Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian potilaskartoitus

Transkriptio

1 Liite 4 Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian potilaskartoitus Tuloksia vuoden 2012 aikuispsykiatrian kartoituksesta Minna Nevalainen Ulla Saxén Jyrki Korkeila

2 (päivitetty ) Tiivistelmä Avohoitokeskeisyys on ollut kansainvälinen psykiatrisen hoidon kehittämisen suuntaus. Hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää tulosten tieteellistä arviointia, seurantajärjestelmien kehittämistä ja hoidon tuloksellisuuden rutiininomaista seurantaa, mutta tavanomaisen psykiatrisen hoidon toteutumisesta on vain vähän tutkittua tietoa. Osana laajempaa kehittämishanketta tehtiin Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian toimialalla potilaskartoitus, jonka tavoitteena oli luoda poikkileikkauskuva hoidettavana olevista potilaista sekä saada luotettava ja pätevä käsitys heidän saamastaan hoidosta, kuormittumisesta, elämänlaadusta, toimintakyvystä ja hoitopolusta. Tutkimuspäivänä suostumuksen antaneille Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian potilaille annettiin täytettäväksi itsearviolomakkeet sekä osastoilla että avohoidossa. Lomakkeiden avulla selvitettiin taustatietoja, koettu terveyteen liittyvä elämän laatu (15D), psykologinen kuormittuminen (BDI), päihteiden käyttö (AUDIT) ja toimintakyky (SDS) sekä hoitoon saapuminen (Pathway to care). Lisäksi potilaan hoitoyksikkö täytti potilaan hoitoa koskevan lomakkeen, jolla kerättiin tiedot lääkehoidosta, psykoterapiasta, muusta keskusteluhoidosta, muista hoidoista, ja pakkotoimenpiteistä (sairaalapotilaat). Kyseisenä päivänä Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa palveluissa oli 457 potilasta. Vastaajista naisia oli 60 % ja miehiä 40 %. Tutkittavien keski-ikä oli 41 vuotta. Somaattiset sairaudet olivat potilaskartoitukseen osallistuneiden joukossa yleisiä. Eniten esiintyi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä diabetesta. BDI keskiarvo oli 18 pistettä. Miesten BDI keskiarvo oli 15,5 ja naisten 19,6 pistettä ja naisilla esiintyi miehiä useammin vaikeaa masennusta. Tutkittavat kokivat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa väestötasoon verrattuna heikommaksi. Erityisesti psyykkistä hyvinvointia kuvaavat dimensiot, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja energisyys sekä nukkuminen, olivat huonompia väestötasoon nähden. Naisten terveyteen liittyvä elämänlaatu oli jonkin verran huonompi kuin miehillä. Noin kolmannes potilaista ilmoitti alkoholinkäytökseen viisi pistettä tai enemmän AUDIT-5 kyselylomakkeella. Huumausaineita oli käyttänyt ajoittain tai säännöllisesti 46 (16 %) potilaista ja viimeisen kuukauden aikana käyttöä oli ollut 3:lla. Naiset kokivat toimintakykynsä jonkin verran miehiä huonommaksi ja vanhin ikäryhmä verrattuna nuorempiin. Sairaalapotilaat kokivat toimintakykynsä vain hieman heikommaksi kuin avohoitopotilaat. Suurin osa vastaajista hyvin tyytyväisiä tai tyytyväisiä hoitoonsa. Naiset olivat jonkin verran miehiä tyytyväisempiä saamaansa hoitoon ja avohoitopotilaat sairaalapotilaisiin verrattuna. 1

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä ja mittarit Tutkimuksen toteutuksen ja aineiston kuvaus Tutkimuksen tulokset Psykiatristen potilaiden terveys, elämänlaatu ja toimintakyky Sairaudet ja lääkitys Terveyteen liittyvä elämänlaatu Mieliala Päihteiden käyttö Toimintakyky Hoito Hoitoon hakeutuminen Avohoidossa saatu tämänhetkinen hoito Sairaalassa saatu tämänhetkinen hoito Tyytyväisyys hoitoon Pohdinta Lähteet

4 1. Johdanto Avohoitokeskeisyys on ollut kansainvälinen psykiatrisen hoidon kehittämisen suuntaus, joka on toteutunut eri maissa eri tahdissa. Lakiuudistusten myötä Suomeen syntyi 1990-luvun alussa monimutkainen ja hajanainen psykiatrinen hoitojärjestelmä. Palvelujen suunnittelu, avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen yhteensovittaminen ja arviointi on tämän jälkeen ollut poikkeuksellisen haastavaa. Sairaansijojen määrän laskua edelsi Suomessa avohoidon voimavarojen lisääminen, minkä jälkeen psykiatrinen sairaalahoito vähentyi. Taloudellisen laman aikana voimavarojen lisääntyminen pysähtyi ja samaan aikaan psykiatristen sairaalahoidon käyttö lisääntyi (Kaltiala-Heino ym. 2001). Sairaalahoidon muutos on ollut ennen kaikkea hoitojaksojen lyhentymistä. Avohoitoaikakauden ongelmina ovat olleet mm. palvelujen saatavuuden vaihtelu, psykoterapeuttisten hoitojen ja etenkin vaikeista häiriöistä kärsiville kohdennettujen hoitomenetelmien puutteellisuudet (Korkeila 1998, Salokangas ym. 2000). Tavanomaisen psykiatrisen avohoidon toteutumisesta on vain vähän tutkittua tietoa. Psykiatristen sairauksien tiedetään olevan väestötasolla suurin elämänlaatua laskeva sairausryhmä. Tämä johtuu sekä psykiatristen sairauksien yleisyydestä että niiden aiheuttamasta voimakkaasta elämänlaadun laskusta (Gustavsson ym. 2011). Vertailevaa tietoa erilaisten alueellisten palvelujärjestelmien toiminnasta ei kuitenkaan juuri ole olemassa. Tavanomaista avohoitoa on tutkittu potilaskohorteissa, joissa häiriön vaikeusastetta tai muitten sekoittavien tekijöitten vaikutusta ei ole voitu kontrolloida. Kattaviin mittauksiin perustuvaa tutkimustietoa tavanomaisen avohoidon käytöstä Suomessa on vain vähän. Suuri avohoitokäyntien väestöön suhteutettu määrä näyttää olevan Suomessa yhteydessä vähäisempään sairaalahoitoon palaamiseen (Korkeila 1998). Avohoitokontaktin jatkuvuus on ollut parempaa silloin, kun avohoito on ollut ensimmäinen kontaktitaho (Dausey ym. 2002). Monipuolisten avohoitopalvelujen tuottaminen ja avohoitopainotteisuus näyttävät olevan Suomessa yhteydessä merkitsevästi vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen (Pirkola ym. 2009). Lisäksi kun huonommin toimeen tulevat kunnat yrittivät hallita kustannuksia organisaatiomuutoksilla on itsemurhakuolleisuus saattanut jopa lisääntyä. Suomessa esiintyy edelleen huomattavia alueellisia eroja skitsofreniapotilaiden kuolleisuudessa (Salokangas ym. 2008). Hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää tulosten tieteellistä arviointia, seurantajärjestelmien kehittämistä ja hoidon tuloksellisuuden rutiininomaista seurantaa. Oleellista on luoda edellytykset dynaamisen, nopeasti kehittymään kykenevän hoitopalvelujen ketjun syntyä varten. Psykiatrisen häiriöitten näkökulmasta koordinoinnin tarpeet painottuvat eri tavoilla häiriöstä riippuen. Masennustilojen hoidossa yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa on keskeistä, sillä valtaosa potilaista kohdataan ensin terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa. Masennuksen vuoksi hoitoa saavista jopa kaksi kolmesta käyttää kuitenkin Suomessa erikoissairaanhoidon palveluja, mutta vaikeammasta häiriöstä kärsivät näyttävät kaikesta huolimatta kasautuvan erikoissairaanhoitoon (Hämäläinen ym. 2008). Vaikeiden persoonallisuushäiriöitten ja psykoosien avohoito edellyttää onnistuakseen saumatonta yhteistyötä sairaalan kanssa. Avohoidon kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota pitkittäiseen potilaskohtaiseen jatkuvuuteen, eri palvelujen ja organisaatioiden keskinäiseen hoidon jatkuvuuteen sekä vaikuttavuuden seurannan saattamiseksi osaksi tavanomaista käytäntöä. Satakunnan psykiatrian tilanne ennen projektia 2009 Satakunnan sairaanhoitopiirissä psykiatrisen hoidon toimialueella on lääkärien ja muun henkilökunnan vakansseja väestömäärään nähden niukasti. Palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen etenkin Porin mielenterveyskeskuksen alueella, jossa avohoidon voimavarat ovat olleet selkeästi puutteellisia psykiatripulan takia. Tällöin myös uusien 3

5 hoitomenetelmien kehittäminen on jäänyt toteutumatta. Palveluiden parantamisen kannalta on kiinnitettävä huomiota toimintatapojen uudistamiseen, avohoidon kehittämiseen ja laitospaikkojen vähentämiseen. Tutkimusprojekti liittyy Satakunnan alueella toteutettavaan hankkeeseen Satakunnan psykiatristen palveluiden tuottaminen arvoon perustuen (ZAPPA). Tutkimushanke toteutetaan Turun ja Helsingin yliopistojen yhteishankkeena. Kehittämisprojekti Projektissa luodaan käytännönläheinen ratkaisumalli terveydenhuollon ja erityisesti psykiatrisen hoidon haasteisiin. Samalla kehitetään sopimusmalli, jolla terveydenhuollon toimintaa ohjataan terveysvaikutuksiin pohjautuen. Sopimusmalli on monistettavissa valtakunnallisesti psykiatrian palvelutuotannon järjestämisessä ja pienellä jatkokehittämisellä myös muiden erikoisalojen ja perusterveydenhuollon palvelujärjestelmien uudistamisessa. Lisäksi saadaan käsitys psykiatrisessa hoidossa tavoiteltavasta avo- ja laitoshoidon suhteesta, jossa avohoidon voimavarojen lisääminen ei enää ole kustannustaloudellisesti kannattavaa. Kehittämishankkeeseen liittyvän tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää Satakunnan alueella toteutettavan psykiatrisen avohoitoprojektin vaikuttavuutta, kehittää tulosten nykyistä parempaa seurantaa ja arvioida tehokkaan potilasseulonnan toteutettavuutta ja keinoja, psykiatrian ja perusterveydenhuollon mielenterveyspotilaiden hoidon toteutumista sekä tehdä terveystaloudellista analyysiä terveysvaikutuksista ja hoidon kustannuksista. Tutkimuksen aikana erikoissairaanhoitoon hakeutuvat, suostumuksensa antavat potilaat täyttävät BDI- (masennusoireet), AUDIT- (alkoholinkäyttö) ja 15D-lomakkeet (terveyteen liittyvä elämänlaatu). Mittaukset uusitaan 3 kuukauden, yhden, kahden ja viiden vuoden seurannassa. Lisäksi 450 ensikertalaistapausta haastatellaan strukturoidusti SCID I ja II instrumenteilla ja nämä tutkittavat täyttävät kyselylomakkeen, joka sisältää kysymyksiä stressi- ja suojaavista tekijöistä, kuormittuneisuudesta ja toimintakyvystä. 2. Tutkimuksen tavoitteet Potilaskartoituksen tavoitteena oli luoda poikkileikkauskuva Satakunnan sairaanhoitopiirissä hoidettavista psykiatrisista potilaista sekä saada luotettava ja pätevä käsitys heidän saamastaan hoidosta, kuormittumisesta, elämänlaadusta, toimintakyvystä ja hoitopolusta. Lisäksi potilailta kerätään taustatiedot ja tallennetaan paikalliseen tietojärjestelmään kirjattu kliininen diagnoosi. Potilaskartoitus antaa tietoa siitä, kuinka paljon ja minkälaisia potilaita satunnaisesti valittuna päivänä sairaanhoitopiirissä hoidetaan. Tutkimuksella kuvataan myös sitä, kuinka suuri osa vuotiaista potilaista on ensikertalaisia tiettynä ajankohtana hoitoa saavista koko sairaanhoitopiirissä (tutkimushankkeessa ensikertalaisuus on määritelty seuraavasti: a) ei lainkaan aikaisempaa psykiatrista hoitoa tai b) ei tiedossa olevaa psykiatrista hoitoa kolmeen vuoteen sairaanhoitopiirissä). Kertyvien tietojen avulla voidaan selvittää hoitopolun esteitä ja eroja avohoito ja sairaalahoitopotilaitten täyttämissä mittareissa. Sairaalapotilaiden kohdalla on yhtenä tavoitteena erityisesti selvittää myös potilaiden polyfarmasiaa, sen yleisyyttä ja taustatekijöitä. 4

6 3. Tutkimusmenetelmä ja mittarit Tutkimuspäivänä suostumuksen antaneille Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian potilaille annetaan täytettäväksi itsearviolomakkeet sekä osastoilla että avohoidossa. Lomakkeiden avulla selvitetään taustatietoja, koettu terveyteen liittyvä elämän laatu (15D), psykologinen kuormittuminen (BDI), päihteiden käyttö (AUDIT) ja toimintakyky (SDS) sekä hoitoon saapuminen (Pathway to care). Lisäksi potilaan hoitoyksikkö täyttää potilaan hoitoa koskevan lomakkeen, jossa tiedustellaan lääkehoidosta, psykoterapiasta, muusta keskusteluhoidosta, muista hoidoista ja pakkotoimenpiteistä (sairaalapotilaat). Elämänlaatua mittaava 15D on geneerinen mittari. Kyselyssä on 15 kohtaa, joissa jokaisessa on 5 vastausvaihtoehtoa. Mittari antaa pistemäärän (score) nollan ja yhden välillä, jossa ensimmäinen tarkoittaa kuolemaa ja jälkimmäinen täydellistä terveyttä. Mittari on laajasti käytössä ja Suomessa sitä on käytetty mm. Terveys 2010 tutkimuksessa. Mittarin sensitiivisyys ja validiteetti on todettu hyväksi (Sintonen 2001). BDI:stä (Beck Depression Scale) käytettiin 21-kohtaista versiota. Vastaukset pisteytettiin 0-3 välillä. Tulokset raportoidaan sekä jatkuvina että luokiteltuina. Pisteet tulkitaan seuraavasti; ei masennusta 0-9, lievä masennus 10 18, keskivaikea masennus ja vaikea masennus pistettä (Beckham BE ym. 1995). Audit:sta käytettiin lyhyttä 5 kysymyksen versiota, jossa katkaisukohdat olivat 0-4 ja Yli 5 pistettä tarkoittaa riskirajat ylittävää käyttöä (Kim JW ym. 2013). Samassa lomakkeessa kysyttiin myös huumausaineiden elinaikaista käytöstä sekä käytöstä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Toimintakykyä mitattiin SDS lomakkeella (Sheehan Disablity Scale), jossa kartoitetaan tunneelämän ongelmien vaikutusta työhön, sosiaaliseen elämään ja perheeseen sekä kotitöihin (Leon AC ym. 1997). Hoitoon hakeutumista selvitettiin muokatulla versiolla EPOS-monikeskustutkimuksen Pathway to care -mittarista, jolla selvitetään mm. ensimmäisiä oireita ja ensimmäiseksi saatua hoitoa (Klosterkötter J ym. 2005). Lisäksi tutkittavilta kerättiin tiedot sosiodemografisista tekijöistä (sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, tutkimushetken pääasiallinen toiminta ja asuminen) ja somaattista sairauksista sekä lääkityksistä. Tietoja täydennettiin paikallisesta hoitorekisteristä, josta kerättiin tiedot diagnooseista, pakkotoimien käytöstä ja hoitoajasta. Potilas täyttää tutkimuksen kriteerit, mikäli hän käy vastaanotolla tai on aikuispsykiatrian yksiköissä tutkimuspäivänä. Potilas suljetaan pois tutkimuksesta, mikäli hänellä on edunvalvoja tai hän ei kykene antamaan tietoista suostumustaan sekavuuden tai vaikean psykoosin vuoksi. 4. Tutkimuksen toteutuksen ja aineiston kuvaus Potilaskartoitus toteutettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian yksiköissä. Tutkimusajankohdaksi valittiin satunnainen arkipäivä. Tutkimusyksikköjä olivat aluepoliklinikat (Pori, Rauma, Harjavalta, Huittinen ja Kankaanpää), päiväosastot ja kuntoutumisyksiköt. Potilaita rekrytoitiin myös päihdepsykiatrian- ja yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla sekä tehostetun avohoidon yksikössä (TAY). Mukana olivat yleissairaalapsykiatrian osasto M0, akuuttipsykiatrian osastot 5, 22 ja 23 sekä kuntoutusosastot 24, 25, 43. Mukana olivat myös Torin ja Jopin kuntotutumisyksiköt. Lisäksi tutkittavia rekrytoitiin työterapiasta ja toiminnallisesta terapiasta. 5

7 Tutkimuksen otoksen kuvaus Kyseisenä päivänä Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa palveluissa oli 457 potilasta. Sovitun käyntiajan jätti käyttämättä 56 potilasta (12.2 %). Tutkimuksesta suljettiin pois 20 (5.0 %) potilasta. Poissulkemisen syitä olivat potilaan hajanaisuus, paranoidisuus, psykoottisuus, suicidaalisuus sekä potilaan nukutus, eristys tai huono suomenkielen taito tai se, että potilaalla oli edunvalvoja. Tutkimuskriteerit täyttäneistä potilaista (n=381), joilla palvelujen käyttö oli toteutunut, kieltäytyi 99 (26.0%) Suostumuksensa tutkimukseen antoi 282 potilasta (74.0%). Tutkimuksesta kieltäytyneet eivät eronneet tutkimukseen suostuneista iän, sukupuolen tai koulutuksen osalta. (Liite 1). Tutkimusaineiston analysointi ja raportointi Tulokset esitetään jakaumina. Jatkuvista muuttujista raportoidaan tunnusluvut; keskiarvo tai mediaani, keskihajonta ja minimi sekä maksimi. Jatkuvat muuttujat on muutettu analyyseja varten luokitelluiksi muuttujiksi. Aineisto ristiintaulukoitiin sukupuolittain, ikäryhmittäin ja avohoito vs. laitoshoito. Tutkimuspopulaatio Tutkittavista avohoidossa oli 231 ja laitoshoidossa 51 potilasta. Akuuttiosastoilla oli 65 % ja kuntoutusosastoilla 35 % sairaalahoidossa olleista. Avohoidossa suurin osa vastaajista eli noin puolet oli poliklinikalla, 29 % kuntoutusyksiköissä, 10 % päiväosastoilla ja 8 % tehostetun avohoidon yksikössä. Kuvioissa 1 ja 2 on tarkemmin esitetty avo- ja laitoshoidon tutkittavien jakautuminen. Kuvio 1. Avohoidon tutkimuspotilaat (n=282) Kuvio 2. Laitoshoidon tutkimuspotilaat (n=51) Vastaajista naisia oli 60 % ja miehiä 40 %. Tutkittavien keski-ikä oli 41 vuotta (vaihteluväli vuotta). Tutkittavista 25 % oli vuotiaita, 45 % vuotiaita ja 29 % 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vastaajista 43 % oli naimattomia, 37 % naimisissa tai avoliitossa ja 21 % eronnut tai leski. Miehistä suurempi osa oli naimaton ja naiset vastaavasti olivat miehiä useammin naimissa tai avoliitossa. (Taulukko 1) Suurin osa vastaajista oli käynyt peruskoulun ja ylioppilastutkinnon oli suorittanut 30 %. Naiset olivat miehiä useammin suorittaneet ylioppilastutkinnon. Suurin osa vastaajista (72 %) oli suorittanut jonkinasteista ammatillista koulutusta. Ammattikoulutusta ei ollut 28 % vastaajista, mikä oli miehillä naisia yleisempää. Naisista olivat suorittaneet korkeakoulututkinnon miehiä useammin. Eläkkeellä oli puolet vastaajista. Kokopäivätöissä oli 19 % ja työttömänä tai lomautettuna 18 % vastaajista. Naiset olivat miehiä useammin kokopäivätyössä ja miehet puolestaan eläkkeellä naisia useammin. Vain pieni osa vastaajista ilmoitti pääasialliseksi toiminnakseen työssä käymisen. Suurin osa tutkittavista oli sairaslomalla, kuntoutustuella tai eläkkeellä. Vastaajista 31 % oli hoitotai vuorotteluvapaalla. Naiset olivat miehiä useammin töissä. Vastaajista melkein puolet asui yksin. 6

8 Naiset ja avohoidossa olevat asuivat useammin puolison tai oman perheen kanssa, kun taas miehet ja laitoshoidossa olevat ilmoittivat asuvansa asuntolassa tai vastaavassa. (taulukko 1) Taulukko 1. Tutkittavien sosiodemografiset tiedot (n=282) Kaikki Kaikki Mies Nainen Laitoshoito Avohoito % n n=114 n=168 n=51 n=231 Ikä Siviilisääty naimaton naimisissa tai avoliitossa eronnut tai leski Peruskoulutus osa peruskoulua peruskoulu ylioppilas Ammattikoulutus ei ammattikoulutusta ammattikurssi tai muita kursseja koulutason ammatillinen tutkinto opistotason ammatillinen tutkinto korkeakoulututkinto Työllisyys kokopäivätyö osa-aika tai pätkätyö työtön tai lomautettu opiskelija kotiäiti tai -isä eläkkeellä Tämänhetkinen toiminta työssä sairasloma-, kuntoutustuki-, eläke hoito- tai vuorotteluvapaa muu Asuminen yksin lapsuuden perheen kanssa oma perhe / parisuhde asuntola tms Keiden kanssa asuu vanhemmat avo- tai aviopuoliso

9 lapset ja puoliso muu Tutkimuksen tulokset 5.1 Psykiatristen potilaiden terveys, elämänlaatu ja toimintakyky Sairaudet ja lääkitys Grasse -potilastietojärjestelmään talletettu diagnoosi löytyi 281 potilaalta, joista osalle oli kirjattu useampi kuin yksi diagnoosi. Mielialahäiriötä esiintyi 159 potilaalla (59 %). Skitsofrenia tai muu psykoosi oli diagnoosina 79 (29 %) potilaalla ja ahdistuneisuushäiriö 62 (23 %) potilaalla. Päihteiden käyttöön liittyvä diagnoosi oli 28 (10 %) potilaista. Persoonallisuushäiriödiagnoosi oli asetettu 37 (14 %) potilaalle. Somaattiset sairaudet Somaattiset sairaudet olivat potilaskartoitukseen osallistuneiden joukossa yleisiä. Kaiken kaikkiaan 144 (52 %) potilasta ilmoitti sairastavansa vähintään yhtä ruumiillista sairautta. Naiset ja avohoidon potilaat raportoivat jonkin verran enemmän somaattisia sairauksia kuin miehet tai laitoshoidossa olevat potilaat. Eniten esiintyi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä diabetesta. Naiset raportoivat miehiä enemmän hengityselin-, allergia- tai iho-, neurologisista sairauksista tai kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnasta. (Taulukko 2). Taulukko 2. Kartoitukseen osallistuneiden itse ilmoittamat somaattiset sairaudet Sairaus kaikki miehet naiset n % n % n % Tuki- ja liikuntaelimistön sairaus Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus Diabetes Hengityselinsairaus Allergia- tai ihosairaus Neurologinen sairaus Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta Ruoansulatuselimistön sairaus Tulehduksellinen nivelsairaus Muut Somaattiseen sairauteen lääkehoitoa tarvittaessa käytti 10.7 % ja säännöllisesti 43.4 %. Lääkitystä ei ollut 45.6 % vastaajista. Naiset ja laitoshoidossa olevat raportoivat enemmän säännöllistä lääkkeiden käyttöä kuin miehet ja avohoidon potilaat. Tarvittaessa lääkitystä käytti enemmän avohoidon kuin laitoshoidon potilaat. Potilailla oli käytössä keskimäärin 4,2 lääkettä (SD 6 vaihteluväli 0-19). Keskiluku 3. Miehillä lääkkeiden keskiarvo 3,2 (0-16) ja naisilla 4,4 (0-19) 8

10 5.1.2 Terveyteen liittyvä elämänlaatu Potilaiden koetun elämänlaadun arvioimiseen käytettiin 15D elämänlaatumittaria, jossa väestön standardiarvo on 0,9402 maksimiarvon ollessa 1. Potilasaineiston 15 D arvo oli keskimäärin 0,803. Väestötasoon verrattuna erityisesti psyykkistä hyvinvointia kuvaavat dimensiot, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja energisyys, olivat olennaisesti huonompia. Myös nukkuminen erosi selvästi väestötasosta. (Kuvio 3). Kuvio 3. Tutkimuspotilaiden elämälaatu väestöön verrattuna (kuvio Harri Sintonen) Sukupuolittain tarkasteltuna naisilla (0.791) oli jonkin verran huonompi terveyteen liittyvä elämänlaatu kuin miehillä (0,820) tutkimusajankohtana. Nuoremmilla ikäryhmillä (18 29) terveyteen liittyvän elämänlaadun pistemäärä oli 0.820, vuotiailla ja 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla Sairaalassa rekrytoitujen tutkittavien terveyteen liittyvä elämänlaatu (0.799) oli hieman huonompi kuin avohoidossa rekrytoitujen(0.804) Mieliala Miehistä suurempi osuus kuin naisista sai BDI:stä pistemäärän 0-9 eli alle masennusrajan ja naisilla esiintyi miehiä useammin vaikeaa masennusta (Taulukko 3). Taulukko 3. BDI pistemäärä sukupuolen sekä avo- ja laitoshoidon mukaan ryhmiteltynä BDI kaikki miehet naiset sairaala avohoito n % n % n % n % n % BDI Ei masennusta BDI Lievä masennus BDI Keskivaikea masennus BDI Vaikea masennus 9

11 BDI keskiarvo oli 18 pistettä (vaihteluväli 0-58) ja mediaani 17 pistettä. Miesten BDI keskiarvo oli 15,5 ja naisten 19,6 pistettä. Sairaalapotilaiden BDI oli keskimäärin 18,5 ja avohoitopotilaiden 17,8 pistettä. eniten keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta esiintyi nuoremmissa ikäryhmissä kun taas lieviä masennusoireita oli eniten yli 50-vuotiaiden keskuudessa (Kuvio 4). Kuvio 4. Potilaskartoitukseen osallistuneiden BDI pistemäärä ikäryhmittäin Päihteiden käyttö Viiden pisteen riskirajan ylittävä alkoholikäyttö oli miehillä ja nuorimmassa ikäryhmässä yleisempää kuin naisilla ja vanhemmissa ikäryhmissä (Taulukko 4 ja Kuvio 5). Audit keskiarvo oli 4,0 pistettä. Miesten Audit pistemäärän keskiarvo oli 4,9 ja naisten 3,7. Avohoitopotilaiden Audit keskiarvo oli 4,0 pistettä ja sairaalapotilaiden 5,0 pistettä. Taulukko 4. Potilaskartoitukseen osallistuneiden Audit 5 pistemäärien osuudet Audit kaikki miehet naiset sairaala avohoito n % % % % % 0-4 p p

12 Kuvio 5. Audit-pistemäärä iän mukaan ryhmiteltynä Huumausaineita oli käyttänyt ajoittain tai säännöllisesti 46 (16 %) potilaista ja viimeisen kuukauden aikana käyttöä oli ollut 3:lla. Yleisimmin käytetyt huumausaineet olivat kannabis, jota ilmoitti käyttäneensä 36 vastaajaa sekä amfetamiini 13 käyttäjällä. Miehistä huumausaineita oli käyttänyt 25 ja naisista 21 Vastaajista 42 % tupakoi säännöllisesti ja 6 % satunnaisesti. Vastaajista 9 % on lopettanut tupakoinnin ja 43 % ei tupakoi lainkaan. Miehet tupakoivat naisia enemmän. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä Toimintakyky Potilaiden toimintakykyä arvioitiin SDS arviointiasteikolla. Lomakkeessa pyydetään potilasta arvioimaan asteikolla 0 (ei lainkaan heikentynyt) -10 (hyvin vakavasti heikentynyt) toimintakykyään työssä, sosiaalisessa elämässä ja vapaa-ajan toiminnassa sekä perhe-elämässä ja kotitöissä. Naiset kokivat toimintakykynsä jonkin verran miehiä huonommaksi ja vanhin ikäryhmä verrattuna nuorempiin. Sairaalapotilaat kokivat toimintakykynsä vain hieman heikommaksi kuin avohoitopotilaat. Taulukko 5. Taulukko 5. Potilaiden toimintakyky SDS-asteikolla (0-10) arvioituna. Kaikki Miehet Naiset Ikä Ikä Ikä 50- Sairaala Avohoito Työ 5,6 5,0 5,9 5,0 5,7 5,9 5,1 5,7 Sosiaalinen elämä ja vapaa-aika Perheelämä ja kotityöt 5,2 4,8 5,5 5,1 4,9 5,6 5,4 5,1 4,7 4,1 5,0 4,4 4,5 5,1 5,3 4,5 Summa 15,4 14,0 16,4 14,4 15,2 16,6 15,8 15,3 11

13 5.2 Hoito Hoitoon hakeutuminen Yli puolet oli ensimmäisellä kerralla tavannut terveyskeskuslääkärin, joka viides psykiatrin. Vaihtoehtohoitoa ei ollut hakenut kukaan. Naiset olivat miehiä enemmän hakeneet apua muualta terveydenhuollosta. (taulukko 6) Taulukko 6. Ensimmäinen yhteystaho Mies Nainen Kaikki n % n % n % Perusterveydenhuolto Psykiatriset yksiköt Muu terveydenhuolto Muu Taulukko 7. Aika viikkoina ensimmäisestä hoitokontaktista tutkimuspäivään vertailuna sukupuolittain sekä avo- ja laitoshoitopotilaiden välillä Viikkoa Kaikki mies nainen sairaala avohoito n % n % n % n % n % Lähes puolella vastaajista oli ensimmäisestä hoitokontaktista tutkimuspäivään yli 156 viikkoa. Sukupuolten välillä ei ollut paljon eroa ajassa. Avo- ja laitospotilaissa ei ollut paljon eroa, kun tarkasteltiin viikkoja 156 ja yli. Laitoshoidossa olleilla oli 47 % aikaa ensimmäisestä kontaktista tutkimuspäivään 0-13 viikkoja, kun avohoidon potilaille tämä oli vain 14 % vastauksista. (taulukko 7) Taulukko 8. Miksi hait apua? Kaikki % Mies % Nainen % Laitoshoito % Avohoito % Minua pelotti mitä oli tapahtumassa Kehotettiin hakemaan apua Koin kärsiväni Vaikeuksia arkisissa askareissa muu syy

14 Taulukko 9. Mikä esti avun hakemista? kaikki n % En ajatellut olevani sairas Ongelmat eivät vaikuttaneet vaikeilta Uskoin vaikeuksien helpottuvan ilman apua En tiennyt mistä hakea apua Liian pitkä matka 3 1 Kiire 21 9 En saanut työstä vapaata 5 2 Olin huolissani mitä muut ajattelisivat Muut kertoivat avunhaun leimaavan 9 4 Pelkäsin mitä hoidossa tapahtuisi Tutkittavilta kysyttiin syitä siihen, mikä oli estänyt avun hakemisen. Lähes puolet vastaajista uskoi vaikeuksien helpottavan ilman apua ja 37 % ajatteli, että ei ollut ajatellut sairas. (taulukko 9). Kuvio 6. Tutkittavien itse raportoimat oireet Vastaajat raportoivat useita oireita, näistä eniten mainintoja sai masentunut mieliala, ahdistus, huolestuneisuus ja univaikeudet. (kuvio 6) 13

15 Taulukko 10. Saatu hoito mies nainen n % n % En mitään Neuvontaa Tukea Psykoterapiaa Pari- ja perhetapaamisia Lääkehoitoa Lähetteen psykoterapiaan Lähetteen muualle terveydenhuoltoon Pääosa potilaista kertoi saamakseen hoidoksi lääkehoidon. Runsaat puolet oli saanut neuvontaa ja tukea sekä yli kolmannes ilmoitti saaneensa psykoterapiaa. Psykoterapiakäyntien tiheydestä tai sisällöstä ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Sairaalapotilaista 8 % oli sitä mieltä että hän ei ollut saanut mitään hoitoa. (taulukko 10) Taulukko 11. Ensimmäinen hoitotaho Sairaalahoito Avohoito Kaikki n % n % n Terveyskeskus tai työterveyshuolto Psykiatrian yksiköt Muu terveydenhuolto Muu Avohoidossa saatu hoito Tutkimuspäivänä avohoitokäynneistä ensikäyntejä oli 7 (3 %) ja uusintakäyntejä 217 (97 %). Vastaanottavana henkilönä oli hoitaja 75 %, lääkäri 21 %, psykologi 9 %, muu työntekijä 8 % ja sosiaalityöntekijän 1 % Sairaalassa saatu hoito Ennen sairaalahoitoa oli 24 % potilaista ollut hoitojakso perusterveydenhuollossa. Potilaista 26 % oli ollut hoidossa psykiatrisessa avohoidossa ja 20 % oli ollut sairaalahoitojakso toisen sairaanhoitopiirin psykiatrisella osastolla. Sairaalahoitojakson aikana tavallisin hoitomuoto oli omahoitajakeskustelut, joita oli käynyt 96 % potilaista. Muun tukea antavan hoitosuhteen raportoi hoitomuodoksi 20 % potilaista ja pari- tai perhetapaamiset 10 %. M1-tarkkailulähetteellä hoitoon tulleista otettiin tarkkailuun 73 %, joista 72 %:lle oli tehty pidättävä hoitoonmäärämispäätös. Hoitojakson aikana oli 14 % (33 % hoitoon määrätyistä) potilaista oli eristetty. Leposidehoidossa oli ollut 5 % sairaalapotilaista (11 % hoitoon määrätyistä) ja tahdonvastaisen injektiolääkityksen saanut 9 % (22 % hoitoon määrätyistä). 14

16 5.2.4 Tyytyväisyys hoitoon Suurin osa vastaajista hyvin tyytyväisiä tai tyytyväisiä hoitoonsa. Naiset olivat jonkin verran miehiä tyytyväisempiä saamaansa hoitoon ja avohoitopotilaat sairaalapotilaisiin verrattuna. Kuvio 7. Tyytyväisyys hoitoon sukupuolittain Kuvio 8. Tyytyväisyys hoitoon ikäryhmittäin Kuvio 9. Tyytyväisyys hoitoon: avohoito vs. sairaalahoito 6. Pohdinta Potilaskartoituksella saatiin kattava kuva satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian piirissä hoidossa olevien potilaiden terveydentilasta ja heidän saamastaan hoidosta. Kaiken kaikkiaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mutta monet raportoivat myös esteitä hoitoon hakeutumiselle. Päihteiden käyttö on tavallinen ongelma psykiatristen potilaiden keskuudessa. Päihteiden käyttöön liittyvä diagnoosi oli kirjattu vain 10 %:lle potilaista, mutta itse raportoituna riskirajan ylittävää alkoholin käyttöä oli noin kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista. Myös huumeiden käyttöä esiintyi potilasaineistossa. Päihdehäiriöiden ja muiden 15

17 psykiatrisen häiriöiden yhtäaikaisessa hoidossa lieneekin edelleen kehitettävää. Psykiatristen potilaiden somaattinen sairastaminen on myös runsasta ja somaattisen terveydentilan huomioiminen psykiatrisessa hoidossa olisi tarpeen entistä systemaattisemmin. Hoitoprosesseja on tarpeen kehittää ja esimerkiksi arviointi-, akuutti- ja pitkäaikaisprosesessit tulisi erotella toisistaan. Hoitojen sisällöt olisi myös määriteltävä entistä tarkemmin. Hoitojen painotus pitäisi olla varhaisvaiheissa. Yhteistyötä peruspalveluiden kanssa olisi tarpeen edelleen kehittää ja sopia yhteisesti työnjaosta. Tästä syystä potilaskartoituksen tekemisen jälkeen Satakunnan sairaanhoitopiirissä on jo aloitettu hoitoketjujen laatiminen keskeisille psykiatrisille sairauksille. Kolmas sektori olisi tarpeen ottaa entistä kiinteämmin mukaan yhteistyöhön. Siksi sairaanhoitopiirissä on aloitettu kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja jatkossa on tarkoitus hyödyntää heitä toiminnan kehittämisessä. 16

18 Lähteet Becker T. Out-patient psychiatric services. Kirjassa: toim. Thornicroft G, Szmukler G. Textbook of Community Psychiatry. Avon: Oxford University Press, 2001, ss Beckham BE, Leber WR. Handbook of Depression, 2nd Edition. New York: Guilford Press, Dausey DJ, Rosenheck RA, Lehman AF. Preadmission Care as a New Mental Health Performance Indicator. Psych Serv 2002;53: Gustavsson A, Svensson M, Jacobi F, Allgulander C, Alonso J, Beghi E, Dodel R, Ekman M, Faravelli C, Fratiglioni L, Gannon B, Jones DH, Jennum P, Jordanova A, Jönsson L, Karampampa K, Knapp M, Kobelt G, Kurth T, Lieb R, Linde M, Ljungcrantz C, Maercker A, Melin B, Moscarelli M, Musayev A, Norwood F, Preisig M, Pugliatti M, Rehm J, Salvador-Carulla L, Schlehofer B, Simon R, Steinhausen HC, Stovner LJ, Vallat JM, den Bergh PV, van Os J, Vos P, Xu W, Wittchen HU, Jönsson B, Olesen J; CDBE2010Study Group. Cost of disorders of the brain in Europe Eur Neuropsychopharmacol Oct;21(10): Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S, Pirkola S, Kiviruusu O. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depress Anxiety. 2008;25: Kaltiala-Heino R, Laippala P, Joukamaa M. Has the attempt to reduce psychiatric inpatient treatment been successful in Finland? Eur Psychiatry 2001;16: Klosterkötter J, Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Salokangas RK, Linszen D, Birchwood M, Juckel G, Morrison A, Vázquèz-Barquero JL, Hambrecht M, VON Reventlow H. The European Prediction of Psychosis Study (EPOS): integrating early recognition and intervention in Europe. World Psychiatry Oct;4(3): Korkeila J. Perspectives on the public psychiatric services in Finland. Evaluating the deinstitutionalisation process. Jyväskylä: Stakes Research Report 1998:93. Kim JW, Lee BC, Lee DY, Seo CH, Kim S, Kang TC, Choi IG. The 5-item Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-5): an effective brief screening test for problem drinking, alcohol use disorders and alcohol dependence. Alcohol. Alcohol Jan-Feb;48(1): Leon AC, Olfson M, Portera L, Farber L, Sheehan DV. Assessing psychiatric impairment in primary care with the Sheehan Disability Scale. Int J Psychiatry Med. 1997;27(2): Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet 2009;373: Salokangas RKR, Stengård E, HonkonenT, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Saarijärvi: Stakes Raportteja 2000:248. Salokangas RKR, Helminen M, Koivisto A-M ym. Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin. Suom Lääkäril 2008;44; Sintonen, H. The 15D instrument of health-related quality of life: the properties and applications. Ann Med 2001; 33: , 17

19 LIITE 1 TAULUKKOJA Taulukko 1. Tutkimukseen suostuneiden (n=282) ja kieltäytyneiden (n=99) vertailu suostunut kieltäytynyt % % Ikä (ka) 41,0 46,0 Sukupuoli mies 40,4 39,4 nainen 59,6 60,6 Peruskoulutus osa peruskoulua 3,6 5,1 peruskoulu 66,7 74,4 ylioppilas 29,7 20,5 Ammatillinen koulutus ei ammattikoulutusta 27,8 20,2 ammattikurssi tai muita kursseja 11,9 16,7 koulutason ammatillinen tutkinto 30,3 40,5 opistotason ammatillinen tutkinto 20,9 11,9 korkeakoulututkinto 9,0 10,7 18

20 LIITE 2 HENKILÖKUNNAN TUTKIMUSLOMAKE POTILASKARTOITUS - TIEDOT HOIDOSTA HENKILÖKUNTA TÄYTTÄÄ Nimi: Hetu: Grassenumero: 1. Potilaan tämänhetkinen hoitoyksikkö 1a Sairaala 1b Avohoito 1. akuutti avoin 1. poliklinikka 2. akuutti suljettu 2. kuntoutus 3. kuntoutus avoin 3. päiväosasto 4. kuntoutus suljettu 4. tehostetun avohoidon yksikkö 2. Yksikön nimi / osaston numero: 3. Potilas / asiakas 1. suostui tutkimukseen 2. kieltäytyi tutkimuksesta: kieltäytymisen syy 3. suljettiin pois tutkimuksesta: poissulkemisen syy 4. ei tullut ajalleen tutkimuspäivänä 5. lomalla tutkimuspäivänä Mikäli potilas kieltäytyi tai suljettiin pois tutkimuksesta, jätti tulematta ajalleen tai oli lomalla tutkimuspäivänä, täytetään alla olevat tiedot 4. Sukupuoli 1. mies 2. nainen 5. Ikä (ikä vuosissa) 6. Peruskoulutus 1. Osa peruskoulua 2. Peruskoulu 3. Ylioppilas 7. Ammattikoulutus (korkein) 1. Ei ammattikoulutusta 2. Ammattikurssi tai muita kursseja 3. Koulutason ammatillinen tutkinto 19

21 4. Opistotason ammatillinen tutkinto 5. Korkeakoulututkinto 1.1. Avohoidossa tällä hetkellä saatu hoito (voi valita useamman vaihtoehdon) 1. Lääkärinvastaanotto 2. Säännölliset keskustelut kerran viikossa 3. Säännölliset keskustelut useammin kuin kerran viikossa 4. Säännölliset keskustelut (2-3 viikon välein) 5. Säännölliset keskustelut kerran kuussa 6. säännölliset keskustelut harvemmin kuin kerran kuussa 7. Omassa yksikössä annettu psykoterapia 8. Kelan kuntoutuspsykoterapia 9. Paritapaamiset 10. Ryhmään osallistuminen 11. Muu, mikä: 1.2 Onko kyseessä 1. ensikäynti 2. uusintakäynti 1.3 Avohoidossa vastaanottava henkilö 1. lääkäri 3. hoitaja 5. muu 2. psykologi 4. sosiaalityöntekijä Lääkehoito 1.4. Lääkehoito (ajankohtainen, voi valita useita vaihtoehtoja) 1. Ei lääkehoitoja 2. Psykoosilääkitys 3. Masennuslääkitys 4. Unilääkkeet 5. Bentsodiatsepiinit (rauhoittavat lääkkeet) Lääkevalmisteet ja annokset (mg) (kaikki tutkimushetkellä valmisteet kirjataan) Tiedot kirjataan alla olevaan listaan tai lomakkeisiin voi liittää kopion lääkekortista 1. mg/vrk 2. mg/vrk 3. mg/vrk 20

22 4. mg/vrk 5. mg/vrk 6. mg/vrk 7. mg/vrk 8. mg/vrk 9. mg/vrk 10. mg/vrk 1.5. ECT-hoito nykyisen hoidon aikana 1. Ei 2. Kyllä Avohoitoa saavan osalta kysely päättyy tähän 21

23 Vain sairaalahoitoa koskevat kysymykset 2.1 Psykiatrinen hoitojakso perusterveydenhuollossa (esim. käynnit psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi) ennen tämänkertaista sairaalahoitoa (mahdollinen yksityisvastaanotto kirjataan avohoidoksi, jos tietoa yksityisvastaanotosta ei ole => kirjataan ei ) 1. Ei 2. Kyllä 3. Ei tietoa 2.2. Psykiatrinen hoitojakso avohoidossa ennen tämänkertaista sairaalahoitoa (mahdollinen yksityisvastaanotto kirjataan avohoidoksi, jos tietoa yksityisvastaanotosta ei ole => kirjataan ei ) 1. Ei 2. Kyllä 3. Ei tietoa 2.3. Psykiatrinen hoitojakso avohoidossa ennen sairaalahoitoa muualla kuin Satakunnan shp:ssä (mahdollinen yksityisvastaanotto kirjataan avohoidoksi, jos tietoa yksityisvastaanotosta ei ole => kirjataan ei ) 1. Ei 2. Kyllä 3. Ei tietoa 2.4. Aikaisempi psykiatrinen sairaalahoitojakso muualla kuin Satakunnan shp:ssä 1. Ei 2. Kyllä 3. Ei tietoa 2.5. Sairaalahoidon aikana toteutunut keskusteluun perustuva apu 1. Omahoitajakeskustelu 2. Psykoterapia 3. Muu tukea antava hoitosuhde 4. Pari- tai perhetapaaminen 2.6. Tahdosta riippumaton hoito ja toimenpiteet Potilaan lähetetyyppi 1. Ei lähetettä 2. Vapaaehoitonen B1-lähete 3. M1-lähete 22

24 4. Vapaaehtoinen, mutta asetettu myöhemmin tarkkailuun Tarkkailuun asettaminen mikäli potilas saapui M1-lähetteellä 1. Ei 2. Kyllä Pidättävä päätös tarkkailun jälkeen 1. Ei 2. Kyllä Pakkotoimien käyttö 2.7. Eristäminen 1. Ei 2. Kyllä Jos kyllä, eristämiskertojen lukumäärä: 2.8. Sitominen 1. Ei 2. Kyllä Jos kyllä, sitomiskertojen lukumäärä: 2.9. Tahdon vastainen lääkitys 1. Ei 2. Kyllä Jos kyllä, kertojen lukumäärä: 23

25 LIITE 3 TUTKIMUKSEN TIEDOTE TIEDOTE TUTKITTAVALLE Pyydämme Teitä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen, joka liittyy Satakunnan psykiatrian kehittämis- ja tutkimusprojektiin: Koko hanke toteutetaan Turun Yliopiston psykiatrian ja yleislääketieteen sekä THL:n terveystaloustieteen yksikön yhteinen tieteellinen tutkimushanke. Tämän tutkimuksen ( POTILASKARTOITUS ) tavoitteena on luoda poikkileikkauskuva Satakunnan sairaanhoitopiirissä hoidettavista psykiatrisista potilaista sekä saada luotettava ja pätevä käsitys heidän saamastaan hoidosta, kuormittumisesta, elämänlaadusta, toimintakyvystä, saadusta hoidosta ja hoitopolusta. Lisäksi potilailta kerätään taustatiedot ja tallennetaan paikalliseen tietojärjestelmään kirjattu kliininen diagnoosi. Potilaskartoitus antaa tietoa siitä, kuinka paljon ja minkälaisia potilaita satunnaisesti valittuna päivänä sairaanhoitopiirissä hoidetaan. Tutkimuksen aineisto kerätään vuoden 2012 satunnaisesti valittuna päivänä kaikista hoitoa saavista suostumuksensa antavista potilaista. Tutkittavat täyttävät lyhyen tutkimuskyselyn, jossa tiedustellaan yllä mainittuja seikkoja. Tutkittavista kertyvä tutkimusaineisto tallennetaan siten, ettei yksilöllisiä henkilötietoja ole elektronisessa muodossa tallennetuissa aineistoissa tunnistettavissa. Muu kertyvä aineisto säilytetään lukittavissa tiloissa sairaanhoitopiirin tutkimusyksikössä lain edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen osallistuminen on vapaaehtoista. Mikäli tutkittava haluaa keskeyttää tutkimuksen, on siihen täysi oikeus missä tahansa vaiheessa sen vaikuttamatta saatuun hoitoon. Tehtävät kyselyt ovat yksinkertaisia ja vievät suhteellisen vähän aikaa. Tutkimuksen vastaava johtaja: Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Sairaalantie 14, Harjavalta jyrkor@utu.fi Minna Nevalainen, projektipäällikkö minna.nevalainen@satshp.fi 24

26 LIITE 4 POTILAIDEN TUTKIMUSLOMAKKEET POTILASLOMAKE POTILASKARTOITUS ZAPPA PROJEKTI Kyselylomake Nimi: Päiväys: Potilasnumero: (työntekijä täyttää) Tutkimusnumero: 1. Siviilisääty 1. Naimaton 2. Naimisissa 3 Avoliitossa 4. Asumuserossa, eronnut 5. Leski 2. Sukupuoli 1. Nainen 2. Mies 3. Peruskoulutus 1. Osa peruskoulua 2. Peruskoulu 3. Ylioppilas 4. Ammattikoulutus? 1. Ei ammattikoulutusta 2. Ammattikurssi tai muita kursseja 3. Koulutason ammatillinen tutkinto 4. Opistotason ammatillinen tutkinto 5. Korkeakoulututkinto 5. Työllisyys 1. Kokopäivätyössä 2. Osa-aikatyössä 3. Pätkätyössä 4. Työtön tai lomautettu 5. Opiskelija 6. Kotiäiti tai koti-isä 7. Eläkkeellä 8. Osa-aikaeläkkeellä 25

27 6.a Asuminen 1. Yksin 2. Lapsuuden perheen kanssa 3. Oma perhe/parisuhde 4. Asuntola tms. 6.b Keiden kanssa asut? 1. vanhemmat 2. avo- tai aviopuoliso/rekisteröity parisuhde 3. lapset ja puoliso 4. muu, kuka: 7. Oletko tällä hetkellä? 1. työssä käyvä (mukaan lukien lomalla olo) 2. sairauslomalla 3. kuntoutustuella 4. työkyvyttömyyseläkkeellä 5. hoitovapaalla 6. vuorotteluvapaalla 7. muu vaihtoehto, mikä: 8a. Onko sinulla todettu jokin ruumiillinen sairaus? 1. Ei 2. Kyllä 8b. Jos kyllä, niin mi(t)kä: 8c. Käytäkö ruumiilliseen sairauteen lääkehoitoa? 1. En 2. Tarvittaessa 3. Säännöllisesti 9. Tupakoitko? 1. en 2. Olen tupakoinut, mutta lopettanut 3. Tupakoin satunnaisesti 4. Tupakoin säännöllisesti 26

28 15D Elämänlaatumittari Terveydentilasi tänään: 1 Liikuntakyky 1 pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa 2 pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä vaikeuksia 3 pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana 4 pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana 5 olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma 2 Näkö 1 näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai ilman) 2 näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman) 3 näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman) 4 en näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen (näkisin) kulkea ilman opasta 5 en näe (näkisi) kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea 3 Kuulo 1 kuulen normaalisti eli kuulen hyvin normaalia puheääntä (kuulokojeen kanssa tai ilman) 2 kuulen normaalia puheääntä pienin vaikeuksin 3 kuulen normaalia puheääntä melkoisin vaikeuksin, keskustelussa on käytettävä normaalia kovempaa puheääntä 4 kuulen kovaakin puheääntä heikosti; olen melkein kuuro 5 olen täysin kuuro 4 Hengitys 1 pystyn hengittämään normaalisti eli minulla ei ole hengenahdistusta tai muita hengitysvaikeuksia 2 minulla on hengenahdistusta raskaassa työssä tai urheillessa, reippaassa kävelyssä tasamaalla tai lievässä ylämäessä 3 minulla on hengenahdistusta kävellessä muitten samanikäisten vauhtia tasamaalla 4 minulla on hengenahdistusta pienenkin rasituksen jälkeen, esim. peseytyessä tai pukeutuessa 5 minulla on hengenahdistusta lähes koko ajan, myös levossa 5 Nukkuminen 1 nukun normaalisti eli minulla ei ole mitään ongelmia unen suhteen 2 minulla on lieviä uniongelmia, esim. nukahtamisvaikeuksia tai heräilen satunnaisesti yöllä 3 minulla on melkoisia uniongelmia, esim. nukun levottomasti, uni ei tunnu riittävältä 4 minulla on suuria uniongelmia, esim. joudun käyttämään usein tai säännöllisesti unilääkettä, herään säännöllisesti yöllä ja/tai aamuisin liian varhain 5 kärsin vaikeasta unettomuudesta, esim. unilääkkeiden runsaasta käytöstä huolimatta nukkuminen on lähes mahdotonta, valvon suurimman osan yöstä 27

29 6 Syöminen 1 pystyn syömään normaalisti eli itse ilman mitään vaikeuksia 2 pystyn syömään itse pienin vaikeuksin (esim. hitaasti, kömpelösti, vavisten tai erityisapuneuvoin) 3 tarvitsen hieman toisen apua syömisessä 4 en pysty syömään itse lainkaan, vaan minua pitää syöttää 5 en pysty syömään itse lainkaan, vaan minua pitää syöttää joko letkulla tai suonen sisäisellä ravintoliuoksella 7 Puhuminen 1 pystyn puhumaan normaalisti eli selvästi, kuuluvasti ja sujuvasti 2 puhuminen tuottaa minulle pieniä vaikeuksia, esim. sanoja on etsittävä tai ääni ei ole riittävän kuuluva tai se vaihtaa korkeutta 3 pystyn puhumaan ymmärrettävästi, mutta katkonaisesti, ääni vavisten, sammaltaen tai änkyttäen 4 muilla on vaikeuksia ymmärtää puhettani 5 pystyn ilmaisemaan itseäni vain elein 8 Eritystoiminta 1 virtsarakkoni ja suolistoni toimivat normaalisti ja ongelmitta 2 virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on lieviä ongelmia, esim. minulla on virtsaamisvaikeuksia tai kova tai löysä vatsa 3 virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on melkoisia ongelmia, esim. minulla on satunnaisia virtsanpidätysvaikeuksia tai vaikea ummetus tai ripuli 4 virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on suuria ongelmia, esim. minulla on säännöllisesti vahinkoja" tai peräruiskeiden tai katetroinnin tarvetta 5 en hallitse lainkaan virtsaamista ja/tai ulostamista 9 Tavanomaiset toiminnot 1 pystyn suoriutumaan normaalisti tavanomaisista toiminnoista (esim. ansiotyö, opiskelu, kotityö, vapaa-ajan toiminnot) 2 pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista hieman alentuneella teholla tai pienin vaikeuksin 3 pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista huomattavasti alentuneella teholla tai huomattavin vaikeuksin tai vain osaksi 4 pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista vain pieneltä osin 5 en pysty suoriutumaan lainkaan tavanomaisista toiminnoista 10 Henkinen toiminta 1 pystyn ajattelemaan selkeästi ja johdonmukaisesti ja muistini toimii täysin moitteettomasti 2 minulla on lieviä vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai muistini ei toimi täysin moitteettomasti 3 minulla on melkoisia vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai minulla on jonkin verran muistinmenetystä 4 minulla on suuria vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai minulla on huomattavaa muistinmenetystä 5 olen koko ajan sekaisin ja vailla ajan tai paikan tajua 28

30 11 Vaivat ja oireet 1 minulla ei ole mitään vaivoja tai oireita, esim. kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne. 2 minulla on lieviä vaivoja tai oireita, esim. lievää kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne. 3 minulla on melkoisia vaivoja tai oireita, esim. melkoista kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne. 4 minulla on voimakkaita vaivoja tai oireita, esim. voimakasta kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne. 5 minulla on sietämättömiä vaivoja ja oireita, esim. sietämätöntä kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne. 12 Masentuneisuus 1 en tunne itseäni lainkaan surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi 2 tunnen itseni hieman surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi 3 tunnen itseni melko surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi 4 tunnen itseni erittäin surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi 5 tunnen itseni äärimmäisen surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi 13 Ahdistuneisuus 1 en tunne itseäni lainkaan ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi 2 tunnen itseni hieman ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi 3 tunnen itseni melko ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi 4 tunnen itseni erittäin ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi 5 tunnen itseni äärimmäisen ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi 14 Energisyys 1 tunnen itseni terveeksi ja elinvoimaiseksi 2 tunnen itseni hieman uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi 3 tunnen itseni melko uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi 4 tunnen itseni hyvin uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi, lähes "loppuun palaneeksi" 5 tunnen itseni äärimmäisen uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi, täysin "loppuun palaneeksi" 15 Sukupuolielämä 1 terveydentilani ei vaikeuta mitenkään sukupuolielämääni 2 terveydentilani vaikeuttaa hieman sukupuolielämääni 3 terveydentilani vaikeuttaa huomattavasti sukupuolielämääni 4 terveydentilani tekee sukupuolielämäni lähes mahdottomaksi 5 terveydentilani tekee sukupuolielämäni mahdottomaksi 29

31 AUDIT-5 Miten usein käytät alkoholia ja miten alkoholinkäyttösi vaikuttaa sinuun ja läheisiisi? 1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. En koskaan Noin kerran kuussa tai harvemmin 2-4 kertaa kuussa 2-3 kertaa viikossa 4 kertaa viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? 1-2 annosta 3-4 annosta 5-6 annosta 7-9 annosta 10 tai enemmän 3. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? Ei koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa Kerran kuussa Kerran viikossa Päivittäin tai lähes päivittäin 4. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisen vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? Ei koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa Kerran kuussa Kerran viikossa Päivittäin tai lähes päivittäin 5. Onko läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit juomista? Ei koskaan On, mutta ei viimeisen vuoden aikana Kyllä, viimeisen vuoden aikana 30

32 Oletko koskaan käyttänyt huumausainetta ajoittain tai säännöllisesti Ei Kyllä Oletko käyttänyt huumausainetta viimeisen kuukauden aikana ajoittain tai säännöllisesti? Ei Kyllä Jos vastasit myönteisesti kohtaan 2 tai 3, niin oletko käyttänyt pääasiassa (ympyröi oikea vaihtoehto): Kannabista, amfetamiinia, sieniä, kokaiinia, heroiinia, metadonia, buprenorfiinia, muuta opiaattia, jotain muut, mitä: 31

33 BDI Masennusoirekysely Valitse vaihtoehdoista se mikä kuvastaa oloasi tai tunnettasi parhaiten. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Tarkista vielä lopuksi vastauksesi En ole surullinen 1. Olen surullinen 2. Olen aina alakuloinen ja surullinen 3. Olen niin onneton, että en enää kestä Tulevaisuus ei erityisesti pelota minua 1. Tulevaisuus pelottaa minua 2. Tulevaisuudella ei ole minulle mitään tarjottavaa 3. Tunnen että tulevaisuus on toivoton 0. En tunne epäonnistuneeni 1. Olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset 2. Menneisyyteni on sarja epäonnistumisia 3. Olen täysin epäonnistunut ihmisenä 0. Asiat tuottavat minulle edelleen tyydytystä 1. En osaa nauttia asioista kuten ennen 2. En saa tyydytystä mistään 3. Olen tyytymätön ja kyllästynyt kaikkeen 0. Minulla ei ole erityisiä syyllisyydentunteita 1. Minulla on usein syyllinen olo 2. Tunnen jatkuvasti syyllisyyttä 3. Tunnen syyllisyyttä suurimman osan ajasta 0. En koe että minua rangaistaan 1. Uskon että minua saatetaan rangaista 2. Odotan että minua rangaistaan 3. Tunnen että minua rangaistaan 0. En ole pettynyt itseeni 1. Olen pettynyt itseeni 2. Inhoan itseäni 3. Vihaan itseäni 32