KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

Transkriptio

1 Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa ja myöhemmin ne muuttuivat katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoksi. Katolinen ja ortodoksinen kirkko erottuivat aikaisin kielensä ja oppiensa perusteella. Tärkeä jakaja oli keisari Diocletianus, joka jakoi Rooman kahtia läntiseen ja itäiseen, koska Rooma oli kasvanut liian suureksi hallita yhdestä paikasta. Suurimpia kiistakysymyksiä katolisen ja ortodoksisen kirkon välillä oli kysymys paavin eli Rooman piispan vallasta. Ensimmäinen paavi ilmestyy kirkon historiaan 200-luvulla jaa. Kristinuskon kirkot erottaa toisistaan erilainen suhtautuminen johtajuuteen tai millä on valtaa eli auktoriteetti päättää asioista: 1. Roomalaiskatolisessa kirkossa keskeisiä ovat kirkko instituutiona, sakramentit, traditio (eli kirkon opetus ja perityt käytännöt) sekä Raamattu. Kirkon ihmismäinen johto on paavilla ja varsinainen johto on Kristuksella. 2. Ortodoksisille kirkoille tärkeintä on perinne eli pääasiassa uskontunnustukset ja kirkkoisien kirjoitukset sekä liturgia ja Raamattu. 3. Protestanteille perinteitä tärkeämpää on Raamatun seuraaminen. Protestanttisista kirkoissa kirkon johtajilla ei ole katolisille tyypillistä asemaa. 4. Herätysliikkeissä paino on uskonnollisen ryhmän johtajan sanoissa ja Raamatussa. Erityisen tärkeä sija on uskovan omalla uskonnollisella kokemuksella. Uskonnollisuus on Jumalan antama lahja. Paavi on kirkon johtaja. Hän on myös Rooman piispa ja samalla tärkein piispa. Paavi on ollut hyvin erilainen johtaja eri aikoina katolisen kirkon his- 93

2 toriaa. Paavi on ollut myös vaikutusvaltainen maallinen hallitsija suurine omaisuuksineen ja sotakoneistoineen. Tänä päivänä paavi hallitsee vain pientä Vatikaanin aluetta keskellä Italian pääkaupunkia, Roomaa. Katolisella kirkolla on hyvin hierarkkinen organisaatio. Katolinen kirkko jaetaan hiippakuntiin, joita piispat johtavat. Piispat ovat paavin alaisuudessa. Papit, nunnat ja munkit toimivat piispojen alaisuudessa. Katolinen kirkko on toiminut vaihtelevasti omana kirkkovaltionaan 700- luvulta 1870-luvulle. Paavin valta loppui Italian yhdistyessä ja paavin merkitys alkoi muuttua hengellisemmäksi. Nykyisin paavi johtaa katolista kirkkoa yhdessä piispainkollegion kanssa. Uskonnollinen historia Rooman piispan eli paavin auktoriteetin perusteena oli usko siitä, että paavi on Pyhän Pietarin seuraaja. Paavi pitää hallussaan Jeesuksen Pietarille antamia taivaan valtakunnan avaimia. Jerusalemin suuntauksen johtaja, Pietari kävi Roomassa perustamassa katolisen kirkon. Pietari oli myös ensimmäinen paavi. Matteuksen evankeliumissa oleva maininta on tulkittu niin, että se määrää apostoli Pietarin olevan Jeesuksen seuraaja ja tätä myöten katolinen kirkko on suoraan Jeesuksen työn jatkaja. Varsinainen katolisen kirkon per ustaja on kuitenkin Jeesus Kristus Juudeassa. Katolinen kirkko jatkaa 12 apostolin eli opetuslapsen perinnettä. Jeesus neuvoi katolisen kirkon oppien mukaan jatkamaan apostolien työtä. Opetuslapset saivat Pyhän Hengen yllensä helluntaina, jolloin kirkko katsoo historiansa alkaneen. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja 10 päivää helluntaista. Helluntai tulee ruotsinkielestä, sanoista helig dag eli pyhä päivä. 94

3 Filosofia Katolinen kirkko pitää itseään Jeesuksen pelastusteon välittäjänä. Tätä välitystyötä se tekee sakramenttien ja Jumalan sanan avulla. Katolisen kirkon opetuksen mukaan uskova saa pelastuksen vain kirkon jäsenenä. Kuoleman jälkeen ihminen joutuu kiirastuleen. Kiirastulessa vietettyä aikaa on voinut vähentää pyhiinvaelluksilla, ripittäytymisellä ja aktiivisella uskonnonharjoittamisella. Pelkkä Raamattu ei riitä katolisessa kirkossa uskonnollisen tiedon lähteeksi. Myös kirkon jatkuvasti muuttuva perinne on tärkeässä osassa. Katolisella kirkolla on mahdollisuus muuttaa oppiaan kuhunkin aikaan sopivaksi. Katolisella kirkolla on valtava kokoelma pyhimyksiä. Pyhimykset on selitetty taivaassa asuvina rukoilijoina ihmisten puolesta. Tärkein pyhimyksistä on Neitsyt Maria. Neitsyt Marian rukous, Ave Maria, on katolisessa kirkossa toiseksi tärkein Isä Meidän -rukouksen jälkeen. Ave Maria Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen. Marian ympärille on katolisessa kirkossa kehittynyt samantyyppinen kultti kuin Jeesuksen ympärille. Ilmestymispaikoista on tullut merkittäviä pyhiinvaelluskohteita. Maria-kultti on ollut suuri jo ennen kristinuskon syntymistä ja katolinen kirkko jatkaa näitä kultin toimia. 95

4 Perinteitä / Sakramentit 1. Kaste: Kasteessa lapsi tulee osalliseksi Kristusten sovitusta. Lapsi saa myös velvollisuuden rukoilla ihmiskunnan puolesta Jumalaa, kuten Kristus teki. Lapsi pyritään kastamaan mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen. Kasteen toimittaa pappi tai diakoni. 2. Vahvistus eli konfirmaatio: Noin vuotias saa kasteen vahvistuksen, kun lapsi on käynyt kastekoulun, jossa kristinuskon perusasiat opetetaan. Tässä iässä lapsen katsotaan olevan tietoinen uskostaan ja saa Pyhän Hengen lahjan, jonka sinetiksi pappi voitelee pyhällä öljyllä (krisma) konfirmoitavan otsan. 3. Parannuksen sakramentti: Ripittäytyminen eli syntien tunnustaminen vähintään kerran vuodessa papille tai piispalle. Pappi voi määrätä sovitustöitä, joilla voi edesauttaa hengellistä paranemista. 4. Ehtoollinen: Jokaisen messun kohokohta, jossa saa osan Jeesuksen ruumiista ja verestä. Ehtoollinen eli eukaristia on sakramenteista kaikkein pyhin. Katolisen uskon mukaan ehtoollisaineet muuttuvat ehtoollisen aikana läsnäoleviksi Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, vaikka ulkonäöltään säilyvät leipänä ja viininä. Eukaristian voi toimittaa vain piispa tai pappi. Ripittäytymiseen varattu koppi. Pappi istuu verhon takana ja ripittäytyjä polvistuu kopin viereen. CC Emmanuel Dyan. 96

5 5. Avioliitto on elinikäinen ja purkamaton liitto miehen ja naisen välillä. Se on myös lahja avio-liitossa syntyvälle lapselle. Sakramentin mukaan avioparin välisessä rakkaudessa vaikuttaa Jumalan rakkaus. Katolinen kirkko ei tunnusta avioeroa. Pyhitetty eli kanonisoitu laki kuitenkin antaa mahdollisuuden avioliiton mitätöimiseen. 6. Sairaiden voitelussa sairas ihminen voidellaan pyhällä öljyllä ja rukoillaan hänen puolestaan. Sairaan pitäisi saada uusi toivo Jumalan pelastuksesta ja laupeudesta tämän toimenpiteen avulla. 7. Pappeus: Papit eivät saa mennä naimisiin. Muutenkin papin tulee pidättäytyä seksuaalisuu-desta. Tätä aviokieltoa on aina vastustettu voimakkaasti kirkon sisällä. Papeille on apostolien ajalta jätetty kolme arvoastetta alimmasta ylimpään: diakoni, pappi ja piispa. Piispat ovat katolisen uskon mukaan apostolien seuraajia ja heillä Kristuksen pappeuden täyteys. Vatikaanin lippu sisältää paavin päähineen kruunuineen ja Pietarin avaimet. Vasemmalla on kelttiläiskatolinen risti. Oikealla on kristinuskolle tavallisempi risti. Vasen CC Cindy Funk. Oikea CC Jeremy Vandel. 97

6 Katolisen kirkon penkeissä on istumisen lisäksi polvistumismahdollisuus, joka näkyy edellä olevan penkkirivin jalan päällä olevana polvipenkkinä (ks. kuva yllä. CC Paul Ebbage). Kirkoista tehtiin aikoinaan korkeita, jotta niiden sisään olisi mahtunut enemmän ihmisiä. Kirkkoihin haluttiin myös arkkitehtuurilla ja taiteella saada aikaan kuvaus taivaan valtakunnasta. Vatikaani ja Pietarinkirkko ovat katolisen kirkon keskus keskellä Rooman kaupunkia. 98