Määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmästä

Transkriptio

1 1 (53) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohdat 4, 7 ja 10 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/88/EU Euroopan laajuisen ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmästä ja päätöksen 2012/88/EU muuttamisesta annettu komission päätös 2012/696/EU. Muutostiedot: Kumoaa: Radan merkit (RVI/872/410/2009), Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009), STM-laite sekä sen testaaminen ja tarkastaminen (RVI/1087/411/2009), 2 W GSM-R-käsiradiopuhelimen käyttäminen ohjaamoradiona (RVI/1050/412/2009), Turvalaitteet rautatiejärjestelmässä (RVI/873/410/2009), Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän 2006/679/EY ja suurten nopeuksien teknisen eritelmän 2006/860/EY liitteen A muuttamisesta tehdyn täytäntöönpanopäätös (RVI/550/700/2006) ja Euroopan laajuisen suurten nopeuksien ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevista yhteentoimivuuden teknisten eritelmien 2006/860/EY ja 2006/860/EY muuttamisesta 2012/463/EU tehdyn täytäntöönpanopäätöksen kohta 2 c. (TRAFI/917/ /2013). Määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmästä SISÄLTÖ 1 SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A Erityistapaukset Avoimet kohdat Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat Toimintavarmuutta ja käyttö-varmuutta koskevat vaatimukset Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomiset ominaisuudet Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i ja uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i junassa Uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunua, metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, Helsinki puh , faksi Y-tunnus

2 2 (53) Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset Liikkuvan kaluston massaan sisältyvän metalliosien paino Liikkuvan kaluston impedanssit Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja sähkömagneettisille kentille Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot Sähkömagneettisten kenttien häiriöt Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan ajovirran komponentit Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) turvallisuusvaatimukset Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat Tietojen tallennus OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, JKV-veturilaite Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM Tietojen tallennuslaite Tietojen tallennus Viestintälaitteet Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat järjestelmät Varmuusvaatimus Sovellettavat standardit Dokumentointi Tekninen turvallisuus Käyttöenergia Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta Junakulkutielle asetetut vaatimukset Vaihtokulkutielle asetetut vaatimukset Paikallisluvalle asetettu vaatimus Asetinlaite Junakulkutie Vaihtokulkutie Paikallislupa Avainsalpalaite Asetinlaitteen ohjauspyyntö Kulkutien automaattinen varmistaminen Raiteen vapaanaolon valvonta Opastin Opastimen ohjaus ja valvonta Opastimen poistaminen käytöstä Vaihde ja raiteensulku Varoituslaitoksen määräykset Varoituslaitoksen toiminta Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen Merkin poistaminen... 53

3 3 (53) 2.4 Jarrutuskyky... 53

4 4 (53) I OSA YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 SOVELTAMISALA 1. Tätä määräystä sovelletaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmään rautatielain (304/2011) 2 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä rataverkolla. Tätä määräystä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sekä tämän määräyksen voimaan tullessa käytössä olevaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään, jota uudistetaan tai parannetaan siten, että ohjaus-, hallintaja merkinanto osajärjestelmän käyttöönottolupa on tarpeen. 2. Tämän määräyksen III osaa Kansalliset vaatimukset sovelletaan II osan CCS YTE:ssä 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutoksessa 2012/696/EU mainituissa seuraavissa kansallista sääntelyä vaativissa kohdissa: YTE:en sisälletyissä erityistapauksissa, ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokka A avoimia kohtia koskevissa kansallisissa määräyksissä, ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B vaatimuksiin liittyvissä määräyksissä ja ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A ja luokka B välisiin liitäntöihin liittyvissä määräyksissä. 3. Tällä määräyksellä pannaan kansallisesti täytäntöön komission päätöksellä annettu Euroopan laajuisen ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, jäljempänä CCS YTE 2012/88/EU ja päätöksen CCS YTE 2012/88/EU muuttamisesta annettu komission päätös 2012/696/EU. CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutos 2012/696/EU viittaus on esitetty tämän määräyksen II osassa. Määräystä sovellettaessa on otettava huomioon, että alla taulukossa 1 mainitut liitteet korvataan taulukossa 2 mainituilla liitteillä. CCS YTE:ä 2012/88/EU artikla 7 mukaisesti on noudatettava taulukossa 2 mainittua eritelmäkokonaisuutta 2 (versio 3) alkaen. Taulukko 1 II OSA CCS YTE 2012/88/EU Liite A Viitetiedot: Taulukko A 1 Liite A Viitetiedot: Taulukko A 2 Pakollisten eritelmien luettelo Liite A Viitetiedot: Taulukko A 3 Pakollisten standardien luettelo Liite G Avoimet kysymykset Taulukko 2 II OSA CCS YTE 2012/696/EU Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 1 Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 2 Pakollisten eritelmien luettelo Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2, ETCS versio 2 ja GSM-R versio 0) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3, ETCS versio 3 ja GSM-R versio 0) Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 3 Pakollisten standardien luettelo Liite II Liite G Avoimet kohdat

5 5 (53) 2 MÄÄRITELMÄT Määritelmät koskevat määräyksen III osan kohtaa 2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset. Ajonesto (2.2) Ajon salliva opaste (2.1) Ajonesto on raideosuudelle, tai keskitetylle vaihteelle asetinlaitteessa asetettu tila, joka estää kulkutien varmistamisen kyseisen raideosuuden tai keskitetyn vaihteen kautta normaalilla kulkutiekomennolla. on jokin opastimella ilmaistava opaste, joka ei velvoita yksikköä pysähtymään opastimen eteen. Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus (2.3) tarkoittaa että liikenteenohjaus on järjestetty siten, että liikenteenohjauksesta vastaava taho ohjaa liikennettä keskitetysti liikenteenohjauskeskuksesta tai paikallisesti asetinlaitteelta. JKV-järjestelmä (2.3) JKV-ratalaite (2.3) JKV-veturilaite (2.3) Junaliikenteellä (4) Junan jarrutuskyky (2.4) on JKV-ratalaitteiden ja JKV-veturilaitteiden muodostama kokonaisuus. on radassa oleva JKV-järjestelmään kuuluva laite. on luokka B junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK liikkuvan kaluston laite jolla varmistetaan liikkuvan kaluston turvallinen liikennöinti. tarkoitetaan yksiköiden liikennöintiä junaliikenteestä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. on käsite, joka ilmaisee junan kykyä pysähtyä määritetyllä matkalla kaikissa olosuhteissa. Kulkutien automaattinen varmistaminen ( ) on asetinlaitteen toiminto, jossa asetinlaite antaa itselleen ohjauspyynnön ennalta asetetun vaatimuksen täyttyessä. Kulkutievaihde (2.2.11) Kulkutieraide (2.2.11) Liikennepaikka (2.3) Linjavaihteella (2.3.2) on vaihde, jonka kautta varmistetaan kulkutie vaihteen molempiin haaroihin. on raide tai sen osa, joka voi olla osana juna- tai vaihtokulkutietä. on alue, jonka rataverkon haltija on määritellyt liikennepaikaksi. Liikennepaikan alueen raja on Liikennepaikka alkaa kohdalla. Liikennepaikan raja kuuluu liikennepaikkaan. tarkoitetaan liikennepaikan ulkopuolella sijaitsevaa vaihdetta.

6 6 (53) Lukitusjärjestelmä (2.2) Nopeusrajoitus (2.3.2) Näkemä (2.3.1) Ohiajovara (2.2.6) Opastimella (2.2) Opastinjärjestelmällä (2.2) Paikallisluvalla (2.2.7) Paikallisluparyhmällä (2.3.2) Raideväli (2.3.2) Raiteen suurin nopeus (2.3.) Rautatieliikennepaikka (2.3.) Sivusuoja (2.2.6) Suurin nopeus (2.3.2) Tasoristeys (2.2.12) Tilapäinen nopeusrajoitus (2.3) on järjestelmä (esimerkiksi avattava silta, portti, puomi tai ajolangan nostolaite), jonka tilaa valvotaan osana juna- ja vaihtokulkutien vaatimuksia, ja joka perusasennossa ollessaan mahdollistaa raiteen liikennöinnin. on kalustosta tai kaluston ja kuorman yhdistelmästä aiheutuva nopeus km/h, joka kyseisellä alueella enintään on mahdollinen. on raiteen keskeltä, korkeudelta 2000 ± 1000 mm kiskon selän yläpuolella, todettu etäisyys, jolta opastin tai merkki on nähtävissä silloin, kun viereisillä raiteilla on liikkuvaa kalustoa. on junakulkutien päätekohdan jälkeinen suojaosuus, jonka avulla huomioidaan riski siihen, että junaa ei saada pysähtymään varsinaisen junakulkutien päätekohtaan mennessä. tarkoitetaan laitetta, jonka avulla yksikölle ilmaistaan opaste. tarkoitetaan opastimia, jotka on kuvattu opastinjärjestelmän kuvauksessa ja joiden rakenne ja opasteiden ilmaisut ovat samankaltaisia. tarkoitetaan tilaa, jossa paikallislupa-alueella liikennöinti on suojattu sekä alueella olevien vaihteiden pysäytyslaitteiden ja raiteensulkujen kääntäminen on mahdollista paikallisesti. tarkoitetaan siihen osoitettuja vaihteita, raiteensulkuja, avainsalpalaitteita ja raideosuuksia. Paikallisluparyhmään liittyvät kyseiselle paikallisluparyhmälle sivusuojan antavat turvalaite-elementit. on kahden samalla radalla olevan vierekkäisen raiteen keskilinjojen välinen lyhin etäisyys kiskon selän korkeudella. on raiteen suurin käytettäväksi sallittu nopeus km/h on liikennepaikka, seisake tai linjavaihde. on menetelmä juna- ja vaihtokulkutien sekä paikallislupa-alueen suojaamiseksi. on nopeus km/h, joka on teknisesti, toiminnallisesti tai tilannekohtaisesti enintään mahdollinen. on tien ja rautatien tasoristeys samassa tasossa. Nopeus km/h, joka raiteelle on tilapäiseksi määrätty.

7 7 (53) TETRA ( ) on European Telecommunications Standards Institute (ETSI) vahvistama standardoitu Terrestrial Trunked Radio teknologia viranomaiskäyttöön. Toisen luokan liikenteenohjaus (2.3.2) tarkoittaa että liikenteenohjaus on järjestetty muuten kuin keskitetysti esimerkiksi siten, että alueella liikkuvat yksiköt vastaavat itse liikennöinnistään. Varoituslaitos (2.2.12) Veturi (2.3.2) VIRVE ( ) on järjestelmä, jonka avulla tienkäyttäjää varoitetaan tasoristeystä lähestyvästä yksiköstä valo- ja ääniopasteella sekä puomilaitoksessa lisäksi laskeutuvien tiepuomien avulla. on omalla konevoimalla raiteella liikkuva kalustoyksikkö. on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. 3 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI 1. Määräyksen II osan (CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE 2012/696/EU) osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä osajärjestelmän osalta rautatielain 45 :n tai yhteentoimivuuden osatekijän osalta lain 49 mukaisesti. 2. Määräyksen III osan luvun 1 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, avoimiin kohtiin liittyvät määräykset vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain 65 :n mukaisesti FI-tarkastuksessa 3. Määräyksen III osan luvun 2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset osalta vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti, seuraavin poikkeuksin: uudistettaessa ja parannettaessa kohdan 2.1(4) mukaista sovitustiedonsiirtomoduulia STM (STM-moduuli), on sen ja liikkuvan kaluston ETCS-laitteiston välisen liitännän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain 49 mukaisesti ja kansallisten vaatimusten osalta 65 :n mukaisesti FI-tarkastuksessa (CCS YTE 2012/88/EU ) ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokkaan B käyttöönotettavalle tai aikaisemmin käyttöönotetulle, osajärjestelmälle, sen osalle tai osatekijälle, jota ilmoitettu laitos ei ole tarkastanut, on tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi rautatielain 45 (osajärjestelmä) tai 49 (osatekijä) mukaisesti silloin kun se liitetään luokka A järjestelmään (CCS YTE 2012/88/EU taulukko 6.2) uudessa luokka A ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmässä, uudistettaessa tai parannettaessa sitä, sen osaa tai osatekijää on sovellettava CCS YTE 2012/696/EU mukaista Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3, ETCS versio 3 ja GSM-R versio 0). 4. CCS osajärjestelmän FI-tarkastuksessa vaatimuksenmukaisuudenarviointi on tehtävä komission antamassa riskien arviointia koskevassa yhteisessä turvallisuusmenetelmä-

8 8 (53) asetuksessa (EY) N:o 352/ tai määräyksen III osan kohdassa mainittujen EN-standardien menettelyjä noudattaen. komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 402/ riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä korvaa asetuksen (EY) N:o 352/ päivästä toukokuuta 2015 alkaen. 5. FI-tarkastuksen vaatimuksenmukaisuudenarviointia varten on oltava seuraavat menettelyt: hankintayksikön on laadittava kansallinen toiminnallinen eritelmä (Functional Requirements Specification FRS) CCS-osajärjestelmän osasta tai osatekijästä FItarkastuksen vaatimuksenmukaisuuden tarkastamista varten, jonka jälkeen hankintayksikön on julkaistava tarkastettu eritelmä kotisivuillaan kansallisen FRS- eritelmän ja hankkijan laatiman laitteistovaatimuseritelmän (System Requirements Specification SRS) vastaavuuden tarkastaa Liikenteenturvallisuusvirasto FI-tarkastuksessa. 6. Mitä tässä määräyksessä säädetään rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan velvollisuuksista, koskee myös hankintayksikköä. 4 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 1. Komission päätös 2012/88/EU ja sen muuttamista annettu komission päätös 2012/696/EU on esitetty viittauksena tämän määräyksen II osassa. Komission päätöksiä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus- ja hallintajärjestelmän luokka A Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä ERTMS/ETCS, rataverkolle tehdyn kansallisen ERTMSjärjestelmän käyttöönottosuunnitelman 3 mukaisesti. 2. Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän luokka B järjestelmä, joka tarvitsee käyttöönottoluvan, on korvattava tai varustettava rinnakkaisesti ERTMS-järjestelmällä silloin kun kyseessä on: uusi veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu tai muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto, joka on tilattu 1. päivänä tammikuuta 2014 jälkeen tai käyttöönotettu 1. päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen uudistettava tai parannettava veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu tai muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto, joka on tilattu 1. päivänä tammikuuta 2017 jälkeen tai käyttöönotettu 1. päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen uusi, uudistettava tai parannettava radanvarren toiminto, joka on tilattu 1. päivänä tammikuuta 2022 jälkeen tai käyttöönotettu 1. päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen. Liikkuvan kaluston ERTMS-järjestelmää koskeva vaatimus ei koske: sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön aikana ole ollut kulunvalvontalaitteita, liikkuvaa kalustoa, jolla ei liikennöidä junaliikenteessä tai rataosalla, jota ei ole varustettu vähintään luokan B kulunvalvontalaitteella 1 Komission asetus riskien arvioinnista (CSM-asetus) 2 Komission asetus riskien arvioinnista (CSM-asetus) 3 Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen toteuttamissuunnitelma

9 9 (53) tilapäisesti, enintään kahdeksaksi kuukaudeksi kalenterivuodessa, käyttöönottoluvan muualla kuin Suomessa saaneeseen, käyttöönotettavaan ratatyökoneeseen jonka suurin nopeus on rajoitettu enintään 80 km/h:ssa. luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen tai TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu vaihtotyön puheviestinnässä liikkuvan kaluston luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen tai TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu junaliikenteessä 31. joulukuuta 2019 saakka. 3. Kumottavia määräyksiä radan merkeistä (RVI/872/410/2009) ja rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009) on noudatettava sellaisinaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka, jollei rautatieliikenteen harjoittaja ja rataverkon haltija ole laatinut tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa. 4. Radan merkit on muutettava kohdan 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen mukaisiksi 31. päivään joulukuuta 2015 mennessä, jonka jälkeen radalla saa olla vain tämän määräyksen, muun lainsäädännön tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisia merkkejä.

10 10 (53) II OSA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ Komission päätös 2012/88/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 4 (jäljempänä CCS YTE). CCS YTE:n sisältämät pakolliset eritelmät ja standardit on julkaistu Euroopan rautatieviraston (ERA) ylläpitämässä taulukoissa: Annex A amended for ETCS Baseline 2 and GSM-R Baseline 0 5 Set of specifications # 1 (ETCS baseline 2 and GSM-R baseline 0) List of Mandatory EN Standards 6 CCS YTE:n sisältämät eritelmät ja standardit on esitetty Euroopan rautatieviraston ylläpitämässä taulukossa: List of Informative Specifications 7 Komission päätös 2012/696/EU Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun komission päätöksen 2012/88/EU muuttamisesta 8. Komission päätöksen 2012/696/EU päätöksen sisältämät pakolliset eritelmät on esitetty Euroopan rautatieviraston ylläpitämässä taulukossa: New Annex A for ETCS Baseline 3 and GSM-R Baseline 0 9. CCS-YTE:n sisältämän ERTMS/ETCS-järjestelmän muuttujien arvojen määritykseen liittyvät vastuualueet ja tehtävät (eritelmä SUBSET-054) on esitetty Euroopan rautatieviraston ylläpitämässä asiakirjarekisterissä: Document Register 10 4 Komission päätös CCS YTE 2012/88/EU: 5 Annex A amended for ETCS Baseline 2 and GSM-R Baseline 0: 0.aspx 6 List of Mandatory Standards: 7 List of Informative Specifications: 8 Komission päätös CCS YTE 2012/696/EU: 9 New Annex A for ETCS Baseline 3 and GSM-R Baseline 0: 10 ETCS Variables of Technical document

11 11 (53) III OSA KANSALLISET MÄÄRÄYKSET 1 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A 1.1 Erityistapaukset Komission päätökset (CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE 2012/696/EU) eivät sisällä Suomea koskevia erityistapauksia. 1.2 Avoimet kohdat Avoimet kohdat on lueteltu komission päätösten CCS YTE 2012/88/EU ja komission päätöksen CCS YTE 2012/696/EU liitteissä G. Yksityiskohtaiset tiedot avoimista kohdista on määritetty komission päätöksen CCS YTE:n 2012/696/EU liitteen A taulukon A 2 Pakollisten eritelmien luettelonumero 77 eritelmä ERA/ERTMS/ Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät lausekkeissa. Alla olevissa kohdissa sovelletaan seuraavia määräyksiä eritelmäkokonaisuudelle 1 (versio 2) ja eritelmäkokonaisuudelle 2 (versio 3) Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Avoimet kohdat; Liite A Taulukko A2) Junan jarrutuskykyä (ETCS) koskevaa avointa kohtaa sovelletaan ainoastaan taulukon A 2 kohtaan 15 ERA SUBSET-108. Tämän avoimen kohdan osalta on noudatettava luokka B:lle annettuja määräyksiä, jotka on annettu kohdassa 2.4 Junan jarrutuskyky. Avoin kohta on ratkaistu ETCS:n version 3 osalta Liitteen A taulukossa A 2 olevassa kohdassa 4 (UNISIG SUBSET-026) ja kohdassa 13 (UNISIG SUBSET-040) Toimintavarmuutta ja käyttö-varmuutta koskevat vaatimukset Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCC YTE 2012/88/EU ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Avoimet kohdat; Liite A Taulukko A2 kohta, 28, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava junan ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston ETCS toimintavarmuutta/käyttövarmuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka täyttävät määräyksen III-OSA:n kohdassa esitettyjen standardien periaatteet. Määritetyt vähimmäisvaatimukset on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomiset ominaisuudet Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU liite G 51 kohta kuljettajan ja koneen välisen liitännän ergonomiset näkökohdat; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2 kohta 51) Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomisia Version 3 osalta ei ole soveltamisalaa. 11 Eritelmä: Interfaces between control-command and signalling trackside and other subsystems INDEX 77 ERA_ERTMS_033281_v10.zip

12 12 (53) ominaisuuksia koskevaa avointa kohtaa sovelletaan ainoastaan taulukon Liite A taulukko A 2 kohta 51. ETCS-järjestelmään liittyvän kuljettajan käyttöliittymästä (DMI) on rautatieliikenteen harjoittajan tehtävä arviointi ergonomisista ominaisuuksista Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE 2012/88/EU kohta ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Pyörän vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava pyörän vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin tuntinopeuksille. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle. Muiden nopeuksien suhteen pyörän minimihalkaisija on määritetty alla olevassa taulukossa. v [km/h] D [mm] v < v v 250 < v v 350 < v avoin kysymys LOC&PAS YTE 2011/291/EU kohdan Suomea koskevan erityistapauksen mukaisesti pyörän minimihalkaisija D on 400 mm. Missä v = nopeus D = pyörän vähimmäishalkaisija Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i ja uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohdat , ; CCS YTE:n muutos 2012/6 9 6/EU Liite G Akselin vähimmäisetäisyys yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)

13 13 (53) Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i yli 350 km/h nopeuksilla kahden peräkkäisen akselin (kalustoyksikön telissä tai muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys a i lasketaan kaavalla: a i v x 7,2 Missä a i = akseleiden vähimmäisetäisyys [mm] kun v = nopeus [km/h] Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i junassa Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava lähimpien akseleiden (kalustoyksikön telissä tai muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys a i yli 350 kilometrin tuntinopeuksille. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Uloimpien akseleiden (kalustoyksikön telien uloimmat tai muuten uloimmat akselit) vähimmäisetäisyys L 3000 mm Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunua, metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohta , CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Muiden osien, kuin pyörien ja niiden laakeripesien, jarruvarusteiden ja hiekoitusputken asentaminen on kielletty alla olevassa kuvassa esitetylle alueelle Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU muutos 2012/696/EU Liite G Raiteille levitettävän hiekan ominaisuudet, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)

14 14 (53) Liikkuvassa kalustossa pyörän ja kiskon välisen kitkan parantamiseksi käytettävän hiekan vaatimuksista rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on sovittava ottaen huomioon ilmasto-olosuhteiden, radan, radanvarsilaiteiden sekä liikkuvan kaluston laitteiden ja hiekan käsittelyn työturvallisuudelle asettamat vaatimukset Liikkuvan kaluston massaan sisältyvän metalliosien paino Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohta , ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Raiteille levitettävän hiekan ominaisuudet, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava liikkuvan kaluston massaan sisältyvä metalliosien massa rataverkonhaltijan vaatimuksesta. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta määrityksestä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Liikkuvan kaluston impedanssit Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohta , Liikkuvaan kalustoon liittyvät ominaispiirteet, joita yhteensopivuus raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa edellyttää; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Vaihtoimpedanssiin vaikuttavien liikkuvan kaluston ominaisuuksien yhdistelmä Kalustoyksikön impedanssi, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja sähkömagneettisille kentille Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritetään II osan CCS YTE:n liitteessä A olevan luettelonumero 77:n osoittaman eritelmän ERA/ERTMS/ kohdissa 3.2.1, ja niiden alakohdissa. Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohta , ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Sähkömagneettiset häiriöt (sähköradan ajovirta), taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)

15 15 (53) Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Sähkömagneettisten kenttien häiriöt Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan ajovirran komponentit Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU muutos 2012/696/EU Liite G Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat sähköradan ajovirran komponentit, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU kohta ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Magneetti-/pyörrevirtajarrujen käyttö, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan on rataverkonhaltijan antamien tietojen perusteella analysoitava vaatimukset magneettisten kiskojarrujen (Mg) ja pyörrevirtajarrujen käytölle liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä tai sen osana. Analysoinnin on sisällettävä junan jarrutuskyvyn arvioinnin ottaen huomioon määräyksen CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutos 2012/696/EU jarrutuskykyä koskevat kohdat ja eritelmät, sekä ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokka B, jarrutuskykyä koskevat määräykset. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) turvallisuusvaatimukset Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU muutos 2012/696/EU Liite G 78 kohta ETCS DMI-toimintojen turvallisuusvaatimukset, taulukko A 2 kohta 78, sovelletaan versioihin 2 ja 3) 78 kohta ETCS DMI-toimintojen turvallisuusvaatimukset. Rautatieliikenteen harjoittajan analysoitava ETCS-järjestelmään liittyvästä kuljettajan käyttöliittymästä (DMI) häiriö- ja vajaatoimintatilanteiden turvallisuusvaatimukset.

16 16 (53) Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (CCS YTE:n 2012/88/EU artikla 6; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2, sovelletaan versioihin 2 ja 3) II OSA CCS YTE:n 2012/88/EU artiklassa 6 mainitussa eritelmässä ERTMS/ETCS System Requirement Specification (SRS SUBSET-026), II OSA CCS YTE:n muutoksen Liitteen A taulukko A 2 kohta 4 mainitussa eritelmässä Järjestelmävaatimuksen eritelmä UNISIG-SUBSET- 026sekä muissa taulukon A 2 eritelmissä olevien avoimien kohtien vaatimukset on liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan määritettävä omalta osaltaan. Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle. 1.3 Tietojen tallennus Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus 2 (versio 3) (II OSA CCS YTE:n 2012/88/EU artikla Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2 Luettelo numero 5 eritelmä UNISIG SUBSET-027, sovellettavat versiot ja 3.0.0) Luokan A järjestelmässä tietojen tallenteisiin sovelletaan III OSA kohtaa Tietojen tallennus. 2 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B 2.1 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK 1. Suomen rautatiejärjestelmässä käytettävän luokan B junakulunvalvontajärjestelmän on oltava CCS YTE:n 2006/679/EY 12 liitteen B, kohdan 4. ATP-VR/RHK mukainen. 2. Junakulunvalvonta on toteutettava siten, että järjestelmää käyttävä liikkuva kalusto voidaan kaikissa olosuhteissa pysäyttää kuljettajan ohjauksella tai sen viivästyessä junakuluvalvontajärjestelmän automaattisella ohjauksella siten, että suurinta nopeutta, ottaen huomioon junakulunvalvonnan antama toleranssi, ei ylitetä ja pysähtymistä edellyttävää kohtaa ei ohiteta. Pysähtyminen on sallittu ohiajovaralle. 3. Junakulunvalvontajärjestelmän radanvarsilaitteen on mahdollistettava rataverkolle yhteensopivan STM-sovitustiedonsiirtomoduulin toiminta liikkuvan kaluston kulunvalvonnassa. 4. STM-sovitustiedonsiirtomoduulin sekä siihen liittyvän liikkuvan kaluston laitteen ja radanvarsilaitteen on oltava CCS YTE:n 2006/679/EY artikloissa ja sen liitteessä A mainittujen pakollisten eritelmien sekä kansallisen toiminnallisen eritelmän (FRS-eritelmä) Liikenneviraston päätös STM-N FRS & GRS & RAMS ATP-VR/RHK 544/068/ mukainen. 12 Komission päätös ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 13 Liikenneviraston päätös STM-N FRS & GRS & RAMS ATP-VR/RHK 544/068/2011

17 17 (53) 5. Junakulunvalvontajärjestelmään liittyvää liikkuvan kaluston laitetta ja radanvarsilaitetta uuden, uudistettavan tai parannettavan laitteiden toiminta- ja varmuusvaatimus on täytettävä vähintään SIL3-tason vaatimukset. 6. Rataverkonhaltijan on annettava yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän, radanvarsilaitteiden, ohjelmistojen ja radan merkkien suunnitteluun, asennukseen ja niiden tarkastamiseen. Rataverkon haltijan on tarkastettava ennen junakulunvalvontajärjestelmän tai radanvarsilaitteiden käyttöönottoa niiden oikea toiminta. Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajona Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Uudistettava tai parannettava veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu, tai muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto on varustettava kohdassa 2.1 määritetyllä junakulunvalvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK mukaisella laitteella (JKV) tai vaihtoehtoisesti kohdassa 2.1 (4) määritetyllä STMsovitustiedonsiirtomoduulilla sekä komission päätöksen CCS-YTE:n mukaisella ETCS-laitteella. Junakulunvalvontajärjestelmän liikkuvan kaluston kulunvalvontalaitteen (JKV) varusteluvaatimus ei koske: sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön aikana ole ollut kulunvalvontalaitteita, liikkuvaa kalustoa, jota ei tulla käyttämään junaliikenteessä tai rataosalla, jota ei ole varustettu vähintään luokka B kuluvalvontalaitteella tilapäisesti, enintään kahdeksaksi kuukaudeksi kalenterivuodessa, käyttöönottoluvan muualla kuin Suomessa saaneeseen, käyttöönotettavaan ratatyökoneeseen, jonka suurin nopeus on rajoitettu enintään 80 km/h:ssa. STM + ETCS-laitteiden varusteluvaatimukset on esitytetty luvun 4 siirtymäsäännöksessä. Rautatieliikenteen harjoittajan on annettava yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän liikkuvankaluston laitteiden ja ohjelmistojen asennukseen ja niiden tarkastamiseen Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, JKV-veturilaite Rautatieliikenteen harjoittajan on tarkastettava JKV-veturilaitetta käyttöönotettaessa: jokaisen veturilaitteen asennuksen ja liitännän virheettömyys sekä oikea toiminta liikkuvan kaluston järjestelmien kanssa, JKV-veturilaite ja sen liitännät muihin laitteisiin ja osoitettava, että se täyttää tämän määräyksen kohdassa 2.1 asetetut vaatimukset. Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajossa Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM Rautatieliikenteen harjoittajan on tarkastettava STM-moduulia käyttöönotettaessa: jokaisen STM-moduulin asennuksen ja liitännän virheettömyys sekä oikea toiminta liikkuvan kaluston järjestelmien kanssa, STM-sovitustiedonsiirtomoduuli ja sen liitännät muihin laitteisiin ja osoitettava, että se täyttää kohdassa 2.1 asetetut vaatimukset. Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajossa.

18 18 (53) Tietojen tallennuslaite Rataverkonhaltijan valvontatietojen tallennusta junan ulkopuolelta koskeva sääntö on annettu komission päätöksen 2012/757/EU 14 käyttötoiminta- ja liikenteenhallinta koskevassa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä, jäljempänä OPE YTE. Tietojen tallennusvaatimus koskee myös luokka B puheviestitoimintoa. Rautatieliikenteen harjoittajan on tallennettava valvontatiedot junassa OPE YTE:n mukaisesti, myös silloin kun JKV-, STM- tai ETCS-laite on kytkeytynyt tai kytketty pois käytöstä. Tietojen tallennuslaitevaatimus ei koske sellaista museoliikenteessä käytettävää kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön aikana ole ollut tämän määräyksen kohdan mukaista tietojen tallennuslaitetta Tietojen tallennus Muodostuvien tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tallenteita on säilytettävä vähintään kaksitoista kuukautta, tai kunnes mahdollisessa onnettomuuden vuoksi käydyssä oikeudenkäynnissä on saatu lainvoimainen tuomio. Erityisistä tapahtumista saatuja tallenteita voidaan käyttää koulutukseen useiden vuosien ajan Viestintälaitteet Uuden, uudistettavan tai parannettavan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän luokan B puheviestitoiminto on sallittu toteuttaa CCS YTE:n 2012/696/EU eritelmien mukaisella GSM-R päätelaitteella, tai vastaavan toiminnallisuuden-, käytettävyyden ja turvallisuuden tason antavaa, virve-radioverkkoon yhteensopivalla TETRA-standardin 15 mukaisella päätelaitteella. Päätelaitteelta vaaditaan voimassaoleva vaatimuksenmukaisuuden vakuutus, jonka on oltava: GSM-R päätelaitteella CCS YTE:n 2012/696/EU eritelmien mukainen, lukuun ottamatta lähetystehoa, joka voi olla 2 W, varustettuna suodattimella tai muulla teknisellä ratkaisulla käyttöhäiriöiden poistamiseksi TETRA standardin mukaisella päätelaitteella direktiivin 1999/5/EY 16 artiklan 3 alakohtien 1 a), 1 b) ja 2 mukainen. Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan on huolehdittava viestinnän kuulumisesta kaikille asianosaisille. Luokka B puheviestitoiminnon radioverkossa ei tarvitse olla dataradiotoimintoa, jos radanvarteen: a) ei ole asennettu kulunvalvontajärjestelmän laitteita, tai b) jos radanvarteen on asennettu: luokan A taso 1 kulunvalvontajärjestelmä, 14 Komission päätös Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta 15 European Telecommunications Standards Institute (ETSI) TETRA standards 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/5/EY, radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta

19 19 (53) luokan B kulunvalvontajärjestelmä, luokan A taso 1 ja luokan B mukainen kulunvalvontajärjestelmä. Liikkuvan kaluston luokka B puheviestitoiminnon päätelaitteissa tai luokka A GSM-R-laitteissa ei tarvitse olla dataradiotoimintoa, jos liikkuvan kaluston käytössä olevan rataverkon osan radanvarteen: a) ei ole asennettu kulunvalvontajärjestelmän laitteita, tai b) jos radanvarteen on asennettu: luokan A taso 1 kulunvalvontajärjestelmä, luokan B kulunvalvontajärjestelmä, luokan A taso 1 ja luokan B mukainen kulunvalvontajärjestelmä, tai c) liikkuvassa kalustossa ei ole kulunvalvontajärjestelmän veturilaitteita. 2.2 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat järjestelmät Kohdan 2.2 määräyksiä sovelletaan tämän määräyksen soveltamisalan mukaisesti. Kohdan 2.2 määräyksiä ei sovelleta raiteille, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa, sekä raiteille, joilla harjoitetaan vain museoliikennettä. Liikennöintiä varmistavan järjestelmän toiminta ja käyttö on tallennettava turvallisuustutkintaa varten tietojen tallennuslaitteeseen Varmuusvaatimus Junaliikennöintiin liittyvän liikennöintiä varmistavan järjestelmän on täytettävä vähintään SIL3-tason mukainen varmuusvaatimus lukitustietoja käsittelevän järjestelmän osan osalta Sovellettavat standardit Järjestelmän toimintavarmuutta, käyttövarmuutta, kunnossapidettävyyttä, turvallisuutta ja turvallisuustasoa arvioitaessa on määräyksen lisäksi noudatettava seuraavia standardeja. EN Rautateiden luotettavuus, käytettävyys, kunnossapidettävyys ja turvallisuus, EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden hallinta, EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien järjestelmien turvallisuus, EN Rautatiejärjestelmissä käytössä olevien avoimet ja suljetut tietoliikennejärjestelmät ja EN IEC Elektronisten ja ohjelmoitavien järjestelmien turvallisuus Dokumentointi Järjestelmällä on oltava käyttöohje laitteiston käyttöä varten sekä kunnossapito-ohje järjestelmän kunnossapitoa varten. Ohjeessa on kuvattava menettelyt liikennöinnin turvalliseksi järjestämiseksi myös silloin, kun turvallisuutta varmistava järjestelmä ei ole käytettävissä Tekninen turvallisuus Liikennöintiä varmistava järjestelmä on suunniteltava, rakennettava, käyttöönotettava ja kunnossapidettävä siten, että vikatilanteessa järjestelmä siirtyy hallitusti turvalliseen tilaan joko välittömästi tai seuraavan kyseistä järjestelmän osaa koskevan toiminnon aikana. Tekniseen turvallisuuteen vaikuttavat seikat, jotka on otettava huomioon:

20 20 (53) ohjaus- ja valvontapiirissä ilmenevä oikosulku, maavuotovika, katkos tai vieras jännite ei aiheuta vaarallista toimintoa, järjestelmään kuuluvat osat pystyvät toimimaan luotettavasti järjestelmän odotettavissa olevissa käyttöolosuhteissa, järjestelmään kuuluvien radanvarsilaitteiden jännitteelle alttiit osat on luotettavasti maadoitettu ja järjestelmään kuuluvissa laitteissa on otettu huomioon laitteiden asiattoman käytön ja vahingonteon vaikutukset sekä radan kunnossapidosta aiheutuvat rasitukset Käyttöenergia Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava liitännällä, jolla on mahdollista syöttää järjestelmään ulkopuolista käyttöenergiaa käytön varmistamiseksi järjestelmän energiansyötön katkettua. Käyttöenergian katkeamis- ja kytkeytymistilanne tai virransyötön katkos eivät saa aiheuttaa järjestelmään tahatonta toimintoa. Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava varalaitteistolla, joka mahdollistaa järjestelmän käyttämisen käyttöenergian katkoksen aikana Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kulkutien sivusuojana voi toimia opastin, joka antaa valvotusti liikennöinnin kieltävän opasteen (seis-opaste). Sivusuojana voi toimia valvotusti myös vaihde, turvavaihde, raiteensulku tai pysäytyslaite käännettynä kulkutietä suojaavaan asentoon. Liikennöinnin turvallisuuden varmistamiseksi kulkutielle on määritettävä valvonnassa oleva ohiajovara. Ohiajovara on toteutettava siten, että ohiajovaralle tapahtunut liikennöinti ei voi aiheuttaa vaaraa Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta Junakulkutielle asetetut vaatimukset Junakulkutie on varmistettu, kun: junakulkutie ja sen ohiajovara on kokonaisuudessaan vapaa, varatun raiteen kulkutietä lukuun ottamatta, junakulkutiehen kuuluva vaihde on käännetty pääteasentoonsa junakulkutien mukaiseen asentoon ja lukittu valvotusti junakulkutien käyttöön, sivusuojan on valvotusti junakulkutietä suojaavassa asennossa, lukitusjärjestelmä on lukittu junakulkutietä suojaavaan tilaan, junakulkutiellä käytössä olevalla varoituslaitoksella ei ole hälytyksen estävää vikaa ja junakulkutiellä on päätekohta, josta on ennakkotieto olemassa Vaihtokulkutielle asetetut vaatimukset Vaihtokulkutie on varmistettu, kun: vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde on käännetty pääteasentoonsa kulkutien mukaisesti, vaihtokulkutiehen kuuluva raiteensulku on käännetty liikennöinnin sallivaan asentoon vaihtokulkutiehen kuuluva pysäytyslaite ja lukitusjärjestelmä on lukittu vaihtokulkutietä suojaavaan tilaan Paikallisluvalle asetettu vaatimus Paikallisluvan vaatimuksena on, että paikallislupa-alue on suojattu muulta liikenteeltä sivusuojalla.

21 21 (53) Asetinlaite Asetinlaitteen on varmistettava sen ohjaamien järjestelmien ja elementtien käyttämiseen liittyvät tekniset riippuvuudet siten, että turvallisuudelle asetetut vaatimukset toteutuvat. Asetinlaitteen on valvottava määriteltyjen vaatimuksien toteutuminen, kun junakulkutie on varmistettu, vaihtokulkutie on varmistettu, paikallislupa on voimassa, tai ajonesto on asetettu. Asetinlaitteen suorittaessa tiedonsiirtoa asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän kanssa, on tiedonsiirron tapahduttava siten, että asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän vikaantuminen, virheellinen tiedonsiirtotapa tai johtimesta kulkeutuva ylijännite ei aiheuta tahatonta toimintoa asetinlaitteessa. Opastimen ohjaamisen pois ajon sallivasta tilasta on oltava mahdollista, vaikka ohjaustoimenpiteille ei olisi myönnetty käyttöoikeutta. Asetinlaitteen ja kauko-ohjausjärjestelmän välillä tiedonsiirron on tapahduttava varmistetusti siten, että tiedonsiirron osapuolet pystytään luotettavasti tunnistamaan Junakulkutie Asetinlaite saa ohjata junakulkutiehen kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat vaatimukset ovat voimassa: junakulkutiehen kuuluva raideosuus on vapaa, varatun raiteen junakulkutietä lukuun ottamatta, junakulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa, junakulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa, junakulkutiehen kuuluva vaihde ja pysäytyslaite ovat valvonnassa, käännetty junakulkutien mukaiseen asentoon ja lukittu pääteasentoonsa, junakulkutie on suojattu tarvittavilla sivusuojalla, junakulkutie ei kuulu samanaikaisesti toiseen varmistettuun tai varmistumassa olevaan juna- tai vaihtokulkutiehen, lukitusjärjestelmät ovat valvotusti junakulkutietä suojaavassa tilassa, raideristeyksen tai risteysvaihteen junakulkutiehen nähden vastakkaisella haaralla ei ole varmistettua tai varmistumassa olevaa juna- tai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa, junakulkutien päätekohta on määritetty, junakulkutiehen kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opasteen ilmaisemista estävää vikaa, opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavamman opasteen, junakulkutien päättyessä opastimeen opastin ilmaisee opastetta valvotusti ja junakulkutien osuudella käytössä olevassa varoituslaitoksessa ei ole hälytyksen estävää toimintoa kytkettynä, eikä turvallisuutta heikentävää vikaa ja puomin valvontapiiri ilmaisee puomin olevan ehjän. Jos junakulkutien kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, on junaliikenteen ohjaamiseen tarkoitetun opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta. Mikäli junakulkutie päättyy opastimeen, on käytettävä opastinta, joka voi toimia junakulkutien päätekohtana. Asetinlaitteen on varmistettava, että junakulkutien päättävän opastimen opasteesta saadaan ennakkotieto.

22 22 (53) Vaihtokulkutie Asetinlaite voi ohjata vaihtokulkutiehen kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat vaatimukset ovat voimassa: vaihtokulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa, vaihtokulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa, vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde ja raiteensulku ovat valvotusti lukittu pääteasentoonsa vaihtokulkutien käyttöön ja käännetty vaihtokulkutien mukaiseen asentoon, lukitusjärjestelmät ovat valvotusti vaihtokulkutietä suojaavassa tilassa, vaihtokulkutie ei muodostu sellaisen raideosuuden kautta, jonka kautta on varmistettu tai varmistumassa junakulkutie tai toinen vaihtokulkutie, raideristeyksen tai risteysvaihteen vaihtokulkutiehen nähden vastakkaisella haaralla ei ole varmistettua tai varmistumassa olevaa juna- tai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa, vaihtokulkutiehen kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opasteen ilmaisemista estävää vikaa, opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavamman opasteen, vaihtokulkutien päättyessä opastimeen opastin ilmaisee opastetta valvotusti ja raiteella on ainakin yksi varattu raideosuus, jos raiteelle ollaan varmistamassa vaihtokulkutie samanaikaisesti vastakkaisista suunnista vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde ja pysäytyslaite ovat valvonnassa, käännetty vaihtokulkutiehen mukaiseen asentoon ja lukittu pääteasentoonsa. Jos vaihtokulkutien kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, on opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta Paikallislupa Asetinlainlaite saa sallia paikallisluvan, kun: paikallislupa-alueella ei ole varmistumassa olevaa tai varmistettua juna- tai vaihtokulkutietä, paikallislupa-alueella ei ole voimassa ajonestoa, paikallislupa-aluetta suojaava vaihde on valvotusti lukittu paikallislupa-aluetta suojaavaan asentoon, paikallislupa-alueeseen kuuluva avainsalpalaite on valvonnassa ja paikallislupa-aluetta suojaava ja paikallislupa-alueeseen kuuluva opastin ilmaisee opastetta valvotusti eikä opastimessa ole opasteen ilmaisemista estävää vikaa. Jos paikallisluvan kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, opastin ei saa näyttää paikallisluvan voimassaoloa ilmaisevaa opastetta. Jos voimassaolevan paikallisluvan vaatimukset lakkaavat olemasta voimassa, paikallislupaan kuuluva paikalliskääntöpainikkeen on lakattava toimimasta ja kääntymässä oleva vaihteen ja raiteensulun on käännyttävä ja lukituttava ohjattuun asentoon. Paikallislupa ei saa tällöin kytkeytyä pois automaattisesti. Paikallislupa-alueelle sivusuojan antava vaihde on valittava siten, että se estää liikennöinnin paikallislupa-alueelle kuuluville vaihteilla ja niihin liittyville raideosuuksille Avainsalpalaite Varmistuslukolla varustetun vaihteen, pysäytyslaitteen tai raiteensulun käyttöavain, jota ei voida ketjuttaa lukittavaksi seuraavaan varmistuslukkoon, on lukittava perustilassa avainsalpalaitteeseen.

23 23 (53) Avainsalpalaitteen on valvottava käyttöavaimen tila ja estettävä käyttöavaimen irrottaminen, jos lupaa käyttöavaimen irrottamiseen ei ole annettu. Kotelo, jossa käyttöavain sijaitsee, on lukittava. Käyttöavain ei saa irrota avainsalpalaitteesta, jos varmistuslukko, johon avainsalpalaite liittyy, ei täytä irrotushetkellä paikallisluvalle asetettuja vaatimuksia. Käyttöavaimen irrotuslupa on voitava antaa avainsalpaluvalla silloin, kun avainsalpalupa on paikallisluvasta erillinen tai avainsalpalaite ei kuulu paikallislupa-alueeseen. Avainsalpalaitetta edeltävä opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos lupa käyttöavaimen irrottamiseen on annettu, käyttöavain ei ole avainsalpalaitteessa tai avainsalpalaite ei ole asetinlaitteen valvonnassa. Lupa avainsalpalaitteen käytölle voidaan myöntää automaattisesti paikallisluvan myöntämisen yhteydessä Asetinlaitteen ohjauspyyntö Asetinlaite saa toteuttaa ohjauspyynnön vain, jos ohjauspyynnön suorittamisen vaatimus täyttyy. Ohjauspyynnön edellyttämän vaatimuksen tarkastamisen jälkeen asetinlaitteen on ilmaistava käyttäjälle, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ohjauspyyntö. Ohjauspyynnön antamisen jälkeen asetinlaitteen on välittömästi tarkistettava ohjauspyynnön vaikutus valvottavaan vaatimukseen. Ohjauspyynnön hyväksymisen jälkeen asetinlaitteen on valvottava määritetyn vaatimuksen toteutumista. Ohjauspyyntö on määritettävä kriittiseksi ohjauspyynnöksi, jos toteuttamiseen sisältyy riski ja ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettava. Asetinlaite ei saa suorittaa kriittistä ohjauspyyntöä ennen kuin ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettu. Kriittinen ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti. Hätävaraiseksi ohjauspyynnöksi on määritettävä sellainen ohjauspyyntö, joka vaikuttaa asetinlaitteen toimintaan siten, että asetinlaitteen toiminnalle asetettu turvallisuusvaatimus ei ole voimassa. Hätävarainen ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti. Asetinlaite ei saa hyväksyä vaihteen normaalia kääntöpyyntöä, jos samanaikaisesti vaihteen raideosuus on varattu, vaihde on osana juna- tai vaihtokulkutietä, vaihteelle on asetettu ajonesto tai vaihde on osana paikallislupa-aluetta. Vaihde on voitava kääntää kriittisellä ohjauspyynnöllä, jos vaihteen normaalin kääntöpyynnön edellytykset eivät täyty. Asetinlaite ei saa hyväksyä raiteensulun tai pysäytyslaitteen normaalia kääntöpyyntöä, jos raiteensulku tai pysäytyslaite toimii samanaikaisesti vaihtokulkutien osana tai sivusuojana junakulkutielle tai paikallislupa-alueelle. Asetinlaitteen on annettava jatkuva ilmaisu asetinlaitteen ohjauksessa olevasta varoituslaitoksesta, jossa hälytys on estetty. Seuraavat ohjauspyynnöt on aina määritettävä kriittiseksi: hätävarainen ohjauspyyntö, asetinlaitteen valvontavaatimuksiin vaikuttava ohjauspyyntö, junakulkutien varmistava ohjauspyyntö raiteelle, jossa ei ole vapaanaolon valvontaa, vaihteen aukiajon jälkeinen kääntöpyyntö, vaihteen kääntöpyyntö, kun vaihteen normaalin kääntöpyynnön vaatimukset eivät täyty ja

24 24 (53) asetinlaitteen ohjauksessa olevan varoituslaitoksen hälytyksen estävän toiminnon asettaminen Kulkutien automaattinen varmistaminen Kulkutien automaattisen varmistamisen on kytkeydyttävä pois käytöstä, jos asetinlaitteen ja kauko-ohjausjärjestelmän välinen tiedonsiirtoyhteys katkeaa yli minuutin ajaksi. Kulkutien automaattisen varmistamisen toiminto ei saa suorittaa kriittistä ohjauspyyntöä. Kulkutien automaattinen varmistaminen ei saa: varmistaa samaa juna- tai vaihtokulkutietä uudestaan, jos kulkutien automaattisen varmistamisen asettama juna- tai vaihtokulkutie peruutetaan tai puretaan, muodostaa juna- tai vaihtokulkutietä sellaisen vaihteen kautta, joka ei ole ollut osana junatai vaihtokulkutietä vaihteen aukiajon jälkeisen kääntöpyynnön jälkeen, sekä muodostaa kulkutietä sellaisen käytössä olevan varoituslaitoksen kautta, jonka hälytys on estetty. Kulkutien automaattinen varmistaminen saa kytkeytyä käyttöön vain kyseisen toiminnon toteuttavalla ohjauspyynnöllä. Se ei saa kytkeytyä käyttöön automaattisesti asetinlaitteen käynnistyessä Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaoloa valvovan järjestelmän on ilmaistava luotettavasti raiteen vapaanaolon tila. Raideosuus on tulkittava varatuksi, jos osuuden vapaanaoloa valvovan järjestelmän käyttöenergia katkeaa tai järjestelmässä esiintyy vika. Asetinlaitteen ohjaaman käännettävän vaihteen kaikki haarat on varustettava vapaanaolon valvonnalla. Vapaanaoloa ilmaiseva järjestelmän on toteutettava siten, että järjestelmä kykenee automaattisesti havaitsemaan, kun valvotulta raideosuudelta poistutaan raiteelle, jossa ei ole raiteen vapaanaoloa valvovaa järjestelmää. Raiteen vapaanaoloa ilmaisevan järjestelmä on jatkuttava katkeamattomana raideosuudelta toiselle koko valvottavan alueen osalta. Raideosuus ei saa vapautua valvottavalla alueella varautumisen jälkeen uudelleen vapautuneeksi, jos raideosuuksien varautuminen ja vapautuminen eivät ole tapahtuneet juna- tai vaihtokulkutien mukaisessa odotetussa järjestyksessä tai osuuden vapaanaoloa ei muutoin pystytä varmistumaan Opastin Opastin on ulkoasultaan ja sijoitukseltaan toteutettava siten, että se on tunnistettavissa alueella käytettävän opastinjärjestelmän opastimeksi, joiden rakenne ja opasteiden ilmaisut ovat samankaltaisia. Opastimen valoyksiköissä on käytettävä yhdenmukaisia värisävyjä kaikkien samaan opastinjärjestelmään kuuluvien opastimien osalta. Opastin ei saa näyttää keskenään ristiriitaista opastetta.

25 25 (53) Opastimen valoyksikön valovoimakkuus on säädettävä siten, että opaste voidaan havaita vallitsevissa olosuhteissa ja tarpeeton häikäisy on estetty. Taulukko 3 Käytettävät opasteet VÄRISÄVY TOIMINNALLINEN MERKITYS TEKNINEN MERKITYS PUNAINEN VALO DIN :2011-7, Tabelle 2, rivin Rot koordinaattien osoittama alue Liikennöinti on kielletty opastimen ohi ilman lupaa. Liikennöintiä varmistavan järjestelmän kaikki määritetyt valvontaehdot eivät toteudu. KELTAINEN VALO DIN :2011-7, Tabelle 2, rivin Gelb, koordinaattien osoittama alue VIHREÄ VALO DIN :2011-7, Tabelle 2, rivin Grün, koordinaattien osoittama alue PIMEÄ OPASTIN, jota ei ole merkitty käytöstä poistetuksi Liikennöinti on sallittu, rajoittava tekijä on huomioitava. Liikennöinti on sallittu, ei rajoittavia tekijöitä. Liikennöinti on kielletty opastimen ohi ilman lupaa. Liikennöintiä varmistavan järjestelmän määritetyt valvontaehdot toteutuvat. Tekninen vikatilanne. VALKOINEN VALO: DIN :2011-7, Tabelle 2, rivin Weiß koordinaattien osoittama alue. SINENEN VALO: DIN :2011-7, Tabelle 2, rivin Blau koordinaattien osoittama alue. Rataverkonhaltijaa ja rautatieliikenteen harjoittajaa velvoittava radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskeva sääntö on annettu OPE YTE:n kohdassa: Opastimien ja radanmerkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset Opastimen ohjaus ja valvonta Opastimen valoyksikön toimintakuntoa on valvottava. Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos opastimessa on Seis- tai Odota seis - opasteen näyttämisen estävä vika. Opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavampana opasteena vain Seis- tai Odota seis -opastetta. Asetinlaitteen on saatava viiveettä tieto opastimessa esiintyvästä ja opastimeen kohdistuvasta viasta tai häiriöstä. Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta pidempään kuin 10 sekuntia, jos opastimen suojaama raide tai sen osa tulkitaan varatuksi. Tämän jälkeen varatun raiteen kulkutien aloittavan opastimen ajon sallivana opasteena on tarpeen vaatiessa näytettävä Aja 35 opastetta. Aja 35 opaste on lopetettava seuraavalla opastimella. Opastin saa ilmaista opasteella ennakkotiedon seuraavan opastimen opasteesta enintään viisi kilometriä ennen opastinta Opastimen poistaminen käytöstä Käytöstä poissa oleva opastin on peitettävä siten, että opasteen tunnistaminen ei ole mahdollista. Pysyvästi poistettava opastin tukirakenteineen on poistettava 60 vuorokauden kuluessa käytöstä poistamisessa.

26 26 (53) Vaihde ja raiteensulku Kulkutieraiteella olevassa vaihteessa, joka ei ole kulkutievaihde, on oltava varmistuslukko ja vaihteenkosketin, joka varmistaa vaihteen kulkutieraiteen suuntaisen asennon. Kulkutieraiteeseen liittyvä raide, joka ei ole kulkutieraide, on varustettava ennen liityntävaihdetta raiteensululla, pysäytyslaitteella tai turvavaihteella. Kulkutievaihteessa ja kulkutieraiteella olevassa turvavaihteessa on oltava kääntölaite tai - laitteet. Kulkutievaihteeseen liittyvällä raiteella on oltava kulkutievaihdetta suojaava opastin. Raiteensulkua ei saa sijoittaa sellaiseen kohtaan, johon voidaan varmistaa junakulkutie. Vaihteen on lukittava vaihteen kielet mekaanisesti vaihteen kielen saavuttaessa pääteasennon. Kulkutieraiteelle sijoitetun vaihteen on sähköisesti valvottava vaihteen pääteasento. Kulkutieraiteelle asennettu vaihde, jota ei valvota asetinlaitteella, on lukittava kaikkien kielien osalta kielen lukitsevalla kielisalvalla. Yksinkertaisen vaihteen asento asetinlaitteessa on määritettävä siten, että vaihde on + (plus) - asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna oikealle johtavassa asennossa ja (miinus) -asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna vasemmalle johtavassa asennossa. Kaksipuolisen risteysvaihteen kääntölaitteen asento on määritettävä siten, että kääntölaite on + (plus) -asennossa kääntölaitteen kääntämän kielisovituksen ollessa asennossa, joka johtaa kääntölaitteen suunnasta risteysvaihteen yli katsottuna oikean puoleiseen haaraan, ja siten, että kääntölaite on (miinus) -asennossa kääntölaitteen kääntämän kielisovituksen ollessa asennossa, joka johtaa kääntölaitteen suunnasta risteysvaihteen yli katsottuna vasemman puoleiseen haaraan Varoituslaitoksen määräykset Varoituslaitos on varustettava tieopastimella, sekä tarvittaessa varoituskellolla ja puomeilla. Tieopastin on sijoitettava siten, että sen opaste on havaittavissa lähestyttäessä tasoristeystä kaikkia mahdollisia tasoristeykseen johtavia väyliä pitkin. Jokaiselle tasoristeykseen johtavalle kaistalle on sijoitettava oma tieopastin. Tieopastimen opaste on oltava säädettävissä siten, että se ei aiheuta häikäisyä ja se on havaittavissa kaikissa olosuhteissa. Puomi on kiinnitettävä puominkääntölaitteeseen murtopulteilla, jotka katkeavat ja irrottavat puomin kääntölaitteesta, jos puomivarteen kohdistuu vähintään 50 N voima. Puomin käyttöenergian katketessa puomin on asetuttava sen ylä- ja ala-asennon väliin siten, että puomi ei estä tasoristeykseen pääsyä. Puomivarteen on sijoitettava punaiset valoyksiköt, jotka näkyvät tasoristeystä lähestyvälle tienkäyttäjälle sekä puomin radan suuntaiselle osuudelle keltainen valoyksikkö. Varoituskellon äänen on tasoristeyksessä kuuluttava kaikkien väylien suuntiin.

27 27 (53) Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka käyttäminen aloittaa hälytyksen. Kytkimellä aloitettu hälytys saa päättyä vain kyseistä kytkintä uudelleen käytettäessä tai kun liikkuva kalusto on ylittänyt varoituslaitoksen ja siihen kuuluvat osuudet ovat varautuneet ja vapautuneet oikeassa järjestyksessä. Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka avulla varoituslaitos voidaan kytkeä pois käytöstä siten, että varoituslaitoksen ohjaukset ja ilmaisut eivät vaikuta asetinlaitteen toimintaan. Jos varoituslaitoksessa on hälytyksen estävä toiminto, on varoituslaitos toteutettava siten, että riskiä toiminnon jäämisestä päälle epähuomiossa on pienennetty teknisellä varmistuksella. Varoituslaitoksen on välitettävä ilmaisu kunnossapitoa varten varoituslaitoksen toimintaa haittaavista vioista ja häiriöistä. Jos varoituslaitos ei ole käytössä, on laitoksessa oltava tieliikenteen havaittavissa oleva merkintä käytöstä poistosta Varoituslaitoksen toiminta Varoituslaitoksen on hälytettävä vähintään 20 sekuntia ennen kiskoilla kulkevan yksikön saapumista tasoristeykseen. Hälytyksen on jatkuttava vähintään siihen asti, kun yksikkö on ylittänyt tasoristeyksen. Tieopastimien on näytettävä punaista nopeasti vilkkuvaa valoa hälytyksen ajan. Tieopastimen on lisäksi näytettävä punaista valoa silloin, kun varoituslaitos ei hälytä ja puomi estää tieliikenteen tasoristeykseen tai puomia ei saada ajettua yläasentoon. Varoituskellon on soitava varoituslaitoksen hälyttäessä kunnes tieosuus todetaan varatuksi. Tasoristeyksessä, joka on tarkoitettu muuhun kuin jalankulkuun laiturilta toiselle, varoituslaitoksen tieopastimen on näytettävä valkoista hitaasti vilkkuvaa valoa, kun varoituslaitos on käytössä, mutta se ei hälytä ja muut valkoisen valon näyttämisen edellytykset täyttyvät. Puomien on lähdettävä laskeutumaan vähintään 10 sekunnin kuluttua hälytyksen alkamisesta ja niiden on oltava ala-asennossa vähintään 10 sekuntia ennen yksikön saapumista tasoristeykseen. Puomien sulkiessa erikseen tasoristeykseen johtavan sekä sieltä pois johtavan kaistan, tasoristeyksestä pois johtavan kaistan puomi saa laskeutua vasta kun tasoristeykseen johtavan kaistan puomi on laskeutunut ala-asentoon. Tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketty varoituslaitos on rakennettava siten, että tienristeyksen liikennevalojärjestelmän vikaantuessa tai kytkeytyessä pois käytöstä, tasoristeyksen turvallisuus pystytään muulla tavoin riittävästi varmistamaan. Juna- tai vaihtokulkutien valvontaehtojen täyttyminen on estettävä tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketyn tasoristeyksen varoituslaitoksen kohdalla, jos tienristeyksen liikennevalojärjestelmä on kytkeytynyt pois käytöstä tai siinä on turvallisuutta vaarantava vika tai jos hälytystä tasoristeystä lähestyvästä kiskoilla kulkevasta yksiköstä ei pystytä muulla tavoin antamaan. 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen Kohdan 2.3 määräyksiä ei sovelleta raiteisiin, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa, eikä raiteisiin, joilla on vain museoliikennettä.

28 28 (53) Rataverkonhaltijaa ja rautatieliikenteen harjoittajaa velvoittava radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskeva päävaatimus on annettu OPE YTE:n 2012/757/EU kohdassa Tämän määräyksen mukaisiin merkkeihin on sovellettava tämän luvun mukaisia määräyksiä, ellei merkkikohtaisesti toisin määrätä. Rataverkolle saa asettaa vain tämän määräyksen, muun lainsäädännön tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisen merkin. Rataverkonhaltijan ohjeen mukainen merkki ei saa tarkoittaa samaa asiaa kuin tämän määräyksen tai muun lainsäädännön mukainen merkki. Rataverkonhaltijan ohjeen mukaisten merkkien värien ja muodon on oltava sellaisia, että niitä ei voi sekoittaa tässä määräyksessä tai muussa lainsäädännössä esitettyihin merkkeihin, ja ne on sijoitettava aukean tilan ulottuman (ATU) ulkopuolelle siten, että ne eivät häiritse tässä määräyksessä tai muussa lainsäädännössä kuvattujen merkkien havaitsemista tai tarkoituksen ymmärtämistä. Rataverkonhaltijan on laadittava ohjeet merkkien asentamisesta ja käytössään olevista täydentävistä merkeistä ja merkinnöistä. Ohjeet on toimitettava rautatieliikenteen harjoittajien tietoon. Rataosuudella ja siihen kuuluvilla rautatieliikennepaikoilla on oltava yhtenäinen merkinantojärjestelmä. Merkin on oltava ATU:n ulkopuolella siten, että kuljettaja voi normaalitilanteessa nähdä sen hyvissä ajoin. Merkin on oltava selkeä ja erotettavissa kyseiseksi merkiksi, sekä luettavissa kaikissa olosuhteissa. Merkin on oltava ehjä sekä luotettavasti kiinnitetty. Merkin tarkoittaman raiteen tai raiteiden osoittamiseen on merkkikohtaisesti määrätyllä tavalla käytettävä suuntanuolta tai merkin sisään asemoitua nuolta, jos merkin tarkoittamasta raiteesta voi ilman nuolta erehtyä. Suuntanuolen tai merkin sisään asemoidun nuolen on osoitettava merkin tarkoittaman raiteen suuntaan. Merkkiä ei saa sijoittaa vaihteen kohdalle siten, että merkin tarkoittamasta raiteesta voi erehtyä. Merkki on sijoitettava muihin merkkeihin nähden seuraavasti: Lisäkilvet ja suuntanuolet, on sijoitettava välittömästi sen merkin alapuolelle, jota ne koskevat siten, että lisäkilpi on suuntanuolen yläpuolella. Samaa raidetta koskevia merkkejä ei saa sijoittaa rinnakkain. Eri raiteita koskevia merkkejä ei saa sijoittaa samaan kiinnityskohtaan, ellei kyse ole raiteiden välissä olevasta merkistä, joka koskee molempia raiteita.

29 29 (53) Kuva 1 Nopeusmerkki Nopeusmerkistä on kaksi eri kokoa T-101A (halkaisija 640 mm) ja T-101B (halkaisija 400 mm). Raiteen suurin nopeus on osoitettava Nopeusmerkillä (T-101A tai T-101B), kun: - raide on varustettu JKV/ETCS-järjestelmän ratalaitteilla ja raiteen suurin nopeus on vähintään 10 km/h ja enintään 70 km/h - raidetta ei ole varustettu JKV/ETCS-järjestelmän ratalaitteilla. Tilapäinen nopeusrajoitus on aina osoitettava Nopeusmerkillä (T-101A tai 101B) riippumatta tilapäisen nopeusrajoituksen suuruudesta. Nopeusmerkillä ei osoiteta raiteen suurinta nopeutta 35 km/h. Nopeutta osoittava luku on merkittävä jättämällä luvun viimeinen nolla pois (esim. 7 tarkoittaa 70 km/h). Merkkiä ei saa asentaa 10 metrin matkalle vaihteen kielen kärjestä kielen kannan suuntaan. Nopeutta laskeva merkki on asennettava siten, että sen tarkoittama nopeus alkaa merkin jälkeen, poikkeuksena seuraava: Kun merkillä osoitetaan vaihteen poikkeavan raiteen suuntaan kielien kärjistä alkava nopeus, merkki on asennettava vähintään 10 m ja enintään 40 m päähän vaihteen kielien kärjistä vaihteen takajatkoksen suuntaan. Nopeutta nostava merkki on asennettava siten, että sen tarkoittama nopeus alkaa merkin jälkeen, poikkeuksena seuraava: Kun merkillä osoitetaan vaihteen poikkeavan raiteen suunnasta kielien kärkien jälkeen alkava nopeus, merkki on asennettava vähintään 10 m ja enintään 40 m päähän vaihteen kielien kärjistä vaihteen takajatkoksen suuntaan. Nopeusmerkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa asennuskohdassa oleviin muihin merkkeihin.

30 30 (53) Kuva 2 Nopeusmerkin etumerkki T-102A T-102A T-102A T-102A T-134C T-134A T-109 T-102B T-102B T-102B T-102B T-134B T-134C T-109 Merkistä on kaksi kokoa: leveys 650 mm korkeus 570 mm (T-102A) ja leveys 370 mm korkeus 325 mm (T-102B). Nopeusmerkin etumerkillä (T-102A tai T-102B) on osoitettava, että metrin päässä merkistä on nopeutta laskeva Nopeusmerkki. Merkki on varustettava Etäisyyttä ilmoittavalla lisäkilvellä (T-109), jos merkki ei ole metrin etäisyydellä merkin osoittamasta Nopeusmerkistä. Merkkiä on käytettävä, kun yhdelläkin mahdollisella kulkureitillä on nopeuttava laskeva Nopeusmerkki. Merkkiä ei kuitenkaan saa käyttää, kun merkin tarkoittama Nopeusmerkki on raiteella, jolla raiteen suurin nopeus on 35 km/h tai nopeutta alennetaan enintään 30 km/h tai nopeutta alennetaan nopeudesta 90 km/h tai suuremmasta nopeuteen 50, 60 tai 70 km/h (ei koske tilapäistä nopeusrajoitusta) tai Nopeusmerkki on alle 300 m etäisyydellä poikkeavalle raiteelle olevan lyhyen vaihteen jälkeen tai Nopeusmerkki on alle 300 m poikkeavalle raiteelle olevan pitkän vaihteen jälkeen ja Nopeusmerkin osoittama nopeus on suurempi tai yhtä suuri kuin suurin nopeus vaihteen poikkeavalla raiteella. Merkissä on ilmaistava Nopeusmerkin nopeutta osoittava luku. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa asennuskohdassa oleviin muihin merkkeihin tai Nopeusmerkin alle siten, että välissä ei ole muuta merkkiä/merkintää.

31 31 (53) Kuva 3 Merkitty nopeus päättyy T-110 T-110 T-110 T-134A T-134C T-110A T-110A T-110A T-134C T-134B Merkistä on kaksi kokoa: halkaisija 640 mm (T-110) tai 400 mm (T-110A). Merkitty nopeus päättyy merkillä (T-110 tai T110-A) on osoitettava, että merkkiä edeltävän Nopeusmerkin tai Erityiskohteen nopeusmerkin osoittama nopeus päättyy raiteella, jolla suurin nopeus osoitetaan opasteella Aja 35 km/h. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin. Kuva 4 JKV-nopeus T-115 T-115 T-115A T-134A T-134C T-115A T-115A T-115A T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: halkaisija 640 mm (T-115) tai 400 mm (T-115A).

32 32 (53) JKV-nopeus -merkillä (T-115 tai T-115A) on osoitettava, että merkin jälkeen yksikön nopeus saa olla enintään JKV/ETCS-veturilaitteen osoittama nopeus. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin. 5 km/h Kääntöpöytä Kuva 5 Erityiskohteen nopeusmerkki T-111 T-111A T-111B T-111C Merkin koko: leveys 250 mm ja korkeus 450 mm. Erityiskohteen nopeusmerkillä (T-111, T-111A, T-111B, T-111C) on osoitettava raiteen suurin nopeus alle 10 km/h. Merkkiä saa käyttää vain raiteella, jossa raiteen suurin nopeus ennen merkkiä on enintään 35 km/h. Merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Merkki voi olla kääntyvä. Merkissä on ilmoitettava nopeuden syy, esim. Kääntöpöytä. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin. Kuva 6 Laske virroitin T-124A T-124A T-124A T-124B T-124B T-124B T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm korkeus 600 mm (T-124A) tai leveys 400 mm korkeus 400 mm (T-124B). Laske virroitin -merkillä (T-124A) on osoitettava kohta, jota ei saa ohittaa virroitin nostettuna. Merkki voi olla kääntyvä. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin.

33 33 (53) Kuva 7 Laske virroitin etumerkki T-133 T-133 T-133 T-134B T-134C Merkin koko: leveys ja korkeus 600 mm. Laske virroitin etumerkkiä (T-133) on käytettävä ennen Laske virroitin merkkiä (T-124A), kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Merkki on sijoitettava m ennen Laske virroitin -merkkiä. Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin. Kuva 8 Seismerkki T-150B T-150C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm, korkeus 600 mm (T-150B) ja leveys 300 mm, korkeus 300 mm (T-150C). Seismerkkillä (T-150B tai T-150C) on osoitettava kohta, jota ei saa ohittaa vaihtotyössä ilman lupaa. Merkkiä saa käyttää vain ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Merkin kanssa samaan asennuskohtaan ei saa asentaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä.

34 34 (53) Kuva 9 Seislevy T-151A T-151B Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm, korkeus 600 mm (T-151A) ja leveys 300 mm, korkeus 300 mm (T-151B). Seislevyllä (T-151A tai T-151B) on osoitettava kohta, jonka ohi ei saa liikennöidä. Merkki voi olla kääntyvä Merkki on sijoitettava raiteen keskelle. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h. Merkin kanssa samaan sijoituskohtaan ei saa sijoittaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä. Kuva 10 Liikennöinnin raja T-152 Merkin koko: leveys ja korkeus 600 mm. Liikennöinnin raja -merkillä (T-152) on osoitettava liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h. Merkin kanssa samaan sijoituskohtaan ei saa sijoittaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä. Kuva 11 Ajokieltomerkki T-310 T-310 T-310 T-310A T-310A T-310A T-134A T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: halkaisija 640 mm (T-310) tai 400 mm (T-310A). Ajokieltomerkillä (T-310 tai T-310A) on osoitettava, että omalla konevoimalla raiteella liikkuvan kalustoyksikön liikennöinti on kielletty. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h.

35 35 (53) Kuva 12 Liikennepaikka alkaa T-164 T-164 T-134A Merkin koko: leveys ja korkeus 600mm. Liikennepaikka alkaa -merkkiä (T-164) on käytettävä osoittamaan kohta, josta liikennepaikka alkaa kyseisellä raiteella. Merkki on sijoitettava jokaiselle liikennepaikan rajalla olevalle raiteelle. Merkki on sijoitettava samalle puolelle raidetta kuin kyseistä raidetta samasta suunnasta tarkoittava opastin. Kuva 13 Liikennepaikka päättyy T-165 T-165 T-134A Merkin koko: leveys ja korkeus 600mm. Liikennepaikka päättyy -merkkiä (T-165) on käytettävä osoittamaan kohta, jossa liikennepaikka päättyy kyseisellä raiteella Merkki on sijoitettava jokaiselle liikennepaikan rajalla olevalle raiteelle. Merkki on asennettava samalle puolelle raidetta kuin kyseistä raidetta samasta suunnasta tarkoittava opastin.

36 36 (53) Kuva 14 Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus T-307 T-307A T-307B T-307C T-309 T-309A T-309B T-309C T-311 T-311A T-311B T-311C T-317 T-317A T-317B T-317C Merkistä, jossa tunnus tehdään yhdelle tai kahdelle riville, on valittavana kaksi kokoa: leveys 400 mm, korkeus 600 mm (T-307, T-307A, T-307B ja T-307C) ja leveys 250 mm, korkeus 350 mm (T-311, T-311A, T-311B ja T-311C). Merkistä, jossa tunnus tehdään kolmelle riville, on valittavana kaksi kokoa: leveys 400 mm, korkeus 680 mm (T-309, T-309A, T-309B ja T-309C) ja leveys 250 mm, korkeus 410 mm (T- 317, T-317A, T-317B ja T-317C). Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus- merkillä (T-307, T-307A, T-307B, T-307C; T-309, T- 309A, T-309B, T-309C; pienet merkit: T-311, T-311A, T-311B, T-311C; T-317, T-317A, T- 317B, tai T-317C) on osoitettava: kahden ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen välinen raja, ellei rajan molemmin puolin ole rajan suuntaan liikennöintiä ohjaavia raide- tai yhdistelmäopastimia sekä ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alkaminen siten, että merkki näkyy toisen luokan liikenteenohjauksen suuntaan. Rajan ja alueen alkaminen on merkittävä jokaisen raiteen osalta. Merkin tunnukseksi on merkittävä kyseisen liikenteenohjauksen nimi. Merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Raideopastimeen ja yhdistelmäopastimeen siihen suuntaan, johon opastimen opasteet näkyvät, asennettavassa merkissä ei saa käyttää merkin sisään asemoitua kaksipäistä nuolta.

37 37 (53) Kuva 15 Toisen luokan liikenteenohjaus T-312 T-312A T-312B T-312C T-313 T-313A T-313B T-313C T-314 T-314A T-314B T-314C T-316 T-316A T-316B T-316C Merkistä, jossa tunnus tehdään yhdelle tai kahdelle riville, on valittavana kaksi kokoa: leveys 400 mm, korkeus 600 mm (T-312, T-312A, T-312B ja T-312C) ja leveys 250 mm, korkeus 350 mm (T-313, T-313A, T-313B ja T-313C). Merkistä, jossa tunnus tehdään kolmelle riville, on valittavana kaksi kokoa: leveys 400 mm, korkeus 680 mm (T-314, T-314A, T-314B ja T-314C) ja leveys 250 mm, korkeus 410 mm (T- 316, T-316A, T-316B ja T-316C). Toisen luokan liikenteenohjaus -merkillä(t-312, T-312A, T-312B, T-312C; T-313, T-313A, T- 313B, T313C; pienet merkit: T-314, T-314A, T-314B, T-314C; T-316, T-316A, T-316B, T- 316C) on osoitettava: kahden toisen luokan liikenteenohjauksen rajaa toisen luokan liikenteenohjauksen alkaminen siten, että merkki näkyy ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen suuntaan. Merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Alue on merkittävä jokaiselle raiteelle. Merkin tunnuksena on ilmoitettava merkin takana olevan alueen nimi. Raideopastimeen tai yhdistelmäopastimeen siihen suuntaan, johon opastimen opasteet näkyvät, asennettavassa merkissä ei saa käyttää merkin sisään asemoitua kaksipäistä nuolta.

38 38 (53) Kuva 16 Rataverkon haltijuuden raja Rataverkon haltija Rataverkon haltija Valtion rataverkko Rataverkon haltija T-315A T-315B Merkin koko: leveys 400 mm, korkeus 300 mm. Rataverkon haltijuuden raja osoittaa rataverkon haltijuuden vaihtumisen. Rataverkon haltijuuden raja T-315A tai T-315B on asennettava mahdollisimman lähellä rataverkon haltijuuden rajaa. Rataverkon haltijuuden raja T-315B on asennettava mahdollisimman lähelle valtion rataverkon alkukohdasta. Kuva 17 Linjavaihdemerkki IISALMEN TEOLLISUUS- RAITEET T-167, 167A Merkin koko: leveys 400 mm, korkeus 300 mm. Linjavaihdemerkillä (T-167 tai T-167A) on osoitettava, että merkin takana on linjavaihde. Merkki on sijoitettava jokaiselle pääraiteelle. Kuva 18 Tunnelin nimikilpi T-360 Merkin koko: korkeus 200 mm, leveys tekstin mukaan Tunnelin nimikilvellä T-360 on osoitettava sen takana olevan rautatietunnelin nimi ja pituus.

39 39 (53) Kuva 19 Junakulkutien päätekohta T-261, T-262, T-262A, T-259, T-259 T-259 T-259 T-253(Raideopastin) Junakulkutien päätekohta on Junakulkutien päätekohta -merkki T-259 raideopastimen yhteydessä tai Junakulkutien päätekohta -tunnuksen T-261, T-262 tai T-262A kanssa. Junakulkutien päätekohdalla on osoitettava kohta, jota juna ei saa ohittaa ilman: - lähtölupaa tai - junakulkutien päätekohdan yhteydessä olevan raideopastimen opastetta Aja varovasti silloin, kun junalle on annettu ennakkotieto kulkutien päättymisestä Junakulkutien päätekohtaan. Junakulkutien päätekohtaa ei kulkusuunnassa saa asentaa ennen rautatieliikennepaikan ensimmäistä vaihdetta. Junakulkutien päätekohdassa Raideopastimen tunnus T-253A, T-253B tai T-253C on asennettava Junakulkutien päätekohta -merkin päälle. Junakulkutien päätekohtaa ennen on asennettava Lähestymismerkki, ellei junakulkutien päätekohdan näkemä ole vähintään 50 m. Junakulkutien päätekohdan kanssa samaan asennuskohtaan ei saa sijoittaa radan merkkiä. Kuva 20 Junakulkutien päätekohta -merkki T-259 Raideopastimen päällä Junakulkutien päätekohta -merkki T-259 on asennettava siten, että se ulottuu vähintään 500 mm pystytunnuksen yläpuolelle.

40 40 (53) Kuva 21 Junakulkutien päätekohta -tunnus F 2 E T-261 T-262 T-262A Merkistä on kaksi kokoa: leveys 120, korkeus 900 (T-261) ja leveys 120, korkeus 600 (T-262 ja T-262A) Junakulkutien päätekohta -tunnuksessa on ilmoitettava: - raiteen numero, - raiteen numero ja kirjain E tai P tai - Pääopastimen tunnus. Merkki on asennettava raiteen oikealle puolelle. Kuva 22 Raideopastimen tunnus T-253 T-253A T-253B Merkistä on 3 kokoa: leveys 90, korkeus 450 (T-253); leveys 380, korkeus 120 (T-253A) ja leveys 90, korkeus 520 (T-253B) Raideopastimen yhteydessä on käytettävä Raideopastimentunnusta (T-253, T-253A tai T- 253B). Raideopastimen tunnus on asennettava raiteen poikkisuuntaisesti ensisijaisesti raideopastimen päälle tai toissijaisesti raideopastimen sivulle raideopastimen oikealle puolelle. Tunnuksen asentamisesta Junakulkutien päätekohta -merkin yhteyteen säädetään kohdassa Junakulkutien päätekohta. Tunnuksen numeron on oltava kolminumeroinen, kun se osoittaa opastimen tarkoittaman raiteen numeron.

41 41 (53) Kuva 23 Pääopastimen tunnus T-258A T-258B T-258C T-258D Merkistä on kaksi kokoa: leveys 250 mm korkeus 900 mm (T-258A ja T-258C) ja leveys 250 mm korkeus 700 mm (T-258B ja T-258D). Pääopastimessa on käytettävä Pääopastimen tunnusta(t-258a, T-258B, T-258C tai T-258D). Tunnus on sijoitettava pääopastimen taustalevyyn valoaukkojen oikealle puolelle vapaan mustan tilan keskelle. Pääopastimen tunnusta (T-258C tai T-258D) on käytettävä liikennepaikalla ja liikennepaikan rajalla olevassa pääopastimessa. Pääopastimen tunnusta (T-258A tai T-258B) on käytettävä liikennepaikan ulkopuolella olevassa pääopastimessa. Pääopastimen tunnusta (T-258A tai T-258C) on käytettävä taustalevyssä, joka on tarkoitettu kolmivaloiselle pääopastimelle. Pääopastimen tunnusta (T-258B tai T-258D) on käytettävä taustalevyssä, joka on tarkoitettu kaksivaloiselle pääopastimelle. Tunnuksen numeron on oltava kolminumeroinen, kun se osoittaa opastimen tarkoittaman raiteen numeron Kuva 24 Yhdistelmäopastimen tunnus T-251A T-251B T-251C T-251D Merkistä on kaksi kokoa: leveys 140m, korkeus 456mm (T-251A ja T-251C); leveys 140 mm, korkeus 674 mm (T-251B ja T-251C). Yhdistelmäopastimen tunnuksena on käytettävä Yhdistelmäopastimen tunnusta (T-251A, T- 251B, T-251C tai T-251D),

42 42 (53) p T-254 T 254A Kuva 25 Suojastusopastimen tunnus Merkin koko: leveys 280 mm ja korkeus 240 mm. Suojastusopastimen tunnuksena on käytettävä tunnusta (T-254 tai T-254A). Se on sijoitettava suojastusopastimen taustalevyn alapuolelle. Kuva 26 Tasoristeysopastimen tunnus T-256 Merkin koko: leveys 200 mm, korkeus 230 mm. Tasoristeysopastimen tunnuksena on käytettävä tunnusta (T-256). Kuva 27 Esiopastimen tunnus T-257 Merkin koko: leveys 240 mm, korkeus 280 mm. Esiopastimen tunnuksena on käytettävä tunnusta T-257. Kuva 28 Opastimen tunnus T-252 Merkin koko: leveys 240 mm, korkeus 280 mm. Opastimen tunnus (T-252) on sijoitettava opastimen taustalevyn oikeaan alakulmaan tai opastimen alle, kun opastimen taustalevyssä ei ole tunnukselle tilaa.

43 43 (53) Kuva 29 Lukitusopastimen tunnus T-252A Merkin koko: leveys 240 mm, korkeus 280 mm. Lukitusopastin on merkittävä Lukitusopastimen tunnuksella T-252A. Kuva 30 Pätemättömyysmerkki T-180 T-182 T-182A T-182B Merkin koko: risti 795 mm (T-180) halkaisija: 280 mm (T-182) leveys 150 mm, korkeus 595 mm (T-182A) leveys 150 mm, korkeus 377 mm (T-182B) Pätemättömyysmerkin (T-180, T-182, T-182A tai T-182B) saa asentaa vain käyttöönotettuun opastimeen sen käytöstä poistamisen yhteydessä. Pätemättömyysmerkkiä T-180 ei saa käyttää, kun pää- ja esiopastin ovat allekkain. Pätemättömyysmerkkiä T-182A käytetään yhdistelmäopastimen tunnuksen ylä- ja alapuolella yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta T-251A tai T-251C sekä yhdistelmäopastimen tunnuksen alapuolella yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta T-251B tai T- 251D. Pätemättömyysmerkkiä T-182B käytetään yhdistelmäopastimen tunnuksen yläpuolella yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta T-251B tai T-251D. Pätemättömyysmerkki on asennettava oheisen kuvan mukaisesti siten, että: - Pätemättömyysmerkki (T-180) on enintään 500 mm opastimen taustalevyn alapuolelle, - Pätemättömyysmerkki (T-182) on asennettu pää-, esi- ja suojastusopastimen jokaiseen valoaukkoon ja - Pätemättömyysmerkit T-182A ja T-182B peittävät opastimesta sen tunnuksen ylä- ja alapuoliset osat.

44 44 (53) Perus Kuva 31 Vaihteen merkki T-196 T-196A T-196B T-196D Merkin koko: leveys300, korkeus 320. P er T-196 C T-196E Vaihteen merkki (T-196, T-196A, T-196B, T-196C, T-196D tai T-196E) on asennettava vaihteeseen, jos merkki on asennettavissa raiteen aukean tilan ulottuman ulkopuolelle. Merkkiä ei käytetä kaksipuolisessa risteysvaihteessa (KRV) Perus Merkin teksti Perus keltaisella pohjalla tarkoittaa, että vaihteelle perusasento on poikkeavalle raiteelle ja valkoisella pohjalla että perusasento on suoralle raiteelle. Kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetussa vaihteessa merkkiä on asennettava myös risteyksen kärkikääntölaitteen yhteyteen. Kaksoisvaihteessa ja yksipuolisessa risteysvaihteessa on käytettävä kahta merkkiä. Merkin tunnukseen on merkittävä vaihteen tunnuksen numero-osa. Vaihteen merkki on sijoitettava näyttämään valkoista, kun vaihde on asetettu suoralle raiteelle ja keltaista, kun vaihde on asetettu poikkeavalle raiteelle u s 9096 P erus Kuva 32 Vaihteen tunnus T-201 Merkin koko: leveys 330 mm, korkeus 180 mm. Vaihteen tunnusta (T-201) on käytettävä vaihteessa, jota ei ole merkitty Vaihteen merkillä. Merkin tunnukseen on merkittävä vaihteen tunnuksen numero-osa.

45 45 (53) Kuva 33 Risteysvaihteen tunnus 204 a b 204 c d T-204 T-204A Merkistä on kaksi kokoa: leveys 330 mm, korkeus 180 mm (T-204) ja leveys 330 mm, korkeus 150 mm (T-204A). Risteysvaihteen tunnus (T-204 tai T-204A) on asennettava kaksipuoliseen risteysvaihteeseen (KRV). Tunnus T-204 on asennettava risteysvaihteen asennonilmaisimen päälle. Tunnus T-204A on asennettava asennonilmaisimen asentokuvion alapuolelle. Risteysvaihteen kielien sijaintia kuvaava merkintä (a/b tai c/d) on asennonilmaisimen yhteydessä sijoitettava siten, että a/b ja c/d merkinnät ovat luettavissa kyseisten kielten suunnasta. Risteysvaihteen kielien sijaintia kuvaava merkintä (a/b tai c/d) on vaihteenkääntölaitteen yhteydessä sijoitettava siten, että a/b ja c/d merkinnät ovat kyseisten kielten yhteydessä ja luettavissa molemmista suunnista. Kuva 34 Risteysvaihteen asennonilmaisin Risteysvaihteen asennonilmaisinta on käytettävä, kun vaihteessa on vaihteenasetin tai kun vaihde kuuluu paikallisluparyhmään T-197A 9 7 Kuva 35 XIV T-197B Raiteensulun merkki XIV Merkin koko: leveys 300mm, korkeus 320 mm Raiteensulku on varustettava raiteensulun merkillä (T-197A tai T-197B). Pysäytyslaite on varustettava raiteensulun merkillä (T-197A). Merkin tunnukseen on merkittävä raiteensulun tai pysäytyslaitteen tunnuksen numero-osa. Merkki on asennettava näyttämään punaista taustaväriä, kun liikennöinti estetään, ja valkoista taustaväriä, kun liikennöintiä ei estetä.

46 46 (53) Kuva 36 Etäisyyttä ilmoittava lisäkilpi T-109 Merkin koko: leveys 500 mm korkeus 200 mm Etäisyyttä ilmoittavaa lisäkilpi (T-109) on asennettava Nopeusmerkin etumerkin yhteyteen ilmaisemaan etäisyyttä Nopeusmerkkiin silloin, kun Nopeusmerkin etumerkki on alle 1200 m tai yli 1500 m päässä Nopeusmerkistä. Merkissä ilmoitettava etäisyys on ilmoitettava sadan metrin tarkkuudella ja pyöristettävä alaspäin. Lisäkilpi ja suuntanuoli on sijoitettava sen merkin alapuolelle, jota ne koskevat siten, että lisäkilpi on suuntanuolen yläpuolella. Kuva 37 Yhdistelmä opastimen etäisyysmerkki T 180A Merkin koko: leveys 450 mm, korkeus 200 mm. Yhdistelmäopastimen etäisyysmerkillä (T-180A) osoitettava etäisyys seuraavaan yhdistelmäopastimeen, kun kahden peräkkäisen yhdistelmäopastimen välinen etäisyys on alle 800 m ja kun molemmat opastimet voivat olla junakulkutien päättäviä opasteita. Kuva 38 Ajojohdin päättyy T-121 T-121 T-121 T-121A T-121A T-121A T-134B T134C T-134C T-134D Merkistä on kaksi kokoa: suoran sivun pituus 600 mm leveys 840 mm (T-121) ja suoran sivun pituus 300 mm leveys 425 mm (T-121A). Ajojohdin päättyy -merkillä (T-121 tai T-121A) on osoitettava kohta, jonka jälkeen virroitin ei saa olla nostettuna. Merkki voi olla kääntyvä.

47 47 (53) Kuva 39 Erotusjakson etumerkki T-120 T-120 T-120 T-120A T-120A T-120A T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm korkeus 600 mm (T-120) ja leveys 400 mm korkeus 400 mm (T-120A). Erotusjakson etumerkillä (T-120 tai T-120A), on osoitettava, että jollakin mahdollisella kulkureitillä m päässä on Erotusjakso alkaa -merkki. Merkki on sijoitettava m ennen Erotusjakso alkaa -merkkiä. Merkkiä ei saa käyttää, kun: Erotusjakso on alle 300 m poikkeavalle raiteelle olevan lyhyen vaihteen jälkeentai nopeus erotusjaksossa on enintään 35 km/h. Kuva 40 Erotusjakso alkaa T-122 T-122 T-122 T-122A T-122A T122A T-134B T-134C T-134B T134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm korkeus 600 mm (T-122) ja leveys 400 mm korkeus 400 mm (T-122A). Erotusjakso alkaa -merkillä (T-122 tai T-122A) on osoitettava, että enintään 150 m päässä on erotusjaksomagneetti. Kuva 41 Erotusjakso päättyy T-123 T-123 T-123 T-123A T-123A T-123A T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 600 mm korkeus 600 mm (T-123) ja leveys 400 mm korkeus 400 mm (T-123A). Erotusjakson päättyy merkillä (T-123 tai T-123A) on osoitettava, että erotusjakso on päättynyt.

48 48 (53) Kuva 42 Nosta virroitin T-125 T-125 T-125 T-125A T-125A T-125A T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: suoran sivun pituus 600 mm leveys 840 mm (T-125) ja suoran sivun pituus 300 mm leveys 425 mm (T-125A). Nosta virroitin merkillä (T-125 tai T-125A) on osoitettava kohta, jonka jälkeen virroitin saa olla nostettuna. Kuva 43 JKV alkaa T-140A T-140A T-140A T-140B T-140B T-140B T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 400 mm korkeus 300 mm (T-140A) ja leveys 250 mm korkeus 160 mm (T-140B). JKV alkaa -merkillä (T-140A tai 140B) on asennettava osoittamaan JKV-rakennusalueen päättyminen silloin, kun JKV-rakennusalueen jälkeen alkaa junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustettu raide. Merkki on asennettava enintään 100 m etäisyydelle JKVrakennusalueen päättymisestä. Merkillä voidaan merkitä junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustetun raiteen alkaminen. Kuva 44 JKV päättyy T-141A T-141A T-141A T-141B T-141B T-141B T-134B T-134C T-134B T-134C Merkistä on kaksi kokoa: leveys 400 mm korkeus 300 mm (T-141A) ja leveys 250 mm korkeus 160 mm (T-141B). JKV päättyy merkillä (T-141A tai T-141B) on osoitettava junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustetun raiteen päättyminen. Merkki on sijoitettava enintään 100 m etäisyydelle ennen tai jälkeen junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteiden tai JKV-rakennusalueen päättymisestä.

49 49 (53) Kuva 45 JKV-rakennusalue alkaa T-142A T-142A T-142A T-134B T-134C Merkin koko: leveys 400 mm, korkeus 300 mm. JKV-rakennusalue alkaa -merkillä (T-142A) on osoitettava kohta, josta JKV rakennusalue alkaa. Merkki on sijoitettava enintään 100 m ennen rakennusalueen alkamista. Kuva 46 Lähestymismerkki T-301B Merkin koko: leveys 120 mm, korkeus 400 mm. Lähestymismerkki (T-301B) on asennettava vähintään 50 m ja enintään 300 m ennen Junakulkutien päätekohtaa, kun Junakulkutien päätekohdan näkemä on vähemmän kuin 50 m. Kuva 47 Yleinen varoitusmerkki T-308 T-308A Merkistä on kaksi kokoa: leveys 650 mm korkeus 570 mm (T-308) ja leveys 370 mm korkeus 325 mm (T-308A). Yleinen varoitusmerkin (T-308 tai T-308A) kohdalla on annettava liikennöinnistä annettujen määräysten mukainen vihellinopaste, joka varoittaa radalla työskentelevää henkilöstöä. Merkki on asennettava raiteen oikealle puolelle.

50 50 (53) RATOKYLÄ KKKK MMMM YLEINEN HÄTÄNUMERO SOITA HÄIRIÖSTÄ 112 E N EUREF = yyyyyyy = xxxxxxx PPPPPPPPP Kuva 48 RATOKYLÄ KKKK MMMM YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Tasoristeyksen lisäkilvet EUREF E= yyyyyyy N= xxxxxxx T-306 T-306A Merkin koko: leveys 180 mm, korkeus 100 mm. Tasoristeyksen lisäkilvellä (T-306, T-306A) on osoitettava rautatien tasoristeyksen nimi ja sijainti. Tasoristeyksen lisäkilpi T-306 on asennettava varoituslaitteella varustetun rautatien tasoristeykseen. Merkit on sijoitettava siten, että ne näkyvät tiellä liikkujalle radan kummallakin puolella. Tasoristeyksen lisäkilpi T-306A on asennettava kulkuväylän suuntaisesti varoituslaitteella varustamattoman rautatien tasoristeykseen. Merkit on asennettava siten, että jokaisella kulkuväylällä on merkki kummallakin puolella tasoristeystä. Kuva 49 Paikantamismerkki T-138A (lukusarjan nouseva suunta) T-138B (Lukusarjan laskeva suunta) Merkin koko: leveys 700 mm, korkeus 500. Paikantamismerkillä (T-138A tai T-138B) on osoitettava kohta radasta, johon perustuen etäisyys ilmoitetaan. Merkin lukuarvon ylä- tai alapuolella olevalla tekstillä osoitetaan, millä liikennepaikalla tai liikennepaikkavälillä kyseinen merkki on. Merkkiin ei saa merkitä sen sijaintia liikennepaikalla tai liikennepaikkojen väliä osoittavaa tekstiä, kun merkin asennuskohta on sellainen, että radan kaikki raiteet eivät merkin kohdalla ole samalla liikennepaikalla tai samalla liikennepaikkavälillä. Liikennepaikalla, jolla on useita ratakilometrijärjestelmän lukusarjoja, merkit saa samaan raiteeseen kohdistuvana asentaa vain yhteen lukusarjaan perustuvana. Vierekkäin enintään 20 m etäisyydellä toisistaan kulkevat radat on liikennepaikkojen välisellä alueella merkittävä saman ratakilometrijärjestelmän mukaisesti. Kahden perättäisen merkin lukuarvo ei saa olla sama. Paikantamismerkki on asennettava ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueelle.