TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

2 1(16) Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS kunnallisvaltuustokaudelle Sisällysluettelo 1 Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit Sopimuksen taustaa ja tavoitteet Sopijapuolet Sopimuskausi ja sopimuksen luonne Sopimuksen hyväksyminen Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen Väestön palvelutarpeen arviointi Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Lääkinnällinen kuntoutus Päivystys Ensihoitokeskus Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa Perusterveydenhuollon tukipalvelut Henkilöstön koulutustarve Henkilöstön saatavuus Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset... 15

3 2(16) Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit Terveydenhuoltolain (1326/2010) 42 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Laissa edellytetään, että erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Terveydenhuoltolain 43 :ssä säädetään erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Lain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sopimuksessa sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Lain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Valtioneuvosto on antanut tämän mukaisesti asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Asetuksen sisältöä on lisäksi kuvattu tarkemmin sen valmistelun yhteydessä laaditussa taustamuistiossa. Valtioneuvosto on antanut asetuksen erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista. Asetuksen 1 2 kohdan mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Edellä mainittujen normien lisäksi sopimus perustuu erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin. 2 Sopimuksen taustaa ja tavoitteet Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteinen strategia-asiakirja, jonka nimenä on Länsirannikon miljoonapiiri-strategia Strategia hyväksyttiin kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin valtuustoissa syksyllä Strategian perusajatuksena on, että yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erik-

4 3(16) seen. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon tämän sopimuksen valmistelussa ja tämä sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamalla aiemmalla Tyksin erityisvastuualueella on ollut jo pitkään harjoitettu tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirien välillä, ja yhteistyö on muodostunut olennaiseksi ja jokapäiväiseksi osaksi molempien sairaanhoitopiirien palvelutuotantoa ja Tyksin yliopistollista tehtävää. Järjestämissopimukselle asetetut lakisääteiset sisältövaatimukset ovatkin jo pääosin toteutuneet mainittujen kahden sairaanhoitopiirin välillä. Tyksin erityisvastuualueen laajennuttua käsittämään myös Vaasan sairaanhoitopiirin on osapuolten tavoitteena tällä sopimuksella ja muilla yhteistyöjärjestelyillä luoda yhtä tiivis ja toimiva yhteistyö kolmen sairaanhoitopiirin välille kuin on tähän saakka ollut kahden sairaanhoitopiirin välillä. 3 Sopijapuolet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SatSHP) ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSHP). 4 Sopimuskausi ja sopimuksen luonne Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2013 alkavalle ja vuonna 2016 päättyvälle kunnallisvaltuustokaudelle. Tämä sopimusasiakirja edustaa sopijapuolten yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja kehittämisestä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella kunnallisvaltuustokauden sopimuskauden aikana. Sopijapuolet sitoutuvat kukin osaltaan edistämään tässä sopimuksessa kuvattujen tavoitetilojen toteutumista. Osapuolet toteavat, että tavoitetilojen toteuttaminen edellyttää tämän sopimuksen lisäksi erillistä valmistelua ja päätöksentekoa sopijapuolten organisaatioissa. Laki 43.1: Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. 5 Sopimuksen hyväksyminen Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa. Tämä sopimus on hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa X.X.2013 X

5 4(16) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustossa X.X.2013 X ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa X.X.2013 X. Laki 43.3: Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. 6 Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi Sopimuksen seurantaa sairaanhoitopiiritasolla toteutetaan ensisijaisesti sopimusosapuolien johtoryhmissä. Sairaanhoitopiirien johtajat raportoivat kuntayhtymien hallitukselle annettavissa toimintakertomuksissa, osavuosikatsauksissa ja vastaavissa taloutta ja toimintaa koskevissa määrävälein annettavissa raporteissa muiden asioiden ohella tämän sopimuksen toteutumisesta. Sairaanhoitopiirien johtajat vastaavat myös siitä, että sopimuksen toteutumista arvioidaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa. Kuntayhtymien hallitusten välillä järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteinen neuvottelu, jossa arvioidaan tämän sopimuksen toteutumista ja käsitellään sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä ja tätä sopimusta koskevia kehittämistarpeita. Sopijapuolten toiminnan yhteensovittamista varten järjestetään säännöllisesti sairaanhoitopiirien johtavien viranhaltijoiden yhteinen kokous, jota kutsutaan nimellä ervajohtoryhmä. Kokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa loma-aikoja lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirien johtajat nimeävät sairaanhoitopiirien edustuksen ervajohtoryhmään. Erva-johtoryhmä valitsee puheenjohtajan vuosittain keskuudestaan. Osapuolet toteavat, että erva-johtoryhmä ei ole päättävä elin eikä sillä ole toimivaltaa. Erva-johtoryhmässä käsiteltyjä asioita sairaanhoitopiireissä valmistelevat ja toimeenpanevat viranhaltijat vastaavat siitä, että asioiden valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano tapahtuvat toimivaltuuksien puitteissa. Sairaanhoitopiirin johtaja, kukin osaltaan, vastaa siitä, että järjestämissopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi toimeenpannaan tässä sovitulla tavalla. Laki 43.1: Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Asetus 1.2: Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava terveydenhuoltolain 43 :ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopimuksen laatimisen ja seurannan vastuut ja toteutus sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitapa. Muistio 1: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat yhdessä sopimuksen laatimisen ja seurannan vastuista, laatimistavasta sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitavasta. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat, miten sopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Seuranta käsittää sekä seurannan sairaanhoitopiireissä että seurannan koko erityisvastuualueen tasolla.

6 7 Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen 5(16) Sopimuksen uusimisesta vastaavat sairaanhoitopiirien johtajat valtuustokausittain. Valmistelutyö uuden sopimuksen laatimiseksi käynnistetään hyvissä ajoin ja vähintään puoli vuotta ennen valtuustokauden päättymistä. Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa myös kesken sopimuskauden. 8 Väestön palvelutarpeen arviointi Nykytila Vastuu erikoissairaanhoidon palvelujen mitoittamisesta vastaamaan väestön palvelutarpeita kuuluu ensisijaisesti sairaanhoitopiirien toimivalle johdolle. Vastuita tämän osalta on määritetty tarkemmin sairaanhoitopiirien säännöstöissä. Tässä tehtävässä toimivaa johtoa tukee terveydenhuoltolaissa tarkoitettu perusterveydenhuollon yksikkö. Perusterveydenhuollon yksikkö on VSSHP:n ja SatSHP:n yhteinen ja sen toiminnasta on olemassa sairaanhoitopiirien välinen sopimus. Tavoitetila VSSHP:n ja SatSHP:n yhteisen perusterveydenhuollon yksikön ja VSHP:n perusterveydenhuollon yksikön yhteistyötä tiivistetään. Sopimuskaudella selvitetään mahdollisuudet VSHP:n liittymisestä VSSHP:n ja SatSHP:n perusterveydenhuollon yksikön yhteistyöhön ja yhteistoimintaan. Asetus 2.3: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava, miten väestön palvelutarvetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Sopimuksessa on sovittava siitä, miten vastataan väestön erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen. Muistio 2.3: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava miten väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta, kunnan järjestämisvastuulla olevan työterveyshuollon palvelujen tarvetta ja erikoisaloittaista palvelujen tarvetta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Palvelutarpeen arvio kattaa silloin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidot palvelut kullakin erikoisalalla. Palvelutarpeen arviossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi väestön ja sen ikärakenteen kehitys, väestön sairastavuuden ja tarvetason muutokset sekä työvoiman ja osaamisen turvaamisen kehitys. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon terveydenhuollon menetelmien, palvelurakenteen, lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen sekä kustannus- ja rahoituspohjan kehitys. 9 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta ja sen arvioimisesta, miten hoitoja erityisvastuualueella järjestetään. Johtajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle tiedot siitä, mitä hoitoja on erityisvastuualueella keskitetty ja mitä uusia keskittämis- tai hajauttamistarpeita on tunnistettu. Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Tyksin erityisvastuualueella vuonna 2013 keskitettävistä hoidoista. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreillä on oikeus tarkistaa liitettä kesken sopimuskautta yhtäpitävillä päätöksillä.

7 6(16) Liite 1 Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon yhteistyötä ja työnjakoa suunnitellessaan sairaanhoitopiireissä hyväksytyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat sekä muut ajantasaiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuudesta. Erikoisalakohtaisesti sovitaan erikseen tarkemmin yhteistyöstä potilashoidossa. Yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi video- tai muu konsultointi, etäpoliklinikan pitäminen, hoidon tai toimenpiteiden tuottaminen toiselle sairaanhoitopiirille mm. saatavuuden parantamiseksi. Asetus 11.1: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Muistio 11.1: Sopimuksessa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa sekä sen erityistason sairaanhoidossa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Työnjaon tavoitteena tulee olla se, että hoitoa antavissa yksiköissä on riittävä osaaminen ja resurssit, jotta hoito voidaan antaa potilasturvallisesti, vaikuttavasti, tuottavasti ja tehokkaasti. Työnjaon tulee edistää jatkuvaa oppimista ja sen kautta laadun kehittämistä. Asetus 2.1: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisessa on otettava huomioon kuntien hyvinvointikertomusten tietoja ja muita tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. Muistio 2.1: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisessa on tarkoituksenmukaista hyödyntää hyvinvointikertomukseen koottuja tietoja ja muista lähteistä kerättyjä tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. 10 Lääkinnällinen kuntoutus Erityisvastuualueen laajuisen yhteistyön tavoitteina vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen alalla ovat: - Alueellinen yhdenvertaisuus lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuudessa ja toimintamalleissa koko erityisvastuualueella - Selkeä työnjako terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen eri toimijoiden kesken - Erityisvastuualueella tapahtuvan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen koordinointi, seuranta ja koulutuksen suunnittelu alueen keskeisten toimijoiden yhteistyönä - Sairaanhoitopiirien alueella tapahtuvan vaativan kuntoutuksen korkealaatuisuuden ja tasalaatuisuuden varmistaminen sairaanhoitopiirien ohjauksessa Näitä tavoitteita selvittämään ja toteuttamaan perustetaan kevään 2013 aikana toistaiseksi toimiva erityisvastuualueen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri nimeää työryhmän jäsenet. Työryhmä valmistelee tarkemman toimintasuunnitelmansa syksyn 2013 aikana ja raportoi tämän jälkeen vuosittain toiminnastaan erva-johtoryhmälle (loppuvuodesta 2014 lähtien).

8 Työryhmän tulee sopimuskauden aikana muun muassa: 7(16) luoda erityisvastuualueelle yhteisesti sovittavat lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit tärkeimmille kuntoutuksen kohderyhmille (aivohalvauskuntoutus, aivovammakuntoutus, selkäydinvammakuntoutus, TULES-kuntoutus) - sopia yhteisistä periaatteista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntämisessä, pyrkien myös valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen - seurata lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen saatavuutta ja pyrkiä vaikuttamaan saatavuuden alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumiseen - kehittää ja koordinoida lääkinnällisen kuntoutuksen opetusta, koulutusta ja tutkimusta erityisvastuualueella - linjata työnjako vaativan kuntoutuksen järjestämisessä erityisvastuualueella järjestämissopimuksen osapuolten ja muiden julkisten sekä yksityisten toimijoiden välillä 11 Päivystys Päivystystoiminta on keskeinen osa kunkin sopijapuolen alueensa väestölle tuottamaa erikoissairaanhoitoa, ja erityisvastuualueen ympärivuorokautisen (24/7) päivystystoiminnan rungon muodostavat Turun yliopistollinen keskussairaala, Satakunnan keskussairaala ja Vaasan keskussairaala. Päivystyspoliklinikkojen palvelut tullaan tuottamaan kaikissa päivystävissä sairaaloissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Vaasan sairaanhoitopiirissä yhteispäivystys toteutuu vuoden 2014 aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alueellista päivystysvalmiutta ylläpidetään lisäksi aluesairaaloissa toiminta- ja taloussuunnitelman linjausten mukaisesti. Sairaanhoitopiirit laativat STM:n tulevan kiireellisen hoidon perusteita koskevan asetuksen pohjalta tarkentavat yhteiset ohjeet päivystyshoidon kriteereistä. Samalla selvitetään yhteisten mittarien luomista sairaanhoitopiirien päivystyspoliklinikoiden toiminnan seuraamiseksi ottaen huomioon mahdolliset valtakunnalliset suositukset. Johtajaylilääkärit vastaavat työn organisoinnista. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit pitävät yllä ajantasaista luetteloa erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä ja huolehtivat kukin osaltaan siitä, että tuotetut päivystyspalvelut vastaavat alueen väestön tarpeeseen. Johtajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle suunnitelman siitä, miten erityisvastuualueen päivystysrakennetta on tarkoitus kehittää. Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Tyksin erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä. Liite 2 Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon erityisvastuualueen päivystysrakennetta suunnitellessaan ajantasaiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuudesta.

9 8(16) Asetus 12: Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä sekä ensihoitokeskuksen toiminnasta ja tehtävistä erityisvastuualueella. Sopimuksessa on otettava huomioon 8 :ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Muistio 12: Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä erityisvastuualueilla. Päivystyspisteiden määrittely voi käsittää myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset. Suunnitelmassa on otettava huomioon 8 :ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Päivystyshoidon tarpeen tunnistaminen, resurssien järkevä käyttö ja potilaiden oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen hoitopaikan valinta edellyttävät yhtenäistä alueellista linjausta. Päivystyspisteisiin tulee varata kokenut, osaava ja riittävä henkilöstö, jolla on käytössään tarvittavat diagnostiset menetelmät ja siihen liittyvä osaaminen sekä muut riittävät edellytykset antaa laadukasta ja potilasturvallista hoitoa. 12 Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen ensihoitokeskus toimii verkostomaisesti ja se muodostuu sopijapuolten tarkoitusta varten osoittamista resursseista seuraavasti: 1. Erityisvastuualueen lääkäritasoinen päivystys muodostuu VSSHP:n ja SatSHP:n ensihoidon lääkäriyksiköistä sekä niihin osoitetuista lääkinnällisistä resursseista. VSSHP vastaa päivystyksestä ympärivuorokautisen päivystyksen osalta. 2. Lääkärihelikopterin asemapaikkana Tyksin erityisvastuualueella on Turku ja sen järjestämisestä vastaavat osaltaan FinnHEMS Oy ja VSSHP. 3. Sopijapuolet huolehtivat ensisijaisesti itse oman sairaanhoitopiirinsä sisällä tapahtuvista suunnitelluista potilassiirroista. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluista vastaavat lääkärit vastaavat näiden kokonaisuuksien yhteensovittamisesta potilasturvallisuuden kannalta asianmukaisella tavalla ja taloudelliset näkökohdat huomioiden. 4. Viranomaisradioverkon pääkäyttäjätoiminnoista on laadittu erillinen sopimus VSSHP:n ja SatSHP:n välille ja niiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Sopimus päivitetään osaksi ensihoitokeskusta koskevaa sopimusta siten, että VSHP osallistuu kolmantena osapuolena toimintaan. 5. Hälytysohjeiden yhteensovittamisesta vastaavat sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluista vastaavat lääkärit. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus huolehtii ensihoidosta annetun asetuksen 3 :n mukaisista tehtävistä. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta tehdään sopijapuolten välille vuoden 2013 aikana erillinen sopimus, jossa on sovittu tarkemmin päätöksenteosta ensihoitokeskukselle kuuluvissa asioissa sekä ensihoitokeskuksen edellä määritettyjen asioiden järjestämisestä ja kustannusten jaosta. Laki 46: Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot;

10 9(16) ) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Muistio 12: Ensihoitokeskuksen toiminnasta ja sen tehtävien järjestämisestä erityisvastuualueella on myös sovittava. Terveydenhuoltolain 46 :n mukaan ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä, suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan, sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot, vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista ja osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta sekä sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin ensihoidosta annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ( /2011). STM asetus ensihoitopalvelusta 3: Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on: 1) yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten kieli ja maantieteelliset olosuhteet, sekä yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa valmisteltava ja yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset ohjeet; 2) seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan; 3) yhteen sovitettava alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden. 13 Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa Yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa, laadunhallinnassa, potilasturvallisuuden suunnittelussa ja valmiussuunnittelussa sekä tukipalveluissa on laadittu lyhyet kuvaukset yhteistyön nykytilasta sekä tavoitetilasta sopimuskaudelle. Tukipalveluilla tarkoitetaan tässä järjestämissopimuksesta annetun asetuksen 11 :n 2 momentissa tarkoitettuja palveluja, joita ovat hankintapalvelut, lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja niiden tutkimuskäyttö (biopankki) ja niihin liittyvät käytännöt. Kuvaukset ovat tämän sopimuksen liitteenä. Liite 3 Liiteasiakirja on kiinteä osa tätä sopimusta ja sen velvoittavuudesta on voimassa mitä järjestämissopimuksesta on sovittu. Johtajaylilääkärit vastaavat tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevan yhteistyön osalta. Tukipalveluita koskevan yhteistyön osalta tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista vastaavat niitä tuottavien yksiköiden toimivat johtajat sairaanhoitopiirien johtajien määräämällä tavalla. Sopimuksen toimeenpanosta raportoidaan erva-johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa kevätkaudella.

11 10(16) Yhteistyön toteuttamista varten sairaanhoitopiireillä voi olla yhteisiä vakansseja, joista sovitaan kulloinkin erikseen. Tällainen virka tai toimi voi olla kahden tai kolmen sairaanhoitopiirin yhteinen. Vakanssi perustetaan yhteen sairaanhoitopiiriin noudattaen kyseisen sairaanhoitopiirin sääntöjä, ja muut vakanssiin osallistuvat sairaanhoitopiirit vastaavat vakanssista aiheutuvista kuluista sovitussa suhteessa. Yhteisten vakanssien täyttömenettely toteutetaan siten, että kaikille vakanssiin osallistuville sairaanhoitopiireille varataan riittävät vaikutusmahdollisuudet täyttömenettelyssä. Asetus 11.2: Sopimuksessa sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteistyössä toteuttavat toimintayksikköjensä tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen, niiden mahdollisen tutkimuskäytön ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tukipalvelut. Muistio 11.2: Sopimuksessa on sovittava, miten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteistyössä järjestävät toimintayksikköjensä tarvitsemat tukipalvelut, kuten esimerkiksi hankintapalvelut, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen ja niiden mahdollisen tutkimuskäytön sekä niihin liittyvät käytännöt, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus- ja varastointipalvelut sekä tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen. Taudinmääritykseen liittyvät palvelut sisältävät radiologiset palvelut, laboratoriopalvelut ja muut taudinmääritykseen liittyvät palvelut. Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilytyksessä tulee huomioida myös niiden mahdollinen tutkimuskäyttö ja - käytännöt liittyen mahdolliseen biopankkitoimintaan. Lääkehuolto kattaa lääkkeiden hankinnan ja jakelun sekä laitos- että avopalveluissa. Tietojärjestelmien kehittäminen sisältää tietojärjestelmät, niiden yhteensopivuuden ja toiminnallisuuden, kuten sähköinen päätöksentuki. Myös yhteistyöstä tietopalveluissa voi olla tarkoituksenmukaista sopia. Asetuksessa säädetyn lisäksi voi olla tarpeen sopia myös yhteistyöstä muissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi erityisvastuualueen kattavassa valmiussuunnittelussa, laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden suunnittelussa. 14 Perusterveydenhuollon tukipalvelut Kaikilla sopijapuolilla on laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämisestä vastaavat asiantuntijat, jotka osaltaan edistävät saumatonta yhteistyötä ja tukevat perusterveydenhuollon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämistä. Kukin sopijapuoli ylläpitää lisäksi sairaalahygieniaan keskittynyttä asiantuntijayksikköä, joka on myös perusterveydenhuollon yksiköiden käytettävissä siten kuin siitä sairaanhoitopiireissä sovitaan. Sopijapuolet tuottavat perusterveydenhuollon yksiköille myös konsultaatiopalveluita ja muita lääketieteellisiä tukipalveluita, joiden järjestämisestä on tarkemmin sovittu sairaanhoitopiireittäin laadituissa järjestämissuunnitelmissa. VSSHP ylläpitää kliinisen farmakologian alan potilaskohtaista konsultaatiopalvelua, joka on erityisvastuualueella sekä kuntien perusterveydenhuollon yksiköiden että erikoissairaanhoidon yksiköiden käytettävissä. Mahdollisista palvelun käytön korvauksista sovitaan erikseen. Asetus 13: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella toteutetaan perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalvelujen tarvitsema erityisosaamista vaativa tuki ja neuvonta. Muistio 13: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella toteutetaan perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalvelujen tarvitsema tuki ja neuvonta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erityistason, kuten kliinisen farmakologian, konsultaatiotoiminan järjestämistä taikka joidenkin erityispalvelujen lisäämistä.

12 15 Henkilöstön koulutustarve 11(16) Nykytila VSSHP:n ja SatSHP:n hallitukset ovat hyväksyneet keväällä 2010 Tyksin erityisvastuualueelle yhteisen opetus- ja koulutuspolitiikan Yhteisen strategiatasoisen opetusja koulutuspolitiikan avulla pyritään varmistamaan sairaanhoitopiirien toiminnan edellyttämä ydinosaaminen yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa, vaikutetaan perus- ja jatkokoulutuksen työ-elämälähtöisyyteen, varmistetaan sairaanhoitopiirien vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana sekä strategia- ja tarvelähtöisellä täydennyskoulutuksella vaikutetaan sairaanhoitopiirien henkilöstön ja esimiesten osaamisen kehittyminen. Tyks erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa ja seurantaa varten on määrätty sairaanhoitopiirikohtaiset vastuut ja toimeenpanoelimet sekä sairaanhoitopiirin johtajien nimeämä erityisvastuualueen yhteinen seurantaryhmä. Sairaanhoitopiireissä laaditaan hallintoylihoitajien vastuulla opetus- ja koulutuspolitiikan sairaanhoitopiirikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat, joissa konkretisoidaan politiikan tavoitteet ja käytännön toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetus- ja koulutuspolitiikan yhteinen seurantaryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä ja raportoi siitä erva-johtoryhmälle. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat perusterveydenhuollon yksikön asiantuntemusta hyödyntäen, että erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoiman tarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien osalta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Turun yliopiston yhteydessä toimii erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, jossa on sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden nimeämät edustajat. Sairaanhoitopiirien hallintoylihoitajat kokoavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja alan koulutusyksiköiden erityisvastuualueen laajuisen neuvottelukunnan. Johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat, että em. neuvottelukuntien työn tuloksena valmistellaan tarvittava pitkän aikavälin arviointi- ja seurantatieto. Tietoa hyödynnetään työvoima- ja koulutustarpeiden maakuntapohjaisessa ennakoinnissa sekä koulutuksen sisällön ja harjoittelun kehittämisessä. Lääketieteen kandidaattien opetuksen järjestämisestä on tehty sopimukset sopijapuolten ja TY:n välillä, joiden perusteella osa kandidaattiopetuksesta toteutetaan SatSHP:n ja VSHP:n toimintayksiköissä (ns. hajautettu opetus). Tiedekunnan sisäänotto tulee laajenemaan vuonna 2013 ja valmistelutoimenpiteet tämän osalta ovat käynnissä. Sopijapuolet ovat laatineet vuoden 2012 aikana yhteisen selvityksen Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Sairaalafyysikoiden koulutuksesta on tehty sopimus VSSHP:n, SatSHP:n ja TY:n välillä, jossa VSSHP vastaa koulutuksen koordinoinnista koko erityisvastuualueella.

13 Tavoitetila 12(16) Tyksin erityisvastuualueelle laadittu opetus- ja koulutuspolitiikka päivitetään jatkuvaksi vuoteen 2016 saakka ja niin, että se kattaa myös VSHP:n. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirien hallitukset voisivat käsitellä päivitettyä opetus- ja koulutuspolitiikkaa keväällä Osapuolet sitoutuvat osaltaan tukemaan ja kehittämään edelleen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan järjestämää hajautettua kandidaattiopetusta. Osapuolet varautuvat osaltaan lääkärikoulutuksen sisäänoton laajenemiseen. Vuoden 2016 aikana laaditaan uusi selvitys erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta erityisvastuualueella. Osapuolet sitoutuvat kukin osaltaan huolehtimaan alueen tarpeisiin riittävän erikoislääkärikoulutuksen toteuttamisesta sopimuskaudella. Erikoislääkärikoulutuksen osalta osapuolet pyrkivät siihen, että keskussairaaloiden mahdollisuudet toimia koulutuspaikkoina tulisivat täysmääräisesti hyödynnettyä. Tässä tavoitteessa onnistuminen voi edellyttää panostuksia henkilökuntaan, jolla on kouluttajatehtävän edellyttämä pätevyys taikka koulutuksen infrastruktuuriin. VSHP tulee vuoden 2013 aikana mukaan sairaalafyysikoiden koulutusta koskevaan sopimukseen. Sairaalafyysikoiden koulutusta vastaavaa yhteistyöjärjestelyä, jossa VSSHP huolehtii koulutuksen koordinoinnista ja koulutettavien ohjaamisesta koulutuspaikkoihin, kokeillaan Tyksin erityisvastuualueella vuoden 2013 aikana yhdellä myöhemmin määriteltävällä lääketieteen erikoisalalla asianomaisen erikoisalan professorin johdolla. Järjestelyn tavoitteena on ensisijaisesti huolehtia siitä, että erikoistumiskoulutuksen suorittaminen olisi mahdollisimman lyhytkestoinen eikä hakeutumisvaiheeseen yliopistosairaalan ja keskussairaalan välillä kuluisi tarpeettomasti aikaa. Järjestelyllä pyritään myös siihen, että siirtyminen eri koulutuspaikkojen välillä olisi koulutettavalle helppoa ja yksinkertaista (mm. koulutettavien lomaoikeudet säilyvät koulutuspaikkojen välillä). Sairaanhoitopiirien järjestämän täydennyskoulutuksen osalta tavoitteena sopimuskaudella on, että koulutustarpeita ennakoidaan ja koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitopiirien järjestämät täydennyskoulutustilaisuudet välitetään videoneuvotteluyhteyksien kautta koko ervaan. Asetus 14.1: Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Muistio 14.1: Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan henkilöstön työvoima- ja koulutustarvetta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Tarpeen arvioinnissa on oltava riittävän pitkä aikaväli. Henkilöstön työvoima- ja koulutustarvearvioin tulee kattaa kaikki keskeiset henkilöstöryhmät. 16 Henkilöstön saatavuus Henkilöstön saatavuuden turvaamiseen tähtäävä sairaanhoitopiirien välinen yhteistyön ohjaus tapahtuu erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan seurantaryhmässä, joka valmistelee yhteiset toimintakäytännöt henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi sairaan-

14 13(16) hoitopiirien kesken. Tarkoituksena on yhteisesti sovitulla tavalla turvata osaaminen erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä mm. tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin tietyllä erikoisalalla on huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien henkilöstön saatavuuteen vaikutetaan vahvistamalla yhdessä toimintayksiköiden positiivista työnantajakuvaa sekä aktiivisella alueellisella ennakointiyhteistyöllä. Henkilöstön yhteistyölle, asiantuntijuuden jakamiselle, verkostoitumiselle ja liikkuvuudelle alueen toimintayksiköiden välillä luodaan yhtenäiset edellytykset. Asetus 14.2: Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Muistio 14.2: Suunnitelmassa tulee sopia myös sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa alueen yhdessä sairaanhoitopiirissä on tietyllä erikoisalalla huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje. 17 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ohjaavat yhteistyössä erikoissairaanhoidon alueellista kehittämistä sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman linjausten mukaisesti sekä ohjelman aluejohtoryhmän toiminnan tukemana. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat alueellisten yhteistyöhankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta. Yhteisten kehittämishankkeiden kokonaisuus ja rahoitushakemukset viedään erva-johtoryhmän lausunnon jälkeen kaikkien sairaanhoitopiirien hallitusten päätettäviksi. Asetus 15.1: Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisessa eritysvastuualueella. Muistio 15.1: Käytössä olevien menetelmien ja niiden käytön on oltava vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella on huolehdittu käytössä olevien menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisesta ja sen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sairaanhoitopiirien yhteisen HALO-ohjelman tavoitteena on luoda toimintatavat varmistamaan käyttöön otettavien terveydenhuollon uusien menetelmien riittävä vaikuttavuus ja turvallisuus. HALO -neuvottelukunta antaa suosituksen ja sairaanhoitopiirit tekevät päätöksen menetelmän käyttöönotosta. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvoin arviointeja tuottaa, kokoaa ja koordinoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. 18 Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto Erityisvastuualueiden kesken tulee sopia, miten huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta. Arviointimenettely ja arviointiryhmän toiminta Tyksin erityisvastuualueella kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-hta-lomakkeella. Mini-HTAlomake on tämän sopimuksen liitteenä. Liite 4

15 14(16) Kokeilukäyttöön tarkoitettujen menetelmien osalta noudatetaan erillisesti sovittavaa menettelyä. Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta on olemassa omia, sairaanhoitopiirikohtaisia menettelyjä. Vuoden 2014 aikana valmistellaan yhteinäinen menettelytapa kalliiden lääkkeiden käyttöönotolle, jota otetaan käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä. Sopijapuolet perustavat erityisvastuualueen menetelmien arviointiryhmän, johon sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit nimeävät yhteensä kuudesta kymmeneen henkilöä. Ryhmään nimetään kliinistä ja/tai arviointiasiantuntemusta omaavia henkilöitä siten, että kaikki kolme sairaanhoitopiiriä ovat edustettuna. Ryhmässä on moniammatillinen edustus, Perusterveydenhuollon yksikön edustus ja yhteys Tyksin lääkeneuvottelukuntaan. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii VSSHP:n arviointiylilääkäri. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat huolehtimaan siitä, että arviointiryhmän käytettävissä on arviointitoimintaa varten riittävät resurssit. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit sopivat keskenään tarkemmin arviointitoiminnan resursoinnista. Menetelmän käyttöönotosta päättävän tahon tulee pyytää ervan arviointiryhmän kannanotto ennen menetelmän käyttöönottoa, jos menetelmän arvioidut kustannukset ylittävät asetetun kustannusrajan ja muut arvioinnille asetetut kriteerit täyttyvät. Johtajaylilääkärit määrittelevät kustannusrajan ja muut arvioinnin kriteerit sekä antavat tarkentavat ohjeet arviointimenettelystä. Jokainen sairaanhoitopiiri tekee itsenäisesti päätöksen arviointiryhmän antamien suositusten tai kannanottojen noudattamisesta. Mini-HTA-lomakkeilla tai niiden pohjalta laaditut arvioinnit sekä sairaanhoitopiirien niiden perusteella tekemät päätökset kootaan yhteen julkiseen, THL:n ylläpitämään tietokantaan. Arviointiryhmän suositukset Arviointiryhmä voi joko - puoltaa menetelmän käyttöönottoa, ehdottaa käyttöönoton määräaikaisuutta tai olla suosittelematta menetelmän käyttöönottoa silloin kun se katsoo mini-htalomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon riittäväksi, tai - ohjata menetelmäehdotuksen edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn HALOohjelmassa tai muussa valtakunnallisessa arviointiryhmässä. Käytössä olevien menetelmien rajoittaminen tai poistettavaksi ehdotettujen menetelmien arviointi Sopijapuolten palveluksessa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö voi esittää arviointiryhmän käsittelyyn mini-hta-lomakkeella sellaisen käytössä olevan terveydenhuollon menetelmän, jonka turvallisuudesta, vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta on ristiriitaista tietoa. Arviointiryhmä voi joko - katsoa mini-hta-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella, että menetelmä on edelleen ajantasainen, tai - esittää mini-hta-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perus-

16 15(16) teella näkemyksen, että menetelmän käyttö ei ole aiheellista tai sen käyttöä tulisi rajoittaa, ja antaa sitä koskevan suosituksen, tai - ohjata esityksen valtakunnalliseen arviointikäsittelyyn. Asetus 15.2: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 19 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, ratkaistaan erimielisyydet välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle sopimussakkona enintään kymmenentuhatta (10.000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. Asetus 16: Sopimuksessa on sovittava sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Muistio 16: Erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat seurauksista ja menettelytavoista sopimusrikkomustilanteissa. Sopimukseen sitoutuneet sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sitoutuvat noudattamaan sopimusta ja siihen kirjattuja sopimusehtoja muun muassa sanktioista. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi miten menetellään sopimusrikkomustilanteessa, päätöksentekomekanismista ja sopimussakoista tai muista seuraamuksista. 20 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Turussa X.X.2013 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Piia Elo Hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lehtonen Sairaanhoitopiirin johtaja Porissa X.X.2013 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Ahti Pisto Sairaanhoitopiirin johtaja Olli Wanne Johtajaylilääkäri

17 16(16) Vaasassa X.X.2013 VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hans Frantz Hallituksen puheenjohtaja Göran Honga Sairaanhoitopiirin johtaja LIITTEET 1. Luettelo Tyksin erityisvastuualueella ja HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävistä hoidoista (päivätty X.X.2013) 2. Luettelo erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä (päivätty X.X.2013) 3. Nykytilat ja tavoitetilat yhteistyön kehittämiselle tutkimustoiminnassa ja tukipalveluissa 4. Mini-HTA -lomake

18 LUETTELO TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA HYKSIIN TAI MUIHIN YLIOPISTOSAIRAALOIHIN KESKITETTÄVISTÄ HOIDOISTA Keskitetyt ja viimeistään v loppuun mennessä keskitettävät potilasryhmät ja hoidot Tulosyksikkö/ erikoisala Anestesiologia ja tehohoito Ihotaudit Keuhkosairaudet Gastrokirurgia Plastiikkakirurgia Sydän- ja rintaelinkirurgia Urologia Verisuonikirurgia TYKSiin keskitettävät hyperbaarinen happihoito vaativa tehohoito VSSHP:n alueella ensihoidon koordinointi VSSHP:n alueella selkäydinstimulaatiohoito (osittain) neurofibromatoosi xeroderma pigmentosum ja muut vaikeaoireiset fotodermatoosit perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta monimutkaiset ammatti-ihotautiselvitykset vaativat bronkologiset tutkimukset (mm. ultraäänibr.skopia) vaativa tuberkuloosin hoito ruokatorvikirurgia ERCP tutkimukset hoidetaan lähtökohtaisesti Vaasassa, <Tyksiin keskitetään Spy Glass tekniikalla tehtävät ERCP-tutukimukset, kun ko. laite tulee Tyksiin käytettäväksi dysplastisten Barrett-muutosten RF-hoidot pankreatikoduodenektomiat (Whipple) pehmytkudossarkoomat imutiekirurgia mikrokirurgista rekonstruktiota vaativat laajat kudospuutokset ja pehmytkudostraumat vaativa kasvojen plastiikkakirurgia pallean yläpuolinen aorttakirurgia (osaksi Tays) torakaaliaortan endograftit virtsaputken arpikurouman avoleikkaukset siemenrakkuloiden sairauksien leikkaushoito roborttikirurgia abdominaaliaortan endograftit HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävät ekstrakorporeaalinen fotofereesi keuhkonsiirrot /HYKS vaativa keuhkoallergologia (Tays) vaativat maksakirurgiset leikkaukset (laajennettu lohkonpoisto, Klatzkin tuumorit) kevyempi maksakirurgia (lohko-, segmentti- ja epäanatomiset resektiot, metastaasien RF-hoidot) endoskooppinen ultraääni huuli- ja suulakikirurgia tehohoitoa vaativat palovammat transseksuaalikirurgia Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss

19 Kl. fysiologia, isotooppi ja PET Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kuntoutus Lastenklinikka PET-tutkimukset osittain akustikusneurinooma (kuulohermon kasvain) korvakäytävän kuroutuman korjausleikkaus paraganglioomat implanttikirurgia, mm. sisäkorvaimplantti, korvalehti jne. (BAHA tehdään itse) aivolisäkkeen kirurgia koanaaliatresian kirurginen hoito laaja ja vaativa otsaontelo- ja sfenoidaalialueen kirurgia hajunenän leikkaushoito luumädän ja -kuolion hoito (krooniseen otiittiin liittyvät hoidetaan yleensä itse) ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat laajat leukaluun alueen kasvaimet ja muovausleikkaukset pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoito, välitön jatkohoito ja seuranta sekä niihin liittyvät tutkimukset (taudin laajuudesta ja hoidon vaativuusasteesta riippuva, onkologinen valmius Vaasassa) kallonpohjan laajat murtumat ja avomurtumat: henkitorven osittainen poisto ja korjaus äänen kirurgia ruokatorven tähystykseen liittyvät toimenpiteet keuhkoputkien tähystykseen liittyvät toimenpiteet lasten henki- ja ruokatorvisairaudet harvinaisten ja vaativien tautien hoito, joka edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joita hoitoyksikössä suoritetaan vähemmän kuin 10 esim. osteogenesis imperfecta potilaiden kuulonparannusleikkaukset, reparotiskirurgia moniammatillinen osastokuntoutus ja lääketieteelliset kuntoutustutkimukset (VKS lähettää myös Pietarsaaren sairaalaan ja osittain Seinäjoen keskussairaalaan) alle 32 raskausviikkoiset keskoset leukemian, pahanlaatuisten kasvainten ja muun syövän hoito vaikeat ja harvinaiset anemiat vaikeat kasvu-, puberteetti- ym. endokrinologiset häiriöt elimensiirtojen seuranta harvinaiset aineenvaihduntasairaudet vaikea lastenreuma ja vaikeat sidekudostautipotilaat alle kouluikäisten huonokuuloisten lasten kuulontutkimus ja kuntoutus selkäydinvammojen subakuutti laitoskuntoutus/ TAYS /Synapsia) lasten sydänkirurgia (myös sydämen katetroinnit) ECMO-hoito Tukholman Karoliinisessa sairaalassa vaikeat kardiologiset potilaat (leikkaushoito) vaikeat mahasuolikanavan sairaudet Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss 2

20 lasten HIV ja HIV-positiivisten äitien vastasyntyneet vaikeat infektiot vaikeat immuunipuutostilat lasten vaikeat keuhkosairaudet vaativa sosiaalipediatria naistenklinikan kanssa yhteistyössä vaativa sikiödiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito silmäklinikan kanssa yhteistyössä keskosten verkkokalvon laserhoito vaikaet munuaissairaudet vaikea lastenreuma vaikeat sidekudossairaudet Lastenkirurgia muu kuin HUS:iin lähetettävä vaativa lastenkirurgia avosydänkirurgia elimensiirrot huulisuulakihalkiopotilaat sappitieahtauman primaari leikkaushoito epilepsiakirurgia Lastenneurologia Naistentaudit ja synnytykset aivokasvainpotilaat vaativaa diagnostikkaa edellyttävät etiologiset tutkimukset PET-tutkimukset tehohoitoa vaativat akuutit aivovammat ja keskushermostoinfektiot epilepsian pitkäaikaisrekisteröinnit Gynekologia: kohdunkaulan syöpä ulkosynnytinten syöpä munasarjasyöpä endometriumsyöpä vaikeat synnytinelinten kehityshäiriöt vaikean endometrioosin leikkaushoito vaikean ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman leikkaushoito Obstetriikka: ennenaikaiset synnyttäjät, <32 vk (< 34 vko) kolmossynnytykset kaksossynnytykset <32-34 vk vaativa sikiödiagnostiikka ja hoito korionvillusbiopsiat veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito vagusstimulaattorin asennukset vaativat video-eegtutkimukset (esim. lääkereduktiossa tai sfenoidaalielektrodein tehtävät) lihastautien erikoisdiagnostiikka (konsultaatiokäynnit) epilepsiakirurgia sikiön synnynnäisen sydänvian leikkaushoito A-V blokin hoito, jonka vuoksi synnytykset hoidetaan HUSiss. preimplantaatiodiagnostiikka kaksoisraskauksien fetofetaalitransfuusiosyndrooman hoito kohdunkaulan syövän säästävät operaatiot (trachelectomiat) Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss 3