Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta

Transkriptio

1 LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: OKM097:00/2014 Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti Opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa: Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta. Yleisesti SLL suhtautuu kriittisesti lukion rahoitusjärjestelmän uudistamiseen. Tuloksellisuutta mittaava rahoitusjärjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen jo valmiiksi läpäisyillä mitattuna tehokkaassa lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutus järjestetään muihin koulutusmuotoihin verrattuna erittäin kustannustehokkaasti, ja vain harva keskeyttää lukiokoulutuksen jättäytyen kokonaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Rahoituksen ohjausvaikutusta voidaan tavoitella lähinnä laadukkaan toiminnan kehittämiseen, mutta suoritusrahoitukselle annettu suuri painoarvo voi jopa kääntyä tätä tavoitetta vastaan. Monet aiotuista mittareista ovat todella ongelmallisia. Kun rahoitusta muutetaan aina tulee miettiä minkälaisiin toimenpiteisiin ne johtavat. Jatkossa lukioita palkitaan erityisen avokätisesti sellaisissa tilanteissa, joissa lukiolainen kirjoittaa ylioppilaaksi ja suorittaa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa ja sijoittuu menestyksekkäästi jatko-opintoihin. SLL näkee, että tällä voi olla suuri merkitys lukioiden opiskelijavalinnalle. Tämä ei puolestaan sovi yhteen nuorisotakuun hengen kanssa. Tarkemmin näistä huomioista tämän lausunnon yksityiskohtaisessa tarkastelussa. SLL on tyytyväinen siihen, että uusi rahoitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön asteittain. Ministeriön koelaskelmien perusteella yksittäisen lukion kohdalla muutos rahoituksen nykytasoon voi olla merkittävä. Tämäkään ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että koulutuksen järjestäjän kyky ennakoida seuraavan vuoden rahoitusta heikkenee merkittävästi. SLL ehdottaakin otettavaksi käyttöön leikkureita, jotka estäisivät esimerkiksi 10 % suuremman vaihtelun kumpaankaan suuntaan. Seuraavassa yksityiskohtainen tarkastelu: 5

2 Budjettiperustaisuuteen siirtymisessä SLL on huolissaan jaettavan rahoituksen kehittymisestä todellisiin kustannuksiin nähden. Korkeakoulujen rahoituksen indeksipuolitukset ja - jäädytykset ovat olleet harmittavan helppo kohde säästöjä haettaessa. 6 SLL pitää tärkeänä, että majoitukselle määritetään perushinta. SLL haluaa kuitenkin tässäkin yhteydessä muistuttaa, että tähän vaadittava rahoitus tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi oppilaitosverkon harvetessa. 17 SLL katsoo, että perusrahoituksen rajaaminen kolmeen vuoteen on ongelmallista. Opiskelijan oikeus on suorittaa lukio neljässä vuodessa. Tämä on jatkossakin perusteltua opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden huomioimiseksi. Ei ole kannatettavaa luoda rahoitusjärjestelmällä tilanteita, joissa koulutuksen järjestäjän intressit ovat ristiriidassa opiskelijan oikeusturvan kanssa. Siirtyminen pienten lukioiden rahoituksesta saavutettavuuskorotukseen on perusteltua. Lukion pieni koko ei ole itseisarvo, mutta alueellinen saavutettavuus ja eri kieliryhmien huomioinen on. SLL kannattaa käytäntöä, jossa saavutettavuuskorotus määräytyy kunnan olosuhteiden perusteella. On tärkeää varmistaa, että rahoitus myös kohdentuu koulutuksen järjestäjän kautta tarkoituksenmukaisella tavalla. SLL ei kannata aineopintojen rahoituksen poistumista ylioppilaiden kohdalta. Rahoitusjärjestelmän ei pidä ohjata rakentamaan koulutuksen umpiperiä - ylioppilaan jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta voi olla tarpeellista korjata toisen asteen päättämisen jälkeen valintoja, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet virheellisiksi. 18 SLL ei lähtökohtaisesti kannata suoritusrahoitusta esitetynkaltaisena osuutena. SLL on huolissaan, että liiallinen keskittyminen suorituksiin lisää koulutuksen järjestäjän houkutusta laskea läpäisyn rimaa. Tämä olisi onnettomin kuviteltavissa oleva skenaario lukiokoulutuksen rahoitusohjaukselle, ja tästä syystä suoritusrahoituksen osuuden tulee olla hyvin maltillinen. Perusrahoituksen tulee olla selkeästi esitettyä suurempi osuus rahoitusperusteista. 19 Vaikuttavuusrahoitukseen suunnitelluista elementeistä opiskelijoiden hyvinvointipalaute on ainoa aidosti kannustava mittari, jolla pärjäämiseen koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa omilla kehittämistoimenpiteillään. SLL pitää hyvänä, että nimestään huolimatta esityksessä on kuvattu, että palautteella on tarkoitus selvittää myös yleisesti lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista. Kysymykset on

3 mahdollista rakentaa siten, että opiskelija voi arvioida oman oppimisensa ja saamansa opetuksen laatua tuntematta asiantuntijatasoisesti opetussuunnitelman tavoitteita. Tämä on onnistunut myös korkeakoulujen valtakunnallisissa opiskelijapalautekyselyissä. SLL on erittäin mielellään mukana kehittämässä hyvinvointipalautteen sekä teknistä että sisällöllistä puolta. Kerätyn palautteen on oltava hyödynnettävissä paitsi rahoitusinstrumenttina myös lukioiden paikallisessa kehittämistyössä. Jatko-opintoihin sijoittuminen on ongelmallinen mittari. Opinto-ohjausta kehittämällä ja pääsykokeisiin valmentamalla todennäköisesti luodaan parempia valmiuksia hakea jatkoopintoihin, mutta on todennäköistä, että näin lukiot voivat parantaa opiskelijoiden jatkoopintoihin sijoittumista lähinnä suhteessa muihin lukioihin. Tämä ei kuitenkaan auta siihen tavoitteeseen, että suurempi osuus lukion päättävästä ikäluokasta saisi jatko-opiskelupaikan. Tätä tavoitetta tuettaisiin paremmin luomalla korkeakouluille rahoitukselliset kannustimet kehittää opiskelijavalintaa esimerkiksi luomalla rahoitusmittarin uusien ylioppilaiden osuudesta kaikista aloittavista opiskelijoista. Läpäisyn parantamiseen liittyvän mittarin ongelmat ovat osin samat kuin suoritusrahoituksessakin: se palkitsee vaatimustason laskemisesta. Toisaalta tällä hetkellä hyvän läpäisyn lukioille vaikutus on lähinnä rankaiseva. Kommentteja lukiolakiin esitetyistä muutoksista: 24 Opiskelijan näkökulmasta poissaolevaksi ilmoittautumisen mahdollistaminen ei ole tarpeellista. Lukion kurssivalintojen tekeminen on nykyisellään joustavaa, jolloin opiskelija kykenee valinnoillaan huomioimaan omaa elämäntilannettaan ja esimerkiksi jaksamistaan. SLL ymmärtää kuitenkin, että tämä on tarkoituksenmukaista koulutuksen järjestäjän kannalta uudessa rahoitusjärjestelmässä, ja tuo jossain määrin helpotusta niille lukioille, joiden opiskelijat ovat syystä tai toisesta selkeästi pois koulun normaalista opiskeluarjesta. Käytäntö ei kuitenkaan palvelisi sellaisia erityislukioita, joissa opiskelun pitkittyminen yli kolmen vuoden ei johdu selkeästi rajatun ajanjakson poissaolosta, vaan esimerkiksi sisältöjen runsaudesta. Näin ollen tämä koulutuksen järjestäjille suunnattu helpotus kohtelee lukioita varsin epätasapuolisesti. SLL haluaa lisäksi huomauttaa, että tämän ei tule johtaa siihen, että lukiot kannustavat opiskelijoitaan ilmoittautumaan poissaolevaksi, jos heidän fyysinen tai psyykkinen terveytensä herättää epäilyksen siitä, että heidän opiskelukykynsä voisi olla hetkellisesti heikentynyt. Yhdenkin kurssin opiskelu voi olla arvokas tuki vaikeasta elämäntilanteesta toipumiselle. Edellä kuvatut ongelmat on helposti ratkaistavissa luopumalla perusrahoituksen kolmevuotisuudesta. 25 SLL pitää opiskelupaikan menettämistä liian jyrkkänä toimenpiteenä opiskelupaikan vastaanottamisen laiminlyömisestä.

4 SLL haluaa nostaa lausunnosta erityisesti seuraavat keskeiset sisällöt: Perusrahoituksen osuutta tulee kasvattaa esitetystä huomattavasti. On kestämätön ajatus riskeerata lukiokoulutuksen laadun kehittäminen luomalla vahvat kannustimet yksistään määrällisen tuloksellisuuden lisäämiselle. Lukiorahoituksen ennakoitavuuden heikkeneminen on iso ongelma. SLL esittää esimerkiksi 10 % suuruista leikkuria varmistamaan, ettei rahoitus voi edelliseen vuoteen verrattuna vaihdella kohtuuttomasti. Tämä koskisi sekä rahoituksen vähenemistä että lisäystä. Perusrahoituksesta on poistettava kolmevuotisuuden kriteeri. Ei ole mielekästä asettaa vastakkain opiskelijan oikeusturvaa ja koulutuksen järjestäjän intressejä.

5 Saavutettavuuskorotus on perusteltu muutos rahoitusjärjestelmään. Kannatamme sen kuntaperustaista määräytymistä. Opiskelijan hyvinvointipalaute on erinomainen tapa mitata koulutuksen vaikuttavuutta. Mittari on esitetyistä ainoa, jolla oppilaitokset voivat omilla kehittämistoimenpiteillään lisätä rahoitusosuuttaan. Suomen Lukiolaisten Liitto pitää tärkeänä, että hyvinvointipalautteen toteutus ja sisältö rakennetaan yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja ottaa mielellään aktiivisen roolin kehittämistyössä. Jatko-opintoihin sijoittuminen ja läpäisyn parantaminen ovat esitetyistä mittareista ongelmallisimpia ja niistä tulee luopua. Vaasassa Otto Ahoniemi puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto ry Anna Munsterhjelm pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto ry Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen,