AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN VASTUUHENKILÖIDEN TYÖSEMINAARI Seinäjoen ammattikorkeakoululla
|
|
- Anton Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN VASTUUHENKILÖIDEN TYÖSEMINAARI Seinäjoen ammattikorkeakoululla Tiistai KIELISTRATEGIA 1.1 Alustus: Taina Juurakko-Paavola Hämeen amksta, sekä keskustelua Periaatteita: - Kielistrategian laatimisen lähtökohtana tulisi olla amkn kokonaisstrategia, jonka pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen kieltenopetuksen kehittämis- ja toimintasuunnitelma. Strategian tarkoituksena varmistaa toiminnan laatu ja toimia pitkän tähtäimen raamina kehittämistyölle - Strategiatyön tehtävänä osoittaa, miten kieltenopetuksen kehittäminen tukee koko amk:n kehittämistä ja päinvastoin, sekä luoda yhteiset pelisäännöt toiminnalle ja tukea siten yksittäistä opettajaa (esim. samat vaatimukset kaikille opiskelijoille, opettajasta riippumatta). - Strategian laatimisen päävastuu on kieltenopettajilla, mutta tukena olevassa työryhmässä tulisi olla mukana myös ylin johto ja keskijohto (organisaatiosta riippuen), samoin kuin työelämän ja opiskelijoiden edustajat. Ylimmän johdon rooli ja sitoutuminen strategiaan ja strategiatyöhön on erittäin tärkeä. - Strategiaa olisi ehkä hyvä pohtia myös kv-toiminnan ja vapaasti valittavan kielitarjonnan (ulkomaanvaihto huomioiden) näkökulmasta, organisaatiosta riippuen. Sisältö: a) nykytilanteen kartoitus: esim opettajat (lukumäärä, pää/sivutoiminen, koulutustausta jne) ja järjestetty opetus (mitä kieliä, kuinka paljon jne) b) tavoitteet c) kehittämis-ja painopistealueet (aluksi voi kirjata ylös useita, joista valitaan esim kolme per vuosi) d) konkreettiset toimenpiteet (mitä tehtävä toiminnan kehittämiseksi, mitä rahoitusta tarvitaan, kehittämistoimenpiteiden priorisointi jne) e) aikataulu kehittämistyöhön, esim kolmelle vuodelle (helpompi saada rahoitusta, kun selkeä aikataulu ja suunnitelma) Strategiaa päivitetään esim. kolmen tai viiden vuoden välein (voisi sisältää esim menneen arvioinnin vuosittain mitä on saatu aikaan, mitä oli tarkoitus saada; kieltenopettajien kesken toiminnan ns. itsearviointina esim. kieltenopettajien kokouksessa). Strategiaa päivitetään/ muutetaan/ laaditaan uudelleen tarpeen mukaan, kun esim. amk:n käytänteet vaihtuvat tai amk:n strategiaa muutetaan. 1.2 Case-esittely 1: Ulla Lax ja Esko Johnson Keski-Pohjanmaan amksta Taustaa: - Aluksi kartoitettiin lähtötilanne ja tosiasiat: kaksikielinen amk, opetus verkostomaista (yksiköt maantieteellisesti hajallaan). - Keski-Pohjanmaan amk:n yhteistyö Stadian kanssa on ollut tärkeätä, kuten muidenkin amk:n, vallankin koska oma amk on melko pieni. 1
2 - Strategia on laadittu vuoteen 2010, kuten koko amk:n strategia. - Kerran vuodessa raportoidaan katsaus menneeseen vuoteen yksiköittäin. - Strategiaa päivitetään kolmen vuoden välein. - Strategia viedään johtoryhmän hyväksyttäväksi = johtoryhmän sitouttaminen strategiaan. - Yhteistyö koulutusohjelmien kanssa on tärkeää. Strategiatyön pohdintaa eli seuraavia seikkoja tulisi pohtia esim. kieltenopettajien kesken: - saavutukset ja motivoivat tekijät - arvot - Kielten ja viestinnän opetuksen strategia: ks jaetut monisteet - Hyvää strategiaa laadittaessa tulisi katsoa sivulle (benchmarking), taakse ja ennen kaikkea eteen (lähitavoitteet ja pitkän tähtäimen tavoitteet). - Opetuksen yleistavoitteena on työelämässä tarvittava kieli- ja viestintätaito: hallinto (esim. ops) ja opetus (esim. yksittäisen opintojakson suunnittelu) tulisi saada kohtaamaan. Sekä yhteistyö että jatkuva dialogi ovat tärkeitä. 1.3 Case-esittely 2: Ritva Kosonen Etelä-Karjalan amksta - Strategiatyö aloitettiin järjestämällä kielten oppimisen strategiapäivä, jossa mukana olivat ulkopuolinen konsultti, rehtori, koulutusjohtajat ja kieltenopettajat. Tilaisuudessa selvitettiin, mikä on kieltenopetuksen lähtötilanne ja mitä haluttiin tulevaisuudessa (ideoitiin Etelä-Karjalan kieltenopetusta opiskelijoiden, työelämän jne. näkökulmista, huomioiden esim. mitkä kielet ovat tärkeitä alueella.) - Tehtiin alustavat suunnitelmat, joka vuodelle oma teema, teemat tärkeysjärjestykseen (esim. tänä vuonna yritysteema) - Kieltenopetuksen strategian runko: 1 visio, missio, arvot 2 nykytilanne 3 kielenopetuksen tavoitteet 4 haasteet 5 kielenopetuksen toimintasuunnitelma 6 seuranta - Kielten vastuuopettaja tekee toimintasuunnitelman joka vuosi ja raportoi rehtorille. 1.4 Case-esittely 3: Heli Simon Seinäjoen amk:sta - SeAMK:n yhteinen strategia ja täten siis myös kielten strategia (virallisesti: toimintasuunnitelma) perustuvat Balanced Scorecard (BSC) malliin: 1) resurssit (taloudellinen näkökulma: esim. kieltenopetus ja kansainvälisyys, kielipalvelut), 2) kumppanit (asiakasnäkökulma: esim peruskielitaidon ja laajan kielitarjonnan varmistaminen, suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintätaito, kielipalvelut), 3) prosessit (prosessinäkökulma: esim opetusmenetelmät, laadunvarmistus, kielipalvelut), 2
3 4) henkilösto (henkilöstönäkökulma: esim kieltenopettajien ammatillisen kasvun tukeminen) SeAMK:n strategiatyön vaiheet: 1) Kielten yliopettaja ja koordinaattori kävivät lähes kaikissa SeAMK:n yksiköissä pitämässä keskustelutilaisuudet yksikön kielten- ja viestinnänopettajien, koulutusohjelmapäälliköiden ja opiskelijaedustajien kanssa. 2) Keskustelujen perusteella yksiköt laativat itselleen kieltenopetusta koskevat kehittämistoimenpiteet ja koulutusalakohtaiset kieli- ja viestintäkompetenssit. 3) Nämä tuotokset sekä keskusteluissa esiin tulleet asiat toimivat strategian/toimintasuunnitelman laatimisen pohjana, ja niiden perusteella laadittiin kietenopetuksen kehittämistoimenpiteet. 4) Strategia/toimintasuunnitelma hyväksytettiin yksiköiden johtajien kokouksessa. 5) Strategiaa/kehittämissuunnitelmaa seurataan kieltenopettajien kokouksissa. Kielten tiimit pohtivat ja työstävät toimintasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä. 2. Työskentelyä työryhmissä (best practices strategiatyössä) Osallistujat jakaantuivat kiertäviin työryhmiin, jotka laativat ehdotuksia koskien strategian laatimisen seuraavia aihepiirejä: a) Kuka laatii strategian / päivityksen ja miten prosessi etenee? Strategian laatimiseen osallistuvat kieltenopettajat. Muita tahoja konsultoidaan, kuten esim: keskijohtoa (koulutusohjelmajohtajat) opiskelijoiden edustajia kv-toimistoa ammattiaineiden opettajia työelämän edustajia Tarkistusvaiheessa ja väliraportointivaiheessa rehtori tai vastaava osallistuu prosessiin. Strategiaprosessi etenee seuraavasti: lähtökohtana on amk:n strategia SWOT-analyysi työn aikatalulutus välitavoitteiden määrittely vuositasolla strategiatyö tulee resurssoida Strategian päivityksen tekee: sama ryhmä, joka on laatinut strategian pienempi ryhmä kirjoittaa, muita konsultoidaan n. 3-5 vuoden välein vuosittain pieni päivitys myös osittainen päivitys mahd. tarkastetaan, onko asioita toteutunut b) Mitä strategia sisältää? Strategiatyön pohjalla tulee olla selvitys sen hetkisestä tilanteesta. Strategia voi sisältää mm. seuraavia aiheita: 3
4 Yhteisten käytäntöjen luominen laatu ja arviointi oppimisstrategiat ja elinikäinen oppiminen kompetenssikuvaukset tiedottaminen Aluevaikuttavuus tunnettuuden lisääminen maksullinen palvelutoiminta yritysyhteistyö yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Henkilöstö työssäjaksaminen henkilöstön osaamisen kehittäminen opettajavaihto henkilöstön kielikoulutus hankkeet AMK-kielipedagogiikka menetelmät ja materiaalit työelämäyhteydet virtuaaliopetus/etäopetus erilaiset oppijat (lahjakkaat ja oppimisvaikeuksista kärsivät) KV-toiminta kotikansainvälisyys opiskelijavaihto kulttuurien välinen viestintä suomi vieraana kielenä opetus Muuta muiden kielten tarjonnan takaaminen vieraskieliset koulutusohjelmat natiiviopiskelijat c) Miten strategia toimeenpannaan ja miten jalkautetaan? kielten strategia sidotaan oman amk:n strategiaan strategian laatimiseen tarvitaan ylimmän johdon tuki sekä resursseja strategian laatimiseen sitoutetaan: koulutusohjelmien edutajia eri osaamisalueryhmistä, opiskelijaedustajia, kieltenopettajien tiimit, mahd. myös työelämän edustaja strategian laatiminen on prosessi ja sen syntymiseen hyödyntää eri medioita alkaen kahvipöytäkeskusteluista strategiatyön käynnistys: orientaatiopäivät strategian laatimista voidaan käsitellä ensin yhteisesti kieltenopettajien kesken, sitten kielikohtaisesti, jonka jälkeen sekaryhmissä. Avainsana: yhteistyö strategiatyön painopistealueet määritellään selkeästi tärkeää on myös strategian konkretisoiminen kehittämistoimenpiteille ja painopistealueille tulee olla vastuutahot; ne joilla on resurssit, niillä on myös vastuu strategian laatimisessa tulee toimia kärsivällisesti, neuvotellen, kannustaen, benchmarkaten, ennakoiden, psykologiaa käyttäen, erottaen henkilöt asioista Strategiasta tulee tiedottaa koko organisaatiolle esim. koulutusohjelmittain ja sitouttaa eri sidosryhmät strategian toteutumiseen strategia syntyy syvällisen oppimisen kautta mutta myös joitakin asioita pois oppimalla Keskiviikko Ruotsin taitotasojen palautteet ja korjausehdotukset Käytiin keskustelua eri ammattikorkeakouluista saadusta palautteesta ruotsin taitotasokuvausten koekäytöstä. Kaikista ammattikorkeakouluista ei ole kuitenkaan saatu tietoja. KPAMK: - opettajilta ei ole tullut korjausehdotuksia TAMK: - käyty keskustelua siitä, miten taitotasokuvauksia voitaisiin omassa koulussa käyttää SeAMK: - osin ristiriitaista palautetta 4
5 - kuvaukset ovat toimivia opettajan arvioinnissa - ruotsin kuvaukset lepsummat kuin englannin - englannin kuvaukset eivät ole täysin ymmärrettäviä, illmaisua pitäisi selventää erityisesti opiskelijoille; ruotsin kuvaukset helpompitajuisia, mutta joitakin ilmaisuja pitäisi tarkistaa Stadia: - opettajilla on tietoa taitotasokuvauksista, mutta suurin osa opettajista ei ole käyttänyt niitä - koulutusta opettajille tarvittaisiin - opiskelijoille kuvauksia on tulkittava - hyvä puoli on se, että opiskelijoille voi perustella arvosanaa kuvausten avulla Helia: - ruotsissa korkeat taitotasovaatimukset - sanamuotoja olisi paranneltava ymmärrettävämpään muotoon JYAMK - vain yksi opettaja vastasi käyttävänsä kuvauksia - paremmin lanseerattava opettajille PKAMK - vain muutama opettaja on käyttänyt kuvauksia - koulutusta ja yleisen tietoisuuden lisäämistä taitotasojen käytöstä tarvitaan - opiskelijalle olisi hyvä antaa myös yksityiskohtaista palautetta hänen kielitaidostaan (vahvuudet ja heikkoudet) EVTEK - kuvaukset koettu vaativiksi erityisesti tekniikan opiskelijoille Kemi-Tornion AMK - kuvaukset toimivat pääpiirteissään, mutta opiskelijan aktiivisuutta ja motivoituneisuutta ei oteta huomioon Käytiin keskustelua ruotsin minimivaatimustason saavuttamisesta. Osa opiskelijoista ei saavuta minimitasoa, eritysesti tekniikan alalla. Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja järjestetään kielten valmentavia opintoja. 4. KORU-hankkeen suositukset / Taina Juurakko-Paavola Suositukset koskevat seuraavia asioita: arvioitavat ruotsin kielen taidon osa-alueet ja niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja tehtävätyypit ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitojen arviointikriteerit ruotsin kielen taidon arvioinnissa käytettävien tehtävien sisällöt ruotsin kielen opintojen hyväksilukemiset ruotsin kielen opinnoista vapauttamiset ja mahdolliset erityisjärjestelyt tutkintotodistusmerkinnät ruotsin kielen taidosta Keskusteltiin ruotsin taitotasokuvausten jalkauttamisesta. Ruotsin taitotasokuvausten käytöstä järjestetään alueellisia KORU-koulutuksia. Taina Juurakko-Paavola toimii kouluttajana. Sovittiin seuraavista koulutuksista: o o o Tampereella Osallistujat TAMK, PIRAMK, TAY, TITY, JAMK. Käytännön järjestelyt hoitaa Tarja Haukijärvi Tampereen amk:sta Kemissä viikolla 17. Osallistujat KTAMK, RAMK, OAMK, Lapin yo, Oulun yo. Järjestelyt hoitaa Maija-Liisa Kettunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta Vaasassa Osallistujat KPAMK, SeAMK, Vaasan amk. Käytännön järjestelyt hoitaa Sanna-Liisa Koski Vaasan amk:sta 5
6 o Helsingissä? Aika ja paikka avoinna Taitotasokuvausten jalkauttamisen tueksi ilmestyy myös KORU-hankkeen julkaisu, joka sisältää mm. maamerkkejä opettajien käyttöön. Kirja julkaistaan kuluvan kevään aikana. Kirjaa voi tilata Ruotsin kielen opinnoista vapauttamiseen suositellaan yhtenäistä käytäntöä, jonka mukaan on mahdollista vapauttaa kielitaitotovaatimuksesta sellainen opiskelija, joka ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai erityisestä syystä, jona voidaan pitää esim. luki- tai muuta vastaavaa vaikeutta. ARENEn kielityöryhmä on sopinut tapaamisesta OPM:n edustajien kanssa Tapaamisessa keskustellaan ruotsin osaamistasosta ammattikorkeakouluissa. Yksi mahdollisuus on se, että kaikki opiskelevat ruotsia ammattikorkeakoulussa, mutta kaikki eivät välttämättä saa tutkintotodistukseensa merkintää ns. virkamiesruotsin suorittamisesta. 5. Kielten todistusmerkinnät / Tuija Kiviaho Tuija Kiviaho esitteli kielten todistusmerkintöjä, joita on käsitelty ARENEn kielityöryhmässä. Kypsyysnäytekielen määrittelyn lähtökohtana on aina oltava koulusivistyskieli. Jos kypsyysnäytteen kieli on suomi, osoittaa opiskelija näin omaavansa ko. kielessä erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon (ks. A481/ ), toinen kotimainen kieli on ruotsi. Vastaavasti, jos kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, opiskelija osoittaa näin omaavansa ruotsin kielessä erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon; toinen kotimainen kieli on tällöin suomi. Suomen ja viestinnän opettajien työryhmä pohtii parhaillaan kypsyysnäytteen kieliasiaa. Asiaa tullaan käsittelemään ARENEn kielityöryhmässä. 6. Yleisiä tiedotusasioita 6.1 Osallistuminen vastuuopettajien kokouksiin On esitetty vastuuhenkilöiden kokoontumisten osallistujamäärän laajentamista esim. kahteen per ammattikorkeakoulu. Toimivuuden kannalta ryhmä ei saa olla liian suuri. Siksi on perusteltua, että vastuuopettajien kokouksiin osallistuu pääsääntöisesti yksi henkilö ammattikorkeakoulua kohden. Jos vastuuta tehtävistä on amk:ssa jaettu, voi yhdestä amk:sta olla kaksikin edustajaa. Myös käsiteltävä asia vaikuttaa. Keskusteltiin myös vastuuhenkilöiden kokoontumisten tarpeellisuudesta ylipäänsä, koska nytkään läheskään kaikki ammattikorkeakoulut eivät olleet edustettuina. Keskustelussa todettiin tapaamiset kuitenkin tarpeelliseksi yhteydenpidon ja informaation kulun takaamiseksi. Jatkossa toivotaan, että jokaisesta ammattikorkeakoulusta on edustaja vastuuhenkilöiden tapaamisessa. Jos työryhmän jäsenellä on este, minkä takia hän ei voi osallistua kokoukseen, hänen tulisi huolehtia siitä, että varahenkilö on paikalla. Mikäli joistakin ammattikorkeakouluista ei lainkaan osallistuta vastuuopettajien ryhmän yhteistyöhön, on toivottavaa että nämä tahot eivät myöskään puutu työryhmän työskentelyyn. 6
7 6.2 Vastuopettajien postituslista Vastuuopettajien postituslista on saatettava ajan tasalle. Listalla on sellaisten henkilöiden nimiä, jotka eivät osallistu vastuuopettajien ryhmään. Päätettiin, että postituslistalle otetaan vastuuhenkilö ja hänen varahenkilönsä. Heli Simon hoitaa asian Oulun amk:n kanssa, jossa listaa ylläpidetään. Kunkin amk:n vastuuopettaja ja tämän varahenkilö huolehtivat siitä, että postituslistalle lähetetyt tiedotusasiat menevät omassa organisatiossa eteenpäin niille henkilöille, joita asiat koskevat AMK:n englanninkielinen nimi Ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimi: opetusministeriön kannanotto, että ammattikorkeakoulujen pitäisi käyttää polytechnic-nimitystä. Useassa amk:ssa käytetään jo tai tulee lähiaikoina käyttöön University of Applied Science nimi asioitaessa ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa (n. 20). 6.4 Arenen kielityöryhmä - Arenen kielityöryhmässä tapahtuu seuraavia muutoksia: Timo Luopajärvi jää pois, tilalle tulee Seppo Pynnnä Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Anneli Pirttilä Etelä-Karjalan amk:sta varapuheenjohtajaksi. Marjatta Huhdan tilalle Ritva Kosonen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta. 6.5 Seurantakysely - Seurantakysely (Airola & Kantelinen) Arenen suositusten käyttöönottamisesta. Sähköpostilistalla 654 kieltenopettajaa amk:ssa. Toivotaan, että mahdollisimman moni vastaa. 4.6 Kielikoulutuspoliittinen työryhmä Kielikoulutuspoliittinen työryhmä on aloittanut toimintansa. Puheenjohtajana toimii Kari Sajavaara. Työryhmän toimintaa rahoittaa opetusministeriö. Työryhmän tehtävänä on miettiä laaja-alaisesti uusia linjauksia kieltenopetukseen ja sen kehittämiseen. Taina Juurakko-Paavola amk:n edustajana. Työryhmät ovat: peruskoulut ja lukiot, ammatillinen kieltenopetus (ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut!), kielikeskusten antama kieltenopetus. Työryhmän työskentelyn tuloksena olevan kielikoulutuspoliittisen ohjelman tulee olla valmiina viimeistään helmikuussa Hankeajatus - Taina Juurakko-Paavola toi esille hanke-ehdotuksen, jossa eri koulutusaloilta valmistuineiden ja jonkin aikaa työelämässä olleiden kieli- ja viestintätaitoja kartoitetaan. 4.8 Muiden kielten ydinaines Riihimäellä pidettiin ns. harvinaisten kielten (saksa, ranska, espanja, venäjä) ydinainesanalyysia koskeva koulutus. Kielikohtaiset työryhmät koostivat runkoja ydinainekseksi omiin kieliinsä. Viitekehykseen linkittämisehtotus: alkeet A1.3, jatko B1. Koulutuksesta tulee muistio tulee kaikille Taina Juurakko-Paavolalta. 7
8 Ydinainekset mietitään aikuisen oppijan kannalta eikä käytetä suoraan lukion materiaaleja. Maamerkkityöskentely jatkuu tänä keväänä, jos aktiivisuutta riittää. Maamerkkityöskentelyyn perustetaan kielikohtaiset työryhmät (n. 5 henkeä/kieli). Vastuuopettajat selvittävät, onko omassa organisaatiossa sitoutunutta henkilöä ja ilmoittavat henkilön Tainalle viikon kuluessa. Saksassa voisi olla ryhmät alkeisiin ja jatkoon. 4.9 Kulttuurienvälisen viestinnän koulutus - Kulttuurienvälisen viestinnän kurssit Helsingissä ja Oulussa toteutuvat Englannin taitotasot - Englannin taitotasokuvaukset ovat koekäytössä, palautetta odotetaan. Jatkosta ei ole vielä tarkemmin sovittu. 5. Kielten hyväksilukeminen Epäselvyyksiä on ollut koskien suositusta opintojen hyväksilukemisesta. Asiasta keskusteltiin, mutta selkeää toimintatapaa ei edelleenkään löydetty. Esitettiin, että kielenopettajan tulee antaa tapauskohtainen puoltava tai kieltävä lausunto hyväksilukemiseen. Keski-Pohjanmaan amk:n ja Stadian tuottamat käytänteet toimitetaan kaikille tämänmuistion liitteenä. Niiden perusteella voidaan tarvittaessa jatkaa keskustelua hyväksilukemisista. Äidinkielenään muuta kuin suomea/ruotsia puhuvat eivät saa suoraan omasta kielestään opintosuorituksia. Opintojaksojen nimeämisessä on erilaisia käytäntöjä. Tavoitteena on kieliopintojaksojen nimien yhtenäisempi linja. Tämä olisi eduksi myös hyväksiluettaessa toisessa amk:ssa suoritettuja opintoja. Jos ruotsin suoritukset hyväksiluetaan aiemmista opinnoista, arvosana otetaan niistä ellei amk päätä, että suoritusta pitää täydentää. Ruotsista pitää aina antaa tutkintotodistukseen lausuma tyydyttävästä tai hyvästä taidosta tai sitten merkintä vapautuksesta. 6. Kielitodistusten antaminen amk:ssa On ollut epäselvää, missä tapauksissa amk:n pitää kirjoittaa erillisiä kielitodistuksia. Ruotsista on velvollisuus antaa pyydettäessä todistus hyvästä ja tyydyttävästä taidosta. Yleisesti todettiin, että perustellusti pyydetty kielitodistus annetaan. Kielitodistuksen kirjoittaa kielenopettaja. Todistusten kirjoittaminen pitää resurssoida opettajan työkuormaan. 7. Jatkotyöskentelystä sopiminen Vastuuopettajien jatkotyöskentelyä koskeien pidettiin workshop, jossa kerättiin pienryhmien mietimiä koulutusaiheita. Esiin tuli mm. seuraavia teemaehdotuksia: integrointi, lähtötasotestit, kansainvälisyys ja kielet, oppimisstrategiat, portfoliotyöskentely, t&k, yliopettajuus, yhteiset hankkeet, opetusmenetelmät. Osa näistä aiheista soveltuu parhaiten koulutusten teemoiksi, koska ne koskevat kaikkia kieltenopettajia. 8
9 8. Seuraava kokous Seuraava vastuuopettajien kokous pidetään torstaina Tampereen amk:ssa. Kutsujana on Tarja Haukijärvi. Kokouksessa käsitellään juoskevat asiat (esim. Stadian lähtötasotestin esittely), sekä teema muuttuva opettajuus, t&k toiminta ja sen aluevaikuttavuus. 9
KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN
KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka 8.10.2004 taina.juurakko@hamk.fi Hankkeen
LisätiedotAMK kielten vastuuopettajapäivät
AMK kielten vastuuopettajapäivät MUSITIO Aika: 18.9.2008 Paikka: Diak Etelä Osallistujat: Ala-Louko Ritva Asunmaa Anneli Ervaala Olli Huhta Marjatta Hynynen Liisa Härkönen Jaana Juurakko-Paavola Taina
LisätiedotKIELTEN VASTUUOPETTAJIEN KOKOUS 15.9.2005 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Jan-Magnus Janssons plats, 00550 Helsinki
MUISTIO KIELTEN VASTUUOPETTAJIEN KOKOUS 15.9.2005 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Jan-Magnus Janssons plats, 00550 Helsinki Läsnä: Anne-Marie Munsterhjelm (YH Sydväst), Sisko Mällinen (Lahden amk),
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotKielten vastuuopettajien kokouksen muistio (Minna Saajos, Tarja Haukijärvi)
Kielten vastuuopettajien kokouksen muistio (Minna Saajos, Tarja Haukijärvi) 1 Aika: 14.9.2006 klo 9:00-15:00 Paikka: TAMK, B4-25 Läsnä: Aali Paula, Airola Anneli, Ala-Louko Ritva, Ekroth Marjaliisa, Ervaala
LisätiedotMitä kuuluu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukselle?
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Mitä kuuluu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukselle? Ritva Ala-Louko FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulun kielten vastuuopettaja valtakunnallisessa kielten vastuuopettajien
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Taina Juurakko-Paavola FT Kielikoulutuskeskuksen johtaja taina.juurakko@hamk.fi Hämeen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujärjestelmä 31 ammattikorkeakoulua
LisätiedotHelsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.
(Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotFUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea
FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama
LisätiedotAHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk
AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotKielten opetuksen haasteet korkeakouluissa
Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotSisko Mällinen, FT
20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotAMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa
Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOpetussuunnitelma alkaen
Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Yli 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion
Lisätiedotosien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto
Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA
ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
LisätiedotAMMATTILUKIO
2 AMMATTILUKIO 3 AMMATTILUKIO: KAKSI TUTKINTOA Ammatillinen tutkinto + lukio-opintoja ja yo-tutkinto (joko 4 pakollista koetta S2021 alkaen TAI 5 koetta K2022 alkaen). 4 MITÄ HYÖDYT Lukio-opinnot kehittävät
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotKiinan kielen kasvava merkitys
Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet
LisätiedotPOLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotKahden tutkinnon kotiväenilta ti
Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen
LisätiedotHanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info
Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö 7.9.2017 Fuksi-info Vastuullisen käyttäytymisen periaatteet Miten toimin, jos olen tyytymätön saamaani arvosanaan? Miten haen vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta?
LisätiedotOPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotNopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin
Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin WINNOVA, Länsirannikon Koulutus Oy SAMK, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy 27.3.18 Pääsylippu SAMK:n sähköalan AMK opintoihin ilman pääsykoetta
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotMotivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta
Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa Tuloksia amkruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeesta Taina Juurakko-Paavola 13.11.2014 Rovaniemi Amk-kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Taustaa
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotTerveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia
Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotVIESTINNÄN- OPETUKSEN PERUSPILARIT
VIESTINNÄN- OPETUKSEN PERUSPILARIT Viestinnänopettaja Maarit Jaakkola, Messukylän lukio 2009 Opetuksella ja oppimisella pitää olla selkeät tavoitteet. Oppijalla ja opettajalla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
LisätiedotDILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotKohti sähköisiä kielikokeita
Kohti sähköisiä kielikokeita!!!! Digabi II 5.6.2014! Taina Juurakko-Paavola ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kehittämiskohteita 1) Kielikokeiden laadunvarmistus! 2) Kielikokeiden sähköistäminen! 3) Arvosanojen
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 14.11.2017 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotLaadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI
Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan amk Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotAIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET
1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Leppävaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 15.11.2018 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotAhotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Helsingin yliopisto Oodi Sivu 1/6 Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia 1. Opiskelija on suorittanut HY:ssa monta matematiikan kurssia pääaineessaan ja on siirtynyt uuteen koulutusohjelmaan, jossa
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotYLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista
Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotKielikokeiden uudistamisesta
Kielikokeiden uudistamisesta Taina Juurakko-Paavola SUKOL-tapaaminen 23.5.2014 ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Mitä tehty lv 2013-2014? Linkitysraportti Kuvaus sähköisestä kokeesta ja sen rakenteesta Esimerkkitehtäviä
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotOpiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala
Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala 5.2.2014 Ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa Tutkimusyhteistyö ja opiskelumateriaalin
LisätiedotOPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
LisätiedotAmmattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotAmmattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Ammattilukio-opinnot 2018 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti Oulun aikuislukion opettajat.
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
Lisätiedot