut Suomen ulkoasiainministeriö, voi hankkeen olettaa edistäneen niitä tavoitteita, joita on ulkopoliittisesti asetettu Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Institutionaaliset resurssit Projektia on valvonut ohjausryhmä, jossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Kuhmon kaupungin, Suomussalmen kunnan ja Kostamuksen kaupungin edustajia. Taloudelliset ja rahoitusresurssit Hankkeen rahoitus on saatu ulkoasiainministeriöltä, sen omavastuuosuus koostuu Kainuun maakunta - kuntayhtymän, Kuhmon kaupungin, Suomussalmen kunnan ja Kostamuksen kaupungin rahoituksesta. Kostamuksen kaupungin osuus hyväksytään hankkeen hyväksi tehdyllä työllä. Sosio-kulttuurinen hyväksyttävyys Sekä suomalaiset, että venäläiset yrittäjät, kuten myös viranomaiset, ovat ymmärtäneet yhteistyön mahdollisuudet. Teknologian soveltuvuus Projektin aikana ei ilmennyt siihen osallistuvien yritysten teknologian soveltuvuudesta tai epäsoveltuvuudesta johtuvia ongelmia. Ympäristövaikutukset Hankkeeseen mukaan lähteneet pk-yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteet täyttävät kansainväliset ympäristönormit. Tasa-arvokysymykset Kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja ihmisiä, sekä suomalaisia, että venäläisiä, kohdeltiin tasa-arvoisesti riippumatta niiden sijainnista, koosta, liikevaihdosta sekä omistajien ja työntekijöiden sukupuolesta. Sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen Kaikki hankkeeseen osallistuneet yritykset, kuten myös viranomaiset, osallistuivat aktiivisesti hankkeen järjestämiin toimenpiteisiin ja yksimielisesti toivoivat, että hanke saisi heti jatkoa, koska sillä on suuri merkitys lähialueiden pk-yritysten liike- ja kaupallissuhteiden kehittämisessä. 6. Talousraportti Kustannusarvion toteuma, jossa kustannukset on eritelty hankkeen koko keston ajalta (liite 9). Kustannusarvio yms. laskelmat ovat raportin liitteenä

6 7. Riskit & kriittiset tekijät LIITE 8 6/6 Suomalaisien yritysten mukaan saaminen ja niiden huonoista kokemuksista, kielieroavuuksista, rajanylitys- ja tulliasioista, erilaisista kauppatavoista ja tuntemattomasta lainsäädännöstä johtuva skeptinen suhtautuminen rajan ylittävään yhteistyöhön oli hyvin suuri haaste. Korostamalla hyviä esimerkkejä, järjestämällä tutustumiskäyntejä ja koulutustilaisuuksia, hakemalla ja esittämällä luotettavia yhteistyökumppaneja, kuvaamalla yrityksien tarvitsemia palveluita (tulkki, juristi, huolitsija, tullaaja, vuokramahdollisuudet) saatiin kuitenkin suhteellisen paljon suomalaisia yrityksiä mukaan. Luotettavien yhteistyökumppanien löytäminen Venäjältä on myös merkittävä haaste. Projektin työryhmän kokemukset ja henkilökohtaiset suhteet mahdollistivat epäluotettavien yritysten karsinnan. Kriittisenä tekijänä oli myös projektin lyhyt kesto, minkä takia monet asiat jäivät keskeneräisiksi. Projektia voi kuitenkin pitää hyvänä alkuna, joka on laatinut hyvät perustat pk-yritysten yhteistyölle rajan molemmin puolin. 8. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten ( lessons learnt ) Suomalaisien ja Venäjän lähialueen pk-yritysten verkostoitumiseen ja yhteistyöhön kannattaa panostaa, koska rajan ylittävä yhteistyö luo taloudellisia kasvumahdollisuuksia yrityksille rajan molemmin puolin, mikä lisää hyvinvointia ja luo vakautta sekä Suomen, että Venäjän raja-alueella. Tällaiseen toimintaan kannattaa varata enemmän aikaa.