Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE / /2016 Sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017 Keskeiset tavoitteet 1. Käynnistetään palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa myös muissa palveluissa. 2. Vahvistetaan verkostoyhteistyötä varhaisen tuen palveluiden kanssa, tavoitteena asiakkaiden mahdollisimman nopea ja oikea-aikainen avun saaminen. 3. Osallistutaan lasten ja perheiden muutosohjelmaan (LAPE) kaupungin ja maakunnan tasolla. 4. Valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa eri palveluissa. 5. Varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja työhyvinvointia sekä kehitetään esimiestyötä. Merkittävimmät riskit 1. Taloudellisen tilanteen vaikutus (mm. sopeuttamisohjelman vaateet) toiminnan kehittämiseen ja tulevaan soteuudistuukseen varautumiseen. 2. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän hallitsematon kasvu. 3. Moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia. 4. Henkilökunnan vaihtuvuus. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Sosiaalityön palvelurakennetyötä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2016 aikana. Muutostyön tuloksena esitetään muodostettavaksi palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointiriimi (PPA-tiimi) olemassa olevista resursseista. Resursseja tiimiin on saatu lastensuojelun arviointitiimistä, lastenvalvonnasta ja aikuissosiaalityöstä. Työn loppuun saattamiseksi tarvitaan joitakin nimikemuutoksia ja virkojen perustamisia työsopimussuhteiden tilalle. Muutoksen mahdollistaa perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle, mutta sopeuttamisohjelman täysimääräinen toteuttaminen heti vuoden 2017 alusta vaarantaa muutoksen onnistumisen. Mm. etuuskäsittelijöiden määrää ei voida heti vuoden alusta vähentää sopeuttamisohjelman mukaisesti, ennen kuin nähdään, minkä verran täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia kunnalle siirtyy. Esimiestyöhön tarvitaan nimike- ja tehtävänkuvausmuutoksia, koska sopeuttamisohjelman myötä yksi esimiesvakanssi poistuu alkuvuonna PPA tiimi tulee osaksi perhesosiaalityön kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi lastensuojelu ja lastenvalvonta ja varhaisen tuen perhepalveluita. Aikuis- ja vammaissosiaalityö muodostavat toisen palvelukokonaisuuden. PPA-tiimin tehtävänä on mm. palveluohjaus, lasten, perheiden ja aikuisten palvelutarpeen arviointi, virka-ajan päivystyksen hoitaminen sekä huoltoriitalausuntojen laatiminen. PPA tiimin työhön linkittyy varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, jota esitetään vakinaistettavaksi. Palvelu on ollut terveyspalveluiden toimintaa. Lapset puheeksi menetelmän jalkauttamista kaikkiin kaupungin lapsipalveluihin jatketaan. Myös Ihmeelliset vuodet -ryhmiä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaalityön koulutusmäärärahoihin on varattu euroa Lapset puheeksi kouluttajien sijaisten palkkoihin ja Ihmeelliset vuodet -ryhmätapaamisten materiaali ja tarjoilukustannuksiin. Määräraha on kaikkien palveluiden käytössä silloin, kun toteuttavat em. koulutus- ja ryhmätoimintaa.

2 Valtakunnallisessa KANSA-koulu -hankkeessa valmistellaan KanSa -palveluihin liittymistä, joka toteutunee vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen kouluttamat kirjaamisvalmentajat aloittavat sosiaalityön palveluiden asiakastyötä tekevien kouluttamisen rakenteiseen kirjaamiseen. Työ tulee viemään aikaa sekä kirjaamisvalmentajilta että työntekijöiltä, jotka opettelevat uudenlaista kirjaamistapaa. Kirjaamisvalmennus jatkuu seuraavana vuonna asumis- ja laitostyyppisissä palveluissa. Kolmannen sektorin työtä tuetaan toimintaa tukevien avustusten muodossa (SYTY, V-S Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon alueen työttömät ja Vaijerit). TYP-toiminta, kuntouttava työtoiminta ja Waltti-paja siirretään toiminnallisesti osaksi kaupunkikehityksen työllistämispalveluita, jolloin työllisyyteen liittyvät hankkeet ovat yhdellä taholla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö on kuitenkin ko. palveluiden henkilöstöä, joten kaikki henkilöstökustannukset eivät siirry kaupunkikehityspalveluihin. Perustoimeentulotukeen on varattu kahden kuukauden määräraha vuodenvaihteen päätöksiä varten. Turvapaikan saavien ja Saloon jäävien määrästä ei ole varmaa tietoa. Jos määrä kuitenkin lisääntyy ja jos kaikki alaikäisinä ilman huoltajaa maahan saapuneet jäävät Kiskon yksikköön ja tukiasumiseen, maahanmuuttajapalveluihin tarvitaan uusi sosiaaliohjaajan määräaikainen vakanssi. Talousarvioon on varattu alaikäisten perhekodin ja tukiasumiseen ostopalveluihin Kalliolan kannatusyhdistykseltä yhteensä 1,6 miljoonan euron määräraha. Vastaavasti tuloihin on varattu sama summa ely-keskukselta saataviin korvauksiin. ESR-rahoitteinen PARTY -hanke jatkaa toimintaansa vuoteen Hanke on valtakunnallinen ja sen päähallinnoijana toimii Rauman kaupunki. Salon osahankkeen neljästä projektityöntekijästä yksi on hankkeen vastuuhenkilö. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Erityisryhminä ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Toimintamuotoina ovat yksilöohjaus, toimintakyvyn arviointi ja ryhmätoiminnat. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja sen hankkeiden kanssa. Sosiaalipäivystystä kehitetään maakunnalliseen suuntaan siirtämällä virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ensivaste Turun sosiaalipäivystykseen. Alueelle jää takapäivystys jalkautumista vaativia toimenpiteitä varten, Salon alueen vastuulle tulee myös Kemiönsaaren jalkautumista vaativat tilanteet. Päihdepalvelut ostetaan edelleen A-klinikkasäätiöltä, jonka kanssa kaupungilla on kumppanuussopimus. Sopimuksen hinta on sama kuin vuonna Lisäksi A-klinikkasäätiön päihdesairaalalta ostetaan päihdehuollon laitospalveluja ns. vakuutusmaksuperiaatteella. Uuden palvelurakenteen myötä em. määrärahat siirtyvät päihde- ja mielenterveystyön palveluihin eli terveyspalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvolan keskeinen vuoden 2017 tavoite on asiakkaiden oikea-aikainen pääsy perheneuvolaan. Perheille tarjotaan kaksi ensikäyntiaikaa perheen- ja lasten tilanteen kartoittamiseksi ja käyntien yhteydessä tehdään tarvittaessa jatkohoitosuunnitelma. Ennen asiakkaaksi tuloa perheet saavat ajanvarauskirjeessä pohdittavakseen milliasia keinoja ovat pulmatilanteeseen kokeilleet ja mihin asioihin toivovat apua perheneuvolasta. Jatkotyöskentely voi olla tutkimusta- tai hoitoa, joka räätälöidään perheiden tarpeiden mukaisesti. Jatkotyöskentelyä perheet joutuvat odottamaan. Vuoden 2017 uudeksi kehittämiskohteeksi nousi säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen. Työskentelyä kehitetään pyytämällä asiakkaiden palautetta saadusta palvelusta heti käyntien päättymisen yhteydessä. Palautteiden pohjalta työtä kehitetään vastaamaan paremmin asiakasperheiden tarpeita. Työryhmä valmistelee uudet palautekaavakkeet aikuisille sekä lapsille. Uusi palautekäytäntö korvaa nykyisen, kerran vuodessa kerättävän asiakastyytyväisyyskyselyn. Toteutusta seurataan, arvioidaan ja kehitetään vuoden 2017 aikana.

3 PPA-tiimiin kohdistetaan noin 50 % psykologin työpanosta. Verkostomaista työtä varhaisen tuen palveluiden kanssa tehostetaan. Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät vuoden 2017 alusta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Kunnilla on oikeus tehdä perustoimeentulotuen päätöksiä saakka ja siirtymävaiheessa perustoimeentulotuen päätökset voivat olla voimassa asti. Voi olla olettavaa, että harkintaa vaativat toimeentulotuen hakemukset lisääntyvät kunnissa Kelasiirron myötä. Kuntaliiton arvion mukaan 26 % toimeentulotukipäätöksistä jää kuntaan. THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 43 % perustoimeentulotukea saavista asiakaskotitalouksista saa myös täydentävää tukea. Jatkossa aikuissosiaalityö painottuu aiempaa enemmän sosiaalityön tekemiseen. Kelan on ohjattava asiakas sosiaalityön palveluihin, jos asiakas on sosiaalityön tarpeessa. Kunnassa hoidetaan mm. suunnitelman tekeminen, jos Kela alentaa asiakkaan perusosaa. Toimeentulotuen siirtyessä Kelaan, määräaikaisten etuuskäsittelijöiden palkkaustarve loppuu. Etuuskäsittelijöitä tarvitaan kuitenkin hoitamaan esim. välitystilejä, joiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi henkilöitä tarvitaan muuhun toimistotyöhön sosiaalityön palveluiden sisällä. Etuuskäsittelijäresurssin kokonaistarve selkiytyy vuoden 2017 aikana. TYP sekä Waltin toiminta siirtyy alkaen työllisyyspalveluihin. TYP:in sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja työtoiminnan ohjaaja säilyvät sosiaalityön palveluiden työntekijöinä. Työtoiminnan ohjaajan nimike esitetään muutettavaksi sosiaaliohjaajaksi, mikä kuvaa paremmin tehtävänkuvausta. Maahanmuuttajatyössä työskentely painottuu uusien kuntapaikan saavien kotouttamiseen sekä yhteistyöhön Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa. Kalliola hoitaa sekä perheryhmäkodin toimintaa että itsenäistyvien nuorten tuetun asumisen ohjausta. Maahanmuuttajayksikön tulee kuitenkin valvoa toimintaa ja tehdä yhteistyötä nuorten kotouttamiseksi. Ko. palveluja tarvitsevia nuoria on noin 50. Lisäksi Saloon todennäköisesti jää asumaan oleskeluluvan saaneita aikuisia ja perheitä, joiden kotouttamiseen maahanmuuttajayksikkö osallistuu. Mikäli edellä esitetty kehitys toteutuu, tarvitaan lisäresurssia ja siksi talousarviossa ehdotetaan määräaikaisen sosiaaliohjaajan viran perustamista. Aikuissosiaalityössä jatketaan laatutyötä sekä tuetaan työntekijöiden työhyvinvointia. Lastensuojelu Lastensuojelussa tärkeänä painopistealueena on lastensuojelun toimintojen kirkastaminen sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen jälkeiseksi jatkumoksi, sekä uuden palveluohjaus- ja palvelutarpeenarviointitiimin ja lastensuojelun välisen työnjaon selkeyttäminen. Konkreettisena muutoksena lastensuojelun alkuarviointitiimin työntekijät lukuun ottamatta Ankkurin sosiaalityöntekijää, siirtyvät vuoden alusta osaksi uutta sosiaalihuollon palveluohjaus- ja palvelutarpeenarviointitiimiä. Myös perheoikeudellisista palveluista yksi lastenvalvojan vakanssi siirtyy uuteen palveluohjaus- ja arviointitiimiin. Lisäksi syyskuun alusta yksi lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijän vakanssi siirtyy vahvistamaan varhaisen perhetyön vahvistukseksi. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on edellisten vuosien tapaan lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa pysyminen ja dokumentoinnin ajantasaisuus.

4 Arviointityön kehittämistä jatketaan osana lastensuojelun yhteistä SHQS-laatujärjestelmän mukaista kehitystyötä. Lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin, ja edelleen tiivistetään yhteistä arviointikeskustelua eri tukivaihtoehtojen käyttämisestä. Kuntaliiton lastensuojelun vaikuttavuusmittarihankkeeseen osallistumista jatketaan ottamalla mittari konkreettiseen koekäyttöön avohuollon perhetyön palveluissa. Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan edelleen pääosin lastensuojeluyksikkö Paavolan avulla. Paavolan tavoitteita vuodelle 2017 ovat erityisesti vuonna 2016 uusittujen prosessien ja perehdytysjärjestelmän käyttö ja arviointi, sekä yhteistyön syventäminen lastensuojelun avohuollon rajapintojen kanssa. Vammaistyö Kehitysvammahuollon yksiköiden ja vammaispalvelujen laatutyötä jatketaan SHQS -laatujärjestelmän mukaan. Vammaistyö osallistuu muun sosiaalityön palveluiden kanssa yhteistyöhön uuden PPA-tiimin kanssa. Vammaispalveluiden sosiaaliohjaajan vakanssi siirtyy PPA-tiimiin. Kehitysvammahuollossa otetaan talousarviovuonna käyttöön päivitetty Salon kehitysvammahuollon suunnitelma valtuustokaudelle Omaa toimintaa kehitetään siten, että se vastaa joustavasti palvelujen tarpeeseen sekä asumispalveluissa että työ- ja päivätoiminnassa ja tilapäishoidossa. Kasvavana haasteena lähivuosina on palveluiden järjestäminen erityisesti autismin kirjoon kuuluville ja moni- ja vaikeavammaisille asiakkaille sekä työ- ja päivätoiminnan että asumisen osalta. Näiden, paljon ohjausta ja hoitoa vaativien asiakkaiden palveluiden järjestäminen tulee sisällyttää uuteen kehitysvammahuollon suunnitelmaan. Asumispalveluissa on kahdeksan ryhmäkotia, joissa on asunnot lähes sadalle asukkaalle. Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi Lehmuskoti, joka rakennettiin entisen yksikön sisäilmaongelmien takia. Kaikki ryhmäkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja asiakasvaihtuvuus niissä on melko pientä. Kun asumispaikka vapautuu, saadaan se täytettyä nopeasti. Vapautuneita asumispaikkoja on tarpeen mukaan käytetty lyhytaikaishoidon paikkoina, kunnes paikka on täytetty vakituisella asukkaalla. Ryhmäkotien asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan tukea ja apua päivittäisissä toimissaan ja siirtyminen päiväksi päivä- tai työtoimintaan tulee yhä vaikeammin järjestettäväksi. Nyt työkeskuksen ohjaajat ovat hoitaneet aamutoimet niissä yksiköissä, joista asukkaat siirtyvät päiväksi työ- tai päivätoimintaan, jolloin osassa ryhmäkodeista on hoitohenkilökunta voinut tulla vasta iltavuoroon. Kun asukkaat jäävät päiväksi asuntoihinsa, tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja lisää henkilökuntaa aamuvuoroihin. Ryhmäkoteihin esitetään vuodelle 2017 kahta hoitajan vakanssia, jotka ovat olleet henkilöstösuunnitelmassa aiemminkin. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) järjestämää laitosasumisen purkua on toteutettu systemaattisesti usean vuoden ajan ja jatketaan edelleen. Vuoden 2016 alussa kehitysvammaisten laitoshoidossa oli 14 asukasta, KTO:n järjestämässä palveluasumisessa 3 asiakasta ja muissa ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluissa 7 henkilöä. Vuoden 2016 aikana laitosasumisen asiakkaita siirrettiin palveluasumisen piiriin yhteensä 6 asiakasta, joista 4 siirtyi KTO:n palveluasumiseen ja 2 muihin ostopalveluihin. Kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. Lisäksi KTO:lta ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja.

5 Uuden 15-paikkaisen vaikeavammaisten asumisyksikön suunnittelu käynnistetään joko omana tuotantona tai yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa siten, että se valmistuu vuoteen 2020 mennessä, jolloin kehitysvammaisten laitosasumisen purku on ajoitettu päättyväksi. Tukiasumista kehitetään edelleen ja sen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa. Vuonna 2016 tukiasumisen piirissä oli noin viisikymmentä asiakasta eri puolilta Saloa ja siellä työskenteli kaksi kehitysvammahuollon tukiasumisen ohjaajaa sekä noin 40% osuudella vammaispalveluiden ohjaaja, joka keskittyi asiakkaana oleviin perheisiin, joissa on lapsia ja nuoria. Lähivuosina myös tähän palvelumuotoon tulee lisätä uusia henkilöstövoimavaroja. Työ- ja päivätoiminnassa on noin asiakasta, joista noin 40 osallistuu avotyöhön. Asiakkaista noin sata henkilöä käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Muita yksiköitä ovat Perniön toimintakeskus, Kuusitupa Kiskossa ja Päivähelmi Halikossa. Vuoden 2016 alussa Kiskon Kuusituvan ohjaaja siirtyi vahvistamaan Perniön toimintakeskuksen toimintaa ja 5 työtoiminnan asiakasta siirtyi mukana. Kiskoon jäi päivätoiminta, jonka asiakkaat ovat pääosin ryhmäkoti Kalliokodin asukkaita. Päivähelmen toiminnassa kehitetään erilaisia toimintoja, jotka tukevat asiakkaan toimintakykyä ja vastaavat vaikeasti vammaisten asiakkaiden toiminnan tarpeisiin. Työtoimintaan saatiin vuonna 2016 ohjaajan vakanssi, joka sijoittui Salon työ- ja toimintakeskukseen. Kiskon päivätoiminnan järjestämisen vahvistamiseksi esitetään Kuusituvan avustajan vakanssin muuttamista hoitajan vakanssiksi vuonna Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden ikääntyminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat, jotka pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin, jolloin myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Syksyllä 2016 käynnistettiin Salon työ- ja toimintakeskuksessa kokeiluna opiskeluvalmiuksia ylläpitävää pienryhmätoimintaa peruskoulun päättäneille asiakkaille, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa, mutta aikovat hakea uudestaan. Hakastaron koulun koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä Marian koulun aamuhoidon järjestäminen ovat siirtyneet opetuspalveluiden järjestettäviksi vuoden 2016 syyslukukaudesta alkaen. Kehitysvammahuolto järjestää edelleen loma-ajan hoitoa Hakastaron ja Marian koulun oppilaille tarpeen mukaan koulujen loma-aikoina. Omaishoidon vapaita tai erityishuoltona myönnettyä tilapäishoitoa järjestetään tilapäishoitoyksikkö Elmerissä, ryhmäkodeissa ja jonkin verran myös perhehoitona. Elmerin käyttöaste on korkea ja asiakkaista monet ovat moni- tai vaikeavammaisia ja vaativat paljon hoitajan apua ja huolenpitoa. Elmerissä on viisi vakituista hoitajaa, mutta sen lisäksi tarvitaan lähes jatkuvasti yksi määräaikainen hoitaja, jotta asiakkaiden turvallinen ja laadukas hoito voidaan turvata. Elmerin tilapäishoitoa korvaavana palveluna toivotaan lyhytaikaisen perhehoidon ja perhehoitajien määrän kasvavan, vammaistyön liityttyä vuonna 2016 mukaan Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toimintaan. Perhehoitajia on ollut vaikea rekrytoida ja heitä on vain muutamia. Osalle asiakkaista perhehoito soveltuisi Elmeriä paremmin. Kehitysvammahuollon ryhmäkodeissa ja työ- ja päivätoimintapisteissä siivoukset on hoidettu asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan toimesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitäminen vaatii puhtaanapidon ammattilaista. Laitoshuoltajan palkkaaminen kehitysvammahuoltoon on välttämätöntä. Laitoshuoltajan tehtävänä on valvoa ja opastaa muuta henkilökuntaa hygieniaan liittyvissä asioissa kaikissa kehitysvammahuollon yksiköissä. Laitoshuoltajan vakanssia on esitetty kahtena edeltävänä vuotena ja esitetään edelleen vuoden 2017 talousarvioon. Vammaispalveluissa asiakasmäärät erityisesti henkilökohtaisen avun palveluissa ovat jatkuvassa kasvussa, mikä on lisännyt voimakasta kustannusten kasvua näihin palveluihin. Henkilökohtaista apua sai vuoden 2016 elokuussa noin 300 henkilöä, mikä on 20 asiakasta enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Palveluasumiseen on alkuvuodesta 2016 tehty 5 uutta päätöstä, asiakasmäärän ollessa elokuussa 71. Palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun

6 järjestäminen on tarkoitus kilpailuttaa vuotta 2017 varten. Kuljetuspalveluissa on kustannusten kasvu vuoteen 2015 verrattuna saatu pysähtymään kilpailutuksen ja tehostuneen matkojen väärinkäytösten valvonnan ansiosta. Omaishoidon tuen määrärahaa on useina aikaisempina vuosina jäänyt käyttämättä. Vuoden 2016 talousarvioon sitä leikattiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja siirrettiin henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen määrärahoihin, koska omaishoidon tuen avulla hoidettavat asiakkaat käyttävät myös niitä palveluita. Vuonna 2016 on omaishoitajien määrä kasvanut ja määräraha loppui kesäkuussa. Omaishoidettavia oli vuoden 2015 lopussa 135, mutta vuonna 2016 heitä on ollut noin kymmenen enemmän. Lisäksi lyhytaikaista korotettua erityismaksuluokan omaishoidontukea on myönnetty muutamalle omaishoitajalle. Vuonna 2016 vapaapäivien käyttö lisääntyi ja niiden maksuttomuus aiheutti asiakasmaksutuottojen laskun. Vuodelle 2017 esitetään korotusta omaishoitajien palkkioihin ja vapaapäivien järjestämiseen korotusta vuoteen 2016 verrattuna.