Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2011

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2011

2 Uusi kätevä laitteisto hapen annosteluun sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoidossa. LIV 15 kevytpullo ja maskilla varustettu Demand-venttiili. Säästää happea ja lisää turvallisuutta Annostelee sisään hengitettäessä 100 %:sta happea 10 l/min Vaivaton käyttää Lisätietoja Linde Healthcaren asiakaspalvelusta puh Oy AGA Ab, Linde Healthcare Itsehallintokuja 6, Espoo Puh , faksi Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela Hankasalmi: Senja Härmä , Joensuu: Kouvola: Kuopio: Maila Immonen, Lapsiperheiden vertaistuki Anitta Tähti-Niemi, Saila Vepsäläinen, Lapsiperheiden vertaistuki Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , Oulu: Marja-Leena Kinnunen Rauma: Tuija Uusluoto Salo: Tampere: Leena Kanerva , Riitta Salmi, Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, ,

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: migreeni@migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , matleena.helojoki@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Myös sähköpostilla: hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja, sirpa.asko-seljavaara@eduskunta.fi Birgitta Huurre, Turku Hilkka Kettinen, Turku Marja-Leena Kinnunen, Oulu Rea Lagerstedt, Porvoo Riitta Nikulainen, Imatra, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, Vantaa Tarja Suomalainen, Lahti Päivi Hölttä, Helsinki, varajäsen Anneli Kiljunen, Lappeenranta, varajäsen Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Vuonna 2010 jäsenmaksu oli jäsenmaksun päättää yhdistyksen vuosikokous Sisältö Päänsärky-lehti 1/ Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 8... Päänsärkypäiväkirjan kohtausmerkintöjen kertomaa Migreenipotilaan turvallinen raskauden ehkäisy Migreenikohtauksen kynnysteoria Näyttöpäätetyön ergonomia ja näkeminen Niskat kouluun Poimintoja tiedemaailmasta Pitäisikö migreenipotilaan välttää nauramista? Liikunta migreenin estohoitona Liittyykö migreeniin lisääntynyt diabeteksen, korkean kolesterolin ja aivoverenkiertohäiriön riski? Glukoosimetabolian ja migreenin yhteys Paraneeko migreeni vaihdevuosien jälkeen? D-vitamiini ja migreeni Uutta tutkimustietoa ruokayliherkkyydestä ja migreenistä Tirppana Dolores Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Sirpa Värälä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Terveydenhuoltolaki tulee Terveydenhuoltolaki yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain ja astuu voimaan ensi vappuna Lain painotukset ovat asiakaskeskeisyys ja potilaan valinnanvapaus. Ensi vapusta lähtien potilaalla on oikeus valita terveyskeskuksensa oman kunnan alueelta ja 2014 valinnanvapaus laajenee koko maahan. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan potilas saa valita omalta erityisvastuualueeltaan (Erva-alue, eli yliopistosairaala-alue) ja 2014 lähtien koko maasta yhteistyössä lähettävän lääkärinsä kanssa. Terveydenhuoltolain mukaan potilasturvallisuus ja laatu paranee, koska Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy yhtenäiset hoidon perusteet (Käypähoito-ohje). Perusterveydenhuolto vahvistuu, kun kunta tekee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja kussakin sairaanhoitopiirissä on perusterveydenhuollon yksikkö. Eri toimijoiden yhteistyötä lisätään, mikä koskee erityisesti sosiaalitoimea. Kullakin Erva-alueella päätetään, mitä erikoissairaanhoidon toimintoja kussakin sairaalassa tai toimipisteessä tarjotaan ja mitkä ovat niiden laatukriteerit. Tämän jälkeen yksinäinen kirurgi ei enää tee vaativia ja vaikeita leikkauksia, vaan kutakin toimenpidettä varten on oltava työryhmä ja tarvittava kokemus. Terveydenhuoltolaki ennaltaehkäisee sairauksia ja pyrkii kaventamaan terveyseroja. Ensihoitopalvelut järjestetään kussakin sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirin sisällä on oltava yhtenäinen potilasrekisteri. Valtakunnallinen rekisteri (Kaste-ohjelma) odottaa vielä tuloaan. Terveydenhuoltolaki parantaa potilaan asemaa ja hoidon laatua maassamme, sekä lisää valinnanvapautta, mikä on tervetullut uudistus migreenipotilaille. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on uudistumassa ja esimerkiksi vanhuspalvelulaki astuu voimaan 2012 mennessä. Ministeri Risikko on antanut tälle eduskunnalle myös hallituksen esityksen kokeilulaiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä määrätyille alueille (SoTe-laki). SoTe-lain piiriin ilmoittautuneet kunnat voivat järjestää alueellaan terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja osan erikoissairaanhoidosta yhteistyössä. Sirpa Asko-Seljavaara Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja prof., kansanedustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Poimintoja migreenikoulutuksista Migreeniyhdistys järjesti ensimmäisen kerran päänsärkykoulutusta sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille Suomen migreenilääkärit yhdistyksen järjestämän lääkärikoulutuksen yhteydessä syyskuussa. Molemmat tilaisuudet olivat todella suosittuja, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Hoitajakoulutukselle ollaan suunnittelemassa jatkoa. Lääkäreiden koulutuksessa mm. professori Anne MacGregor Lontoon Migreeniklinikalta päivitti kuukautismigreenin hoitolinjoja ja kertoi tutkimuksestaan pitkävaikutteisen triptaanin käytöstä säännöllisiin kuukautisiin liittyvän migreenin hoidossa. Hoitajien koulutuksessa neurologi Tarja Suomalainen kävi läpi nykykäsityksiä migreeniprofiileista, niiden suhteesta hoidon valintaan sekä migreenin ennaltaehkäisystä. Jokaisen potilaan migreeni on yksilöllinen ja niin hoitokin tulee räätälöidä jokaiselle henkilökohtaisesti. Jatkuvasti lisääntyvä lääkepäänsärky ja sen ennalta ehkäisy ja hoitaminen ovat haasteita niin potilaan tietotaidolle kuin terveydenhuollolle. Suomalainen piti tärkeänä myös migreeniä sairastavan omaa elämänhallintaa ja sen tukemista. Kuviin on poimittu eräitä luennon keskeisiä oppeja. Työterveyslääkäri Rea Lagerstedt esitti kaksi mielenkiintoista päänsärkypotilastapausta, joissa työterveyshuollon erilainen lähestymistapa toi potilaalle avun. Työkykyä alentavan sairauden hoidon lisäksi Migreenin profilointi Nopeasti kehittyvä, lyhytkestoinen miehillä 52%, naisilla 29% Hitaasti kehittyvä, pitkäkestoinen miehillä 30%, naisilla 36% Pitkäkestoinen, uusiutuva miehillä 18%, naisista 36% Suomen Lääkärilehti 2008;39: Miksi migreeniprofiililla on merkitystä? Samalla henkilöllä voi olla erilaisia kohtauksia Eri migreenikohtaustyypit hoidetaan eri tavoin Oikealla hoidon ajoituksella saadaan paras teho Väärä hoitolinja voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn mitä useammin lääkettä sitä suurempi rski Yksilöllisesti räätälöidyllä hoidolla voidaan vaikuttaa migreenin kroonistumiseen Migreenin kohtaushoito Mitä aiemmin, sen parempi Lepo, hämärä huone ja kylmä kääre otsalle Riittävä annos tulehduskipulääkettä aspiriini 1000mg, parasetamoli 1000mg, ibuprofeeni mg, ketoprofeeni mg Triptaani, migreenin täsmälääke Almogran, Imigran, Maxalt, Migard, Naramig, Relert, Zomig Pahoinvointilääkkeet Edellisten kombinaatiot lisäävät tehoa Milloin estolääkitys? Migreenikohtauksia yli 3/kk, särkypäiviä yli 5/kk Migreeni haittaa jokapäiväistä elämää Migreenikohtaukset ovat vaikeita Kohtauslääkkeet eivät tehoa tai eivät sovi Muut päänsäryn syyt poissuljettu Ainakin 2-3 kk hoito Teho arvioidaan 1 kk päästä ja 2-3 kk välein Kohtauspäiväkirja! Hoidon tarpeen arviointi 6-12 kk välein Paljonko on liikaa? Tulehduskipulääkkeet aspiriini/parasetamoli 1000mg yli 5 pv/vko Yhdistelmälääkkeet (sis. kodeiini tai kofeiini) 3 tablettia päivässä, yli 3 pv/vko Opiaatit 1 tabletti päivässä, yli 2 pv/vko Triptaanit 1 tabletti päivässä, yli 5 pv/vko Mistä tunnistaa lääkepäänsäryn? Usein vihlova, puristava kipu, myös migreenityyppinen Päälaella, otsalla tai silmien seudussa Kylmäävä tunne, liian pieni kypärä päässä, silmien valoarkuus Lääke auttaa, mutta vain hetkeksi Päänsärky alkaa usein heti aamusta Lääkepäänsäryn katkaisuhoito Lopetetaan kohtauslääkkeet 2-4vk ajaksi Annetaan ns turvalääke (injektio), phvlääke, rauhoittava lääke yöksi Aloitetaan estohoito esim Triptyl, Topimax Kortikosteroidi (prednisolon) Aloitusannos 60-80mg, 3vrk/7-14 vrk laskevin annoksin Lepo ja usein sairasloma 1-2vk Vaatii joskus sairaalahoidon Migreenin hoito ei onnistu, jos Elämänhallintaa migreenin hoitona Voinko parantaa elämäntapojani? Voinko rauhoittaa vauhtiani? Voinko itse vaikuttaa asioihin / ilmapiiriin töissä tai kotona? Ovatko kaikki menot tarpeen? Osaanko rentoutua? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin Ehkäistä työstä johtuvia vaaroja Edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Työterveyshuollon sairaanhoidon tehtäviä Migreenipotilas työterveyshuollossa, Lagerstedt Rea Tunnistaa ja seurata sairauksien työhön liittyvyyttä: Ammattitaudit, työperäiset ja työhön liittyvät sairaudet/ työkykyongelmat Työhön liittyvien ennaltaehkäisevien interventioiden tarpeen arviointi ja tarvittaessa niihin tai suunnitteluun osallistuminen Migreenipotilas työterveyshuollossa, Lagerstedt työterveyshuolto auttaa asia- Rea kasta työtilanteen analysoimisessa ja yhteistyössä esimiehen kanssa käytävissä neuvotteluissa työtehtävien järjestelyistä. Työfysioterapeutin ja -psykologin palvelut kuuluvat myös joskus migreeniä sairastavan työkyvyn ylläpitoon tähtääviin toimenpiteisiin. PsM Minna Elomaa käsitteli monipuolisesti kivun psykologiaa ja psykologisia menetelmiä kivun hallitsemiseksi. Kipujen lievittyminen ei ole ensisijainen tavoite, Elomaa sanoo. Psykologiset menetelmät vaativat potilaan sitoutumista hoitoon ja muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti, täydentävät muita saatavilla olevia hoitomuotoja ja voivat auttaa potilasta tulemaan toimen jäljellä olevan kivun kanssa. Hoidot voivat kohdistua kipuun liittyvien tunteiden säätelyyn tai hyödyllisten ja haitallisten toimintatapojen, ajatusten ja mielikuvien tunnistamiseen tai muuttamiseen. Kivun psyko- loginen hoito tukee toiminnan muutosmotivaatiota ja kivun hyväksymisprosessia. Rentoutumista pidetään yhtenä hyvänä kivun hallintamuotona ja osa psykologisesta kivunhoidosta tähtää sen oppimiseen. Kun migreeniä sairastava tulee vastaanotolle kauniisti meikattuna ja hyvin pukeutuneena, on vaikea uskoa, että hän on todella sairas, totesi neurologi Heikki Teirmaa ilmaisten näin hyvin tavallisen migreenipotilaan kohtaamisessa syntyvän väärinkäsityksen. Luennollaan hän käsitteli sitä, kuinka migreeni ja masennus kulkevat monesti käsi kädessä ja masennusoireisto saa migreenin tuntumaan todellista vaikeammalta sairaudelta. Tämän vuoksi masennuksen tunnistaminen migreeniä sairastavalla on ensiarvoisen tärkeää hoidon onnistumisen kannalta, Teirmaa toteaa, ja suosittelee masennustestin suorittamista kaikille niille migreeniä sairastaville, joilla kuluu paljon kohtauslääkkeitä. Kipu ja aivot Migreeniyhdistys ja Suomen Kipu ry ovat yhdessä järjestäneet viime syksyn aikana luentoja otsikolla Kipu ja aivot. Neurofysiologi Marita Sandström on pureutunut vaikeaan aiheeseen: miten kipu välittyy hermostossa ja kuinka sitä käsitellään aivoissa. Luennolla on matkattu nosiseptoreista eli kipureseptoreista nopeasti kipua välittäviä A-delta ja hitaampia C-hermosäikeitä pitkin selkäytimeen, aivorunkoon ja väliaivoihin ja sieltä isojen aivojen rakenteisiin, jotka muodostavat nk. kipumatriksin (engl. pain matrix). Nosiseptiset ärsykkeet voidaan kokea pistävinä, viiltävinä tai terävinä, jolloin kyseessä on A-deltajärjestelmän toiminta. Mikäli ärsykkeet aistitaan polttavina, jomottavina tai jyskyttävinä niin ärsykkeitä on välittänyt C-järjestelmä. Kiputiedon järjestäminen ja käsittely alkaa jo matkalla aivoihin: reunoilla kulkevat, lateraaliset kipuradat osallistuvat kipulähteen paikantamiseen ja ärsykkeiden intensiteetin eli voimakkuuden arviointiin. Mediaalinen järjestelmä keskellä johtaa aivoissa kivun kognitiiviseen arviointiin, johon kuuluvat huomion kohdistaminen kipuun ja odotukset kivun seurauksista. Mediaalisessa järjestelmässä arvellaan myös syntyvän kipukokemukseen liittyvät tunteet. Nosiseptisen tiedon muuntelu alkaa selkäytimessä tai kolmoishermon laskevassa tumakkeessa (pään alueelta tulevassa kivussa), niin kutsutussa kipuportissa. Mikäli porttisoluihin välittyy kiputilan yhteydessä ärsykkeitä esimerkiksi ihon kosketus- ja painereseptoreista, nosiseptisten viestien kulku pysähtyy selkäytimeen tai kolmoishermotumakkeeseen. Myös isot aivot ja niiden alapuolella olevat rakenteet basaaligangliot ja talamus voivat käynnistää kivun vaimennuksen. Tavallisimmin itse nosiseptiset impulssit aktivoivat aivoja lievittämään kipua aikaansaamalla ensin elimistön omina morfiineina tunnetuttujen endorfiinien vapautumisen. Nämä yhdisteet lisäävät puolestaan gamma-aminovoihapon (engl. lyhenne on GABA) määrää aivorungossa, mikä saa keskiaivojen keskiharmaan alueen toimimaan (OFF-alue), jolloin aivojen aistima kipu lievenee. Toisaalta aivorungossa on myös ON-alueita, jotka voivat herkistää ja aktivoida kipupäätteitä ja projektioneuroneita selkäyti- Neuropaattisessa kivussa esiintyy epätavallisia tuntoaistimuksia: normaalisti kivuton ärsyke aikaansaa kipua epämiellyttävä tuntemus alentunut kipukynnys alentunut herkkyys nosiseptisille ärsykkeille lisääntynyt herkkyys tuntoärsykkeille alentunut herkkyys tuntoärsykkeille ärsykkeen jälkeinen voimakas kipu allodynia (mekaaninen ja termaalinen) dysestesia hyperalgesia (primaarinen ja sekundaarinen) hypoalgesia hyprestesia hypoestesia hyperpatia 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta messä. Tuloksena on kivun voimistuminen. Termi plastisuus viittaa aivojen (ja laajemmin koko hermoston) kykyyn muuttaa jatkuvasti rakennettaan ja toimintaansa geneettisten ohjeiden ja elimistössä tai ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksesta. Plastisuuden eli neuroplastisuuden ansiosta Kaksi migreeniesitettä myös ruotsiksi Migrän Det finns en bra sak och det är ju det, när anfallet är förbi och det känns så underbart! aivot voivat oppia, muistaa ja unohtaa, kuin myös järjestää hermosolupiirejään uudelleen. Haitallista plastisuutta ilmenee toistuvan tai kroonisen kivun yhteydessä, jolloin muun muassa estävät porttisolut kuolevat ja nosiseptinen järjestelmä herkistyy. Nosiseptisia ärsykkeitä voi kroonisen kivun yhteydessä syntyä spontaanisti. Huvudvärk hos barn Det var så synd, när Jesse väntade så mycket på sin kompis födelsedagskalas, men han kunde inte gå nånstans tack vare sitt migränanfall. B2 - vitamiinista apua migreenin estohoidossa Italialainen ryhmä teki tutkimuksen riboflaviinin (B2- vitamiini) käytöstä migreenin estohoitoon lapsilla ja nuorilla. Aikaisemmat tutkimukset on tehty aikuisilla, ja tulokset ovat olleet positiivisia. Tutkittavat saivat 200 tai 400 mg riboflaviinia päivässä 3 6 kuukauden ajan. 68 %:lla tutkittavista kohtausten määrä putosi vähintään puoleen ja 21 %:lla yksittäisten kohtausten voimakkuus väheni. Sivuvaikutuksia esiintyi erittäin vähän, vain kahdella tutkittavalla, joskin tutkijat arvioivat että näissäkin tapauksissa kyse oli enemmänkin migreeniin liittyvistä oireista. (1) Tutkijat päättelivät että B2- vitamiini on hyvin siedetty ja tehokas migreenin estohoidossa lapsilla ja nuorilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa oltiin saatu vastaavia tuloksia myös aikuisten osalta. (1) Riboflaviini on osoittaunut hyväksi migreeninestolääkkeeksi useissa tutkimuksissa. Suomessa riboflaviinia on saatavana erityislupavalmisteena (reseptin lisäksi tarvitaan käyttölupahakemus Lääkelaitokselle). Myös monivitamiinivalmisteet sisältävät B2-vitamiinia mutta määrät ovat erittäin pieniä (1 3 mg tabletissa), joten niitä ei voi käyttää. Kliinisen kokemuksen perusteella riboflaviini näyttää toimivan paremmin aurallisen kuin aurattoman migreenin hoidossa. Lähde: 1) Condò M, Posar A, Arbizzani A, Parmeggiani A. Riboflavin prophylaxis in pediatric and adolescent migraine.j Headache Pain Oct;10(5): Epub 2009 Aug 1. Diaversumin Päänsärkypäiväkirjan uutiskirje Migrän ja Huvudvärk hos barn -esitteitä voi tilata -> julkaisut tai toimisto@ migreeni.org. Jäsenille esitteet Osallistu elämääsi uskalla uneksia Uskalla uneksia. Mutta tee se varovasti, sillä unelmilla on tapana toteutua. Unelmat ja arki eivät aina kohtaa. Työ ja koti asettavat omat paineensa, mahdollinen oma tai läheisen sairaus tuo omat hankaluutensa elämään. Olosuhteisiin ei aina voi vaikuttaa, mutta omiin asenteisiinsa voi. Neurologi Tarja Suomalainen on tiedostanut omassa työssään elämänhallinnan merkityksen sairauksien hoidossa. Hyvinvointivalmentaja Sirpa Jyräs-Ikonen on kohdannut ovat maksuttomia. Suuremmista tilauseristä peritään postimaksu ja käsittelykulut. saman aiheen vertaisryhmissä. Osallistu elämääsi -päivässä perehdytään oman elämän hallintaan niin luentojen kuin harjoitusten sekä keskustelujen avulla. Unelmoitpa omasta ajasta, paremmasta hyvinvoinnista niin kotona kuin työssä, terveemmästä elämästä kaikki on mahdollista. Hyvin muotoiltu tavoite kantaa eteenpäin ja auttaa saavuttamaan määränpään. SJ-I Osallistu elämääsi Haikko 2.4. Katso lisätiedot Tapahtumakalenterista. Testaa päänsärkylääkkeesi toimivuus Migraine-ACT Kun otat migreenilääkkeesi, tehoaako lääke suurimmassa osassa kohtauksia? häviääkö päänsärky kahdessa tunnissa? palautuuko toimintakykysi normaaliksi kahdessa tunnissa? Voitko toteuttaa päiväohjelman suunnitelmasi mukaan, kun olet ottanut lääkkeesi? Migreeniyhdistys messuilla Migreeniyhdistys on muiden neurologisten järjestöjen kanssa yhdessä esillä NV-osastolla Sairaanhoitajapäivällä Helsingissä Shaun G. Kilminster et al. Reliability, Validity, and Clinical Utility of the Migraine-ACT Questionnaire. Headache 2006; 45: Maria Luisa Garcia et al. Responsiveness of Migranie-ACT and MIDAS Questionnaires for Assessing Migraine Therapy. Headache 2008; 48: Kyselyyn voit tutustua myös apteekissasi. Suomen migreenilääkärit ry ja Migreeniyhdistys yhdessä Pfizer Oy:n kanssa kouluttavat kevään aikana apteekkien henkilökuntaa kuudella paikkakunnalla löydät Migreeniyhdistyksen Nais Day messuilta Turusta. Tutustu messutarjoukseen Tapahtumakalenterissa s. 23. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Markku Nissilä, neurologi lääketieteellinen johtaja Diaversum Oy Päänsärkypäiväkirjan kohtausmerkintöjen kertomaa Päänsärkypäiväkirja on internetin kautta toimiva vapaasti käytettävissä oleva päänsärkyjen seurantaan tarkoitettu työkalu. Käyttäjiä palvelulla on yli ja palveluun on vuoden 2010 loppuun mennessä kirjattu päänsärkykohtausta. Interaktiivinen päiväkirja ohjeistaa käyttäjää ja sen avulla voi olla yhteydessä omaan lääkäriin. Linkki palveluun löytyy Migreeniyhdistyksen etusivulta. Päänsärkypäiväkirjan käyttäjien kirjaamia kokonaisia kohtauksia koskevia merkintöjä analysoitiin tarkoituksena selvittää lääkityksen yhteyttä kohtauksen kokonaiskestoon. Analyysissä oli mukana 498 kohtausta. Kohtaus katsottiin loppuneeksi kun särky oli loppunut eikä palannut 24 tunnin sisällä. Pitkäkestoisimpia kohtaukset olivat (19,2 tuntia) sekä pelkkien lyhytvaikutteisten migreenin täsmälääkkeiden käyttäjillä että pelkkien tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä. Tämä selittynee sillä, että lyhytvaikutteisilla lääkkeillä särky palaa melko usein takaisin. Keskimäärin lyhyimmät kohtaukset olivat pitkävaikutteisen frovatriptaanin käyttäjillä, 7,3 tuntia. Tulos viittaa siihen, että lääke on otettu keskimäärin liian myöhään mutta lääkkeen alettua vaikuttaa särky on pysynyt poissa yli 24 tuntia. Myös kokonaan lääkitsemättömien kohtausten keskipituus oli suhteellisen lyhyt, 10,9 tuntia. Tätä seikkaa saattaa selittää se, että tyypillisesti lääkitsemättä jäävät kohtaukset ovat lievempiä kuin lääkitystä tarvitsevat kohtaukset. Yllättävää ei ollut, että eniten lisälääkitystä (49 % kohtauksista) tarvittiin kohtauksissa, joissa ensin oli otettu tavallinen tulehduskipulääke. Vähiten lisälääkitystä tarvittiin (7,7 % kohtauksista), kun pitkävaikutteisen täsmälääkkeen lisäksi otettiin tehosteeksi tulehduskipulääke. Lukumäärällisesti eniten lääkeannoksia tarvittiin, kun ensisijaisena lääkityksenä oli lyhytvaikutteinen migreenin täsmälääke + tulehduskipulääke (keskimäärin 3,2 annosta/kohtaus). Tämä voi liittyä siihen, että kaksoislääkitystä käytetään todennäköisemmin ankarissa kohtauksissa joilla on suurempi taipumus uusiutua lääkkeen vaikutuksen mentyä ohi. Vähimmällä kokonaisannosmäärällä selvittiin, kun käy- Lääkitys ja kohtauksen kesto Ensisijainen lääkitys Lyhytvaikutteinen migreenin täsmälääke Pitkävaikutteinen migreenin täsmälääke (frovatriptaani) Keskimääräinen kohtauksen kesto (h) Lisälääkitystä tarvittiin (% kohtauksista) Annoksia yhteensä kohtauksen aikana 19,2 h 32,9 % 2 n=70 7,3 h 15,4 % 1,3 n=39 Lukumäärä Tavalliset tulehduskipulääkkeet 19,2 h 49 % 2,5 n=198 Lyhytvaikutteinen migreenin täsmälääke + tulehduskipulääke Pitkävaikutteinen migreenin täsmälääke (frovatriptaani) + tulehduskipulääke 15,2 h 25,5 % 3,2 n=98 10,3 h 7,7 % 2,5 n=52 Ei lääkitystä 10,9 h 0 % 0 n=41 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Yllättävää ei ollut, että eniten lisälääkitystä (49 % kohtauksista) tarvittiin kohtauksissa, joissa ensin oli otettu tavallinen tulehduskipulääke. tössä oli pitkävaikutteinen migreenin täsmälääke (keskimäärin 1,3 annosta/kohtaus). Tämä voi liittyä siihen, että migreenin profiilin huomioiminen (hitaasti kehittyvä ja pitkäkestoinen) on onnistunut hyvin. Viereisen sivun taulukossa on esitetty yhteenveto saaduista tuloksista. Ennakoivat oireet Ennakoivat oireet alkavat tyypillisesti ennen varsinaisen päänsäryn ilmenemistä, mutta ne saattavat jatkua myös säryn alettua. Kohtausanalyysissä ilmeni, että jopa 60 %:ssa kohtauksista kuului ennakoivia oireita. Tyypillisimpiä ennakoivia oireita päänsärkypäiväkirjan käyttäjillä olivat mm: niska-hartialihasten jännittyminen (43 %) väsymys (32 %) haukottelu (31 %) valoherkkyys (29 %) ärtyisyys (25 %) keskittymiskyvyn heikentyminen (25 %) nenän tukkoisuus (24 %) unihäiriöt (23 %) vilutus (20 %) ääniherkkyys (20 %) puheen häiriöt (sanojen löytämisvaikeus, vääriä sanoja yms.) (19 %) Niska-hartialihasten jännittyminen on mukana lähes puolessa migreenikohtauksista. Lihasjännitystä ei kuitenkaan voi pitää migreenipäänsäryn syynä, vaan kyseessä on ns. vihreän tumakkeen toiminnanhäiriö, joka kuuluu yhtenä osana migreenin monimutkaiseen ja -muotoiseen oirekuvaan. Väsymys, haukottelu, ärtyisyys, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja vilutus voidaan selittää mm. lisääntyneellä dopamiinivaikutuksella. Tämän tyyppisten oireiden esiintyessä voimakkaina voidaan käyttää pahoinvointilääkkeitä, jotka estävät dopamiinin vaikutusta. Valo- ja ääniherkkyys kertovat aivotoiminnan säätelyn häiriöstä joka voi liittyä glutamaatin vaikutuksen lisääntymiseen. Nenän tukkoisuus liittyy säätelyhermoston autonomisen puolen liikatoimintaan. Tämänkaltaisia oireita (nenän tukkoisuus tai vuoto, silmän punoitus tai vuoto, luomen roikkuminen yms.) esiintyy käytännössä aina sarjoittaisessa päänsäryssä, mutta varsinkin naisilla myös migreeniin voi näitä liittyä. Puheen häiriöt ovat vaikeasti selitettäviä, mikäli kyse ei ole aurasta, jossa sähkökemiallinen hermosolusta toiseen leviävä häiriö häiritsee toimintaa. Unihäiriöt voivat olla sekä syy migreenikohtaukselle tai merkki migreeniin liittyvästä unen säätelyn häiriöstä, joka alkaa jo edeltävän päivän aikana. Migreenin hoidossa kannattaa huomioida ennakoivat oireet, sillä nekin voivat vaikuttaa toimintakykyyn. Toisaalta niiden seuraaminen auttaa ennakoimaan tulossa olevaa särkyvaihetta, jolloin hoitoon voidaan varautua ajoissa. Käytössä olevien särkyvaiheen lääkkeiden tehoa pitää arvioida kriittisesti ja tehdä muutoksia, jos lääkemäärät nousevat suuriksi tai kohtaus uusii alle vuorokaudessa. Päänsärkyvaiheen profiili on hyvin tärkeä asia, sillä sen huomioiminen auttaa lääkityksen suunnittelussa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Aila Tiitinen, professori, osastonylilääkäri Migreenipotilaan turvallinen raskauden ehkäisy Tytöillä on migreeniä ja myös tavanomaista päänsärkyä ennen murrosikää varsin vähän. Pian menarken jälkeen tilanne muuttuu huomattavasti. Sekä omat sukuhormonit että hormonivalmisteet säätelevät päänsäryn esiintymistä ja migreenikohtauksen laukeamista. Migreeni on otettava huomioon kun raskauden ehkäisymenetelmää valitaan. Vaikka hedelmällisyys heikkenee iän myötä, pitää raskauden ehkäisyä käyttää niin kauan kuin kuukautiskierrot jatkuvat. Tiedetään, että migreenistä kärsivillä ei ole tavanomaista enemmän hormoni- tai kuukautishäiriöitä. Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää sekä synteettistä estrogeenia, etinyyliestradiolia että jotakin keltarauhashormonin johdosta. Se ehkäisee raskautta estämällä munasolun irtoamisen. Useimmissa pillereissä on päivittäin tasainen määrä estrogeenia ja progestiinia, pillereitä käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tauon aikana tulee tyhjenemisvuoto, valitettavasti usein migreenikin. Ehkäisyrengasta ja ehkäisylaastaria käytetään vastaavalla tavalla. Yhdistelmäehkäisyvalmisteen ja migreenin yhteyttä tutkittaessa on saatu monenlaisia tuloksia: migreeni voi pysyä samana, se voi helpottua, se voi pahentua, ja migreenin luonne voi muuttua (aurat). Vaikutus on yksilöllinen, mutta pillerin valinnalla ja käyttötavalla on merkitystä. Migreeni laukeaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä. Vakavia sivuvaikutuksia ehkäisypillereillä on erittäin vähän. Hormonaalisen ehkäisyn mekanismi!! yhdistelmäpilleri ehkäisee ovulaation estämällä gonadotropiinien eritystä sekä hypotalamuksen että hypofyysin tasolla!! progestiini estää pääasiassa LH-eritystä (eli estää LH-piikin ja ovulaation) ja estradioli supressoi FSH-eritystä (estää dominantin follikkelin selektion ja kasvun) Estrogeenia sisältävät pillerit lisäävät kaikilla käyttäjillä laskimotulpan riskiä, 2 3-kertaisesti, riski on suurin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Muut, merkittävät laskimotulpan riskit on muistettava: ikä, tupakointi ja ylipaino. Jos naisella on hankala aurallinen migreeni, e-pilleri voi lisätä aivohalvauksen riskiä (ainakin jos käyttäjä on tupakoiva yli 30-vuotias). Pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät vaikuttavat monella mekanismilla: kohdunkaulan lima muuttuu siittiöitä läpäisemättömäksi, ovulaatio yleensä estyy, jne. Hormonikierukan käytön aikana munasolun hedelmöittyminen myös yleensä estyy. Hormonikierukan varressa on keltarauhashormonia erittävä kapseli, mutta se vaikuttaa pääsääntöisesti kohdun sisällä. Tällöin Eri ehkäisymenetelmät; mihin vaikutus perustuu!! yhdistelmäehkäisyvalmisteet: ovulaation esto!! pelkkä progestiini: kohdunkaulan liman muutos, ovulaation esto...!! kierukka: hedelmöittymisen todennäköisyys vähenee, munasolun kiinnittyminen estyy!! estemenetelmät: siittiö ja munasolu eivät kohtaa!! sterilisaatio: munanjohdin tukitaan mekaanisesti Hormonaalisen ehkäisyn ehdottomat kontraindikaatiot Yhdistelmävalmiste:!! sairastettu syvä laskimotrombi!! tupakointi ja yli 35v ikä!! iskeeminen sydänsairaus!! aivohalvaus, TIA!! aurallinen migreeni!! perinnöllinen trombofilia!! aktiivinen maksatauti!! selvittämätön gynekologinen vuoto!! diabetes ja kohde-elinvaurio!! rintasyöpä!! verenpaine!160/100mmhg Progestiinivalmiste:!! raskaus tai sen epäily!! diagnosoimaton vaginaalinen verenvuoto!! aktiivinen tromboembolinen prosessi!! aktiivinen maksasairaus!! progestiiniriippuvainen kasvain 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 turvalline Migreeni laukeaa usein taukoviikon alussa, joten voidaan harkita harvennettuja taukoja tai jopa jatkuvaa käyttöä. varsinainen munasarjojen hormonikierto säilyy ennallaan, vaikka vuodot niukkenisivat tai jäisivät pois. Progestiinia sisältävä hormonaalinen ehkäisy ei näytä vaikuttavan migreenin esiintyvyyteen. Hormonittomat ehkäisymenetelmät sopivat kaikille: Estemenetelmä perustuu siihen, että siittiö ja munasolu eivät kohtaa. Käytettävissä on kondomi, mutta Suomessa ei ole esim. pessaaria. Sterilisaatiota voidaan harkita, jos halutaan lopullista ehkäisyä. Siinä munanjohdin tukitaan mekaanisesti laparoskopiassa. Hormonaalinen ehkäisy sopii myös monelle migreenipotilaalle. Ehkäisypillerin käyttö on kuitenkin syytä lopettaa, jos sen käytön aikana ilmaantuu uusi, jatkuva päänsärky, migreeniaurat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa tai esiintyy epätavallisia aura-oireita tai päänsärkyjen voimakkuus tai kohtausten tiheys lisääntyy merkittävästi. Estrogeenikomponentin merkitys!! varmistaa ehkäisypillerin tehon (potentoi progestiinin vaikutusta)!! ylläpitää syklikontrollia (endometriumin proliferaatio)!! miten matala annos optimaalinen?!! trombiriski suhteessa annokseen annoksen pienennys edullista!! toisaalta: hypoestrogenismi ei ehkä kaikin osin edullinen - luustovaikutus IHS:n (Kansainvälinen päänsärkylääkärijärjestö) ohje e-tablettien kirjoittamisesta naisille, joilla on migreeni (Loder ym. Headache 2005; )!! arvioi riskitekijät (ikä, tupakointi, suku)!! totea migreenin tyyppi (aurat)!! tupakoinnin lopetus ennen yhdistelmäpillerin aloitusta!! muut riskitekijät, kuten koholla oleva verenpaine ja lipidit: pitää tarvittaessa hoitaa!! harkitse pelkkää progestiinia sisältäviä valmisteita (ehkäisyteho yhtä hyvä / lähes yhtä hyvä ei näyttöä stroke-riskin lisääntymisestä) Onko pilleri turvallinen?!! kaiken kaikkiaan vakavia sivuvaikutuksia e- pillereillä on erittäin vähän!! pelätään: veritulppia ja aivoverenkierron häiriöitä (estrogeeni!)!! jos paha aurallinen migreeni, e-pilleri voi lisätä aivohalvauksen riskiä (ainakin jos muita riskejä, kuten tupakointi, ylipaino, ikä yli 30 v) Milloin ehkäisytablettien käyttö on lopetettava (Loder ym. Headache 2005; )!! uusi, jatkuva ( persisting ) päänsärky!! aurat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa!! epätavallisten aura-oireiden esiintyminen!! päänsärkyjen voimakkuus tai kohtausten tiheys lisääntyy Yhdistelmäpillereiden käyttö migreenipotilaalla (Morin-Papunen ym, Duodecim 2008;124:437-)!! Saa käyttää:!! ikä <35v ja migreeni ilman auraa!! Ei saa käyttää:!! ikä! 35v ja migreeni ilman auraa!! aurallinen migreeni!! aurallinen migreeni kehittyy yhdistelmäpillerin aikana!! Yksilöllinen päätös:!! ikä <35v ja migreeni ilman auraa kehittyy yhdistelmäpillerin aikana Yhteenveto, mikä ehkäisyksi?!! vaihtoehtoja on, joten hormonaalisia menetelmiä ei välttämättä tarvita!! estemenetelmät hyvä ja turvallinen keino (kunhan muistetaan käyttää...)!! kuparikierukalle ei esteitä!! hormonikierukkaa voidaan käyttää!! pelkkää progestiinia sisältäviä valmisteita kannattaa harkita!! yhdistelmäpilleri sopii osalle, jos ikä <35, eikä aurallista migreeniä!! sterilisaatio - harvoin Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Migreenikohtauksen kynnysteoria Voiko migreenikohtausta ennakoida tai ehkäistä? Tunnettu migreenitutkija tri Anne MacGregor Lontoosta (City of London Migraine Clinic) kertoo, mitä aiheesta tiedetään. Ajan kuluessa monet, joilla on migreeni, alkavat tunnistaa tekijöitä, jotka laukaisevat tai ennakoivat heidän migreenikohtaustaan. Näitä oireita kutsutaan prodromaali- tai ennakkooireiksi. Vaikka usein viimeisin ärsyke on ilmeisin kohtauksen laukaisija, taustalla olevat tekijät voivat olla aivan yhtä merkittäviä. Jos esimerkikisi juot lasin viiniä, et suinkaan aina saa migreeniä. Mutta jos juot lasillisen tyhjään vatsaan raskaan työpäivän jälkeen, jonka mittaan olet litkinyt kupeittain kahvia pitääksesi työtahtia yllä, kohtaus on paljon todennäköisempi. Kaikki tekijät ovat yhtä merkittäviä: stressi, kahvi, väliin jääneet ateriat ja viini. Kun kiinnität huomiota tekijöihin, joiden olet huomannut laukaisevan sinun migreenisi, voit jo vähentää kohtausten määrää. Omien laukaisevien tekijöiden tunnistaminen on aikaa vievää; se voi kestää jopa vuosia, mutta se maksaa itsensä takaisin. Tarkkailun voi aloittaa tutkailemalla muutoksia mielialassaan kohtausta edeltävän vuorokauden aikana. Yleisimpiä laukaisevia tekijöitä ovat: väliin jääneet ateriat (erityisesti aamiainen), välipalat ja makeat naposteltavat aterian sijaan aiheuttavat helposti verensokerin laskun, joka voi laukaista migreenin tietyt ruoka-aineet; jotkut ihmiset tunnistavat tiettyjä ruoka-aineita, jotka laukaisevat migreenin heillä muutokset nukkumisessa myöhään valvominen tai nukkuminen pitkään hormonaaliset muutokset naisilla; kuukautismigreeni ja tiettyjen ehkäisypillerien pahentama migreeni. Pillerit ja aurallinen migreeni eivät sovi yhteen hartioiden ja niskan lihasjännitys saattaa laukaista myös migreenipäänsärkyä; voimistelu ja rentoutusharjoitukset auttavat purentaongelmat voivat pahentaa myös migreeniä ympäristötekijöiden muutokset, kuten kirkkaat valot, melu, hajut, matkustaminen jne. säännöllinen rauhallinen liikunta voi auttaa hallitsemaan migreeniä monet migreeniä sairastavat tunnistavat säryn, joka iskee, kun stressi laukeaa työviikon tai erityisen suorituksen jälkeen Pidä päänsärkypäiväkirjaa Kun useamman laukaisevan tekijän yhteisvaikutuksesta kynnys ylitetään, alkaa migreenikohtaus. Joskus kohtauksen voi estää, kun voi välttää mahdollisimman monta laukaisevaa tekijää ja pysyttelemällä siten kynnyksen alapuolella. Tässä auttaa päänsärkypäiväkirjan pitäminen. Migreeniyhdistyksestä () saa valmiita päiväkirjoja, mutta sellaisen voi tehdä myös itse. Kirjaa ylös 1. Päivämäärä ja viikonpäivä 2. Kellonaika, jolloin särky alkoi 3. Muut oireet (pahoinvointi, ääni- ja valoarkuus, mieliala jne.) ja niiden ajoitus päänsärkyyn suhteen 4. Päänsäryn kesto 5. Otettu lääkitys (tai muu hoito) 6. Lääkityksen ottoaika 7. Mikä laukaisi kohtauksen Tunnista laukaisevat tekijät Kun olet kirjannut muutaman migreenikohtauksen yllä kuvatulla tavalla, saat jo paremman käsityksen omista laukaisevista tekijöistäsi. Sitten voit ryhmitellä ne kahteen ryhmään: niihin, joihin voit itse vaikuttaa (ruokailu, viininjuonti) ja niihin, joihin et (kuukautiskierto, sää jne.). Yritä hallita tekijöitä, joita voit, yhtä kerrallaan. Jos pyrit poistamaan kaikki kerralla, et voi olla varma, mitkä niistä ovat hankalimpia juuri sinulle. Päänsärkypäiväkirjasta voi olla apua vähemmän tärkeiden tekijöiden tunnistamisessa. Jos useimmat kohtauksesi alkavat päivällä tai iltapäivällä, syy voi löytyä liian pitkistä ruokailutauoista. Jos särky alkaa jo nukkuessa tai aamulla, voi taustalta löytyä ongelma unirytmissä, lihasjännitystä tai liian pitkä tauko iltapalan jälkeen. Ota lääke riittävän aikaisin Migreenikohtauksen aikana elimistön toiminta hidastuu ja lääkkeiden imeytyminen vaikeutuu. Lääke (niin särkylääke kuin triptaani) tuleekin ottaa heti, kun olet varma, että sinulla on migreenipäänsärky. On hyvä pitää mukana lääkeannos ja pieni välipala, jotta lääkettä ei tarvitse ottaa tyhjään vatsaan. Päänsärky voi olla myös muuhun sairauteen liittyvä oire. Jos huomaat muutoksia päänsäryssäsi, käy lääkärillä. Vapaasti suomennettu Migraine Actionin (englantilainen potilastyhdistys) lehdestä Challenging Migraine (2010) tammikuun numerosta. HK 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Artikkeli on ilmestynyt Suomen Työnäköseuran web-sivulla Näyttöpäätetyön ergonomia ja näkeminen Hyvin suunniteltu työ ja työpiste edistävät työn tuloksellisuutta ja työn sujuvaa tekemistä, edistäen samalla yksilön hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Toimiva ja ergonominen työpiste tietokonetyössä mahdollistaa luontevan ja rennon työskentelyn. Onnistunut suunnittelu lähtee työympäristöstä edeten työn sisältöön, suosituksista hyviin työasentoihin ja työliikkeisiin sekä hyviin katseluolosuhteisiin. Monet työntekijät kokevat jatkuvassa päätetyössä kuormittuneisuutta niska-hartiaseudussa ja silmissä työpäivän aikana tai sen jälkeen. Vaivoihin saadaan helpotusta säätämällä kalusteet itselle sopivaksi, kiinnittämällä huomiota hyviin työasentoihin ja -tapoihin sekä jaksottamalla ja tauottamalla työtä sopivasti. Paikalla olevaan istumiseen voidan saada vaihtelua tekemällä työtä välillä seisten tai puoliseisovassa asennossa, jolloin tarvitaan erikoistuolia. tästä niskan hankalia työasentoja. Näitä ovat mm. pään eteen työntyminen tai huomattava kallistuminen alaspäin, leuan työntyminen eteen ja ylös tai niskan usein samaan suuntaan kiertynyt työasento. Kun nämä liikkeet toistuvat usein, saattaa seurauksena olla päänsärkyä tai oireita silmien alueelle. Niskan huonoja työasentoja saattavat lisätä myös työhön sopimattomat kaksi- tai monitehosilmälasit. Työnantajan toimesta järjestetään työolojen seurantaa yhteistyössä työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työntekijöiden kanssa, jossa selvitetään työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työoloista aiheutuvia haittoja huomioiden työn luonne. Riskin arviointi uusitaan työolojen muuttuessa ja pidetään muutoinkin ajan tasalla. Työterveyshuollossa tehdään työpaikkaselvityksiä työolojen terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Työterveyshuolto laatii tarvittavia toimenpideehdotuksia työn vaarojen poistamiseksi. Työpaikan terveellisyyden arviointi on työnantajan tehtäviä, käytännössä sen tekee työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö. Terveellinen ja turvallinen näyttöpäätetyö Työympäristön valaistuksella on suuri merkitys näkemisen kannalta. Hyvällä valaistuksella tarkoitetaan riittävää valoa, jotta toimihenkilö näkee painetut, käsinkirjoitetut, sekä näyttöpäätteen aineistot selvästi, mutta ei kuitenkaan sokaistu liiasta valosta. Toimistossa riittävä valaistuksen voimakkuus työskentelyalueella on noin 500 lx. Valaistuksessa huomioidaan yksilöllisyys, sillä näkeminen riippuu valaistuksen lisäksi katselijan näöntarkkuudesta ja katseltavan kohteen koosta sekä kontrastista. Valon tarpeen määrittelee työntekijä itse; valontarpeessa on suuria yksilöllisiä vaihteluita. Kohdevalon tulee valaista vain aineistoa, ei näyttöä. Vanhetessa tapahtuu myös nä- Päätetyössä näytön katsominen vaatii pään paikallaoloa pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Keskeiset usein katsottavat kohteet tulee sijaita kohtisuoraan edessä, noin 30 asteen katselusektorin sisällä sekä vaakaettä pystysuunnassa (SFS-EN ISO ). Jos näkemisen kohde sijaitsee huonosti, tai sitä on vaikea nähdä, aiheutuu Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 terveellisyyden arviointi on työnantajan tehtäviä, käytännössä sen tekee työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö. äkeminentyöpaikan köaistissa muutoksia, jotka etenevät yksilöllisesti. Näön tarkkuus laskee, kontrastiherkkyys heikkenee, näkökenttä saattaa kaventua, syvyysnäkö heikkenee, silmän valoherkkyys ja mukautuminen liian vähäiseen valaistukseen huononevat. Näytöltä lukemisen tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja vähän kuormittavaa. Heijastukset ja häikäisy häiritsevät näkemistä. Häikäisyä saattaa syntyä myös ympäristön liian kirkkaiden tai vierekkäisten mustien ja valkeiden pintojen valotiheyksien voimakkaista vaihteluista. Tällöin luminanssiarvot eli valotiheyden erot ovat liian suuret. Näytölläkin näkemiseen vaikuttaa kirjainmerkin koon lisäksi sen luminanssikontrasti taustaan nähden. Lähellä katseen suuntaa näkökentässä ei saa olla kirkkaita valonlähteitä, häikäistyessään ihminen korjaa asentoaan esim. istumalla esim. vinosti ja nähdessään huonosti kurkottaa päätään kohti näyttöä. Näyttö ja näppäimistö tulee sijaita siten, ettei valaistuksesta synny heijastumia näytölle tai näppäimistölle. Näytön ja oheislaitteiden säädöt Laitteiden ominaisuuksiin ja säätöjen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Työntekijän tulee säätää näyttö itselle sopivaan katselukulmaan ja hyvälle näkö- ja työetäisyydelle. Etäisyys riippuu näytön kirjainten koosta ja yksilön näkökyvystä. Näyttöä, jota katsot, yläreuna ei saisi sijaita silmien vaakatasoa korkeammalla. Jotta näkeminen on vaivatonta, merkkien on oltava selvärajaisia ja -muotoisia sekä riittävän suuria. Merkkien paksuutta ja kokoa voi säätää. Kirkkauden sekä merkkien ja taustan välistä kontrastia tulee säätää itselle sopivaksi, etteivät silmät kuormitu tarpeettomasti. Tutkimukset vahvistavat, että on yhteyksiä myös oireiden ja ohjelmien osaamisen välillä. Tietokoneen käytön osaamattomuus aiheuttaa stressiä, jolla on yhteyttää lihasjännityksiin. Ergonomia-ohjauksen rinnalla tulee kiinnittää huomiota myös tietokoneen käytön koulutukseen. Aineistotelineen tulee olla tukeva ja työhön sopiva. Mikäli papereita käännellään ja selataan toistuvasti, sopiva teline sijaitsee työpöydällä siten, että kättä voi tukea pöytään tai tuolin käsinojaan selailtaessa. Mikäli katsotaan paperilla olevia tietoja jatkuvasti, sopiva aineistotelineen paikka on lähellä näytön korkeutta. Tällöin niskan asento ja katseen suunta ovat mahdollisimman hyvät. Hyvässä työasennossa istuen: jalat ovat tukevasti lattialla työtuolin selkänoja tukee ristiselkää näyttö on kohtisuoraan edessä, käyttäjälleen sopivalla etäisyydellä ja katseen vaakatason alapuolella kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin, jolloin hartiat ovat rentoina On hyvä tiedostaa, että ei ole olemassa vain yhtä oikeaa työasentoa. Työasentoa vaihtamalla ja liikkumalla, nousemalla välillä ylös, sekä liikuntaelimistö että myös näkeminen kuormittuvat tasaisemmin kuin staattisessa istumatyössä näytön äärellä. Muistathan päivittää sähköpostitietosi. Saat tuoretta tietoa sähköpostilla. tukee Suomen Migreeniyhdistyksen toimintaa 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Päänsärkylehti 1_2010 banneri.in :58:15

15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Niskat kouluun Niskat jumissa ja päätä särkee. Yksi keino korjata erityisesti päätetyön kumartamaa niskaa, oikaista pään asentoa ja helpottaa särkyä on niskalihasten voimistaminen. Marraskuussa DBC niskaklinikalla alkoi viiden harjoituskerran sarja, jonka tavoitteena oli opastaa niska-hartiaalueen tärkeimpien tukilihasten aktivaatioja hallintaharjoitteiden sekä liikkuvuusharjoitteiden turvallinen suorittaminen. Kurssille osallistuivat vantaalaiset Pirkko, 62 ja Kati, 39, molemmat päätteellä työtä tekeviä, aktiivisia ja monipuolisia liikkujia, joille migreeni kuitenkin on asettanut rajoituksia. Olen aina ollut aktiivinen liikkumaan ja kokeilemaan eri lajeja. Muutama vuosi sitten kuitenkin kuntoni romahti, kun migreeni muuttui krooniseksi. Sitä kesti 1,5 vuotta ennen kuin minulle sopiva estolääke löytyi ja migreeniputki saatiin katki. Nyt olen pikkuhiljaa saanut kuntoa taas ylöspäin vaikka minulla on pitkä matka vielä hyvään kuntoon. Sopiva liikunta auttaa minulla päänsärkyyn, mutta saan olla tarkkana lihasharjoitteiden kanssa, etten saa niskaani jumiin ja sen myötä päänsärkyä / migreeniä, kertoo Kati. Pirkko on ollut neurologin hoidossa jo 70-luvulla ja nyt uudelleen 2005 lähtien: kokeiltuna on akupunktio, Botox, eri estolääkityksiä, fysioterapia, hermoratahieronta, osteopatia. Muutama poissolopäivä vuodessa tulee, pillereitten voimalla olen voinut elää normaalia elämää. Kaikessa on otettava migreeni huomioon, se rajoittaa kyllä elämää. Kun on muutama täysin särytön päivä, se tuntuu ihmeeltä. Kokeilen ihan mitä tahansa, jotta saan avun, hän sanoo. Mistä motiivi kurssille? Haluan kehittää itseäni ja lihaksiani oikein, sekä koska kärsin melko usein niskajännityksestä johtuvasta päänsärystä työpäivän lopussa. Migreeni minulla on suhteellisen hyvin hallinnassa tällä hetkellä ja yleensä osaan ennakoida migreenikohtaukset niin, että saan ne heti katki ottamalla särkylääkkeen. En pidä päänsärkyä / migreeniä enää invalidisoivana, mutta koen että päänsärky rajoittaa arki-iltoja ja jaksamistani liikaa, toteaa Kati. Halusin kiinnittää huomiota oikeisiin työasentoihin ja ryhtiin sekä oppia tekemään minulle oikeita harjoitteita oikealla intensiteetillä. Teen helposti kaiken ns. täysillä ja siinä on ollut ja on edelleen minulle paljon opettelemista, kuinka pieniä minulle sopivat liikkeet voivat olla. Odotukseni niskakoulusta oli, että saan sieltä motivaatiota ja minulle sopivia ohjeita niskan / ryhdin hallintaan, Kati jatkaa. Mitä kurssilla tapahtuu? Tunneilla edetään asia kerrallaan, ensimmäisen kerran ta- 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Niskat ko Pirkko ja Kati ovat saaneet hyvät ohjeet ja jatkavat itselleen sopivimpien harjoitteiden tekemistä kotona. voitteena on ymmärtää hyvän ryhdin ja asennon perusteet. Toisella kerralla harjoitellaan tukilihasten käyttöä liikkeen aikana. Kolmannella keskitytään liikkuvuusharjoitteisiin ja kahdella viimeisellä tukilihasten hallinnan säilyttämiseen kuormituksen kasvaessa ja toiminnallisissa harjoitteissa, kertoo kurssin vetäjä, fysioterapeutti Tiina Laiho DBC-klinikalta. Tiina on erikoistunut huimaus- ja päänsärkypotilaiden ohjaukseen. Yllättävintä ehkä on se, miten pienistä liikkeistä oli kysymys, vaikka kokemusta oli Pilateksesta ja joogasta. 40 vuoden kuntosaliharjoitteu on antanut vähän erilaisen tavan käyttää lihaksia, sanoo Pirkko. Katille valkeni heti kuinka hän oli tehnyt liian suurilla liikeradoilla harjoitteita vaikka oli jo aikaisemmin tiedostanut että liikkeet voivat olla hyvinkin pieniä. Muistan melko hyvin mitä ensimmäisellä tunnilla tapahtui, sillä se oli mielestäni minulle tärkein tunti. Olen käynyt useamman kerran fysioterapiassa opettelemassa erilaisia liikkeitä ja miettinyt muutenkin paljon minkälainen liikunta ja liikkeet sopivat omaan kuntoutusohjelmaani kulloisenkin tarpeen mukaan, mutta ensimmäisellä tunnilla sain mielestäni tärkeää lisäoppia ja ymmärrystä, sanoo Kati. Ensimmäinen niskakoulu tuntui hieman vaikealta, koska opettelemamme liikkeet olivat niin pieniä, että aluksi oli sellainen olo, etten oikeasti tehnyt mitään vaikka teinkin liikkeen ohjeiden mukaan. Seuraavana päivänä minulla taisi olla niska/ yläselkä kipeä ja melko paha päänsärky koko päivän. Koulun edetessä liikkeet isonivat ja samalla koulu mielestäni muuttui helpommaksi. Pirkko ja Kati ovat saaneet hyvät ohjeet ja jatkavat itselleen sopivimpien harjoitteiden tekemistä kotona. DBC-klinikka järjestää 4 6 kk kuluttua kolmen kerran kertausklinikan, jolloin on mahdollista kontrolloida opitut harjoitteet ja opastaa myös voimaharjoittelua hallintaharjoitteiden lisäksi. Kurssilla opittua voi liittää omaan, muuhun kunto-ohjelmaan. Esimerkiksi Kati on löytänyt itselleen muitakin sopivia liikuntamuotoja: Pilates on minulle yksi ehdoton liikuntamuoto. Sen lisäksi kävely/sauvakävely auttaa rentoutumaan ja monipuolinen liikunta yleensäkin auttaa, koska se alentaa stressiä ja saa aikaan hyvän olon. Vaikka Pirkko ja Kati ovat aktiiviliikkujia, niskaharjoitekurssille voi osallistua ilman mitään liikuntataustaa. Tämä on yksi hyvä tapa innostua kokonaisvaltaisempaan itsestä huolehtimiseen, sano Tiina. MH Migreeniyhdistyksen löydät internetistä ja Facebookista. tukee Suomen migreeniyhdistyksen toimintaa 1/2010 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Tarja Suomalainen, LL, neurologian erikoislääkäri Pitäisikö migreenipotilaan välttää nauramista? Yhtäkkinen ja ohimenevä päänsärkykohtaus voi laueta erilaisista ponnisteluista, kuten yskiminen, kuorsaaminen, niistäminen, liikunta ja orgasmi. Tälläisista päänsäryistä käytetään yhteisnimitystä ponnistuspäänsärky (exertional headache, EH). Sen mekanismi on toistaiseksi epäselvä, mutta yleisin selitys on ohimenevä ja palautuva kallonsisäisen paineen nousu. Donnet on esittänyt myös vaihtoehtoisen hypoteesin, jonka mukaan päänsärky johtuisi laskimoahtauman aiheuttamasta kohonneesta laskimopaineesta. Nauramisen laukaisema migreenikohtaus on kuvattu vain muutamissa tapausselostuksissa, mutta se voidaan lukea näihin EH päänsärkytyyppeihin. Tutkija kuvasi posterissa potilastapauksen, jossa potilaan migreenikohtaus laukesi lähes pelkästään silloin, kun hän purskahti nauruun. Kyseinen henkilö oli muuten terve, paitsi hänellä oli reilu ylipaino (BMI 35). Veri- ja selkäydinnestenäytteet olivat normaalit. Pään magneettikuvassa ei todettu poikkeavaa aivokudoksessa, ei rakenteellista muutosta kallonpohjassa, ei laskimoahtaumaa eikä laskimotukosta. Laskimonseinämässä nähtiin kookkaat Pacchionin granulat, joiden yhteyttä yhdessä ylipainon kanssa tähän oireyhtymään spekuloitiin. Kommentti: Odottakaamme lisää tietoa tästä erikoisesta migreenitriggeristä. En ainakaan vielä olisi ehdottamassa, että päänsärkypotilaat lakkaisivat nauramasta pikemminkin päinvastoin. Laughing headache: a new case report and literature review. P. Giraud, Ranska Liikunta migreenin estohoitona Ruotsalais-norjalainen tutkimusryhmä halusi selvittää liikunnan merkityksen migreenin estohoitona. Tässä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa tutkittiin 91 potilasta, jotka saivat 2 8 migreenikohtausta kuukaudessa. Heidät arvottiin kolmeen eri ryhmään, joista yksi ryhmä treenasi spinningpyörällä 3 kertaa viikossa 40 minuutin ajan, toinen ryhmä kävi ohjatussa rentoutusryhmässä kerran viikossa ja toteutti CD:n avulla päivittäisen rentoutusohjeman kotona ja kolmas ryhmä käytti topiramaattia estohoitona ilman liikuntahoitoja. Tutkimuksessa seurattiin 12 viikon ajan kohtausten tiheyttä ja voimakkuutta, särkypäivien lukumäärää, akuuttilääkityksen tarvetta, elämänlaatua ja hapenottokykyä. Seurantatutkimus toteutettiin vielä 3 ja 6 kk kuluttua Tutkimuksessa todettiin, että migreenikohtausten määrässä ei ollut eroja eri ryhmien välillä. Kivun lievittyminen oli merkittävin topiramaattiryhmässä, hapenottokyky parani eniten liikuntaryhmässä. Muissa mitatuissa asioissa ei ollut eroa. Haittavaikutuksia oli ainoastaan topiramaattiryhmässä, 33 %:lla potilaista. Kommentti: Liikunnasta ja rentoutumisesta voi saada lisäapua migreenin hoitoon etenkin, jos ei hyödy lääkehoidosta tai ei halua käyttää päivittäistä estolääkitystä. Ja liikunta on hyväksi muutenkin. Exercise as migraine prophylaxis - a randomized controlled study using relaxation and topiramate as controls. E.Varkey, Å.Cider, J Carlsson, M. Linde Ruotsi ja Norja Liittyykö migreeniin lisääntynyt diabeteksen, korkean kolesterolin ja aivoverenkiertohäiriön riski? Migreeniin on eri tutkimuksissa liitetty suurentunut riski aivoverenkiertohäiriöihin, sydänsairauksiin ja laskimotukoksiin sekä valtimosairauksien riskitekijöihin kuten verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli. Tässä tutkimuksessa seurattiin 9 vuoden ajan (CAMERA-1 tutkimuksesta) sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmaantuvuutta 229 migreenipotilaalle ja 95 ei-migreeniä sairastavalle kontrollipotilaalle. Potilaat tutkittiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla ja lääkärin tutkimuksella. Pitkäaikaisseurannan perusteella alkoholin käyttö ja tupakointi eivät eronneet ryhmien välillä. Kliinisessä tutkimuksessa, painossa (BMI) tai verenpaineessa ei todettu eroja. Diabetes oli kehittynyt 9 %:lle migreenipotilaista (2 % verrokeista), kohonnut kolesteroli 29 %:lle (18 %). Sydämen rytmihäiriöitä, hyytymissairaus, keuhkoembolia, sydäninfarkti, angina pectoris ja ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä (TIAkohtaus) esiintyi saman verran eri ryhmissä. Vakavampia verenkiertohäiriöitä (stroke) oli 5 % migreenipotilailla ja 0 % kontrolleilla. Migreenipotilailla on tämä tutkimuksen perusteella vuosien kuluessa suurentunut taipumus sairastua diabetekseen, korkeaan kolesteroliin ja vakavampaan aivoverenkiertohäiriöön. Prevalence of diabetes, hypercholesterolemia and clinical stroke in migraine patients after 9 years follow-up: results of the population-based camera-2 study. H.Koppen Hollanti 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Glukoosimetabolian ja migreenin yhteys Migreenipotilailla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu muutoksia glukoosiaineenvaihdunnassa ja insuliiniherkkyydessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhteyttä glukoosiaineenvaihdunnan ja migreenin välillä muuten terveillä migreenipotilailla. Tutkimuksessa oli mukana 64 kohtauksittaista migreeniä sairastavaa, 33 kroonista migreeniä sairastavaa ja 23 kontrollia. Tutkittavilla ei ollut ylipainoa, verenpainetautia eikä diabetesta. Migreenin estolääkitystä ei ollut käytössä. Kyselykaavakkeella kartoitettiin 3 perättäisenä ei-päänsärkypäivänä tutkittavien syömä kokonaisenergiamäärä ja hiilihydraatit. 12 tunnin paaston jälkeen tehtiin 5-tunnin sokerirasitus. Veren glukoosi ja insuliinipitoisuudet määritettiin tunneittain ja oireet kirjattiin. Insuliini-resistenssi ja metabolinen oireyhtymä poissuljettiin. Tulosten analysointi osoitti, että kohtauksittaista migreeniä sairastavilla itse valitun ravinnon kokonaisenergia ja korkean glykeemisen indeksin (GI) omaava hiilihydraattien määrä oli merkittävästi korkeampi kuin muilla. Sokerirasituskokeen jälkeen verensokeri pysyi korkeammalla sekä kohtauksittaista että kroonista migreeniä sairastavilla. Sokerirasituksen aikana migreenipotilailla oli enemmän subjektiivisia hypoglykemia-oireita, vaikka laboratoriokokeessa ei hypoglykemiaa todettukaan. Oireet eivät korreloineet glukoosi- tai insuliinipitoisuuteen. Paaston jälkeinen sokerirasitus ei provosoinut päänsärkyä. Yhteenvedossa todettiin, että kohtauksittaista migreeniä sairastavilla oli taipumus valita ruokavalioonsa korkeamman glykeemisen indeksin sisältäviä hiilihydraatteja ja suurempi kokonaisenergiamäärä, mikä voi altistaa myöhemmin insuliiniresistenssiin ja diabetekseen. Glukoosipitoisuus pysyy migreenipotilailla korkeammalla viitaten heikentyneeseen insuliinivasteeseen. Kommentti: Tämä tutkimustulos tukee migreenipotilaiden havaintoa, että hiilihydraattiniukka ruokavalio tai matalamman GI:n omaavan hiilihydraatin valinta voi helpottaa migreeniä. Postprandial, but nor fasting insulin secretion is augmented in migraine. Are migraineurs at high risk for future insulin resistance syndrome? Z.O.Siva, Turkki Paraneeko migreeni vaihdevuosien jälkeen? Naisten migreenin vaikeus vaihtelee koko hedelmällisen iän aikana. Päänsärky voi käyttäytyä eri tavoin murrosiässä, kuukautiskierron, raskauksien ja imetyksen aikana. Migreenin esiintyvyys vähenee iän myötä. Vaihdevuosien yhteydessä migreeni saattaa helpottaa, pahentua tai pysyä muuttumattomana Toistaiseksi ei ole selvää kuvaa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat migreenin käyttäytymiseen vaihdevuosien yhteydessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin haastattelututkimuksella migreenin käyttäytymistä ja siihen liittyviä seikkoja ennen ja jälkeen menopaussin. 367 vaihdevuodet ohittanutta naista tutkittiin. Näistä 291 naisella oli ollut luonnollinen menopaussi, 76 naisella kirurgisen toimenpiteen seurauksena. Luonnollisen menopaussin jälkeen 16,5 %:lla naisista migreeni helpottui, 83,5 %:lla migreeni paheni tai ei muuttunut. Niistä naisista, jolla migreeni helpottui, 91,7 %:lla migreeni oli aiemmin esiintynyt kuukautisten aikaan. Naisista, joilla migreeni paheni tai ei muuttunut, vain 71,6 %:lla migreeni oli aiemmin liittynyt kuukautiskiertoon. Suurimmalla osalla migreenin käyttäytyminen vaihdevuosina noudatti samaa kaavaa kuin äidillä. Kommentti: Migreeni ei useinkaan pääty vaihdevuosiin, vaikka usein niin odotetaan. Jos migreeni on vahvasti kuukautisiin liittyvä, vaihdevuodet voivat tuoda helpotusta päänsärkyihin. Jos mahdollista, kannattaa myös kysäistä äidiltä, miten hänen migreeninsä käyttäytyi. Predictive factors of migraine outcome in postmenopausal women. L.Savi, Italy D-vitamiini ja migreeni D-vitamiinipitoisuudet on todettu mataliksi useissa kroonisissa kiputiloissa kuten tukirankaperäiset kivut, fibromyalgia ja diabeettinen neuropatia. Useissa tutkimuksissa on myös todettu D-vitamiinilisän helpottavan kroonisia kiputiloja. Dallasilainen kipuklinikan tutkijaryhmä halusi selvittää onko päänsärkypotilaiden ja muiden kipukroonikoiden välillä eroja D-vitamiinipitoisuuksissa. Tutkimuksessa määritettiin D-vitamiinipitoisuudet 55 migreeni- ja päänsärkypotilaalta ja 45 muulta kipupotilaalta, joilla ei ollut päänsärkyjä (mm fibromyalgia, reumakipuja, hermoperäisiä särkyjä). Tuloksena todettiin, että migreenistä ja kroonisesta päänsärystä kärsivillä (joista 15 %:lla oli myös muita kiputiloja) D-vitamiini pitoisuus oli 26,3 ng/ ml. Muilla kipupotilailla pitoisuus oli 25,2 ng/ml. Tutkimuksen perusteella D-vitamiinipitoisuudet ovat matalat sekä migreeniettä muilla päänsärkypotilailla ja ovat verrattavissa muiden kroonisten kipupotilaiden pitoisuuksiin. Toinen amerikkalaistutkimus kartoitti samaa asiaa päätyen samaan lopputulokseen. Tässä tutkimuksessa taustana oli havainto, että migreenin esiintyvyys korreloi pohjoisempiin leveysasteisiin ja kylmään ilmastoon. Mitä kauempana päiväntasaajasta, sitä enemmän esiintyy migreeniä. Syyksi tähän on arveltu vähäistä valon määrää ja matalaa D-vitamiinipitoisuutta. Kommentti: Keskustelu D-vitamiinin tarpeesta Suomen oloissa on vellonut kiivaana muutaman vuoden. D-vitamiinipuutoksen merkityksestä kivun aiheuttajana ja mahdollisena hoitomuotona tulee saada vielä lisätutkimuksia ennen kuin D-vitamiinista voi antaa täsmällisiä hoitosuosituksia kivun hoidossa. Vitamin D levels in migraine and headache patients compared with pain patients. J.C.Krusz, USA Vitamin D levels in chronic migraine. L Norris, Usa Tutkimustulokset on julkaistu postereina: 2nd European Headache and Migraine Trust, International Congress, Nizza 2010 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Juhana Riskala Toimitusjohtaja, Labema Oy Uutta tutkimustietoa ruokayliherkkyydestä ja migreenistä Yorkin yliopiston ja York Laboratoriesin Englannissa julkaisemien uusien tutkimuksen mukaan ruokayliherkkyyksiä aiheuttavien ruokaaineiden tunnistaminen ja eliminointi ruokavaliosta voi auttaa taistelussa migreenioireita vastaan. Iso-Britannian allergiayhdistyksen avulla toteutetussa laajassa tutkimuksessa käytettiin ELISA-menetelmään perustuvaa IgG-vasta-ainetestiä (York Laboratories) ruokayliherkkyyksien tunnistamiseksi. Testin osoittamat ruoka-aineet poistettiin ruokayliherkkyydestä kärsivien henkilöiden ruokavaliosta kolmeksi kuukaudeksi. Ruokayliherkiksi todetuista 5000:stä koehenkilöstä 76 % ilmoitti oireidensa vähentyneen keskinkertaisesti tai paljon testitulosten avulla tehdyn ruokavaliomuutoksen seurauksena. Tutkimukseen osallistuneista neurologisista oireista kärsivistä koehenkilöistä 78 % ilmoitti oireensa vähentyneen. Vastaavia tuloksia on saatu viime vuosina myös muissa migreenipotilaiden kanssa toteutetuissa tutkimuksissa. Ruokayliherkkyydellä tarkoitetaan ei-allergista viivästynyttä reaktiota ruoka-aineisiin. Ruokayliherkkyys voi aiheuttaa monenlaisia oireita kuten suolisto-, iho- ja hengitysoireita, päänsärkyä, nivelkipuja sekä mielialaoireita. Oireita aiheuttavien ruoka-aineiden tunnistaminen on usein vaikeaa koska reaktiot tapahtuvat useiden tuntien tai jopa päivien viiveellä. Ruokayliherkkyyttä ei tule sekoittaa ruoka-allergiaan, joka on helpommin yhdistettävissä tiettyihin ruoka-aineisiin ja aiheuttaa usein vakavampia, tavallisesti lähes välittömiä oireita. Iso-Britanniassa on arvioitu, että jopa 45 % ihmisistä kärsii ei-allergisesta ruokayliherkkyydestä. Suomessa vastaavia ar vioita ei ole saatavilla. Asiantuntijoiden mukaan ruokaperäiset terveysoireet ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Suomessa ruokayliherkkyyksiä selvittäviä IgG-vasta-ainetestejä voi saada mm. yksityisten ravintoterapeuttien kautta tai sivustolta: Lisätietoa ruokayliherkkyydestä ja sen testaamisesta: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti