Aktiivista kansalaisuutta etsimässä. Ninni Juntunen, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Aktiivista kansalaisuutta etsimässä Ninni Juntunen, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopisto

2 Aktiivista kansalaisuutta etsimässä Kansalaisuuden käsitteen historiaa Kunnon kansalaisen ihanteet Kasvatuksen tavoitteena aktiivinen kansalainen Aktiivinen kansalaisuus: osallistuminen, vaikuttaminen ja osallisuus Kuinka yksilö voi vaikuttaa?

3 Kansalaisuuden käsitteen historiaa Kansalaisuuden synty sijoitetaan Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden kehittymiseen noin 500 eaa., erityisesti Ateenaan Kaupunkivaltiot olivat maantieteellisesti pieniä alueita ja yhteisten asioiden hoitaminen sekä kaupunkivaltion puolustaminen oli riippuvainen kansalaisten omasta halusta osallistua Ei kansalaisista riippumatonta valtiollista järjestelmää, virkamiehiä tai byrokratiaa, vaan kansalaisilla oli oikeus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen kansalaiskokouksissa Ateenalaisuus oli syntyperään ja sukupuoleen sidottu, isältä pojalle periytyvä asema: naiset, lapset ja orjat olivat suljettu kansalaisuuden ulkopuolelle Kansalaisuudelle ei ollut varallisuuteen tai koulutukseen perustuvia ehtoja, vaan kansalaisten yhteisö muodostui niin kauppiaista, maatyöläisistä kuin koulutetusta yläluokasta (Nivala 2008, 74 80)

4 Kansalaisuuden käsitteen historiaa Rooman imperiumin aikaan kansalaisuus menetti kansalaisia osallistavan ja vuorovaikutuksellisen merkityksen ja säilyi muodollisesti tasavertaisena, lakisääteisenä asemana Rooman kansalaiset olivat yhteisen roomalaisen lain ja keisarin alaisia ja suojelemia, eikä heillä ollut mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon Keskiajalla luvuilla Eurooppa oli jakautunut pieniksi, kreivien ja herttuoiden hallitsemiksi valtakeskuksiksi, joissa ihmisiä kohdeltiin alamaisina. Myös kirkolla oli vahva hengellinen ja maallinen valta, johon ei kuulunut ajatus kansalaisista vallankäyttäjinä Kauppiaat ja käsityöläiset muodostivat uuden osallistuvaa kansalaisuutta kuvaavan ryhmän, porvariston, jonka jäsenet olivat yhdenvertaisia ja etuoikeutettuja osallistumaan kaupungin hallintoon. Kansalaisuuden pystyi saavuttamaan vain omalla työllä ja taloudellisella menestyksellä Kansallisvaltiollisen kansalaisuuden ratkaisevina tapahtumina toimivat Amerikan ja Ranskan vallankumoukset luvuilla. Kansalaisuudesta tuli asema, jonka yksilö saa liittyessään vapaaehtoisesti alueelliseen ja poliittiseen yhteisöön ja vallankäytön tuli perustua kansan tahtoon. Kansalaisuuden määritelmäksi muodostui kuuluminen alueelliseen, muodolliseen, toiminnalliseen ja symboliseen yhteisöön (Nivala 2008, 81 88)

5 Kansalaisuuden käsitteen historiaa, myöhäismoderni aika 1900-luvulla vakiintunut moderni kansalaisuus on tarkoittanut kaikkien kansalliseen yhteisöön kuuluvien muodollista asemaa, joka takaa yhteisön jäsenille tasavertaiset juridiset, poliittiset ja sekä sosiaaliset oikeudet ja velvollisuudet (Nivala 2006, 19) Perusoikeudet (6-23 ), Suomen perustuslaki, 2. luku Kansalaisuus viittaa sekä a) viralliseen, annettuun statukseen ja asemaan, että b) osallistuvaan toimintaan kansalaisena (Niemelä 2011, 242)

6 Kunnon kansalainen Kunnon kansalaisuus liittyy filosofiseen käsitykseen kansalaishyveistä, eli hyvän kansalaisen toiminnan ja ajattelun tavoista, jotka ovat vaihdelleet eri aikakausina Aristoteleen ( ekr.) mukaan ihmisen hyveellisyys on edellytys hyvälle elämälle. Luonteenhyveet ja käytännöllinen järki muodostavat hyvän elämän, joka on tasapainoinen yhdistelmä poliittista osallistumista, sosiaalista elämää perheessä ja ystävien kanssa, taloudenhoitoa ja omien kykyjen kehittämistä John Locken ( ) mukaan kasvatuksen tulee kehittää yksilöllistä ahkeruutta, toisten kunnioittamista ja hyvää, järjen ohjaamaa käytöstä. Kasvatuksen tavoitteena on taitavan, itsenäisen ja yritteliään kansalaisen kehittyminen, eli yksilö, joka tuottaa hyvinvointia itselleen ja taloudellisen toimintansa kautta myös muille (Nivala 2006, 73 79)

7 Kunnon kansalainen Jean-Jacques Rousseaun ( ) mukaan hyveellinen kansalainen toimii yhteisen hyvän mukaan. Tällaisten kansalaisten yhteiskunta on kaikkien jäsenten hallitsema, tasaarvoinen ja demokraattinen, ja vanhempien tulee tukea lapsen moraalisesti oikeaa kasvua J.V. Snellmanin ( ) mukaan kasvatuksen tavoitteena on siveellisyys. Kodin, yhteiskunnan ja valtion tulee opastaa yksilö kansakunnan oman kulttuurin ja perinnäistiedon tuntemiseen, sekä uuden tiedon tuottamiseen. Kasvatuksen korkeimpana tavoitteena on isänmaallinen ja kaikkien yhteistä etua ajatteleva yksilö (Nivala 2006, 79 83)

8 Kasvatuksen tavoitteena aktiivinen kansalainen Vallitsevaksi näkemykseksi on vahvistunut, että toiminnallisen kansalaisuuden edellyttämiä valmiuksia ja asenteita tuotetaan kasvatuksella Aktiivinen kansalaisuus edellyttää tietoa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta lisäksi tarvitaan vaikuttamisen, päätöksenteon ja kansalaistoimintaan osallistumisen taitoja ja toimintakykyä (Nivala 2006, 84 86) Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos 2015: opetuksen yleiset tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuden ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

9 Kasvatuksen tavoitteena aktiivinen kansalaisuus Yhteiskunnallisia asioita opiskellaan kouluissa teorian kautta, opettajajohtoisesti ja ulkoaoppimalla, jolloin oppilaiden omien mielipiteiden muodostaminen ja kantaaottamisen kyky eivät kehity (Nivala 2006, 96) Koulujen opetuksella ja oppisisällöillä ei ole ollut vaikutusta aktiivisen kansalaisuuden syntyyn ja vakiintumiseen (Laitinen & Nurmi 2003, )

10 Aktiivinen kansalaisuus Aktiivinen kansalainen = toiminnallinen kansalainen, joka pyrkii edistämään yhteistä hyvää Aktiivista kansalaisuutta määrittäessä voidaan erottaa ihminen yksilönä ja kansalaisena: ihminen on yksityiselämässään yksilö, mutta kansalainen hänestä tulee, kun hän alkaa toimia yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä (Harju 2004a, 74 75) Euroopan unionin elinikäisen oppimisen tiedonanto 2000: aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa kansalaisen osallistumista kulttuuri- ja talouselämään sekä poliittiseen, demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen elämään yhteiskunnan kokonaisuudessa ja sen yhteisöissä (Harju 2004b, 18)

11 Aktiivinen kansalaisuus Julkispoliittinen kansalaisuus toteutuu yhteiskunnallisena ja poliittisena vaikuttamisena (Harju 2004a, 74), myös demokraattinen kansalaisuus (Niemelä 2011, 242) Aktiivista kansalaisuutta on lisäksi osallistuminen järjestöjen toimintaan, aktiivista roolia työelämässä ja aktiivista roolia yksityiselämässä, esimerkiksi kuluttajana (Harju 2004b, 19 20) Aktiivista kansalaisuutta on monenlaista

12 Osallistuminen, vaikuttaminen ja osallisuus Osallistuminen merkitsee usein yksilön passiivista mukanaoloa muiden määrittämissä tilanteissa, mutta se kuitenkin mahdollistaa vaikuttamisen (Ilvonen 2011, 8) Osallisuus tarkoittaa omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuunkantamista. Se on kuulumista yhteisöön, toimimista osana yhteisöä ja koettua yhteisön jäsenyyttä (Rahikka-Räsänen & Ryynänen 2014, 10)

13 Aktiivinen kansalaisuus yksilötason käsitteenä Yksilön keinot vaikuttaa ovat moninaiset. Tarvitaan perustietoja mahdollisuuksista vaikuttaa, mutta myös taitoa vaikuttaa asioihin ja kykyä osallistua (Ilvonen 2011, 19) Entä tahtoa? Keinoja vaikuttaa ovat välillinen, virallinen, poliittinen ja henkilökohtainen vaikuttaminen (Ilvonen 2011, 21 31)

14 Aktiivinen kansalaisuus yksilötason käsitteenä Nuorten mielestä äänestäminen vaaleissa, nuorisovaltuustossa tai järjestössä toimiminen ja palautteen antaminen jostakin palvelusta ovat kolme toimivinta keinoa vaikuttaa Nuoret vaikuttavat muun muassa antamalla palautetta jostakin palvelusta, äänestämällä, allekirjoittamalla aloitteita, vetoomuksia tai (netti)adresseja, sekä ostopäätöksillään Nuorilla tärkeimmät motiivit vaikuttaa ovat mahdollisuus edistää itselle tärkeää asiaa sekä mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Myös toiminnan sosiaalisuus, merkityksellisyys ja hauskuus motivoivat nuoria vaikuttamaan (Myllyniemi 2013, 22 28)

15 Keinoja vaikuttaa, esimerkkinä Nuorisobarometri 2013 (Myllyniemi 2013) Palautteen antaminen jostain palvelusta Äänestäminen Aloitteen, vetoom./adressin allekirjoittaminen (myös netissä) Ostopäätöksillä vaikuttaminen Toiminta porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan Keskustelutilaisuuksiin tai kokouksiin osallistuminen Vapaaehtoistyö Poliitt.asioista keskusteleminen sos.mediassa/nettifoorum. Keskusteluun osallistuminen päättäjien kanssa, tark.vaikuttaa Osallistuminen maksu- tai ostoboikottiin Aktiivinen toimiminen e.nuorisovaltuustossa/järjestössä

16 Keinoja vaikuttaa, esimerkkinä Nuorisobarometri 2013 (Myllyniemi 2013) Äänestämättä jättäminen Taiteen keinoin vaikuttaminen Kirjoittaminen lehden yleisönosastoon Nimien kerääminen aloitteeseen, vetoom./ adr. (myös netissä) Osallistuminen mielenosoitukseen Osallistuminen lakkoon koulussa tai työpaikalla Vaalityön tekeminen ehdokkaan puolesta Kansalaistottelemattomuus tai suora toiminta Asettuminen ehdolle vaaleissa Väkivalta Rakennuksen valtaaminen

17 Summa summarum: Kansalaisuus Antiikin Kreikan kaupunkivaltiot: kansalaisuus oli oikeutta osallistua yhteisistä asioista päättämiseen Rooman imperiumi: kansalaisuus oli muodollista yhteisön jäsenyyttä ja alamaisuutta Keskiaika: kansalaisuus oli alamaisuutta, mutta oikeuksia saattoi saavuttaa taloudellisella menestyksellä, eli porvaristoon kuulumisella luvun moderni kansalaisuus: kansalliseen yhteisöön kuuluvien muodollinen asema, joka takaa yksilöille tasavertaiset juridiset, poliittiset ja sekä sosiaaliset oikeudet ja velvollisuudet

18 Summa summarum: Aktiivinen kansalaisuus Toimintaa yhteisössä ja yhteiskunnan jäsenenä yhteisen hyvän eteen Osallistumista Osallisuutta Vaikuttamista Tahtoa osallistua, olla osallinen ja vaikuttaa

19 Kansalaisen perusoikeudet Tärkeitä oikeuksia aktiivisen kansalaisuuden toteutumiseksi: 6 Yhdenvertaisuus: ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä 12 Sananvapaus ja julkisuus: oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä 13 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus: oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia ja osallistua niihin lupa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan 14 Vaali- ja osallistumisoikeudet: oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä 16 Sivistykselliset oikeudet: oikeus maksuttomaan perusopetukseen 20 Vastuu ympäristöstä: vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

20 Laki vapaasta sivistystyöstä 1 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisen monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kuinka vapaassa sivistystyössä tuetaan sellaista aktiivista, toiminnallista kansalaisuutta, joka pyrkii edistämään kansalaisten yhteiskunnallista toimijuutta ja yhteistä hyvää?

21 Lähteet 1/2 Harju, Aaro 2004a. Aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisopinnot. Teoksessa Niemelä, S. & Luutonen, M. (toim.) Taitava ihminen toimiva kansalainen. Helsinki: Kansanvalistusseura, Harju, Aaro 2004b. Aktiivisten kansalaisten Suomi. Keskustelunavaus järjestöllisen koulutuksen tehostamisesta. Helsinki: Oikeusministeriö. Ilvonen, Anne Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. OK-opintokeskus. Saatavissa: Luettu Laitinen, Matti & Nurmi, Kari E Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen suomalaisten elämäkertojen valossa. Aikuiskasvatus 2/2003, Laki vapaasta sivistystyöstä /632. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015/ luonnostekstiä Opetushallitus. Saatavissa: 5.pdf. Luettu Myllyniemi, Sami Vaikuttava osa. Nuorisobarometri Helsinki: Opetus ja kulttuuriministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusverkosto.

22 Lähteet 2/2 Niemelä, Seppo Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa. Helsinki: Kansanvalistusseura. Kuopio: Snellman- instituutti. Nivala, Elina Kunnon kansalainen yhteiskunnan kasvatuksellisena ihanteena. Teoksessa Kurki, L. & Nivala, E. (toim.) Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Johdatus kansalaisuuden sosiaalipedagogiikkaan. Tampere: Tampere University, Nivala, Elina Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Kuopio: Snellman-instituutti. Suomen perustuslaki /731. Rahikka-Räsänen, Niina & Ryynänen, Sanna Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa. Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen kehitysprojekti osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähidemokratiassa. Setlementtiliitto.