Kirjastot tulevaisuuden kunnassa

Transkriptio

1 Kirjastot tulevaisuuden kunnassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Johanna Selkee Erityisasiantuntija

2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 2 VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta

3 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 3

4 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Asukasluku Yli Alle Kuntien lukumäärä Kuntajako ja asukasluku

5 Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Mieti kuntaa vuonna Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? (n=1153) 5

6 Kunnissa korostuu tulevaisuudessa KUNTALAISTEN MIELESTÄ ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ 1. Lähipalvelut 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Turvallisuus 4. Ennaltaehkäisy 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Sähköiset palvelut 7. Uudenlainen johtaminen 8. Vaikuttamismahdollisuudet 9. Yhteisöllisyys 10. Tasavertaisuus 1. Ennaltaehkäisy 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Uudenlainen johtaminen 4. Sähköiset palvelut 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Yhteisöllisyys 7. Osaamisen hyödyntäminen 8. Tasavertaisuus 9. Liikunta ja kulttuuri 10. Ketteryys ja innovatiivisuus * Eroavaisuudet ryhmien kesken 6

7 Muutos etenee vaiheittain Esivalmistelu Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen Kunnat toiminnassa Maakunnat toiminnassa

8 8

9 Kuntien ja kuntayhtymien talous Arvio vuodelle 2016: Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kikysopimus) Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. Lähde: Kuntaliitto

10 10 Laskennallinen valtionosuus ja kunnan rahoitusosuus

11

12 Tulevaisuuden sivistyskunta Sivistys-, hyvinvointi-, elinvoima- ja demokratiarooli: Koulutuksen ja kulttuurin merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Aluekehitys: Tulevaisuuden resurssit ja väestönkehitys eriytyvät Saatavuus ja saavutettavuus: Miten turvaamme palvelujen tasa-arvon kaikilla sivistystoimen osaalueilla? Miten kunta organisoituu? Miten kirjasto saa äänensä kuuluville? 12

13 Kirjaston toiminnan perustus LAIT KUNTA KIRJASTO TYÖYHTEISÖ Kansallinen lainsäädäntö + politiikkaohjelmat Kunta-/kaupunkistrategia Sivistystoimen strategia ja painopisteet Kirjastopalveluiden strategia ja painopisteet 13 Johanna Selkee

14 Yleinen kirjasto On hallinnollinen ja toiminnallinen kokonaisuus laki säätää kunnan kirjastolaitoksesta, ei yksittäisestä toimipisteestä. Kirjastolaitokseen voi kuulua kirjastoautoja, pää-, alue-, lähi- ja pienkirjastoja, koulukirjastoja, yhdistettyjä koulu- ja lähikirjastoja, laitoskirjastoja, lainausasemia, omatoimikirjastoja jne. Voidaan tarkoittaa kunnan, kuntayhtymän, kahden tai useamman kunnan yhteisesti ylläpitämää kirjastolaitosta. Yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. 14 Johanna Selkee

15 Kirjastotoiminnan tavoitteena on edistää 1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin; 2) tiedon saatavuutta ja käyttöä; 3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa; 4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; 5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. 15

16 Kirjasto on luotava jatkuvasti uudelleen Mitä on muutettava? Mitä on säilytettävä? Asenne, johtaminen ja työote - miten teemme työtä? Millä tavoin palvelemme asiakkaita? Mikä on suhde muihin kunnassa? Tietääkö ne meistä ja tiedänkö minä mitä muut tekevät? 16 Johanna Selkee

17 Kirjastopalvelut ovat käytetyimpiä kunnallisia palveluja Vuonna 2015 kahdella kolmesta kuntalaisesta (66%) oli omakohtaista käyttökokemusta ja edusti neljänneksi käytetyintä kunnallista palvelua 17

18 Tyytyväisyys kirjastopalveluihin sen mukaan onko omakohtaista käyttökokemusta ko. palvelusta. ARTTU2-kunnat (N=8876) Käyttänyt kirjastopalveluja Ei käyttänyt kirjastopalveluja % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin hoidettu ei hyvin, ei huonosti hoidettu

19 Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalaki 1, 2 mom.) Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. (Kuntalaki 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) 19 Johanna Selkee

20 Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien asia kunnassa Viranhaltijat: Valmistellaan hyvinvointitietoon perustuva suunnitelma kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen painopistealueista, tavoitteista, toimenpiteistä, resursseista ja arviointimittareista. Päättäjät: Hyväksyvät kertomuksen, julkinen asiakirja. Tehdään osana talouden ja toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia (toiminnan vuosikello), osa kuntien ja kuntayhtymien strategiatyötä. Hallinnonalat: Miten kirjasto tunnistaa roolinsa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja tukee omalla toiminnallaan ao. tavoitteiden saavuttamista?» Kertomus ohjaa käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia.» Arviointitieto kytketään osaksi hyvinvointikertomusta. 20

21 Tehtäväkenttä laajentuu; vuoropuhelu Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Monipuolisella kokoelmalla sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja kohtaamista edistävällä toiminnalla. 21 Johanna Selkee

22 Kirjasto on kansalaisia varten Asukkaiden kuuleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen: ketä varten työtä tehdään Miten palveluja voidaan järjestää, kenen kanssa, missä tiloissa voidaanko kustannuksia jakaa? Jatkuvaa vuoropuhelua, jatkuvaa tyydyttävien ratkaisujen etsimistä. 22 Johanna Selkee

23 Suomi on järvien, metsien ja kuntien maa Kuntia koko maassa yhteensä 313 Manner-Suomessa 297 Asukasmäärän mukaan: MIN: Sottunga: 99 as. (Åland) / Luhanka: 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki: as. Maapinta-alan mukaan: Min: Kauniainen: 5,9 km2 (9 476 as) Max: Inari: km2 (6 805 as) KDJ / M. Pekola-Sjöblom /

24 Lähipalveluista päätetään kuntalaista lähellä Kuntatasolla päätetään paikallisten palvelutarpeiden ja olosuhteiden perusteella palveluverkosta hallinnosta henkilökunnan määrästä, ammattinimikkeistä, työtehtävistä palvelusisällöistä: painotukset rahoituksesta maksuista yhteistyöstä 24 Johanna Selkee

25 Erilaistuvissa palvelutarpeissa alueellinen toimijaverkosto tärkeässä roolissa Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 km:n etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Enintään 3,5 km:n etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta asuu 75 prosenttia suomalaisista (Pepa 2015, aluehallintovirasto) 25

26 Saavutettavuus on arkisia asioita Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus on opas käytännön työhön, suunnitteluun, kehittämiseen ja itsearviointiin. Tunnistetaan ilmiöitä ja käyttäjäryhmiä saavutettavuuden toteutumiseksi. Jos toiminta edesauttaa toimintaesteisen asiointia kirjastossa, se on hyvä ja toimiva myös muille. 26 Johanna Selkee

27 The Four E s Rationales in Urban Cultural Policy Dorte Skot-Hansen (2005) EUROCULT21 Empowerment Identity Inclusion Cohesion Diversity Enlightenment Insight Knowledge Education Reflection Cultural Policies Of Cities Economic Impact Image Tourism Recruitment Job-creation Entertainment Leisure Play Fun Recreation (Timo Cantellia mukaillen) 27 Timo Cantell

28 Kirjastojen vaikuttavuus perustelut toiminnalle (Timo Cantell & Anna Idström) Lukeminen ja elämässä menestyminen. Kirjastot julkisina tiloina kansalaisten olohuone. Hyötyvaikutukset start-up-yrityksille, luovuus ja innovatiivisuus. Inhimillinen ja yhteiskunnallinen hyötyvaikutus. Taloudellisia hyötyvaikutuksia: 1 sijoitettu euro tuottaa Digitalisaatio: internet on kirjaston kaveri. Tieto kehittämisen ja strategisen johtamisen välineenä. Kirjaston laajempi yhteiskunnallinen merkitys: Elinkeino- ja yhteiskuntapoliittiset mahdollisuudet (keskustakirjaston vaikuttavuusselvitys) Johanna Selkee

29 29 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto, p ,