Julkisen sektorin energiatehokkuus

Transkriptio

1 Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus ja parhaat käytännöt Tietopohjan ja tarpeiden kartoitus Kuntien liikenne Tulokset mielenkiintoisia Lämmön kulutusjakautuma kunnissa Vuoden 2006 sadan kunnan absoluuttinen lämmönkulutus rakennustyypeittäin (GWh) 1200 Lämmön kulutus (GWh) Asuntolarakennukset Pientalot Lasten päiväkodit Huoltolaitosrakennukset Terveydenhoitorakennukset Asuinkerrostalot Ammatilliset oppilaitokset Peruskoulu-, lukio-, yms. rakennukset Uimahallit Jäähallit Seura-, kerho-, yms. rakennukset 1 Asuinrakennukset 2 Hoitoalan rakennukset 3 Toimisto- ja hallintorakennukset 4 Kokoontumisrakennukset 5 Opetusrakennukset 6 Varastorakennukset 7 Liikenteen rakennukset 8 Väestönsuojat 9 Kirjasto-, museo- ja 200 näyttelyrakennukset Teatteri- ja konserttirakennukset Rakennustyypit pääkategorioittain Kuva. Sadan kunnan vuoden 2006 yhteenlasketut sääkorjatut absoluuttiset lämmönkulutukset rakennustyypeittäin. 1

2 Sähkön kulutusjakautuma kunnissa Vuoden 2006 sadan kunnan absoluuttinen sähkön kulutus rakennustyypeittäin (GWh) Sähkön kulutus (GWh) Lasten päiväkodit Huoltolaitosrakennukset Terveydenhoitorakennukset Asuntolarakennukset Pientalot Asuinkerrostalot Ammatilliset oppilaitokset Peruskoulu-, lukio-, yms. rakennukset Uimahallit Jäähallit Seura-, kerho-, yms. rakennukset Kirjasto-, museo-, ja näyttelyrakennukset Teatteri- ja konserttirakennukset 1 Asuinrakennukset 2 Hoitoalan rakennukset 3 Toimisto- ja hallintorakennukset 4 Kokoontumisrakennukset 5 Opetusrakennukset 6 Varastorakennukset 7 Liikenteen rakennukset 8 Väestönsuojat Rakennustyypit pääkategorioittain Kuva. Sadan kunnan vuoden 2006 yhteenlasketut absoluuttiset sähkönkulutukset rakennustyypeittäin. Yhteenveto energiankulutuksista Tunnusluku Koulut Terveydenhoitorakennukset Päiväkodit Asuinrakennukset Otoksen sähkönkulutuksen keskiarvo ± keskihajonta [kwh/m3] 12,4 ± 3,4 22,6 ± 5,9 30,0 ± 10,1 6,1 ± 2,9 Otoksen lämmönkulutuksen keskiarvo ± keskihajonta [kwh/m 3 ] 45,6 ± 11,2 66,7 ± 15,8 52,1 ± 11,8 49,5 ± 4,2 Otoksen sähkönkulutuksen mediaani [kwh/m3] 11,8 21,4 27,6 4,9 Otoksen lämmönkulutuksen mediaani [kwh/m3] 42,8 62,8 51,9 51,1 Otoksen kokonaisenergiankulutuksen suurimman ja pienimmän arvon suhde 4,5 4,6 3,4 2,3 Otoksen kohteiden lukumäärä Kuntaliiton vuoden 2006 raportin vastaavan rakennustyyppiotoksen sähkönkulutuksen keskiarvo [kwh/m3] 12,7 19,9 31,3 13 Kuntaliiton vuoden 2006 raportin vastaavan rakennustyyppiotoksen sääkorjatun lämmönkulutuksen keskiarvo [kwh/m3] 46,4 66,3 72,2 61,6 Kuntaliiton vuoden 2006 raportin kuntaotoksen vastaavan rakennustyypin sääkorjatun lämmönkulutuksen suurimman ja pienimmän keskiarvon suhde 2,3 4,7 3,7 2

3 Keskeisiä tuloksia Sekä lämmön että sähkön kulutuksen vaihtelu on suurta - Erinomaisia esimerkkejä pienestä kulutuksesta - Kohteita, joissa on erittäin suuri kulutus - Suuri energiansäästöpotentiaali - Vaihtelun syitä ei tiedetä tarkasti - Kohteissa, joissa on pieni kulutus, energiatehokkuuteen on panostettu (vastuuhenkilö, järkeviä investointeja, joskus matala lämpötila) Keskeisiä tuloksia Energiatehokkuuteen todella vaikuttavista asioista tarvitaan luotettavampaa tietoa Mitä voidaan saavuttaa - Energiansäästötoimilla - Vähennyskerroin noin 50 %, josta mukavuuskerroin 15 % - Hyvällä organisoinnilla (energiajohtaminen) - Kannustavalla laskutuksella - Säästöt säästäjän hyödyksi ainakin osittain 3

4 Koulujen lämmitysenergian ja sähkön kulutus - Hajonta suurta - Kuntien välillä eroja Esimerkkikoulujen energiankulutuksia kwh/m3 vuonna 2006 tilavuuteen suhteutettuna Energiankulutus kwh/m Sähkönkulutus kwh/m3 Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutusten keskiarvoja kwh/m3 Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3) Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Oulun koulut 63,58 kwh/m3 Lahden koulut 50,40 kwh/m3 Jyväskylän koulut 62,97 kwh/m3 Suomen kuntien opetusrakennukset 59,20 kwh/m3 Helsingin koulut 53,20 kwh/m Tilavuus m3 Koulujen energiankulutus rakentamisvuoden mukaan Esimerkkikoulujen energiankulutus kwh/m3 vuonna Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3 Kokonaisenergiankulutus kwh/m3 Sähkönkulutus kwh/m3 Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m3) Energiankulutus kwh/m Rakennusvuosi 4

5 Helsingin koulujen lämmitysenergian kulutus Helsingin koulujen sääkorjattu lämmönkulutus kwh/m3 vuosina Lämmönkulutus kwh/m Helsingin koulujen lämmönkulutus kwh/m Vuosi Helsingin kaupungin asuinrakennusten energiankulutus Helsingin asuinkerrostalojen energiankulutus kwh/m2 vuosina ,0 200,0 Energiankulutus kwh/m2 150,0 100,0 50,0 Sähkönkulutus kwh/m3 Normeerattu lämmönkulutus kwh/m2 Kokonaisenergiankulutus kwh/m2 Poly. (Sähkönkulutus kwh/m3) Poly. (Normeerattu lämmönkulutus kwh/m2) Poly. (Kokonaisenergiankulutus kwh/m2) 0, Vuosi 5

6 Esitys Energiansäästötoimien luotettava analysointi ja mittaaminen ja kustannustehokkaiden energiakorjauskonseptien luominen - Keskeisten energiansäästötoimien vaikutukset pystyttävä arvioimaan luotettavasti (energiansäästö ja kustannukset) - Vähennyskerroin nyt noin 50 % - Lämmöneristyksen parantaminen - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton käyttö - Uudet lämmitysjärjestelmät (lämpöpumput) - Lämmitysjärjestelmien säädöt - Hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistaminen Tietoaukot - Vähennyskerroin 20 %:iin - Hyvien ja huonojen tekniikoiden ja hallinnollisten käytäntöjen tunnistaminen Yhteistyö - Pohjoismainen tutkimusyhteistyö - Sustainable renovation Suomi (TTY), Ruotsi (IVL), Norja (Högskolen i Oslo), Tanska (Arkitektskolen Århus) - Suunnittelutyökaluja kuntapäättäjille Lamit Oy Eri energiansäästötoimien vaikutukset (energiansäästö, kustannukset, budjetointi) luotettavasti 6

7 Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen - kuntasektori liikenne- ja kuljetuspalvelujen tilaajana ja tuottajana Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Hanna Kalenoja, Heikki Liimatainen Liikenteen energiankulutus kuntasektorilla välitön vaikutus Liikenteen energiankulutus kunnan alueella ohjausvaikutus Kuntien oma tai tilaama joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne % kuljetukset 9-14 % -kuntien ostama joukkoliikenne -kuntien liikennelaitokset -kuljetuspalvelut -kunnossapitokalusto -kunnan omat henkilöautot -kuntien hankinnat (kuntalogistiikka) -opetus- ja sosiaalitoimen ja terveydenhuollon henkilökuljetukset - jätehuollon kuljetukset -työmatkat -työasiointimatkat - kuntalaisten liikenne -elinkeinoelämän kuljetukset 7

8 Eri kulkutapojen energiankulutus Julkisen liikenteen käyttöaste tärkeä tekijä MJ/henkilökm 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 kävely pyöräily bensiinikäyttöinen henkilöauto dieselkäyttöinen henkilöauto kaupunkiajo maantieajo kaupunkiajo maantieajo maantieajo, keskim. kuormitus maantieajo, linja-auto täysi auto kaupunkiajo, keskim. kuormitus kaupunkiajo, täysi auto paikallisjuna VTT LIPASTO, yksikköpäästöt OECD, AKE Joukkoliikenne Kuntien tai kuntayhtymien ostama joukkoliikenne Kuntien itse tuottama joukkoliikenne - Noin 130 milj. km vuodessa Vaikutusmahdollisuuksia Kaluston energiatehokkuuden parantaminen Polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmät ja taloudellinen ajotapa Energiatehokkuus kilpailutuksen kriteerinä 8

9 Kuntien ostamat muut henkilökuljetuspalvelut Opetustoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Terveydenhuollon kuljetukset Vaikutusmahdollisuuksia Yhteishankinnat Reittien suunnittelu ja kuljetusten yhdistäminen (esim. matkapalvelukeskus) Energiatehokkuus kilpailutuskriteerinä Kuntien työntekijöiden työ- ja työasiointiliikenne Kuntasektori työllistää noin työntekijää eli noin 20 % työllisestä työvoimasta Kunnat ja kuntayhtymät ovat merkittävä työnantajaorganisaatioryhmä työja työasiointimatkojen ohjauksen näkökulmasta Vaikutusmahdollisuuksia liikkumisen ohjauksen keinoin Joukkoliikenteen työsuhdelippu Kannusteet jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseksi Etätyön lisääminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen neuvottelu- ja kokouskäytännöissä Työpaikkapysäköinnin sääntely Kimppakyytien suosiminen 9

10 Arvio liikenteen energiatehokkuuspotentiaalista kuntasektorilla Liikenteen energiankulutus kunnan alueella Joukkoliikenne 5-6 % Omat autot ja työkoneet 1-2 % Kunnan tilaamat henkilö- ja tavarakuljetukset 2-7 % Kuntien henkilöstön työ- ja työasiointimatkat 4 6 % Muu henkilöautoliikenne % kuljetukset 9-14 % Yhteensä -3 % / vuosi -hybridibussit - kevytrakennebussit - pienemmät bussit -koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä -21 % - dieselautot -hybridiautot - pienemmät autot - koulutus ja seurantajärjestelmät Yhteensä % -kuljetusten yhdistely - energiatehokkaiden toimittajien valinta -reittien suunnittelu ja optimointi -toimitusten suunnittelu Yhteensä % - työsuhdelippu - videoneuvottelut ja etätyö -jalankulun ja pyöräilyn edistäminen - työmatkasuunnitelmat Yhteensä % - liikkumisen ohjaus työpaikoilla, kouluissa ja vapaa-ajan kohteissa Yhteensä -2-8 % -logistiikkakeskukset - yhteisjakelun kehittäminen Jatkotoimenpidesuositukset ja tutkimustarpeet Joukkoliikennepalvelujen ja kuljetuspalvelujen tilaaminen ja tuottaminen - Polttoaineenkulutuksen ajoneuvo- ja kuljettajakohtaiset seurantajärjestelmät - Energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan käyttöönotto Seutuyhteistyön kehittäminen kuntalogistiikassa - Seudulliset hankintarenkaat ja yhteiset kuntalogistiikkakeskukset - Yhteisjakelu ja reittien optimointi - Seudulliset matkapalvelukeskukset Jätekuljetusten energiatehokkuuden parantaminen - Reittien optimointi Aktiiviset liikkumisen ohjauksen toimintamallit - Työsuhdelippu, videoneuvottelut, etätyön, kimppakyydit, virka-pyörät - Koulumatkasuunnitelmat ja koulujen liikkumisen ohjaus (mm. jalankulun ja pyöräilyn edistäminen koulumatkoilla, ennakoiva liikenneturvallisuustyö) 10