Sunny Car Center. Kirstulan alueen asemakaavamuutos. Vesihuolto Yleissuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Fax Päiväys Viite 16WWE1027.B Sivu 1 (10) Yhteyshlö Olli Vepsä Puh Faksi olli.vepsa@poyry.com Sunny Car Center Kirstulan alueen asemakaavamuutos Vesihuolto Yleissuunnitelmaselostus / Olli Vepsä Alkuperäinen kopio Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset

2 (2) 10 SISÄLLYSLUETTELO 0 HANKKEEN YLEISTIEDOT VESIHUOLLON nykytila Hulevedet Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Alueella käynnissä olevat vesihuoltohankkeet Alueella käynnissä olevat suunnitteluhankkeet RAKENNETTAVA VESIHUOLTOVERKOSTO Hulevesiviemäriverkosto Vesijohtoverkosto Palonsammutusverkosto Jätevesiviemäriverkosto LIITYNTÄ NYKYISIIN VERKOSTOIHIN Yleistä Hulevesiverkosto Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto RAKENTAMINEN Yleistä Rakentamisolosuhteet KUSTANNUSARVIOT JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET...9

3 (3) 10 SUNNY CAR CENTER KIRSTULAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS VESIHUOLTO 0 HANKKEEN YLEISTIEDOT Tämä selvitys koskee Hämeenlinnan Kirstulan alueen asemakaavamuutokseen liittyen tulevan alueen toimintojen vesihuoltoa. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi n krsm 2 :n autokaupan keskusta. Alue ei sijoitu luokitelluille pohjavesialueille ja alueella ei ole toimivia lähteitä. Ely-keskuksen mukaan alueelta ei ole laadittu pohjavesi- tai pintavesiselvityksiä. Tämän työn yhteydessä on laadittu hulevesien johtamissuunnitelma kaava-alueelta, huomioiden sen kautta kulkevien moottoritien ja radan kuivatusvesien johtaminen tulevassa tilanteessa. Työn yhteydessä on laadittu erillisenä toimeksiantona myös hulevesimitoitus- ja selvitys koko Rautamonojan valuma-alueelta. Tässä laajemman alueen hulevesiselvityksessä ei ole kuitenkaan esitetty ratkaisuja koko Rautamonojan laajan valuma-alueen hulevesistartegian ratkaisuiksi. Pääperiaatteena tulee kuitenkin pitää tilannetta, että hulevesiä viivytettäisiin jo niiden alkulähteillä, eikä niitä päästettäisi hallitsemattomasti kyseiselle kohtaa Rautamonojaa. 1 VESIHUOLLON NYKYTILA 1.1 Hulevedet Tarkasteltava kaava alue on tällä hetkellä peltoa, jolta hulevedet valuvat alueen halki lounais luode suunnassa virtaavaan Rautamonojaan. Rautamonoja rumpuineen onkin oikeastaan alueen ainoa nykyinen vesihuoltotekninen rakenne. Oja purkaa vetensä Pikku-Parolantien alitse yhtyen toiseen, vesijuoksulla ylempänä olevaan uomaan, jota pitkin tulevat Tiiriön suunnan hulevedet moottoritien alitse. Rautamonoja jatkuu tulevan kaava-alueen kohdalta aina Vanajaveteen saakka, alittaen mm. Helsinki Tampere radan ja Pälkäneentien, sekä muita pienempiä katuja. Oja sijoittuu kaupungin omistamalle maalle. Kantatie 57:n eritasoristeysalue, jonka läpi oja kulkee, on luovutettu Tielaitoksen hallintaan liikennealueeksi. Muilta osiltaan Rautamonoja sijoittuu erityi- ja puistoalueeksi kaavoitetulla maalla. Rautamonojan pääuomaan Pikku-Parolantien eteläpuolella liittyvinä muina merkittävinä avo-ojina ovat alueella idästä radan suunnasta tuleva ja sen alittava avo-oja, joka kerää radan sivu-ojien kautta kuivatusvesiä, sekä Vihaisten uhrilähteen kohdalta alkava ja Pikku-Parolantien alittava avo-oja, joka kerää moottoritien sivuojien kautta myös moottoritien ja sen takana olevien alueiden kuivatusvesiä.

4 (4) 10 Rautamonojan Pikku-Parolantien alituksen jälkeen, n 100 m alajuoksulle päin Hämeenlinnan kaupungin Paroisten jätevedenpuhdistamo purkaa nykyisin puhdistetun jätevetensä ojaan. Vesihuollon yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyn erillisen, koko Rautamonojan virtaamatarkastelun perusteella ojan valuma-alue on Paroisten puhdistamon purkuputken kohdalla 8,1km 2 ja virtaama tarkasteltavan kaava-alueen rakentamisen jälkeen 3,7 m 3 /s. Helsinki Tampere rata on lyhyeltä osaltaan kuivatettu myös Rautamonojaan, radan suunnalta tulevien kuivatusvesien on arvioitu olevan n. 0,45 m 3 /s. Helsinki Tampere moottoritien ja sen takana olevilta alueilta, mukaan lukien lumenkaatopaikan alue kuivatusvesimäärän on arvioitu olevan n. 1.4 m 3 /s. Paroisten jätevedenpuhdistamolta ojaan purkautuu seuraavat vesimäärät: normaali tilanne m 3 /d = 0,23 m 3 /s pahimpaan vuotovesitilanneaikaan m 3 /d = 0,69 m 3 /s on huomioitava tulevaisuuden tilanne, jossa sekä Kalvola, että Lammi ovat mukana, tällöin arvioitu virtamaa puhdistamolta on n m 3 /d = n. 0,81 m 3 /s. Varsinaiselta, tarkasteltavalta kaava-alueelta valuu nykyisin Rautamonojaan ennen Pikku-Parolantien alitusta hulevesiä noin 0,6 m 3 /s. Kaava-alueen läpi virtaa nykyisin kuitenkin edellä mainittujen radan ja sen taustaalueiden, sekä moottoritien ja sen takana olevien alueiden kuivatusvesiä. Rautamonoja ja sen sivuhaarat tulevat jäämään asemakaavassa alueen rakenteiden alle ja niiden toiminta onkin turvattu kaavassa esittämällä se rakennettavaksi uuteen, nykyistä paremmin tuleviin toimintoihin ja rakentamiseen soveltuvaan, suunnitelmakartassa esitettyyn paikkaan, joko avo-ojina tai putkilinjoina. Itse Rautamonoja tulee säilymään avo-ojana ja se tullaan suunnittelemaan rakenteeltaan sellaiseksi, että se on edustava osa alueen yleisilmettä. 1.2 Vesijohtoverkosto Alueella ei ole nykyisin rakennettua vesijohtoverkostoa. 1.3 Jätevesiverkosto Alueella ei ole nykyisin rakennettua jätevesiverkostoa. 1.4 Alueella käynnissä olevat vesihuoltohankkeet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä ole rakenteilla vesihuoltohankkeita. 1.5 Alueella käynnissä olevat suunnitteluhankkeet Kaava-alueella on sen toimintojen vaatimien vesihuoltorakenteiden lisäksi HS-Vedellä suunnittelutyön alla Kalvola Iittala suunnan jätevesiviemäri DN 280 M ja Parolaan

5 (5) 10 suuntaan rakennettava vesijohto DN 200 M ja paineviemäri DN M. Nämä johtolinjat on esitetty suunnitelmakartalla. 2 RAKENNETTAVA VESIHUOLTOVERKOSTO 2.1 Hulevesiviemäriverkosto Nykyinen Rautamonoja muutetaan kulkemaan suunnitelmakartassa olevan reitityksen mukaisesti. Kaava-alueelta hulevedet ohjataan Pikku-Parolantien alitse, sen eteläpuoleiseen osaan Rautamonojaa kahdella nykyisellä ja yhdellä rakennettavalla uudella rummulla. Hulevedet rakennettavalta alueelta kerätään hulevesiviemäriverkostolla ja sen purkulinjoilla ojaan. Radan suunnasta radan kuivatusvedet johdetaan myös pysäköintialueilta hulevesiä keräävän avo-ojan kautta Rautamonojan uuteen linjaukseen. Radan tulevan alikulkukäytävän kuivatus toteutetaan kuivatuspumppaamolla ja paineviemärillä edellä mainittuun hulevesiojaan. Moottoritien kuivatusvedet johdetaan avo-ojalla nykyisellä Pikku-Parolantien alittavalla rummulla DN 1200 mm Rautamonojaan. Moottoritien puoleiselta osalta pihaalueilta hulevedet kerätään hulevesiputkilinjan kautta Rautamonojan uuteen linjaukseen ja edelleen tasausaltaan kautta Rautamonojan pääuomaan. Osittain alavirran rumpujen kapasiteetin toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa ja osittain rakennettavalta kaava-aluelta valuvien hulevesien viivyttämiseksi ja kiintoaineen laskeuttamiseksi rakennetaan tasausallas tilavuudeltaan n m 3 (sisältäen lietetilan n. 100 m 3 ). Tasausallas saadaan parhaiten rakennettua HS-Vesi Oy:n alueelle, osittain Vattenfall Oy:n 110 kv:n sähkölinjan alle. Tasausaltaan purkuputki varustetaan virtauksen säätökaivolla, jossa on sulkuluukku jolla voidaan säätää virtausta ja tarvittaessa sulkea allas kokonaan tilanteessa, jossa esimerkiksi öljyä on kaikista varotoimista huolimatta joutunut sadeveteen. Hämeenlinnan kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuputken vesijuoksun korkeus on Rautamonojaan laskupisteessä Kyseinen purkuputki lähtee tertiäärikäsittelylaitokselta noin 120 metrin päästä vesijuoksun korkeudesta Alustavan, puhdistamon hydraullisen profiilin tarkastelun perusteella purkuputken lähtöpään ja kerran sadassa vuodessa tapahtuvan Rautamonojan tulvakorkeuden välillä on riittävästi pudotuskorkeuseroa puhdistettujen jätevesien johtamiseen Rautamonojaan. Rautamonojan tulviminen ei siis vaikeuta puhdistamon toimintaa esitetyllä tulvakorkeudella. On kuitenkin huomattava että Rautamonojan tulviminen tasolle nostaa tulvavesiä eräisiin puhdistamoalueen kuivatusjärjestelmän (salaojat) purkuputkiin, joiden korkeustaso tertiäärialtaiden kohdalla on Tulvavesien pääsyn estämiseksi em. purkuputkiin tulee huomioida jatkosuunnittelussa ja varustaa em. putket esimerkiksi takaisinvirtauksen estävällä venttiilillä. Hulevesiputkistojen kautta johdetaan myös kaavoitettavan alueen rakennusten kattovedet Rautamonojaan.

6 (6) 10 Alueen tasauksessa on huomioitava järjestää tulvareitit siten, että viemäreiden mitoitussateen ylittävien sateiden aikana pintoja pitkin valuvat hulevedet saadaan ohjattua hallitusti maastopainanteisiin, Rautamonojaan ja muihin alueen avo-ojiin. Tällaisia tulvareittejä ovat kadut, maastopainanteet ja pysäköintialueiden jiirit jne. 2.2 Vesijohtoverkosto Kohteen vedenkulutus muun, kuin palosammutusveden osalta, on arvioitu LVIsuunnittelijan toimesta olevan normaalitilanteessa maksimillaan 14,5,0 l/s. Autopesulalle on kuitenkin varmistettava maksimivedensyöttö 25 l/s. Tuleva vesijohto DN 225 mm liitetään asemapiirustuksen mukaisesti teknisen tilaan, jonne tulee vesimittari. Autojen pesupaikalle johdetaan toinen vesijohtolinja DN 200 M, joka liitetään siellä tekniseen tilaan, johon tulee vesimittari. Polttoaineen jakeluasemalle ja sen viereiselle MC Donalds ravintolalle rakennetaan myös omat vesijohtolinjat ja ne varustetaan vesimittareilla. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavalle m 2 lisärakennukselle varataan haara DN 110 M. 2.3 Palonsammutusverkosto Rakennuskohteen sammutusvedentarpeesta ja sammutusjärjestelmistä on laadittu erillinen selvitys palokonsultin toimesta. Selvityksessä todetaan, että kohde kuuluu A luokkaan, joka tarkoittaa, että tarvittava sammutusvesi (arvio n. 100 l/s) on saatava kahdesta toisistaan riippumattomista järjestelmistä. Neuvotteluissa HS-Veden kanssa on todettu, että kaupunki ei pysty rakentamaan kohtuullisilla kustannuksilla tällaista järjestelmää, joka perustuisi pelkästään kahteen erilliseen vesijohtoon. Johtojen halkaisijan tulisi olla vähintään DN 315 mm. Vesilaitos pystyy toimittamaan maksimillaan alueelle n l/s sammutusvettä. Tämä vesimäärä tulee kyllä riittämään paloposteihin tai palovesiasemiin, mutta ei springlerjärjestelmille. Rakennuksiin onkin tulossa kaksi springlervesiallasta 500 m 3 ja 200 m 3. Näistä sammutusvesi pumpataan omilla pumpuillaan sammutusjärjestelmään. Alueelle varataan myös kaksi palovesiasemaa Dn 150 mm, asemapiirustuksessa osoitettuihin kohtiin. 2.4 Jätevesiviemäriverkosto Toimintojen aiheuttama jätevesimäärä on myös arvioitu LVI-suunnittelijan toimesta olevan 25,0 l/s. Autojen pesutoiminnoissa käytetty vesi kierrätetään.

7 (7) 10 Korjaamot, ja muut toiminnot, joista jäteveden sekaan pääsee öljyjä tai rasvoja varustetaan öljynerottimin (LVI-suunnitelija määrää) ennen jätevesien johtamista yleiseen jätevesiviemäriin. Alueen jätevesiviemäröinti vaatii ainakin kolme jätevedenpumppaamoa, joista kokoojapumppaamo pumppaa kaikki alueelta tulevat jätevedet HS-Vesi Oy:n verkostoon. 3 LIITYNTÄ NYKYISIIN VERKOSTOIHIN 3.1 Yleistä Alueen vesijohto ja viemärit liitetään HS-Vesi Oy:n verkostoihin. HS-Vesi mitoittaa ja rakentaa liitäntäjohdot tontin reunalle Pikku-Parolantien alitse. HS- Vesi selvittää myös rakennetaanko erilliset paineviemärit (kaava-alue, Kalvola Iittalan- ja Parolan suunta) puhdistamon välpälle saakka, vai yhdistetäänkö niitä. Hulevesien osalta tavoitteena on johtaa hulevedet, tarvittaessa oikein käsiteltynä mahdollisimman lyhyillä johtovedoilla Rautamonojaan ja edelleen Vanajaveteen. 3.2 Hulevesiverkosto Kaavoitettavan alueen hulevesiverkosto on mitoitettu laskemalla valuma-alueet, käyttämällä niille yleisiä käsikirja-arvoja valumakertoimen arvoina, huomioimalla kaltevuudet ja määrittämällä johto-osuuksille putkikoot. Mitoitussateena on käytetty kerran 100 vuodessa tapahtuvaa sadetta, kun on tarkasteltu Rautamonojan kapasiteettia, radan ja teiden alitusten rumpujen kapasiteettia. Mitoitussateena alueen uusia hulevesiputkistoja mitoitettaessa on käytetty kerran viidessä vuodessa tapahtuvaa sadetta. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 28,3 ha. Tästä kattovesien pinta-ala on noin 5,8 ha. Kattoviemärit on mitoitettu 150 l/s/ha mitoitussateella (LVIsuunnittelijan mitoitus). Puisto- tai viheralueiden pinta-ala on 7,2 ha ja Pysäköinti- ja muiden piha-alueiden pinta-ala on 15,3 ha. Koko alueen keskimääräinen pintavaluntakerroin on 0,64. Likaisten hulevesien pinta-ala on noin 1,45 ha ja vesimäärä n. 300 l/s. Likaiset hulevedet johdetaan Rautamonojaan öljynerotusjärjestelmien kautta. Rakentamisen jälkeinen kaavoitetulta arvioitu hulevesimäärä kerran sadassa vuodessa tapahtuvan mitoitussateen perusteella on 3,70 m 3 /s. Kerran viidessä vuodessa tapahtuvan sateen perusteella hulevesimäärä on 1,95 m 3 /s. Likaisten alueiden hulevesien öljynerotusjärjestelmänä tulee käyttää EN-standardit täyttävää ns. ByPass järjestelmää, jossa ensisade (noin 1 / 3 virtaamasta) johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta ja loput ohittaen sen. By-Pass järjestelmällä saadaan käsiteltyä noin 95 % vuotuisesta sadevesimäärästä. By-Pass öljynerotusjärjestelmänä käytetään tehdasvalmisteisia yksiköitä, jotka käsittävät: - hiekanerotuskaivon

8 - virtaaman säätökaivon - öljynerotusyksikön - näytteenottokaivon - ohituslinjan 16WWE1027.B (8) 10 Kaava-alueelle rakennettava Rautamonoja rakennetaan suunnitelmakartan detaljina esitetyn muotoisesti, siten että sen pohjalla on noin 0,3 0,5 m syvä ja pohjaleveydeltään 0,3-0,5 m syvänne (alivesiuoma), joka voi mutkitella pääuoman laidalta toiselle, vaikka pääuoma onkin suora. Tämän pääuoman pohjalla kulkevan ojan molemmin puolin muodostuu tulvatasanne. Oja on verhoiltava eroosiota vastaan esimerkiksi karkealla murskeella / pienlouheella. Rautamonojan alavirran vetoisuutta ja tasausaltaan mitoitusta tarkasteltaessa on huomioitu säännöstellyn Vanajaveden korkeusasemaa, joka on vaihdellut vuosina tasossa NN Peruskartan mukainen Vanajavedenpinta on ilmoitettu N60= järjestelmässä Edelliset vedenkorkeudet huomioiden onkin Hämeen ely-keskus määrittänyt alimmaksi suositeltavaksi rakennuskorkeudeksi Vanajavedellä tason Vesijohtoverkosto Vedenjakeluverkoston sijainti, putkikoot ja liitospisteet HS-Veden vesijohtoverkostoon on esitetty suunnitelmakartoilla. 3.4 Jätevesiverkosto Jätevesiviemärin sijoitus ja putkikoot on esitetty suunnitelmakartoilla. Kaava-alueelta purkavaa jätevesiviemäriä ei pystytä maaston ja nykyisen jätevesiverkoston korkeusasemien vuoksi liittämään suoraan viettoviemärillä HS-Veden jätevesiviemäreihin, joten tarvitaan jätevedenpumppaamo, joka sijoitetaan suunnitelmakartoissa esitetyn mukaisesti viheralueelle Pikku-Parolantien tuntumaan. Pumppaamona käytetään tehdasvalmisteista ns. pakettipumppaamoa. Pumppaamon kapasiteetti on nykyisen kaava-esityksen mukaisesti noin 25 l/s x 10 mvp. Pääpumpaamon kapasiteettia pitää nostaa tulevaisuudessa siinä vaiheessa, kun laajennusvaraus ( m 2 ) toteutetaan. Paineviemäri päätetään HS-veden määrittämään purkupisteeseen. 4 RAKENTAMINEN 4.1 Yleistä Kaava-alueen sisäinen vesihuoltoverkosto rakennetaan ensisijaisesti liikennealueille. Kustannustehokkainta rakentaminen on silloin, kun vesihuoltolinjat rakennetaan yhdessä liikenneverkon rakentamisen kanssa alueilla, joissa ne sijoittuvat samoille reiteille.

9 4.2 Rakentamisolosuhteet 16WWE1027.B (9) 10 Rakentamisolosuhteista on laadittu erillinen perustamistapalausunto Geo-Juva Oy:n toimesta. Siinä todetaan maaperän olevan kantavuudeltaan heikkoa ja johtokaivannoista, että niiden rakentamiseksi tulee ainakin osa niistä varautua tekemään tuettuna kaivantona. Johdot perustetaan rakennusten alla kantavien lattioiden alla ripustaen ne lattiaan. Rakennusten ulkopuolella johdot perustetaan maanvaraisesti sora- tai murskearinoiden varaan. Siirtymäkohtiin tulee rakentaa siirtymärakenteet etätasaisen painuman eliminoimiseksi. Rakentamisessa on otettava huomioon jäte- ja sadevesiviemäröinnin aiheuttamat riskit pohjaveden laadulle. Jätevesiviemäreiden tiiveyteen kiinnittää erityistä huomiota materiaalivalinnoissa ja rakentamisessa. Viemärirakenteiden suunnittelu, rakentaminen ja rakentamisen valvonta on hoidettava asiantuntevasti. Jätevesiviemärien osalta voidaan pohjavedelle aiheutuvaa riskiä pienentää mm. seuraavasti: - rakennuttaja vastaanottaa viemärit vasta standardien mukaisten hyväksyttyjen tiiviyskokeiden jälkeen. - raskaasti kuormitettujen teiden alitukset on tehtävä suojaputkirakenteella. - rakennettaessa viemäriä savikolta kitkamaalle on virtaussuluin estettävä - mahdollinen pohjaveden purkautuminen viemärikaivantoa pitkin on estettävä esimerkiksi savisuluilla. Jätevesiviemäreiden materiaaliksi suositellaan yhteen hitsattua PE-materiaalista valmistettua SN 8 lujuusluokan putkea. Tarkastuskaivoina käytetään samasta materiaalista valmistettuja tarkastuskaivoja varustettuna teleskooppikansistolla. Kansina käytetään 400 kn:n välikannellisia valurautakansia. Jätevesiviemäreille on tehtävä, tulokseltaan hyväksytty tiiveyskoe ennen luovutusta rakennuttajalle. Lisäksi on erityisesti alueilla, joissa on riski esim. öljyn pääsystä hulevesien myötä verkostoon ja edelleen luontoon, viemäröinti rajattava mahdollisimman pieniin valuma-alueisiin ja varustettava esim. öljynerotuskaivolla. Tällaisia ovat mm. polttoaineen jakelupiste ja kolariautojen ulkovarastointialue. 5 KUSTANNUSARVIOT Vesihuoltoverkostojen osalta kustannusarvio on laskettu erillisenä toimeksiantona. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Kaava-alueen vesihuollon rakentaminen on toteutettavissa ehkä hieman normaalia kustannustasoa korkeammilla kustannuksilla johtuen osittain siitä, että pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. Lisäksi hulevesille tarkoitetun Rautamonojan virtauksen tasausaltaan rakentaminen ja itse ojan siirrosta nykyiseltä paikaltaan aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, verrattuna kohteiden rakentamiseen, joissa näin merkityksellinen, hulevesien johtamisen kannalta tärkeä väylä ei satu rakennettavalle alueelle.

10 (10) 10 Huolimatta tasausallastilavuuden rakentamisesta on Rautamonojan rumpujen kunnossapitoon ja säännölliseen tarkistamiseen varauduttava entistä tehokkaammin, jotta vältytään esimerkiksi ilkivallanteoista johtuvista rumpujen tukkeutumisesta ja tästä syystä johtuvasta Rautamonojan tulvimisesta. Alueen suunnittelutyön edetessä on myös vesihuoltoteknistä suunnittelua jatkettava. Seuraavana vaiheena suunnittelussa on toteutussuunnittelu. Toteutussuunnittelun yhteydessä on tarkemmin tarkasteltava myös mahdollinen vaiheittain rakentaminen. LIITTEET Vesihuoltoverkostot, yleissuunnitelmakartta