Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri

Transkriptio

1 Pöytäkirja sivu 1(6) nro 1/2016 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Ingves Sari-Milla Kukko Risto Kvist Matias Rantanen Vesa-Matti Salo-Somppi Säde Viljanmaa Raija West Sari puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Poissaolijat: Holm Juhani Salminen Asko hallituksen edustaja Asiantuntijat: Muut läsnäolijat: Esittelijät: Sihteeri: Pykälät: 1-10 Pöytäkirja Puheenjohtaja: allekirjoitettu: Sihteeri: Tarkastaja: Säde Salo-Somppi Paikka ja aika: Vaasa _. _ Paikka ja aika: Merikaarto _. _ Asetettu nähtäväksi: Matias Kvist Risto Kukko Otteen oikeaksi todistaa:

2 Kokouskutsu Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia Sivu Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. Pöytäkirjantarkastajien valinta. Potilaspalautteet kielinäkökulmasta vuonna 2015 Asiakaslähtöisyysohjelma Vaasan keskussairaalassa Myönnettyjen kielierivapauksien tilanne Vähemmistökielisen lautakunnan kehittämistarpeet Hallituksen pöytäkirjat (5/2015, 6/2015, 7/2015, 8/2015, 9/2015, 10/2015, 11/2015, 1/2016, 2/2016, 3/2016) Muut mahdolliset asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja: Säde Salo-Somppi Puheenjohtaja sihteeri

3 Asiasivu 3(6) 1 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Matias Kvist ja Risto Kukko. 3 POTILASPALAUTTEET KIELINÄKÖKULMASTA Vuonna 2015 saatiin yhteensä 2540 potilaspalautetta. Suomenkieliset potilaat olivat antaneet enemmän palautetta kuin ruotsinkieliset. Palautteista 1301 oli saatu suomenkielisiltä potilailta ja 1008 ruotsinkielisiltä potilailta. Muun kuin suomen tai ruotsin kielen oli ilmoittanut potilaan kieleksi 27 vastaajaa. Kysymyksen Sain hoitoa ja palvelua omalla äidinkielelläni keskiarvo oli 4.8 asteikolla 1-5. Vastaajat ovat arvioineet kielellisen palvelun erittäin hyväksi potilaspalautteiden perusteella. Vastaajista 2020 on ollut täysin samaa mieltä siitä, että on saanut hoitoa ja palvelua omalla äidinkielellä. Osittain samaa mieltä oli 135 vastaajaa. Kuitenkin osittain eri mieltä oli 29 henkilöä ja täysin eri mieltä oli 34 henkilöä siitä, että kielellinen palvelu oli ollut hyvää. Kokouksessa käytiin läpi yksiköiden saamia avoimeen kenttään kirjoitettuja kielellisiä palautteita. Kielellistä palvelua on kehuttu hyvin runsaasti. Negatiiviset palautteet eivät ole kohdistuneet erityisesti mihinkään yksittäiseen yksikköön vaan muutamat yksiköt ovat saaneet yksittäisiä negatiivisia kielellisiä palautteita. Käytiin lisäksi läpi potilasasiamiehen saamia kielellistä palvelua koskevia yhteydenottoja. Vaasan keskussairaalaa koskevia yhteydenottoja potilasasiamieheen oli vuonna kpl. Kieliasia oli mukana viidessä Vaasan keskussairaalaa koskevassa yhteydenotossa. Kahdessa yhteydenotossa oli kyse potilasasiakirjojen kääntämisestä. Hoitoon liittyessään potilaat ovat tuoneet esiin kielestä johtuvan kommunikoinnin vaikeuden, väärinymmärrykset ja hankaluudet saada riittävästi tietoa hoitoaan koskien. Lisäksi kaksi kieltä koskevaa yhteydenottoa koski muuta sairaalaa kuin Vaasan keskussairaalaa ja yksi yhteydenotto koski hakeutumista ulkomaille hoitoon, jonka yhteydessä tiedusteltiin potilasasiakirjojen kääntämistä. Muussa sairaalassa potilas oli kokenut mm. kieleen liittyvää negatiivista kohtelua.

4 Asiasivu 4(6) Lautakunta totesi, että tilastojen valossa asiat näyttävät olevan kunnossa. 4 ASIAKASLÄHTÖISYYSOHJELMA VAASAN KESKUSSAIRAALASSA Vaasan sairaanhoitopiirin omistajakuntien tahtotilana on, että Vaasan keskussairaalan toimintaa ylläpidetään, kehitetään ja siihen investoidaan. Näin turvataan, että alueen kaksikielinen väestö saa jatkossakin tarvitsemansa laadukkaan erikoissairaanhoidon Vaasasta. Yhtenä sairaalan tavoitteena on, että toiminta on asiakaslähtöistä ja potilaan kokema laatu on parasta Suomessa. Asiakas-/potilaslähtöisyys on yksi organisaatiomme arvoista vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioituksen lisäksi. Organisaation kaikille toimintaprosesseille on yhteistä, että kaikki ovat osaltaan joko suoraan tai välillisesti vaikuttamassa asiakkaan kokemaan laatuun. Prosessin jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus kasvattaa hyvää laatua, mutta myös riski asiakkaan kokeman laadun romuttamisesta. Väestölle on tehty kysely, jossa on kartoitettu väestön mielipiteitä hoidon hyvästä laadusta. Ammattitaitoiseen hoitoon kuuluu vahvasti omalla äidinkielellä saatava palvelu. Muita elementtejä hyvän laadun kokonaisuudessa ovat kokonaisvaltaisuus, potilaan kuuntelu, kohtaaminen ja ohjaaminen. Lisäksi hoitoa on saatava nopeasti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti potilasturvallisuus huomioiden. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseksi organisaatiossa laaditaan kehittämisohjelmaa, jonka laatimiseen ovat osallistuneet asiakasraati, henkilöstön edustajat ja asiakaspalvelutyöryhmän et sekä sairaanhoitotoiminnan johtoryhmä ja kuntayhtymähallinnon johtoryhmä. Asiakaslähtöisyysohjelma koostuu kuudesta eri osa-alueesta, jotka käytiin kokouksessa läpi. Lautakunnan mielestä on huomattava, että palvelua tulee antaa myös heille, jotka eivät itse jaksa olla aktiivisia. Digiaikana voidaan esimerkiksi esitiedot kerätä potilaan äidinkielellä sähköisesti. Lisäksi esitettiin huomio, että potilaan ensimmäiseen kontaktiin sairaalaan on panostettava, myös kielellisestä näkökulmasta. Lautakunta esitti kielelliset näkemyksensä kuhunkin asiakaslähtöisyysohjelman osa-alueeseen. 1. Asiakkaan tieto, ymmärrys omasta roolista ja asemasta (palveluymmärrys) Lautakunta: Potilaalle annettava tietoa oikeuksista saada kielellistä palvelua ja oikeuksista mm. epikriisien käännöksiin. 2. Asiakkaan yhdenvertainen osallistuminen, toimijuus

5 Asiasivu 5(6) Lautakunta: Mahdollisuuksien mukaan asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus valita häntä hoitava ammattilainen kielen perusteella. 3. Palveluiden muoto ja sisältö, jakelukanavat Lautakunta: Asiakkaalla on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. 4. Asiakaslähtöinen organisaatiokulttuuri, asenteet Lautakunta: Henkilökunnalla on oltava positiivinen asenne molempien kielten käyttöön. 5. Johtaminen Lautakunta: Johtajien on hallittava molemmat kielet hyvin. 6. Asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen (asiakasymmärrys). Lautakunta: Kielelliset palautteet on hyödynnettävä. 5 MYÖNNETTYJEN KIELIERIVAPAUKSIEN TILANNE Lautakunta on saanut Vaasan keskussairaalassa myönnetyistä kielierivapauksista selvityksen, joka hyväksyttiin. Todettiin, että erivapauksien myöntämistä ei ole syytä kiristää vaan antaa niitä tarpeen mukaan. Kieliasia on potilaalle tärkeä, mutta tärkeintä on hyvä hoito. Jotta saataisiin hyvää henkilökuntaa Vaasaan, ei anneta kielteisiä signaaleja meille hakeutumiselle. 6 VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN KEHITTÄMISTARPEET Todettiin, että vähemmistökielisen lautakunnan kauden alussa laadittiin toimintasuunnitelma, jota on seurattu. Lautakunnassa keskusteltiin lautakunnan tulevaisuudesta tulevien sote-ratkaisujen jälkeen. Vaasassa myös muiden kieliryhmien kuin suomen ja ruotsinkielisten osuus kasvaa. 7 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT (5/2015, 6/2015, 7/2015, 8/2015, 9/2015, 10/2015, 11/2015, 1/2016, 2/2016, 3/2016) Merkitään tiedoksi hallituksen pöytäkirjat. 8 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Sihteeri informoi lautakuntaa opinnäytetyöstä, jossa selvitetään potilaan saamaa kielellistä palvelua. Tutkimus tehdään syksyllä 2016 kirurgian ja sisätautien poliklinikoilla kyselynä potilaille. Tutkimuksessa ei esitetä kysymyksiä potilaiden terveyteen liittyvistä asioista vaan ainoastaan palveluun liittyvistä asioista.

6 Asiasivu 6(6) 9 SEURAAVA KOKOUS Seuraava kokous päätettiin pitää loka-marraskuussa Kokous alkaa tällöin klo Tarkempi kokouspäivä päätetään myöhemmin. Lautakunta toivoisi saavansa tuolloin selvitystä sote-tilanteesta. 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo