Johdatus reformaation teologiaan
|
|
- Olivia Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus reformaation teologiaan 11. lokakuuta Johdanto Yliopistoteologian synty Luennot luennot (24h, 2 op) ti ja to salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina kannattaa ladata luentoa edeltävänä päivänä muuten tiedot WebOodista, tunniste
2 Johdanto Yliopistoteologian synty Kirjallisuus Luentojen lisäksi tentitään: G.Gassmann & S.Hendrix. Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. luterilaisuuden kehitys ja keskeiset opit hyvät yhteenvedot, pohdintakysymyksiä lopussa aikajana ja sanasto 1 op Luennot voi korvata kirjatentillä, ks. WebOodi 3 Johdanto Yliopistoteologian synty Suoritus ensimmäiseen tenttiin ei tarvitse ilmoittautua, rästitentteihin ilmoittautuminen weboodissa ensimmäinen tentti ma PI, rästitentit: tdk-tentti ja I kesätentti jos tentit luentoja korvaavaa kirjallisuutta, se tulee mainita ilmoittautuessa sama koskee yleisen teologian täydentämistä tentissä vastattava kahteen kysymykseen (1 luennoista tai korvaavista kirjoista, 1 Gassmann/Hendrixistä) yhteensä 6 kysymystä, voi valita kahdesta vaihtoehdosta yleisen teologian täydentäjille omat lisäkysymykset 4
3 Luentojen sisältö keskiajalta reformaatioon eri reformaatiot: katolinen, luterilainen, reformoitu, radikaali- jne. keskiajan teologia eri tavoin eri reformaatioiden taustalla Johdanto Yliopistoteologian synty luku (sydänkeskiaika) 1. Yliopistoteologian synty (Petrus Lombardus k. 1160) 2. Fransiskaaniteologia (Aleksander Halesilainen k. 1245, Bonaventura k. 1274) 3. Dominikaaniteologia (Albert Suuri k. 1280, Tuomas Akvinolainen k. 1274) 6
4 Johdanto Yliopistoteologian synty luku (myöhäiskeskiaika) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 5. Mystiikan teologia (Eckhart k. 1327/28, Juliana Norwichlainen k. 1416?, Jeesuksen Teresa k. 1582) 6. Via modernan lähteet (William Ockham k. 1347/9, Gregorius Riminiläinen k. 1358, Pierre d Ailly k. 1420, Gabriel Biel k. 1495) 7 Johdanto Yliopistoteologian synty Reformaatio 7. Reformatorisen teologian alku (Martti Luther k. 1546) 8. Skolastiikan kritiikki (Luther) 9. Luterilainen ja reformoitu perinne (Luther, Zwingli, Calvin) 8
5 Johdanto Yliopistoteologian synty Tunnustusten muotoutuminen 10. Luterilaisia oppikiistoja 11. Kastajaliike (Balthasar Hubmaier k. 1528) 12. Tunnustusten teologiat 9 1. Yliopistoteologian synty Kaarle Suuri (k. 814), luostarit ja katedraalikoulut Raamatun tekstin luotettavuus yksittäiset teologiset kysymykset (ehtoollinen, predestinaatio jne.)
6 Luostareita Becin benediktiiniluostari (Anselm Canterburyläinen k. 1109) Pyhän Victorin luostari Pariisissa (Hugo k ja Richard Pyhä-Victorilainen k. 1173) Clairvaux n sisterssiläisluostari (Bernard Clairvauxlainen k. 1153) Johdanto Yliopistoteologian synty Luostariteologiaa Anselm ontologinen argumentti latinalainen sovitusoppi Filioque (idän ja lännen ero 1054) Hugo: kristillisen uskon yleisesitys kirkkoisien sitaateista Bernard: Kristuksen ihmisyys, rakkauden teologia, mystiikka 12
7 Katedraalikouluja Pariisin Notre Dame, Chartres, Laon raamatunselitys (Glossa ordinaria Laonissa) luonnonfilosofia ja platonismi teologiassa (esim. Chartres) Petrus Lombardus (k. 1160) Pierre Abelard (k. 1142) ja kiinnostus logiikkaan Sic et non (Niin & päinvastoin) kirkkoisien ristiriitojen ratkaiseminen lausumien autenttisuuden kritiikki, monimerkityksisyydet
8 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien lähteet Augustinus + lännen isät Johannes Damaskolainen (kreikkalaiset isät) 15 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien sisältö 4 kirjaa 1. Jumala, 2. luomakunta, 3. Kristus, 4. sakramentit Systematiikka Augustinukselta asia: Jumala, luomakunta nauttiminen: Jumala merkki: Kristus, sakramentit käyttö: luomakunta (ihminen?) 16
9 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien merkitys yliopistojen synty, teologiset tiedekunnat oppikirjat: Raamattu + Sentenssit (Pariisin Notre Damen katedraalikoulusta) luennot Sentensseistä sentenssikommentaarit 1500-luvulle asti nuori Luther: teologian raikas lähde 17 Johdanto Yliopistoteologian synty Aristoteles ja yliopistot Italian ja Espanjan muslimialueiden valloitus = tutustuminen Aristoteleen teoksiin Aristotelesta latinaksi 1100-luvulta alkaen 1200-luvun puoliväliin Bologna, Pariisi, Oxford 1200-luvun alkupuolelle mennessä 18
10 Robert Grosseteste (k. 1253) Lincolnin piispa, opetti Oxfordissa Aristoteleen luonnonfilosofia ja logiikka hyödyksi teologialle Aleksander Halesilainen Bonaventura Grossetesten valonteologia valo-oppi (optiikka) Jumala on luomaton alkuvalo läsnä koko luomakunnassa luodun valon kautta Kristus Isän säteilynä, joka vie ihmisen takaisin Isän luo Augustinuksen valoteologia, uusplatonistinen valometafysiikka ja aristotelinen luonnonfilosofia 20
11 2. Fransiskaaniteologia: Halesilainen 4. Lateraanin kirkolliskokous 1215 sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa omat teologiset traditiot Aleksander Halesilainen Bonaventura Aleksander Halesilainen (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena) oli pitkään arvostetuin 1200-luvun teologeista Sentenssiluennot teologian opinto-ohjelman keskukseen (aamuluennot) oppilaat kokosivat myöhemmin teoksen Summa Halensis 22
12 Aleksander Halesilainen Bonaventura Sentenssiluennot kehitti Sentenssien systematiikkaa jaksot (distinctio) kirjojen ja lukujen lisäksi sisällysluettelot kehitti Lombarduksen käyttämää kvestio-metodia: kysymys, teesi, vastaväitteet, vastaukset sekulaarin sentenssiluennoinnin huipentuma fransiskaaniteologian alku (1236 alkaen) = fransiskaaneille oppituoli 23 Aleksander Halesilainen Bonaventura Teologia Jumala on teologian subjekti : aihe ja ilmoittaja Jumalaa tarkastellaan ihmisen (pelastuksen) näkökulmasta kaikki lähtee Jumalasta (luominen) ja palaa Jumalaan (uudelleen luominen, pelastus) ei kuitenkaan panteismia luotuja tarkastellaan Jumalan näkökulmasta, luomuksina 24
13 Aleksander Halesilainen Bonaventura Persoonan käsite Persoona on järjellisessä luonnossa oleva, yhteiseksi tulematon (incommunicabilis) oleminen (existentia). Richard Pyhä-Victorilainen ihminen, enkeli, Isä, Poika, Pyhä Henki 25 Aleksander Halesilainen Bonaventura Halesilainen persoonasta Persoona on yksilö, sikäli kuin tämä erottuu arvokkuuteensa kuuluvan ominaisuuden kautta. Summa Halensis persoonan tekee persoonaksi ominaispiirre: kyky vapaaseen toimintaan moraalinen merkitys persoonalle moderni käsitys yksilöllisyydestä vasta muotoutumassa 26
14 Aleksander Halesilainen Bonaventura Omatunto synderesis, omantunnon kipinä välttää pahaa, pyrkii hyvään synnynnäinen kyky erehtymätön conscientia, omatunto harkintaa oikeasta ja väärästä voi erehtyä sekä järkeen että tahtoon liittyviä kykyjä 27 Aleksander Halesilainen Bonaventura Voluntarismi ja usko tahdon keskeisyys (voluntarismi) usko = ymmärtäminen + tahdon liike objektiivinen usko: quod creditur (jota uskotaan) subjektiivinen usko: fides qua creditur (usko, jolla uskotaan) kohde: korkein hyvä, Jumala 28
15 Aleksander Halesilainen Bonaventura Halesilaisen vaikutus teoksia (erit. Summa Halesiana) luettiin pitkään fransiskaanien keskuudessa Augustinuksen suuri merkitys, Anselmin kautta tulkittuna Aristoteleen käyttö teologiassa 29 Bonaventura (k. 1274) Giovanni di Fidanza Halesilaisen oppilas Pariisissa fransiskaanien ministerikenraali, kardinaali teoksia: Sentenssikommentaari, Sielun matka Jumalaan (on suom.), Fransiskuksen legendat (suom. Pyhä Fransiskus ja Rouva Köyhyys)
16 Aleksander Halesilainen Bonaventura Teologia ja filosofia keskustelut teologian tieteellisyydestä ja filosofian itsenäisyydestä esim. Aristoteleen mukaan maailma on ollut ikuisesti erottelu: varma tieto / uskoon perustuva tieto (cognitio, tunteminen, viisaus) Jumala ilmoittaa itsensä luonnon ja Raamatun kirjojen kautta 31 Aleksander Halesilainen Bonaventura Jumalan ja maailman tunteminen kaikki tieto syvimmiltään alkukuvina Jumalan mielessä inhimillinen tieto on pääsemistä osalliseksi Jumalan valosta luonnollisesti tai armon kautta Pyhä Henki ja nöyryys ymmärtämisen avaimina filosofia tarvitsee teologiaa ja päinvastoin 32
17 Aleksander Halesilainen Bonaventura Kristuksen merkitys inkarnaation syynä enemmän Jumalan hyväntahtoisuus ja luomisen täydellistäminen kuin syntiinlankeemuksen korjaaminen Kristus tuli ihmisen lähimmäiseksi, veljeksi, ystäväksi ja opettajaksi Anselmin sovitusoppi : sovitusuhri Jumalan kunnian palauttamiseksi painotus asianmukaisuudessa (convenientia), ei tietyn sovituksen tavan välttämättömyydessä 33 Aleksander Halesilainen Bonaventura Kolminaisuusopin perinteet kolminaisuus on jakamaton, ei koostu osista miten persoonat eroavat toisistaan (erityispiirteet)? dominikaaninen perinne: persoonien keskinäiset suhteet (relaatiot: Isän isyys jne.) fransiskaaninen perinne: persoonien emanaatiot (=lähtemiset: syntyminen jne.) 34
18 Aleksander Halesilainen Bonaventura Relaatiomalli 1. Isää määrittää isyys ja Hengen lähettäjänä oleminen 2. Poikaa määrittää poikana oleminen ja Hengen lähettäjänä oleminen 3. Henkeä määrittää Isän ja Pojan lähettämänä oleminen suhteiden vastaparit: isyys poikana oleminen jne. Isä ei kenestäkään, Poika yhdestä, Pyhä Henki kahdesta 35 Aleksander Halesilainen Bonaventura Emanaatiomalli 1. Isä ei tule kenestäkään 2. Poika syntyy Isästä luonnostaan / Isän ymmärryksestä 3. Isä ja Poika henkäisevät Pyhän Hengen tahtomalla Jumalan psykologia korostuu Pojan syntymä ja Hengen lähteminen eroaisivat ilman Filioque-oppiakin 36
19 Aleksander Halesilainen Bonaventura Bonaventura ja mallit ihmisen näkökulmasta Kolminaisuuden persoonat näyttävät eroavan emanaatioiden kautta itsessään persoonat eroavat toisistaan relaatioina taustalla Jumalan jakamattomuus, jota suhteessa oleminen ei vaaranna 37 Aleksander Halesilainen Bonaventura Bonaventura fransiskaanisen perinteen aloittajana fransiskaaninen painotus: Isä on isä, koska hän synnyttää Pojan synnyttäminen edeltää (loogisesti, ei ajallisesti) isyyttä ja poikana olemista Poika syntyy syntymättömästä alku-isästä, joka tulee varsinaisesti Isäksi vasta synnytettyään Pojan Tuomas Akvinolainen (dominikaaninen perinne) tässä eri mieltä 38
20 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen 3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 39 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta kommentaarit doctor universalis (yleisopettaja) 40
21 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja Aristoteles Albertin opiskeluaikana Aristoteleen luennointia vielä rajoitettiin Kölniin tultuaan alkoi luennoida ja kirjoittaa kommentaareja Aristoteleeseen dominikaanien opetusohjelman arkkitehti vähintään yksi kommentaari kaikkiin Aristoteleen teoksiin myös muihin tärkeisiin oppikirjoihin 41 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja teologia kommentaarit Raamattuun ja Sentensseihin kommentaari Pseudo-Dionysioksen teoksiin Summa theologiae Summa de creaturis (teologiaa/filosofiaa) 42
22 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja arabit Avicenna (Ibn Sina), Averroes (Ibn Rushd), Al-Ghazali, Al-Farabi keskustelu arabifilosofien ja muiden käsitysten kanssa Aristoteleen filosofian aukkokohdista ymmärsi edeltäjiään paremmin arabifilosofien ajatuksia merkittävä arabifilosofian välittäjä länteen 43 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Luonnontiede Albertin luonnonfilosofian kommentaarit käytössä 1500-l asti esim. fysiikka, meteorologia, geologia, eläinoppi jne. 44
23 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Fakulteettipsykologia Avicennan (k Persiassa) kehittämä jo ennen Albertia, mutta Albert merkittävä kehittäjä psykkiset ilmiöt sielun hierarkkisesti jaottuvien kykyjen (fakulteettien) aktualisaatioita länsimaisen psykologian perusta moderniin tieteelliseen psykologiaan asti 45 Sielun kyvyt järkisielu sielu aistisielu kasvisielu { järki tahto ulkoiset aistit sisäiset aistit aistihalut { ravitseminen { näkö { kuulo jne. yhteisaisti { mielikuvitus halu jne. into jne.
24 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologia ja tieteet usko, toivo, rakkaus ym. asettuvat psykologisiin puitteisiin järkeen ja tahtoon yliluonnollisesti vuodatettuja habituksia habitus = sielullisen toiminnan lähtökohta, ei kuitenkaan olemukseen kuuluva kyky Uskon ja moraalin asioissa tulee luottaa enemmän Augustinukseen kuin filosofeihin, silloin kun nämä ovat eri mieltä. Lääketieteessä luotan kuitenkin enemmän Galenoksen ja Hippokrateen näkemyksiin. 47 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Tuomas Akvinolainen (k. 1274) 48
25 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Elämä italialainen Albertin oppilas Pariisissa ja siirtyi tämän mukana Kölniin palasi Pariisiin opettajaksi vaikutusvaltaisin keskiajan filosofeista ja teologeista: Pyhä opettaja (doctor sanctus) tai Enkeliopettaja (doctor angelicus) paavi Leo XIII suositteli Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologiset teokset Sentenssikommentaarit, keskustelukysymyksiä (Quaestiones disputatae), evankeliumikommentaari (Catena aurea) pääteokset: kaksi Summaa Summa contra Gentiles (pakanoita vastaan): tarkoituksena tutkia järjen avulla Jumalaa koskevia asioita siinä määrin kuin järki voi niitä tutkia sama periaate teoksessa Summa theologiae 50
26 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologiasta vastusti ankarasti kahden totuuden oppia (=filosofian ja teologian erilliset totuudet) teologia on tiedettä, mutta vain koska maallinen teologia on taivaallisen alalaji (subalternatiivinen tiede) maallinen teologia on tiedettä vaikka se perustuukin uskonlauseisiin 51 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Jumala ja maailma Luojan ja luodun, syyn ja seurauksen välillä oltava jokin samankaltaisuus olemisen analogia (analogia entis) esim. Jumala on luotujen isä jotain samaa kuin maallisen isän suhteessa lapsiin erilaisuus on samankaltaisuutta suurempi analogia on Jumalan tuntemisen perusta 52
27 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Ihmisen alkuvanhurskaus ihminen luotiin ennen lankeemusta yleisen armon tilaan, Jumalan kuvaksi Jumalan erityinen armo antoi lisälahjan Jumalan kaltaisuus Jumalan kaltaisuus = suuntautuminen Jumalaan korkeimpana hyvänä lankeemuksessa kaltaisuus kadotettiin, kuva jäi armo ei kumoa luontoa, vaan täydellistää sen 53 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Vanhurskauttaminen Jumalan edeltävä armo kaiken lähteenä ilmaiseksi annettu armo tekee ihmisen arvolliseksi ihmisestä tulee ansiollinen vastaanottamaan pyhittävä armo ansio perustuu armon jakamaan Kristuksen sovitustyöhön ihmisen tahdon tulee olla mukana myötävaikuttamassa 54
28 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Usko ja rakkaus vanhurskauttavan uskon tulee olla rakkauden muovaamaa uskoa pelkkä usko on vain totenapitämistä armo kääntää ihmisen tahdon kohti Jumalaa = rakkaus 55 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Hyveet hyve on kyky toimia hyvin usko, toivo ja rakkaus = teologiset hyveet yliluonnollista onnellisuutta varten hankitut hyveet: luonnollinen onnellisuus päähyve: käytännöllinen järkevyys kardinaalihyveet: oikeudenmukaisuus, rohkeus, kohtuus, lempeys teologiset vuodatetaan, luonnolliset syntyvät hyveellisistä teoista moraaliharkinta, lait, omatunto 56
29 Elämä Filosofia Teologia 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Filosofia Teologia Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja) 58
30 Elämä Filosofia Teologia Pääteokset Aristoteles-kommentaarit Sentenssikommentaarit valikoima 1. kirjasta suomennettu (Jumalan tunnettavuudesta ja muita kirjoituksia, suom. Toivo Holopainen) 59 Elämä Filosofia Teologia Metafysiikan luonne metafysiikka on tiedettä olevasta olevana mitä olemassaolo itsessään on? ei vain filosofista pohdintaa ensimmäisestä olevasta, Jumalasta Jumalan pohtiminen on kuitenkin metafysiikan huipentuma oleva tarkoittaa aina samaa, sekä Jumalasta että luoduista puhuttaessa ei analoginen käsite kuten Akvinolaisella tyhjä käsite: se mikä on olemassa ensimmäisen olevan (Jumalan) olemassaolo voidaan todistaa metafysiikassa 60
31 Elämä Filosofia Teologia Yksilöllisyys Akvinolainen: kun yleinen (esim. ihmisyys) toteutuu yksittäisessä materiaalisessa oliossa, syntyy yksilö (ihminen) Scotus: olion yksilöllisyyden saa aikaan ominaisuus nimeltä yksilöluonto eli tämyys (haecceitas) enkelioppi: Tuomaalla jokainen enkeli on välttämättä eri lajia materiaalittomat oliot eivät voi erota toisistaan yksilöinä Scotus: jokainen muoto (esim. sielu) on yksilöllinen tämyyden perusteella kaikki tieto koskee alunperin yksilöolioita, joista yleiskäsitteet johdetaan 61 Elämä Filosofia Teologia Jumalatodistukset Jumalan olemassaolo ja jopa kolminaisuus voidaan todistaa järjellä on olemassa täydellinen olio/olento Jumala on täydellinen järkevä ja tahtova olio tällaisella voi olla täsmälleen kaksi täydellistä toimintaa täydellinen ymmärtäminen täydellinen rakastaminen näistä seuraavat täsmälleen kolme asiaa: yksi alku joka ei ole peräisin mistään yksi ymmärrys yksi rakkaus huom. fransiskaaninen traditio 62
32 Elämä Filosofia Teologia Persoonien erottaminen miten Kolminaisuuden persoonat eroavat toisistaan? Akvinolainen: Jumalassa ei ole reaalisia eroja, joten erot persoonien välillä ovat rationaalisia (järjen tekemiä eroja) Scotus: reaalisen ja rationaalisen välillä on kolmas laji, formaalinen ero perustuu eroon oliossa itsessään, mutta ei varsinaisesti jaa sitä osiin kaikissa olioissa tällaisia eroja, esim. ero ihmisyyden ja tämyyden välillä 63 Elämä Filosofia Teologia Laki ja moraali mikä on moraalisesti hyvää? Scotus: järki kertoo, mitkä teot ovat oikeita kullekin toimijalle kussakin olosuhteissa näitä tekoja tulee tehdä (hyvää on tehtävä, pahaa vältettävä) joidenkin tekojen suhteen riittää, että Jumala käskee tehdä niitä esim. syntien tunnustaminen; syömiskielto Aadamille ja Eevalle 64
33 Elämä Filosofia Teologia Luonnollisen moraalilain etiikkaa Jumala ei voi käskeä mitä vain esim. Jumala ei voi käskeä vihaamaan itseään Jumalan tahto ei voi olla ristiriidassa hänen olemuksensa kanssa varsinainen luonnollinen moraalilaki Jumalan olemuksesta (korkein hyvä) johdetut moraalinormit (rakasta Jumalaa yli kaiken + dekalogin 1. ja 2. käsky) luonnollinen moraalilaki laajassa mielessä edellisistä välittömästi seuraavat ja niiden kanssa yhtäpitävät normit esim. 10 käskyn toinen taulu ( käskyt) näiden suhteen Jumala voisi käskeä toisinkin 65 Elämä Filosofia Teologia Ihmisen tahto tahto radikaalisti vapaa valitsemaan ristiriitaisten vaihtoehtojen välillä tahto voi kullakin hetkellä valita useiden mahdollisuuksien välillä epä-aristotelinen käsitys tahdon vapaudesta 66
34 Elämä Filosofia Teologia Tahdon vapaus kaksi pyrkimystä pyrkimys onnellisuuteen päämääränä, hyvään sikäli kuin se auttaa omaan onnellisuuteen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, hyvään sen itsensä vuoksi voi olla ristiriidassa edellisen kanssa Jumalan voi käskeä jotain, joka on yksilön onnellisuuden kanssa ristiriidassa tahto on vapaa vain, jos se ei ole sidottu luonnon välttämättömyyksiin (esim. onnellisuuden tavoittelu) järki antaa vaihtoehdot, mutta tahtomisen syy on perimmältään vain tahto itse 67 Elämä Filosofia Teologia Ansiot Jumalan edessä Jumala on vapaasti päättänyt, että ihminen tulla ansiolliseksi hengellisessä mielessä ihmisen teot eivät tuota Jumalalle velvollisuutta palkita teon ja palkkion välillä on kuitenkin jokin suhde 68
35 Elämä Filosofia Teologia Pelastuksen ansaitseminen? mikään ihmisen teko ei yksin riitä vanhurskauttamiseen kasteen armoa ei voi ansaita, perustuu yksin Kristuksen ansioon paluussa kasteen armoon (rippi) katumus on välttämätöntä tätäkin kutsutaan ansioksi, mutta vain koska ihminen on yhteistyössä Kristuksen kanssa eräät vanhurskaan teot riittävät ansaitsemaan ikuisen elämän vanhurskaat voivat ansaita myös armon lisääntymistä teoillaan 69 Elämä Filosofia Teologia Jumalan rakastaminen ihminen voi rakastaa Jumalaa luonnostaan jopa yli kaiken ei riitä vanhurskauttamisen ansioksi riittää kuitenkin edellytykseksi, jolla Jumala vuodattaa armonsa 70
36 Elämä Filosofia Teologia Maria doctor Marianus, Maria-opettaja Scotus: oppi Marian perisynnittömästä sikiämisestä (conceptio immaculata) myös Maria oli syntynyt ilman perisyntiä Akvinolainen oli vastustanut oppia luonnollisesti syntynyt syntyy perisynnissä tarvitsiko Maria pelastusta synnistä? opista tuli vuosisatojen kuluessa vähitellen Roomalaiskatolisen kirkon virallinen oppi paavi Pius IX Elämä Filosofia Teologia Jälkivaikutus 1500-luvun alussa skotismi tomismin ohella via antiquan keskeisin koulukunta 1500-luvulla skotismin ja tomismin synteesi alkoi hallita katolisen reformaation teologiaa esim. jesuiittateologia skotismi sisältönä, tomismi ulkokuorena l skotismin kulta-aikaa 72
37 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa 5. Mystiikan teologia mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin kokemuksiin tähtäävät tekniikat pyrkimys kokea yhdistyminen jumalallisen kanssa jne. kristillisessä kontekstissa oman yrittämisen ajatus ongelmallinen kokemusta ja tietoisuutta Jumalan välittömästä läsnäolosta 73 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mystiikan tutkimus varsinkin 1900-l alkupuolella nähty vastakkaisuus mystinen (kokemuksellinen) skolastinen (opillinen) toisaalta: mystiikka usein opillisella perustalla samoin on nähty ero: katolinen (mystinen) protestanttinen (ei-mystinen) toisaalta: protestanttinenkin reformaatio liittyy usein mystiikan perinteisiin 2000-l tultaessa mystiikka on nähty enemmän eräänä kristillisen hengellisyyden (spiritualiteetin) ilmenemismuotona 74
38 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mystiikan teologian klassikkoja mm. Ps. Dionysios Areiopagita, Augustinus, Gregorius Suuri mm. Bernard Clairvauxlainen (esim. morsiusmystiikka), Hildegard Bingeniläinen, Pyhä Birgitta, Franciscus Assisilainen, Bonaventura dominikaanimystiikka (Eckhart, Tauler), devotio moderna (Tuomas Kempiläinen), karmeliittamystiikka (Ristin Johannes, Jeesuksen Teresa) 75 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mestari Eckhart (k. 1327/28) Eckhart von Hochheim, Saksan Thüringenistä dominikaani, opiskeli Kölnissä ja Pariisissa korkeissa asemissa sääntökunnassa syytökset harhaoppisuudesta paavin bulla 1329 tuomitsi lauselmaa 76
39 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teoksia latinankielisiä: saarnoja, kvestioita, Opus tripartitum (keskeneräinen) dominikaanista teologiaa (Albert, Akvinolainen) saksankielisiä: saarnoja, opetuspuheita keskiyläsaksan kielen klassikko, hartauskirjallisuutta suomennoksia: Sielun syvyys, Jumalallisen lohdutuksen kirja 77 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Dominikaanista olemusmystiikkaa Albert Suuri, Dietrich Freibergiläinen (dominikaaneja) käsitys aktiivisesta ymmärryksestä (intellectus agens) ymmärtämisen korkein aste on se, kun ymmärrys käsittää yhdellä kertaa oman alkuperänsä Jumalassa oman olemuksensa ja kaiken olemassaolevan Jumalan näkökulmasta Eckhart: kun inhimillinen ymmärrys käsittää sen miten Jumala ymmärtää, se ymmärtää myös koko luomakunnan Jumalan kautta inhimillisen ymmärryksen tulee palata omaan lähtökohtaansa, joka on Jumala 78
40 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Ymmärtäminen ja oleminen Jumalassa Minusta ei nykyään näytä siltä, että Jumala ymmärtää, koska hän on, vaan koska hän ymmärtää, hän on. Jumala on ymmärrys ja ymmärtäminen ja hänen olemisensa perusta on juuri hänen ymmärtämisensä. Eckhart, Pariisilaiset kysymykset (n. 1302) ymmärtäminen on sopiva ilmiö kuvaamaan Jumalassa olevaa moninaisuutta ykseydessä ymmärtävä, ymmärrystapahtuma ja ymmärryksen kohde 79 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Irtautuminen luoduista irrottautuminen materiaalisesta luomakunnasta inhimillisen järjen käyttämien käsitteiden tuolle puolen käsitteellisen ajattelun rajallisuus itseyden kieltäminen omaan itseen keskittyneisyyden sielun astuminen pimeyteen, ei-mihinkään 80
41 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Sielun pohja perustan mystiikkaa Jumala kohdataan sielun pohjassa ei varsinaisesti enää ihmistä pohjaton pohja, syvyys 81 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jumalan Pojan syntymä ykseydestä ulosvirtaaminen ja paluu ykseyteen (uusplatonismi) Isän Poika syntyy kolmella tavalla ikuisuudessa Marian pojaksi ruumiillisesti uskovan sielussa hengellisesti 82
42 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Hengellinen syntymä sielu yhdistyy siinä syntyvään Kristukseen hengellisen syntymän kautta sielu palaa Isän luo jumalallisten persoonien moneuden kautta paluu Jumalan ykseyteen Eckhartin näkemys sielun ja Jumalan Pojan olemuksellisesta ykseydestä julistettiin 1329 harhaoppiseksi ykseys on kuin ehtoollisleivän ja Kristuksen ruumiin ykseys 83 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Eckhartin jälkivaikutus oppilas Johannes Tauler, muita mm. Heinrich Suso, Nikolaus Cusanus Taulerin saarnat tärkeitä Lutherille ja Andreas Karlstadtille näiden joukossa oli Eckhartin saarnoja 1400-l mystiikan kautta laaja vaikutus mm. protestanttiseen hengellisyyteen (mm. Johann Arndt) 84
43 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Maallikko -mystiikkaa mystiikan merkkihenkilöissä muitakin kuin oppineita usein askeetteja, munkkeja, sääntökuntien jäseniä käytännön kristillinen elämä, hartauskirjallisuutta 85 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Juliana Norwichlainen (k. 1416?) Britanniassa 1300-l lopulla anachorete=askeettinen erakko usein sairaana, näyt teosten perustana kunnioitettu teologi sekä roomalaiskatolisuudessa että anglikaanikirkossa 86
44 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teologiaa näkyjen tulkintaa vaikeat teologiset teemat yksikertaiselle kielelle kolminaisuusoppi ja Marian kunnioitus kaikkialla läsnä 87 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jumala ja ihminen ihmisen olemus ja kolminaisuus nivouvat yhteen Jumalan hyvyys pitää kaiken koossa Kristus äitinä 88
45 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jeesuksen Teresa (k. 1582) Avilan Teresa, kotoisin Espanjan Kastiliasta karmeliitta (kontemplatiivinen, sanaton rukous) karmeliittasääntökunnan uudistaja työtoverina Ristin Johannes (k. 1591) 89 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teoksia Sisäinen linna Elämäni (omaelämäkerta) em. suomennettu lisäksi teos Camino del Perfección (Täydellisyyden tie) 90
46 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teologiaa opetus rukouksesta, huipentuu sanattomaan rukoukseen Jumalan rakkaus synnyttää ihmisen vastarakkauden antautuminen Jumalan rakkaudelle ei ole helppoa ja luontaista ihmissielun analyysi 91 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa 92
47 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen + tomistit tai Scotus + skotistit tai näiden yhdistelmiä via modernalla: edelliset + Ockham ym teologeja/filosofeja 93 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen William Ockham (k. 1347/9) fransiskaani Britanniasta opiskeli Oxfordissa, siirrettiin Lontooseen kunnioitettu aloittelija (venerabilis inceptor) = ei ollut teologian maisteri 1400-luvulla: via modernan kunnioitettu aloittaja lähetettiin Avignoniin harhaoppisuussyytösten vuoksi mukana kiistoissa köyhyydestä (omistivatko Kristus ja apostolit mitään?) pakeni Müncheniin 94
48 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Teokset filosofiset teokset Summa logicae (Logiikan summa), Aristoteles-kommentaareja jne. teologiset teokset Sentenssikommentaarit, kirjoitukset ehtoollisesta, sekalaisia kysymyksiä poliittiset teokset paavin vallasta jne. 95 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Konseptualismi filosofian painopiste logiikassa ja kieliteoriassa irtaantuminen realismista (esim. Akvinolainen) käsitteet keskeisessä asemassa (konseptualismi) käsite=ihmisyksilön mielen toiminto, jolla asia ymmärretään maailmassa on olemassa vain yksilösubstansseja (esim. yksittäiset ihmiset) yksilökvaliteetteja (esim. kiven valkoisuus) yleiskäsite (esim. ihmisyys) mielen toiminto, joka viittaa kaikkiin yksittäisiin ihmisiin 96
49 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Ockhamin partaveitsi? ei tule olettaa useampia olioita kuin on välttämätöntä ontologinen säästäväisyysperiaate Ockhamilta itseltään ei löydy tällaista muotoilua hän ei myöskään ajattele, että olion olemassaolon olettamiseen tulisi olla välttämätön syy vain Jumala on välttämättä olemassa Ockham: minkään olemassaoloa ei tulisi olettaa ilman että on riittävää perustetta... itsestään selvänä totuutena aistihavainnon kautta Raamatusta 97 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Usko ja tieto kritiikki Jumalan olemassaolon todistuksia vastaan ei täysin hylkää Jumalan ominaisuuksia, kolminaisuutta ym. ei voi kuitenkaan todistaa ilman ilmoitusta 98
50 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Gregorius Riminiläinen (k. 1358) augustinolaiseremiittien sääntökunnan jäsen opiskeli ja opetti Pariisissa elämänsä lopulla sääntökunnan johtajana erinomainen Augustinuksen teosten tuntija 99 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kolminaisuusoppi 1300-luvulla vastareaktio Akvinolaisen, Bonaventuran ja Scotuksen tavalle lähestyä kolminaisuusoppia yksinkertaisuuden ja ykseyden korostus, erottelujen välttäminen kolminaisuuden mysteeriluonne korostuu käsitteellisen määrittelyn sijaan näkyy mm. Ockhamilla (esim. Scotuksen formaalidistinktion hylkääminen) 100
51 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Persoonien erottaminen 1200-l teologia (+ Scotus): persoonat eroavat toisistaan ominaispiirteidensä kautta isänä oleminen, Poikana oleminen, synnyttäminen, lähettäminen jne. Gregorius: persoonat eivät eroa minkään ominaispiirteen kautta persoonat eroavat vain itsensä kautta ei mitään selitystä sille mikä erottaa persoonan toisesta persoonat ovat täysin yksinkertaisia, eivätkä koostu mistään ominaisuuksista kolminaisuudessa ei ole muita erotteluja kuin yhden olemuksen ja kolmen persoonan erot edes suhteet tai lähtemiset eivät erota (esim. Poika yhdestä, Henki kahdesta) 101 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Fideismi Gregoriuksen kolminaisuusoppi esimerkkinä 1300-l fideismistä usko ensisijaista suhteessa järkeen ykseyden ja kolminaisuuden eroa ei pidä selittää rationaalisesti on vain uskottava ilmoituksen perusteella, että Jumala on yksi olemus kolmessa persoonassa, jotka ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki vastareaktiota Scotuksen ja muiden filosofiselle tyylille 102
52 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Pierre d Ailly (k. 1420) Cambrain kardinaali sekulaariteologi, opetti Pariisissa oppilaana mm. Jean Gerson tärkeä henkilö Konstanzin kirkolliskokouksessa ( ), joka lopetti lännen kirkon hajaannuksen 103 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kolminaisuudesta seurasi pitkälti Ockhamia D Ailly: Gregoriuksen näkemys melkein harhaoppinen paluu Akvinolaiseen: persoonat eroavat sillä, että Isä ei kenestäkään, Poika yhdestä, Henki kahdesta Filioque tärkeä persoonien erottamisessa kehitti myös logiikan käyttöä kolminaisuusopissa 104
53 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kirkolliskokousten arvovalta kannatti konsiliarismia kirkolliskokoukset paavin yläpuolella mm. transsubstantiaatio (ehtoollisessa) ei filosofisesti välttämätön oppi filosofisesti yksinkertaisempaa olisi ajatella, että ehtoollisessa leivän ja viinin olemukset säilyvät eivätkä muutu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi perustuu vain kirkolliskokouksen arvovallalle fideistinen piirre, uskon ensisijaisuus 105 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Gabriel Biel (k. 1495) via moderna -teologian professori Tübingenissä mukana myös devotio moderna -uudistusliikkeessä teoksia: Sentenssikommentaari, kommentaari ehtoollisrukoukseen, saarnoja Luther tunsi ja otti kantaa Bielin teologiaan 106
54 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Teologian lähteitä Sentenssikommentaari lyhennelmä Ockhamista käyttää myös mm. Gregorius Riminiläistä, Pierre d Aillyä loppupuolella myös laajasti mm. Bonaventuraa ja Scotusta 107 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Armo-oppia ihminen voi tuntea omantuntonsa avulla sen mikä on oikein Jumalan edessä tahto on vapaa hyvään tai pahaan moraalinen vastuu useimmiten tosin taipuvainen pahaan ihminen voi luonnostaan rakastaa Jumalaa hänen itsensä vuoksi (Scotukselta) = facere quod in se est ( tehdä se mitä voi ), tämä ihmiseltä vaaditaan Jumalan edessä näin tekevältä Jumala ei kiellä armoaan liittoajatuksen korostuminen: Jumalan asetus, lupaus, liitto 108
55 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku 7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi 109 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Lutherin (k. 1546) elämä syntyi 1483 Eislebenissä 1501 aloittaa opinnot Erfurtin yliopistossa filosofian opetus via modernan mukaan humanismin keskus 110
56 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Teologian alku 1505 valmistuu filosofian maisteriksi, liittyy augustinolaiseremiittien sääntökuntaan teologian opintoja lähinnä Erfurtissa luennoi Augustinusta humanismi, via moderna (mm. anti-skotismi) ja augustinolaisuus luennoi Lombarduksen Sentenssejä painotus: via moderna ja Augustinus 111 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Lutherin varhaisin teologia lähellä Gabriel Bieliä filosofianopettajat Bartholomaeus Arnoldi (Usingen) ja Jodocus Trutfetter edustivat tätä Lutherilla vahvasti humanistinen ote paluu lähteisiin (ad fontes) Raamattu, Augustinus, Lombardus 112
57 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Luther, Augustinus ja Lombardus Vaikka olen ollut sitä mieltä, että filosofialta ryöstettyjä saaliita ei tule täysin hylätä, sikäli kun ne sopivat yhteen pyhän teologian kanssa, minua kuitenkin miellyttää suuresti sentenssien maisterin [Petrus Lombarduksen] viisas itsehillintä ja tahraton puhtaus. Hän nojaa kaikissa asioissa kirkon valoihin ja erityisesti Augustinukseen, joka on sen valovoimaisin tähti ja jota ei koskaan riittävästi ylistetä. Jopa niin, että hän saa filosofien vaivalla tutkimat, mutta heille vielä tuntemattomat asiat näyttämään epäilyttäviltä Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Edelleen filosofeista...mihin näiden piikkipensaiden, ulkokuorien ja lähes vitsien tutkiminen johtaa paitsi siihen, että rakennetaan valheen labyrinttejä, joista ei ole paluuta tai kaivetaan hiekkaan käytäviä; sanoakseni asian vielä ilmaisuvoimaisemmin: se on Sisyfoksen kiven vierittämistä ja Iksionin pyörän kääntämistä. Koska tulevat mielipiteet ja riidanhaluiset puolueet loppumaan? 114
58 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Jatkuu Maailma on täynnä Krysippoksia, jopa kimairoja ja hydroja! Runoilijat eivät voisi keksiä mitään näitä hirviöitä osuvampaa tai huvittavampaa pilkatessaan noiden filosofien kiistoja, riitoja ja koulukuntia: ne ovat samalla kertaa sekä naurettavia että asiantuntevia sivistyneessä terävyydessään. Rakasta siis nuhteettomia, uskollisia ja puhtaita kirjoittajia tai jos on välttämätöntä, tutustu vain yleistiedon vuoksi näihin filosofeihin eli mielipiteitä täynnä oleviin epäilijöihin. 115 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Varhaisen teologian piirteitä Bielillä samanlaista epäluuloa filosofeja kohtaan ei kuitenkaan rohkaise itsenäiseen Raamatun lukuun, vaan suosittelee Sentenssien kommentaattoreita Luther vertaa Lombardusta ja Augustinusta tutki tähän aikaan myös Ockhamia, paranteli käsikirjoitusten perusteella painetun tekstin luotettavuutta 116
59 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Jumala-oppi korostaa kolminaisuuden mysteeriluonnetta, mutta käyttää via modernan filosofista käsitteistöä Biel ja Pierre d Ailly vahva luottamus kirkolliskokousten auktoriteettiin (vrt. d Ailly) Scotuksen kolminaisuusopin kritiikkiä (via moderna) 117 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Perisyntioppi synti on perimmiltään olemisen puutetta (Augustinus) konkupiskenssi alkuvanhurskauden puuttumista, syyllisyyttä, tottelevaisuuden puuttumista (=perisynti, poistuu kasteessa) vääristynyt halu, liha henkeä vastaan (säilyy kastetuissa, ei varsinaisesti syntiä) 118
60 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Rakkaus ja Pyhä Henki Luther pitää hyvänä Lombarduksen näkemystä siitä, että uskovissa asuva jumalallinen rakkaus on Pyhä Henki itse yleinen käsitys = Pyhä Henki synnyttää rakkauden meissä (rakkauden habitus), mutta ei ole itse meissä oleva rakkaus Luther: haiskahtaa liikaa Aristoteleen filosofialta ei kuitenkaan halua kiistää yleistä käsitystä, koska se on kirkon kanta (vrt. Pierre d Ailly) 119 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Wittenberg 1511 Wittenbergiin augustinolaisten teologian professoriksi ensimmäiset luennot psalmeista teologian professorien tehtävänä Raamatun luennointi 120
61 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Wittenbergin yliopisto perustettiin 1502 (Universitas Leucorea = valkoisen vuoren yliopisto) kolme virallista koulukuntaa via Thomae (tomismi) via Scoti (skotismi) via Gregorii/Guilelmi (Gregorius/Ockham = via moderna) tomismi hallitsevana, via modernaa ei juuri ollut 121 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Augustinolaisuutta ja tomismia Johann Staupitz, ensimmäinen augustinolaisteologian professori Tübingenistä, tärkeä teologisen tdk:n perustamisessa Lutherin esimies, kutsui tämän Erfurtista predestinaatio-oppi tärkeä sielunhoitoon keskittyvää hurskausteologiaa Andreas Bodenstein (Karlstadt) nuori tomistisen teologian professori Kölnin tomistien opissa Wittenbergin tomismilla läheiset suhteet Leipzigiin ja Kölniin 122
62 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Psalmiluentojen teologiaa mm. Bernard Clairvauxlainen lähteenä raamatuntulkinnan quadriga-malli kirjaimellinen allegorinen anagoginen (eskatologinen) tropologinen (moraalinen) Kristus psalmien keskuksena yksin Kristus (solum propter Christum) 123 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Armo-oppi Bielin vaikutus vielä vahva liittoteologia ihminen tekee voitavansa Jumala on luvannut antaa armonsa nöyryys keskeistä 124
63 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Mystiikan teologiaa? ei-miksikään tuleminen Jumalan edessä kääntyminen pois maallisista, kohti salattua Jumalaa kokemus ahdistusten kokeminen tekee teologin omaa: intentensiivinen Jumalan vihan/rakkauden läsnäolon kokemus kiinnostus mystiikkaan vain syveni: luennot Taulerista 1515/16 125
64 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista kritiikkiä 127 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Alku: Roomalaiskirjeen luennot Lutherin irtiotto teologisesta taustastaan alkoi luennoissa Roomalaiskirjeestä Augustinuksen myöhäisteosten (esim. Henki ja kirjain) antipelagiolainen armo-oppi kritiikki myöhäiskeskiajan armo-oppia (erit. Biel) kohtaan yksin armosta (sola gratia) Lutherin ajatukset levisivät oppineiden pariin Wittenbergissä myös vastareaktio luentojen teksti löydettiin uudelleen vasta 1900-luvun alussa 128
65 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Jatko: disputaatiot Luther laajensi kritiikkiään mm. disputaatioissa (väittelyissä) kulminaatiopisteenä disputaatio Skolastista teologiaa vastaan 1517 Karlstadtilla vastaava teesikokoelma, keskittyi tomisteihin jatkoi vielä Heidelbergin disputaatiossa 1518 augustinolaiseremiittien kokoontuminen 129 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Lähtökohta: Aristoteles Aristoteleen filosofia on turmellut teologian ihmisen luonnollinen pyrkimys hyvään? hyvää tekemällä tullaan hyviksi? logiikka pätee uskonasioissa? pohjana Ockhamin tulkinta Aristoteleen filosofiasta 130
66 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Sisältö: ihmisen kyvyt ja teologia ihmisen luonnollisten kykyjen kritiikki (Roomalaiskirjen luennot ja Disputaatio skolastista teologiaa vastaan) tahdon vapaus heikkotahtoisuus valmistautuminen armon vastaanottamiseen kunnian teologia ja ristin teologia (Heidelbergin disputaatio) Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus Aristoteles ja teologia 131 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Tahto on sidottu perisynti on turmellut ihmissielun perusteellisesti järki ei jumalallisissa asioissa osoita todellista hyvää tahto on kääntynyt tahtomaan vain omaa hyvää vapaa vain syntiin pikemminkin sidottu 132
67 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Tahdon heikkous? neljänlaisia ihmisiä hyveelliset (tekevät hyvää täydestä sydämestään) itsensä hillitsevät (tekevät hyvää, mutta vastentahtoisesti) heikkotahtoiset (tekevät pahaa, mutta tuntevat syyllisyyttä) turmeltuneet (tekevät pahaa ilman syyllisyyttä) Luther luonnostaan ihminen on turmeltunut, mutta armon avulla voi tulla itsensä hillitseväksi heikkotahtoisuutta tai hyveellisyyttä ei teologisessa mielessä ole 133 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Armoon ei voi valmistautua ihminen ei voi luonnostaan rakastaa Jumalaa yli kaiken ei ole sellaista kuin tehdä voitavansa, jonka perusteella Jumala antaisi armonsa ennen armon saamista ihminen vain kapinoi Jumalaa vastaan 134
68 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Heidelberg: kaksi rakkautta Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus taustalla Augustinus: amor sui (itserakkaus) ja amor Dei (rakkaus Jumalaan/Jumalan rakkaus) väärä ja oikea rakkauden suunta luonnollisten kykyjen kritiikki armo ei täydellistä luontoa vaan kumoaa sen (Akvinolaista ym. vastaan) 135 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ihmisen rakkaus syntyy kohteestaan (hyvä) käyttää kohdettaan ihmisen itsensä hyväksi rakkaus hyvään, joka pyrkii tulemaan sen kaltaiseksi 136
69 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ihmisen rakkaus vääristää teologian pelastus omien ansioiden perusteella ihmisen rakkaus vanhurskauttamisen osana vanhurskaaksi tuleminen tekojen (rakkaus) kautta Jumalan tunteminen oman viisauden kautta 137 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Kunnian teologia perustuu ihmisen rakkaudelle luotujen kautta noustaan rakkaudessa korkeimpaan hyvään synnyttää ylpeyttä Jumalan edessä 138
70 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Jumalan rakkaus kohdistuu pahaan ja ei-olevaan, rakkaus syntisiin luo kohteensa tyhjästä (luomisteologia) ristin rakkautta: syntyy Kristuksen rististä kohdistuu siihen mikä ei ole itselle hyvää vastaa pahaan hyvällä, antaa tarvitsevalle 139 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ristin teologia Jumalan tunteminen ilmoituksen kautta korkein hyvä kätkeytyy vastakohtiinsa voima heikkoudessa (Kristuksen ristinkuolema) nöyryys ei-miksikään tekemisen kautta ( ei omin voimin ) yksin uskosta (sola fide) ei vielä iskulauseena, mutta asiana 140
71 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista 95 teesiä aneita vastaan teesien naulaaminen 1517? Teesi 1: Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta. 141 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Parannus Teesi 2: Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat. Teesi 3: Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista. aiheena rippi ja parannuksen tekeminen paluu kasteen armoon ei ainoastaan ulkonaista, ei ainoastaan sisäistä 142
72 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Aneet ja ansiot anesaarnaajat: pyhien ansiot kirkon aarteena kirkko voi jakaa ansioita aneita vastaan Luther: Teesi 62 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi. 143 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Rooma ja Luther 1520 pannauhkausbulla 1520 reformatoriset pääkirjat Kristityn vapaudesta Saksan kansan kristilliselle aatelille kristillisen säädyn parantamisesta Kirkon Baabelin vankeudesta yksin Raamattu (sola Scriptura) -periaate, kun hylätään kirkolliskokousten ja paavin auktoriteetti 1521 Luther kirkonkiroukseen, Wormsin valtiopäivät (lainsuojattomuus valtakunnassa), pako Wartburgin linnaan 144
73 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Vanhurskauttaminen Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien sovitus ja hengellinen uudestisyntyminen yksin uskosta ja yksin armosta 145 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Miksi usko vanhurskauttaa? Kristuksen täydellinen uhri Jumala ja ihminen = yksi persoona persoona on kärsinyt meidän puolestamme usko tarttuu Kristuksen koko persoonaan usko tuo Kristuksen läsnäolevaksi Kristus uskossa kuin jalokivi sormuksessa 146
74 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Vanhurskaaksi julistaminen vanhurskauttaminen Jumalan suosiona Kristuksen vanhurskaus peittää uskovan synnit Jumala hyväksyy ihmisen, julistaa synnit anteeksi kokonaan vanhurskas 147 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Vanhurskaaksi tekeminen vanhurskauttaminen sisäisenä uudistuksena Kristuksen läsnäolon kautta hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, tekoja uudestisyntyminen, uusi elämä uskossa 148
75 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Jatkuva uudistus uudistus vanhurskauttamisessa perustana elämän mittaiselle uudistukselle yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas Pyhä Henki perkaa pois syntiä 149 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Usko, armo ja lahja armo Kristus lahjana, usko suosio, hyväksyminen koko persoona on vanhurskas (Pyhän Hengen) lahja Pyhä Henki, rakkaus puhdistaa synnin osittainen vanhurskaus 150
76 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Usko ja rakkaus kritiikki oppia rakkauden muotoilemasta uskosta vastaan keskiajan teologia: historiallinen, pelkkä usko ei vanhurskauta (esim. demonien usko) rakkauden muotoilema, kaunistama usko Luther: Kristus antaa uskolle muodon / kauneuden yksin (todellinen) usko vanhurskauttaa (Kristuksen vuoksi) rakkaus ja teot kuitenkin seuraavat välttämättä todellista uskoa Kristus ja Pyhä Henki uskon kautta läsnä 151 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Luterilaiset ja Sveitsin reformaatio Wittenbergin ja Sveitsin reformaatio Sveitsissä Zürichin (Zwingli) ja Geneven (Calvin) reformaatio Calvin usein lähellä wittenbergiläisiä ehtoollisoppi keskeisenä kiistakysymyksenä perinteisen ehtoollisopin vastustus yhdistäjänä Lutherin kiistat Karlstadtin ja Zwinglin kanssa lähtökohtana eroille eroja kehittyi vähitellen muissakin opinkohdissa 152
77 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Yhteistä: perinteisten oppien kritiikki sakramentti tehtynä tekona (ex opere operato) -opin kritiikki messu-uhriopin kritiikki maallikkojen kalkki transsubstantiaatio-opin kritiikki 153 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Sakramentti ja usko katolinen oppi: sakramentin pätevyys ei riipu toimittajasta tai vastaanottajasta sakramentti vaikuttaa sellaisenaan tehtynä tekona vahvistettiin Trenton konsiilissa Luther: sakramentti hyödyttää vain uskon kanssa sakramentin käyttö (hyöty) ei toteudu ilman uskoa vain tehtynä tekona sakramentista tulee ihmisen teko Jumalalle 154
78 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Messu-uhriopin kritiikki Kristuksen uhri on kertakaikkinen messussa ei uusita Kristuksen uhria Kristusta ei uhrata messussa uhriterminologia tekee messusta ihmisen teon ristillä uhrattu Kristus kuitenkin ehtoollisessa läsnä 155 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Transsubstantiaatio-opin kritiikki katolinen oppi: leipä ja viini menettävät olemuksensa (substanssinsa) Kristuksen ruumiista ja verestä tulee niiden olemus, aineiden ulkokuori jää Luther: kirkolliskokouksen päätös aristotelista harhaa ehtoollisaineet pysyvät olemukseltaan samana, Kristuksen ruumis vaan yhdistyy niihin ei kuitenkaan tehnyt asiasta kynnyskysymystä reformoitu traditio: leipä ja viini pysyvät samoina luterilainen näkemys liian lähellä transsubstantiaatiota 156
79 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Eroja ehtoollisopissa Kristuksen läsnäolon tapa läsnäolon jatkuminen ehtoollisen jälkeen? syövätkö kelvottomat Kristuksen? (manducatio impiorum) 157 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Kristuksen läsnäolo luterilaisilla ristillä uhrattu Kristus läsnä ehtoollisessa ruumis ja veri reaalisesti läsnä ehtoollisaineet ovat ruumis ja veri Kristuksen ruumis ja veri annetaan leivän ja viinin kanssa, alla, leivässä ja viinissä 158
80 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Kristuksen läsnäolo reformoiduilla ruumis ja veri merkitsevät (Zwingli), ovat hengellisesti läsnä (Calvin) Kristus on ylösnousemusruumiissaan taivaassa (finitum non capax infiniti) äärettömyyskäsitys periytyy Zwinglille skotismista Calvin: Kristus ja kristityt tulevat yhdeksi ruumiiksi Pyhä Henki luo yhteyden ehtoollisaineiden ja ylösnousemusruumiin välille uskossa (Calvin) leivän alla torjutaan alla lähellä transsubstantiaatiota 159 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Läsnäolon jatkuminen luterilaiset: läsnäolo jatkuu mahdollisesti ehtoollisen jälkeenkin ei voida osoittaa hetkeä läsnäolon loppumiseen ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn ongelma (kuten katolisuudessa) ei kuitenkaan sakramentti ehtoollistapahtuman ulkopuolella reformoidut: läsnäolo selkeästi vain ehtoollistapahtumassa läsnäolo syntyy vastaanottajan uskon kautta, kun sakramenttia käytetään oikein 160
Johdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
Lisätiedot3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)
3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor
Lisätiedot7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet
7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi
LisätiedotKristillinen mystiikka
Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin
Lisätiedot9. Luterilainen ja reformoitu perinne
9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
Lisätiedot10. Luterilaisia oppikiistoja
10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
Lisätiedot11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotKESKIAJAN TEOLOGIAN TEEMOJA
KESKIAJAN TEOLOGIAN TEEMOJA MIKKO POSTI (MIKKO.POSTI@HELSINKI.FI) TUOMAS VAURA (TUOMAS.VAURA@HELSINKI.FI) HTTPS://COURSES.HELSINKI.FI/FI/TUK- 2405/120261797 LUENNOITSIJAT Tohtorikoulutettava Mikko Posti
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotHyvä Sisärengaslainen,
Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä
LisätiedotIslamilainen filosofia
Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotHyvä Sisärengaslainen,
Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita
LisätiedotMESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.
MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotPROTESTANTTISET KIRKOT
PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia
LisätiedotPaavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:
1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"
LisätiedotSkolastiikan ja reformaation etiikka
Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotPekka Ervastin esitelmä 1/
Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotMK KYMMENEN KÄSKYN JOHDANTO
MK KYMMENEN KÄSKYN JOHDANTO M MUUT OPETUKSET, https://genfibeta.weebly.com/m.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MK KATEKISMUS, https://genfibeta.weebly.com/mk.html MK Kymmenen
LisätiedotSisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21
1 Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 Sisällinen ihminen Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali käsitti tehtävänsä Kristuksen apostolina eli lähettiläänä.
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotLUOKITUS EKSEGETIIKKA
1 LUOKITUS I EKSEGETIIKKA I-Aa Raamattu. Tekstit. Alkukielet. I-Ab Raamattu.Tekstit. Erikieliset I-Ac Raamattu. Synopsit. Konkordanssit I-Ad Raamatun Kieliopit. Kielten sanakirjat I-Ae Raamattu. Hakemistot.
LisätiedotPYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME
PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotJeesuksen jäähyväisrukous jatkuu
1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotJohdatus opin historiaan
Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org
LisätiedotJohdatus opin historiaan
Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotMARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU
MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU Paavit ja piispat myivät aneita, joilla sai anteeksi syntien hyvitystyöt. Munkki Martti Luther kauhistui aneiden myyntiä. Luther hakkasi aneita
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotMitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso
Mitä merkitsee olla Esirukoilija Rukouskoulu 2014 4. jakso 1. Kertausta ja johdanto esirukoukseen A. Rukouksen yleinen, hallitseva ja kaiken läpäisevä olemus: Rukous on yhteyttä Jumalaan ja kaiken muun
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotRauha (katolinen) 1-2 lka. Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista. Luettavaksi (KKK):
Rauha (katolinen) Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista 1-2 lka Luettavaksi (KKK): PYHÄ HENKI JUMALAN LAHJA 733. Jumala on rakkaus. Jumala on vuodattanut
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotKirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka
Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus
LisätiedotHengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso
Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,
LisätiedotKONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan
KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014
Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotKATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut
Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotJOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE Osallisuus Elämän Sanaan 1:1-4 Keskinäinen Osallisuus Jumalassa erottaa synnistä ja vihasta 1:5-2:6 Uusi Käsky 2:7-11 Isän Rakkaus ja maailman rakkaus 2:12-17 Antikristus
LisätiedotPASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä
1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin
LisätiedotKirkolliskokouksen avajaismessun saarna
1 Kirkolliskokouksen avajaismessun saarna 14.5.2018 Embargo 14.5.2018 klo 10 piispa Teemu Laajasalo Ja silloin maailma ymmärtää Joh. 17: 18-23 Jeesus rukoili ja sanoi: Isä, niin kuin sinä lähetit minut
LisätiedotPyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun
Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja
LisätiedotUsko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä
1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotProtestanttiset kirkot
Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko
LisätiedotSitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.
1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt
LisätiedotEkklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1
Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä
LisätiedotLuku 1 (9). Luojan tunteminen niiden luotujen avulla, joissa ilmenee kolminaisuuden jälki
Petrus Lombardus, Sentenssit neljässä kirjassa, kirjan I jakso 3 1 Suomennos Toivo Holopainen 2016 2018 Jakson 2 lopussa olevassa siirtymässä Lombardus ilmoittaa, että hän seuraavaksi pyrkii osoittamaan
LisätiedotHeittäkää kaikki murheenne
1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,
LisätiedotMikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta
Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotToivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo
Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt
LisätiedotILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen
ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotJuuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen.
1 Roomalaiskirjeen selitys 13 Room. 6:1 6 Savonlinnan Tuomiokirkko, 30.1.2013 Kaste ja uusi elämä Olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjettä ja päässeet luvun 5 loppuun. Luvuissa 1 5 Paavali on esittänyt
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotPyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 6 Miten kasvua voi mitata?
Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 6 Miten kasvua voi mitata? Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä
LisätiedotTule sellaisena kuin olet
Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotRAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15
RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotPalat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.
JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,
LisätiedotTOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö
TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA Luku 16 Ydinsisältö Saako valtiovalta rajoittaa kansalaisten mielipiteitä? Perustele. Totalitarismi Valtiojärjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan
Lisätiedot