(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut

Transkriptio

1 Muistio 1(20) Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmän (CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Sisällysluettelo Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän (CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut... 1 Määräyksen tausta ja säädösperusta... 2 Määräyksen valmistelu... 3 Arvio määräyksen vaikutuksista... 3 Vaikutukset viranomaisen toimintaan... 3 Vaikutukset toimijoihin... 3 Määräyksen aikataulu... 4 Määräyksestä viestiminen... 4 CCS YTE:n täytäntöönpanomääräyksen lähtökohdat... 4 Yksityiskohtaiset perustelut... 4 I osa Yleiset määräykset... 4 Soveltamisala... 4 Siirtymäsäännökset... 5 Siirtymäsäännökset kumottaville määräyksille... 7 Vaatimuksenmukaisuuden arviointi... 7 Määritelmät... 8 II osa EU:n teknisten eritelmien vaatimukset... 8 III osa Kansalliset määräykset... 9 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, määräykset... 9 Erityistapauksiin liittyvät määräykset... 9 Avoimiin kohtiin liittyvät määräykset... 9 Luokka A Tietojen tallennus... 9 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset... 9 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK... 9 Liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Veturilaite JKV STM-sovitustiedonsiirtomoduuli Tietojen tallennuslaite ja tietojen tallennus Tietojen tallennuslaite Tietojen tallennus Viestintälaitteet Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, Liikennöintiä varmistavat järjestelmät Varmuusvaatimus Sovellettavat standardit Dokumentointi... 14

2 2 (20) Tekninen turvallisuus Käyttöenergia Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta Asetinlaite Raiteen vapaana olon valvonta Opastin Vaihde ja raiteen sulku Varoituslaitoksen määräykset Merkinantojärjestelmä luokka B, Radan merkit ja niiden asentaminen Merkkeihin liittyvät määritelmät Merkkikohtaiset muutokset Jarrutuskyky Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksellä pannaan täytäntöön komission päätöksellä annettu Euroopan laajuisen ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä ns. CCS YTE (2012/88/EU) ja sen muutos (2012/696/EU). Määräys annetaan rautatielain (304/2011) 74 ja 75 :ien nojalla. Määräyksellä kumotaan 7 voimassa olevaa määräystä: Radan merkit (RVI/872/410/2009) Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009), STM-laite sekä sen testaaminen ja tarkastaminen (RVI/1087/411/2009), 2 W GSM-R-käsiradiopuhelimen käyttäminen ohjaamoradiona (RVI/1050/412/2009), Turvalaitteet rautatiejärjestelmässä (RVI/873/410/2009), Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän 2006/679/EY ja suurten nopeuksien teknisen eritelmän 2006/860/EY liitteen A muuttamisesta tehdyn täytäntöönpanopäätös (RVI/550/700/2006) ja Euroopan laajuisen suurten nopeuksien ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevista yhteentoimivuuden teknisten eritelmien 2006/860/EY ja 2006/860/EY muuttamisesta 2012/463/EU tehdyn täytäntöönpanopäätöksen kohta 2 c. (TRA- FI/917/ /2013). Määräyksellä toteutetaan uudenlaista sääntelyä, jossa yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään kohti yleisempää: määrää jatkossa vain järjestelmän toimintaa koskevista ehdottomista raja-arvoista. Muutoksen perimmäisinä syinä ovat jo voimassa olevat CCS- YTE:n tavoitteet sekä eurooppalaisen sääntelyn harmonisoinnista johtuva kansallisen sääntelyn alati kapeneva toimintakenttä. Sääntelyn harmonisoinnin edetessä kansallista sääntelyä saa antaa vain niiltä rajoitetuilta osa-alueilta, joita eurooppalainen sääntely ei vielä kata. Lisäksi tarkoituksena on poistaa kumottavissa määräyksissä olevia päällekkäisyyksiä sekä parantaa luettavuutta ja hallittavuutta. Päämääränä on, että osajärjestelmän koko säädäntö löytyy yhden määräyksen kautta.

3 3 (20) Määräyksen valmistelu Määräyksen valmistelu aloitettiin 2011 ns. Rahtijärviprojektilla, johon osallistuivat lähes kaikki n vaatimuksenmukaisuustoimialan rautatiealan asiantuntijat. Määräyksiä on työstetty virkatyönä työryhmissä, joissa mukana ovat olleet sta Heidi Niemimuukko, Kaisa Sainio, Jari Nieminen, Une Tyynilä, Esko Sandelin, Ville-Veikko Savolainen, Tomi Anttila, Jouko Linnasaari, Jouko Pirttimäki, Jouni Karhunen, ja Päivi Mäkinen. Valmistelua on tehty kirjoituspöytätyönä, sekä työryhmissä, joihin on kutsuttu tarvittaessa mukaan vaatimuksenmukaisuus- tai sääntelytoimialan asiantuntijoita. Valmistelussa on huomioitu voimassa olevien, kumottavien määräysten sisältö siten, etteivät käytännöt toimijoiden parissa rataverkolla pääsääntöisesti muuttuisi. Toimijoilla määräyksen voimaantulohetkellä käytössä olevat sisäiset ohjeet vastaavat sisällöltään pääsääntöisesti uuden määräyksen sisältöä, ainoastaan viittaukset kumottaviin määräyksiin vanhentuvat. Kumottavien määräysten sisältöä voidaan hyödyntää toimijoiden omassa ohjeistuksessa. Liikennöintiä ja liikenteen ohjausjärjestelmiä rautatiejärjestelmässä koskevasta määräysvalmistelusta on järjestetty infotilaisuudet ja , alustava lausuntokierros , sekä varsinainen lausuntokierros Valmistelun aikana on pidetty useita kokouksia toimijoiden kanssa. järjesti määräysluonnoksesta työpajan Määräys oli viraston sisäisellä lausuntokierroksella Perustelumuistion liitteenä i on n kommentit saaduista lausunnoista kirjoitettuna kahteen taulukkoon. Arvio määräyksen vaikutuksista Vaikutukset viranomaisen toimintaan - Nykyisen yksityiskohtaisen sääntelyn sijasta määrää jatkossa kansallista sääntelyä vaativissa kohdissa järjestelmän toimintaa koskevista ehdottomista raja-arvoista. - Vaatimuksenmukaisuuden tarkastamisessa säädäntö löytyy yhden määräyksen kautta. - Valvonnan rooli korostuu. Vaikutukset toimijoihin - Muutoksen myötä toimijat pääsevät ottamaan entistä suurempaa vastuuta rautatiejärjestelmän turvallisuudesta. Liikenteen ohjausjärjestelmän osalta toimijoille tulee vastuu yksityiskohtaisten ohjeidensa laatimisesta aikaisempaa laajemmin. Toimintatavat/menettelyt ja ohjeiden sisältö ovat valtaosin jo olemassa, joko kumottavissa määräyksissä tai toimijoiden nykyisissä turvallisuusjohtamisjärjestelmien ja ohjeiden sisällöissä. - Määräysmuutoksen jälkeiseen toimintaan siirtymisen onnistumisen kannalta keskeistä on rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteen harjoittajien, mukaan lukien pienet toimijat, saaminen mukaan muutoksen toteuttamiseen. Toimijoiden tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä puitteissa seurata sääntelyn muutoksia ja reagoida niihin. - Koulutustarve lisääntyy aluksi, mutta muutoksen vakiinnuttua koulutustarve tasaantuu ja vähenee. - Yhteistyö viranomaisen ja toimijoiden kanssa sekä toimijoiden välillä lisääntyy.

4 4 (20) Määräyksellä ei ole tiedossa olevia ympäristövaikutuksia eikä vaikutuksia esteettömyyteen. Kustannuksia on arvioitu luokka A kulunvalvontajärjestelmään siirtymisestä, ERTMS-järjestelmän käyttöönottosuunnitelmassa 1 seuraavasti: 10.2 Veturilaitteiden kustannusarviot Koko suomalaiseen junakalustoon (630 laitteistoa) asennettuna ETCS-veturilaitteet van-haan kalustoon asennettuina ovat hinnaltaan suuruusluokkaa vähintään M, riippuen ETCS-tasosta. Hinnat perustuvat vuoden 2006 arvioihin, toteutuneet kustannukset tähän mennessä ovat olleet em. korkeampiakin Ratalaitteiden kustannusarviot ETCS tason 1 varustus maksaisi 1000 rkm:lle laitteistokustannuksina n. 85 M ja ETCS tason 2 varustus noin 200 M. Hinnat perustuvat UNIFE:n vuoden 2004 julkaisemaan hintainformaatioon. Erilainen suunnittelu ja muu työ on siivottu pois luvuista, joten hintahaarukka ratalaitteille voisi olla M riippuen ETCS tasosta eli suuruusluokaltaan sama kuin veturi-laitteissa. Hinnat eivät sisällä asetinlaitteita ja niiden muokkauksia. Määräyksen aikataulu Määräys tulee voimaan Määräyksestä viestiminen Määräysvalmistelusta on viestitty lausuntopyyntöjen ja infotilaisuuskutsujen yhteydessä ja Trafi.fi -verkkosivuilla (ks. tarkemmin kohta Määräyksen valmistelu). CCS YTE:n täytäntöönpanomääräyksen lähtökohdat Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmä perustuu CCS YTE:en, joka pannaan täytäntöön tällä määräyksellä. Määräyksellä täydennetään lisäksi osajärjestelmän vaatimuksia kansallisilla säännöksillä niiltä osin kuin se on mahdollista. Täytäntöönpanomääräys on CCS YTE:n tavoin vähimmäissääntelyä ja velvoittaa toimijoita huolehtimaan toimintatapojen, menettelyjen ja ohjeiden laatimisesta mm. suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tarpeisiin. Yksityiskohtaiset perustelut I osa Yleiset määräykset Soveltamisala Määräystä sovelletaan rautatielain (304/2011) 2 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä rataverkolla käyttöönotettavaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sekä sellaiseen määräyksen voimaan tullessa käytössä olevaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto- osajärjestelmään, jota uudistetaan tai parannetaan siten, että ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmän käyttöönottolupa on tarpeen. Rautatielain RL 2011/ mukaisesti Uuden osajärjestelmän valmistamista tai rakentamista sekä osajärjestelmän parantamista tai uudistamista koskeva suunnitelma on toimitettava lle. Suunnitelman toteutus voidaan käynnistää vasta, kun 1 Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen käyttöönottosuunnitelma -

5 5 (20) virasto on päättänyt, tarvitaanko osajärjestelmän parantamista tai uudistamista koskevan suunnitelman perusteella uusi käyttöönottolupa. Uusi käyttöönottolupa on aina vaadittava, kun suunnitteilla olevat työt voivat vaikuttaa kyseisen osajärjestelmän turvallisuuden yleiseen tasoon. Samalla viraston on ilmoitettava, miten laajasti yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä on sovellettava hankkeeseen. CCS YTE:n lisäksi täytäntöönpanomääräys määrittää käyttöönottolupaprosessin sisällön. Siirtymäsäännökset Kohdassa esitetään aikataulu CCS YTE:n luokka A -järjestelmälle (ERTMS/ETCS). Aikataulu on Suomen rataverkolle tehdyn kansallisen ERTMS-järjestelmän käyttöönottosuunnitelman 2 mukainen. ERTMS käyttöönottosuunnitelman ovat toimijat Dnro RHK:n 1515/630/07 ja VR O 879/062/07, tehdyllä saatteella lähettäneet liikenne- ja viestintäministeriöön edelleen lähetettäväksi Euroopan komissioon. ERTMS- järjestelmä muodostuu yhteenlaskusta ETCS + GSM-R = ERTMS. Luokka A on jaettu junan ja radanvarren ERTMS/ETCS-toiminnoiksi (CCS YTE kohdat ja 4.2.3). Käyttöönottosuunnitelman tiivistelmässä on kerrottu: ERTMS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tiivistelmä Tämä kansallinen toteutussuunnitelma on toteutettu kuvaamaan Suomen kansallista tahtotilaa ja kykyä eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän toteuttamiseen. Suomi ottaa käyttöön nykyisen analogisen linjaradion asemesta rautateiden GSM-R radiopuhelimen, jonka radioverkkorakentaminen on aloitettu ja joka rakennetaan käyttövalmiiksi vuosien välisenä aikana. Radioiden veturiasennukset toteutetaan vuosina Junakulunvalvontapuolella on Suomessa käynnissä veturilaitteissa ns. sovitustiedonsiirtomoduulin (STM) kehitystyö, jonka avulla luotavalla tuotteella ja ETCS-veturilaitteilla asennetuilla junilla voidaan liikennöidä sekä nykyisen junakulunvalvonnan että tulevan eurooppalaisen junakulunvalvonnan ratalaitteilla varustetuilla radoilla. STM kehitystyö on ollut käynnissä vuodesta 2003 ja jatkuu siten, että kaluston varustaminen STM- ja ETCS-veturilaitteilla olisi mahdollista vuodesta 2013 alkaen. Ratalaitepuolella on nykyisen junakulunvalvonnan suhteellisen vähäisen teknisen käyttöiän vuoksi syytä hyödyntää nykyasennuksia pitkälle 2010-luvulle. Ensimmäiset ETCS-radat toteutetaan vuosina , kun kriittinen massa veturilaitteita on asennettu ETCS:n ja STM:n yhdistelmillä, jotka takaavat junien liikennöintikyvyn koko rataverkolla. Tulevissa turvalaitehankinnoissa varaudutaan ETCS tason 1 ja 2 ratkaisujen mahdollisuuteen jälkiasennuksena (esiasennus). Tekniset edellytykset sekä GSM-R:ssä, että ETCS:ssä ovat yhä vuonna 2006 osin puutteellisia ja suomalainen käyttöönotto on siksi suhteellisen varovaista ja riskejä välttävää ja kustannuksia lykkäävää. Vuonna 2006 esiin tulleet ongelmat STM-kehityksessä ovat oleellisesti lykänneet suomalaista ERTMS-toteutusta myöhäisemmäksi. CCS YTE 2012/88/EU kohdassa Junan ERTMS-laitteisto on määrätty: Vuoden 2012 tammikuun 1 päivän jälkeen tilatut tai 1 päivän tammikuuta 2015 jälkeen käyttöönotetut uudet veturit, kiskobussit ja muu ohjaamolla varustettu ja 2 Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen käyttöönottosuunnitelma -

6 6 (20) ilman vetoapua liikkumaan kykenevä liikkuva kalusto on varustettava ERTMSjärjestelmällä. Tämä vaatimus ei koske uusia järjestelyvetureita ja muita uusia vetureita, uusia kiskobusseja tai muuta uutta ohjaamolla varustettua liikkuvaa kalustoa, jos ne on suunniteltu yksinomaan kansalliseen liikenteeseen tai alueelliseen rajanylitysliikenteeseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin asettaa lisävaatimuksia kansallisella tasolla, erityisesti seuraavissa tarkoituksissa: 1. Ainoastaan ERTMS-laitteilla varustettujen veturien pääsy sallitaan ERTMSlaitteilla varustetuille radoille, jotta olemassa olevat kansalliset järjestelmät voidaan poistaa käytöstä, 2. vaaditaan, että uudet järjestelyveturit ja/tai muu uusi ohjaamolla varustettu liikkuva kalusto, myös yksinomaan kansalliseen liikenteeseen tai alueelliseen rajanylitysliikenteeseen suunniteltu kalusto, varustetaan ERTMS-laitteilla. Siirtymäsäännöksen aikarajojen mukaisesti liikkuva kalusto on varustettava ERTMSjärjestelmällä. Siirtymäsäännöstä laadittaessa on huomioitu kansallinen ERTMS käyttöönottosuunnitelma , CCS YTE:n (2012/88/EU kohdat ja 7.3.3, ERTMSkäyttöönottosuunnitelma ja STM-sovitustiedonsiirtomoduulin kehitystyön tilanne. Jos liikkuva kaluston on varustettu ERTMS/ETCS-järjestelmällä, sen käytön mahdollistaminen luokka B -rataverkolla vaatii STM-sovitustiedonsiirtomoduulin. Tällöin JKV-veturilaitetta ei ole välttämätöntä asentaa. STM-sovitustiedonsiirtomoduuli tulee markkinoille vuoden 2014 aikana. Luokan B puheviestitoiminto voidaan toteuttaa GSM-R päätelaitteella, 2 W GSM-R päätelaitteella tai virve-radioverkkoon yhteensopivalla TETRA-standardin 3 mukaisella päätelaitteella. Luokka B puheviestinnässä käytettävää laitteistoa voi käyttää junaliikenteessä 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Vaihtotyö ja vaihtotyöliikenne on täysin kansallista sääntelyä, joten siinä luokan B puheviestitoiminnon jatkamiselle ei ole esteitä. Liikkuvan kaluston ERTMS-järjestelmää koskeva vaatimus ei koske sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön aikana ole ollut kulunvalvontalaitteita, tai liikkuvaa kalustoa, jota ei tulla käyttämään junaliikenteessä tai rataosalla, jota ei ole varustettu vähintään luokan B kuluvalvontalaitteella. Vaatimusta ei sovelleta myöskään jo käyttöönottoluvan saaneeseen, enintään yhdeksäksi kuukaudeksi tilapäisesti käyttöönotettavaan ratatyökoneeseen, jonka suurin nopeus on rajoitettu enintään 80 km/h:ssa. Liikkuvan kaluston ERTMS-järjestelmää koskeva vaatimus ei koske sellaista luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen tai TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu vaihtotyössä/vaihtotyö-liikenteen puheviestinnässä, tai liikkuvan kaluston luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen tai TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu junaliikenteessä 31. joulukuuta 2019 saakka. CCS YTE 2012/88/EU kohdassa Aiempien sukupolvien järjestelmät on lisäksi määrätty: Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aiempien sukupolvien järjestelmien toiminnot ja liitännät pysyvät entisellään, lukuun ottamatta tapauksia, joissa muutokset ovat tarpeen kyseisten järjestelmien turvallisuusongelmien korjaamiseksi. Jos radanvarsilaitteilla ja liikkuvan kaluston laitteilla on käyttöönottolupa olemassa olevalle luokka B kuluvalvontalaitteille, niin on mahdollista käyttää laitteita sellaisenaan teknisen käyttöikänsä loppuun, luvulle asti. 3 European Telecommunications Standards Institute (ETSI) TETRA standards

7 7 (20) Siirtymäsäännökset kumottaville määräyksille Kohdassa on siirtymäsäännös eräille kumottaville määräyksille. Kumottavista määräyksistä radan merkkejä (RVI/872/410/2009) ja rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyviä merkkejä (RVI/1091/412/2009) koskevat määräykset kumotaan uuden määräyksen astuessa voimaan. Kumottavia määräyksiä on noudatettava sellaisinaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka jollei rataverkon haltija ole laatinut tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa. Radan merkit on muutettava annettavan määräyksen mukaiseksi viimeistään merkinantojärjestelmän luokka B yhtenäisyyden tarpeesta johtuen. Vaatimuksenmukaisuuden arviointi Kohdassa esitetään vaatimuksenmukaisuuden arviointi luokka A ja luokka B järjestelmille. Vaatimuksenmukaisuuden arviointi on tehtävä osajärjestelmän osalta rautatielain (304/2011) 45 :n tai yhteentoimivuuden osatekijän osalta lain 49 mukaisesti. Yhteentoimivuuden osatekijöiden ja osajärjestelmän arviointimenettelyt on kuvattu CCS YTE:n (2012/88/EU) kohdissa 6.2 ja 6.3. Sovitustiedonsiirtomoduuli STM:n osalta osatekijän arviointimenettely tehdään CCS YTE:n (2006/679/EY) mukaisesti. Jos STM osatekijää myöhemmin uudistetaan tai parannetaan siten, että se tarvitsee uuden tarkastustodistuksen, arviointi on tehtävä CCS YTE:n (2012/88/EU) kohdan mukaisesti. Vaatimuksenmukaisuuden arvioinnissa tulee huomioida, että CCS YTE:n (2012/88/EU) pakollisten eritelmien ja standardien luettelo on muutettu CCS YTE:llä (2012/696/EU) Eritelmäkokonaisuudella 2 (versio 3) (ETCS versio 3 ja GSM-R versio 0) alkaen. Osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden osatekijän EY-vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävät moduulit on kuvattu komission päätöksessä (2010/713/EU) 4. Komission päätös on täytäntöön pantu n määräyksellä (Trafi/3051/ /2011) 5. Vaatimuksen mukaisuuden arvioinnista on Komission suositus rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta 6 (DV 29 on uudistettavana) Kansallisen sääntelyn puutteiden johdosta Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, avoimiin kohtiin liittyvät määräykset, sekä Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset osalta vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti FI-tarkastuksessa. Tältä osin on sovellettava komission riskien hallinta-asetusta ((EY) N:o 352/2009, jäljempänä CSM tai YTM-asetus) ja sen kohdassa Sovellettavat standardit mainittujen EN standardien menettelyjä, jotka suoritettaisiin hankintayksikön (esim. rautatieliikenteen harjoittaja, rataverkonhaltija, rakentaja, valmistaja tai Euroopan unionin alueelle sijoittautunut edustaja) toimesta. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista 5 Määräys vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjä ja EY-tarkastusmenettelyä koskevista moduuleista 6 Komission suositus (DV29) Rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta

8 8 (20) Luokan B-järjestelmän osalle ja luokka A-järjestelmän osatekijälle hankintayksiköllä tulee olla kansallinen toiminnallinen (Functional Requirements Specification FRS) ja hankkijalla laitteistovaatimus eritelmä (System Requirements Specification SRS) CCS-osajärjestelmän osasta tai osatekijästä FI-tarkastuksen vaatimuksenmukaisuuden tarkastamista varten. CSM-asetus ja kohdassa Sovellettavat standardit mainitut EN standardit tukevat menettelytapaa. Eritelmät tarkastaisi Liikenteenturvallisuusvirasto FI-tarkastuksena. Tarkastuksen jälkeen hankintayksikkö julkaisisi FRS-eritelmän kotisivullaan. Käytännössä hankintayksikkö tarvitsee eritelmät oman hankintatoimensa toteuttamiseksi. (Menettelytapaa on jo noudatettu luokka A-järjestelmän osatekijän STMtiedonsiirtomoduulin osalta.) Komission suosituksen DV 29 mukaan CSM-asetusta voidaan käyttää myös silloin, jos YTE:ään tai kansallisiin sääntöihin ei sisälly vaatimuksia. Tämä koske myös turvallista integraatiota (liitäntöjä). Määritelmät Kohta sisältää määräyksen III osan Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset koskevat määritelmät. Luokkaa A koskevat määritelmät ovat II OSAN CCS YTE:ssä. Kansalliset määritelmät on, jos mahdollista, otettu olemassa olevista määräyksistä. II osa EU:n teknisten eritelmien vaatimukset Määräyksen II osalla pannaan täytäntöön sellaisenaan komission päätökset (2012/88/EU ja 2012/696/EU (CCS YTE). Asiakirjojen laajuudesta johtuen päätökset pannaan täytäntöön ns. viittaustekniikalla. Määräyksessä ja perustelumuistiossa YTE:jä koskevat viittaukset on kohdistettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä olevaan komission päätökseen. Muissa tapauksissa viittaukset kohdistuvat Euroopan rautatieviraston ylläpitämiin erilaisiin luokka A:han (ERTMS/ETCS) liittyviin dokumenttien/eritelmien/standardien rekistereihin ja luetteloihin. Sisällöllisesti täytäntöön pantava CCS YTE on jaettu kahteen rinnakkaiseen järjestelmään: 1. Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän tavoitejärjestelmään luokka A (European Rail Traffic Management System ERTMS / European Train Control System ETCS) o o kansallinen sääntely on rajoitettu vain avoimiin kohtiin toimeenpanosta on kansallinen notifioitu Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen käyttöönottosuunnitelma, Ratahallintokeskus Kansalliseen ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmään luokka B (Junakulunvalvonta JKV ATP-VR/RHK). o o kansallinen sääntely on sallittu CCS YTE:ssä määrätyin rajoituksin Suomen luokka B järjestelmä on ilmoitettu Komissiolle ja se on otettu osaksi CCS YTE:n 2006/679/EY mukaisia kansallisia luokan B järjestelmiä junakulunvalvontalaitejärjestelmän kehittäminen on jäädytetty olemassa olevalle kehitysasteelle luokka B järjestelmään kuuluvien opastimien ja merkkien järjestelmätason parantamiseen voi suhtautua kriittisesti, koska opastin ja merkkimaailma tulee poistumaan 2020 luvulta alkaen, riippuen ERTMS-järjestelmän toteuttamisesta

9 9 (20) III osa Kansalliset määräykset Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, määräykset Erityistapauksiin liittyvät määräykset Kohdassa esitetään CCS YTE:ssä esitettyihin avoimiin kohtiin liittyvät kansalliset vaatimukset. CCS-YTE ei sisällä Suomea koskevia kansallisia erityistapauksia. Avoimiin kohtiin liittyvät määräykset Yksityiskohtaiset tiedot avoimista kohdista on määritetty komission päätöksen CCS YTE:n 2012/696/EU liitteen A taulukon A 2 Pakollisten eritelmien luettelonumero 77 eritelmä ERA/ERTMS/ Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät lausekkeissa. ERA/ERTMS/ eritelmä on määräystä kirjoitettaessa Q4/2013 työryhmätyön alla ERA:ssa. On mahdollista, että lähes kaikki avoimet kohdat on tuolloin ratkaistu ERAn työryhmissä. Komissio antanee eritelmää koskevan CCS YTE:n muutoksen CCS YTEn muuttamispäätöksen/asetuksen yhteydessä vuonna Luonnollisesti täytäntöönpanomääräys on uusittava sen jälkeen. Koska ERTMS/ETCS luokka A järjestelmä tulee Suomessa sovellettavaksi rataverkolle vasta noin vuodesta 2020 alkaen, niin avoimien kohtien soveltaminen ei ehdi tulla ajankohtaiseksi, eikä täten määräyksen kohdat konkretisoidu tehtäviksi. Avoimien kohtien riskien kartoitus on määrätty on ylimenoajaksi joko liikenteen ohjauksesta vastaavalle rataverkon haltijalle tai rautatieliikenteen harjoittajalle määritettäväksi. Jos määrittelytarve konkretisoituu, se tulee käytännössä koskemaan vain Liikennevirastoa ja VR Yhtymää. Tällöin niiden tulisi analysoida avoin kohta ja tehdä siitä riskianalyysin komission CSM-asetuksen mukaisesti. Tieto analysoiduista riskeistä tulee toimittaa lle, jotta se tulisi osaksi vaatimuksenmukaisuuden tarkistamista. Luokka A Tietojen tallennus Luokan A järjestelmässä tietojen tallenteisiin sovelletaan samalla tavoin kuin luokassa B. Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset Kohdassa esitetään määräykset kansallisesta ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmästä, luokka B. CCS YTE:n 2 artiklan 2. kohdan mukaisesti Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luokan B järjestelmien toiminnallisuus, suoritustaso ja liitännät säilyvät nykyisten eritelmien mukaisina, paitsi jos muutoksia pidetään tarpeellisina turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi näissä järjestelmissä. Vastaavasti CCS YTE:n kohdan 3.1 mukaisesti Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla. Kohdassa on kirjoitettu olennaiset vaatimukset vaatimuksenmukaisuuden toteamista ja käyttöönottolupaa varten. Olennaiset vaatimukset voivat olla teknisiä tai toiminnallisia, joilla kuvataan osajärjestelmän osan suunnittelu/rakentamisvaatimuksia. CCS osajärjestelmän käyttöön liittyvät asiat ovat käyttötoiminta ja liikenteenhallinta osajärjestelmää koskevan teknisen eritelmän (OPE YTE) sisältöä. Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK Kohdassa määrätään Suomen rautatiejärjestelmässä käytettävästä luokan B junakuluvalvontajärjestelmästä, joka on notifioitu EU:lle. Kohta sisältää viittauksen CCS YTE:n 2006/679/EY 8 liit- 7 Eritelmä: Interfaces between control-command and signalling trackside and other subsystems INDEX 77 ERA_ERTMS_033281_v10.zip 8 Komission päätös ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä CCS YTE 2006/679/EY

10 10 (20) teeseen B (kohtaan 4. ATP-VR/RHK), jossa esitetään junakulunvalvontajärjestelmän ominaisuudet, valvonnat, reagointi ja toiminnot. Lisäksi CCS YTE:ssä 2012/88/EU on viitattu luetteloon luokan B järjestelmistä, joka esitetään Euroopan rautatieviraston teknisessä asiakirjassa ERA/TD/ , versio Kohta sisältää yleiset määräykset ja velvoitteet toimijoille koskien Junakulunvalvontajärjestelmän luokkaa B, ATP-VR/RHK. Kohdassa edellytetään varustamaan ohjaamolla varustettu ja omalla konevoimalla kulkeva liikkuva kalusto junakulunvalvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK mukaisella laitteella (JKV) tai vaihtoehtoisesti kohdassa STM-sovitustiedonsiirtomoduulilla sekä komission päätöksen CCS-YTE:n mukaisella ETCS-laitteella. Vaatimus ei koske sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei ole sen aktiivikäytön aikana ollut tietojen kulunvalvontalaitteita, eikä liikkuvaa kalustoa, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 80 km/h. Kohta korvaa määräyksen Turvalaitteet rautatiejärjestelmässä RVI/873/410/2009 Kulunvalvonta (JKV) koskevat määräykset. Liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Kohta sisältää yleiset määräykset ja velvoitteet toimijoille koskien Junakulunvalvontajärjestelmän luokan B liikkuvan kaluston laitteita ohjelmistoineen. Veturilaite JKV Kohdassa tarkennetaan Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK veturilaitteen JKV asennuksen ja virheettömän toiminnan tarkastamiseen liittyviä määräyksiä. STM-sovitustiedonsiirtomoduuli Kohdassa määrätään STM-sovitustiedonsiirtomoduulin (STM-moduulin) sekä siihen liittyvän liikkuvan kaluston laitteen ja radanvarsilaitteen eritelmistä. Kohdassa on viittaus Liikenneviraston verkkosivuillaan julkaisemaan kansalliseen toiminnalliseen eritelmään, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot Suomen rataverkolle yhteensopivasta STM-moduulista. Kohdassa määrätään STMmoduulin valmistukseen ja hyväksyttämiseen liittyvät edellytykset. CCS-osajärjestelmän tulevista kansallisista eritelmistä säädetään erikseen vaatimuksenmukaisuuden arviointia koskevassa kohdassa. Kohta korvaa määräyksen STM-laite sekä sen testaaminen ja tarkastaminen (RVI/1087/411/2009). Kumottavan määräyksen korvaava sisältö: Annetut määräykset STM-moduulista määräysosiossa ja vaatimuksenmukaisuus osiossa. Arviointi on edellytetty CCS YTE:ssä 2006/679/EY samoin kuin moduulin rakennetta ja rajapintoja koskevat eritelmät on sen liitteessä A. STM-moduulin kansalliset vaatimukset ovat eritelmän STM-N FRS & GRS & RAMS ATP-VR/RHK 544/068/2011 mukaiset. Tietojen tallennuslaite ja tietojen tallennus Tietojen tallennuslaite Junien kulkuun liittyvien valvontatietojen tallentamiseksi junassa ja rataverkolla tulee olla yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) mukaiset tallennuslaitteet. 9 List of class B systems

11 11 (20) Tietojen tallennusta koskevassa CCS YTE:n kohdassa (2012/88/EU artikla Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2 Luettelo numero 5 eritelmä UNISIG SUBSET-027, sovellettavat versiot ja 3.0.0) on luokka A järjestelmää koskevat vaatimukset tietojen tallennuslaitteelle. Luokka B järjestelmän osalta rataverkon haltijaa ja rautatieliikenteen harjoittajaa velvoittava tietojen tallennusta koskeva vaatimus on annettu komission päätöksen käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevassa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä OPE YTE 2012/757/EU kohdissa (Täytäntöönpanopäätös TRAFI/22100/ /2012 Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta osajärjestelmä): Tietojen tallentaminen Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten: tukemaan turvallisuuden järjestelmällistä valvontaa vaaratilanteiden ja onnettomuuksien estämiskeinona tietojen keräämiseksi kuljettajan, junan ja infrastruktuurin suorituskyvystä ennen onnettomuutta tai vaaratilannetta ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamisesta tai junalaitteista johtuvat syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tapauksen uusiintumisen estämiseksi veturin/vetoyksikön ja kuljettajan suorituskykyyn liittyvien tietojen tallentamiseksi. Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin: tallennuspäivämäärä ja -aika tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta) junan tunniste kuljettajan yksilöinti. Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset on esitetty seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa: se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta) Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot: junan kulkuun liittyvien ratalaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen, jos laitteet sitä varten on asennettu junan kuljettajan ja rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välinen viestintä Valvontatietojen tallentaminen junassa Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot: Seis-opastetta näyttävän opastimen tai kulkutien päätekohdan ohittaminen ilman lupaa hätäjarrutus junan ajonopeus junakulunvalvontalaitteiden (merkinanto) irti kytkeminen tai ohittaminen

12 12 (20) äänimerkin käyttö (vihellin) oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö junaan mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset sen ohjaamon yksilöinti, josta tietoja kerätään tarkastusta varten. Tietojen tallennus Luokka A järjestelmässä muodostuvien tietojen tallenteisiin sovelletaan luokka B järjestelmän kohtaa Tietojen tallennus. Tietojen tallenteet Syntyvien tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tallenteita on säilytettävä vähintään kaksitoista kuukautta, tai kunnes mahdollisessa onnettomuuden vuoksi käydyssä oikeudenkäynnissä on saatu lainvoimainen tuomio. Erityisistä tapahtumista saatuja tallenteita voidaan käyttää koulutukseen useiden vuosien ajan. Tietojen tallennuslaitteen käytöstä muodostuu henkilörekisteri puheviestinnästä syntyvien tallenteiden osalta. Näihin henkilötietoihin sovelletaan henkilötietolain (523/1999) säännöksiä. Rekisterin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö sekä sallitut käyttötarkoitukset käyvät ilmi rautatielain 84 :stä ja sen esitöistä. Rautatielain 84 :n mukaan että pääsy puheviestinnän tallenteisiin on annettu ainoastaan lle onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaan liittyen. Onnettomuustutkintakeskuksen oikeudesta saada tietoja on säädetty turvallisuustutkintalaissa (525/2011). Muilta osin tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia (621/1999). Henkilötietolain mukaan henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 :ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon. Puheviestinnän tallentamisessa käytetyn RAILI-verkon puhetallenteet pyyhkiytyvät yli tietyn ajan (n. 1kk) kuluessa. Kuitenkin tallenteiden säilyttämisaikaa määrätessä on otettu huomioon rautatieonnettomuuksien, vaaratilanteiden ja poikkeamien tutkimustarpeet. Tämän vuoksi tallenteet olisi säilytettävä vähintään 12 kuukautta. Tässä ajassa olisi voitava ratkaista aiheutuuko onnettomuudesta oikeudenkäyntiä. Tallenteiden säilytysaika olisi pidempi tilanteissa, jos onnettomuudesta seuraisi oikeudenkäynti. Kuitenkin näissäkään tapauksissa tallenteita ei tulisi säilyttää kauempaa kuin oikeudenkäynnin kannalta on tarpeen. Näin ollen tallenteisiin sovellettaisiin myös arkistolakia. Tallenteiden säilyttämisajaksi määritelty vähintään 12 kuukautta vastaa lennonvarmistuksen tallenteista annettua säädöstä. Viestintälaitteet Määräyksen mukaisesti luokan B puheviestitoiminto voidaan toteuttaa, seuraavilla tavoin: - CCS YTE:n 2012/696/EU eritelmien mukaisella GSM-R päätelaitteella, joka voi lisäksi olla: - lähetysteholtaan 8W ja varustettuna suodattimella tai muulla teknisellä ratkaisulla käyttöhäiriöiden poistamiseksi - lähetysteholtaan 2 W ja varustettuna suodattimella tai muulla teknisellä ratkaisulla käyttöhäiriöiden poistamiseksi - VIRVE -radioverkkoon yhteensopivalla TETRA-standardin mukaisella päätelaitteella. Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan on huolehdittava viestinnän kuulumisesta kaikille asianosaisille. Tarpeen vaatiessa eri rataverkonhaltijoiden tulee sopia menettelyistä kuuluvuuden varmistamiseksi. Kuuluvuus asianomaisten kesken on varmistettava myös eri teknologioita käytettäessä. ERTMS-järjestelmää käyttöönottoa koskeva määräys on luvun 4 siirtymäsäännöksen 2. kohdassa, joka sisältää myös GSM-R toteuttamisen aikataulun. Olemassa olevaa junaliikenteen luokka B puheviestinnässä käytettävää päätelaitteistoa voi käyttää 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

13 13 (20) Mahdollisessa tilanteessa, jossa Liikennevirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat päättävät siirtyä GSM-R verkon käytöstä VIRVE:n verkkoon, on toimijoiden huolehdittava viestinnän turvallisuudesta. Liikenneviraston on huolehdittava, että mahdollinen VIRVE-verkon käyttö ei ole rataverkolle pääsyn este. Kohta korvaa määräyksen 2 W GSM-R-käsiradiopuhelimen käyttäminen ohjaamoradiona (RVI/1050/412/2009). Kumottavan määräyksen korvaava sisältö: Kansallisena teknisenä määräyssisältönä käytetään GSM-R järjestelmän CCS YTE:n eritelmien sisältöä. Lisäyksenä rinnakkaiseksi järjestelmämahdollisuudeksi tulee virve-radioverkkoon yhteensopiva TETRA-standardin mukainen päätelaite, jonka kansallisena teknisenä määräyssisältönä käytetään ETSI standardien sisältöä. Luokka B järjestelmän osalle on tarkennukset Viestintälaitteet kohdassa mm. käytettävien normien, vaatimuksenmukaisuuden todentamisen ja dataradiotoiminnan osalta. Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, Liikennöintiä varmistavat järjestelmät Kohdassa määrätään rautatiejärjestelmässä käytettävästä luokan B liikennöintiä varmistavista järjestelmistä. Kohdalla korvataan turvalaitteista rautatiejärjestelmässä (RVI/873/410/2009) ja rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009) annetut määräykset siltä osin, kuin ne sisältävät olennaisia vaatimuksia vaatimuksenmukaisuuden toteamista ja käyttöönottolupaa varten. Käyttötoimintaan liittyviltä osilta määräykset kumotaan OPE YTE:n täytäntöönpanomääräyksellä. Kohtaan on sisällytetty aikaisemmista määräyksistä olennaiset vaatimukset. Samalla määräyksen yksityiskohtaisuus on nostettu tasolle, joka ei kavenna osajärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia. Myös soveltamisalaa on tarkennettu siten, että huoltohallit ja vastaavat tilat, sekä raiteet, joilla liikkuu vain museokalustoa on suljettu soveltamisalan ulkopuolelle. Kumottavan määräyksen korvaava sisältö olennaisille vaatimuksille uudelle, uudistettavalle tai parannettavalle osajärjestelmälle tai sen osalle, joita sovelletaan suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa on otsikoitu ja järjestetty seuraavasti: Varmuusvaatimus Kuten aikaisemmissakin määräyksissä, määräyksessä vaaditaan vähintään SIL3-tason varmuusvaatimus liikennöintiä varmistaville järjestelmille. Varmuusvaatimus on tarkennettu koskemaan lukitustietoja käsittelevää osuutta, silloin kun se liittyy junaliikennöintiin. Alueen/paikan, joilla ei ole liitäntää junaliikenteeseen, liikennöintiä varmistavalle järjestelmälle ei ole varmuusvaatimusta. Sovellettavat standardit Standardoinnin kehittymisen myötä nyt edellytetään otettavaksi käyttöön yksilöidyt ENstandardit. Olennaisten vaatimuksien arvioinnin ohjaamiseksi, helpottamiseksi, vaatimuksenmukaisuuden toteamista ja käyttöönottoluvan myöntämisen edellytyksiä varten määrätään sovellettavaksi EN-standardit. EN-standardit, EN Rautateiden luotettavuus, käytettävyys, kunnossapidettävyys ja turvallisuus; EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden hallinta;

14 14 (20) EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien järjestelmien turvallisuus; EN Rautatiejärjestelmissä käytössä olevien avoimet ja suljetut tietoliikennejärjestelmät, sisältyvät CCS YTE:n (2012/88/EU) taulukon A 3 pakollisten standardien luetteloon. Standardi EN Elektronisten ja ohjelmoitavien järjestelmien turvallisuus määrittelee sähköisten ja ohjelmoitavien turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset. Sen elinkaarimallissa turvallisuusvaatimukset kartoitetaan vaara- ja riskianalyysin avulla. Analysoidut turvallisuusvaatimukset muutetaan toiminnallisiksi vaatimuksiksi sekä eheysvaatimuksiksi ja ne kohdennetaan järjestelmään. Eheysvaatimukset on luokiteltu turvallisuustasoiksi (Safety Integrity Level) SIL 0-4. Standardin EN osat ovat: Osa 1: Yleiset vaatimukset Osa 2: Vaatimukset sähköisille/elektronisille/ohjelmoitaville elektronisille turvallisuuteen liittyville järjestelmille Osa 3: Ohjelmistovaatimukset Osa 4: Määritelmät ja lyhenteet Osa 5: Esimerkkejä menetelmistä turvallisuuden eheyden tasojen määrittämiseksi Osa 0: Toiminnallinen turvallisuus ja IEC Dokumentointi Kohtaan on koottu dokumentointivaatimukset osajärjestelmän turvallista käyttöä, kunnossapitoa ja häiriö/poikkeustilanteita varten. Tekninen turvallisuus Kohtaan on koottu liikennettä varmistavien järjestelmissä tarvittavat tekniset turvallisuusvaatimukset yksittäistä järjestelmässä ilmenevää vikaa varten. Käyttöenergia Kohtaan on koottu liikennettä varmistavien järjestelmien käyttöenergian turvaamisvaatimukset. Häiriö/poikkeustilanteissa, kuten virran katkeamis- ja kytkeytymistilanteessa, virransyötön katkos ei saa aiheuttaa järjestelmään tarkoittamatonta toimintoa. Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kohtaan on koottu sivusuojalle, joka suojaa varmistettua kulkutietä, ja ohiajovaralle, joka on varmistettu kulkutielle, teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta Kohtaan on koottu junakulkutielle, vaihtokulkutielle, sekä paikallisluvalle asetetut vaatimukset ja teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Asetinlaite Kohtaan on koottu asetinlaiteelle asetetut vaatimukset ja teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Asetinlaitteen on varmistettava liikennöintiä varmistavien järjestelmien käyttämiseen liittyvät tekniset riippuvuudet siten, että turvallisuudelle asetetut vaatimukset toteutuvat. Asetinlaitteen on valvottava asetinlaitteeseen kytkettyjen liikennöintiä varmistavien järjestelmien loogisia tilatietoja. Asetinlaitteen on voitava lukita liikennöintiä varmistava järjestelmä sähköisesti tiettyyn tilaan ja lukitusten on oltava toisistaan riippumattomia, jos järjestelmällä on samanaikaisesti useampi kuin yksi lukitus samaan tilaan.

15 15 (20) Raiteen vapaana olon valvonta Kohtaan on koottu raiteen vapaana olon valvonnalle asetetut vaatimukset ja, teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Liikennöintiä varmistavaan järjestelmään liitetty raiteisto on varustettava vapaanaolon valvonnalla. Opastin Kohtaan on koottu opastimelle asetetut vaatimukset ja teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Opastimiin kuuluvat merkit ovat radanmerkit osiossa. Opastin-järjestelmille on asetettu vaatimukset käytettävistä opasteista, toiminnallisesta merkityksestä ja teknisestä merkityksestä. Opastimen lampun tai värilasin läpi tulevan valon ja LED-yksikön valon on oltava kuten määräyksen taulukossa 3 on määrätty. Vaihde ja raiteen sulku Kohtaan on koottu vaihteelle ja raiteen sululle asetetut vaatimukset ja teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Varoituslaitoksen määräykset Kohtaan on koottu varoituslaitokselle asetetut vaatimukset ja teknistä toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset. Merkinantojärjestelmä luokka B, Radan merkit ja niiden asentaminen Kohdassa määrätään rautatiejärjestelmässä käytettävästä luokan B Radan merkeistä. Kohta korvaa rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009) ja radan merkeistä (RVI/872/410/2009) annetut määräykset niiltä osin kuin määräykset koskevat olennaisia vaatimuksia vaatimuksenmukaisuuden toteamista ja käyttöönottolupaa varten. Käyttötoimintaan liittyviltä osilta määräykset kumoaa OPE YTE:n täytäntöönpanomäääräys. Osassa määrätään radan merkkien asentamisesta. Merkkiosaa sovellettaisiin koko rataverkolla. Sitä ei kuitenkaan sovelleta huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa sijaitseviin raiteisiin tai museoraiteisiin. Soveltamisala muuttuu hieman aikaisemmasta määräyksestä rautatielain muuttumisen takia. Radan varrella olevien merkkien on oltava määräyksen mukaisia mennessä. Osaan on lisätty säädös, jonka mukaan radalla saa olla myös muun lainsäädännön mukaisia merkkejä. Näitä merkkejä ovat esimerkiksi tieliikennelainsäädännön mukaiset tasoristeysmerkit. Merkeistä säädetään tulevaisuudessa vain yhdessä määräyksessä määräysten selkeyttämiseksi. Jos jotain merkkiä halutaan muuttaa tai tarvitaan uusia merkkejä, tulevaisuudessa riittää, että muutetaan vain yhtä määräystä. Merkkien tarkoitukset on luettavissa varsin selkeästi siitä, minne ja miksi merkki pitää asentaa. Ainoastaan Erotusjakso alkaa ja päättyy merkeissä tarkoitus eroaa merkittävästi itse asennusohjeesta. Erotusjakso alkaa merkki tarkoittaa, että sähkövetoisen kaluston kuljettajan on avattava yksikön pääkatkaisija ja Erotusjakso päättyy -merkki tarkoittaa, että sähkövetoisen yksikön pääkatkaisija voidaan sulkea. Merkkeihin liittyvät määritelmät Määritelmät ovat aikaisemman määräyksen mukaisia; luukuun ottamatta seuraavia määritelmiä: Uuden määritelmän mukaan Näkemä on raiteen keskeltä, korkeudelta 2000 ± 1000 mm kiskon selän yläpuolella, todettu etäisyys, jolta opastin tai merkki on nähtävissä silloin, kun viereisillä raiteilla on liikkuvaa kalustoa. Käytännössä määritelmä ei ole muuttunut mitenkään, siihen on vaan lisätty jo edellisessä määräyksessä muualta ilmennyt edellytys, että näkemää tulkittaessa on oletettava, että viereisillä raiteilla on liikkuvaa kalustoa.

16 16 (20) Lisäksi määritelmiin on lisätty ensimmäisen ja toisen luokan liikenteenohjauksen määritelmät. Aikaisemmin puhuttiin liikenteenohjauksen piirissä olevista alueista, nykyään kaikkien rataverkonhaltijoiden on varmistettava alueellaan liikenteenohjaus, mikä voidaan järjestää myös siten, että alueella liikkuvat yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan. Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus tarkoittaa liikenteenohjausta, jossa liikenteenohjauksesta vastaava taho ohjaa liikennettä keskistetysti liikenteenohjauskeskuksesta tai paikallisesti asetinlaitteesta. Toisen luokan liikenteenohjaus tarkoittaa, että liikenteenohjaus on järjestetty muuten kuin keskitetysti esimerkiksi siten, että alueella liikkuvat yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan. Seuraavat määritelmät on poistettu tarpeettomana: Pitkä vaihde ja lyhyt vaihde. Merkkien asettamista koskevia määräyksiä on yleistetty huomattavasti. Asennusta kuvaavien tarkkojen mittojen sijaan on annettu vain yleiset määräykset siitä, että merkin on oltava luettavissa kaikissa olosuhteissa. Lisäksi asennusmääräyksiä on pyritty yleistämään siten, että suurin osa merkkien asentamista koskevista säännöistä on yleisessä osiossa ja niitä sovelletaan kaikkiin merkkeihin ellei merkkikohtaisesti toisin määrätä. Yleisinä määräyksinä merkin asentamisesta säädetään, että merkin on oltava luotettavasti kiinnitetty ja että merkkiä ei saa asentaa vaihteen kohdalle siten, että merkin tarkoittamasta raiteesta voisi erehtyä. Aikaisemmassa määräyksessä olleiden liitteiden tietosisältö on tarpeellisilta osin pyritty sisällyttämään itse määräykseen. Asennusluokista on luovuttu kokonaan. Joidenkin merkkien kohdalle ei saa edelleenkään asentaa muita merkkejä, ja jotkut merkit on asennettava asennuskohdassaan ylimmäksi verrattuna muihin merkkeihin, mutta siitä on säädetty merkkikohtaisesti. Tulevaisuudessa on rataverkon haltijan vastuulla, että merkit asennetaan siten, että ne näkyvät radalle. Rataverkonhaltijan ohjeen mukainen merkki ei saa tarkoittaa samaa asiaa kuin tämän määräyksen tai muun lainsäädännön mukainen merkki eli jos määräyksessä on tiettyä asiaa tarkoittava merkki, asian kuvaamiseen ei saa käyttää rataverkonhaltijan ohjeen mukaista merkkiä. Rataverkonhaltijan ohjeen mukaiset merkit eivät myöskään saa olla ristiriidassa tämän määräyksen tai muun lainsäädännön mukaisen merkin kanssa. Rataverkonhaltijan ohjeen mukaisten merkkien sijoittamista koskevaa määräystä on tarkennettu siten, että rataverkonhaltijaan ohjeen mukaiset merkit eivät saa häiritä tässä määräyksessä tai muussa lainsäädännössä kuvattujen merkkien havaitsemista tai tarkoituksen ymmärtämistä. Rataverkonhaltijan on laadittava ohjeet merkkien asentamisesta ja mahdollisista täydentävistä merkeistä ja merkinnöistä. Ohjeet on annettava rautatieliikenteenharjoittajien saataville. Liikennevirastolla on perinteisesti ollut varsin kattavat ohjeet merkkien asentamisesta. Kyseiset ohjeet ovat julkisia, joten myös muut rataverkon haltijat voivat tutustua niihin, ja käyttää niitä tarvittaessa omassa toiminnassaan ja ohjeistuksessaan. Käytettyjä nuolia koskeva taulukko on siirretty määräyksen sisälle. Merkin poistamista koskevia määräyksiä on muutettu siten, että uuden määräyksen mukaan käytöstä poissa oleva merkki on peitettävä merkin muotoisella peitelevyllä tai suojalla. Pysyvästi poistettava merkki on poistettava 30 päivän kuluessa käytöstä poistamisesta. Merkin kohdalla on kuva merkistä ja merkin päämitat. Joillakin merkeillä on tulevaisuudessa kaksi merkkikokoa aiemman yhden sijaan. Merkkikohtaiset muutokset Nopeusmerkki: Nopeusmerkin käyttötarkoitusta on yksinkertaistettu, määräyksen mukaan Nopeusmerkillä T-101A tai T-101B on osoitettava nopeus JKV/ETCS-ratalaitteilla varustetulla raiteil-

17 17 (20) la, jos se on vähintään 10km/h ja enintään 70 km/h ja raiteen suurin nopeus junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustamattomalla raiteella. Tilapäinen nopeusrajoitus on aina osoitettava nopeusmerkillä riippumatta nopeusrajoituksen suuruudesta. Nopeusmerkillä ei saa osoittaa raiteen suurinta nopeutta 35 km/h. Lisäksi on tarkennettu nopeusmerkin asentamista vaihteeseen Määräyksellä ratkaistaan pääopasteettomien rautatieliikennepaikkojen poikkeavien raiteiden nopeuden merkitsemisen ongelma. Vaihtoehtoisesti asianmukainen merkitseminen voi edellyttää koko rautatieliikennepaikan raiteen suurimman nopeuden rajoittamista vaihteiden poikkeavien raiteiden raiteen suurimman nopeuden mukaisiksi. Nopeusmerkin etumerkki: Nopeusmerkin etumerkkiä (T-102A tai T-102B) on käytettävä osoittamaan, että metrin päässä merkistä on Nopeusmerkki, jossa nopeus on laskeva. Lisätty uusia tilanteita, jolloin nopeusmerkin etumerkki ei saa käyttää: raiteen suurinta nopeutta alennetaan enintään 30 km/h tai nopeutta alennetaan nopeudesta 90 km/h tai suuremmasta nopeudesta nopeuteen 50, 60 tai 70 km/h. Jälkimmäinen koskee ainoastaan JKV-varusteltuja rataosia. Jos JKV veturilaite ei ole toiminnassa, nopeuden alentamista enintään 30 km/h toteutuu. Merkitty nopeus päättyy T-110 tai T110-A käytetään osoittamaan, että merkkiä edeltävän Nopeusmerkin tai Erityiskohteen nopeusmerkin osoittama nopeus päättyy raiteella, jolla suurin opeus osoitetaan 35 km/h nopeutta osoittavalla opasteella. Merkitty nopeus päättyy -merkin jälkeen on voimassa nopeus 35km/h. JKV-nopeus: poistettu "ja jolla raiteen suurin nopeus on vähintään 80 km/h Erityiskohteen nopeusmerkki. Merkin asentamissääntöjä yksinkertaistaan. Uuden määräyksen mukaan merkkiä saa käyttää vain raiteella, jolla raiteen suurin nopeus on ennen merkkiä 35 km/h. Jos merkkiä haluttaisiin käyttää raiteella, jossa raiteen suurin nopeus on enemmän kuin yllä mainittu, täytyy nopeus ensin laskea pienemmäksi. Laske virroitin merkillä on osoitettava kohta, jota ei saa ohittaa virroitin nostettuna. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin. Laske virroitin etumerkki on sijoitettava m ennen Laske virroitin merkkiä. Tähän Yleisesti ottaen aikaisempi etäisyysvaatimus metriä on riittävä, mutta kolmi- ja useampiraiteisilla rataosilla merkin sijoittamisessa voi olla haasteita, jota väljennyksellä toivotaan lievennettävän. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin Seis -merkillä on osoitettava kohta, jonka ohittamiseen vaihtotyössä tarvitaan liikenteenohjauksen lupa. Merkkiä saa käyttää vain ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Merkki on asennettava ylimmäksi suhteessa samassa asennuskohdassa oleviin muihin merkkeihin. Seislevyä on käytettävä osoittamaan paikka, jonka ohi ei saa liikennöidä Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h. Merkki voi olla kääntyvä. Kääntyvyys on lisätty, koska merkkiä käytetään esimerkiksi porteissa ja hallien ovissa. Liikennöinnin raja-merkki on uusi merkki. Sillä on osoitettava liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h. Merkin kanssa samaan sijoituskohtaan ei saa sijoittaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä. Liikennöinnin raja -merkillä osoitetaan pysyvästi liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen. Merkin käyttöönoton jälkeen Seislevyllä osoitetaan ainoastaan tilapäisesti liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen. Veturin ajokieltomerkin nimi on muutettu Ajokieltomerkiksi: sitä käytetään osoittamaan, että omalla konevoimalla raiteella liikkuvan kalustoyksikön liikennöinti on kielletty. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35km/h.