MELU JA SEN LEVIÄMINEN

Transkriptio

1 MELU JA SEN LEVIÄMINEN Timo Peltonen Akukon Oy Esityksen sisältö melun lähteet rakennuksen ulko- ja sisäpuolella melun etenemisreitit ja leviäminen ilmaääni runkoäänet melun arvioinnista asuintiloissa yleiset periaatteet impulssi- ja kapeakaistaisuuden tulkinnat esimerkkejä: pientaajuinen melu, hiljainen musiikkimelu, liikennemelu runkomelu ja tärinä arviointimenetelmät suositusarvot kuva:

2 Ilmaäänen, tärinän ja runkoäänen leviäminen rakennuksen ulkopuolelta Ilmaäänen, tärinän ja runkoäänen leviäminen rakennuksen sisäpuolelta

3 Ympäristömelun lähteitä: liikenne tieliikenne kokoojakadut, vilkkaat väylät, kehä- ja moottoritiet raskas liikenne kiihdytykset: bussipysäkit, liikennevalot, ylämäet motoristit, kortteliralli raideliikenne raitiovaunut lähi- ja kaukojunat tavarajunat metro lentoliikenne matkustajaliikenne pienkoneet, helikopterit sotilasilmailu Ympäristömelun lähteitä: teollisuus ja rakentaminen teollisuus voimalaitokset ja lämpökeskukset prosessiteollisuus tuulivoimalat purkaamot ja korjaamot kivenmurskaamot muut teollisuuslaitokset kauppa ja liikenne satamat, lentokentät rahti- ja jakelukeskukset asemien laiturialueiden kuulutusjärjestelmät rakentaminen ja infra katutyöt, ratatyöt työmaat louhinta, kivenmurskaus ja kiviaineksen käsittely työmaalla näihin liittyvä liikenne

4 Ympäristömelun erityistapauksia ulkoilmakonsertit ja tapahtumat ravintolat ja baarit laivojen apukoneiden käyntiäänet satamissa moottoriradat ampumaradat, puolustusvoimien harjoitukset teollisuuden erityistilanteet: voimalaitoksen ulospuhallus suurten savunpoisto- ja varavoimajärjestelmien koekäytöt Timo Peltonen Ympäristömelun poikkeuksia luonnonilmiöistä aiheutuva melu lähtökohta: luonnonäänet eivät ole melua sade, tuuli, ukkonen, merenkäynti (poikkeuksia rakennusten sisätiloissa, kun melu aiheutuu rakenteista!) (entä tuulella ulkomelua aiheuttavat julkisivut, mastot, piiput?) kuva: hälytys- ja varoitusäänet: lähtökohta: nämä ovat välttämättömiä ja ne tulee hyväksyä hälytysajoneuvot, peruutuspiipat väestöhälyttimien koekäytöt liikennevalojen piippaus kulttuurillisesti hyväksytyt äänet lähtökohta: nämä ovat yleisesti hyväksyttyjä ihmisten äänet ulkona ja katualueilla kirkonkellot

5 Rakennuksen melulähteitä: talotekniikka rakennuksen talotekniset järjestelmät (LVISA) lämmitysjärjestelmät vesi-, viemäri- ja sadevesijärjestelmät ilmanvaihtojärjestelmät sähköjärjestelmät rakennusautomaation järjestelmät erillislaitteiden tai tilojen käyttöön liittyvät äänet hissit ovien käyntiäänet (ovipumput) autotallien ja hallien ovien käyntiäänet rampit, luiskat, kaivonkannet jätehuoneet kaikuisat rappukäytävät lastauslaiturit jätepuristimet varavoimakoneet, savupoistopuhaltimet, sprinkler-dieselit kuva: Sisätiloissa esiintyvän melun poikkeuksia hyväksyttäviä ääniä normaalista asumisesta aiheutuvat äänet lasten aiheuttamat äänet neuvoteltavia: pianon ja muiden instrumenttien soitto äänentoiston volyymi: musiikin kuuntelu, televisio, kotiteatterit kuntoilulaitteiden käyttö (runkoäänet) ovien käyntiäänet (paiskominen) juhliminen kotieläinten äänet selvästi toimenpiteisiin johtavia yöaikaisen melun säännöllinen tuottaminen häiriökäyttäytyminen rakennuksen rakenteisiin ja laitteisiin liittyviä lattiapinnoitteen vaihdosta johtuvat tavallisesta poikkeavat askeläänet kaapinovien äänet vesihanojen käyttöäänet (kolahdukset, ulina)

6 Melun häiritsevyydestä Melun subjektiivinen häiritsevyys riippuu enemmän siitä, kuinka hyvin se erottuu muusta taustamelusta, ja kuinka hyväksyttävänä melun kuulija pitää sen aiheuttajaa kuin varsinaisesta melutasosta. Jos huonetilan taustamelutaso on liian hiljainen, pienikin tilan ulkopuolelta kantautuva melu häiritsee helposti. Julkisivujen hyvä äänieristys ja erittäin hiljainen ilmanvaihto johtavat nykyään monesti liian hiljaisiin asuin-, opetus- ja toimistotiloihin! Tilojen välisen äänieristävyyden vaatimukset eivät pysy tässä kehityksessä mukana. Melutasoon perustuva arviointi ei aina ole subjektiiviselta kannalta paras menetelmä, mutta se mahdollistaa ennakoivan ja tasapuolisen kohtelun rakenteisiin ja laitteistoihin kohdistuvien teknisten vaatimusten kannalta Melun tunnuslukuja LAeq,T keskiäänitaso L Aeq,T ympäristömelun yleisin tunnusluku toiminnanaikainen keskiäänitaso L Aeq,T päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 Lpeak enimmäistaso L AFmax, L ASmax suurin melutapahtuman aikana esiintynyt hetkellinen melutaso Fast-aikapainotus vastaa hyvin melun havaittua häiritsevyyttä runkomelun yhteydessä käytetään yleensä Slow-aikapainotusta L ASmax huipputaso L Cpeak käytetään kuulovaurioriskin arvioinnissa ei vastaa melun voimakkuuden tai häiritsevyyden havaintoja LAI LAF LAS 12 6

7 A-taajuuspainotus Melun arvioinnissa käytetään useimmiten A- painotusta: tekninen pelkistys korvan taajuusvasteesta n db äänillä Sopii hyvin ympäristömelulle; yön ulkomelun ja sisämelun häiritsevyysrajan tienoilla 13 Melun leviäminen ulkona ilmaääni: ympäristömelun laskentamallit maaperän välityksellä kytkeytyvä värähtely: tärinän ja runkomelun tarkastelutyökalut rakennuksen sisällä ilmaäänet, askeläänet, runkoäänet ulkoa sisään kantautuvat äänet ulkovaipan äänieristävyys (julkisivut, kattorakenteet, ovet ja ikkunat) perustamistapa ja maaperä (tärinän ja runkomeluherätteen kytkeytyminen rakennusrunkoon)

8 db Sisätiloihin kantautuva liikennemelu ulkomelu sisämelu julkisivun äänitasoerotus ulko sisä tasoero Runeberginkatu, Hki asunnon olohuone bussipysäkin kohdalla L Aeq,ulko = 71 db L Aeq,sisä = 40 db k 2k Hz Ulkona ja sisällä mitatut A-painotettujen keskiäänitasojen L Aeq spektrit sekä niiden standardoitu tasoero D nt terssikaistoittain. Julkisivun äänieristys muuttaa ulkoa kantautuvan liikennemelun spektrin sisätiloissa pienitaajuiseksi! db ulkomelu ulko sisä tasoero Sisätiloihin ulkoa kantautuva melu Kun ulkomelutaso tunnetaan, sisämelutasojen karkea arviointi on mahdollista suoraan A-painotettuina kokonaistasoina L A. tarkempi tarkastelu tulee aina tehdä oktaavi- tai terssikaistoittain L A (f) huomioi melulähteen spektrin ja rakenteen ominaisuudet tarkemmin mahdollistaa myös pientaajuisen tai kapeakaistaisen melun arvioinnin sisämelu julkisivun äänitasoerotus k 2k Hz menettely pähkinänkuoressa: L A,sisä = L A,ulko - DL A rakennuksen ulkovaipalle kohdistuvat ulkomelutasot (L Aeq,ulko, L Amax,ulko ) rakennuksen ulkovaipan äänieristävyys (mitattu tai laskennallisesti arvioitu) kaavoituksessa A-äänitasoerotus DL A rakennuksen suunnittelussa rakenneosakohtaiset ilmaäänieristävyysluvut R w +C tr, yksikköilmaäänieristysluvut Dn,e,w tms. -> lasketaan arvioidut sisämelutasot (L Aeq,sisä, L Amax,sisä )

9 Sisään kantautuva liikennemelu pääväylien ja raitiolinjojen varrella on paljon vanhoja asuinkohteita, joissa sisämelun ohjearvot eivät täyty enimmäistasojen osalta haasteita on myös jatkossa ohiajojen tai ylilentojen aikaiset enimmäistasot: L AFmax < 45 db (YM 108) taustalla altistus-vastesuhteen tutkimukset, joiden perustella unihäiriöt ja heräämisen todennäköisyys kasvaa, kun enimmäistaso ylittää 45 db melutapahtumien esiintymistiheyden ja lukumäärän huomiointi Väylien varteen joudutaan kaavoituksessa hyväksymään uusia asuinkohteita, joissa julkisivujen kaavavaatimus täyttää keskiäänitasojen vaatimukset, mutta enimmäistasojen suositukset ylittyvät Sisämelun keskiäänitason arviointikäytäntö Sisämelun haitallisuus arvioidaan seuraavasti: 1) Melun määrä mitataan käyttäen A-painotettua keskiäänitasoa. 2) Lisäksi tarkistetaan, ovatko melun a) lyhytaikainen voimakkuusvaihtelu tai b) spektri (siis melun laatu) poikkeuksellisia. Jos ovat, tulokseen lisätään vastaavat korjaukset. 3) Tämän jälkeen tulosta verrataan ohjearvoon. Pääsääntö + kaksi poikkeusta (kapeakaistaisuus, impulssimaisuus) kompromissi yksinkertaisimman menetelmän ja todellisuuden monitahoisuuden välillä poikkeusten arvioinnissa tulee kuitenkin olla tarkkana! 18 9

10 Asumisterveysasetus: impulssimainen ja kapeakaistainen melu Kapeakaistaisuuden arviointi kapeakaistaisuuden arviointiin on monia käytäntöjä, joista Asumisterveysasetuksen esitys on viimeisin Lääkintöhallituksen yleiskirje 1979: tasoerotus +5/+8/+12 db Asumisterveysohje (2003): ei selkeää ohjeistusta kansainvälinen standardi ISO :2007 tasoerotus +5/+8/+15 db lisäksi raskas referenssimenetelmä (FFT, psykoakustinen sovitus) Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (2016): +5 db

11 Kapeakaistaisuuden arviointi Kapeakaistaisuuden objektiivinen tulkinta vaihtelee eri ohjeissa merkittävästi! ISO :2007 liite D: "simplified method" Lääkintöhallituksen yleiskirje 21/87 (1979) perustuu terssikaistoihin yksittäisen terssin ylitettävä viereisten kaistojen taso vähintään 15/8/5 db kuvastaa kuuloaistin toimintaa: kapeakaistaisuusehdon tasoerotus riippuu taajuuskaistasta suositeltavin, kansainvälisesti hyväksytty menetelmä

12 ISO liite C "Objective method for assessing the audibility of tones in noise Reference method" tieteellisesti parhaiten kuuloaistin toimintaa vastaava menetelmä perustuu kapeakaista-analyysiin (FFT) tarkastelu käyttäen kuuloaistin toimintaa kuvaavia kriittisiä kaistoja taajuuspeiton vaikutusten huomiointi menetelmänä raskas, ei löydy useimmista mittareista Kapeakaistaisuuskorjaus: montako db? Melun häiritsevyyden arviointi riippuu siitä, minkä ohjeen mukaan melua tarkastellaan: VNp 993/1992 melutason ohjearvoista (L Aeq ): korjaus 5 db (ulko- ja sisätiloissa) VNa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (L Aeq ): korjaus 5 db (ulkotiloissa) Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohje (L Aeq ): korjaus 3 db tai 6 db (asuintiloissa) pienitaajuisen melun ohjearvot (L Aeq, terssikaistat Hz): ei korjauksia kuulovaurioriskin aiheuttavat melutasot (ed. ja VNa 85/2006) (L Aeq, L Cpeak ): ei korjauksia RakMK C1 ja D2 melutason vaatimukset (L Aeq, L Amax ): ei korjauksia

13 Pientaajuisen sisämelun arviointikäytäntö Pientaajuisen sisämelun haitallisuus arvioidaan edelleen seuraavasti: 1) Melun määrä mitataan terssikaistoittain käyttäen keskiäänitasoa L eq,1h. 2) Tarkistetaan, ylittääkö voimakkaimman tunnin melutaso L Zeq pientaajuisen melun ohjearvot yhdellä tai useammalla terssikaistalla Hz. 25 Case: Talotekniikan laitemelu Asunnon makuuhuoneeseen ilmanvaihtokonehuoneesta kantautuva laitemelu Melun kokonaistaso asuinhuoneessa oli paikasta riippuen välillä db. Melu ylitti joissakin mittauspisteissä Asumisterveysasetuksen pienitaajuisen melun raja-arvot. P1 P2 P3 P4 nukkuja A nukkuja B nukkuja C keskellä täysteho 27 db 30 db 28 db 26 db puoliteho 23 db 24 db 22 db 21 db taustamelu 20 db 22 db 19 db 19 db 13

14 Mittauspisteen vaikutus tulokseen? Mittauspisteessä 2 (sängyn paikka, tyynyn yläpuolella) mitatut äänitasot terssikaistoittain. LAeq = 30 db/24 db/22 db Mittauspisteessä 4 (keskellä huonetta) mitatut äänitasot terssikaistoittain. LAeq = 26 db/21 db/19 db 2 4 Pienten melutasojen arviointi kohteissa esiintyy aina kahta eri melua, jotka summautuvat yhteen: tarkastelun kohteena oleva, mahdollista haittaa aiheuttava melu tilassa esiintyvä muu taustamelu muu taustamelu tulee huomioida mittauksissa, tulosten analyysissa ja tarkastelussa ulkoa kantautuvat liikenteen äänet, sateen ropina rapusta ja naapureista kantautuvat äänet asunnon teknisten laitteiden äänet (kylmälaitteet, lämpöpatterit, kellot, radiot ja televisiot) asukkaiden, lasten ja lemmikkien äänet mittauslaitteiston taustakohina (merkittävää, kun L Aeq < 30 db!) taustamelua tulee vaimentaa mahdollisuuksien mukaan taustamelu on aina mitattava erikseen!

15 Case: Musiikkimelu CASE: Ravintola kaupungin keskustassa Asuntoja viereisessä talossa heti ravintolan seinän takana Asukkailta valituksia musiikkimelusta Asumisterveysasetus: musiikkimelutaso ei saa ylittää 25 db Haasteita mittauksiin? Musiikkimelun osuuden luotettava eritteleminen asunnon taustamelusta on haastavaa sekä mittausteknisesti että tulosten analyysin ja tarkastelun kannalta! 25 db on jo lähellä erittäin laadukkaidenkin äänitasomittarien mittausalueen alarajaa; ½ mittausmikrofonien pohjakohina näkyy meluspektreissä kilohertsialueella. Huonetilan muu taustamelu vaikeuttaa ajallisesti vaihtelevan musiikkimelutason luotettavaa mittausta ja erottelua: (kylmälaitteet, lämpöpatterien vesikierto, katuliikenne, muualta talosta kantautuvat äänet, kellojen tikitys, sateen ropina) 15

16 L Aeq,1s, db Esimerkki mittauksista Asunnossa mitatut keskiäänitasot L Aeq kolinaa 26 0:00 5:00 10:00 15:00 20:00 25:00 30:00 35:00 40:00 45:00 min:s Asunnossa mitatut yhden sekunnin keskiäänitasot, joista on poistettu asunnosta kantautuvat äänet. Ravintolassa mitattu melutaso oli suurimman osan ajasta välillä desibeliä. Asunnossa melutaso oli db. Merkittävän osan asunnon melusta aiheuttivat keittiön kylmälaitteiden hurina sekä keittiön lämpöpatterista kuuluva vesikierron kohina. Musiikki ei suurimman osan ajasta ollut kuultavissa ollenkaan tai vain vaivoin. Joidenkin kappaleiden aikana musiikista kuului selvästi bassokuvioita. Kysymys: Ylittyikö musiikkimelun 25 db taso asunnossa? Taustamelun vaikutus tuloksiin 16

17 Taustamelun huomiointi tuloksissa L Aeq, db L Aeq, db musiikkimelua kylmälaite musiikkimelua kylmälaite poistettu analyysissa A k 2k 4k 8k 16k 0 A k 2k 4k 8k 16k Asunnossa mitatun 45 min tallenteen keskiäänitaso ja terssispektri. LAeq = 29 db. Keittiön kylmälaitteiden aiheuttama melu on merkitty 1-2 khz kaistoille. Katkoviiva esittää Asumisterveysohjeen pientaajuisen melun raja-arvoja. Asunnossa mitatun 45 min tallenteen keskiäänitaso ja terssispektri, josta on laskennallisesti poistettu keittiön kylmälaitteiden melun vaikutus 1-2 khz taajuusalueella. LAeq = 25 db. Musiikkimelun taajuusalue musiikkimelua Mittausjaksoilta terssikaistoittain analysoidut 20 minuutin keskiäänitasot. Ylin käyrä esittää Asumisterveysasetuksen pientaajuisen melun raja-arvoja. Alin, musta käyrä edustaa asunnon yöaikaista taustamelutasoa ravintolan sulkemisajan jälkeen. 17

18 Korjattu lopputulos Johtopäätökset: Asunnossa mitattu musiikkimelu oli rajalla, mutta ei ylittänyt Asumisterveysasetuksen 25 db raja-arvoa. Ravintolasta runkomeluna kantautuva ajoittainen kolina sen sijaan ylitti melun ohjearvot. Case: musiikki- ja liikennemelua Hotellihuoneeseen alapuolisesta pubista kantautuva musiikkimelu Mittaukset kohteessa; haasteita: Kadunpuoleiseen hotellihuoneeseen kantautui voimakasta liikennemelua autojen ja raitioliikenteen ohiajoista. Sekä musiikkimelu että liikennemelu ovat ajallisesti vaihtelevia ja pientaajuisia. Huonemoodien vaikutukset ja mittauspisteen valinta. 18

19 Musiikkimelun ajallinen vaihtelu Esimerkki mittauksen aikana esiintyneiden yhden sekunnin keskiäänitasojen L Aeq,1s ja Fast-enimmäistasojen L AF vaihtelusta ajan suhteen. Kuvaajalla on esitetty noin 15 minuutin jakso musiikkimelua, jonka välillä näkyy kappaleiden välisiä taukoja. Voimakkaat lyhytaikaiset meluhuiput ovat liikenteen aiheuttamia. Musiikki oli hyvin kuultavissa hotellihuoneeseen; pubissa soitetut kappaleet olivat tunnistettavissa ja sävel- ja sointukulut selvästi erotettavissa, mutta sanoista ei kuitenkaan saanut selvää. Taustamelun ajallinen vaihtelu Kuva 2. Musiikkiesitysten välillä mitatun taustamelun yhden sekunnin keskiäänitasojen L Aeq,1s ja Fast-enimmäistasojen L AF aika-tasokäyrät. Voimakkaat lyhytaikaiset meluhuiput ovat liikenteen aiheuttamia. Musiikkimelun A-keskiäänitaso aamuyön tuntien aikaan oli L Aeq = 36 db, jatkuen kello 03:30 asti jolloin musiikki hiljeni. Tulokseen ei ole lisätty impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjausta. Hiljaisten hetkien taustamelu ilman liikenteen ohiajojen osuutta oli L Aeq = 28 db. 19

20 Musiikkimelun spektrisisältö A-Äänipainetaso, db musiikki tausta Ohjearvot A 20 31, k 2k 4k 6.3k Hz Kuva 3. Mitatun musiikkimelun ja taustamelun A-painotetut spektrit terssikaistoittain. Kuvaan on lisäksi merkitty Asumisterveysohjeen pientaajuisen melun raja-arvot. Tuloksista havaitaan, että 1. musiikkimelu ylittää huoneen normaalin taustamelun selvästi lähes kaikilla terssikaistoilla välillä 31,5 Hz 6,3 khz. 2. Musiikkimelu ylittää myös pientaajuisen melun raja-arvot terssikaistoilla Hz. Havaintoja Tulosten tulkinta oli tässä tapauksessa helpompaa: Liikenteen ohiajot voitiin jälkikäteen kuunnella ja poistaa äänitallenteesta ennen musiikkimelun osuuden analyysia. Huoneen muun taustamelun osuus oli mitattavissa kappaleiden välillä, kun ei liikennettä. Hotellihuoneessa kalustuksen sijoittelu on kiinteä, eikä riipu asukkaasta. Vuoteen kohdalle sijoitettu yksittäinen mittauspiste oli tässä tapauksessa edustavuudeltaan riittävä. 20

21 Sisätiloihin kantautuva runkomelu ja tärinä Runkomelun ja tärinän lähteitä rakennuksen sisällä rakennuksen talotekniset järjestelmät (LVISA) raskaat pumput ja kompressorit sekä näihin kytketyt putkistot ja linjat vesijohdot (paineisku) ja pystyviemäreiden alamutkat (iskuäänet) erillislaitteiden tai tilojen käyttöön liittyvät äänet hissit ja liukuportaat (runkoäänet) raskaiden ovien sulkeminen ajoväylien epäjatkuvuudet: rampit, luiskat, kaivonkannet lastauslaiturit ja jätehuoneet muuntamot ja muut raskaat koneet tai kojeikot, jotka tuottavat värähtelyä

22 Runkomelun ja tärinän lähteitä rakennuksen sisällä asuin- ja toimistotiloissa haasteita aiheuttavat toiminnot kuntosalit, painonnosto- ja crossfit-alueet ryhmäliikuntatilat (pallopelit, jumpat) uima- ja porealtaat keilaradat painokoneet ja muut raskaat teolliset laitteet Runkomelun ja tärinän lähteitä rakennuksen ulkopuolella raskas tieliikenne (mahdollinen tärinähaitta savialueilla) kumipyörillä kulkeva tieliikenne ei yleensä aiheuta runkomelua! väylän epäjatkuvuudet kuten hidastetöyssyt ja kaivonkannet voimistavat herätettä raideliikenne (runkomelu katu- ja kallioalueilla; lisäksi tärinähaitta savialueilla) raitiovaunut, metro, junaliikenne epäjatkuvuudet kuten vaihteet ja kiskojen liitokset voimistavat herätettä kuva:

23 Kuinka voimakasta? väylän ja rakennuksen perustamistavoilla ja etäisyydellä on merkittävä vaikutus tärinän ja runkomelun leviämiseen ja voimakkuuteen kaluston pituus ja massa, ajonopeus sekä raiteiden ja kaluston kunto ovat myös tärkeitä osatekijöitä myös altistuvan kohteen sijainnilla rakennuksessa on merkitystä runkomelu on voimakkainta alimmissa kerroksissa vaakasuuntainen tärinä voi voimistua ylimmissä kerroksissa; pystysuuntaisen tärinän esiintyminen voi vaihdella huonetilan lattiarakenteen mukaan Runkomelun arviointi Ulkoa kantautuva runkomelu esiintyy monesti sekä julkisivun kautta kulkeutuvana ilmaäänenä että rakennusrunkoon kytkeytyneenä värähtelynä, joka aiheuttaa runkomelua sisätiloihin. Ratatunnelista tai kaukana olevista sisätiloista kantautuva runkomelu aiheutuu puhtaasti rakenteiden värähtelystä. Värähtely aiheuttaa sisätiloissa kuultavaa runkomelua, kun huoneen pinnat värähtelevät ja toimivat suurten kaiutinkalvojen tavoin. Raideliikenteen runkomelu on yleensä pientaajuista jyrinää. Rakennuksen teknisten laitteiden aiheuttamat runkoäänet voivat sisältää myös suurempia taajuuksia, ja olla esim. soinnillisia

24 Runkomelun leviämisen arviointi runkomelun leviämistä on mahdollista arvioida sekä mittauksilla että laskennallisesti VTT on esittänyt yleisiä ohjeita mittauksiin ja laskentaan Akukon Oy on kehittänyt monipuolisen ja tarkan laskentamallin raideliikenteen runkomelun leviämisen arviointiin perustuu värähtelyn leviämisen ja kytkeytymisen fysikaaliseen mallinnukseen, joka on kalibroitu perustuen satojen kenttämittausten tuloksiin Kun huonetilan rakenteisiin kytkeytyvä värähtelyheräte tunnetaan, huoneeseen aiheutuvat runkomelutasot voidaan arvioida Runkomelun suositusarvot Rakennusten sisään värähtelynä kantautuvalle liikenteen runkomelulle ei Suomessa ole virallisia ohje- tai raja-arvoja. Tarkasteluissa käytetään VTT:n julkaisemia suositusarvoja. Tarkastelusuureena on ohiajon aikainen sisämelun enimmäistaso L ASmax. Muusta kuin raideliikenteestä aiheutuvalle runkomelulle sovelletaan melun yleisiä raja- ja ohjearvoja

25 Tärinän leviämisen arviointi suoritetaan ensisijaisesti mittauksin; laskennallisten menetelmien tarkkuus ja käyttökelpoisuus ovat vaihtelevia, koska maaperästä ja perustamistavoista ei yleensä saada riittävästi tietoja. arviointitaso 1: suojaetäisyydet tärinän lähteen tiedot, maaperätiedot, rakennusten ja väylän perustamistapatiedot, lähteen ja kohteen välinen etäisyys arviointitaso 2: mittaukset vastaavassa kohteessa mitataan tärinää vastaavasta kohteesta tai maaperästä tulevan rakennuksen kohdalla arviointitaso 3: mittaukset kyseisessä kohteessa ei sovellettavissa tulevien väylien tai rakennuskohteiden tarkastelussa Tärinän suositusarvot Rakennusten sisään kantautuvalle ihmisiä häiritsevälle tärinälle ei Suomessa ole virallisia ohje- tai raja-arvoja. Tarkasteluissa käytetään VTT:n julkaisemia suositusarvoja, jotka perustuvat norjalaiseen standardiin NS Tarkastelusuureena ovat ISO Wm-painotetun värähtelynopeuden maksimit ja niiden pysyvyystaso v W,

26 Lähteitä Asumisterveysasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetusasunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa II. Valvira, Asumisterveysohje : asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Lääkintöhallituksen yleiskirje No 1676 (21/87). Terveydenhoitolain (469/65) ja -asetuksen ((55/67) nojalla annetut melun terveydelliset ohjearvot sekä niiden mittaamista ja meluun liittyvien asioiden käsittelyä koskevat ohjeet. Lääkintöhallitus, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Valtioneuvoston asetus työtekijöiden suojelemisesta melulta aiheutuvilta vaaroilta (VNa 85/2006). Asko Talja. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. Espoo VTT Tiedotteita Asko Talja & Ari Saarinen. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. Espoo VTT Tiedotteita Kapeakaistaisuuden arviointi: ISO Acoustics - Description, measurement and assessment of environmental noise -- Part 2: Determination of environmental noise levels Kiitos! Timo Peltonen timo.peltonen@akukon.fi