Suomen koulupalot

Transkriptio

1 Suomen koulupalot Brita Somerkoski, erikoistutkija, Pelastusopisto

2 Koulupalot: ilmiön taustaa koulu edustaa nuorelle sekä auktoriteettia että sosiaalisten tapahtumien näyttämöä koulujen pihamaat ovat yleisiä kokoontumispaikkoja päivällä koulu edustaa normijärjestelmää, mutta iltaisin ja yöaikaan järjestelmä ei ole toiminnassa - vallattomuus, uhmaaminen

3 Koulupalot: ilmiön taustaa Kansainvälinen näkökulma Ruotsissa syttyy tai sytytetään yli viisisataa koulu- ja päiväkotipaloa vuosittain näistä arvioitiin tahallaan sytytetyiksi yli puolet muissakin Pohjoismaissa paloja oli Suomea enemmän: Ruotsissa 5,7, Tanskassa 4,5 ja Norjassa 1, asukasta kohden. Suomessa vastaava luku on 1,

4 Koulupalot Suomessa Mikä aiheutti tulipalon koulussa?

5 Mikä aiheutti koulupalot? yleisin syttymissyy oli ihmisen toiminta, 66% tulipaloista luvaton tulen käsittely, tuhotyö tai tuottamukselliset syyt (tuli on syttynyt ihmisen toiminnan seurauksena, mutta ei tarkoituksellisesti) Neljäsosa paloista oli syttynyt koneen tai laitteen viasta. Yleisin sähkölaitevika oli loisteputken kuristimen kärähtäminen

6 . Koulupalot Suomessa Koulupalojen kustannukset

7 Koulupalot Suomessa: kustannukset koulupaloista aiheutui pelastustoimen tietokannan mukaan Suomessa tarkastelujaksona yli 12 miljoonan euron omaisuusvahingot kaikista pelastustoimen rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävistä koulupalojen osuus oli hieman yli 1 %

8 Koulupalot Suomessa Sytyttäjän ikä?

9 Koulupalot: sytyttäjän ikä Kouluikäiset olivat suurin, yksittäinen koulupalojen aiheuttajien ikäryhmä. He olivat aiheuttaneet yli puolet koulupaloista. Tarkasteluun on otettu mukaan vain ne palot, joiden sytyttäjä on ollut tiedossa

10 Koulupalot Suomessa Syttymisen ajankohta?

11 Koulupalot Suomessa Koulupaloja syttyi yleisimmin tiistaisin tai keskiviikkoisin, mutta kaikkiaan palot ajoittuivat tasaisesti viikonpäiville. Noin puolet opetusrakennusten paloista oli syttynyt koulupäivän aikana ja viidesosa iltaaikaan. Tyypillisimmin koulupalo syttyi aamupäivällä. Vähiten koulupaloja on vuorokauden ensimmäisen kolmanneksen aikana

12 Koulupalot Suomessa

13 Koulupalot Suomessa vuodesta alkaen PRONTOn tietokantaan on kirjattu myös palokuolemat. Opetusrakennusten paloissa ei ole tapahtunut palokuolemia tarkastelujakson aikana. Sen sijaan 7 %:ssa tapauksista koulusta on jouduttu evakuoimaan ihmisiä tai heille on aiheutunut vaara palosta. Suurin osa koulupaloista syttyy inhimillisistä syistä, koulupäivän aikana ja luokkahuoneessa

14 Koulupalot: Esimerkkejä WC:ssä oleva käsipaperilaite sytytetty palamaan jollakin tulentekovälineellä. Pojat olleet spraymaalaamassa maalaamotiloissa ja tämän jälkeen vetokaapissa syttynyt palo. Spraypurkkien ponneaineena käytetään butaania, joka mahdollisesti on ollut myös sytytysväline

15 Koulupalot: Pohdinta Osa riskitekijöistä on koulun vaikutusalueen ulkopuolella, esimerkiksi asuttamispolitiikka, maantieteelliset näkökulmat tai säätila. Kaikkiaan koulu on tulipalojen osalta lapselle turvallinen paikka

16 Koulupalot: pohdinta Koululaisten reagointikyky on nopea, mutta kyky arvioida tulipalon vaarallisuutta tai seurauksia on vähäisen elämänkokemuksen vuoksi heikko. Lapset ovat aikuisten turvallisuuskulttuurin varassa. Koulun kannattaa toiminnassaan painottaa hankkeita ja toimintoja, joissa ryhmädynamiikka ja yleinen ilmapiiri paranee. Näiden merkitystä tulipalojen ennalta ehkäisijöinä ei ole tutkittu, mutta niiden on syytä olettaa parantavan kokonaisturvallisuutta

17 Koulupalot: Opettajien kouluttaminen Opettajat tarvitsevat selkeät toimintaohjeet tulen käsittelyn estämiseksi ja valvomiseksi. Miten tulentekovälineet voidaan takavarikoida? Miten tupakointia ja luvatonta sytyttelyä estetään? Miten koulun tekninen korjausketju toimii? Miten apua hälytetään? Millainen on tehokas poistuminen rakennuksesta? Jos koulussa on sytyttäjä, kehen pitää ottaa yhteyttä?

18