Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Raportteja Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Juankoski

2

3 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Juankoski

4 RAPORTTEJA KUOPION SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA JUANKOSKI Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: Laura Pöllänen, Sito Oy Laura Pöllänen, Sito Oy Karttakeskus, L4356 Kopijyvä, Kuopio ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Sisältö Suunnittelun lähtökohdat... 5 Suunnittelualue ja suhde liikennejärjestelmään... 5 Väestö, työpaikat ja palvelut... 6 Maankäyttö ja kaavoitus... 6 Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne... 6 Liikenneturvallisuuden nykytila Liikenneonnettomuudet Onnettomuusluokat Hirvi-, peura- ja muut eläinonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuskyselyt Asukaskysely Koululaiskysely Asukas- ja koululaiskyselyssä esiin nousseet ongelmakohteet Tavoitteet Tavoiteasettelun taustaa Valtakunnalliset tavoitteet Kestävä ja turvallinen liikkuminen Itä-Suomessa Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Suunnittelun lähtökohdat Seudulle yhteiset periaatteet Toimenpiteet Keskusta-alue Muuruveden alue Säyneisen alue Haja-asutusalue Toimenpideohjelma Toimenpiteiden vaikutukset Kevyen liikenteen laatukäytävät Esteettömyys Esteettömyyden nykytila Kehittämistoimenpiteet Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Yleistä Liikenneturvallisuustyön nykytila Liikennekasvatustyö on yhteistyötä Viisas liikkuminen osaksi liikennekasvatusta Liikenneturvallisuusryhmä ja ryhmän toimintamalli... 48

6 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Yhteistyökumppanit Markkinointi ja tiedottaminen Ensimmäiset askeleet Jatkotoimenpiteet Suunnitelman käsittely Seuranta Liitteet... 59

7 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue ja suhde liikennejärjestelmään Juankosken kaupunki sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa ja kuuluu Koillis-Savon seutukuntaan. Keskustaajaman lisäksi kaupungin alueella ovat Säyneisen ja Muuruveden sivutaajamat. Juankosken halki kulkevat maantiet 508, 567, 569 ja 570. Kaupungin alueen tieverkko koostuu seutu- ja yhdysteistä. Juankosken kautta kulkee myös Siilinjärvi-Viinijärvi-rata, jolla on merkitystä tavaraliikenteen osalta. Juankosken kautta kulkee Nilsiän vesireitti, jolla on pääosin virkistys- ja matkailumerkitystä. Juankosken lähin lentoasema sijaitsee Kuopiossa noin 50 km:n päässä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja liikenteellinen asema. 5

8 Väestö, työpaikat ja palvelut Juankosken kaupungissa asui vuoden 2011 lopussa noin 5150 henkilöä. Yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä on noin 23 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Juankosken kaupungin asukasmäärä tulee vähenemään vuoteen 2040 mennessä noin 570 henkilöllä. Juankosken alueella on noin 1700 työpaikkaa. Suurimpia työnantajia Juankosken kaupungin lisäksi ovat mm. Metso Fabrics PMC Oy ja Premium Board Finland Oy. Kaupunkikeskus on Juankosken kaupungin voimakkain palvelukeskittymä, mutta asiointiliikennettä suuntautuu myös Kuopioon. Kaupunkikeskuksessa olevat lähipalvelut ovat saavutettavissa hyvin myös kävellen ja pyörällä, pidemmät ja entistä enemmän myös lyhyet matkat tehdään kuitenkin suurelta osin henkilöautolla. Juankosken kaupungissa on neljä perusopetusta antavaa koulua, joista kolme on alakouluja ja yksi yläkoulu. Muita oppilaitoksia Juankoskella ovat lukio, Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden koulutusyksikkö ja Kuopion Konservatorion musiikkiopisto. Maankäyttö ja kaavoitus Juankosken asutuksesta suurin osa sijoittuu kaupungin taajama-alueille, joita ovat Juankosken lisäksi Muuruvesi ja Säyneinen. Lisäksi Juankoskella on useita kyliä ja asutuskeskittymiä. Asutus on levittäytynyt laajalle keskittyen lähinnä teiden varsille. Juankosken kaupungin alue kuuluu Pohjois-Savon maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Osayleiskaavoja ovat Juankosken keskustaajaman alueen osayleiskaava, jonka muutos on vireillä, Suur- Säyneisen osayleiskaava sekä useat rantaosayleiskaavat. Voimassa olevia asemakaavoja ovat Juankosken, Muuruveden ja Säyneisen asemakaavat. Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne Juankosken kaupungin alueella on maanteitä yhteensä 209 km. Tästä seututeiden osuus on noin 79 km ja yhdysteiden noin 131 km. Valta- ja kantateitä ei Juankosken kaupungin alueella ole lainkaan (Kuva 1). Juankosken maanteillä liikennemäärät ovat varsin pieniä, vilkkain tieosuus on Juankosken keskustan kohdalla, missä liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vuorokaudessa (Kuva 2). Juankosken maanteiden varsilla on tievalaistusta keskustan lisäksi Muuruveden ja Säyneisen taajamissa sekä lyhyellä tieosuudella seututiellä 570 Viitaniemen asutuskeskittymän kohdalla. Kevyen liikenteen väylät sijaitsevat Juankosken keskustaajamassa (Kuva 3). Juankosken, Muuruveden ja Säyneisen taajamissa ja asuinalueilla nopeusrajoitus on 40 tai 50 km/h. Taajamien ulkopuolisilla maanteillä nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h (Kuva 4). Keskustaajamassa rajoitukseen on suurella osalla alueista yhdistetty myös tasa-arvoiset tonttikatujen väliset liittymät. 6

9 Kuva 2. Juankosken maanteiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. 7

10 Kuva 3. Maanteiden tievalaistus ja kevyen liikenteen väylät. 8

11 Kuva 4. Juankosken maanteiden nopeusrajoitukset. 9

12 Liikenneturvallisuuden nykytila Liikenneonnettomuudet Onnettomuustarkastelu perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. On arvioitu, että poliisin tietoon tulee vain osa kaikista liikenneonnettomuuksista. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja yli puolet loukkaantumiseen johtavista onnettomuuksista tulevat poliisin tietoon, mutta pienistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista vain hyvin pieni osa päätyy tilastoihin. Onnettomuustarkastelu käsittää maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Onnettomuusaineisto saatiin Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä. Huomioon otettavaa on, että kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneiden onnettomuuksien sijaintitiedot ovat osittain puutteellisia. Juankosken kaupungin alueella tapahtui vuosina yhteensä 155 onnettomuutta, joista maanteillä tapahtui 126 sekä kaduilla ja yksityisteillä 29. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 30 (19,4 % kaikista onnettomuuksista), joista maanteillä tapahtui 23 sekä kaduilla ja yksityisteillä seitsemän. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksi ja se tapahtui maantiellä. Tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli yhteensä kaksi ja loukkaantui 40 henkilöä. Sekä omaisuusvahinkoon, loukkaantumiseen että kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten seututeillä. Juankosken kaupungin alueella ei ole lainkaan pääteitä. (Taulukko 1) Taulukko 1. Juankosken teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Alkoholionn. Yht. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Ilman alkoholionn. Ilman alkoholionn. Alkoholionn. Yht. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Yht. Kaikki onnettomuudet yhteensä Ilman alkoholionn. Alkoholionn. Ilman alkoholionn. Seututiet Yhdystiet Kadut ja yksityistiet Yhteensä Alkoholionn. Yht. Vuosina sekä kaikkien onnettomuuksien määrä että henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain eikä selvää suuntausta onnettomuuksien määrissä ole havaittavissa. (Kuva 5) 10

13 Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Kuva 5. Juankosken teillä vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet. Kuljettaja oli juopunut (alkoholionnettomuudet) yhteensä kymmenessä onnettomuudessa (6,5 %). Maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista kuljettaja oli juopunut kahdeksassa onnettomuudessa (6,3 %) sekä kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneista onnettomuuksista kahdessa onnettomuudessa (6,9 %). Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli kolme, jotka kaikki olivat loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Alkoholionnettomuuksissa loukkaantui yhteensä neljä henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna Juankosken teillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantui keskimäärin 1,51 ja kuoli keskimäärin 0,08 henkilöä vuodessa tuhatta asukasta kohti. Vastaavat luvut olivat vuosina Pohjois-Savossa keskimäärin 1,27 ja 0,06 ja valtakunnallisesti keskimäärin 1,52 ja 0,06. Luvuissa ovat mukana myös ne onnettomuudet, joissa kuljettaja oli juopunut. Maanteistä selvästi eniten kaikkia onnettomuuksia ja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui maantiellä 569. Liikennemääriltään hiljaisemmilla yhdysteillä suurin osa onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia. (Kuva 6) 11

14 Kuva 6. Juankosken maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Seuraavassa esitetyissä onnettomuustarkasteluissa on oletettu, että kuljettajan juopumus vaikuttaa onnettomuuksiin liikenneympäristöä enemmän. Tähän oletukseen perustuen alkoholionnettomuudet poistettiin aineistosta, jotta liikenneympäristön vaikutus onnettomuuksien tapahtumiseen saataisiin paremmin selville. Onnettomuusluokat Juankoskella tapahtuneista kaikista onnettomuuksista selvästi suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia. Yksittäisonnettomuuksia tapahtui 69, mikä oli noin 48 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuusluokan muu onnettomuus suuri osuus johtuu siitä, että kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa suuri osa onnettomuuksista on kirjattu kyseiseen luokkaan. (Kuva 7 ja Taulukko 2) Myös henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui eniten yksittäisonnettomuuksia (yhdeksän onnettomuutta). Muissa onnettomuusluokissa tapahtui 0-3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta kussakin onnettomuusluokassa. Suhteellisesti eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui polkupyörä-, jalankulkija- ja mopedionnettomuuksissa. (Kuva 7 ja Taulukko 2) 12

15 Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 0 Muu onn. Yksittäisonn. Risteämisonn. Hirvionn. Kääntymisonn. Kohtaamisonn. Peuraonn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Ohitusonn. Peräänajo-onn Muu eläinonn. Kuva 7. Juankosken teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Taulukko 2. Juankosken teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Onnettomuusluokka Kaikki onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuolleet Yksittäisonnettomuus % 0 Muu onnettomuus % 0 Risteämisonnettomuus % 2 Hirvionnettomuus % 0 Kääntymisonnettomuus % 0 Kohtaamisonnettomuus % 0 Peuraonnettomuus % 0 Mopedionnettomuus % 0 Polkupyöräonnettomuus % 0 Jalankulkijaonnettomuus % 0 Ohitusonnettomuus % 0 Peräänajo-onnettomuus % 0 Muu eläinonnettomuus % 0 Yhteensä % 2 Hirvi-, peura- ja muut eläinonnettomuudet Juankoskella tapahtui hirvi- ja peuraonnettomuuksia yhteensä 17 sekä muita eläinonnettomuuksia yksi. Kaikki eläinonnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Hirvionnettomuusmääriin ovat vaikuttaneet erityisesti hirvikannan vuosittainen vaihtelu. Hirvivaroalueiden tarkistukset on tehty ELY-keskuksen toimesta vuonna (Kuva 6) Onnettomuuksien kasaumapisteet Maanteiden sekä katujen ja yksityisteiden onnettomuuksia tarkasteltiin myös kasaumapisteittäin. Kasaumapisteessä on tapahtunut vähintään viisi onnettomuutta tai vähintään kaksi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta tien linjaosuudella enintään 400 metrin etäisyydellä toisistaan sekä liittymässä enintään

16 metrin säteellä liittymästä. Jokaiselle kasaumapisteelle laskettiin riskiluku, jotta kasaumapisteitä voitaisiin verrata keskenään. Riskiluku on kasaumapisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärän summa painottaen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella viisi ja omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella yksi. Kertoimilla painotettiin henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia omaisuusvahinkoon johtaneisiin onnettomuuksiin nähden. Katuverkon osalta kaikkien onnettomuuksien tapahtumapaikkaa ei voitu puutteellisten tietojen vuoksi tarkasti paikantaa. Kasaumapisteiden onnettomuuksissa ei ole mukana alkoholionnettomuuksia eikä hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Riskiluvuiltaan suurimmat onnettomuuksien kasaumapisteet sijaitsivat maanteiden 569 (Kaavintie) ja 570 (Hankamäentie) liittymässä sekä maantiellä 569 Nilsiän 365:n kohdalla Nousionmäessä (molempien riskiluku 11). Kummassakin tapahtui kolme onnettomuutta, joista henkilövahinkoon johti kaksi (numero 1, ja Taulukko 3). Taulukko 3. Juankosken teillä vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien kasaumapisteet ja riskiluvut (aineistosta on poistettu hirvi- ja peuraonnettomuudet sekä alkoholionnettomuudet). (Kuva 8) Nro Paikka Kaikkien Henkilövahinkoon Riskiluku Huom. onnettomuuksien määrä johtaneiden onnettomuuksien määrä 1 Mt 569 Kaavintien ja mt 570 Hankamäentien liittymä 2 Mt 569 Nilsiäntie 365:n kohta, Nousionmäki Suistumisonnettomuuksia 2 kpl, ohitusonnettomuus 1 kpl 3 Mt 569 Nilsiäntie 47:n kohta Kaikki onnettomuudet tapahtuneet pe ja la iltapäivällä tai illalla, suistumisonnettomuuksia 4 kpl 4 Mt 569 Juankoskentie, R-Kioskin kohta Mt 569 Nilsiäntie, Karppilantien liittymän kohta Kaikki suistumisonnettomuuksia 14

17 Kuva 8. Juankosken teillä vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien kasaumapisteet ja riskiluvut (aineistosta on poistettu hirvija peuraonnettomuudet sekä alkoholionnettomuudet). (Taulukko 3) Onnettomuuskustannukset Juankoskella liikenneonnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 2,6 milj. vuodessa. Tästä kaupungin osuudeksi on arvioitu %. Todellisuudessa onnettomuuksista aiheutuneet kustannukset ovat vielä suuremmat, koska suuri osa erityisesti kevyen liikenteen loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista ei tule poliisin tietoon ja sitä kautta viralliseen onnettomuustilastoon. Näiden tilastojen ulkopuolelle jääneiden onnettomuuksien kustannukset eivät ole em. kustannuksissa mukana. 15

18 Yhteenveto Juankosken kaupungin alueella tapahtui onnettomuuksia vuosina yhteensä 155. Onnettomuuksissa loukkaantui 40 ja kuoli kaksi henkilöä. Eniten onnettomuuksia tapahtui maantiellä 569. Selvästi eniten tapahtui yksittäisonnettomuuksia. Onnettomuuksien kasaumapisteitä löytyi kaupungin alueelta yhteensä viisi. Kaupungin alueella tapahtuneista poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 2,6 milj. vuodessa. 16

19 Liikenneturvallisuuskyselyt Juankosken liikenneturvallisuusongelmia kartoitettiin kevään ja alkukesän 2012 aikana tehdyillä asukaskyselyillä sekä loppukevään ja alkusyksyn 2012 aikana tehdyillä koululaiskyselyillä. Asukkaat vastasivat kyselyyn internetissä tai paperilomakkeilla ja koululaiset internetissä. Asukaskyselystä tiedotettiin paikallisissa lehdissä, paikallisradiossa sekä kaupungin internet-sivuilla. Työn aikana pidettiin yleisötilaisuus marraskuussa 2012 Juankosken markkinoiden yhteydessä. Tilaisuudessa esiteltiin kyselyissä ja onnettomuusanalyyseissä esille tulleita ongelmakohteita sekä ehdotuksia liikenneympäristön parantamistoimenpiteiksi. Lokakuussa järjestettiin myös Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä näkymistempaus. Tempauksessa jaettiin heijastimia ja pyörän valoja aamun koululais- ja työmatkaliikenteen aikaan. Toimenpide-ehdotukset pidettiin nähtävillä kahden viikon ajan kaupungin internet-sivuilla. Asukaskysely Asukaskyselyyn saatiin yhteensä vain yhdeksän vastausta, mikä vuoksi tuloksia ei esitetä. Koululaiskysely Suunnitelman yhteydessä tehtiin myös Juankosken koululaisille liikenneturvallisuuskysely. Kyselyyn vastasi koululaisia lähes kaikilta luokka-asteilta. Vastauksia saatiin neljästä koulusta yhteensä 218 kpl. Kyselyn mukaan koululaiset käyttivät turvavälineistä eniten turvavyötä autossa ja kypärää mopoillessa. Erityisesti pyöräilykypärän käyttöaste on huolestuttavan alhainen. Alakoululaiset (128 vastaajaa) Yläkoululaiset (90 vastaajaa) Käytän aina Käytän yleensä Käytän harvoin En käytä koskaan Autossa turvavyötä 71 % 21 % 4 % 4 % 60 % 28 % 7 % 5 % Heijastinta pimeällä liikkuessa 32 % 32 % 22 % 14 % 21 % 36 % 25 % 18 % Mopoillessa kypärää 57 % 25 % 5 % 13 % 74 % 19 % 2 % 5 % Rullaluistellessa polvi-, kyynär- ja rannesuojia 30 % 14 % 18 % 38 % 18 % 26 % 12 % 44 % Rullaluistellessa kypärää 35 % 14 % 14 % 37 % 24 % 15 % 9 % 53 % Pyöräillessä talvella nastarenkaita 6 % 4 % 11 % 80 % 4 % 4 % 4 % 88 % Pyöräillessä pimeällä valoja 11 % 14 % 25 % 50 % 10 % 27 % 24 % 39 % Pyöräillessä pyöräilykypärää 38 % 39 % 16 % 7 % 17 % 16 % 18 % 49 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Juankosken koululaisten turvavälineiden käyttö. 17

20 Asukas- ja koululaiskyselyssä esiin nousseet ongelmakohteet Asukaskyselyssä asukkailta kysyttiin liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita. Lisäksi koululaiskyselyiden yhteydessä koululaisilta kysyttiin koulumatkan vaaranpaikkoja. Kyselyjen tulokset analysoitiin yhdessä ongelmakohdekokonaisuuden selvittämiseksi. Asukas- ja koululaiskyselyissä ongelmakohteiksi luokiteltiin sellaiset kohteet, jotka kyselyyn vastanneet mainitsivat vähintään kolme kertaa. Ongelmakohteita oli yhteensä 12 kpl. (Taulukko 4 ja Kuva 10) Eniten mainintoja kyselyissä sai maantien 569 (Juankoskentie), maantien (Ruukintie) ja Paasikoskentien liittymä. Liittymä mainittiin koululaiskyselyssä yhteensä 16 kertaa. Liittymässä ongelmina pidettiin vilkasta liikennettä, autojen korkeita nopeuksia ja huonoja näkemiä. (Numero 1) Muut kohteiden asukas- ja koululaiskyselyissä esille nousseet kohteet on esitetty oheisessa taulukossa ja kuvassa. (Taulukko 4 ja Kuva 10) Taulukko 4. Asukas- ja koululaiskyselyissä esiin nousseet ongelmakohteet Juankoskella. (Kuva 10) Nro Kohde Maininnat Riskiluku Asukaskysely Koululaiskysely (jos kasaumapiste) Mt 569 Juankoskentien, mt Ruukintien ja Paasikoskentien liittymä Mt 569 Juankoskentie 11 6 (R-Kioskin kohta) Juantehtaan koulun (Ruukintie 2B) liikenneympyrä ja pysäkki Ongelmat 16 Vilkas liikenne, autojen korkeat nopeudet, huonot näkemät 7 Vilkas liikenne Vilkas liikenne, autojen korkeat nopeudet 4 Mt 5661 Keskustie Muuruveden 3 3 Kevyen liikenteen väylä puuttuu, kohdalla autojen korkeat nopeudet 5 Juankosken tori 4 Korkeat nopeudet 6 Mt 569 Juankoskentien ja mt 3 Vilkas liikenne, näkemäeste Kellolahdentien liittymä 7 Mt 569 Kaavintien ja mt Huonot näkemät Hankamäentien liittymä 8 Mt 567 Hietapohjantie, Muurutvirran silta 3 Kapea silta 9 Uudenkyläntien rautatien tasoristeys 3 Tasoristeys 10 Mt 569 Nilsiäntien ja mt Huonot näkemät Lähteenkorvantien liittymä 11 Mt 5662 Rantatien ja Terhontorin 3 Huonot näkemät, autojen korkeat liittymä nopeudet 12 Terveystien ja terveyskeskuksen 3 Huonot näkemät liittymä 18

21 Kuva 10. Asukas- ja koululaiskyselyissä esiin nousseet ongelmakohteet Juankoskella. (Taulukko 4) Yhteenveto Suunnitelman laatimisen aikana tehtyyn asukaskyselyyn saatiin yhdeksän vastausta ja koululaiskyselyyn 218 vastausta. Turvavälineistä koululaiset käyttivät eniten mopolla ajaessa kypärää ja turvavyötä autossa. Pyöräilykypärän käyttö on vähäistä. Suurimpina ongelmakohteina vastaajat pitivät maantien 569 (Juankoskentie), maantien (Ruukintie) ja Paasikoskentien liittymää. 19

22 Tavoitteet Tavoiteasettelun taustaa Liikenneturvallisuustilanteen kehitykselle asetettavat määrälliset tavoitteet asetettiin seudullisesti ja ne johdettiin valtakunnallisen tieliikenteen turvallisuussuunnitelman sekä Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteista. Toiminnalliset tavoitteet asetettiin nykytila-analyysin sekä alueen erityispiirteiden pohjalta ohjausryhmässä ja niissä otettiin huomioon valtakunnallisessa ja alueellisessa kehityksessä viime vuosina tapahtuneet muutokset ja painotukset. Valtakunnalliset tavoitteet Tavoitteet todeksi - Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 linjaa valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön suuntaviivat ja määrittelee toimenpiteet tuleville vuosille. Suunnitelmaan on kirjattu turvallisuusvisio ja -tavoite, pitkän aikavälin suunnitelmaa tukevat strategiset linjaukset sekä toimenpiteet. Valtakunnallinen suunnitelma toimii pohjana alueellisen liikenneturvallisuustyön tavoiteasetannalle sekä toimenpiteiden suunnittelulle. Valtakunnallisessa suunnitelmassa asetettiin seuraava visio ja tavoite: Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Turvallisuustavoite: Liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2010 tasosta). Suunnitelma asettaa tavoitteeksi liikenneturvallisuuden jatkuvan parantumisen siten, että: - vuonna 2014 tieliikennekuolemia on enintään 218 eli enintään 40 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti - vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 eli enintään 24 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti - vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään Asukaslukuun suhteutettuna tavoite merkitsee sitä, että vuoteen 2014 mennessä Suomi saavuttaa johtavan liikenneturvallisuusmaan Ruotsin vuoden 2009 turvallisuustason (39 tieliikennekuolemaa/ milj. asukasta). Loukkaantumisten määrää koskeva tavoite vastaa hieman yli 25 %:n vähenemää vuodesta 2010 ja merkitsee keskimäärin 192 loukkaantumista vähemmän vuosittain. Nuorten ja iäkkäiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska heidän onnettomuusriskinsä on korkea. Tavoitteena on, että heidän turvallisuustasonsa lähenee keskimääräistä tasoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty seuraavat kuusi keskeistä toimenpidekokonaisuutta: Ajokunto 1. Rattijuopumuksen vähentäminen 2. Ajoterveyden arviointi Liikennekäyttäytyminen 3. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö 4. Nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen Taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen 5. Taajamaliikenteen rauhoittaminen 20

23 Maanteiden turvallisuuden parantaminen 6. Kuolemien torjunta pääteillä Kaikille toimenpidekokonaisuuksille on määritetty tarkemmat keskeiset toimet, vastuutaho(t) ja etenemispolku. Kestävä ja turvallinen liikkuminen Itä-Suomessa Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa Itä-Suomen liikenneturvallisuustyön vuosille Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on vähentää merkittävästi liikennekuolemien ja liikenteessä loukkaantuneiden määrää Itä-Suomessa. Liikenneturvallisuusvisiossa korostuu myös viisaan liikkumisen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on suunniteltu laajan keinovalikoiman sisältävä toimenpideohjelma, jossa myös vastuutahoja on useita. Tiiviillä yhteistyöllä ja monipuolisilla toimenpiteillä pyritään hyvään vaikuttavuuteen. Liikenneturvallisuustyön visio: Kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti Itä-Suomen liikenteessä. Liikkuminen kehittyy yhä kestävämpään suuntaan ja arjen kulkumuotovalinnat viisastuvat. Nollavision määrälliset tavoitteet: vuonna 2014 Itä-Suomessa on tieliikennekuolemia enintään 32 vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 20 vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään 625 Käytännön liikenneturvallisuustyön tavoitteet: Tietämys ajoterveyden ja ajokunnon vaikutuksista liikenteessä selviytymiseen lisääntyy. Riskikäyttäytyminen ja nuorten liikenneonnettomuudet vähenevät. Taajamien, pääteiden ja rautateiden tasoristeysten turvallisuus paranee. Matkailu-, maasto- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistetään eri toimijoiden yhteistyönä. Hirvieläinonnettomuuksien määrä vähenee. Tietämys arjen viisaista liikkumisvalinnoista lisääntyy. Suunnitelman toimenpideohjelma sisältää tavoitteiden mukaiset toimenpidekokonaisuudet. Lisäksi erillisinä toimenpidekokonaisuuksina on esitetty liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja viestintä. Toimenpiteet kohdistuvat alueen liikkujiin (asukkaat ja matkailijat), organisaatioihin ja päättäjiin, maankäytön suunnitteluun, liikenneympäristöön sekä kulkuvälineisiin. Myös vastuutahoja on useita. Laajalla keinovalikoimalla ja yhteistyöllä tavoitellaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Itä-Suomen liikenneturvallisuustyön koordinointivastuu on Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Liikenneturvallisuustyöstä vastaavat merkittävimmät toimijat ovat ELY-keskus, kunnat ja kaupungit, Liikenneturva, poliisi, pelastuslaitokset, autokoulut ja oppilaitokset, maakuntien liitot sekä erilaiset vapaaehtoiset organisaatiot ja järjestöt. Kaikilla toimijoilla on omat tehtäväkenttänsä, vastuunsa, tavoitteensa ja toimintasuunnitelmansa. Toimijoiden yhteistyö ja eri osapuolien toiminnan tuntemus ovat järjestelmällisen liikenneturvallisuustyön perusta. Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaa ELY-keskuksen johtama poikkihallinnollinen Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuusyhteistyötä ja -keskustelua tukemaan on luotu Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi, joka kutsutaan säännöllisesti koolle. Kuntien liikenneturvallisuustyötä puolestaan tukee ELY-keskuksen Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija -hanke, jossa myös kunnat ovat mukana. 21

24 Kunta- ja seututasolla toimivat kuntien liikenneturvallisuusryhmät, seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät sekä alueelliset joukkoliikenneryhmät. Kuva 11. Liikenneturvallisuustyön koordinointi Itä-Suomessa. Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet Kuopion seudun määrälliseksi liikenneturvallisuustavoitteeksi asetettiin valtakunnan ja Itä-Suomen tavoitteiden mukaisesti nollavisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää seurataan vuosittain ja sitä peilataan Itä-Suomen tavoitteisiin. Tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 Kuopion seudun liikenteessä loukkaantuu enintään 108 ihmistä (75 % vuoden 2010 tasosta). Toiminnalliset liikenneturvallisuustavoitteet asetettiin nykytilan selvityksessä esille nousseiden ongelmien pohjalta varmistaen, että ne tukevat valtakunnallisia ja Itä-Suomen tavoitteita. Asetetut tavoitteet ohjasivat suunnitelmassa esitettyjen liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden sekä liikenneturvallisuustyön toimenpiteiden suunnittelua. 22

25 Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet: Liikenneturvallisuustyö on jatkuvaa, koordinoitua ja vaikuttavaa. Yritykset, järjestöt ja muut paikalliset yhteisöt osallistuvat liikenneturvallisuustyöhön. Rattijuopumukseen, ylinopeuksiin ja turvavälineiden käyttämättömyyteen puututaan monipuolisella keinovalikoimalla. Matkailu-, maasto- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistetään eri toimijoiden yhteistyönä erityisesti vilkkaissa matkailu- ja kesäasukaskunnissa. Nuorten liikennekäyttäytymiseen, iäkkäiden ja työmatkaliikenteen turvallisuuteen sekä esteettömyyteen vaikuttaminen ovat lähivuosien toiminnan painopistealueita. Liikenneympäristön parantamisessa painottuu taajamaliikenteen rauhoittaminen, koulumatkojen liikenneturvallisuus, pääteiden pistemäiset ongelmakohteet sekä rautateiden tasoristeykset. Tietämys arjen viisaista liikkumisvalinnoista lisääntyy ja kävelyn ja pyöräilyn arvostus lisääntyy sekä suunnittelussa, päätöksenteossa että toteutuksessa. Liikenneturvallisuustyön tukena käytetään liikenneturvallisuustoimijaa. 23

26 Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Suunnittelun lähtökohdat Kyselyjen ja haastattelujen, onnettomuusanalyysien, aloitteiden, nähtävilläolon ja yleisötilaisuuden sekä maastokäyntien perusteella esiin nousseet ongelmakohteet toimivat lähtökohtana liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa. Lisäksi parantamistoimenpiteiden suunnittelua ohjasivat työn aikana määritellyt tavoitteet esitettyine painopistealueineen (taajamat, turvalliset koulureitit, pääteiden pistemäiset ongelmakohteet sekä rautateiden tasoristeykset) sekä seudulle muodostetut kunnille yhteiset periaatteet. Toimenpiteiden suunnittelussa painotettiin pieniä, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Toimenpiteiden osalta tarkistettiin niiden tehokkuus ja vaikuttavuus eri käyttäjäryhmien, erityisesti lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden kannalta. Toimenpiteet on esitetty ongelmakohteittain sisältäen rakenteelliset ja liikenteenohjauksen toimenpiteet. Lisäksi on esitetty kunnossapitoon, esteettömyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Kartoissa esitetty toimenpidenumerointi viittaa liitteenä oleviin taulukoihin. Toimenpiteet on esitetty tarkemmin raportin liitteenä 1 olevissa toimenpidekartoissa ja -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty lisäksi toimenpiteiden toteuttamiskustannukset, kiireellisyysluokat ja vastuutahot. Toimenpiteet jaettiin nopeasti ilman erillistä suunnittelua toteutettavissa oleviin ns. pikatoimenpiteisiin sekä kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan ( , , 2021-). Jotta luokitus tukisi mahdollisimman hyvin vuosikohtaista pienten toimenpiteiden toteuttamissuunnittelua ja -vaiheistusta, on taulukoissa eroteltu suuremmat ns. erillisrahoituksella toteutettavat toimenpiteet. Taulukoissa esitetty toimenpiteiden kustannusjako on ohjeellinen ja siitä neuvotellaan aina tapauskohtaisesti tarkemmin. Toimenpiteiden osalta on huomioitavaa, että suuria valtateiden ja ratojen parantamishankkeita sekä nykyisin myös keskisuuria, esim. kiertoliittymätyyppisiä hankkeita toteutetaan entistä vähemmän perusväylänpidon rahoituksella. Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovatkin pääosin edellä mainittuja pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä, joiden toteuttaminen jaettiin eri kiireellisyysluokkiin tukemaan juuri kaupungin ja ELY-keskuksen vuosikohtaista suunnittelua. Suurten tie- ja ratahankkeiden toteuttamisesta päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan päätöksillä ja niiden edistämistä tehdään niin kunta-, seutu-, kuin myös maakuntatasolla. Toimenpiteiden kirjaamisessa kiinnitettiin huomiota suunnitelman päivitettävyyteen. Toimenpideehdotusten taulukot toimitettiin erillisinä tiedostoina tilaajalle päivittämistä varten. Toimenpiteitä on helppo poistaa tai lisätä taulukoihin. Lisäksi taulukoissa on seurantasarake, johon lisätään merkintä, kun toimenpide on toteutettu. Seudulle yhteiset periaatteet Työn aikana määriteltiin Kuopion seudun kunnille yhteiset liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteet ohjaamaan sekä yksittäisten toimenpiteiden muodostamista että määrittelemään toimintalinjoja koskien esim. asuinalueiden nopeusrajoitusjärjestelmiä. Seuraavassa on esitetty asiakohdittain määriteltyjen periaatteiden sisältö. Periaatteita sovellettiin toimenpiteiden suunnittelussa. Yksittäisiä pieniä toimenpidekohteita ei ole kuitenkaan lueteltu erikseen esim. suojateiden liikenteenjakajien tehostevarsia koskien, vaan periaatteiden soveltaminen käytäntöön konkreettisiksi yksittäisiksi kohteiksi tapahtuu kaupungin ja osin ELYkeskuksen päivittäisen ja vuosittaisen pienten toimenpiteiden suunnittelun ja mm. alueurakoiden kautta. Esteettömyyttä koskevat periaatteet on esitetty omassa luvussaan (Esteettömyys). 24