Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO s. 6

Transkriptio

1 Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin s. 4 Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO s. 6 Kiskoajoneuvojen palontorjunta s. 10 Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutus s. 16

2 Pääkirjoitus SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 46 vuosikerta 1/2014 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh SFS:n palvelut uudistuvat Kulumassa oleva vuosi on ollut tärkeä monen SFS:n eri sidosryhmille tarjoaman palvelun uudistusten suunnittelulle ja valmistelulle. Valtaosa standardien käyttäjistä hankkii tarvitsemansa standardit sähköisessä muodossa ja tärkeimpiä hankintakanavia ovat SFS:n ON- LINE-palvelu ja verkkokauppa. SFS oli aikanaan edelläkävijä verkkokaupan käyttöönotossa ja nyt on menossa siirtyminen kolmannen sukupolven verkkokauppaan ja online-palveluun, jotka tuovat mukanaan useita palveluiden käyttäjiä helpottavia toiminnallisuuksia ja lisäominaisuuksia. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön ensi vuoden kesään mennessä. SFS ja sähköalan kansallinen standardisointijärjestö SESKO ovat sopineet sähköalan standardien myynnin siirtymisestä SFS:n hoidettavaksi. Tämä mahdollistaa sen, että myös suomalaiset standardien käyttäjät voivat jatkossa saada tarvitsemansa standardit olipa niiden alkuperä CEN, CENELEC, ISO tai IEC keskitetysti yhden palveluntarjoajan kautta. Sähköalan eurooppalaisten standardien viimeistely SFS-standardijulkaisuiksi on jo menossa ja neuvottelut sähköalan kansainvälisten standardien saamisesta mukaan SFS:n palveluihin ovat pitkällä. Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO ja eurooppalainen standardisointijärjestö CEN ovat siirtyneet käyttämään julkaisujensa tuottamisessa XML-teknologiaa. SFS on valmistautumassa XML:n hyödyntämiseen, tavoitteena sekä julkaisutuotannon nopeuttaminen ja tehostaminen että pidemmällä tähtäyksellä myös XML-tiedostomuodon ominaisuuksien hyväksikäyttö uudenlaisten tuotteiden kehittämisessä. SFS:n ja sen toimialayhteisöjen käytössä on jo jonkin aikaa ollut uusi lausuntopyyntöpalvelu, joka helpottaa sekä lausunnonantajia että lausuntojen keräämisestä ja jatkokäsittelystä vastaavien toimialayhteisöjen tehtäviä. Lausuntopyyntöpalvelun tavoitteena on saada entistä kattavammin suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä mukaan, kun standardeja kehitetään ja niiden lopulliseen sisältöön vielä voidaan vaikuttaa. Myös SFS tiedotus lehti uudistuu. Tämä numero on nykymuotoisen lehden viimeinen - jatkossa SFS palvelee kaikkia standardisoinnista kiinnostuneita www-sivujensa avulla, eri kohderyhmille suunnatuilla uutiskirjeillä sekä uudella sidosryhmälehdellä, jonka ensimmäinen numero ilmestyy keväällä. Kiitos SFS tiedotuksen lukijoille tavoitteenamme on uudistuvan viestintäpalettimme avulla palvella myös teitä entistä paremmin. Pekka Järvinen, SFS TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh pekka.jarvinen@sfs.fi Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh jyrki.alanko@sfs.fi Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, PL 20, Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , tilaajapalvelu@stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh , anne.paavilainen@stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / A&M Mediapartners PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Kannen kuva: Forum-tapahtuma Finlandia-talolla (kuva Tuomas Elenius) 2 SFS-tiedotus

3 Tässä numerossa SFS:n palvelut uudistuvat Tulevaisuuden standardit esillä standardisoinnin vuositapahtumassa HALLINTAJÄRJESTELMÄT Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO ISO-sertifikaattien määrä kasvanut edelleen Johtamisen standardit PALONTORJUNTA Kiskoajoneuvojen palontorjuntaan yhdenmukaiset vaatimukset EU-mailla runsaat km junaratoja Suomenkielinen versio palonrajoittimien standardista SFS-EN Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutusjärjestelmälle innovaatiopalkinto Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutusjärjestelmälle innovaatiopalkinto s. 13 Kiina satsaa brändeihin YMPÄRISTÖ Ville Niinistö pääpuhujana kierrätyspolttoaineseminaarissa MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutuksen laskentaan uusi työkalu Leluille uusia vaatimuksia Sähköisen laskun standardi valmisteilla RAKENTAMINEN Rakennusten energiatehokkuusstandardit lausuntokierrokselle Betoniputkinormit korvattu kahdella kansallisella SFS-standardilla Standardi maiden nimien tunnuksista uusittu RAL-värikartat yrityksen omalla nimellä ja logolla varustettuna Turvallisuusmerkkistandardi on uusittu Testauslaboratorioita todetaan päteviksi akkreditoinnilla Martelan testilaboratorio saanut akkreditoinnin Standardit ja tekijänoikeus Tullin huolintapalveluista laaditaan EN-standardi Testauslaboratorioita todetaan päteviksi akkreditoinnilla s. 24 SÄHKÖALAN UUTISET Koulutuspäivä ISO GPS-toleranssi koneenrakennuksessa SFS oli Alihankintamessuilla syyskuussa Vastuullisesti tuotetun jäljitettävän kaakaon standardisointi etenee Joko olet tutustunut SFS:n Lausuntopyyntöpalveluun Painelaitestandardista EN ja EN uusia julkaisuja Ratsastuskypärien EN-standardi ei täytä EU:n vaatimuksia Henkilöuutiset SFS:n tiedotus tehostuu SFS-tiedotuksen sisältö 2014 SFS oli Alihankintamessuilla syyskuussa s. 32 SFS -tiedotus

4 Tulevaisuuden standardit olivat esillä standardisoinnin vuositapahtumassa Jyrki Alanko, SFS Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin oli teemana tämänvuotisessa standardisoinnin vuosittaisessa tapahtumassa Forum Tilaisuus järjestettiin Finlandia-talolla Helsingissä Paikalla oli 225 henkeä. Tilaisuuden esitysten aiheita olivat standardien merkitys teollisuudelle, Euroopan komission standardisointiohjelma, EU:n tutkimuksen kahdeksas puiteohjelma, palvelujen tuleva standardisointi, biopohjaisten tuotteiden standardisointi, terveysteknologian ja terveyspalvelujen tuleva standardisointi sekä energiakatselmoinnit. Standardisoimisliiton puheenjohtaja, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä puhui standardien merkityksestä teollisuudelle. Standardit merkitsevät hänen mukaansa tehokkuutta, tuottavuutta, laatua ja kilpailukykyä. Komission standardisointiohjelman esitteli johtaja Luc Van den Berghe, CEN-CENELECin keskussihteeristöstä. Strategisesti tärkeimpiä aloja, joille Euroopan komissio aikoo antaa uusia toimeksiantoja standardien laatimiseksi vuonna 2015 ovat biopohjaiset tuotteet, rakennustuotteet, ekologinen suunnittelu, jätteiden kierrätys, postipalvelut sekä ilmanlaatu ja teollisuuden päästöt. Luc Van den Berghe esitteli myös EU:n kahdeksatta tutkimuksen puiteohjelmaa. Standardisointi on yhä useammin mukana tutkimushankkeissa. Vuonna 2011 EU:n tukemissa tutkimushankkeissa oli kuudessa mukana standardisoimisjärjestö. Vuonna 2012 määrä oli kaksinkertaistunut ja viime vuonna kansallisia standardisoimisjärjestöjä oli mukana jo 25 hankkeessa. Kyse on ollut relevanttien standardien kartoittamisesta, puuttuvien standardien kartoittamisesta, uusien standardien laatimisesta tai standardisoinnin tiekarttojen kehittämisestä tai käytöstä. Palveluista tarvitaan EN-standardeja Palvelujen standardisoinnista puhui asiantuntija Risto Pulkkanen SFS:stä. Palveluista on yhä enemmän standardeja, mutta ne ovat yleensä kansallisia standardeja. Vuosina EU-maissa vahvistettiin 453 kansallista palvelustandardia, mutta vain 24 palvelualan EN-standardia. EU:ssa kuitenkin 70 % bruttokansantuotteesta tulee palveluista. Jotta saataisiin aikaan palveluiden sisämarkkinat pitäisi palvelujen EN-standardeja olla paljon enemmän. EU:n uusi standardisointiasetus mahdollistaa toimeksiantojen antamisen myös palvelujen standardien laatimiseksi. Ensimmäinen palvelujen standardisointipyyntö M/517 on annettu. Siinä pyydetään CENiä selvittämään, mitä horisontaalisia standardeja palveluista tarvitaan. Tarkoituksena on löytää yhteiset tekijät yleiselle palvelujen standardisoinnille. Alustavasti on kaavailtu, että yleisiä palvelujen standardeja laadittaisiin palvelujen ja palvelujen tarjoajien perustiedoista, elinkaarielementeistä, asiakkaille annettavista tiedoista, palveluiden tarjoajien kuvauksesta, palvelun suunnittelusta, palveluiden hankinnasta julkisten hankintojen ulkopuolella, sopimuksista ja laskutuksesta. Lopullisesti lista esitetään tammikuussa Standardisointi alkaa tämän jälkeen. Standardien odotetaan ole- van valmiina vuonna Erilaisia palvelujen standardeja syntyy koko ajan. Palvelujen standardien laatijoita opastaa CEN Guide 15. Horisontaalisia standardeja tekevät jo CEN/PC 405 Expertise Services ja CEN/PC 420 Service Excellence. Työ Service Excellence standardin laatimiseksi aloitettiin vuoden 2012 alussa ja tekninen spesifikaatio aiheesta valmistuu vuodne 2015 lopussa. lso standardisoi palveluita turismista (ISO/TC 228) ja johdon konsultoinnista (ISO/PC 280). Standardisoinnilla toimivaan biotalouteen Osastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä piti esityksen otsikolla standardisoinnilla toimivaan biotalouteen. Biopohjaisten tuotteiden standardisoinnin sulatusuunina toimii CEN/TC 411. CEN/TC 411 on perustettu vuonna Pääpaino työssä on biopohjaisilla tuotteilla. Työssä ei tarkastella ruoka- eikä energiakäyttöä. Standardeja kaivataan terminologiasta, näytteenotosta, sertifiointityökaluista, biopohjaisuuden määrittämisestä, elinkaarianalyysin sovelluksista sekä kestävyyskriteereistä käytetylle biomassalle ja lopulliselle tuotteelle. Terveysteknologia kaipaa kansainvälisiä standardeja Tulevaisuuden ennakoinnista terveysteknologian ja terveyspalveluiden standardisoinnissa puhui johtaja Tom Ståhlberg FiH- TAsta. Terveysteknologian ala on hankala. Vain 1 prosentti Suomen terveysteknologian tuotteista jää Suomeen. Niitä myydään yksittäistuotteina kaikkialle maailmaan. Tästä syystä kaikkien maiden lainsäädäntö pitää olla hallussa myös pienelle suomalaiselle yritykselle. Tämä monimutkaisuus korostuu myös sitä kautta, että käyttäjät ovat potilaita, jotka eivät voi antaa anteeksi virheitä. Siksi tuotteiden on oltava aina ja joka tilanteessa turvallisia ja niiden on tehtävä se, mitä ne lupaavat. - Pyrimme siihen, että standardi olisi aina kansainvälinen ja olisi otettu käyttöön mahdollisimman monissa maissa. Ja luojan lykky trendi on tällainen ja tähän suuntaan menevä, johtaja Tom Stålberg sanoi. Energiakatselmointeihin perehdytti kuulijat ryhmäpäällikkö Heikki Väisänen Energiavirastosta. Puheenjohtajana tilaisuudessa oli SFS:n hallituksen jäsen, Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä. Tilaisuuden avasi SFS:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen Luentojen jälkeen ja taukojen aikana oli tilaisuudessa mahdollista tutustua eri alojen standardisointiin asiantuntijoiden opastamana. Tapahtuma järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Tapahtuman omilla www-sivuilla osoitteessa on siitä lisätietoja. 4 SFS-tiedotus

5 Puheenjohtajana Forumissa toimi jämäkästi Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä. Luc Van den Berghe, CEN-CENELECin keskussihteeristöstä vetää kaksihenkistä yksikköä, joka käsittelee innovaatioita. Seminaariesitysten edellä, välissä ja jälkeen saattoi kontaktoitua. Forum järjestettiin perinteiseen tapaan Finlandia-talon Helsinki-salissa. SFS-tiedotus

6 Hallintajärjestelmät Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO Risto Pulkkanen, SFS Omaisuudenhallinnan (Asset Management) kansainvälinen ISO standardisarja julkaistiin tammikuussa. Marraskuussa se julkaistiin suomenkielisenä (fi-en) SFS-ISO standardisarjana. ISOn tekninen komitea, ISO/TC 251 Asset Management on tehnyt kolmiosaisen standardisarjan omaisuuden hallinnalle (Asset Management). Standardisarjan perimmäinen tarkoitus on auttaa yrityksiä (kuten teollisuusyritykset) ja julkisyhteisöjen organisaatioita, (kuten vesilaitokset, sähkölaitokset jne.) hallinnoimaan omaisuuttaan systemaattisesti ja tehokkaasti. Sarjan standardeja voidaan soveltaa kaikentyyppiseen omaisuuteen kaikentyyppisissä ja -kokoisissa organisaatioissa. Tässä hallintajärjestelmästandardisarjassa esitetään perusteet, vaatimukset sekä ohjeet omaisuuden hallintajärjestelmälle; sen rakentamiselle, ylläpidolle ja kehittämiselle. Standardisarjan osat Ensimmäinen osa SFS ISO Omaisuudenhallinta. Yleiskuvaus, periaatteet ja termit (Asset Management Overview, Principles and Terminology) esittelee omaisuudenhallinnan keskeiset periaatteet ja käsitteet. Siinä esitetään yleiskuvaus omaisuudenhallinnasta, sen periaatteista ja termeistä sekä omaisuudenhallinnan käyttöönoton hyödyistä. Toinen osa SFS ISO Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Vaatimukset (Asset Management Management Systems Requirements) on vaatimusstandardi, jossa määritetään hyvän omaisuudenhallinnan keskeiset vaatimukset - omaisuuden hallintaa käsittelevän hallintajärjestelmän luomiselle, toteuttamiselle, ylläpitämiselle ja parantamiselle. Kolmannessa osassa SFS ISO Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Ohjeita standardin ISO 55001:2014 soveltamisesta (Asset Management Management Systems - Guidelines for the Application of ISO 55001) kerrotaan hyvän omaisuudenhallintajärjestelmän vaatimuksista tarkemmin. Siinä annetaan ohjeita omaisuudenhallintaa käsittelevän hallintajärjestelmän (omaisuudenhallintajärjestelmän) käytöstä standardin ISO vaatimusten mukaisesti. Standardissa esitetään standardissa ISO määriteltyjen vaatimusten tulkintaan tarvittavia selvennyksiä sekä omaisuudenhallintajärjestelmän toteuttamista helpottavia esimerkkejä. Asiantuntijoiden laatima SFS:n seurantaryhmän SFS/SR 212 Asset Management puheenjohtaja Kari Komonen esitteli ISO standardisarjaa SFS:n tilaisuudessa Standardisarjan on laatinut omaisenhallinnan kehittämis- ja johtamistehtävissä toimivat huippuasiantuntijat. Standardisarjaa tehtiin yli kolme vuotta, jonka ajan mukana oli noin sata asiantuntijaa yli 20 maasta. Suomessa standardisarjan rakentamiseen on osallistunut SFS:n seurantaryhmä SFS/SR212 Asset Management, jossa on mukana suomalaisia omaisuudenhallinnan asiantuntijoita. Seurantaryhmä on standardisarjan rakentamiseen osallistumalla varmistanut, että sarjan sisällössä on huomioitu suomalaiset omaisuudenhallinnan erityispiirteet ja käytännöt. Seurantaryhmä on myös vastannut standardisarjan suomennoksen kielentarkistuksesta siltä osin, että kieli on omaisuudenhallinnan ammattilaisten käyttämää. Standardisarja on vahvistettu nyt suomalaiseksi SFS-ISO sarjaksi, mikä kertoo että standardisarjan rakentamisessa on varmistettu Suomen erityispiirteiden huomiointi ja edelleen standardisarjan soveltuvuus suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Standardisarjan käytön hyödyt Standardien ISO ISO 55001, ISO käyttöönotto auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa omaisuuden systemaattisen ja tehokkaan hallinnan avulla. Omaisuudenhallintajärjestelmän soveltaminen antaa varmuuden siitä, että tavoitteet voidaan saavuttaa yhdenmukaisella ja kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä. Standardisarjan sanoma on, että hyvin johdettu omaisuudenhallinta tasapainottaa omaisuuteen liittyvät taloutta, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevia kustannukset, riskit, palvelun tason ja suorituskyvyn. Standardisarjassa mainitaan esimerkkejä systemaattisesti johdetun omaisuudenhallinnan hyödyistä: a) parempi taloudellinen suorituskyky: sijoitusten tuottoa voidaan parantaa ja kustannuksia vähentää samalla kun säilytetään omaisuuden arvo ja mahdollistetaan edelleen organisaation tavoitteiden toteutuminen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä b) tietoon perustuvat omaisuussijoituspäätökset: organisaatio voi parantaa päätöksentekoaan ja tasapainottaa vaikuttavasti kustannukset, riskit, mahdollisuudet ja suorituskyvyn 6 SFS-tiedotus

7 Hallintajärjestelmät c) hallinnassa olevat riskit: taloudellisten tappioiden vähentäminen, terveyden ja turvallisuuden, organisaation liikearvon ja maineen parantaminen ja ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten pienentäminen voi vähentää vastuuvakuutusten, sakkojen, korvausten ja muiden vastaavien kuluerien suuruutta d) paremmat palvelut ja tuotokset: omaisuuden toiminnan tason varmistaminen voi johtaa parempiin palveluihin tai tuotteisiin, jotka täyttävät tai ylittävät jatkuvasti asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset e) osoitus yhteiskuntavastuullisuudesta: omaisuudenhallinta parantaa organisaation kykyä esimerkiksi vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja sopeutua ilmastonmuutokseen sekä osoittaa, että sen liiketoimintakäytännöt ovat yhteiskuntavastuullisia ja eettisiä ja että se noudattaa tuottajan ympäristövastuuta f) vaatimustenmukaisuuden osoittaminen: lakien ja viranomaisten vaatimusten noudattaminen läpinäkyvästi sekä omaisuudenhallintastandardien, -toimintaperiaatteiden ja -prosessien noudattaminen voi mahdollistaa vaatimustenmukaisuuden osoittamisen g) parempi maine: omaisuudenhallinta parantaa asiakastyytyväisyyttä ja lisää sidosryhmien tietoja ja luottamusta h) kestävän kehityksen edistäminen organisaatiossa: lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten, kustannusten ja suorituskyvyn vaikuttava hallinta voi edistää toimintojen ja koko organisaation kestävää kehitystä i) parempi tehokkuus ja vaikuttavuus: prosessien, menettelyjen ja omaisuudenhallinnan arviointi ja kehittäminen voi tehdä organisaation toiminnasta tehokkaampaa ja vaikuttavampaa ja auttaa saavuttamaan organisaation tavoitteet. SFS-tiedotus

8 Hallintajärjestelmät ISO-sertifikaattien määrä kasvanut edelleen Sari Sahlberg, SFS Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut uuden tilaston hallintajärjestelmäsertifikaattien määristä maailmalla. Selvitys osoittaa sertifikaattien määrän kasvua kaikissa hallintajärjestelmissä. Tilastossa on mukana seitsemän standardia ja sen tuoreimmat luvut ovat vuoden 2013 lopulta. ISO sertifikaatteja on maailmalla noin 1,1 miljoonaa ja ISO sertifikaatteja noin Huomattavaa kasvua on energianhallinnan, elintarviketurvallisuuden ja tietoturvallisuuden sertifioinneissa sekä lääkinnällisten laitteiden sektorilla. Vuoden 2013 lopussa laadunhallinnan ISO sertifikaatteja oli myönnetty ISOn keräämien tietojen mukaan vähintään kappaletta yhteensä 187 maassa. Sertifikaattien määrä oli lisääntynyt vuodessa maltilliset 3 prosenttia. Maailmanlaajuisesti eniten sertifikaatteja on myönnetty Kiinassa, Italiassa ja Saksassa. Edelleen yli 40 % sertifikaateista on myönnetty Euroopan maissa, mutta Aasia on kirinyt Euroopan rinnalle. Suomessa ISO sertifikaatteja oli voimassa kappaletta (2 403 vuonna 2012). Lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa käytettävälle laatujärjestelmälle on oma standardinsa ISO Sertifikaatteja tämän standardin mukaisesta toiminnasta oli voimassa kappaletta. Vuotuinen kasvu oli 15 %. Eniten sertifikaatteja on myönnetty USA:ssa, Saksassa ja Italiassa. Suomessa ISO sertifikaatteja oli 135 kappaletta (104 vuonna 2012). Autoteollisuuden versio standardista ISO 9001 on ISO/TS Vuoden 2013 lopussa ISO/TS sertifikaatteja oli voimassa kappaletta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7 %. Suomessa sertifikaatteja oli 23 kappaletta (yhtä monta kuin vuonna 2012). Ympäristöasioiden hallinnan ISO sertifikaatteja oli vuoden 2013 lopussa voimassa kappaletta yhteensä 171 maassa. Sertifikaattien määrä oli kasvanut vuodessa 6 %. Eniten sertifikaatteja on myönnetty Kiinassa, Italiassa ja Japanissa. Sertifikaateista yli puolet on myönnetty Aasiassa, Euroopan osuus on noin 40 %. Suomessa ISO sertifikaatteja oli voimassa kappaletta (1 310 vuonna 2012). Tietoturvallisuuden hallinnan ISO/IEC sertifikaattien määrä kasvoi vuodessa 14 prosenttia, ja oli vuoden 2013 lopussa kappaletta yhteensä 105 maassa. Johtavia maita ovat Japani, Intia ja Iso-Britannia. Suomessa ISO/IEC sertifikaatteja oli voimassa 32 kappaletta (28 vuonna 2012). Elintarviketurvallisuuden hallinnan ISO sertifikaattien määrä oli vuoden 2013 lopussa kappaletta yhteensä 142 maassa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 15 %. Kärjessä ovat Kiina, Kreikka ja Intia. Suomessa ISO sertifikaatteja oli voimassa 117 kappaletta (105 vuonna 2012). Vuonna 2011 julkaistu energianhallintajärjestelmien standardi ISO on mukana tilastossa kolmatta kertaa. Sertifikaatteja oli vuoden 2013 lopussa kappaletta. Eniten sertifikaatteja on myönnetty Saksassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Suomessa ISO sertifikaatteja oli 9 kappaletta (6 vuonna 2012). ISOn sertifikaattitilasto on luettavissa osoitteessa Tiedot on kerätty akkreditoiduilta sertifiointielimiltä maittain. Standardi Sertifikaattien lukumäärä Sertifikaattien lukumäärä Muutos Muutos vuonna 2013 vuonna 2012 prosentteina ISO 9001 ISO ISO ISO ISO ISO/TS ISO YHTEENSÄ % 6 % 116 % 14 % 15 % 7 % 15 % 4 % Taulukko: Yhteenveto ISOn tilastosta 8 SFS-tiedotus

9 Hallintajärjestelmät Johtamisen standardit Hallintajärjestelmistä on lukuisia standardeja. Käytetyimmät ovat ISO 9001, ISO ja OHSAS Näistä ja muista hallintajärjestelmästandardeista on tietoja oheisessa taulukossa. Standardeista on alkuperäisjulkaisun tunnus, uusimman version ilmestymisvuosi, aihe, ensimmäisen version ilmestymisvuosi ja SFS-ICS-ryhmät, joihin standardi kuuluu. Taulukossa on mainittu myös sertifikaattien määrä Suomessa vuoden 2013 lopussa ISOn tilastojen mukaan ja tieto, onko hallintajärjestelmästandardien uusi rakenne käytössä. Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t) Standardit, joiden perusteella voi sertifioida suluissa mainittu sertifikaattien määrä Suomessa 2013 ISO 9001:2008 laadunhallinta (2 838) 1987 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät (1 422) 1996 SFS-ICS Ympäristöasioiden hallinta OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS Muut SFS-julkaisut ISO/IEC 27001:2013 tietoturvallisuus (uusi rakenne) (32) 2000 SFS-ICS Tietotekniikka, yleistä, Merkistöt ja tietojen koodaus ISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus (117) 2005 SFS-ICS Elintarviketeollisuuden prosessit ISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standardit ISO 50001:2011 energia (9) 2011 SFS-ICS Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistä ISO 30301:2011 asiakirjat (uusi rakenne) 2011 SFS-ICS Informatiikka ISO Six Sigma 2011 SFS-ICS Tilastollisten menetelmien soveltaminen ISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistä ISO 39001:2012 liikenneturvallisuus (uusi rakenne) 2012 ICS Road transport ISO omaisuudenhallinta (uusi rakenne) 2014 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardit, joiden perusteella ei voi sertifioida ISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen CEN/TS :2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen EN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standardit ISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (135) 2001 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Lääkinnälliset laitteet EN 15224:2012 terveyspalvelut 2005 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus; Lääketiede ja lääkintätilat, yleistä ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus (23) 2002 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ajoneuvot. Yleistä EN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus Audiointi ISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen, Laatu, Ympäristöasioiden hallinta Tekeillä olevat standardit ISO vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmät ISO työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Standardien soveltamiseen liittyviä julkaisuja ISO How to use ISO/IEC for Small Businesses - Practical advice ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia (SFS-käsikirja 807) Hallintajärjestelmästandardien yhdistetty käyttö (SFS-käsikirja 823) NPR 9026 Ohjeita standardin ISO käyttämistä koskevan omaehtoisen vakuutuksen laatimisesta SFS-tiedotus

10 Palontorjunta Kiskoajoneuvojen palontorjuntaan yhdenmukaiset vaatimukset Jyrki Alanko, SFS Standardisoimisliitto järjesti yhdessä Yleisen Teollisuusliiton kanssa tiedotustilaisuuden kiskoautojen palontorjuntaa käsittelevästä standardisarjasta SFS-EN SFS:n kokouskeskuksessa Helsingin Kampissa. Standardi korvaa eri Euroopan maiden kansalliset standardit aiheesta. Standardin EN tavoitteena on matkustajien ja henkilökunnan suojeleminen palon syttymistodennäköisyyttä pienentämällä sekä palon leviämistä ja laajuutta kontrolloimalla, ja matkustajien ja henkilökunnan turvalliseen paikkaan evakuoimisen mahdollistaminen. Pasi Kaikkonen Transtechiltä kertoi tilaisuudessa, että Britannialla, Ranskalla, Saksalla, Italialla, Puolalla ja Espanjalla on omat kansalliset standardinsa kiskoautojen paloturvallisuudesta. Ne on kumottava viimeistään 30. maaliskuuta Tämä tulee alentamaan kustannuksia. Kaikkonen esitteli pääkohdittain standardin eri osat. Hän kertoi, että materiaaleja käsittelevä osa 2 on ollut työläin. Kaikki standardissa EN vaaditut testit on annettava suoritettavaksi standardin EN ISO/IEC mukaisesti akkreditoiduille laboratorioille. Kaikkonen kertoi, että standardin osa 6 listaa paljon yleisiä vaatimuksia paloturvallisuudelle. Kaikissa matkustajavaunuissa tulee olla hälytysjärjestelmä, jolla matkustajat voivat informoida henkilökuntaa palovaarasta. Vaunuissa tulee olla hätävalaistusjärjestelmä, joka antaa riittävän valaistuksen evakuointitilanteessa, kuulutusjärjestelmä, jolla henkilökunta voi antaa ohjeita matkustajille, palomuurien ovien tulee olla itsestään sulkeutuvaa tyyppiä. Hätämerkintöjen tulee lisäksi olla lähellä kaikkia hätäaktivointilaitteita ja hätäuloskäyntejä. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja luettavissa hätävalaistusolosuhteissa. Vaatimukset pohjautuvat direktiiviin Ville-Veikko Savolainen Trafista kertoi tilaisuudessa Yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä, jotka tunnetaan lyhenteestä YTE. Euroopan rautatievirasto (ERA) johtaa valmistelutyötä, jossa ovat mukana jäsenvaltiot, rautatieyritykset, radanpitäjät sekä muut etujärjestöt ja sidosryhmät. Työryhmä antaa ehdotuksensa Euroopan komissiolle, joka hyväksyttää varsinaisen luonnostekstin jäsenvaltiolla. Nykyään YTE:t annetaan useimmiten EU:n asetuksina kiskoliikennettä koskevan direktiivin 2008/57/ EY pohjalta. YTE:issä pyritään viittaamaan asian kannalta relevantin EN-standardin tiettyyn kohtaan, ei välttämättä koko standardiin, koska siitä standardin osasta tulee sellaisenaan lakitekstiä. Mikäli tietystä, YTE:n kannalta tarpeellisesta, aiheesta ei ole EN-standardia tai standardi on vanhentunut, ERA pyytää CEN:ia tai CENELEC:ia valmistelemaan uuden normin (RfS request for standardization). Lisäksi YTEstä julkaistaan soveltamisopas, jossa on selvennetty eräitä mahdollisesti ongelmallisia YTE:n kohtia ja on mainittu pakollisten standardien lisäksi vapaaehtoisesti sovellettavia standardeja (esim. aiempia kansallisia standardeja). Ne voivat olla EN-standardeja, kansainvälisiä, esim. YK:n, standardeja tai UIC:n määrelehtiä. Vetureita ja henkilöliikenteen kalustoa käsittelevä YTE viittaa tällä hetkellä voimassa olevassa versiossa TS , koska EN ei ollut silloin vielä olemassa. Tulevassa YTE:ssä materiaaleihin liittyvät vaatimukset tulevat standardista EN Tulevaan YTE:ään on tiettyjen jäsenvaltioiden pyynnöstä tehty kolmen vuoden siirtymäaika, jonka aikana voi vielä soveltaa tiettyjä kansallisia standardeja, jos kansallisesti niin päätetään. Työ alkoi 1991 Pertti Isoniemi YTL:stä kertoi, että kiskokaluston paloturvallisuusvaatimuksia ryhdyttiin yhdenmukaistamaan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä marraskuussa Työ osoittautui vaikeaksi. Työn tulokset julkaistiin CENin teknisinä spesifikaatioina 17 vuoden työn jälkeen tammikuussa Suomesta jäsenenä työssä on ollut Kari Pulli Ratahallintokeskuksesta. Standardit päätettiin muuttaa eurooppalaisiksi standardeiksi joulukuussa EN-standardit julkaistiin 6. maaliskuuta Standardit on vahvistettu SFS-standardeiksi 17. kesäkuuta Nyt Suomesta työssä jäsenenä mukana Kati Mäkikyrö Transtechiltä. Standardin EN laatineen teknisen komitean CEN/TC 256 seurantaryhmässä YTL:ssä ovat mukana HKL/metroliikenne, CC Infra Oy, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Tamware Oy, Transtech Oy, VR Yhtymä Oy/VR Teknologia, VR Track Oy ja Citec Oy. Kiskoajoneuvojen palontorjuntaa käsittelevän standardisarjan SFS-EN kolme tärkeintä osaa on suomennettu. Sarja sisältää yhteensä seitsemän osaa. Standardit on laadittu EU:n komission toimeksiannosta. Suomennetut osat käsittelevät palontorjunnan yleisiä vaatimuksia sekä materiaalien ja komponenttien sekä kaluston erityisiä palontorjuntavaatimuksia. Pasi Kaikkonen esitteli standardia SFS-EN SFS:n ja YTL:n tilaisuudessa. 10 SFS-tiedotus

11 Palontorjunta EU-mailla runsaat km junaratoja EU-maiden yhteenlaskettu rataverkko oli vuonna 2011 kaikkiaan kilometriä. Suomessa on liikennöitäviä ratoja kilometriä. EU-maista rautateitä ei ole Kyproksella eikä Maltalla. Vetureita EU-mailla oli käytössään vuonna 2011 kaikkiaan kappaletta. Rautatieliikenne on kolmanneksi tärkein liikennemuoto EU-maiden sisäisessä liikenteessä. Henkilöliikenteessä rautateitten osuus on 6,3 prosenttia, henkilöautojen osuus 73,4 prosenttia ja lentoliikenteen osuus 8,8 prosenttia. Tavaraliikenteessä rautateitten osuus on 11 prosenttia, tieliikenteen osuus 45,3 prosenttia ja meriliikenteen osuus 36,8 prosenttia. Rautatieliikenne on turvallinen liikennemuoto. Vuonna 2011 rautateillä kuoli EU-maissa 38 henkeä. Lentoliikenne on vieläkin turvallisempi muoto liikkua. Vuonna 2011 kuoli lentoliikenteessä EU-maissa 6 henkeä. Tieliikenteessä kuoli vuonna 2011 EU-maissa henkeä. EU-maiden rautateillä on käytössä useita raideleveyksiä. Yleisin leveys mm on käytössä 19 EU-maassa. Kreikassa ovat käytössä raideleveyden ohella myös leveydet 600 mm ja mm, Espanjassa myös leveydet mm ja mm ja Ranskassa myös leveys mm. Portugalissa raideleveydet ovat mm ja mm. Baltian maissa on käytössä Venä- jän raideleveys mm. Suomessa raideleveys on Tämä sama raideleveys oli alun perin myös Neuvostoliitossa, mutta on sittemmin pyöristetty nykykyiseen raideleveyteen. Irlannissa raideleveys on mm. (JA) Pixhill.com SFS-tiedotus

12 Palontorjunta Suomenkielinen versio palonrajoittimien standardista SFS-EN valmistunut Kimmo Konkarikoski, Metsta Vuonna 2010 laaditun, palonrajoittimia koskevan standardin SFS- EN suomenkielinen käännös on valmistunut ja julkaistu. Kyseinen standardi on EU:n rakennustuoteasetuksen mukainen harmonisoitu tuotestandardi joka johtaa tuotteen CE- merkintään. Suomennoksessa on kiinnitetty huomiota tuotetta koskevien termien yhdenmukaistamiseen, erityisesti CE-merkinnän osalta (kuva). Vaikka kentällä on tuotteelle yleisesi käytössä termi palopelti virallisissa papereissa on hyvä käyttää virallista suomenkielistä termiä palonrajoitin. Asian voi ilmaista myös käyttämällä termiä - Palonrajoitin (palopelti). Tällä hetkellä palonrajoittimia koskeva standardi EN (Ventilation for buildings- Fire resting dampers) on revisioinnissa samoin kuin EN (Ventilation for buildings-fire resisting palorajoitin (palopelti) lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä paloeristyksen rajakohdissa palo-osastoinnin ylläpitämiseksi ja tulipalon sattuessa poistumisteiden suojaamiseksi käytettävä laite duct sections). Molemmat revisiot tulevat 2015 kansalliselle lausuntokierrokselle. Suomessa näiden standardien kehitystä seuraa standardisointikomitea K156, jonka jäseninä ovat teollisuuden edustajat, LVI-talotekniikkateollisuus ry ja SuLVI, Metsta ry:n toimiessa sihteerinä. Suomen rakentamismääräyksiä uudistetaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä. Kaikki määräyskokoelman osat ovat uusittava vuoteen 2017 mennessä. Myös ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuutta käsittelevät ohjeet E7 ovat uudistettavana. Lisätietoja Rakennustuoteasetuksesta ja CE-merkinnästä: Standardien lausuntopyyntöpalvelu: lausunto.sfs.fi fire damper device for use in heating, ventilation and air conditioning (HVAC) systems at fire boundaries to maintain compartmentation and protect means of escape in case of fire 12 SFS-tiedotus

13 Palontorjunta Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutusjärjestelmälle innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2014 innovaatiopalkinnon sai Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Turvallisuusklusterin kehittämä erityisryhmien asuntoihin tarkoitettu uudenlainen huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä parantaa erityisesti iäkkäiden ihmisten asumisturvallisuutta ja pienentää vahinkoja tulipalon sattuessa. Innovaatiopalkinnon saaja julkistettiin pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä ja sen luovutti rahaston puolesta valmiusjohtaja Janne Koivukoski. Palkinnon suuruus on euroa. Huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa tulipalon sekä antaa lisäaikaa asukkaan pelastamiseen. Samalla kun laitteisto auttaa vähentämään vakavia henkilövahinkoja, se rajoittaa myös merkittävästi omaisuusvahinkoja. Hälytys ohjataan automaattisesti joko ympärivuorokautisesti päivystettävään valvomoon tai pelastuslaitokselle. Pirkanmaan turvallisuusklusteri pyrkii jalkauttamaan valtakunnallisia sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita ja kehittämään ratkaisuja kotonaan asuvien ikäihmisten asumisturvallisuuteen ja palokuolemien ehkäisemiseen. Voittajahankkeen kehitystyössä keskeisiä henkilöitä ovat olleet Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja. - Automaattinen sammutuslaitteisto tuo asumisturvallisuutta toimintakyvyltään rajoittuneille henkilöille ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Laitteisto on viranomaisten hyväksymä vesikaluste, joka voidaan asentaa ilman rakennuslupaa minne huoneistoon tahansa ja siirtää edelleen toiseen huoneistoon, kertoo Jukka Suoja. - Kehitetyn sammutuslaitteiston ansiosta pystytään omassa kodissa asuville huonokuntoisille henkilöille takaamaan yhdenvertainen paloturvallisuus muun väestön kanssa. Ilman sammutuslaitteistoa tulipalo on tälle väestöryhmälle liian usein kohtalokas. Sprinkleri pelastaa, Seppo Männikkö tiivistää. Laitteisto reagoi korkeaan lämpötilaan ja käyttää aktivoituessaan standardin mukaista vesimäärää. Laitteiston vesilähteenä toimii vesijohtoverkosta täytettävä litran säiliö. Sprinklerisuutin laukeaa, kun ympäristön lämpötila saavuttaa suuttimen laukeamislämpötilan, joka on tavallisesti 68 º C. Kehitetty laitteisto täyttää SFS 5980 asuntosprinkleristandardin luokan 2 vaatimukset. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Lisätietoja innovaatiopalkinnosta: SFS-tiedotus

14 Kiina satsaa brändeihin Kiina aktiivinen ISOn uudessa standardisointikomiteassa Erkki Pekkarinen, Brandworxx Oy Brand evaluation -nimeä kantava standardisointityö käynnistyi syyskuun lopulla Pekingissä. Edustajia 8 maasta oli kokoontunut ISO/TC 289 ensimmäiseen kokoukseen. Suomen edustajana oli Erkki Pekkarinen Brandworxx Oy:stä. Tilaisuuden valmistelusta olivat vastanneet kiinalaiset, joilla on ISOn sihteeristövastuu kyseisessä komiteassa. Tilaisuuteen osallistuneet henkilöt olivat pääasiassa samoja, jotka olivat osallistuneet jo vuonna 2010 valmistuneen brändien arvonmääritysstandardin ISO laatimiseen (SFS-ISO Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen). Päätettiin, että nyt tehtävän työn yhteydessä tarkastetaan myös tarpeet tämän standardin tarkistamiseen. Kiinassa standardisoinnilla osoittautui olevan merkittävä ohjausvaikutus monilla taloudellisen toiminnan alueilla. Maassa on harjoitettu standardisointia eri toimialoilla. Kiinassa toimii mm. Euroopassa tapahtuvaa standardisointia seuraava tutkimuslaitos. Kiinassa standardisointi on saanut suuren merkityksen kansantalouden rakennemuutoksen yhtenä mahdollistajana. Tunnetulla tavalla Kiinaan on ohjautunut runsaasti tuotannollista toimintaa pääosin alhaisten tuotantokustannusten perusteella. Viime vuosien aikana talouden eri sektoreilla on alettu panostaa laatuun ja brändien rakentamiseen. Tavoitteena on, että halpatuotannon edellytysten heikentyessä vientiin voidaan tähdätä korkeamman laadun tuotteilla. Kiinassa on jo toiminnassa laajaa standardisointia, joka ymmärretään lähinnä keskitettyinä tuotannonohjausjärjestelminä. Siksi laajat standardisointitoimet ovat kohdistuneet eri toimialoille, jakeluun ja etenkin laatuun. Myös alueellista standardisointia tapahtuu. Standardeilla pyritään lopputuotteiden ja -palveluiden ohjattuun kehittämiseen ja brändien rakentamiseen. On myös selkeä pyrkimys luoda käytännön toimintaa ohjaavia toimintamalleja, eli esimerkiksi jos laatu koetaan ongelmaksi, mitä pitäisi tehdä? Kiinalaisia kansainvälisesti tunnettuja brändejä on vielä vähän. Tunnetuimmasta päästä ovat Lenovo ja Huawei. Kiinan tavoitteena on kehittää lisää kansainvälisesti kiinnostavia paikallisia brändejä. Standardisoinnin sisällössä ja tavoitteissa Kiinan ja muiden maiden välillä olevat erot johtivat laajoihin keskusteluihin, jotka varmasti jatkuvat tulevissa kokouksissa. Kiinan delegaatiossa oli peräti 11 asiantuntijaa, mukana myös edustaja China Council for Brand Development sta (CCBD), jolla oli vastuullaan myös osa järjestelyistä. Brand evaluation mitä se on? Toimeksiannon yksityiskohtaisemman määrittelyn yhteydessä keskusteltiin Brand evaluation -käsitteestä ja erityisesti sen suhteesta Brand valuation -käsitteeseen. Käsitteiden erot aiheuttivat jonkin verran epäselvyyttä mm. siksi että esim. ranskan kielessä molemmilla on sama käännös. Lähtökohtaisesti päätettiin, että valuation (arvonmääritys) on puhtaasti monetaarinen brändin arvon määrittely. Määriteltäessä muita brändiin liittyviä laadullisia ominaisuuksia, puhutaan brand evaluationista. Kunnollista käännöstä suomen kielelle sillä ei vielä ole. Evaluoinnissa kyseeseen tulevat mm. asiakaskokemuksen mittaaminen erilaisilla laatumittareilla. Kokonaisuutena kun puhutaan brändin vahvuudesta, johon sisältyvät sekä valuationin ja evaluationin kautta hankitut mittaustiedot. Työryhmä totesi, että määrittelyjä joudutaan täsmentämään työn edetessä. Standardisointityölle asetettiin noin kolmen vuoden tavoiteaikataulu. Kansallisista eroista ja laatutekijöiden määrittelyn vaikeudesta johtuen on odotettavissa haastava työ, jonka toteuttamista varten perustettiin työryhmiä. ISO: ISO/TC 289 Brand evaluation, 1. kokous syyskuussa Sihteeristö SAC (Kiina), puheenjohtaja professori Bobby Calder Kellogsin yliopistosta. Osallistujia 8 maasta: Suomen lisäksi Kiinasta, Ruotsista, Englannista, Itävallasta, Saksasta, Ranskasta ja Kanadasta. Toistaiseksi lisäksi Italia on ilmoittanut osallistuvansa, muitakin tullee kun työ lähtee käyntiin. SUOMI: Suomessa SFS perustaa kansallisen seurantaryhmän "brand evaluation" -standardisoinnille. Perustamiskokous on marraskuussa 2014, varsinainen toiminta alkaa vuoden 2015 alussa. Seurantaryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhteyshenkilö: Susanna Vahtila, SFS. 14 SFS-tiedotus

15 Ympäristö Ville Niinistö pääpuhujana kierrätyspolttoaineseminaarissa Jyrki Alanko, SFS Kiinteät kierrätyspolttoaineet ovat mahdollisuus, jota suomalaisten kannattaa hyödyntää. Tuotteisiin liittyvää teknologiaa kannattaa ottaa Suomessa käyttöön ja viedä kansainvälisille markkinoille. Näin sanoi Vihreän liiton puheeenjohtaja Ville Niinistö kierrätyspolttoaineita käsitelleen seminaarin pääpuheessa 2. lokakuuta Vantaalla. Suomen aloitteesta kiinteistä kierrätyspolttoaineista on laadittu EN-standardisarja. Ville Niinistö on ollut esittelemässä standardeja brasilialaisille. Ville Niinistö kertoi, että Brasilian ympäristöministeriö on hyvin kiinnostunut jätepohjaisten kierrätyspolttoaineiden hyödyntämisestä. Brasilialla on pitkä historia erilaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämisessä. Maassa on käytetty esimerkiksi paljon sokeriruokopohjaisia etanolituotteita. Suomi ja Brasilia ovat maailman johtavia biopolttoaineiden hyödyntäjiä ja tuottajia. - Uskon, että laajasti ymmärrettynä Suomen Cleantec-sektorilla ja tehokkaalla ympäristöystävällisellä jätteenkäsittelyllä on Suomessa paljon mahdollisuuksia kehittää ratkaisuja. Vaihtoehtona on, että EU:n vaatimusten tiukentuessa sovelletaan teknologiaa, jota ei olla itse oltu kehittämässä. Tämä on ala, jossa pystytään ottamaan uutta teknologiaa käyttöön ja viemään sitä. Siihen mahdollisuuteen kannattaa tarttua, Niinistö sanoi. Tilaisuuden puheenjohtaja Mikko Talola L&T:ltä esitteli Niinistön onnitellen vastikään päättyneestä hyvästä ministerikaudesta kysyen olisiko puhe ollut erilainen ympäristöministerin pitämänä. Niinistö nauratti yleisöä puheensa aluksi vastaamalla: miehen puheet eivät muutu, mutta sananvapaus lisääntyy. Kansainvälinen trendi on Niinistön mukaan se, että yhä enemmän jokainen tunnistaa sen, että jäte on arvotavaraa. Jäte on liian arvokas resurssi hukattavaksi. Niinistö harmitteli sitä, että taloudellinen logiikka parhaille mahdollisille ympäristöratkaisuille jätteiden hyödyntämiselle ei välttämättä ole vielä kaikkialla olemassa. Yksi syy Niinistön mukaan on se, että ei ole saatu systemaattisesti tuotteen hintaan sen ympäristökuormitusta. L&T:n järjestämässä seminaarissa jäteperäisten polttoaineiden roolia kiertotaloudessa valotti Jyri Nummela L&T:ltä. Kierrätyspolttoaineiden koostumuksesta ja laatuominaisuudesta energiahyödyntämisen näkökulmasta puhui Janne Hannula L&T:ltä. Kierrätyspolttoainestandardeista työkaluna hallittuun jätteen Ville Niinistön mielestä jätteiden jalostaminen energiaksi on ala, jossa pystytään ottamaan uutta teknologiaa käyttöön ja viemään sitä. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua. energiahyödyntämiseen puhui Mikko Talola. Hän on myös standardit laatineen CEN/TC 343:n puheenjohtaja. Talola kertoi, että SFS on julkaissut kiinteiden kierrätyspolttoaineiden standardit kaksiosaisena SFS-käsikirjana 34. VTT:n johtava tutkija Matti Nieminen kertoi tilaisuudessa eri teknologioista jätteiden energiasisällön hyödyntämisessä, VTT:n johtava tutkija Martti Aho tulipesäriskeistä kierrätyspolttoaineita poltettaessa ja VTT:n erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki rinnakkaispolton tuhkista. Seminaarin ohjelmassa oli lopuksi ekskursio L&T:n Keravan kierrätyslaitokselle. MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa Luonnonvarakeskuksen perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Luonnonvarakeskus (LUKE) kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisee yhteiskunnan ongelmia entistä integroidummin. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja jalostamista. Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Vuonna 2012 kolmessa laitoksessa tehtiin yli 1700 henkilötyövuotta, ja yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 140 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen verkosto kattaa koko Suomen, toimipaikkoja yhdistyvillä laitoksilla on yhteensä 38. SFS-tiedotus

16 Ympäristö Pixhill.com Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutuksen laskentaan uusi työkalu Jyrki Alanko, SFS Suomesta mukana standardia SFS-EN laatimassa ollut Kari Mäkelä kertoi, että standardissa on koko ajan jouduttu tekemään kompromisseja tieteellisen tarkkuuden ja käytännöllisyyden välillä. Kuljetuspalvelujen energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskenta- ja ilmoitusmenetelmistä on valmistunut maailman ensimmäinen standardi. Tätä eurooppalaista standardia SFS-EN esiteltiin SFS:n yhdessä YTL:n kanssa järjestämässä tilaisuudessa 23. syyskuuta. Standardin laadinnassa mukana ollut erikoistutkija Kari Mäkelä VTT:ltä kertoi, että standardin toimivuutta on testattu käytännön esimerkein EU:n COFRET-projektissa. Siinä esimerkkinä käytettiin mm. UPM:n paperirullien kuljetusta Espanjaan. Standardi osoittautui monin osin toimivaksi ja tärkeäksi. Esimerkiksi Schenker Oy on ottanut standardin jo käyttöön. Mäkelä kertoi, että energiankulutuksen ja päästömäärien laskenta ja ilmoittaminen on kuulunut jo pitkään monen yrityksen käytäntöön. Tästä huolimatta kuljetusalalta on puuttunut kuljetuksiin keskittyvä standardi laskenta- ja ilmoitusmenettelyistä. Ilman standardia laskelmien tulokset ovat hyvin kirjavia eivätkä ole vertailukelpoisia. Standardi on tehty lähinnä teollisuudelle, joka yrittää hakea tuotteidensa päästöjä. Standardissa määritellään selkeästi, että kaikki kuljetuksista aiheutuva energiankäyttö ja päästöt tulee kohdistaa kuljetettaville tavaroille ja/tai matkustajille. Tämä on Mäkelän mielestä hirveän tärkeä asia. Standardin mukaan on laskettava ja ilmoitettava kasvihuonekaasupäästöt eikä vain hiilidioksidipäästöjä. Standardissa on selkeä taulukko polttoaineiden muuttamiseksi kasvihuonekaasupäästöiksi myös biosekoitepolttoaineelle. Tämä on Mäkelän mielestä merkittävä etu laskelmien vertailussa. Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi YTL:stä kertoi, että standardin SFS-EN on laatinut eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tekninen komitea TC 320. Aloite standardin laatimiseksi tuli Ranskalta vuonna Standardi vahvistettiin englanninkielisenä SFS-standardiksi 11. helmikuuta 2013 ja nyt Standardisoimisliitto on julkaissut sen suomeksi. 16 SFS-tiedotus

17 Leluille uusia vaatimuksia Katri Valli, SFS Lelujen turvallisuutta käsittelevä moniosainen standardi uudistuu. Useita osia perusosasta EN 71-1 lähtien on täydennetty ja yksi uusi osa on valmistunut. Leludirektiivin vaatimuksia on myös muutettu. Lelujen mekaanisia ja fysikaalisia ominaisuuksia käsittelevä standardia on täydennetty. Standardi SFS-EN 71-1+A3 on vahvistettu SFS-standardiksi huhtikuussa Se on kumonnut standardin edellisen version SFS-EN 71-1+A2:2013. Standardi SFS-EN 71-1+A3 sisältää vuonna 2011 julkaistun standardin ja siihen konsolidoidut muutokset A1:2014, A2:2013 ja A3:2014. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella. Myös lelujen syttyvyyttä käsittelevää standardia on SFS-EN 71-2+A1 on täydennetty. Huhtikuussa 2014 SFS-standardiksi vahvistettu standardi kumoaa sen edellisen vuoden 2011 version. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella. Lisäksi eräiden alkuaineiden siirtymistä käsittelevää standardia SFS-EN 71-3+A1 on täydennetty, ja se vahvistetaan SFS-standardiksi marraskuussa Standardi on korvannut sen edellisen version SFS-EN 71-3 vuodelta Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella. Standardissa SFS-EN 71-5 esitetään vaatimukset kemiallisille leluille (lelusarjoille) kokeilusarjoja lukuun ottamatta. Uudistettu standardi SFS-EN 71-5 on kumonnut standardin SFS-EN 71-5:1993 ja sen muutokset SFS-EN 71-5/A1:2006 ja SFS-EN 71-5/ A2:2010. Uusi standardi julkaistaan suomeksi marraskuun 2014 lopulla. Standardi SFS-EN 71-7, jossa on vaatimukset ja testausmenetelmät sormiväreille, on uudistettu. Standardi on vahvistettu SFS-standardiksi toukokuussa 2014, ja se on kumonnut standardin edellisen version vuodelta Standardi käännetään suomeksi vuonna Kokonaan uusi on standardi SFS-EN Siinä esitetään vaatimuksia hajulautapeleille, kosmetiikan harrastepakkauksille ja makupeleille. Se on vahvistettu SFS-standardiksi huhtikuussa Standardi käännetään suomeksi vuonna Äänestyksessä ollut standardiehdotus FprEN on hyväksytty. Uusi standardi EN julkaistaan joulukuussa Siinä esitetään vaatimuksia ja testausmenetelmät kotikäyttöön tarkoitetuille trampoliineille. Standardi käännetään suomeksi vuonna Lisätietoa lelustandardeista saa SFS:n nettisivuilta ja verkkokaupasta. Muutoksia leludirektiiviin Leludirektiivin 2009/48/EY kemiallisia vaatimuksia on muutettu TCEP:n, TCPP:n, TDCP:n, bisfenoli A:n ja nikkelin osalta. Leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä A on muutettu siten, että nikkelin käyttö sallitaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa sähkökäyttöisissä leluissa, joissa on sähkövirran johtamiseen tarkoitettuja lelujen osia. Bisfenoli A:ta käytetään monomeerinä polykarbonaattimuovien valmistuksessa. Polykarbonaattimuoveja käytetään mm. lelujen valmistuksessa. Bisfenoli A on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä C on muutettu siten, että alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyttöön tarkoitetuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoitetuissa leluissa hyväksytty raja-arvo bisfenoli A:lle on 0,1 mg/l (siirtymisen raja-arvo) standardeissa EN 71-10:2005 ja EN 71-11:2005 vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Lisäksi leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä C on muutettu siten, että alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyttöön tarkoitetuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoitetuissa leluissa hyväksytty raja-arvo TCEP:lle, TCPP:lle ja TDCP:lle on 5 mg/kg (pitoisuusraja). Lisätietoa leludirektiivistä 2009/48/EY ja sen muutoksista saa Euroopan komission lelusivuilta. Lelustandardien laadinta Lelujen turvallisuutta käsittelevät standardit laaditaan CENin teknisessä komiteassa CEN/TC 52 Safety of toys ja kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn teknisessä komiteassa ISO/ TC 181 Safety of toys. Suomessa lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden standardisoinnista vastaa SFS:n Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitea (SFS/TK 110). Kansallisen komitean jäsenet saavat jo valmisteluvaiheessa tietoa tulevista standardeista sekä asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja direktiiveistä. Kansallisen seurantaryhmän kautta sen jäsenet voivat myös vaikuttaa standardien sisältöön joko kommentoimalla kansalliselle lausuntokierrokselle olevia standardiehdotuksia tai osallistumalla CENin teknisten komiteoiden työryhmien työhön standardiluonnosten valmisteluvaiheessa. TK 110:ssä jäseninä on mm. viranomaisia, tutkimuslaitoksia sekä valmistajia ja maahantuojia. Komitean TK 110 jäsenyys on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita seuraamaan standardisointia seurantaryhmän toimialalla ja vaikuttamaan standardien sisältöön. Pyrkimyksenä on, että seurantaryhmässä olisivat edustettuna kaikki olennaiset sidosryhmät, joille standardisoinnista on hyötyä tai joiden toimintaan standardisointi vaikuttaa. Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta, ota yhteyttä SFS:n Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitean (SFS/TK 110) sihteeriin Katri Valliin (katri.valli@sfs.fi tai puh ). Kuvat: Pixhill.com 17 SFS-tiedotus SFS-tiedotus

18 Sähköisen laskun standardi valmisteilla Eija Mäkinen, SFS Huhtikuussa 2014 annettiin EU:n komission ja parlamentin yhteinen direktiivi (2014/55/EU) sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa. Direktiivissä pyydetään myös, että eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN määrittelee laskun ydinelementtien semanttisen tietomallin. Direktiivi tulee voimaan keväällä Sitä ennakoiden perustettiin toukokuussa 2014 CENiin komitea CEN/TC 434 Project committee Electronic invoicing, joka piti ensimmäisen kokouksensa syyskuussa. Komissiossa on valmisteltu CENille toimeksianto direktiivin toteuttamiseksi tarvittavien standardien laatimiseksi, ja se on parhaillaan viimeisessä komission hyväksynnässä. CENin ryhmä on yhdessä komission kanssa sopinut työohjelmasta, jonka mukaan laadittaisiin semanttisen mallin ja tekniset kuvakset. Työohjelmaan sisältyy tulossa olevan mandaatin mukaan kaikkiaan kuusi julkaisua, joiden edellytetään olevan valmiina maaliskuussa EN-standardi kuvaa semanttisen mallin verkkolaskussa olevista tietokentistä. Direktiivin mukaisesti julkishallinto velvoitetaan ottamaan vastaan ja käsittelemään ne verkkolaskut, jotka vastaavat EN- standardia. Teknisissä spesifikaatioissa (TS) on mm. lista verkkolaskuformaateista, jotka ovat EN-standardin mukaisia. Tekniset raportit (TR) kuvaavat mm. mahdolliset kansalliset erikoistietovaatimuksia ja tiedonvaihdon yhteentoimivuutta koskevia ohjeita. Tällä hetkellä määritellään, mitä eri verkkolaskun aihealueista standardin tulisi kattaa ja mitä pitäisi ottaa pohjaksi. Sitä varten on muodostettu kolme pienryhmää: definition, standards, sekä EU projects input and evaluation of requirements list. Definition ryhmä kartoittaa parhaillaan, mitä peruslaskun tietoja (core invoice) tulisi vähimmillään olla määriteltynä. Työryhmässä selvitetään aluksi mitä kirjanpidon, verkkolaskun tarkistukseen, viranomaisraportointiin, arvonlisäveroraportointiin ja maksamiseen liittyviä vaatimuksia julkishallinnolla ja yrityksillä on. Vaatimusten avulla pyritään määrittelemään lopulliset laskun tietosisältötarpeet. Pienryhmien tavoitteena on saada jouluun mennessä ehdotus koko ryhmälle. Aikataulu on kunnianhimoinen, joten ryhmät työskentelevät tässä vaiheessa hyvin tiiviisti viikottaisin puhelinkokouksin. Suomesta aktiivisesti on CENin ryhmässä mukana kehityspäällikkö Pirjo Ilola Finanssialan Keskusliitosta. Hänen mukaansa aikataulu asettaa työlle omat haasteet. Myös eri maiden valmiudet verkkolaskuun vaikuttavat tietosisältövaatimuksiin. Suomessa olemme jo pitkällä verkkolaskutuksessa ja yritykset ja julkishallinto jo nyt hakevat säästöjä verkkolaskun automatisoinnilla. Automaattinen laskujen kierrätys ja hyväksyntä vaativat tiettyjä tietoja laskulla. Sopimusnumero on oltava oikeassa paikassa, jotta automaattinen sopimuskohdistus on mahdollista. Samoin tilausnumero on tultava tilauskohdistuksen automatisoinnissa. Suomen edellyttämät tietotarpeet on etukäteen määritelty yhdessä julkishallinnon ja suurlaskuttajien kanssa. Nämä tiedot tulee myös saada eurooppalaiseen standardiin, jotta Suomen verkkolaskukehitys ei hidastu. Suomessa sen kansallinen koordinointivastuu on SFS:n seurantaryhmällä SFS/SR 209 Finanssiala. Pirjo Ilolan lisäksi Suomesta osallistuu CENin ryhmään tällä hetkellä myös Tieto Oy. Pixhill.com 18 SFS-tiedotus

19 Rakentaminen Rakennusten energiatehokkuusstandardit lausuntokierrokselle Kimmo Konkarikoski, METSTA Syksyn 2014 ja vuoden 2015 aikana lausunnolle tulee n. 50 kpl rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvää standardia. Osan lausuntokierros on jo alkanut. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) muuttuu energiatehokkaaksi rakentamiseksi yhteisten eurooppalaisten standardien kautta. Direktiiviä varten luodaan kaikenkattava puitestandardi ja sen alle n. 50 muuta standardia. Standardeja laaditaan kuudessa eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin teknillisessä komiteassa. Neljä komiteoista on Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTAn vastuulla. Nämä ovat TC 371 Rakennusten energiatehokkuus (Energy Performance of Building project group), TC 156 Rakennusten ilmatekniikka (Ventilation for buildings), TC 228 Rakennusten lämmitysjärjestelmät (Heating systems and water based cooling systems in buildings) ja TC 247 Rakennusautomaatio (Building automation, Controls and Building management). Rakennustuoteteollisuus RTT:n vastuulla on komitea TC 89 Rakennusten lämmöneristys (Thermal performance of buildings and building components). Sähköalan SESKOn vastuulla on komitea TC 169 Valaistus (Light and lighting). Valaistuksesta on tekeillä yksi standardi, lämmöneristyksestä 17 standardia, rakennusten ilmatekniikasta 14 standardia, rakennusten lämmöneristysjärjestelmistä 14 standardia ja rakennusautomaatiosta 7 standardia. Standardiehdotukset on lueteltu SFS:n www-sivuilla osoitteessa METSTAssa asioita hoitaa Kimmo Konkarikoski, RTT:ssä Ari Ilomäki ja SESKOssa Eero Sorri. SFS-tiedotus

20 Rakentaminen Mistä löytyy ja miten kommentoit? SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Lausuntopyyntökierroksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Palvelun kautta voi lähettää vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä. Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekisteröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista. Palvelu on www-osoitteessa Osallistuminen standardisointiin Standardeja voi lukea ja kommentoida SFS:n Lausuntopyyntöportaalin kautta. Jos haluaa vaikuttaa enemmän voi olla yhteydessä standardisointikomiteaan. Standardit toimivat entistä useammin tuotteiden markkinoillepääsyyn liittyvinä työkaluina ja referensseinä. Haluatko itse vaikuttaa valmistamasi tuotteen teknisiin standardeihin vai luovutatko standardien laadinnan vapaaehtoisesti kilpailijoillesi? - He kyllä tekevät sen mielellään puolestasi. Vain kansalliseen standardisointikomiteaan osallistumalla voit täysipainoisesti ja aktiivisesti seurata, ennakoida, vaikuttaa ja soveltaa standardeja, jotka ovat organisaatiosi ja/tai sen tuotteiden kannalta välttämättömiä tai muuten tärkeitä. Seuraa: nykyään lähes poikkeuksetta standardit laaditaan Suomen ulkopuolella ja vain komiteoiden avulla saat syvällisempää ja tarkempaa tietoa menossa olevista standardisoimiskohteista ja kokonaisista laajoista standardisoimisohjelmista. Sovella: saat tärkeää taustatietoa standardien soveltamista varten ja osaat paremmin tulkita ja soveltaa uusia standardeja; tiedät tiettyjen standardien ja lainsäädännön väliset tärkeät kytkennät. Ennakoi: tiedät jo hyvissä ajoin etukäteen tulevat standardit ja niiden vaatimukset; voit sopeuttaa oman tuotteesi tai toimintasi uusien standardien mukaiseksi ennen kuin tavalliset standardien soveltajat edes tietävät standardin olemassaolosta; voit ennakoida tulevia globaaleja tai eurooppalaisia trendejä ja mahdollisesti kehittää omaa toimintaasi sen mukaisesti. Vaikuta: voit ottaa kantaa valmisteilla oleviin ehdotuksiin kansallisen kannan muodostamiseksi tai osallistut itse aktivisesti standardien valmisteluun standardisointikomiteoiden työryhmissä. 20 SFS-tiedotus