Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen

Transkriptio

1 Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen Kesäisin melat esille - myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Nimeke Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää löytyykö melojien keskuudesta kiinnostusta retkiluisteluun sekä mitkä ovat retkiluistelun vetovoimatekijöitä. Selvitimme myös vastaajien motiiveja luonnossa liikkumiseen. Toimeksiantajamme on Lomakylä Järvisydän Rantasalmelta, jonka yksi palveluista retkiluistelu on. Tutkimusongelmamme oli, millä houkutella melojat retkiluistelun pariin retkiluisteluun miellettävät vetovoimatekijät ja kiinnostus retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimustuloksia apuna käyttäen Linnansaaren alueen retkiluistelupalveluja tarjoavat yritykset voivat kehittää retkiluistelupalveluitaan sekä markkinointiaan potentiaalisille asiakkaille sopiviksi. Teoreettinen viitekehys painottuu luontoon ja luontoliikuntaan sekä sen luonnossa liikkumisen motiiveihin ja vetovoimatekijöihin. Olemme myös vertailleet retkiluistelua ja melontaa luontoliikuntalajeina sekä niiden vetovoimaisuutta ja harrastajien motiiveja. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Kyselylomake oli muotoiltu strukturoiduin kysymyksin, joita täydensivät avoimet kysymykset. Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat Linnansaaren kansallispuiston alueella melovat suomalaiset ja ulkomaalaiset melojat. Kyselylomakkeet olivat saatavilla kesä-elokuussa 2007 Lomakylä Järvisydämessä, Oravin Melontakeskuksessa ja Sammakkoniemen leirintäalueella, Linnansaaren kansallispuistossa. Vastauksia saimme 39 kappaletta, joista 28 kappaletta oli suomalaisia vastaajia ja 11 kappaletta ulkomaalaisia vastaajia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajista 77 % on kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Kiinnostavina vetovoimatekijöinä retkiluistelun oheispalveluiden osalta vastaajat pitävät peseytymismahdollisuutta (sauna, suihku), retkelle mukaan otettavaa kuumaa juomaa ja nokipannukahvia. Myös majoituspalveluja sekä Internetissä toimivaa sää- ja jäätilanteen tiedotuspalvelua pidetään tärkeinä tekijöinä retkiluistelun harrastamiseen Linnansaaren kansallispuiston alueella. Kyselyyn saatujen vastausten vähäisyyden vuoksi emme voi pitää tuloksia tilastollisesti luotettavina. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia retkiluistelua kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta. Asiasanat (avainsanat) retkiluistelu, melonta, luontomatkailu, luontoliikunta, motiivit, vetovoimatekijät Sivumäärä Kieli URN 47 s. + liitteet 11 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva Koivula Opinnäytetyön toimeksiantaja Lomakylä Järvisydän Oy URN:NBN:fi:mamkopinn

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Name of the bachelor's thesis Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Interest in and Attraction of Tour Skating among Canoeists in the Area of Linnansaari National Park. Abstract The aim of our thesis was to find out if there is any interest in tour skating among canoeists and whether this activity has any attraction to them. We also wanted to clarify the motives to exercise in nature. Our thesis is an assignment from Lomakylä Järvisydän. Tour skating is one of their services. Our main problem was Which are the factors that attract canoeists to tour skate?. The results help companies of Linnansaari National Park area to develop their tour skating services and marketing. Our theory consists of the concepts of nature, motives for exercising in nature and the attraction of nature. Some theory about tour skating and canoeing is also included. We used a quantitative research method in our study. The questionnaire included structured questions and some open questions to complement them. The target group was canoeists canoeing in the Linnansaari National Park area. Questionnaires were available in summer 2007 in Lomakylä Järvisydän, Oravi Canoeing Centre and Sammakkoniemi campsite. We got 39 replies, 28 replies from Finnish canoeists and 11 replies from foreign canoeists. The survey showed that 77 % of the respondents would be interested in tour skating in the Linnansaari National Park area. The most important attractions are sauna, shower, take away hot beverages and pan coffee in nature, accommodation services and ice information service on the Internet. The results are not reliable because of the small number of replies. Subject headings, (keywords) Tour skating, canoeing, nature-based tourism, nature-based exercising, motives, attractions Pages Language URN 46 p. + add. 11 p. Remarks, notes on appendices Tutor URN:NBN:fi:mamkopinn Bachelor s thesis assigned by Eeva Koivula Lomakylä Järvisydän

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Lomakylä Järvisydän Oy Linnansaaren kansallispuisto Sijainti ja vetovoimatekijät Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Melonta TUTKIMUSONGELMA LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA Luonto- ja liikuntamatkailu Luontoliikunta Luonto vetovoimatekijänä Motiivit luonnossa liikkumiseen Tutkimukseen liittyvät vuodenajat RETKILUISTELU JA MELONTA Retkiluistelu Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Historiaa ja nykypäivää Järjestötoiminta Melonta Yleistä Melonnan historia ja nykypäivää Järjestötoimintaa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Kyselylomake Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys... 25

5 6 MELOJILLE SUUNNATUN KYSELYN VASTAUSTEN ANALYSOINTI Vastaajien taustatekijät Luontoliikkujatyyppi Kiinnostus retkiluisteluun Yhteenveto tuloksista RETKILUISTELUN OHEISPALVELUIDEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA LINNANSAAREN KANSALLISPUISTON ALUEELLE POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Saatekirje Liite 3 Englanninkielinen kyselylomake Liite 4 Englanninkielinen saatekirje Liite 5 Avoimen kysymyksen vastaukset

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Opinnäytetyömme aiheena on selvittää, mikä saisi melojan tulemaan takaisin Linnansaaren vesille talvella. Kartoitimme retkiluistelun vetovoimatekijöitä ja kiinnostusta retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimuskohteemme on melojat Linnasaaren kansallispuiston alueella. Olemme kiinnostuneita siitä, millainen melojatyyppi on potentiaalinen retkiluistelupalveluiden käyttäjä. Selvitimme myös sitä, millaiset palvelut voisivat houkutella melojia retkiluistelemaan. Halusimme tietää, mitä tekijöitä melojat arvostavat luontoliikunnassa ja mitkä motiivit ovat saaneet tai saisivat melojan retkiluistelun pariin. Opinnäytetyömme alkuperäinen aihe oli retkiluisteluasiakkaiden profilointi ja retkiluisteluun liittyvien oheispalveluiden tarvekartoitus Järvisydämessä. Teimme kyselylomakkeen retkiluisteluasiakkaille ja toimitimme sen Järvisydämeen maaliskuun 2007 alussa. Valitettavasti Suomen talvi oli arvaamaton ja jäät heikkenivät nopeasti, joten luistelukausi loppui odotettua aikaisemmin. Näin ollen kyselyymme ei vastannut kuin kolme ihmistä. Jouduimme miettimään opinnäytetyömme aihetta aivan uudestaan. Otimme yhteyttä Oravin melontakeskukseen saadaksemme heiltä ideoita tutkimuksemme etenemisen kannalta keskeisiin asioihin. Toimitusjohtaja Marie Louise Flant heitti ehdotuksen suunnata kysely melojille, koska Oravissa oli huomattu, että useat melojat harrastavat myös retkiluistelua. Opinnäytetyömme ohjaajan Eeva Koivulan hyväksynnällä muutimme tutkimusongelmaamme ja alkuperäistä opinnäytetyön aihetta. 1.2 Lomakylä Järvisydän Oy Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Lomakylä Järvisydän Oy Rantasalmen Porosalmelta. Linnansaaren kansallispuiston maisemissa sijaitseva matkailuyritys tarjoaa majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Yritys on perustettu vuonna Vuonna 2004 perustaja Jari Heiskanen siirsi yrityksen päätäntävallan pojalleen Markus Heiskaselle. Lomakylä Järvisydän Oy (2006) korostaa yrityksen kasvua seuraavin

7 2 argumentein: Verkostoituminen SaimaanSydän verkostoyritysten kanssa on tuonut merkittäviä palvelu-, logistiikka- ja synergia etuja niin asiakkaille kuin itse Lomakylä Järvisydämelle. Vuodesta 2006 eteenpäin SaimaanSydän verkostoa on markkinoitu yhteisen SaimaaHoliday brändin alla. Samalla sivustalla Lomakylä Järvisydän Oy:n vision kerrotaan olevan seuraavanlainen: Lomakylä Järvisydän lukeutuu yhteistyössä SaimaanSydän verkoston kanssa Suomen halutuimpaan järvimatkailukeskukseen vuonna Lomakylä Järvisydän luottaa toiminnassaan seuraaviin Internetsivujensa Viikko-osakkeet (2006)-osiossa löytyviin arvoihin: yksilöllinen, luotettava, pitkäjänteinen, ympäristöystävällinen, laadukas, verkostoitunut, aikaansa seuraava, ympärivuotinen lomakeskus. 1.3 Linnansaaren kansallispuisto Borg (2002, 201) näkee kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden kasvattavan suosioitaan ja kysyntää liikunta-, terveys- ja luontomatkailijoiden keskuudessa. Nämä matkailijat etsivät aitoja luonnonalueita matkakohteikseen. Suojellut luontoalueet antavat mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhallisuuteen ja luonnonkauneuteen, jotka eivät ole nykyisin enää itsestäänselvyys luonto- ja maaseutumatkailukohteissa metsänkäsittelyn seurauksena. Suomen luonnon perintö on monipuolisella tavalla edustettuna kansallis- ja luonnonpuistoissa: metsäluonto, suoluonto, sisäjärvet, harjut, meren saaristo, maankohoamisrannikko, lintuvedet, perinnemaisemat ja Lapin tunturit ovat vielä suurilta osin hyväksikäyttämättömiä matkailun saralla. Puistot ovat asiakkaille helppoja käyttää, hoidettuja, varustetasoltaan hyviä sekä opastettuja. (Borg 2002, 201.) Sijainti ja vetovoimatekijät Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Haukivedellä - keskellä Saimaata - ja on 40 km pitkä ja 5-10 km leveä alue. Kansallispuistoon kuuluu yli 130 saarta sekä satoja pienempiä kareja ja luotoja. Linnansaarella sijaitsevien saarien kasvillisuus vaihtelee erittäin paljon: on karuja, harmaan jäkälän peittämiä rantakallioita sekä reheviä lehtoja. Linnasaaren kansallispuiston pinta-alasta 30 % on rehevää lehtoa, mikä on enemmän kuin muissa Suomen kansallispuistoissa. (Metsähallitus 2007b.)

8 3 Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton vetovoimatekijä on saimaannorppa, jonka voi nähdä uiskentelevan vesillä. Linnansaaren kansallispuisto onkin yksi parhaimmista norppa-alueista (Metsähallitus 2007c). Myös Suomen uhanalaisin lintu valkoselkätikka asustelee Linnansaaren kansallispuiston alueella (Metsähallitus 2007d). Kansallispuiston alueella voi käydä tutustumassa myös Linnansaaren torppaan, joka on kunnostettu nähtävyydeksi (Metsähallitus 2007e). Torppa ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jossa matkailija voi tutustua vanhoihin savolaisiin työmenetelmiin kaskeamisnäytösten myötä. Myös Linnavuoren näköalapaikka on toinen nähtävyys puistossa. Näköalapaikka sijaitsee kansallispuiston luoteisosassa. (Metsähallitus 2007f.) Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Retkiluistelu on uusimpia harrastuksia Linnansaaren kansallispuiston alueella. Retkiluistelu on erinomainen tapa liikkua puiston ympäristössä samalla tutustuen maisemiin, eläimiin sekä kasvillisuuteen talvisessa luonnossa. (Metsähallitus 2007g.) Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton nähtävyys on, kuten aikaisemmin on mainittu, saimaannorppa. Tämä uhanalainen laji tuo retkiluistelun harrastamiseen omat rajoituksena ja ihanuutensa. Myös retkiluistelureittejä suunnitellessa saimaannorpan pesintäalueet pitää ottaa huomioon. Talvisaikaan saimaannorpan voi nähdä esimerkiksi avannosta kurkistamasta, mutta lisääntynyt ihmisten häirintä varsinkin norpan pesintäaikaan helmikuussa uhkaa saimaannorpan tulevaisuutta (WWF 2007). Kansallispuiston alueella voi luistella huolletulla luonnonjääreitillä. Retkiluistelureitti kulkee Oravista Porosalmeen, poiketen Linnansaaren kansallispuiston pääsaaren kautta, jossa sijaitsee myös Sammakkoniemen leirintäalue. Leirintäalueelle voi pysähtyä syömään eväitä nuotion lämmössä sekä vierailla entisöidyssä museotorpassa. Leirintäalueelta voi lähteä myös kansallispuiston luontopolulle tutustumaan talviseen luontoon. Luistelureitti on yhteen suuntaan noin 30 km. (Saimaa Holiday 2007a.)

9 4 Kuva 1. Retkiluistelureitti (Saimaa Holiday 2007) Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Linnansaaren kansallispuiston ympäristöön tutustuminen onnistuu erinomaisesti meloen. Haukiveden suuret järvenselät sekä saariryppäät sopivat myös melontaharrastuksen aloittelijoillekin. Melomaan on helppo lähteä joko Oravista, Porosalmelta tai Sammakkoniemen leirintäalueelta. Mikäli haluaa kiertää koko Linnansaaren kansallispuiston alueen, matkaan kannattaa varata aikaa 2-3 päivää. (Metsähallitus 2007e.) Linnansaaren kansallispuistossa liikkuminen ja maihinnousu ovat sallittuja melkein kaikkialla puiston alueella, lukuun ottamatta muutamia rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella eläimistöä lisääntymisaikoina (Rautio & Partanen 2003). Eläinten näyttäytyminen retken aikana voi olla monelle vahvasti esillä matkan kohdetta valitessa. Tommolan (2006) tutkimuksessa Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistoissa monet vastaajista olivatkin maininneet saimaannorpan näkemisen vaikuttaneen tuloonsa alueelle.

10 5 Kuva 2. Melojia Sammakkoniemen rannassa (kuva tekijän, 2007) 1.4 Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Suoraan retkiluistelua käsitteleviä suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt kaksi pro gradu -tutkielmaa, molemmat Joensuun yliopistosta. Katja Ristolaisen (2006) pro gradu -tutkielma Vauhtia, vapautta ja luonnonkauneutta Retkiluistelun motiivit tarkastelee nimensä mukaisesti retkiluisteluun liittyviä motiiveja sekä jaottelee retkiluistelijat motiivien perusteella. Ristolainen (2006) teki tutkimuksensa postikyselynä, jonka kohderyhmänä olivat Suomen Retkiluistelijat ry:n jäsenet. Jäseniä oli ympäri Suomen, mutta suurin osuus jäsenistä löytyy Etelä- Suomesta. Vastauksia Ristolainen sai 134 kappaletta. Tutkimuksen tuloksia voimme käyttää apuna omia tuloksiamme tulkittaessa muun muassa vertailemalla retkiluistelijoiden motiiveja melojien antamiin motiiveihin. Minna Tarvaisen (2006) tutkielma Järvisuomalaisen retkiluistelutuotteen palvelukonseptien kehittäminen Hollannin matkailumarkkinoille selvitti keitä ovat potentiaaliset retkiluisteluasiakkaat tutkimuksen kohdemaaksi valitussa Hollannissa. Tutkimuksen perusteella kehitettiin erilaisia palvelukonsepteja järvisuomalaisen retkiluistelutuottei-

11 6 den suunnittelun perustaksi Hollannin matkailumarkkinoille tarjottavaksi. Yhdeksi huomioksi nousi se, että ainoastaan retkiluistelua ei voida tarjota itsestään talviaktiviteettinä, vaan sen on oltava uniikki elementti järvisuomalaisessa talviaktiviteettituotteessa, kenties lomaa yhdistävänä elementtinä (Tarvainen 2006). Potentiaalisimmat hollantilaiset asiakkaat ovat luistelun harrastajat ja talviaktiviteettimatkoilla käyvät henkilöt Melonta Metsähallituksen teettämä tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) (Sievänen 2001), selvitti veneilijöiden harrastajaprofiileja ja tutki veneilyn harrastuksen suosiota sekä siihen liittyviä muita harrastuksia. Tutkimus tehtiin väestökyselynä vuosina ja vastauksia saatiin vuotiaalta suomalaiselta. Veneilyn harrastamisen lisäksi selvitettiin myös sitä, kuinka monta prosenttia väestöstä harrastaa muun muassa melontaa. Tutkimusten perusteella saatujen vastausten perusteella melojien harrastajia koko väestöstä on 5 prosenttia. Miespuolisten melojien osuus koko väestöstä tutkimuksen perusteella on 7 prosenttia ja naispuolisten melojien 4 prosenttia. Melonnan harrastajan ikä sijoittui useimmiten ikävuoden välille. Veneilijätyyppinä melojan ominaisuudeksi luokiteltiin seuraavia: nuori, opiskelija ja Keski-Suomessa asuva. Muista ulkoiluharrastuksista melojilla oli eniten muita harrastuksia verrattuna muihin veneilijätyyppeihin. Muita harrastuksia olivat muun muassa erävaellus ja hiihto. Melonnasta löytyy myös Joensuun yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa (Tommola 2006). Tutkimuksen aiheena oli selvittää kuinka erämaisuus esiintyy luontomatkailijan kokemuksissa suojelualueilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa melovat melojat. Vastauksia kerättiin lomakehaastatteluina sekä teemahaastatteluina. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 101 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä myös meidän tutkimuksessamme, sillä voimme tarkastella kävijöiden profiileja sekä melontaan liittyviä motiiveja.

12 7 2 TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka saada kesällä Linnansaaren kansallispuiston alueella melontaa harrastavat houkuteltua takaisin talvella kyseiselle alueelle retkiluistelun pariin. Tutkimusongelmina selvitämme retkiluisteluun miellettäviä vetovoimatekijöitä sekä kiinnostusta retkiluisteluun Linnansaaren alueella melovien keskuudessa. Tutkimuksesta saatavia tuloksia Järvisydän ja SaimaaHoliday voivat hyödyntää suunnitellessaan markkinointiaan kannattaville asiakassegmenteille; mikäli tutkimustulokset osoittavat melojat potentiaalisiksi retkiluisteluasiakkaiksi, yritykset voivat markkinoida retkiluistelutuotteitaan tälle kohderyhmälle melontakauden ollessa käynnissä. Retkiluistelu näyttää kasvattavan jatkuvasti suosiotaan, sillä esimerkiksi uusia ratoja avautuu paljon, kuten myös Savonlinnan seudulle avautui talvella 2007 rata Punkaharjulle. Metsäntutkimuslaitoksen (Sievänen 2001) tekemän Luonnon virkistyskäyttö 2000-tutkimuksen perusteella Itä-Suomessa retkiluistelu on suosituinta suhteessa koko maan väestöön. Tutkimuksemme tulee käsittelemään kahta eri vuodenaikaan tapahtuvaa liikuntaharrastusta, joista emme tiedä tarkoin, onko niillä samaa harrastajasegmenttiä. Tällainen asetelma tuo projektiin mielenkiintoisen tutkimusotteen. 3 LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA 3.1 Luonto- ja liikuntamatkailu Luontomatkailu käsitteenä voidaan määritellä monin eri näkökulmin. Hemmin (2005, 334) mukaan luontomatkailun määrittelyn näkökulmia voivat olla seuraavat: matkailijan luontosuhde, yhteiskunta normeineen ja arvoineen, ympäristöfilosofia tai elinkeino. Hemmin (2005, 334) mukaan edellä mainitut näkökohdat yhdistelemällä luonto-

13 8 matkailu voidaan kirjaimellisesti määritellä seuraavanlaisesti: Luontomatkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle (matkailun määritelmä) tutustuakseen elottomaan ja elolliseen luontoon ( biologinen luonto ), voidakseen ymmärtää sen prosesseja ( ekologinen luonto ), kehittääkseen eettisesti kestävämpää ekologis-humanistista luontosuhdettaan (ympäristöfilosofia) ja nauttiakseen luontoelämyksestä (luonto kokemusympäristönä) ja josta luontomatkailuyrittäjät saavat toimentulonsa (luontomatkailuelinkeino). Meidän opinnäytetyömme kannalta kuvaavin määritelmä on Verhelän ja Lackmanin (2003, 98) määrittelemä: Luontomatkailu on matkustamista luontoon joko omatoimisesti tai matkanjärjestäjän ohjaamana, siten että olennaisena osana matkaa on lihasvoimin tai luonnonvoimiin perustuva liikkuminen luonnossa. Matkailijan elämys muodostuu luonnossa liikkumisesta, luonnon vaikutuksesta sekä kasvillisuuden, eläinten ja luonnon olojen tarkkailusta. Hemmin (2005, 333) mukaan luontomatkailun käsite sisältää myös luonnosta kiinnostuneen matkailijan, luontomatkailijan, luontoa tuotantotekijänä käyttävän luontomatkailuyrittäjän, luontomatkatuotteet, luontomatkailun julkiset toimijat sekä matkakohteen, luonnon. Liikuntamatkailua voidaan pitää luontomatkailuun liittyvänä. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt vihreiden arvojen, kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun arvostuksen kasvamisen myötä. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Yhden määritelmän mukaan liikuntamatkailu on matkailua, jossa liikuntapalveluja hyödyntävät ulkopaikkakuntalaiset, joiden matkan motiivina on liikunta-aktiviteetteihin tai -tapahtumiin osallistuminen tai näiden tapahtuminen seuraaminen. (Verhelä & Lackman 2003, 125.) Liikuntamatkailu kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Suomalaisten keskuudessa on vaikutteita liikunnallisen suosion kasvamisesta: ihmiset ovat huomanneet, että liikunta auttaa jaksamaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, jolloin liikuntamatkailuyritysten suosion voidaan olettaa kasvavan. Suomen Latu ry:n Internet-sivuilla Tiedotteet - osiossa kerrotaan marraskuussa 2006 tehdyistä kahdesta liikuntatutkimuksesta. Tutkimuksissa tuli selkeästi esille se, että 90 prosenttia suomalaisista haluaa tukea kunto- ja terveysliikunnalle, ja jopa 1,5 miljoonaa suomalaista harrastaa sauvakävelyä. Tutki-

14 9 muksen tuloksista voidaan huomata terveysliikunnan saavuttaneen merkittävän aseman sekä suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä että heidän liikuntakäyttäytymisessään. Liikunnan suosion kasvamisesta kertoo myös se, että joka vuosi Suomen Latuun liittyy lisää suomalaisia liikunnan harrastajia. (Jantunen 2006.) Luonto- ja liikuntamatkailun ohjelmapalvelut voidaan Hemmin (2005, 286) mukaan jaotella kolmella tavalla: luontoliikunta-aktiviteetit, luonnonharrastusaktiviteetit ja muut aktiviteetit. Opinnäytetyömme aktiviteetit retkiluistelu ja melonta luokitellaan luontoliikunta-aktiviteeteiksi, joista enemmän myöhemmin kohdassa Luontoliikunta. Hemmi (2005, 285) määrittelee KTM:n toimialaraportin (2003) mukaan ohjelmapalvelut matkailutuotteeseen liittyviksi aktiviteeteiksi, matkan toiminnalliseksi osaksi. Hemmi (2005, 286) tähdentää myös, että juuri nämä ohjelmapalvelut voivat olla niitä tekijöitä, jotka lisäävät matkailukohteen vetovoimaisuutta, kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa tuotteen ostajan valintapäätökseen matkan määränpäästä. 3.2 Luontoliikunta Luontoliikunta on luonnonympäristössä vapaa-aikana tapahtuvaa ruumiillisesti aktiivista toimintaa harrastusten parissa. Luontoliikunnassa päämääränä on liikunnallisen tai muunlaisen tarpeen tyydyttäminen. Luontoliikunta-aktiviteetit voidaan vielä eritellä hallitsevan motiivin perusteella esimerkiksi kunto- ja liikuntakeskeiseksi luontoliikunnaksi sekä hyötyliikunnaksi. (Vuolle & Lyytinen 1992, 19.) Kunto- ja liikuntakeskeisillä aktiviteeteilla tarkoitetaan harrastajan kotipaikkakunnan ulkopuolella vapaa-ajalla tapahtuvaa fyysisesti aktiivista toimintaa. Määritelmään kuuluu myös, että harrastus tapahtuu luonnonympäristössä ja sen tavoitteena on liikunnan tai muun tarpeen toteuttaminen. (Hemmi 1995, 233.) Retkiluistelu ja melonta ovat oivia esimerkkejä juuri kunto- ja liikuntakeskeisistä luontoliikunta-aktiviteeteistä. 3.3 Luonto vetovoimatekijänä Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (1996, 4) mukaan matkailulliset vetovoimatekijät voidaan karkeasti jaotella kulttuurivetovoimaan ja ihmisten rakentamiin attraktioihin

15 ja palveluihin sekä luonnon vetovoimaan. Luonnon vetovoimaisuus ja merkitys matkailussa on aina ollut suuri. 10 Matkailijan luonto aukeaa kolmen päätekijän avulla, joita ovat maisema, erityisen mielenkiintoiset luonnonnähtävyydet ja matkailijan oma osallistuminen. Suomen kannalta matkailullisesti merkittävimmät vahvuudet ovat saasteettomuus, vesistöjen ja metsien suuri määrä, laajat erämaat, saavutettavuus ja lumi- sekä aktiviteettipalvelujen runsas tarjonta. Suomessa ainutlaatuisena matkailukokonaisuutena voidaan nähdä mm. Saimaan järvialue. (Suomen Matkailun Kehitys Oy 1996, 4). Borg (2002, 200) julistavatkin Suomen ylivoimaisesti omaleimaisimmaksi ja matkailullisesti mielenkiintoisimmaksi luonnonmuodostumaksi reittivesistöt: heidän mukaansa sellaista saaristoa vuosisatoja vanhoine kulttuureineen ei ole missään muualla maailmassa. Näiden omaleimaisten luontoon liittyvien vetovoimatekijöiden lisäksi luontoharrastustoiminnat matkailun mahdollisuuksina ovat kysyttyjä: Borgin (2002, 202) mukaan huomattava osa niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin matkailijoista haluaisi matkaohjelmaansa luontoharrastukseen liittyviä toimintoja, jos ne olisivat helpommin saavutettavissa. Suomen luonnon vetovoimatekijänä sekä matkailua kiihdyttävänä tekijänä voidaan Vuoriston (2002, 70) mukaan pitää myös sitä, että Suomessa on runsaasti enemmän tilaa henkeä kohti kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomen asukastiheys (17 as./km 2 ) verrattuna Ranskan asukastiheyteen (110 as./ km 2 ) (Autoliitto 2007) on Suomen suurin valtti: täällä ei tarvitse elää ja matkailla tungoksessa (Borg 2002, 205). Matkailuelinkeino pyrkii antamaan Suomesta erilaisia mielikuvia markkinoimalla Suomea muun muassa luonto- ja maaseutumatkailumaana ja harrastusten maana kuin myös perhematkailumaana sekä kongressimaana (Borg 2002, 198). Vetovoimaisuuden kannalta on huomioitava, että todennäköisesti tulevaisuudessa turvallisuus ja terveellisyys nousevat tärkeiksi tekijöiksi maakuvalle. (Borg ym. 2002, 199). Matkailun edistämiskeskuksen tekemässä tutkimuksessa Suomen matkailun aluerakenne (Artman ym. 1978, 75) Suomi jaoteltiin viiteen suuralueeseen kunkin alueen matkailuvetovoiman mukaan. Näistä suuralueista yksi on Järvialue, joka sijoittuu suurelta osin Saimaan vesistöjen alueelle. Jo kaikkien tuntema lausahdus Suomi, tuhansien järvien maa kertoo tosiasian Suomen vesistöllisestä rikkaudesta. Suomessa on

16 vähintään 500 m 2 :n kokoista järveä (Tilastokeskus 2007). Vuoriston (2002, 98) mukaan Järvialue on Suomen matkailun kannalta potentiaalinen alue. Vuoristo (2002, 98) tarkentaa väitettään sillä, että Järvialue tarjoaa monipuolisesti palveluja niin kesä- kuin talvimatkailuunkin sekä myös viikonloppumatkailuun, sillä etäisyydet maan väestön keskittymäalueilta ovat suhteellisen lyhyet. Borg (2002, 199) muistuttavat, että koska ihminen on liikkuva ja lihaksiaan käyttävä, kuuluu liikunnallisuus näin olennaisesti matkailuun. 3.4 Motiivit luonnossa liikkumiseen Motivaation keskeisenä teoreettisena kysymyksenä on usein pidetty sitä, työntääkö joku asia ihmiset liikkeelle vai vetääkö jokin asia heitä puoleensa (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 6). Jotta ihmisen toiminta voidaan selittää motivaationa, on henkilöllä täytynyt olla vaihtoehtoja (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 10). Myös motiivia toteuttavia tavoitteita tarkasteltaessa, esimerkiksi harrastuslajia valitessa, on henkilöllä oltava vaihtoehtoja toteuttaa harrastuneisuuttaan ja tarvettaan siihen (Leontjev 1977; sit. Salmela-Aro & Nurmi 2002, 15). Käsittelemme seuraavassa matkailun motivaatioita, sillä tutkimuksemme aktiviteetit melonta ja retkiluistelu ovat matkailuun liittyviä palveluita ja suuressa osassa tutkimukseemme osallistuvan matkailuyrityksen toimintaa. Vuoristo (2002, 42) esittelee McIntoshin ja Goeldnerin (1988) nelijakoryhmittelyn matkailun motivaatiotekijöistä, joita käytetään usein matkailututkimuksissa: Ensimmäinen motivaatioryhmä on fyysiset tekijät, tavoitteena on henkinen ja ruumiillinen virkistyminen. Toinen ryhmä on kulttuuritekijät, jolloin matkailija haluaa tutustua vieraisiin kulttuureihin. Kolmantena ovat ihmisten väliset tekijät, jolloin motiivina on tutustuminen uusiin ihmiseen tai esimerkiksi vierailu sukulaisten luona. Neljäntenä on status- ja arvostustekijät, jolloin tavoitteena on saada muiden kunnioitus tai esimerkiksi syventää omaa harrastustaan. Järviluoman (1994, 33) mukaan motiivit ovat mentaalisia ennakkokäsityksiä siitä, että lomamatka tulee tuottamaan fyysistä ja henkistä mielihyvää. Motiivi yksinkertai-

17 12 suudessaan on se tekijä, joka saa ihmiset lähtemään liikkeelle. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) jakaa motiivit kahteen ryhmään, sosiopsykologisiin ja kulttuurisiin. Sosiopsykologiset motiivit ovat yleisiä ja kohteesta riippumattomia, kulttuuriset motiivit puolestaan ovat usein osittain kohdesidonnaisia. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) onkin jaotellut sosiopsykologiset motiivit seitsemäksi eri matkailun työntövoimatekijäksi: 1) Pako arkiympäristöstä, jolloin matkalle lähdön motiivina on vaihtelu ikävystyttävään ja tylsään arkielämään. 2) Itsetutkiskelu ja -arviointi, jolloin motiivina on uuden ympäristön tai tilanteen myötä oman itsensä uudelleen löytäminen, muokkaaminen ja tutkiskeleminen. 3) Rentoutuminen, jolloin motiivina on matkan aikana päästä rentoutumaan ja laukaisemaan stressiä. 4) Statuksen kohottaminen; matkalle lähdetään siksi, että sen myötä on mahdollista saada sosiaalista arvostusta muilta. 5) Mahdollisuus käyttäytyä ilman arkiroolien asettamia rajoitteita; matkalle lähdetään, jotta voisi käyttäytyä tavalla, joka arkielämässä saattaisi aiheuttaa pahennusta. 6) Perhesiteiden tiivistäminen; matkalle lähdetään, jotta perhesiteitä voisi niin henkisesti kuin fyysisestikin lähentää. 7) Sosiaalisten kontaktien lisääminen; matkalla halutaan solmia uusia ihmissuhteita. Järviluoma (1994) tähdentää, että useasti ihmiset lähtevät matkalle monesta eri motiivista, harvoin vain yhden motiivin innoittamana. Myös luontoliikkujan motiivina voi olla joko luonnon kokeminen, liikunnalliset tarpeet tai nämä molemmat. Harva luontoliikkuja sulkee pois mielestään jompaakumpaa (toiminta ja ympäristö) tekijää, vaan ne sulautuvat yhteen: liikunnanharrastaja kiinnittää huomiotaan myös luontoon toimintansa ohella, harva luonnon tarkkailija on tyystin välinpitämätön omasta liikunnastaan luonnossa. (Telama ym. 1986, 61.) Hemmin (2005, 292) mukaan aikuisten yleisimpiä luontoliikuntamotiiveja ovat rentouttavan ja vapauttavan kokemuksen hankkiminen, luonnon ja raittiin ilman kokeminen sekä terveyden, kunnon ja suorituskyvyn lisääminen. Liikunta on myös sosiaalisesti yhdistävä tekijä (Hemmi 2005, 292).

18 13 Telama ym. (1986) tarkastelee luontoliikkujan luontosuhdetta neljällä tasolla: luonto itseisarvona, luonto havainto- ja elämysympäristönä, luonto toimintaympäristönä ja luonto uusijana ja virkistäjänä. Luonto itseisarvona Luontoliikkujalle luonto edustaa elämää itseään ja on elämän peruselinvoiman, kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksien symboli. Luonto on myös symboli jatkuvuudella ja pysyvyydelle vastapainona kiireiselle nyky-yhteiskunnalle, luonto myös edustaa ihmistä suurempia voimia sekä mysteerisyyttä ja henkisyyttä. (Telama ym. 1986, 63.) Luonto havainto- ja elämysympäristönä Luontoliikunnassa tavalliselle luontoliikkujalle kauneudelliset ja tunneperäiset elämykset ovat keskeisiä. Luonto koetaan eri aistien kautta elämyksinä. Se voidaan kokea visuaalisena maisemana sekä kuullen, haistellen ja tuntien. Nämä kaikki ovat elämyksiä, joilla on merkittävä motivoiva vaikutus luonnossa liikkuvalle ihmiselle. (Telama ym. 1986, ) Luonto toimintaympäristönä Luonto antaa ihmiselle mahdollisuuksia eri toimintoihin, jotka liittyvät ihmisen suhteeseen omaan minään ja toisiin ihmisiin. Luonnon tarjoamista toimintamahdollisuuksista voidaan tärkeimpinä tuoda esiin haasteet sekä pakenemis- ja eristäytymismahdollisuudet. Suhde omaan minään korostuu haasteissa sekä tavoitellessa yksinäisyyttä. Myös suhde toisiin ihmisiin korostuu erämaan rauhassa liittyen pakenemiseen. Luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden hyötytoimintoihin sekä luonnossa tapahtuviin harrastuksiin, joihin voivat myös haasteet ja pako liittyä. (Telama ym. 1986, 64.) Haasteet ja minän vahvistaminen Luontoliikkujan motiivi, kuten liikuntamotivaatiossa yleensä, on kietoutunut itseluottamuksen pönkittämiseen ja minäkäsitykseen. Arkielämän vastapainoksi luonnonym-

19 14 päristö antaa mahdollisuuksia ylittää tunnetut rajat ja auttaa löytämään uudet kyvyt ja taidot (Knopf 1976; sit. Telama ym. 1986, 65). Tämä tulee esiin muun muassa luonnonympäristön tarjoamissa haasteissa, joihin voi myös liittyä riskinottamisen motivaatio (Progen 1979, Grandal 1980; sit. Telama ym. 1986, 65). Haastella on suuri merkitys sisäisen motivaation kannalta, joka vaikuttaa siten myös toiminnan kiinnostavuuteen. Haasteelliseen toimintaan kuuluu myös jännityksen elementti. (Telama ym. 1986, 65.) Luonnonympäristössä itsetuntoa ja itseensä luottamista lisäävä tekijä on myös tunne hallinnan olemisesta itsellä. Tunne voi olla hallintaa luonnosta tai omien kykyjen ja rajojen tiedostamisesta, kuin myös elämänhallinnan tavoittelua. (Telama ym. 1986, 66.) Luonto myös tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden vapauden ja autonomian tunteeseen (Hammit 1992, Brown & Haas 1980; Hammit & 1984, Knopf et al. 1983; Young & Crandall 1984 sit. Telama ym. 1986, 66). Pako luontoon Yksi tärkeimmistä ihmisen luontoon suuntautumisen motiiveista on pako jokapäiväistä arkea ja rutiineja. Luontoympäristö mahdollistaa niin fyysisen kuin psyykkisen arjesta irtautumisen; luonnossa ihminen pääsee pakoon niin muita ihmisiä kuin arjen murheitakin. (Telama ym.1986, ) Erämaaympäristö on usein pakoon liittyvän motivaation kohde. Pako yksinäisyyteen voi merkitä mielenkiintoisella tavalla myös halua sosiaaliselle kanssakäymiselle pelkän yksinpakenemisen sijasta; paetaan arkea yksin yhdessä. (Hammit 1992, sit. Telama ym.1986, 67.) Luonto uusijana ja virkistäjänä Luonnossa liikkuminen koetaan virkistävänä, sillä luonto tarjoaa virkistystä niin mentaalisella tasolla elämysten kautta, fyysisellä tasolla liikunnan tuoman hyvän olon tunteen myötä kuin sosiaalisten kanssakäymisten tuomien kokemustenkin myötä. Virkistäytymisen tunne syntyy liikunnan ja luonnon tarjoamisen tuntemusten yhteisvaikutuksesta. (Telama ym.1986, 68.)

20 Tutkimukseen liittyvät vuodenajat Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat kesä, kevät, syksy ja talvi. Ne kukin kestävät noin kolme kuukautta. Suomen sijainti 60. ja 70. leveysasteen välillä on tärkein ilmastoon vaikuttavista tekijöistä. Suomessa vallitsee ns. väli-ilmasto eli alueella on niin meri- että mannerilmaston piirteitä. Suomi kokonaisuudessaan kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin. Eri vuodenajat jaotellaan ns. termisen jaon mukaan, vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. (Ilmatieteen laitos 2007 a.) Käsittelemme opinnäytetyössämme kahta Suomen vuodenaikaa, kesää ja talvea. Kesän määrittely kuuluu tutkimukseemme siksi, että Suomen kanoottiliitto ry:n mukaan melontakausi keskittyy kesään (Kuha 1999a), johon ajoittuu myös Linnansaaren kansallispuiston alueen melontasesonki. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä alkaa silloin, kun vuorokauden keskimääräinen lämpötila ylittää pysyvästi +10 C. Suomen kesä alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja kestää syyskuun puoliväliin asti. Etelä- Suomessa kesä alkaa yleensä kuukautta aikaisemmin ja päättyy kuukautta myöhemmin kuin maan pohjoisosissa. (Ilmatieteen laitos 2007 b.) Retkiluistelukausi keskittyy taas pääsääntöisesti talveen: Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkaa, kun ilman keskilämpötila laskee alle 0 C:n, vesien jäätyminen tapahtuu puolestaan lämpötilan laskettua 0 C:een. Talvi on Suomen vuodenajoista pisin, ja sen alku ajoittuu yleensä loka-marraskuun tienoille. Lapissa talvi kestää keskimäärin 200 vuorokautta ja maan lounaisimmissa osissa noin 100 vuorokautta. Pysyvä lumipeite saadaan noin kaksi viikkoa siitä, kun terminen talvi on alkanut. Järvet saavat jääpeitteensä yleensä marras-joulukuun tietämillä, mutta paksuimmillaan jää on yleensä vasta huhtikuun alkupuolella. Meteorologiassa terminen talvi alkaa silloin, kun ilman keskilämpötila laskee 0 C:n alapuolelle, vaikka lämpimät ilmavirrat ajoittain nostaisivatkin lämpötilat yli mainitun rajan. (Ilmatieteen laitos 2007 c.) Linnansaaren kansallispuiston alueella todellinen retkiluistelukausi alkaa yleensä vuoden alusta, mutta usein jo marraskuun lopulla pääsee luistelemaan rantoja pitkin: esimerkiksi Oravissa oli luisteltu vuonna 2007 jo marraskuun puolivälissä. Luistelukausi

21 16 päättyy usein huhtikuun loppupuolella. (Ahonen 2007.) Melontakausi puolestaan alkaa Linnansaaren kansallispuiston alueella toukokuun aikana, eli heti kun jäät sulavat, ja jatkuu aina lokakuulle asti. Paras melontakausi sijoittuu kesä-elokuulle. (Saimaa Holiday 2007b.) 4 RETKILUISTELU JA MELONTA 4.1 Retkiluistelu Retkiluistelun harrastamiselle Suomessa on Suomen Luisteluliiton mukaan hyvät lähtökohdat, sillä matalat järvemme jäätyvät helposti ja vesistömme saaristoineen ovat retkien kannalta mukavan sokkeloisia (Suomen Luisteluliitto 2007). Aitoa ja perinteistä retkiluistelua voi harrastaa Suomen rannikkoseuduilla, sillä siellä jäät ovat sileitä ja lumettomia luonnostaan. Sisämaassa retkiluistelu tunnetaan auratuilla, lumesta puhdistetuilla radoilla tapahtuvana harrastuksena, sillä sisämaassa jäät ovat runsaslumisempia kuin Suomen rannikkoseudulla. (Metsähallitus 2007a.) Retkiluistelua harrastetaan luonnon jäällä ja sääolosuhteiden ehdoilla (Suomen retkiluistelijat ry 2007a). Luistelussa käytetään siihen erityisesti tarkoitettuja välineitä. Retkiluistelussa käytettävillä luistimilla tarkoitetaan itse asiassa vaelluskenkiin, telemarkmonoihin tai hiihtoluistelumonoihin kiinnitettäviä erillisiä teriä (Metsähallitus 2007a). Toiset luistelijat kiinnittävät terän kantapäähän ja toiset jättävät terän kantapäästä irtonaiseksi (Suomen Luisteluliitto 2007). Luistinten lisäksi rannikkoseudulla merellä luisteleva tarvitsee erinäisiä turvallisuuteen liittyviä välineitä, joita ovat jääsauva, naskalit, vaihtovaatteet, eväät ja lämmin juotava sekä heitto- ja pelastusköysi (Metsähallitus 2007a) Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Retkiluistelulla tässä yhteydessä tarkoitetaan luonnon jäällä, auratulla radalla tai luonnostaan lumettomalla jäällä tapahtuvaa matkaluistelua siihen tarkoitetuilla, edellisessä kappaleessa kuvatuilla, retkiluistimilla. Emme siis tarkoita esimerkiksi kaupunkien läheisyyteen tehtyjä luistelualueita, joilla ei luistella matkaa. Emme myöskään tarkoita

22 luistelumaratoneja emmekä tavallisilla luistimilla tapahtuvaa liu uttelua luonnonjäällä tai tekojäällä Historiaa ja nykypäivää Retkiluistelu on syntynyt satoja vuosia sitten Itämeren saaristolaisten keskuudessa nopean ja kätevän liikkumisen tarpeeseen järven jäällä. Jääpeitteen ollessa tarpeeksi vahvaa, he ottivat potkukelkat käyttöönsä ja jos lunta ei vielä ollut, käytettiin myös kenkään kiinnitettyjä teriä, luistimia. Luistelijan mukana oli kuivia vaatteita sisältävä reppu, jään paksuutta arvioiva teräskärkinen sauva sekä puukko ja nauloja jäistä pelastautumiseen. (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Luistelu syntyi työtehtäviä avustavaksi toiminnaksi, eikä monilla olisikaan ollut aikaa hurvitella jäällä vain huvin vuoksi. (Arvonen ym. 2002, 33.) Kirjassa Jäälle! opas retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen (Arvonen ym. 2002) kerrotaan, kuinka ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta varsinkin Etelä-Suomen alueella lumeton talvi rajoittaa talviliikuntalajien harrastamista. Retkiluistelun voidaankin katsoa lisäävän suosiotaan entistä rajummin tulevaisuudessa. Kuten Arvonen ym. (2002, 9) toteavat: Vaikka lumi tulee ja menee, yksi asia on varma: jää tulee ja se myös jää. Diplomi-insinööri Rankila (2006) selventää kirjoituksessaan Internetsivuilla, että ilmastonmuutoksen lämmittäessä Suomea ainakaan Etelä-Suomi ei saa talvisin enää pysyvää lumipeitettä. Toisaalta, myös jääpeitteen aika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet saisivat jääpeitteen vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Ruotsissa retkiluistelu on oivallettu vähälumisten talvien aktiviteetiksi jo useampien vuosien ajan, sillä Ruotsissa talvet ovat olleet vähälumisia jo vuosikymmeniä. Ruotsista retkiluistelu saapui Suomeen 1900-luvun lopulla. Ruotsissa retkiluistelua harrastaa melkein kolmesataatuhatta henkilöä (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Retkiluistelun harrastaminen tapahtuu luonnon ehdoilla. Perinteisesti jää mielletään vaaralliseksi elementiksi. Hyödyllisempää kuin pelkkä varoitteleminen on rohkeasti lähteä kokeneen retkiluistelijan mukaan tutustumaan turvalliseen jääliikuntaan. Retkiluistelu mielletään usein myös extreme-urheiluksi eli ääriurheilulajiksi, koska vuosit-

23 18 tain jäihin hukkuu varomattomia liikkujia. Kantamattomalle jäälle saattaa huomaamattaan ajautua, siksi jään vahvuutta ja ominaisuuksia on tarkkailtava jäällä liikkuessa koko ajan. (Arvonen ym. 2002, 10, 19.) Niukkanen (2004, 14) kertoo artikkelissaan retkiluisteluretkien näyttävän ulkopuolisen silmissä hurjalta ja turvattomalta lajilta, mutta tähdentää retkiluisteluretkien useimmiten olevan rauhallisia elämyksiä tarjoavia luontomatkoja, jotka tehdään turvallisissa olosuhteissa. Myös äärirajojaan hakeville ihmisille laji tarjoaa mahdollisuuksia, Se, tuleeko retkestä katastrofi vai nautinto riippuu luotettavista retkiluistelukumppaneista, luonnon ja olosuhteiden kunnioittamisesta sekä omista taidoista ja tarkkaavaisuudesta, (Niukkanen 2004, 15.) Järjestötoiminta Suomessa harrastajien järjestönä toimii Suomen Retkiluistelijat ry, joka perustettiin vuonna Yhdistys toimii Suomen Ladun alaisuudessa, ja sillä on noin tuhat jäsentä. Suomen Retkiluistelijat ry:n toiminta perustuu luonnonjäällä koettavaan liikuntaelämykseen. Seura järjestää jäsenilleen luisteluretkiä, ja se myös kouluttaa luisteluretkien johtajia. (Suomen retkiluistelijat ry 2007c.) Savonlinnassa retkiluistelijoiden harrastusyhdistyksenä toimii Savonlinnan Seudun Retki ja Rullaluisteluseura ry, joka perustettiin lokakuussa Yhdistys järjestää erilaisia retki- ja rullaluistelutapahtumia sekä jakaa lajitietoutta lajeista kiinnostuneille. (Savonlinnan seudun retki- ja rullaluisteluseura ry 2007.) 4.2 Melonta Seuraavien lukujen sisältö perustuu Suomen Kanoottiliitto ry:n (Kuha 1999b) Internetsivujen sisältöön, mikäli muuta mainintaa lähteistä ei ole esitetty Yleistä Melonta sopii mainiosti Suomen monipuolisissa vesistöissä harrastettavaksi lajiksi. Suomen järvi-, koski-, joki- ja kanavareitit, sekä merenrantojen saaristot ja jopa avomeri ovat vapaasti käytettävissä melonnan harrastamiseen. Myös rantautuminen on mahdollista melkeinpä missä vain, tietenkin jokamiehen oikeuksien puitteissa.

24 19 Melonta kohottaa fyysistä ja mentaalista kuntoa sekä elämän laatua. Se sopii erinomaisesti kaiken ikäisten ihmisten harrastukseksi, eritoten siitä syystä, että meloja itse voi määrittää aktiviteetin rasitustason ja keston itselle sopivimmaksi. Melonnassa on myös monta erilaista harrastustyyliä: virkistysmelonta, kuntomelonta, retkimelonta, ratamelonta, maratonmelonta, koskimelonta, kanoottipoolo ja kanoottipurjehdus. Melonta on kesälaji, ja sen sesonki on noin puolen vuoden mittainen. Lyhyen melontakauden vuoksi melojat usein harrastavatkin muita liikuntalajeja ja kuntoilua, joten tutkimuksessamme käsiteltävä retkiluistelu voisi olla hyvä aktiviteetti melojille tarjottavaksi talviharrasteeksi. Sievänen ym. (2003) kertovat Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) - tutkimuksen (Sievänen 2001) selvittäneen, että veneilijöiden (soutuveneilijät, pienmoottoriveneilijät, melojat, matkamoottoriveneilijät ja matkapurjehtijat) joukosta melojat ovat aktiivisin ryhmä monessa harrastuksessa, eli heillä on eniten myös muita ulkoharrastuksia. Tutkimus osoittaa myös sen, että melojien harrastukset ovat kaikkein monipuolisimpia, sillä melojilla oli keskimäärin 20 erilaista ulkoiluharrastusta, kun muilla ryhmillä on harrastusta. Perusideana melonnassa on vesillä liikkuminen kanooteilla, joka on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille. Nämä kanootit jaetaan vielä kannellisiin kajakkeihin, joita melotaan kaksilapaisilla meloilla, sekä avokanootteihin, joiden melomisessa käytetään yksilapaista melaa Melonnan historia ja nykypäivää Suomessa melontaharrastuksen voidaan katsoa alkaneen reilut sata vuotta sitten, vaikka maailmalla melonnan historia ulottuu kauemmas menneisyyteen. Melonta kehittyi ravinnon etsimisen avuksi: melonta helpotti ihmisen liikkumista paikasta toiseen vesiä pitkin. Eskimot ja intiaanit ovat olleet kehittämässä vuosisatojen saatteessa kanootin ja siten nykyaikaisen melontaharrastuksen syntyä. Ensimmäisen kerran Suomessa on voinut lukea melonnasta 1700-luvulla, jolloin muun muassa taloustieteilijänä tunnettu Antti Chydenius kirjoitti amerikkalaisista tuohiveneistä luvun loppupuolella Suomessa oli jo melonnan kilpailutoimintaa ja ensimmäinen Suomen melontaseura Helsingfors Kanotklubb perustettiin vuonna Suomen melonnan historian koho-

25 kohtana ovat säilyneet vuoden 1952 Helsingin olympialaiset, joissa Suomi keräsi peräti neljä kultamitalia melonnassa Järjestötoimintaa Suomessa melonnan keskusjärjestönä toimii Suomen Kanoottiliitto ry (SKaL), joka on perustettu Kanoottiliitto on keskusorganisaationa vastuussa melonnan ja sen turvallisuuden edistämisestä sekä melontaseurojen välisestä yhteistyön toimivuudesta. Liitto myös hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä. Suomen Kanoottiliittoon puolestaan kuuluu yli 60 jäsenseuraa, joissa harrastaa runsaat 8000 rekisteröityä melojaa. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin melonnan harrastajaa. Myös Suomen Latu on mukana melontatoiminnassa. Se muun muassa organisoi erämelonnan kilpailuja ja on mukana järjestämässä Suomen Kanoottiliiton kanssa vuosittaista Suomi Meloo -tapahtumaa, joka kanoottiviestin muodossa edistää retkimelonnan ja melontareittien tunnettavuutta sekä houkuttelee uusia harrastajia. Melonnan saralla tärkein työ tapahtuu melontaseuroissa, sillä seurojen panostus melontataitojen peruskoulutuksessa, melontaturvallisuudessa ja kilpailutoiminnassa on lajin kannalta merkittävää. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmät Tieteellisiä menetelmiä käytetään kerätessä tietoa ihmisistä, luonnosta ja yhteiskunnasta. Oleellista on kuitenkin oikeiden johtopäätösten tekeminen kerätystä aineistosta, pelkkä tiedon kerääminen siis ei riitä. Tieteellisellä menetelmällä on tiettyjä edellytyksiä: menetelmän on oltava looginen, objektiivinen, yleistettävissä oleva, todennettavissa oleva sekä yhteensopiva teorian ja havaintojen kanssa. (Holopainen & Pulkkinen 2002, 11.)

26 21 Havaintoihin perustuva tutkimus voidaan Holopaisen ja Pulkkisen mukaan (2002, 18) jakaa esimerkiksi kvalitatiiviseen eli laadulliseen tai kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen. Kuitenkin Alasuutarin (1999, 32) mukaan kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää voidaan ja usein sovelletaankin samassa tutkimuksessa sekä saman tutkimusaineiston analysoinnissa. Näitä kahta tutkimusotetta ei pidetä toistensa vastakohtina tai toisensa poissulkevina tutkimusmalleina (Alasuutari 1999, 23). Tutkimuksemme on pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Heikkilä (1998, 15) tulkitsee määrällisen tutkimuksen näin: Kvantitatiivisen (tilastollisen) tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Alasuutari (1999, 25) määrittelee kvantitatiivisen analyysin periaatteen argumentoinniksi lukujen ja niiden välisten tilastollisten yhteyksien avulla, jotka on saatettu taulukkomuotoon. Taulukoinnissa kullekin tutkimusyksikölle annetaan arvot eri muuttujien avulla. Analysointi tapahtuu määriteltyjen muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä etsimällä. Valitsimme kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, koska tutkimusongelmiimme koimme saavamme parhaimmat vastaukset strukturoiduilla kysymyksillä, joiden analysointi vaatii kvantitatiivista analyysia. Näin ollen koimme kvantitatiiviseen muotoon tehdyn kyselylomakkeen antavan meille tarkkoja tietoja melojien kiinnostuksen laajuudesta retkiluistelua kohtaan. Myös kvalitatiivinen eli laadullinen lähestymistapa on osa tutkimustamme. Kyselylomakkeemme pitää sisällään myös avoimia kysymyksiä, joiden tulkinnassa kvalitatiiviset menetelmät tulevat esille. Käytämme sekä strukturoituja eli monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä yhdessä siksi, että valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitettävällä avoimella kysymyksellä voidaan saada sellaisia näkökulmia, joita emme ole saattaneet ajatella (Hirsjärvi ym. 2000, 186). Alasuutarin (1999, 30-31, 34) mukaan laadullinen eli kvalitatiivinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta, jotka ovat havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen. Havaintojen pelkistämisessä voidaan erottaa kaksi eri osaa; ensimmäisessä osassa, aineiston tarkastelussa, kiinnitetään huomio siihen, mikä on teoreettisen viitekehyksen ja kunkin kysymyksenasettelun kannalta olennaista - toisen osan tarkoitus on supistaa havaintojen määrää niitä yhdistämällä. Arvoituksen ratkaisussa tuotettujen johtolankojen ja olemassa olevien vihjeiden pohjalta tehdään merkitystulkinta tutkittavasta asiasta. Laadullisessa analyysissa

27 22 halutaan muotoilla sääntöjä tai sääntömuotoja, jotka pätevät koko aineistoon (Alasuutari 1999, 32), jota ei voida numeerisesti kuvata (Pyörälä 2002). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa siis pyritään ymmärtämään tutkimuskohteen käyttäytymistä ja käytöksen syitä sekä voidaan selvittää arvot, asenteet, tarpeet ja odotukset (Heikkilä 1998, 16-17). Laadullista tutkimusmenetelmää ja -analyysia käytimme kyselylomakkeissa vastausten etsimiseen niihin tutkimusongelman kysymyksiin, joita ei voitu kvantitatiivisin menetelmin tutkia ja tulkita. Kyselytutkimus mahdollistaa tiedon keräämisen suurelta joukolta ja näin laajan tutkimusaineiston. Kyselyn avulla voidaan selvittää monipuolisesti, tehokkaasti ja tutkijan aikaa säästävästi haluttuja asioita. Hyvin suunniteltu kysely on myös helposti analysoitavissa tietokoneohjelmilla. Kyselytutkimuksen heikkoutena voidaan nähdä sen pinnallisuus, koska kyselylomakkeen laatija ei voi varmistua vastaajien rehellisyydestä ja huolellisuudesta tai siitä, ovatko kysymykset tarkoitetulla tavalla kaikkien vastaajien ymmärrettävissä. Myös mahdollisuus kyselyn sivuuttamiseen on olemassa, jolloin kato eli vastaamattomuus nousee suureksi. (Hirsjärvi ym. 2000, 182.) 5.2 Aineiston keruu Kolme keskeisintä kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää ovat kysely, haastattelu ja havainnointi. Kyselylomakkeilla tapahtuvaa aineistonkeruuta kutsutaan termillä survey. (Alkula ym. 1994, 69) Englanninkielinen termi survey tarkoittaa sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Standardoituus tarkoittaa sitä, että jos haluaa esimerkiksi saada selville, mikä koulutus vastaajilla on, tätä asiaa on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. (Hirsjärvi yms. 2000, 180.) Aineiston keruu tutkimukseemme tapahtui suomen- ja englanninkielisillä kyselylomakkeilla, jotka olivat saatavilla Oravin Melontakeskuksessa vastaanoton yhteydessä, Sammakkoniemen leirintäalueella Linnansaaren kansallispuistossa kioskin yhteydessä sekä Lomakeskus Järvisydämessä Rantasalmella vastaanotossa. Suomenkielisiä kyselylomakkeita oli saatavilla 6. kesäkuuta alkaen aina syyskuun 14. päivään asti. Englanninkieliset kyselylomakkeet olivat täytettävissä 3. elokuuta alkaen 14. syyskuuta

28 23 asti. Alun alkaen tarkoituksenamme oli kerätä aineistoa myös itse kyselylomakkeita jakaen, mutta lopputulos oli se, että kaikki vastaukset kerättiin kuitenkin ilman henkilökohtaista kontaktia melojiin. Meillä ei ollut mahdollisuutta oman veneen käyttöön, jolla olisimme tavoittaneet melojia paremmin järveltä, eivätkä melojat kauniina kesäpäivänä viettäneet aikaa asemapaikoissamme Sammakkoniemen leirintäalueella ja Oravissa. Ne muutamat melojat, jotka rannalta tavoitimme, olivat jo ehtineet vastata kyselyymme. Melojat siis täyttivät lomakkeet itsekseen ja palauttivat ne vastauslaatikkoon. Alun perin tarkoituksena oli tehdä kysely vain suomenkielisenä, mutta huomasimme, että myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä Linnansaaren kansallispuiston asiakkaista oli huomattava, joten päätimme tehdä kyselyn myös englannin kielellä. 5.3 Kyselylomake Hirsjärven ym. (2000, ) mukaan kyselylomakkeeseen voidaan muotoilla ja laatia kysymyksiä monella tavalla, yleisesti kuitenkin käytetään näistä kolmea tyypillisintä: avoin kysymys, jossa kysymyksen jälkeen jätetään tyhjä tila vastaukselle monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsee valmiista vastausvaihtoehdoista yhden tai useamman kysymyksen asettelusta riippuen o Lisäksi on myös edellä mainittujen välimuoto, jossa monivalintakysymystä seuraa avoin kysymys. asteikkoihin (skaaloihin) perustuva kysymysmuoto, jossa esitetään väittämiä ja vastaaja valitsee niistä sen, miten voimakkaasti hän on samaa mieltä tai eri mieltä kuin esitetty väittämä Kyselylomakkeessamme (liite 1) esiintyy kaikki edellä mainitut kolme kysymyksenasettelutyyppiä. Itse kyselylomakkeesta laadimme saatekirjeineen (liite 2) nelisivuisen, jossa on yhteensä kaksitoista kysymystä. Saatekirjeessä kerroimme kyselyn luonteesta, tarkoituksesta ja aikatauluista sekä siihen liittyvistä käytännön asioista. Neljässä ensimmäisessä kysymyksessä kartoitimme vastaajien taustatekijöitä, eli ikää, sukupuolta, asuinkuntaa ja perhetyyppiä. Nämä kysymykset laadimme avuksi selvitykselle melojien ja mahdollisten retkiluistelijoiden harrastajatyypeistä.

29 24 Kysymys numero 5 kartoittaa sitä, missä seurassa meloja oli Linnansaaressa ja olisiko mieleinen seura sama, mikäli vastaaja retkiluistelisi, jota tiedusteltiin kysymyksessä 10. Molemmat olivat strukturoituja kysymyksiä, kysymyksessä 10 oli myös avoin kohta omalle vastausvaihtoehdolle. Kysymyksellä 10 halusimme selvittää potentiaalista asiakassegmenttiä retkiluistelupalvelulle Linnansaaren alueella. Kysymyksellä 6, joka on strukturoitu kysymys, selvitimme motiiveja melonnan harrastamiselle juuri Linnansaaren kansallispuiston alueella. Annettujen valmiiden motiivivaihtoehtojen lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus antaa harrastukselleen sellainenkin motiivi, jota emme olleet listanneet vaihtoehdoksi. Tämän kysymyksen tarkoitus oli selvittää Linnansaaren alueen vetovoimatekijöitä melojan näkökulmasta sekä näitä motiiveja tutkimalla vertailla, ovatko ne yhtäläisiä kysymyksissä 7 ja 12 esiin tulleisiin vastauksiin, joissa selvitimme talviliikunnan motiiveja sekä motiiveja ja vetovoimatekijöitä retkiluistelun saralla. Kysymykset 7 ja 12 laadimme avoimen kysymyksen muotoon, jotta vastaajalla olisi mahdollisimman vapaat kädet kertoa omin sanoin mieltymyksistään. Kysymyksellä 8, joka oli monivalintakysymys, selvitimme vastaajan tietämystä retkiluistelusta lajina. Kysymyksellä halusimme selvittää, miten paljon melojien joukosta löytyy jo retkiluistelua harrastavia henkilöitä. Kysymys 9, joka oli myös monivalintakysymys, täydentää edellistä kysymystä ja kartoittaa kiinnostusta tulla harrastamaan retkiluistelua Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Nämä kysymykset yhdessä kertovat, onko melojissa potentiaalisia retkiluistelun harrastajia. Kysymyksessä 11 on tyypillinen Likertin asteikko, meidän tapauksessamme viisiportainen järjestysasteikko (Heikkilä 1998, 52). Vastaajilta kysyimme mielipidettä esitettyihin väittämiin asteikolla 1-5 sen mukaan, miten väittämä vastaa vastaajan omaa kiinnostusta tai mielipidettä asiasta. Kysymyksen loppuun jätimme myös avoimen kohdan vastaajan itsensä omin sanoin täytettäväksi tarpeen mukaan. Kysymyksellä saaduilla vastauksilla on tarkoitus kehittää retkiluistelun ohelle tarjottavia palveluita potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja halujen mukaan.

30 5.4 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys 25 Tutkimuksen luotettavuus eli reliabiliteetti kertoo tutkimuksen tarkkuudesta (Heikkilä 1998, 29) sekä toistettavuudesta (Hirsjärvi ym. 2000, 213). Tutkimustulokset eivät saa olla sattumanvaraisia; sattumanvaraisuutta saattaa aiheuttaa liian pieni otosmäärä. Luotettavuuteen vaikuttaa myös tutkijan oma tarkkuus ja kriittisyys koko tutkimuksen ajan sekä tutkijan taito tulkita tuloksia oikein. (Heikkilä 1998, 29.) Validiteetti eli pätevyys mittaa sitä, onnistuttiinko tutkimaan juuri sitä, mitä alun perin oli tarkoituskin tutkia (Hirsjärvi ym. 2000, 213). Kyselytutkimuksessa tähän vaikuttaa juuri se, miten onnistuneita kysymykset ovat eli antavatko ne ratkaisun tutkimusongelmaan. Mikäli muuttajat ja mitattavat käsitteet ovat huonosti määriteltyjä, eivät tuloksetkaan voi olla päteviä eli valideja. (Heikkilä 1998, 28, 178.) Tutkimustuloksissa voi ilmetä kahdenlaista virhettä, jotka ovat systemaattinen ja satunnainen virhe. Systemaattisen virheen katsotaan laskevan validiutta, ja satunnaisvirheen sattuessa mittauksen reliaabelius on alentunut. Reliaabelius ja validius muodostavat yhdessä tutkimuksen kokonaisluotettavuuden. (Alkula ym. 1994, 89.) Systemaattinen virhe on satunnaisvirhettä paljon vakavampi. Systemaattinen virhe ilmenee aineistonkeruuvaiheessa jostain tekijästä, joka vaikuttaa samansuuntaisesti koko aineistossa. Satunnaisvirhe puolestaan voi olla esimerkiksi valehteleminen tai muistivirheet kyselyä täyttäessä. (Heikkilä 1998, 78.) Tutkimuksemme otoskoon (39 vastannutta) takia reliabiliteetti jää heikoksi. Linnansaaren kansallispuiston alueella käy vuosittain noin 2000 melojaa (Fant 2007), joten tähän perusjoukkoon verrattuna saamamme otoskoko oli huono. Myös jos vertaamme tuloksia Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittäminen Linnansaaren kansallispuistossa Kävijätutkimus 2006 tutkimuksen (Pulkkinen & Valta 2006, 28) tuloksiin, ei otoskokomme ole luotettava: tämän tutkimuksen otoskoko oli neljän kesäkuukauden aikana 337, joista noin 30 prosenttia (101 henkilöä) harrasti tai aikoi harrastaa Linnansaaressa ollessaan melontaa. Tästä voimme varovaisesti päätellä, että mikäli olisimme päässeet otoskoossa lähemmäs 100 henkilöä, olisi tutkimustamme voitu pitää luotettavana.

31 26 Tutkimuksen tuloksia ei voi siis pitää luotettavina, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina retkiluistelua kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta. Tutkimuksemme validiteetti on hyvä, sillä vastaukset antavat sen tiedon, mitä tätä tutkimusta aloittaessa halusimmekin tietää. Kyselyssä esiin tulleet vastaukset antavat siis myös vastaukset tutkimusongelmiimme. 6 MELOJILLE SUUNNATUN KYSELYN VASTAUSTEN ANALYSOINTI Tässä osiossa tulkitsemme kyselyllä saatuja vastauksia tutkimusongelmiemme selvittämiseksi. Tuloksia analysoimme SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Emme analysoi vastauksia kyselylomakkeen numerojärjestyksessä. Avoimien kysymysten vastauksia tulkitsemme sanojen esiintymistiheyksien avulla, ja suorat lainaukset esitämme kursivoituna. 6.1 Vastaajien taustatekijät Vastaajista pieni enemmistö eli 56 prosenttia on miehiä (kuvio 1). Kaikista 39 vastaajasta miesten osuus on 22 henkilöä ja naisten osuus 17 henkilöä. Vastaajien ikä jakaantuu niin, että prosentuaalisesti eniten kuului ikäryhmään vuotiaat (39 %). Kuviossa 2 on esitetty kaikkien vastaajien jakautuminen ikäryhmittäin. On myös hyvä huomioida, että miesvastaajien joukossa ikäryhmä vuotiaat ovat melkein yhtä suuri vuotiaiden kanssa (kuvio 3). LVVI -tutkimuksen (Sievänen 2001) pohjalta laadittu Vesillä virkistäytyjien profiilit -esitys (Sievänen ym. 2003) Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaariin kertoo melojien harrastajien joukossa olevan hiukan enemmän miehiä kuin naisia. Samainen tutkimus osoittaa, että suurin melojien ikäryhmä on vuotiaat. Omaa tutkimustamme ja Sieväsen (2001) tutkimuksia vertaillessa voi huomata tulosten samankaltaisuuden melojien profiilin osalta, ja näin ollen uskaltaisimme varovaisesti yleistää oman tutkimuksemme pohjalta löydettyjen tulosten pätevän laajemmin melojien keskuudessa.

32 27 3 8,5 0 % 4 0,0 0% 3 0,0 0% 2 3,1 0 % 2 0,5 0 % ik ä a ll e ,0 0% 1 0,0 0% 5,1 0 % 5,1 0 % 7, 7 0 % p ro se n tt i KUVIO 1. Vastaajien sukupuolijakauma sukupuoli sukupuoli nainen mies 56,40% 43,60% KUVIO 2. Vastaajien ikäjakauma

33 ,00% 20,50% 18,00% sukupuoli nainen mies 6 12,80% 4 7,70% 2 5,10% 5,10% 5,10% 5,10% 2,60% 0 alle ikä KUVIO 3. Iän jakautuminen sukupuolittain Vastaajista suurin osa on kotimaisia harrastajia, kuitenkin 39 melojasta 11 eli 28 prosenttia oli saapunut ulkomailta. Kotimaiset vastaajat olivat saapuneet 16 eri paikkakunnalta ympäri Suomea, Helsingistä eniten yksittäisenä paikkakuntana (5 henkilöä). Yksi vastaajista oli jättänyt vastaamatta asuinpaikkaa koskevaan kysymykseen. (Taulukko 1.) Tommolan (2006) tekemässä tutkimuksessa, jossa tutkimuksen kohderyhmänä olivat Linnansaaren kansallispuiston sekä Koloveden kansallispuiston melojat, kolmasosa Linnansaaren kansallispuiston melojista oli ilmoittanut asuinpaikakseen ulkomaan, usein Euroopan maan. Linnansaaren kansallispuiston kävijöiden joukossa on siis paljon ulkomaalaisia, joten tämä on hyvä huomioida aluetta kehittäessä, muun muassa englanninkielisen materiaalin tuottamisessa.

34 29 TAULUKKO 1. Asuinpaikkakunta asuinpaikka henkilöä ei vastannut 1 Espoo 1 Helsinki 5 Iisalmi 1 Kuopio 2 Laukaa 1 Lohja 1 Mikkeli 1 Oulu 1 Sammatti 1 Savonlinna 2 Siilinjärvi 2 Tampere 3 Tarvasjoki 1 Turku 1 Tuusula 1 Vantaa 3 yhteensä 28 Espanja 1 Ranska 1 Saksa 4 Unkari 2 Yhdysvallat 3 yhtensä 11 Vastaajista lievä enemmistö on lapsiperheeseen kuuluva. Tyyppiin lapseton pariskunta ja tyyppiin yksin asuva kuuluvia on myös merkittävä osa vastaajista (kuvio 4). Ristolaisen (2006) tutkimuksessa retkiluistelijoista suurin osa oli perhetyypiltään joko yksin asuva tai pariskunta, jolla ei ole lapsia, vastaajista 30 prosenttia kuului lapsiperheeseen.

35 30 muu 10,30% perhetyyppi pariskunta, lapset muuttaneet pois pariskunta, ei lapsia lapsiperhe 12,80% 25,60% 28,20% yksin asuva 23,10% henkilöä KUVIO 4. Perhetyyppi Melontaretkellä, jonka aikana vastaaja osallistui kyselyyn, seurana oli useimmilla vastaajilla puoliso (47 %) (kuvio 5). Toiseksi yleisin seuralainen oli ystävä/tuttava (23 %). Tarkastellessa melontaretken seuraa ja mieluisinta retkiluisteluseuraa (kuvio 11) voimme sanoa, että usein näitä harrastuksia harrastetaan samassa seurassa. Tommolan (2006) tutkimuksessa yleisimmin melojat olivat kahden henkilön seurueena liikenteessä. 48,70 % 50,00% 40,00% 30,00% 23,10% m elontaretken seura yksin ystävä/tuttava yhdistys/seu ra puoliso la pset jä tti vastaamatta 20,00% 15,40% 10,00% 2,60% 7,70% 2,60 % prosenttia KUVIO 5. Melontaretken seura 6.2 Luontoliikkujatyyppi Kysymyksessä 6 kartoitimme melojien motiiveja meloa juuri Linnansaaren kansallispuiston alueella. Vastaajat saivat valita kolme itselleen tärkeintä motiivia, heillä oli myös mahdollisuus kirjoittaa avoimeen kohtaan joku muu kuin listaamamme motiivi.

36 31 Motiivit jaottelimme luvussa 3.2 McIntoshin ja Goeldnerin (1988), Järviluoman (1994, 33) ja Telaman ym. (1986) esittämien luonnossa liikkumisen motiivien pohjalta. Tärkeimmäksi motiiviksi nousi selkeästi luonto ja maisemat, joka oli mainittu 33 kertaa. Toiseksi mainituin motiivi oli kuntoilu ja fyysinen hyvinvointi (mainittu 17 kertaa), ja kolmanneksi mainituimmaksi motiiviksi nousivat virkistäytyminen sekä pako jokapäiväisestä ympäristöstä (molemmat mainittu 10 kertaa). (Kuvio 6.) Nämä kaikki motiivit löytyvät myös Hemmin (2005, 292) listaamista aikuisten yleisistä luontoliikuntamotiiveista (katso luku 3.4). Muita mainintoja motiiveiksi oli annettu avoimeen vastauskohtaan kolme: olin muutenkin tulossa käymään tällä seudulla sijainti matkan varrella melontaan sopiva luonto ja sen haasteellisuus Tommolan (2006) pro gradu -tutkimuksessa yli 50 % vastaajista oli myös listannut tärkeimmäksi motiiviksi melomiseen maiseman, arjesta irtautuminen, rentoutuminen, melonnan harrastaminen sekä erämaisuuden. Samansuuntaiset motiivit siis saavat melojat melomaan. Ristolaisen (2006) tutkimuksessa retkiluistelijat listasivat tärkeimmiksi retkiluistelun harrastamiseen liittyviksi motiiveikseen kolme asiaa: luonnon (luonnon kokeminen, maisemat, luonnontilainen jää, ympäristön saasteettomuus, meluttomuus, yhteenkuuluminen luonnon kansaa), henkisen hyvinvoinnin (rentoutuminen, virkistys, arjesta irtautuminen) ja kolmantena kuntoilun. Samanlaiset motiivit löytyvät myös melojilta, kun selvitimme, miksi he ovat melomassa juuri Linnansaaren kansallispuiston alueella. Voimmekin siis päätellä, että luonto ja maisemat ovat tärkeä elementti ja motiivi niin melojille kuin retkiluistelijoille. Myös molempien lajien mukanaan tuoma henkinen hyvinvointi ja kuntoilu ovat tärkeitä motiiveja.

37 32 sosiaalinen kanssakäyminen mahdollisuus yksinoloon uuden oppiminen auringosta nauttiminen henkinen hyvinvointi kulkuväline rentoutuminen pako jokapäiväisestä ympäristöstä virkistäytyminen kuntoilu/fyysinen hyvinvointi luonto ja maisemat mainintaa KUVIO 6. Motiivit Linnansaaren kansallispuiston alueella melomiseen Kyselyyn vastanneista suurin osa (79 %) liikkuu myös talvella (kuvio 7). Talvella liikkumisen motiiveiksi nousi samoja motiiveja, joita vastaajat olivat valinneet myös melomisen motiiveiksi kysymyksessä kuusi. Tärkein motiivi vastaajille on kuntoilu ja fyysinen hyvinvointi (18 mainintaa). Toiseksi tärkein motiivi on luonto ja maisemat (14 mainintaa). Muut kuviossa 7 mainitut motiivit saivat tässä kysymyksessä yksittäisiä mainintoja. Vastaajat olivat myös maininneet muita motiiveja: ulkoilu hiihto lumikenkäily se on kivaa retkiluistelu

38 33 Ne vastaajat, jotka eivät liiku talvisin (7 henkilöä), olivat maininneet seuraavia syitä: liian kylmää pimeää ei mahdollisuuksia tai aikaa harrastaa huono sää kallista kyllä ei vastaamatta jättäneet 2,60% 18,00% 79,50% KUVIO 7. Liikkuminen talvella 6.3 Kiinnostus retkiluisteluun Vastaajista suurin ryhmä (46 %) on kuullut retkiluistelusta lajina. Huomattava osa vastaajista ei ollut kuullut koko lajista ollenkaan. Näistä ei lainkaan tietoa - vastauksista enemmistö oli ulkomaalaisilta vastaajilta. (Kuvio 8.)

39 34 46,20% 40,0% 30,0% 23,10% ei lainkaan tietoa kuullut lajista kokeillut satunnaisluistelija aktiiviluistelija 20,0% 17,90% 10,0% 7,70% 5,10% prosenttia KUVIO 8. Retkiluistelutietous Kuitenkin suuri enemmistö kaikista vastaajista (77 %) olisi kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Naisista 76 prosenttia ja miehistä 77 prosenttia on kiinnostunut retkiluistelusta Linnansaaren kansallispuiston alueella. (Kuvio 9.) Ikäryhmät ja näyttävät taulukon 2 perusteella olevan retkiluistelusta kiinnostunein joukko. Kuten Metsähallituksen teettämä LVVI-tutkimus (Sievänen, 2001) osoittaa, ovat melojat se veneilijäryhmä, joka harrastaa eniten myös muita ulkoilulajeja. Tämän vuoksi siis voidaan hyvinkin olettaa löytyvän myös suurempaa kiinnostusta retkiluistelua kohtaan isompien melojaryhmien keskuudessa. Myös ulkomaalaisten keskuudessa suurin osa olisi kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle (64 % ulkomaalaisista vastaajista). Tommolan (2006) tutkimuksessa kolmasosa Linnansaaren kansallispuiston alueella melovista melojista oli tullut ulkomailta, joten voidaan sanoa, että ulkomaalaisten asiakkaidenkin joukossa löytyy kiinnostusta tulla retkiluistelemaan Linnasaaren kansallispuistoon.

40 kyllä ei nainen mies KUVIO 9. Kiinnostus retkiluistella Linnansaaren kansallispuiston alueella TAULUKKO 2. Retkiluistelun kiinnostavuus ikäryhmittäin Linnansaaren kansallispuiston alueella kyllä ei yhteensä ikä alle yhteensä Vastaajista 39 prosenttia retkiluistelisi mieluiten ystävän tai tuttavan kanssa. Toiseksi mieluisin retkiluisteluseuralainen olisi puoliso (36 %). Kuusi vastausta jäi analysoimatta puutteellisten tietojen takia. (Kuvio 10.)

41 36 6,10% 6,10% 18,20 % 39,40% yksin ystävä/tuttava puoliso ja lapset puoliso joku muu vastaamatta jättäneet 36,40% 12,10% KUVIO 10. Mieluisin retkiluisteluseura Selvitimme myös sitä, minkälaiset muut palvelut voisivat kiinnostaa melojia, jos he lähtisivät retkiluistelemaan. Vastaajat pitivät saunaa kiinnostavimpana palveluna retkiluistelun ohelle. Sauna oheispalveluna sai keskiarvosanaksi 4,1 asteikolla 1-5, jossa 1=ei kiinnosta lainkaan, 2=kiinnostaa vähän, 3=en osaa sanoa, 4=kiinnostaa paljon ja 5=erittäin kiinnostunut. Melkein yhtä kiinnostavana palveluna vastaajat pitivät suihkua, joka sai keskiarvosanaksi 4,0. Myös mukaan otettava kuuma juoma kiinnostaa paljon vastaajia, sen keskiarvosanaksi tuli 3,7. (Kuvio 11.) Vastaajilla oli mahdollisuus antaa oma ehdotus kiinnostavasta retkiluistelun oheispalvelusta. Avoimia vastauksia tuli yksi, jossa toivottiin välinevuokrausta. Niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin vastauksissa oheispalveluiden mieltymykset olivat samansuuntaisia.

42 37 sauna suihku muk.otettava kuuma juoma nokipannukahvit majoituspalvelut ruokailu luonnossa muk.otettava eväspaketti opastettu retkiluistelu luistelusafari ja yöpyminen luonnossa erityinen lusitelutapahtuma ruokailu ravintolassa 4,103 3,966 3,69 3,483 3,345 3,345 3,241 2,966 2,586 2,586 2, ei kiinnosta lainkaan erittäin kiinnostunut KUVIO 11. Retkiluistelun oheispalveluiden kiinnostavuus mieluisimman seuralaisen kanssa Avoimeen kysymykseen, jossa kysyimme, mitä vetovoimatekijöitä retkiluisteluun liittyy/tulisi liittyä, että luistelet/haluaisit luistella talvisen Linnansaaren kansallispuiston alueella, saimme 27 vastausta. Eniten esille nousivat maininnat Internetissä nähtävillä olevista reittipalvelusta ja jäätilanteen tiedotuspalvelusta. Myös välinevuokrausta pidettiin tärkeänä vetovoimatekijänä, kuten myös peseytymismahdollisuuksia ja majoituspalveluja. Hyvin hoidettua valmista rataa pidettiin yhtenä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä. Ulkomaalaiset vastaajat olivat enemmin lyhyiden kuin pitkien luisteluretkien kannalla. Heidän mielestään kansallispuistoon tulisi olla saatavilla edulliset kuljetuspalvelut lentokentältä sekä edulliset majoituspalvelut. Liitteessä 5 on listattu kaikki avoimen kysymyksen numero 12 vastaukset.

43 38 Ristolainen (2006), Suomen retkiluistelijat ry:n jäsenille suunnatussa kyselyssään selvitti myös sitä, mitkä tekijät vaikuttavat heidän päätökseensä lähteä luistelupainotteiselle matkalle. Vastauksista Ristolainen (2006) poimi seuraavat tärkeimmät vetovoimatekijät: luonnonoloisia olosuhteita jäällä, maisemat, luotettavat retkenvetäjät ja hyvähenkinen pieni porukka. Suomen retkiluistelijat ry:n jäsenistä suuri osa arvostaa luistelua juuri luonnontilaisella jäällä ja valmiit auratut retkiluistelureitit jakoivatkin vastaajien mielipiteitä. Usein retkiluistelun aktiiviharrastajat pitivät aitona retkiluisteluna juuri luistelemista luonnontilaisella jäällä. Ristolainen (2006) tähdentää, että suuri osa Suomen retkiluistelijat ry:n jäsenistä harrastaa luistelua seuran omilla retkillä, eivätkä he ole kovinkaan potentiaalinen asiakasryhmä retkiluistelua ohjelmapalveluna tarjoaville yrityksille. 6.4 Yhteenveto tuloksista Vastaajista suurin osa (77 %) on kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Suurin osa vastaajista oli ainoastaan kuullut retkiluistelusta lajina, näiden vastaajien osuus oli 46 prosenttia. Satunnaisluistelijoita joukossa oli 18 prosenttia ja aktiivisesti luistelevien osuus 5 prosenttia. Melojien joukossa on siis potentiaalisia retkiluisteluasiakkaita, sillä kiinnostusta löytyi. Koska vastaajista suurin osa (79 %) liikkuu myös talvisaikaan, on retkiluistelun tarjoaminen yhdeksi talviliikuntalajiksi oivallinen vaihtoehto näille melonta-asiakkaille. Myös Metsähallituksen LVVI-tutkimus (Sievänen 2001) tukee tätä ajatusta, että melojien keskuudessa löytyy potentiaalisia retkiluisteluasiakkaita, sillä tämän tutkimuksen mukaan melojat ovat aktiivisin veneilijäryhmä muiden harrastustenkin parissa. Vastauksista selvisi, että luonnossa liikkumisen motiivit eivät juuri vaihtele vuodenajasta riippuen. Niin kesällä kuin talvellakin liikkuvat listasivat motiiveikseen luonnon ja maisemat sekä kuntoilun ja fyysisen hyvinvoinnin. Tätä tietoa on hyvä käyttää esimerkiksi retkiluistelun markkinoinnissa, josta enemmän myöhemmin kehittämisehdotuksissa. Retkiluistelijoiden motiivien tutkimuksessa (Ristolainen 2006) myös luonto, kuntoilu ja henkinen hyvinvointi olivat tärkeimmät motiivit retkiluistelun harrastamiselle.

44 39 Halusimme saada tietoa, minkälaiset retkiluisteluun liitettävät oheispalvelut kiinnostaisivat vastaajia. Vastauksista kävi ilmi, että sauna ja suihku olisivat sellaisia palveluja, jotka kiinnostaisivat vastaajiamme paljon. Tulos ei sinällään ole yllättävä, sillä on helppo kuvitella, kuinka pitkän ja hiottavan retkiluistelun päätteeksi on ihana talvisesta kylmästä ilmasta hypätä saunaan sekä peseytymään. Myös mukaan otettava kuuma juoma ja nokipannukahvit herättivät vastaajissa kiinnostusta. Huomioitava on näitä tuloksia tulkitessa se, että vastaajistamme kuuden (6) henkilön vastauksia emme voineet käyttää puutteellisten tietojen vuoksi, joten nämä tulokset eivät anna kuvaa kaikkien vastaajien mielipiteistä. Avoimen kysymyksen tuloksista kävi ilmi, että monet vastaajistamme haluaisivat Internetin välityksellä tiedotusta säätilanteesta sekä jäätilanteesta. Näitä asioita vastaajat pitivät merkittävänä retkiluistelun kiinnostavuuteen vaikuttavana tekijänä ja sinä tekijänä, joka saisi heidät tulemaan retkiluistelemaan juuri Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Kuten yksi vastaaja oli asian ilmaissut: Ajokilometrejä tulee paljon ja siksi pitää olla varma, että pääsee luistelemaan tiedotus, jäätilanne netissä. Myös välinevuokrausta sekä majoituspalvelua pidettiin hyvänä houkuttimena tulla retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Huomioitavaa on myös ulkomaalaisten vastaajien osuus; Sillä vaikka otoskokomme olikin pieni, niin hiukan alle kolmasosa vastaajista oli ulkomaalaisia. Myös Tommolan (2006) tutkimuksessa kolmasosa Linnansaaren kansallispuiston alueella melovista asiakkaista oli ilmoittanut kotimaakseen jonkin muun maan kuin Suomen. Ulkomaalaisista vastaajista suurin osa ei ollut kuullut retkiluistelusta lajina, mutta oli kuitenkin kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Ulkomaalaiset asiakkaat saattavat olla kasvava asiakasryhmä myös retkiluistelun saralla. 7 RETKILUISTELUN OHEISPALVELUIDEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA LINNANSAAREN KANSALLISPUISTON ALUEELLE Tässä luvussa esitämme ideoita retkiluistelupalveluiden parantamiseen kyselyn vastauksista saatujen tietojen perusteella. Pohdimme myös, kuinka markkinoinnin kautta

45 retkiluistelupalveluiden tarjoaja voi saavuttaa potentiaalisimmat asiakkaat melojien joukosta. 40 Kuten jo kyselyn vastauksia analysoitaessa ilmeni, tarpeellisimmat oheispalvelut retkiluistelulle ovat hyvinkin yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Yksi hyvä keino toteuttaa asiakkaiden toiveita on järjestää saunomismahdollisuus osana retkiluistelua, joko erikseen ostettavissa tai osana retkiluistelupakettia. Toisaalta moni kaipasi vain pelkkää peseytymismahdollisuutta ilman saunomista, joten mahdollisuus suihkun käyttöön retkiluistelun jälkeen olisi hyvä tarjota asiakkaalle. Monet toivoivat kuumaa juotavaa retkiluisteluretkelle. Sen voisi toteuttaa joko niin, että asiakas ennen retkelleen lähtöään ostaa kuumaa juomaa esimerkiksi omaan tai vuokrattuun termospulloon. Vaihtoehtoisesti yritys voisi järjestää mahdollisuuden asiakkaalle kahvitella levähdyspaikalla, jossa olisi tulentekovälineet ja nokipannu kahvin keittämistä varten. Asiakas voi esimerkiksi tuoda omat kahviainekset, jolloin välineiden tarjoaminen kahvin keittämistä varten levähdyspaikalla olisi yrityksen puolelta erinomaista asiakaspalvelua. Yritys voi miettiä myös mahdollisuutta keittää nuotiokahvit retkeläisille retkiluisteluretken jälkeen esimerkiksi Lomakylä Järvisydämen rannassa. Vastaajilta tuli palautetta sää- ja jäätilanteen tiedotuksen löytymisestä Internetistä. Vastaavantyyppinen palvelu löytyy Saimaa Holidayn Internet-sivuilta Oravin luistelupäiväkirjasta, johon päivittäin tiedotetaan säätilanteesta sekä yleisesti jäätilanteesta. Säätilanteesta ja jään kunnosta olisi hyvä löytyä tiedote heti aamusta, jolloin tehdään päätös luistelemaan lähtemisestä. Lomakylä Järvisydämen Internet-sivuilta löytyy Savonlinnan säätilanne, mutta ei tietoa Rantasalmen sääolosuhteista, jäätilanteista tai luisteluolosuhteista. Järvisydämen retkiluistelupalveluiden esittelysivuilla olisi hyvä olla linkki Oravin luistelupäiväkirjaan, sillä ensikertalainen luistelija ei välttämättä tiedä näiden yritysten yhteistyöstä retkiluistelun tarjoajina tai läheisestä sijainnista toisiinsa. Koska vastanneista melojista suuri osa oli kiinnostunut retkiluistelusta, olisi retkiluistelupalveluiden markkinointi hyvä suunnatta esimerkiksi melontakauden esitteisiin. Pieni mainos tulevasta retkiluistelukaudesta palveluineen voisi olla näkyvillä vaikka

46 41 melontakauden loppupuolella Internet-sivuilla, jolloin tulevasta harrastuskaudesta voi ajoissa etsiä tietoa ja suunnitella mahdollista uuden talvikauden harrastuksen aloittamista. Myös ulkomaalaiset asiakkaat kannattaa ottaa huomioon, kun markkinoidaan retkiluistelua melonta-asiakkaille. Koska liikkumisen motiiveiksi vastaajat listasivat luonnon ja maiseman sekä kuntoilun ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät, on siksi nämä hyvä ottaa huomioon retkiluistelua markkinoitaessa. Esimerkiksi houkutellessa asiakkaita retkiluistelemaan juuri Linnansaaren kansallispuiston alueelle olisi hyvä mainonnassa painottaa tämän alueen luonnon ja maisemien kauneutta. Markkinoidessa taas itse retkiluistelua lajina olisi hyvä käyttää ilmaisuja, joissa tulee esille retkiluistelun merkitys kunnon kohottajana ja fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä. Vastauksista ilmeni, että mieluisin retkiluisteluseuralainen on tai olisi puoliso tai ystävä/tuttava, joten markkinointi tulisi muotoilla näiden kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen: esimerkiksi retkiluistelua ei kannata mainostaa ja markkinoida melontaesitteissä lapsiperheelle suunnatuin argumentein. Potentiaalisimman asiakasryhmän ollessa vuotta tulee mainonnan puhutella oikealla tavalla tätä kohderyhmää. 8 POHDINTA Kun joulukuussa 2006 saimme opettajaltamme aiheen retkiluistelun palveluiden kehittämisestä, tuntui tuleva tutkimus selkeältä ja kiinnostavalta. Toimeksiantajayritys Lomakylä Järvisydän oli tullut tutuksi aiemmista opiskeluprojekteista, joten ajattelimme yhteistyön olevan sujuvaa puolin ja toisin. Lähdimme tämän aiheen tiimoilta työstämään tutkimusta nimellä Meeksä jäille jääksä meille? Retkiluistelijoiden asiakasprofilointi ja palveluiden tarvekartoitus Järvisydämessä sekä tekemään kyselylomaketta retkiluistelijoille. Suunnitelmaseminaarin pidimme maaliskuussa 2007, jonka jälkeen olimme valmiita antamaan kyselylomakkeet jaettavaksi Järvisydämessä. Olimme kuitenkin liian myöhään liikenteessä, sillä kyselylomakkeet ehtivät olla esillä vain muutaman viikon ennen jäiden sulamista. Tarvitsimme aiheen uudelleenmuokkaamista.

47 42 Yhtenä vaihtoehtona oli toteuttaa tutkimus postikyselynä, jolloin olisimme tarvinneet kattavan asiakasrekisterin Järvisydämessä retkiluistelleista asiakkaista. Retkiluisteluvälineiden vuokraajalta ei kuitenkaan löytynyt kuin muutama yhteystieto, eikä Järvisydämen omasta asiakasrekisteristä ollut juurikaan apua, minkä vuoksi tämä vaihtoehto täytyi jättää pois. Olimme yhteydessä Oravin melontakeskukseen ja sieltä saimme idean lähteä toteuttamaan kyselyä melojille. Uskalsimme lähteä toteuttamaan melojille suunnattua kyselyä lomakkeiden muodossa, sillä edellisen vuoden Metsähallituksen toimeksiantamassa kävijätutkimuksessa Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittäminen Linnansaaren kansallispuistossa - Kävijätutkimus 2006, jonka toteuttivat opinnäytetyönä koulumme opiskelijat, oli saatu 337 vastausta noin neljän kuukauden aikana (Pulkkinen 2007). Päätimme toteuttaa kyselyn Järvisydämessä, Oravin melontakeskuksessa ja Sammakkoniemen leirintäalueella, josta mainitut opinnäytetyön tekijät olivat tavoittaneet hyvin melojia. Emme kuitenkaan päässeet lähellekään toivomaamme vastaustavoitetta, vaan saimme koko kesän aikana vain 39 vastausta. Jäädessämme näin paljon tavoitteestamme, emme voi pitää kyselyn tuloksia millään lailla luotettavina vaan suuntaa-antavina. Mikäli meillä olisi ollut mahdollisuus jakaa lomakkeita koko Linnansaaren alueella esimerkiksi omalla veneellä liikkuen, olisi tutkimuksemme otoskoko voinut olla paljon parempi. Olimme kuitenkin reittiliikenteen armoilla, joten Sammakkoniemeen pääsimme silloin, kun laiva sinne liikennöi ja paluu tapahtui myös laivan aikataulujen puitteissa. Tämä kahdessa asemapaikassa, eli Sammakkoniemessä ja Oravissa, päivystäminen ei tuottanut sellaista tulosta otoskoon suhteen, mikä olisi siis voitu saavuttaa omaan tahtiin veneellä liikkuen. Opinnäytetyöprosessimme aikana olemme joutuneet oppimaan sen, että asiat voivat muuttua nopeasti. Ensimmäisen tutkimussuunnitelman teko oli vaikeampaa kuin olimme odottaneet. Jouduimmekin täydentämään sitä useampaan otteeseen ennen kuin ohjaajamme Eeva Koivula hyväksyi sen ja pystyimme aloittamaan ensimmäisen kyselylomakkeen tekoa. Kyselylomakkeen teossakin jouduimme useaan otteeseen pyytämään ohjausta ja apua. Kun aiheemme muuttui, olikin uuden tutkimussuunnitelman ja kyselylomakkeen teko helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla. Tästä voikin sanoa, että osaamme nyt tehdä tutkimussuunnitelman hyvin ja perusteellisesti.

48 43 Teorian osalta olemme mielestämme löytäneet aiheen kannalta oleellisimmat tiedot. Aikaisempia tutkimuksia juuri tästä aiheesta ei ollut tehty, joten välillä tuntui, että jouduimme työstämään opinnäytetyötämme tyhjältä pöydältä ilman aikaisempien tutkimusten tuomaa käsitystä tutkittavasta aiheesta. Kuten olemmekin jo aiemmin maininneet, että vaikka tutkimustuloksia ei voi pitää yleistettävinä, voimme kuitenkin sanoa onnistuneemme silti löytämään oleellisimmat vastaukset määrittelemäämme tutkimusongelmaan. Kyselylomakkeella kerätyillä vastauksilla saimme myös toimeksiantajalle toimitettavaksi käyttökelpoisia ja uusia ideoita retkiluistelupalveluiden kehittämiseen. Niihin tutkimuksemme kannalta tärkeimpiin ongelmiin, joita lähdimmekin etsimään, saimme mielestämme vastaukset ja näin ollen uskallamme väittää onnistuneemme opinnäytetyössämme. Prosessin aikana olemme oppineet tekemään ja etsimään itse kaiken tarvitsemamme tavoitteidemme saavuttamiseksi. Välillä tuntuikin siltä, että emme päässeet eteenpäin yksin ja olisimme tarvinneet enemmän ohjausta. Olemme kuitenkin oppineet etsimään ja hakemaan tietoa itsenäisesti, mikä varmasti tulee olemaan hyödyksi myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme onnistumisen kannalta olemme suuren kiitoksen velkaa Oravin Melontakeskukselle yhteistyön erinomaisesta sujumisesta, emme varmaan olisi saaneet näitäkään vastauksia kyselyymme ilman heidän apuaan. Jatkotutkimusaiheita pohtiessamme ainut tällä hetkellä tärkeä aihe olisi toteuttaa alkuperäinen tutkimuksemme, joka siis olisi suunnattu retkiluistelijoille ja jossa selvitettäisiin juuri retkiluistelijoiden itsensä toiveita ja tarpeita palveluiden kehittämiseksi. Projektimme aikana tuli myös esiin se, että Järvisydämellä ei ole toimivaa asiakasrekisteriä, joka olisi hyvä projekti esimerkiksi opiskelijalle toteutettavaksi. Vesi jäätynyt pimeä aika alkanut lumi maahan satanut halla tänne saapunut kylmät ilmat palanneet ja järvenjäälle kuura tullut. - tuntematon runoilija (Rakkausrunot 2008)

49 LÄHTEET 44 Ahonen, Mari Sähköpostikeskustelu Myyntipalvelu. Lomakylä Järvisydän Oy. Alasuutari, Pertti Laadullinen tutkimus Painos 3. uud. p. Tampere: Vastapaino. Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo, Ylösalo, Pekka Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Porvoo: WSOY. Artman, Heikki, Helle, Reijo, Vuoristo, Kai-Veikko Suomen matkailun aluerakenne. Matkailun edistämiskeskus A:12. s.75. Arvonen, Sirpa Jäälle : opas retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen. Helsinki: Edita. Autoliitto Liiton WWW-sivut. Ei päivitystietoja. Luettu Borg, Pekka Elämyksestä elinkeinoksi: matkailusuunnittelun periaatteet ja käytäntö. Helsinki: WSOY. Ei päivitystietoja. Luettu Flant, Marie-Luise Sähköpostikeskustelu Toimitusjohtaja. Oravin Melontakeskus. Heikkilä, Tarja Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Hemmi, Jorma Ympäristö- ja luontomatkailu. Kokkola: Kppaino. Hemmi, Jorma Matkailu, ympäristö, luonto, osa 1. Jyväskylä:Gummerrus. Hirsjärvi, Sirkka, Sajavaara, Paula & Remes, Pirkko Tutki ja kirjoita. Painos p. Helsinki: Tammi. Holopainen, Martti & Pulkkinen, Pekka Tilastolliset menetelmät. Porvoo: Wsoy. Ilmatieteen Laitos 2007a. Laitoksen WWW-sivut. Päivitty Luettu Ilmatieteen laitos 2007b. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Ilmatieteenlaitos 2007c. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu

50 Jantunen, Tuomo Terveysliikunnan asema vakiintunut. Suomen Latu ry. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Järviluoma, Jari Matkailun työntö- ja vetovoimatekijät ja niiden heijastuminen lomakohteen valintaan. Julkaisussa: Aho, Seppo (toim.). Matkailun vetovoimatekijät tutkimuskohteina. Oulun Yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Oulu. s Järvisydän, viikko-osakkeet Yrityksen WWW-sivut. Päivitetty Luettu Kuha, Pekka 1999a. Melonta lajina. Suomen kanoottiliitto ry. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Kuha, Pekka 1999b. Suomen Kanoottiliitto ry. Liiton WWW-sivut. Päivitetty Luettu Liikunta ja Tiede WWW-artikkeli. Sievänen, Tuija, Neuvonen, Marjo, Pouta, Eija Veneilijöiden harrastajaprofiilit. Metsähallitus 2007a. Retkiluistelu tarjoaa vauhdin hurmaa ja luonnon hiljaisuutta. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007b. Linnansaaren luonto. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007c. Saimaannorppa. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007d. Linnansaari kalasääsken valtakuntaa. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007e. Linnansaaren nähtävyydet. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007f. Linnansaaren torppa. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Metsähallitus 2007g. Linnansaaren harrastusmahdollisuudet. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Niukkanen, Timo Onko retkiluistelu extreme-laji? Latu ja polku 7, Pulkkinen, Seija & Valta, Veera Palveluiden ja palvelurakenteiden kehittäminen Linnansaaren kansallispuistossa. Kävijätutkimus Mikkelin ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Pulkkinen, Seija Sähköpostikeskustelu Opiskelija. Mikkelin ammattikorkeakoulu. 45

51 Pyörälä, Eeva Johdatus laadullisen tutkimuksen metodologiaan. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Rankila, Marja Hydrologia. WWW-julkaisu. Päivitetty Luettu Rautio, Antero & Partanen, Seppo J Suomen melontaopas. Melontareitit, koskireitit, melontataidot ja tiedot. Helsinki: Edita Prima Oy. Ristolainen, Katja Vauhtia, vapautta ja luonnonkauneutta. Retkiluistelun motiivit. Joensuun yliopisto. Maantieteen oppiaineryhmä. Maantieteen pro gradu tutkielma. Saimaa Holiday 2007a. Yrityksen WWW-sivut. Ei päivitystietoja. Luettu Saimaa Holiday 2007 b. Yrityksen WWW-sivut. Oravin melontakeskus. Ei päivitystietoja. Luettu Salmela-Aro & Katariina, Nurmi, Jan-Erik Mikä meitä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Savonlinnan seudun retki- ja rullaluisteluseura ry Yhdistyksen WWW-sivut. Päivitetty Luettu Sievänen, Tuija (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2000 luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimus, loppuraportti. Vantaa: Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus. Sievänen, Tuija, Neuvonen, Marjo & Pouta, Eija Vesillä virkistäytyjien profiilit. PDF-dokumentti. Päivitetty Luettu Suomen Latu. Yhdistyksen WWW-sivut. Ei päivitystietoja. Luettu Suomen Luisteluliitto Retkiluistelu. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Suomen Matkailun kehitys Oy Matkailun koulutus ja tutkimuskeskus. Julkaisu E: Linnansaaren kansallispuisto ja Järviluonnonkeskuksen käyttäjäselvitys Savonlinna. Suomen retkiluistelijat ry 2007a. Luistelu ja luonnonjää. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu

52 Suomen retkiluistelijat ry 2007b. Retkiluistelun historia. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Suomen retkiluistelijat ry 2007c. Yhdistyksen WWW-sivut. Ei päivitystietoja. Luettu Tarvainen, Minna Järvisuomalaisen retkiluistelutuotteen palvelukonseptien kehittäminen Hollannin matkailumarkkinoille. Joensuun yliopisto. Maantieteen laitos. Vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden maisteriohjelma. Pro gradu tutkielma. Telama, Risto, Vuolle, Pauli, Laakso, Lauri Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuslaitos. Helsinki: Government Printing Centre. Tilastokeskus Yrityksen WWW-sivut. Päivitetty Luettu Tommola, Päivi Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa. Joensuun Yliopisto. Maantieteen laitos. Vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden maisteluohjelma. Pro gradu tutkielma. Tuntematon runoilija. Rakkausrunot WWW-sivut. Päivitetty Luettu Verhelä, Pauli & Lackman, Pekka Matkailun ohjelmapalvelut: matkailuelämyksen tuottaminen ja toteuttaminen. Porvoo:WSOY. Vuolle, Pauli & Lyytinen, Tuija (toim.) Ihminen - luonto - liikunta. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (Likes). Vuoristo, Kai-Veikko Suomen matkailun aluerakenne Helsinki: Matkailun edistämiskeskus. Vuoristo, Kai-Veikko Matkailun muodot. Painos 3. p. Helsinki: WSOY. WWF Yhdistyksen WWW-sivut. Ei päivitystietoja. Luettu

53 LIITE 1(1). Kyselylomake MELOJIEN KIINNOSTUS RETKILUISTELUUN 1. Ikä a) alle 18 b) c) d) e) f) g) h) yli Sukupuoli a) nainen b) mies 3. Mikä on nykyinen asuinkuntasi? 4. Perhetyyppi a) yksin asuva d) pariskunta, ei lapsia b) yksinhuoltaja e) pariskunta, lapset muuttaneet pois c) lapsiperhe f) muu 5. Oletko tällä melontaretkellä a) yksin? e) puolison kanssa? b) ystävän/tuttavan kanssa? f) lasten kanssa? c) yhdistyksen/ seuran kanssa? g) luokan/opiskelijaryhmän mukana? d) yritysryhmän kanssa? h) matkanjärjestäjän keräämässä seurueessa? 6. Mitkä seuraavista vaikuttavat eniten haluusi meloa juuri Linnansaaren kansallispuiston alueella? Valitse kolme itsellesi tärkeintä motiivia. a) luonto ja maisemat g) jännityksen kokeminen b) kuntoilu/fyysinen hyvinvointi h) sosiaalinen kanssakäyminen c) virkistäytyminen i) henkinen hyvinvointi d) pako jokapäiväisestä ympäristöstä j) mahdollisuus yksinoloon e) rentoutuminen k) uuden oppiminen f) kulkuväline l) auringosta nauttiminen m) joku muu, mikä?

54 LIITE 1(2). Kyselylomake MELOJIEN KIINNOSTUS RETKILUISTELUUN 7. Liikutko luonnossa myös talvisin? a) kyllä, motiivit b) en, miksi? 8. Kuinka paljon tiedät luonnonjäällä tapahtuvasta retkiluistelusta? a) ei lainkaan tietoa b) olen kuullut lajista c) olen kokeillut d) luistelen satunnaisesti (muutaman kerran talvessa) e) luistelen aktiivisesti/säännöllisesti (viikoittain) 9. Olisitko kiinnostunut tulemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle myös talvella retkiluistelemaan? a) kyllä b) en 10. Missä seurassa retkiluistelisit mieluiten? (valitse kolme mieluisinta numeroin 1-3, jossa numero 1 on kaikista mieluisin) a) yksin? f) puolison kanssa? b) ystävän/tuttavan kanssa? g) lasten kanssa? c) yhdistyksen/ seuran kanssa? h) luokan/opiskelijaryhmän mukana? d) yritysryhmän kanssa? i) matkanjärjestäjän keräämässä seurueessa? e) puolison ja lasten kanssa? j) jonkun muun, kenen?

55 LIITE 1(3). Kyselylomake MELOJIEN KIINNOSTUS RETKILUISTELUUN 11. Arvioi asteikolla 1 5, kuinka kiinnostunut olet seuraavien palveluiden käyttämisestä retkiluistelun ohella mieluisimman seuralaisesi kanssa? (kysymyksessä nro 10 valitsemasi kaikista mieluisin seuralainen) (5=erittäin kiinnostunut, 4=kiinnostaa paljon, 3= en osaa sanoa, 2= kiinnostaa vähän, 1= ei kiinnosta lainkaan) a) mukaan otettava eväspaketti b) mukaan otettava kuuma juoma c) ruokailu (ravintolassa) d) ruokailu (luonnossa) e) nokipannukahvit luonnossa f) opastettu retkiluistelu g) erityinen luistelutapahtuma h) majoituspalvelut i) sauna j) suihku k) luistelusafari+ yöpyminen luonnossa Jokin muu, mikä? 12. Kerro omin sanoin, mitä vetovoimatekijöitä retkiluisteluun liittyy/tulisi liittyä, että luistelet/haluaisit retkiluistella talvisen Linnansaaren kansallispuiston alueella? KIITOS VASTAUKSESTANNE & HYVÄÄ KESÄÄ!

56 LIITE 2. Saatekirje Arvoisat melojat! Tulkaa mukaan kyselyymme kertomaan mielipiteenne retkiluistelun kiinnostavuudesta! Teemme opinnäytetyötä Mikkelin ammattikorkeakoulussa, matkailun liiketoiminnan koulutusohjelmassa. Kyselyllä selvitämme teidän melojien kiinnostusta retkiluisteluharrastukseen. Tuloksia analysoimme kesän ja syksyn 2007 aikana luottamuksellisesti ja tutkimuksen tulokset ovat saatavilla ensi talvena. Kyselylomakkeita on saatavilla niin Järvisydämessä, Oravissa kuin Sammakkoniemen leirintäalueella. Kyselyn voi palauttaa mihin tahansa edellä mainituista paikoista. Olkaa hyvä ja vastatkaa jokaiseen kysymykseen huolellisesti! Sydämellinen KIITOS vastauksistanne! Mukavia kelejä toivoen Marika Kyllönen Tiina Airaksinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu matkailun koulutusohjelma matkailun koulutusohjelma (050) (040)

57 LIITE 3 (1). Englanninkielinen kyselylomake CANOEISTS INTEREST IN TOUR SKATING 1. Age a) under 18 b) c) d) e) f) g) h) over Sex a) female b) male 3. Home town and country? 4. Family type a) single d) family, no children b) single parent e) family, children grown up c) family with children f) other 5. On this trip are you paddling a) alone? e) with a spouse (husband/wife)? b) with a friend/ friends? f) with own children? c) with association/organization? g) with student group? d) with company group? h) with travel agency s group? 6. Which of these factors influence the most into your willingness to paddle especially at the area of Linnansaari National Park? Choose three the most important motives. a) nature and the view g) excitement b) exercising/physical wellfare h) social relations c) recreation i) emotional well-being d) escape from daily life j) possibility to be alone e) relaxing k) learning something new f) canoe as a vehicle l) enjoying the sun

58 LIITE 3 (2). Englanninkielinen kyselylomake m) something CANOEISTS INTEREST IN TOUR SKATING else,what? 7. Do you exercise in nature also in wintertime? a) yes, motives? b) no, why? 8. How much do you know about tour skating in nature ice? a) I have no knowledge at all b) I have heard about it c) I have skated d) I skate randomly (few time in winter) e) I skate reqularly (weekly) 9. Would you be interested in coming to tour skate in Linnansaari National Park area in winter? a) yes b) no 10. In which company would you the most preferably tour skate with? Choose and mark three the most preferable company on the scale 1 to 3, in which number 1 is the most preferable company. a) alone? f) with spouse? b) with a friend / friends? g) with children? c) with association/organization? h) with student group? d) with company group? i) with travel agency s group? e) with spouse and children? j) with someone else, who?

59 LIITE 3 (3). Englanninkielinen kyselylomake CANOEISTS INTEREST IN TOUR SKATING 11. Estimate on the scale 1 to 5 how interested are you in joining following services along with tour skating, when you are tour skating with the most preferable company? (in question 10 mentioned the most preferable company) (5=very interested, 4=much of interest, 3= can not evaluate, 2= some interest, 1= no interest at all) a) take away lunch b) take away hot beverage c) dining (in the restaurant) d) dining (in nature) e) pan coffee in nature f) guided tour skating g) special tour skating event h) accommodation services i) sauna j) shower k) skating safari and staying over the night in nature Something else, what? 12. With your own worlds, which attractions tour skating has/should have that you tour skate/ would tour skate in Linnasaari National Park area in wintertime?

60 LIITE 3 (4). Englanninkielinen kyselylomake CANOEISTS INTEREST IN TOUR SKATING THANK YOU FOR ANSWERING!

61 LIITE 4. Englanninkielinen saatekirje Honoured Canoeist! Please participate in enquiry and tell your opinion about how interesting tour skating is! We are studying tourism in Mikkeli University of Applied Sciences. Now we are doing our final project, in which we clarifying canoeists interest into tour skating. Questionnaires can be found in Oravi, Linnansaari camping Sammakkoniemi and Järvisydän resort village. Questionnaires can be returned in any these places mentioned. Please answer every question accurately! Thank you very much for answering!! Students Marika Kyllönen Mikkeli University of Applied Sciences Tiina Airaksinen Mikkeli University of Applied Sciences Tourism Tourism (050) (040)

62 LIITE 5 (1). Avoimen kysymyksen vastaukset Avoimen kysymyksen 12 vastaukset Helppous lähteä retkiluistelua kokeilemaan: välineet, reitit, majoitus ja ruokailu helposti saatavilla. Kaunis luonto, aurinkoinen talvipäivä. Hyvät baanat! Turvallisuus, joskus vauhti joskus hiljaa nautiskellen, purjeluistelu, kolkkakalastus. Reitti-info netissä. Hyvät luisteluolosuhteet (jäät), kohtuuhintainen majoitus, kuuma sauna. Luistelu lumettomalla luonnonjäällä. Rata ok, mutta ei niin kiinnostava. Saavutettavuus: kaukaa asuvalle valmiit reitit helpottavat päätöstä lähteä retkelle. Ajokilometrejä tulee paljon ja siksi pitää olla varma, että pääsee luistelemaan tiedotus, jäätilanne netissä. Retkeily lasten kanssa: retkiluistelu sopii hyvin pienille lapsille. Vanhemmat voivat vetää lasta valjaissa. Siksi perheille sopivat palvelut vaikuttavat lähtöpäätökseen paljon. Opetus luisteluun, vahvan jään kartta. Vapaus, lähellä luontoa. Jäätilanteen tiedotuspalvelu. Hyväkuntoiset ja mahdollisimman pitkät radat. Hoidetut taukopaikat. Selkeät kartat, joita selviää mahdolliset virtapaikat ym. heikon jään alueet sekä nuotiopaikat. Retken alku-/päätepisteessä parkkipaikka ja peseytymismahdollisuus. Hyvä hyvin hoidettu rata/reitti, turvallisuus, välineiden vuokraus. Reitin pitäisi kulkea pienten saarien välissä. Vuokraus-, majoitus-, ruokailupalvelut. Hyvät säätiedot/nettiyhteydet sääpalveluihin. Nettiyhteydet mökkiin, WLAN tai muu sellainen. Hyvä jää. Mahdollisuus saunoa, varustevuokraus kohtuuhintaan. Rauha, palveluita saatavilla, muttei liikaa porukkaa. Kauniiden talvisten maisemien vuoksi. Moottorikelkkailu ja muu pörinä pitäisi kieltää talvisesta kansallispuistosta. Sinkkunaisia.

63 LIITE 5 (2). Avoimen kysymyksen vastaukset Must be nearer to Germany. I can t imagine doing tour skating for a whole week so there shoud be the possibility to compine it with other winter sports. It shoud be easily accessible (low-cost airlines, buses etc.) accommodation possibilities. Easy to get infomation from the internet (the most thing can be organized from home (in advance). A good webpage. Low-cost airline airport near to the park and/or facilities (bus, car) to get to the park from the airport. Cheap accommodation next to the park. Various skatingtour packets (from the luxurious ones to low-budjet packets). Throughout rescue service in case of emergency. It shoud allow for people with varying degrees od skating ability, e.g. beginners, intermediate etc. The programme shoud also include a day tour without overnight stay. I wont participate in a guided tour! I would prefer marked paths to follow at your own speed and ability with areas to stop and rest at sertain intervals.this is a very nice idea, but because this is probably a onve in a lifetime trip to Finland for me, I will not be able to participate in this adventure.