KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA 1990

Transkriptio

1 KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA 1990 Katri Hiltunen Joulukuu 2008 Kuopion kaupunki / Talous- ja strategiapalvelu Erillisselvitykset ER ISSN

2 2

3 3 ESIPUHE Kuopion työpaikat alueittain ja kaupunkirakenteen vyöhykkeittäin vuonna 2008 ja muutos vuodesta selvitys on jatkoa Kuopion kaupunkirakenteen suuren muutoskaaren kuvaamiselle. Kuopion yleiskaavoituksessa on jo 1990-luvun alkupuolelta saakka tarkasteltu kaupunkirakennetta ns. vyöhyketarkastelun avulla. Vyöhyketarkastelussa erityyppisiä asuntoalueita kuvataan kaupunkirakenteen järjestelmien avulla (jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki) ja tässä selvityksessä tarkastelu on ulotettu myös työpaikkojen, työpaikka-alueiden ja toimialojen kehityksen kuvaamiseen. Selvityksessä tarkastellaan ja kuvataan työpaikkojen sijoittumisen nykytilannetta ja verrataan tilannetta vuosiin 2000 ja Loppuosassa ovat Kuopion työpaikka-alueiden lyhyet kuvaukset liitteenä. Työpaikkojen vyöhyketarkastelu palvelee kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta ja elinkeinoalueiden suunnittelua. Työpaikkojen sijoittumista kaupunkirakenteessa on erittäin hyödyllistä tarkastella mm. tulevien yritys- ja työpaikka-alueiden suunnittelua kuten myös vanhojen alueiden kehittämistä ja täydennysrakentamista silmälläpitäen. Tätä selvitystä ei ole laadittu pelkästään Kuopion tarpeisiin, vaan se liittyy valtakunnalliseen ympäristöministeriön koordinoimaan ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan ( ) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Hankkeen tavoitteena on työssä mukana olevien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen autoriippuvuuden piirteiden analyysi, kehitystrendien hahmottaminen ja mm. palvelujen ja työpaikkojen sijoittumisen toimintalogiikan tutkiminen erilaisten tapaustutkimusten avulla. Työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen tutkiminen on hankkeen mittavin tutkimusosio. Selvityksen tiedot ovat lähtöisin Kuopion kaupungin toimipaikkarekisteristä. Paikkatietoperusteinen kuntarekisteri mahdollistaa työpaikkojen tarkastelun alueittain ja kaupunkirakenteen vyöhykkeittäin. Vastaavaa aineistoa ei ole saatavilla Kuopion seudun muista kunnista, minkä vuoksi tämä tarkastelu rajoittuu pelkästään Kuopion kaupunkialueelle. Alueittaisia vertailuja eri vuosien välillä voidaan pitää suuntaa-antavia, sillä vuosien 1990 ja 2008 tilastointitavat eroavat jonkin verran toisistaan. Vuonna 1990 koko- ja osa-aikaiset työpaikat tilastoitiin erikseen ja vain kokoaikaiset työpaikat jaettiin alueille, kun taas vuonna 2008 molemmat on käsitelty samassa tilastossa ja viety alueille. Selvitys on saatavissa ja luettavissa (pdf) Kuopion kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen, Talous- ja strategiapalvelu -yksikön internet-sivuilta, osoitteesta: / virastot ja laitokset/ Hallinto- ja kehittämiskeskus / Talous- ja strategiapalvelu / raportit. Kuopiossa, joulukuussa 2008 Katri Hiltunen

4 4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 5 2. KUOPION TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE 6 3. KUOPION TYÖPAIKAT KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEILLÄ Kaupunkirakenteen vyöhyketarkastelu Kaupunkirakenteen kansalliset kehittämishankkeet Vyöhykkeiden ominaispiirteitä ja Kuopion vyöhykkeet Kuopion työpaikat vuosina 1990, 2000 ja Keskusta (vyöhyke 1) Keskustan lähivyöhyke (vyöhyke 2) Joukkoliikennekaupunki 17 Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla (vyöhyke 3) 18 Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla Autokaupunki 19 Työpaikat autokaupungin asuntoalueilla (vyöhykkeet 4 ja 5) 20 Työpaikat autokaupungin työpaikka-alueilla ERÄIDEN TOIMIALOJEN TARKASTELUA Teollisuus Kauppa Liike-elämän palvelut YHTEENVETO 30 LÄHTEET 32 KARTAT KARTTA 1. Kuopion työpaikat alueittain vuonna 2008 (1.1.) 9 KARTTA 2. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet (asutusrakenne) 12 KARTTA 3. Teollisuuden työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 33 KARTTA 4. Kaupan työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 34 KARTTA 5. Liike-elämän palvelutyöpaikat vuonna 2008 (1.1.) 35 KARTTA 6. Koulutuksen työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 36 KARTTA 7. Kuopion kaupunkirakenne 2008 (1.1.) asuminen ja työpaikka-alueet 38 KUOPION TYÖPAIKKA-ALUEIDEN PROFIILIT Ydinkeskusta Satama Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari Itkonniemi Kelloniemi-Likolahti Kuopion tiedepuisto Iloharju-Volttikatu-Särkiniemi Neulamäki Kolmisoppi Levänen Kettulanlahti Sorsasalo Etelä-Kuopion yrityspuisto ja Matkus 48

5 5 KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA JOHDANTO Kaupungin kasvun myötä Kuopion kaupunkirakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana pienestä jalankulkukaupungista monitahoiseksi jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungiksi. Autokaupungistuminen on ollut nopeaa ja etenkin ajanjaksolla autojen määrä lisääntyi erityisen nopeasti (Kosonen, 2006). Myös 1990-luvun laman jälkeen ajoneuvokanta ja autoliikenne lisääntyivät molemmat aina vuoteen 2007 saakka Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan (AKE, 2008). Vuosien mittaan autoistumiskehitys on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen, jossa työpaikka-alueiden asema on myös vähitellen muuttunut. Viime vuosikymmeninä elinkeinojen rakennemuutos ja voimakkaasti kehittyneet kasvualat ovat vaikuttaneet yritysten sijoittumiseen ja työpaikka-alueiden uudistumiseen ja tämä muutos on väistämättä heijastunut kaupunkirakenteeseen monin tavoin. Kuopiolaisten yritysten ja työpaikkojen sijoittumisessa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen viidentoista vuoden aikana. Keskustan vahva asema on säilynyt, mutta yhä suurempi osa kaupungin työpaikoista sijaitsee nykyään keskustan ulkopuolella, työpaikkakeskittymissä, pääväylien varsilla tai niiden solmukohdissa. Useat yritykset tukeutuvat toiminnoissaan autoliikenteeseen ja sijoittuvat autokaupungin tyyppisesti pääväylille näkyville ja helposti autolla saavutettaviin paikkoihin. Alueen logistiset yhteydet ovat tärkeät yritysten sijoittumispäätöksiä tehdessään. Erilaiset kauppakeskittymät ja hypermarket-alueet ovat yleistyneet, ja mm. tilaa vievä erikoiskauppa on siirtynyt yhä enemmän niihin kaupungin keskustasta. Kaupan suuryksiköt ja keskittymät kilpailevat ydinkeskustan kanssa asiakkaista ja kaupallisesta asemasta yhä voimakkaammin tänä päivänä. Yritysten keskittyminen voi olla luonteeltaan ns. monipuolista keskittymistä (laaja joukko toimintoja ja yrityksiä hyvin monilta erilaisilta toimialoilta) tai erikoistumista (yritykset hyötyvät toisistaan ja toiminnot samankaltaisia) ja tämä keskittymisen luonne vaikuttaa yrityksen sijaintiin. Uusia sijoittumisratkaisuja arvioidessaan yritykset tutkivat alueen markkinoiden kokoa (väestönmäärä) sekä ostovoiman mahdollisia siirtymiä. Kuopiossa työpaikkojen alueellinen sijoittuminen on jatkuvassa muutoksessa. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata työpaikkojen alueellista sijoittumista nykyisin, mutta myös sijoittumisen muutoksia ajassa. Tarkastelussa verrataan nykyistä vuoden 2008 tilannetta vuoteen 1990, jolloin mm. hypermarketteja ei vielä Kuopiossa ollut luvulla taloudellisen laman myötä työpaikkojen määrä väheni rajusti ja vuodesta 1994 lähtien työpaikkakehitys on ollut jatkuvasti ja tasaisesti kasvava. Viime vuosina Kuopion työpaikkamäärä on lisääntynyt keskimäärin työpaikalla/vuosi, työpaikat sijoittuvat melko tasaisesti eri puolille kaupunkia ja suurin kasvu on tullut Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, eteläisen moottoritien ympäristöön sekä uudistuville työpaikka-alueille.

6 6 2. KUOPION TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2008 alussa. Yrityksiä oli noin kpl ja toimipaikkojen määrä oli noin kpl luvulla työpaikat ovat lisääntyneet yhteensä työpaikkaa. Maa- ja metsätaloutta (A) ja teollisuutta (D) lukuun ottamatta kaikilla muilla toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet liike-elämän sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja suhteessa kasvu on ollut voimakasta myös rakentamisen toimialalla. Teollisuudessa työpaikat ovat vähentyneet nettona noin 560 työpaikalla vuosina Työpaikkojen väheneminen on ollut seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta, jossa alan toimintoja on rationalisoitu ja keskitetty, mutta myös ulkoistettu alihankintoina ostettavaksi. Osittain työpaikkoja on vähentänyt myös tilastointi 1. Metsä-, tekstiili- ja elintarviketeollisuuden aloilla työpaikkojen määrä on vähentynyt ja tilalle on tullut metalliteollisuuden kone-, laite- ja kulkuneuvotuotannon työpaikkoja lisää. Liikevaihdolla mitattuna kasvu on ollut 2000-luvulla voimakkainta liike-elämän palveluissa (53 %), kun kaiken kaikkiaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut keskimäärin 35 prosenttia. Teollisuudessa liikevaihdon kasvu on ollut 21 prosenttia, kaupassa 38 prosenttia ja rakentamisessa 31 prosenttia Työpaikkakehitys Kuopiossa vuosina (1.1.) Lähde: Kuopion Toimipaikkarekisteri Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen, palveluvaltainen ja vahvasti kotimaanmarkkinoille suuntautunut. Työpaikoista kymmenisen prosenttia on teollisuudessa. Vuosien mittaan etenkin palvelujen toimialarakenne on monipuolistunut: Tieto- ja hyvinvointiklusteri sekä liike-elämän palvelut ovat vahvistuneet työpaikkamäärillä mitattuna. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat jatkuvasti kasvava ala. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden merkitys elinkeinorakenteessa on edelleen reilu viidennes (21%) ja eniten liikevaihtoa kertyy kaupan toimialalla (36%). 1 Osa aiemmin teollisuuden toimialalle aiemmin tilastoiduista työpaikoista (esim. hallinto, logistiikka ja varastointi) on siirtynyt ostopalvelujen seurauksena tilastollisesti muille toimialoille.

7 7 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Työpaikat toimialoittain Kuopiossa 2008 (1.1.) 39 % Työpaikkoja yhteensä Maa- ja metsätalous % 2 % 11 % Teollisuus- energia- ja vesihuolto Rakentaminen % 7 % 16 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7128 Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 8344 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne Lähde: Kuopion kaupungin yritys- ja toimipaikkarekisteri Työpaikkamuutos toimialoittain (työpaikkaa) Kuopiossa v (1.1.) Työpaikkakasvu yhteensä noin työpaikkaa Liike-elämän palvelut (K) Terv.huolto ja sos.palvelut (N) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Koulutus (M) Julkinen hallinto, maanpuol.(l) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) Rahoitustoiminta (J) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) Maa- ja metsätalous, kalatalous (A-B) Teollisuus (D) Lähde: Kuopion kaupungin toimipaikkarekisteri

8 8 KUOPION TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN VUOSINA 1990, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa -% osuudet Toimiala AB Maa-, riista-, kala- ja metsätalous D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut Toimiala tuntematon Huom! Vuonna 1990 osa-aikaiset työpaikat tilastoitiin erikseen ja tässä tarkastelussa ne on jyvitetty alueille kokopäiväisten osuuksilla. Kuopion työpaikat alueittain vuosina 1990 ja 2008 ja muutos (- %) vuodesta 1990 (1.1.) Keskusta -10 % Kuopion tiedepuisto Moottoritien varsi + 72 % + 64 % Koillinen alue Haapaniemi Petonen ja muut eteläiset asuntoalueet + 12 % % Puijonlaakso-Niuva-Rypysuo Sorsasalo Julkula-Päiväranta + 78 % - 19 % Edellisessä kuvassa on esitetty Kuopion työpaikkojen jakautuminen alueille vuosina 1990 ja 2008 sekä suhteellinen muutos prosenttiluvuin. Samat aluekokonaisuudet on esitetty myös seuraavan sivun kartassa 1. Eniten työpaikkamäärä on lisääntynyt viime vuosina Kuopion tiedepuiston alueella sekä eteläistä moottoritietä ympäröivällä vyöhykkeellä. Myös eteläisen kaupunkialueen asuntoalueilla ja Etelä-Kuopion yrityspuiston alueella työpaikkakasvu on ollut voimakasta kaupungin kasvun myötä.

9 Kartta 1. Kuopion työpaikat alueittain vuonna 2008 (1.1.) 9

10 10 3. KUOPION TYÖPAIKAT KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEILLÄ 3.1. Kaupunkirakenteen vyöhyketarkastelu Kuopiossa, kuten kaikissa nykyajan kaupungeissa, on jalankulkukaupungin, joukkoliikennekaupungin ja autokaupungin tyyppistä kaupunkirakennetta. Näitä kaupunkirakenteen eri tyyppejä on tarkasteltu jo useita vuosia ns. vyöhykemallin avulla. Vyöhyketarkastelussa analysoidaan ensisijaisesti asutusrakennetta, mutta myös muuta kaupunkialuetta (mm. työpaikka-alueita ja välialueita) voidaan tarkastella lähes samalla tavoin. Kuopion työpaikoista suuri osa sijoittuu jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkiin, mutta viime vuosina on yhä suurempi osa uusista työpaikoista sijoittunut autokaupungin periaattein kauemmaksi keskustasta ja hyvistä bussilinjoista. Vyöhyketarkastelu on ollut mukana Kuopion yleiskaavassa ja kaupunkirakenteen kehittämistyössä jo 1990-luvun alkuvuosista saakka. Sen mukaan kaupunkirakenteessa on tunnistettavissa kolme erilaista järjestelmää (jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki) ja viisi vyöhykettä. Autokaupunki jakaantuu autoon tukeutuvaan ja autoriippuvaiseen vyöhykkeeseen. Autoon tukeutuvalta vyöhykkeeltä on jonkinlaiset joukkoliikenneyhteydet kaupungin keskustaan, mutta kotitaloudet käyttävät ensisijaisesti autoja liikkumiseen. Autoriippuvaiseksi vyöhykettä taas kutsutaan silloin, kun joukkoliikenneyhteydet ovat heikot tai niitä ei ole lainkaan, jolloin liikkumaan päästään vain autolla. Autoriippuvaisella vyöhykkeellä kotitalouksilla on käytössään useampia autoja. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet on koottu seuraavaan taulukkoon ja karttana ne on esitetty sivulla 12. (esim. Kosonen 1996 ja 1999) Kaupunkirakenteen erilaiset vyöhykkeet (5 kpl) 1. Jalankulkukaupunki Vyöhyke 1. = Keskusta Vyöhyke 2. = Keskustaa ympäröivät asuntoalueet Vyöhyke 2. = Työpaikka-alueet 1-2,5 km etäisyydellä keskustasta 3. Joukkoliikennekaupunki Vyöhyke 3. = Kerrostaloalueet Vyöhyke 3. = Työpaikka-alueet 4. Autokaupunki Vyöhyke 4. = Pientaloalueet Vyöhyke 4. = Työpaikka-alueet Vyöhyke 5. = Maaseutualueet Kaupunkirakenteen vyöhykkeet lomittuvat toisiinsa ja ovat osittain päällekkäisiä. Joukkoliikennekaupungin olemukseen kuuluu, että bussiliikenteen palvelutaso vaihtelee vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan. Vapaa-ajan liikkuminen, kulutustottumusten muutokset sekä arjen liikkumisen käytännöt vaihtelevat ja muuttavat jatkuvasti kaupunkirakenteelle asettuvia vaatimuksia. Vyöhyketarkastelun avulla saadaan paljon tietoa kaupunkirakenteen toimivuudesta, monipuolisuudesta tai yksipuolistumisesta sekä näistä muutoksista vuosikymmenten mittaan. Kaupunkirakenteen seuranta on tärkeää, jotta tuleviin muutoksiin osataan varautua ja vaikuttaa. Kaupunki voi olla rakenteeltaan parhaimmillaan hyvin monipuolinen, jolloin se tarjoaa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja asukkaiden päivittäisiin toimintoihin: työssäkäyntiin, asiointiin, liikkumiseen ja harrastamiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että autottoman keskusta-asujan on mahdollista helposti saavuttaa palvelujen lisäksi ympäröivä luonto ja virkistysalueet. Tai päinvastoin kauempanakin kaupungin keskustasta asuvilla on mahdollisuus selvitä arkiliikkumisesta ilman omaa autoa. Autoistuneessakin yhteiskunnassa monipuolinen kaupunkirakenne voi tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja kannustaa asukkaita liikkumaan ilman autoa, omaa terveyttä ja kestävää kehitystä edistäen ja ilmastonmuutosta hidastaen.

11 Kaupunkirakenteen kansalliset kehittämishankkeet Kaupunkirakenteen tarkastelussa vyöhykkeiden käyttö on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Kuopio on viime vuosina osallistunut kahteen kansalliseen suurten kaupunkien kaupunkirakennetta käsittelevään tutkimushankkeeseen. Toinen niistä on suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta koskeva verkostotutkimushanke KARA 2, joka alkoi Helsingin Tietokeskuksen koordinoimana vuonna KARA -hankkeessa vyöhyketarkastelua sovelletaan suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tarkasteluun. Toinen tuore yhteistyöhanke on vuonna 2006 käynnistynyt ympäristöministeriön tutkimusohjelman hanke Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Tämä hanke kuuluu ympäristöministeriön koordinoimaan ympäristöklusterin laajaan tutkimusohjelmaan: Ekotehokas yhteiskunta. Hanke toteutetaan vuosina ja sen tavoitteena on työssä olevien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen autoriippuvuuden piirteiden analyysi, kehitystrendien hahmottaminen ja mm. työpaikkojen sijoittumisen tutkiminen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat yhteensä 10 kuntaa/maakuntaliittoa sekä Teknillinen korkeakoulu/ytk Vyöhykkeiden ominaispiirteitä ja Kuopion vyöhykkeet Ensimmäiseen vyöhykkeeseen (kts. kartta 2.) sisältyy ydinkeskusta ja sitä ympäröivä ruutukaavaalue. Nämä ovat jalankulkukaupungin tyyppistä aluetta, joka Kuopiossa ulottuu noin kilometrin etäisyydelle torista. Alue on tiivistä kerrostaloaluetta, jossa asuu paljon nuoria, yksinasuvia ja ikääntyviä. Jalankulkukaupungissa autottomien talouksien määrä on suuri ja asuntokunnat ovat pieniä. Liikekeskusta on aikoinaan rakennettu jalankulkukaupungin periaattein, mutta nykyisin siellä on myös paljon auto- ja joukkoliikennekaupungin rakenteita. Jalankulkukaupunki erottuu selvästi muista vyöhykkeistä vähäisellä autojen määrällä asuntokuntaa kohden mitattuna. Toiseen vyöhykkeeseen kuuluvat keskustaa ympäröivät vanhat esikaupunkialueet. Suurin osa tämän vyöhykkeen pientaloista on rakennettu jo viime vuosisadan alkupuoliskolla ja kerrostaloasutus on pääosin 1960-luvulta. Vyöhyke on aikoinaan suunniteltu ja rakennettu jalankulkukaupungin tyyppiseksi alueeksi (Kosonen, 1996) ja vielä nykyisinkin siellä kävellään ja pyöräillään paljon. Väestönrakenne muistuttaa paljolti keskustan vastaavaa. Vyöhyke ulottuu noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kuopiossa tälle etäisyydelle sijoittuu myös muutamia sellaisia asuntoalueiden osia (Saarijärvi, Puijonlaakso), jotka lasketaan kuuluvaksi joukkoliikennekaupunkiin. Kolme työpaikka-aluetta (Kuopion tiedepuisto, Itkonniemi ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari) luetaan kuuluvaksi myös vyöhykkeeseen 2. Ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen ulkopuoliset Kuopion asuntoalueet ja työpaikka-alueet kuuluvat joko joukkoliikenne- tai autokaupunkiin. Joukkoliikennekaupunkia ovat kaikki asuntoalueiden kerrostaloalueet (vyöhyke 3) sekä niihin sormimaisesti liittyvät asunto-, työpaikka- ja palvelualueet. Vyöhykkeen tunnusmerkkinä ovat paikallisliikenteen merkitys asukkaiden arkiliikkumisessa ja myös bussien suuret käyttäjämäärät. Pientaloalueet (vyöhyke 4), maaseutualueet (vyöhyke 5) ja kaikki heikosti saavutettavat työpaikkaalueet kuuluvat autokaupunkiin, jota leimaa rakenteen tietty yksipuolisuus. Autokaupungin pientaloalueet sijaitsevat usein kaukana palveluista ja työpaikoista ja autoistumisaste on niillä korkea. Vyöhyke on kuitenkin hyvin heterogeeninen. Autokaupungissa on mm. joukkoliikennekaupunkiin läheisesti liittyviä alueita, jolloin palvelut ovat suhteellisen lähellä ja alueilla kulkee myös paikallisliikenteen linjoja. Näillä alueilla (autoon tukeutuvat alueet) perheet voivat tulla toimeen hyvin yhdellä autolla. Autokaupungissa on myös alueita, jotka eivät ole lainkaan saavutettavissa paikallisliikenteen 2 Hanke on luonteeltaan kumppanuushanke, jossa ovat mukana kaikki maamme suurimmat kaupungit/kaupunkiseudut sekä Kuopio. KARA-hanke sisältää useita osahankkeita kaupunkirakenteen tutkimukseen liittyen.

12 12 avulla (autosidonnaiset alueet) ja joilla perheet tarvitsevat yleensä vähintäänkin kaksi autoa. Autokaupungin taloudet ovat kooltaan keskimääräistä suurempia (noin 2-3 hlöä/talous) ja lapsiperheitä on paljon. Etäisyys paikallisliikenteen pysäkille on näillä alueilla yleensä pidempi kuin joukkoliikennekaupungin alueilla. Kartta 2. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet (asutusrakenne)

13 Kuopion työpaikat vuosina 1990, 2000 ja 2008 Kuopion työpaikoista noin 60 prosenttia sijoittui vuoden 2008 alussa jalankulkukaupungin vyöhykkeelle eli keskustaan ja sitä ympäröiville alueille 3. Työpaikoista 21 prosenttia sijoittui joukkoliikennekaupunkiin, noin 14 prosenttia autokaupunkiin ja loput 6 prosenttia oli alueille sijoittumattomia työpaikkoja. Kuopion työpaikka-alueet, jotka sijaitsevat yli kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä keskustasta, kuuluvat joko joukkoliikenne- tai autokaupunkiin niiden piirteiden ja saavutettavuuden perusteella. Asuntoalueisiin kiinteästi liittyvät ja paikallisliikenteen avulla hyvin saavutettavat työpaikka-alueet kuuluvat joukkoliikennekaupungin vyöhykkeeseen ja loput työpaikka-alueista ovat autokaupungin vyöhykkeellä. Kuopion kaupunkirakenteessa työpaikat sijoittuvat nykyisin hieman kauemmaksi keskustasta ja yhä useammin asutusrakenteen ulkopuolelle kuin vuosina 1990 ja Työpaikkamäärillä mitattuna keskustaa ympäröivät alueet (n.1-2,5 km) ovat vahvistuneet ja tähän syynä on erityisesti 2000-luvulla voimakkaasti kehittynyt ja kasvanut Kuopion tiedepuiston alue. Tiedepuiston lisäksi uusia työpaikkoja on tullut runsaasti lisää eteläisen moottoritien molemmin puolin. Vuoden 2008 alussa Keskustaa lukuun ottamatta jokaisella vyöhykkeellä työpaikkamäärä oli suurempi kuin vuonna Kaikilla vyöhykkeillä vahvin kasvu on tapahtunut 2000-luvulla. Kuopion työpaikat kaupunkirakenteen vyöhykkeillä vuosina 1990, 2000 ja 2008 (1.1.) työpaikkaa VYÖHYKE 1 VYÖHYKE VYÖHYKE VYÖHYKE 4 JA JALANKULKUKAUPUNKI (Keskusta) JALANKULKUKAUPUNKI (Keskustan lähialueet) JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI AUTOKAUPUNKI Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala ovat olleet usean vuosikymmenen ajan suurimpia työnantajia Kuopiossa. Vuonna 1990 Kuopiossa oli yhteensä neljä teollista yritystä kymmenen suurimman työantajan listalla ja niiden yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli lähes työpaikkaa. Vuoden 2008 alussa vastaavasti kymmenen suurimman työnantajan listalle yltää ainoastaan teollisuusautomaatiotuotteita valmistava ja kehittävä Honeywell Oy, jossa on vajaat 400 työntekijää. Työpaikkamäärillä mitattuna vuonna 2008 työnantajien kärkeä pitävät edelleen Kuopion kaupunki, yliopistollinen sairaala sekä yliopisto. 3 Keskustaa ympäröivään ns. pyöräilyvyöhykkeeseen on luettu kuuluvaksi asuntoalueiden lisäksi Kuopion tiedepuiston alue sekä Itkonniemen ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari työpaikka-alueet.

14 14 Suurimmat (10) työnantajat Kuopiossa vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2008 (1.1.) Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala Sasmo Yhtiöt Kuopion yliopisto 919 Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto 912 Atria Oy 530 Niuvann. sairaala 464 Osuuskauppa Peeässä 734 Posti- ja Telelaitos 810 Suomen Posti Oy 442 Suomen Posti Oy 410 Savon koulutuskuntayht. 706 Lihapolar / Lihakunta Oy 600 Niuvann. sairaala 376 Atria Oy 408 Niuvann. sairaala 629 Piretta-P.T.A. Oy 550 Schauman Wood Oy 335 Fenestra Oy 330 Itella Oyj 553 Puolustusvoimat 417 Valtionrautatiet 303 Schauman Wood Oy 301 ISS Palvelut Oy 490 Niuvann. sairaala 369 Savon Sellu Oy 271 Savon Sellu Oy 275 Savonia-AMK 439 Oy Turo Tailor Ab 386 Fenestra Oy 255 Tietosavo Oyj 270 Honeywell Oy Keskusta (vyöhyke 1) Keskustan vyöhykkeeseen (vyöhyke 1) kuuluu liikekeskusta ja sitä ympäröivä ruutukaava-alue. Keskusta on erittäin monipuolinen, palveluvaltainen ja asemaltaan kiistattomasti Itä-Suomen vahvin palvelu- ja työpaikkakeskittymä. Hieman vajaa kolmannes Kuopion työpaikoista, noin työpaikkaa, sijoittuu nykyisin keskustaan luvun puolivälissä työpaikkojen määrä väheni rajusti, mutta laman mentyä kääntyi taas kasvuun. Vuoden 2008 alussa työpaikkamäärä oli edelleen hieman vuoden 1990 tasoa pienempi, mutta toisaalta nykyisin keskustan työpaikat ovat keskittyneet aiempaa enemmän ydinkeskustaan eli toria ympäröiviin kortteleihin. Sen sijaan keskustan laitamat ovat vahvistuneet asuntoalueina ja uusia asuinkerrostaloja on valmistunut etenkin sataman alueelle. Vuoden 2008 alussa Kuopion ydinkeskustassa oli noin työpaikkaa, joka on reilu kolmannes koko keskustan työpaikoista. Yhteensä ydinkeskustassa asuu noin asukasta (kts. enemmän raportin loppuosan työpaikkaprofiileista, sivu 39). Kaiken kaikkiaan keskustaan on valmistunut yhteensä noin uutta asuntoa ajanjaksolla KESKUSTAN (VYÖHYKE 1) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 Työpaikkaa Osuudet alueesta -%Muutos abs. Keskusta yhteensä ydinkeskusta sataman alue muut alueet Keskustassa on edelleen työpaikkoja kaikilta eri toimialoilta. Viimeisen viidentoista vuoden aikana julkisen hallinnon, teollisuuden, rakentamisen, rahoituksen ja kaupan työpaikat ovat siellä vähentyneet ja mm. liike-elämän palvelujen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työpaikat ovat lisääntyneet. Kaupan työpaikkojen vähenemiseen on vaikuttanut alan rakennemuutos, jossa päivittäistavara- ja tilaa vievän kaupan yksiköt ovat siirtyneet kauppakeskittymiin ja etäämmälle keskustasta. Vähittäiskaupan rakennemuutoksessa myyntitehokkuus on kasvanut, kilpailu on kiristynyt ja itsepalveluperiaate vahvistunut. Kehitys on heijastunut voimakkaimmin päivittäistavarakauppaan: Keskustassa päivittäistavaraliikkeiden määrä on laskenut kolmannekseen vuoden 1990 tilanteesta. Vastaavasti ydinkeskustaan on syntynyt lisää liiketilaa erikoistavarakaupalle sekä uusia työpaikkoja mm. terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialalle.

15 15 Keskustan kaupallinen asema on erittäin vahva verrattuna muihin Kuopion kaupallisiin keskittymiin. Vähittäiskaupan arvioitu myynti oli vuonna 2001 noin 220 miljoonaa euroa, joka on noin 42 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä kaupungissa. Tästä päivittäistavaroiden osuus oli noin 23 prosenttia (Keskustakehitys Oy, 2003). Tilaa vievän kaupan osuus on keskustassa ennakoidusti vähentynyt ja erikoistavarakaupan sekä muiden palvelujen osuus on kasvanut luvulla päivittäistavara kaupan myynti on säilynyt jokseenkin ennallaan noin 42 miljoonassa eurossa. Useilla kaupunkiseuduilla työpaikkojen painopiste on siirtynyt pikku hiljaa keskustasta kauemmaksi ja keskustan työpaikkaosuus on merkittävästi laskenut. Kuopiossa osuus on säilynyt korkeana myös 1990-luvun laman jälkeen ja keskustan osuus koko seudun työpaikoista oli edelleen 30 prosenttia vuonna 2000 (36% vuonna 1985). Kaikkien 32 kaupunkiseudun välisessä tarkastelussa vastaava muutos oli keskimäärin 27 prosentista 22 prosenttiin aikavälillä (Helminen & Ristimäki & Oinonen, 2005) Keskustan työpaikat vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) (mukana tässä yli 200 työpaikan toimialat) K Liike-elämän palvelut N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa L Julkinen hallinto O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut M Koulutus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta F Rakentaminen J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus työpaikat 3.6. Keskustan lähivyöhyke (vyöhyke 2) Keskustaa ympäröivät asuntoalueet ovat keskustan tavoin perusrakenteeltaan jalankulkukaupunkia. Aluetta voidaan kutsua myös jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhykkeeksi, koska siellä pyörällä liikkuminen on yleistä. Asuntoalueiden lisäksi tähän vyöhykkeeseen kuuluvat Kuopion vanhimmat työpaikka-alueet Itkonniemi ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari, jotka sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta. Kuopion tiedepuiston alue, noin kahden - kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta, on myös otettu mukaan keskustan lähivyöhykkeeseen hyvien pyöräily- ja jalankulkuyhteyksien vuoksi.

16 16 KESKUSTAN LÄHIVYÖHYKKEEN (VYÖHYKE 2, etäisyys 1-2,5 km) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _01 Inkilänmäen pientaloalue _02-03 Itkonniemi-Männistö-L.pelto asuntoalueet _04 Niirala-Haapaniemi _05 Haapaniemen Hermanninranta Työpaikka-alueet: Kuopion tiedepuisto Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari Itkonniemi Kuopio-hallia ympäröivä alue Vyöhykkeen 2 työpaikat yhteensä Keskustan lähivyöhyke on vahvistunut eniten työpaikkamäärillä mitattuna viime vuosina. Vuoden 2008 alussa vyöhykkeellä oli noin työpaikkaa, josta runsas puolet sijaitsi Kuopion tiedepuiston alueella. Asuntoalueilla sekä vanhoilla työpaikka-alueilla työpaikkoja on nykyään melko saman verran kuin vuonna 1990 ja merkittävä kasvu on tullut Kuopion tiedepuiston alueelle, joka on kehittynyt ja kasvanut nopeasti viime vuosina. Kuopion tiedepuiston työpaikkamäärä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja suurin kasvu on tapahtunut 2000-luvulla. Keskustan lähivyöhykkeen työpaikat vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) (mukana tässä keskeisemmät toimialat, joilla yli 200 työpaikkaa) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut M Koulutus K Liike-elämän palvelut D Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne F Rakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut työpaikat Toimialoittain tarkasteltuna tämän vyöhykkeen työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten teollisuudessa (D). Lähes kaikilla muilla toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet. Eniten työpaikkakasvua on tullut liike-elämän (K) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin (N). Keskustan lähivyöhykkeen alueet ovat sijainniltaan ihanteellisia asumisen käyttöön ja viime vuosikymmeninä vanhoja teollisuuskortteleita (mm. Niiralassa, Hermanninranta) on kaavoitettu asumiseen. Vanhat teollisuuspainotteiset työpaikka-alueet ovat uudistuneet ja muuntuneet monipuolisiksi sekoittuneiksi alueiksi ja tällä hetkellä mm. Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari työpaikka-alue on uudistumassa osin kaupan keskittymäksi ja osin teollisuuden nykytarpeisiin. Asuntoalueilla sijaitsevat työpaikat ovat vähentyneet

17 17 eniten Niiralassa, jossa vaatetusteollisuudelta vapautuneeseen kortteliin on rakennettu runsaasti uusia asuntoja. Kuopion tiedepuisto on merkittävä koulutuksen, osaamisen ja korkean teknologian työpaikka-alue luku on ollut Kuopion tiedepuistolle voimakkaan kasvun aikaa, jolloin työpaikkamäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Vuoden 2008 alussa työpaikkoja oli yhteensä noin 8 200, joiden lisäksi Savilahdessa opiskelee noin henkilöä. Työpaikkojen toimialarakenne on monipuolistunut viime vuosina. Runsaat puolet Kuopion tiedepuiston työpaikoista on terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja noin viidennes on tällä hetkellä molempia liike-elämän palvelujen ja koulutuksen työpaikkoja. Kuopiossa hyvinvointiklusterin työpaikat ovat voimakkaasti keskittyneet tiedepuiston alueelle ja vuoden 2008 alussa 44 prosenttia terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen työpaikoista sijoittui Savilahteen. Lähes kaikki tutkimus- ja kehittämistoiminnan työpaikat ja noin puolet tietojenkäsittelyn työpaikoista sijoittuu myös nykyään Kuopiossa tiedepuiston alueelle. Kuopion tiedepuiston tarkempi profiili on esitetty sivulla Joukkoliikennekaupunki Joukkoliikennekaupungin vyöhykkeeseen sisältyvät ne asuntoalueiden korttelit, joiden autoistumisaste on alhainen ja jotka ovat hyvin saavutettavissa paikallisliikenteen avulla. Näiden alueiden vieressä ja niiden sisääntuloväylien varrella on työpaikka-alueita, joissa on sekä auto- että joukkoliikennekaupungin piirteitä. Paikallisliikenteen hyvän saavutettavuuden ja palvelutason perusteella nämä alueet on kuitenkin laskettu kuuluvaksi nauhamaiseen joukkoliikennekaupunkiin. Tällaisia ovat mm. eteläisen moottoritien ja sen rinnakkaisteiden tuntumaan kasvaneet työpaikka-alueet Iloharju-Volttikatu- Särkiniemi ja Levänen sekä asuntoalueen kylkeen sijoittuva Neulamäen työpaikka-alue. Vastaavanlaisia ovat kaupunkialueen pohjoispuolella sijaitsevat Kettulanlahti ja Kelloniemi-Likolahti, joista viimeksi mainitun saavutettavuus on heikoin mm. kauempaa seudun kehyskunnista tai kaupungin eteläisiltä asuntoalueilta käsin. JOUKKOLIIKENNEKAUPUNGIN (VYÖHYKE 3) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _01 Päivärannan kerrostaloalue _02 Rypysuon kerrostaloalue _03 Inkilänmäen kerrostaloalue _04-05 Saarijärvi-Kelloniemi-Tiihotar kerrostaloalueet _06 Puijonlaakson kerrostaloalue _07 Neulamäen kerrostaloalue _08 Särkiniemi-Särkilahti kerrostaloalue _09 Leväsen kerrostaloalue _10-11 Petosen kerrostaloalueet (Pyörö ja Petosenmäki) _12 Pirtin kerrostaloalue Työpaikka-alueet: Kelloniemi-Likolahti Levänen Iloharju-Volttikatu-Särkiniemi Kettulanlahti Neulamäki Joukkoliikennekaupungin työpaikat yhteensä

18 18 Joukkoliikennekaupungissa sijaitsi yhteensä noin työpaikkaa ja runsas viidennes Kuopion työpaikoista vuoden 2008 alussa. Noin 16 prosenttia sijaitsi vyöhykkeen työpaikka-alueilla ja noin 6 prosenttia asuntoalueilla. Vuodesta 1995 lähtien työpaikkojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain ja etenkin 2000-luvulla eteläisen moottoritien ympäristössä työpaikkakasvu on ollut voimakasta. Asuntoalueilla kasvu on sen sijaan liittynyt eteläisten asuntoalueiden laajenemiseen, asukkaiden määrän lisääntymiseen ja palvelutyöpaikkojen määrän kasvuun Petosen ja Pirtin kerrostaloalueilla. Koko joukkoliikennekaupungin työpaikkamäärä oli vuoden 2008 alussa lähes 3000 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla (vyöhyke 3) Kuopion joukkoliikennekaupungin asuntoalueiden vyöhyke on laajentunut paljon vuodesta 1990, jonka jälkeen Petonen on rakennettu loppuun ja uudet Pirtin ja Särkilahden kerrostaloalueet ovat valmistuneet. Vuoden 2008 alussa joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla oli noin työpaikkaa (6%), joka on noin 700 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Koko vyöhykkeen työpaikkakasvu vastaa paljolti työpaikkamuutosta Petosen ja Pirtin kerrostaloalueilla. Useilla vanhoilla kerrostaloalueilla työpaikkojen määrä oli vuoden 2008 alussa lähellä samaa tai hieman pienempi kuin vuonna Ainoastaan Puijonlaaksossa työpaikkojen määrä oli selvästi pienempi. Pyörön ja Pirtin kerrostaloalueille on tullut koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämän palvelujen työpaikkoja. Pyörössä sijaitsee Kuopion eteläisten alueiden palvelukeskus, joka on vahvistunut työpaikkamäärillä mitattuna viime vuosina. Petosen kerrostaloalueelle sijoittuu nykyisin noin 800 työpaikkaa, joista suuri osa on koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikkoja. Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla toimialoittain vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut M Koulutus G Tukku- ja vähittäiskauppa K Liike-elämän palvelut H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus työpaikat Joukkoliikennekaupungin kerrostaloalueilla on paljon julkisia palvelutyöpaikkoja. Julkiset alueelliset palvelutyöpaikat sijoittuvat kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteisiin. Vuoden 2008 alussa noin kolmannes vyöhykkeen työpaikoista oli terveydenhuoltoja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, jonka jälkeen seuraavaksi eniten oli koulutuksen ja kaupan työ-

19 19 paikkoja. Eniten uusia työpaikkoja on tullut lisää terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialalle, jossa työpaikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla Joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla (kts. sivu 17.) työpaikkamäärä on lisääntynyt vähitellen vuosittain. Vuoden 2008 alussa näillä alueilla oli yhteensä noin työpaikkaa eli noin työpaikkaa enemmän kuin vuonna Eniten kasvua on tullut eteläisen moottoritien ympäristöön, mutta myös kaikille muillekin alueille. Neulamäen alueella työpaikkamäärä on nykyisin ylittänyt jo selvästi vuoden 1990 tason, kun se 1990-luvulla väheni selvästi. Joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla on eniten teollisuuden ja kaupan työpaikkoja. Vuoden 2008 alussa näillä alueilla oli teollisuuden työpaikkoja enemmän ja kaupan työpaikkoja lähelle sama määrä kuin vuonna Liike-elämän palveluissa työpaikkalisäyksestä suurimman osan on tuonut Kettulanlahden alueelle sijoittunut siivous- ja isännöintipalveluyritys. Rakentamisen toimialalla suosituimpia sijoittumisalueita ovat olleet Levänen (n. 520 työpaikkaa) ja Neulamäki (n. 220). Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla työpaikkamäärä on säilynyt hyvin samana eri vuosina ja sen työpaikkamäärä on muuttunut toimialoista vähiten tarkasteluajanjaksolla. Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla toimialoittain vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) D Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa K Liike-elämän palvelut F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut L Julkinen hallinto E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Autokaupunki Autokaupungin vyöhykkeeseen lasketaan kuuluvaksi kaikki yli kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsevat pientaloalueet (vyöhyke 4), joilla autoistumisaste on korkea sekä maaseutualueet (vyöhyke 5). Lisäksi joitakin työpaikka-alueita on luettu kuuluvaksi autokaupunkiin, koska niillä ei ole paikallisliikennettä tai paikallisliikenteen taso on heikko. Tällaisia työpaikka-alueita ovat: Sorsa-

20 20 salo, Kolmisoppi sekä Etelä-Kuopion yrityspuiston alue. Autokaupungin vyöhykkeeseen sisältyy myös Rönön kaupunginosa, koska bussiyhteydet sinne ovat heikot. Autokaupunki tukeutuu toiminnallisesti henkilöautojen käyttöön, autoistumisaste on korkea ja näillä alueilla asuu suuria talouksia. Autokaupungin kriteerinä ovat riittämättömät tai pidemmän vuorovälin paikallisliikenteen yhteydet tai ettei yhteyksiä ole lainkaan. Autokaupungin asuntoalueet ovat rakenteeltaan ja demografisilta piirteiltään melko yksipuolisia alueita, mutta sijainniltaan ne eroavat paljon toisistaan. Osa alueista on lähempänä palvelukeskusta ja paikallisliikenteen reittejä, kun taas maaseudulla on laajoja alueita, joille ei ole bussiliikennettä lainkaan. (Kosonen, 1996). Kuopion työpaikkaalueista autokaupunkiin luetaan ne alueet, jotka on vaikea saavuttaa ilman omaa autoa. Paikallisliikenteen pysäkeille on pitkä kävelymatka, minkä vuoksi matka-aika työpaikoille kasvaa hyvinkin pitkäksi. Työssäkäyntialueen kehyskunnista bussiyhteydet ovat heikot. AUTOKAUPUNGIN TYÖPAIKAT (VYÖHYKKEET 4, 5 SEKÄ TYÖPAIKKA-ALUEET) VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _02-03 Länsi-Puijo-Julkula-Päiväranta pientaloalueet _04 Kelloniemi-Rahusenkangas-Kettulanlahti pt _05 Puijonlaakson pientaloalueet _06 Neulamäen pientaloalue _07 Särkiniemen pientaloalue _08 Rönö _09-10 Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä, Lippumäki pt _11 Petosen eteläiset pientaloalueet _12-13 Pirtin pientaloalueet ja Jynkänvuori _14-15 Rautaniemen pientaloalueet ja Lehtoniemi _16 Hiltulanlahti Maaseutualueet: 12 kpl Työpaikka-alueet: Sorsasalo Kolmisoppi Etelä-Kuopion yrityspuisto Autokaupungin työpaikat yhteensä Autokaupungin asuntoalueet (vyöhyke 4) ovat laajentuneet ja niiden väestönmäärä on kasvanut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vastaavaa kasvua on tapahtunut myös maaseutualueilla (vyöhyke 5). Myös työpaikkamäärä on näillä alueilla lisääntynyt, kun verrataan vuoden 2008 tietoja vuoteen Vuoden 2008 alussa autokaupungin asunto- ja työpaikka-alueilla oli yhteensä noin työpaikkaa, josta noin 30 prosenttia sijaitsi työpaikka-alueilla ja noin 70 prosenttia asuntoalueilla. Suhteellinen työpaikkakasvu on painottunut 2000-luvulla vahvimmin autokaupungin työpaikka-alueille, joilla työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin tuhat työpaikkaa.