Maisema-analyysi prosessi. tyypit ja metodit. Sirpa Törrönen,

Transkriptio

1 Maisema-analyysi prosessi tyypit ja metodit Sirpa Törrönen,

2 Luennon aiheita Erilaiset maisema-analyysit, mikä tekee erilaisuuden? Maisema-analyysin käyttö Maisema-analyysi prosessina Maisema-analyysityyppi Millaisia eri maisema-analyysi tyyppejä on olemassa Mitä eri maisema-analyysimetodeja on?

3 Maisema-analyysin käyttö Tulisi olla olennainen ja luonnollinen osa suunnitteluprosessia maisema-analyysin tulisi olla osa luovaa prosessia, eikä sen siten tulisi rajoittua vain lähtötietojen keräämiseen

4 Maisema-analyysin tarkoitus ja tavoitteet KUN ALOITETAAN Aina mukana Tarkoitus Mitä varten? Mikä paikka? Mitä tietoja tarvitaan? Tavoitteet? Maiseman arvojen löytäminen ja havainnollistaminen Maiseman yksinkertaistaminen Maiseman omaleimaisuuden, mahdollisuuksien ja ongelmien kartoittaminen Alueen resurssien optimaalinen hyödyntäminen Yms. Mikäli tarkoitusta ja tavoitteita ei ole määritelty, jää työ helposti merkityksettömäksi

5 Maisema-analyysin mittakaava? Onko mittakaavalla merkitystä? -> erilainen lähestymistapa ja mahdollisesti erilainen analyysimetodi

6 Lähteet? Mahdollisia lähteitä Kartat (myös historialliset) Erilaiset selvitykset ja inventoinnit (esimerkiksi luontokartoitukset) Mahdolliset arvottamiset

7 Lähteet Itse tuotetut Havainnot, päätelmät, arvioinnit muiden tuottamat Mittaukset, kartoitukset, raportit, kartat, piirrokset, kyselytutkimukset, haastattelut, kirjalliset kuvailut Primääriset Esim. maisema itse, omat havainnot, kartat Sekundääriset Asukkaiden kertomukset, lehtiartikkelit

8 Lähteitä tuottavat

9 Maisema-analyysi prosessina (Tarkoituksen ja tavoitteiden määrittely) Tiedonkeruuvaihe Analyysi synteesi

10 Tiedonkeruuvaihe Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? Mitä kaikkea on? Mitä vielä tarvitaan? Mitä ei tarvita?

11 Analyysi Olennaisin vaihe tarkoitus löytää ideaalinen toimintasuhde maisematekijöiden välillä (Sasaki 1950) Käsiteltävät asiat tulisi olla määritettyinä Analyyttinen erottelu ja läpikäynti Maiseman eri syy- ja seuraussuhteet

12 Analyysi Karttoja, piirroksia, valokuvia, tekstiä Usein teemakarttoja WSP Finland, Vanha-Lahden maisemaselvitys

13 Synteesi Tuodaan esille maiseman monimutkaiset suhteet Olennainen maisema-analyysin hyödyntämisen kannalta maisema-analyysin loppupäätelmä Ilman voi lukijalle jäädä epäselväksi mitä analyysillä halutaan sanoa

14 Synteesi Usein karttaesitys, mutta myös tekstiä Tekijänsä tulkinta Esitetään merkityksellisimmät ja olennaisimmat asiat Haastavin vaihe

15 Epäsuora maisema-analyysi? ei dokumenttia, vain suunnittelijan päässä

16 Maisema-analyysityypit ja metodit

17 termit Maisema-analyysityyppi - minkälainen analyysi on? Maisema-analyysimetodi - miten maisema-analyysi on tehty?

18 Maisema-analyysityyppi Maisema-analyysejä on erilaisia riippuen käyttötarkoituksesta ja kohteesta Eri tyypittelytapoja useita Perusteina jaotteluille voi olla esim. Sijoittuminen suunnitteluprosessiin Näkökulma tai lähestymistapa Suoritustapa Teoreettinen perusta

19 Maisema-analyysi voi koostua joko yhdestä tai useammasta tyypistä

20 Erilaisia tyypittelytapoja esim. Isling & Saxgård 1982 Jaotteluperusteena maisema-analyysin näkökulma ja suoritustapa Hahmometodi (gestaltsmetoden) Samantyyppiset alueet rajataan ja tarkastellaan niiden soveltuvuutta tiettyyn maankäyttöön Kriteerimetodi (kriteriemetoden) Asetetaan tietyt kriteerit soveltuvuuteen ja rajataan alueet näiden kriteerien perusteella Vroom 2006 Jaottelun perustana lähestymistapa Horisontaaliset maisema-analyysit Maiseman fyysisen rakenteen tarkastelemista esim. layer tekniikkaa käyttäen Vertikaaliset maisema-analyysit Tarkastellaan maisemaa kehitysprosessina esimerkiksi sen historiakehityksen mukaan Maisema nähdään kronologisessa järjestyksessä olevina prosesseina

21 Teoreettinen perusta - Luontosuhteisiin perustuva maisema-analyysi (maantiede) - Maiseman kehityshistoriaan perustuva maisema-analyysi (kulttuurihistoria) - Visuaalinen maisema-analyysi (arkkitehtuuri)

22 Stahlschmidt 2001 Jaotteluperusteena maisema-analyysin sijoittuminen suunnitteluprosessissa Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) Historiallinen analyysi (historiske analyse) Tilallinen analyysi (rumlig analyse) Alueanalyysi (områeanalyse) Toimintakeskittyneet analyysit (handlingsorienterede analyser) Arvoanalyysi (værdianalyse) Paikallistamisanalyysi (lokaliseringsanalyse) Seurausanalyysit (konsekvensanalyser)

23 Suunnitteluprosessi Stahlschmidtin 2001 mukaan Maisema-analyysin tulisi olla olennainen osa suunnitteluprosessia Maisema-analyysin tulisi olla osa luovaa prosessia eikä sen tulisi rajoittua vain lähtötietojen keräämiseen Toimiakseen suunnitteluprosessin tukena tulee maisema-analyysin huomioida mitä varten suunnitteluprosessi on käynnissä

24 Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) Suunnitteluprosessissa alussa, heti tiedonkeruuvaiheen jälkeen Tavoitteena luoda tietopohja ja yleinen ymmärrys alueesta Suunnittelutehtävän luonteella ei ole niin suurta merkitystä kuin muissa analyysityypeissä

25 Tausta-analyysit Historiallinen analyysi (historisk analyse) Tarkastelun kohteena maiseman muutosprosessit Haasteena on tiettyyn aikaan pysähtyneiden aikaleikkausten avulla kuvailla maiseman muutosprosessia ja siihen vaikuttaneita voimia Voi toimia myös toimintakeskittyneenä analyysinä restauroimiseen tähtäävissä projekteissa

26 esim

27 Tausta-analyysit Tilallinen analyysi (rumlig analyse) Tarkastellaan maiseman kolmiulotteisuutta sekä arkkitehtuuria Tarkastelun kohteena ovat maiseman eri visuaalisesti havaittavat osat Haasteena on havainnollistaa maisema kaksi- tai kolmiulotteisesti Visuaalinen analyysi selvittää miltä maisema näyttää (visuaalinen ulkoasu) Tilallinen analyysi tutkii mitä maisemassa on (sen rakentuminen)

28 Tausta-analyysit Alueanalyysi (områdeanalyse) Maisema nähdään osa-alueiden mosaiikkina Saadaan kuva koko alueesta (vs. historiallinen ja tilallinen analyysi antavat kuvan yhdestä maiseman teemoista) Yleensä kolmivaiheinen Osa-alueisiin jako Osa-alueiden kuvaus Osa-alueiden arvottaminen Voi toimia myös toimintakeskittyneenä analyysinä tai sen pohjana Kuinka maiseman eri osa-alueissa maisemaelementit vuorovaikuttavat keskenään ja kuinka tämä näkyy maiseman luonteessa ja ulkoasussa Haasteena on jakaa maisema erillisiin, mutta yhtenäisiin osa-alueisiin Perinteinen maisema-analyysi

29

30 Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) Historiallinen analyysi (historiske analyse) Tilallinen analyysi (rumlig analyse) Alueanalyysi (områeanalyse) VRT. Maiseman kehityshistoriaan perustuva maisema-analyysi Visuaalinen analyysi Luontosuhteisiin perustuva maisemaanalyysi

31 Stahlschmidt 2001 Jaotteluperusteena maisema-analyysin sijoittuminen suunnitteluprosessissa Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) Historiallinen analyysi (historiske analyse) Tilallinen analyysi (rumlig analyse) Alueanalyysi (områeanalyse) Toimintakeskittyneet analyysit (handlingsorienterede analyser) Arvoanalyysi (værdianalyse) Paikallistamisanalyysi (lokaliseringsanalyse) Seurausanalyysit (konsekvensanalyser)

32 Toimintakeskittyneet analyysit (handlingsorienterede analyser) Suunnitteluprosessissa heti mahdollisten tausta-analyysien jälkeen Suunnittelutehtävä määrittelee sisällön Voidaan soveltaa kolmessa eri tilanteessa Kun etsitään sopivinta sijaintia määritellylle käytölle ( paras paikka ) Kun etsitään parasta käyttöä annetulle sijainnille ( paras käyttö ) Kun sekä käyttö että sijainti on annettu, mutta tarkastellaan, kuinka nämä voidaan yhdistää parhaiten ( paras sovitus )

33 Toimintakeskittyneet analyysit Arvoanalyysi (værdianalyse) Maisemaa havainnoidaan erilaisina arvoina, mahdollisuuksina ja/tai ongelmina sekä asioille tai alueille annetaan positiivisia tai negatiivisia arvoja Säilyttämisen tai suojelemisen apuvälineenä Haaste löytää sekä nykyiset että mahdolliset tulevat arvot ja ongelmat Haaste määrittää sopivat arvottamiskriteerit Tärkeää tiedostaa analyysin subjektiivisuus

34 SWOT Strengths (Vahvuudet) Weaknesses (Heikkoudet) Opportunities (mahdollisuudet) Threats (Uhat)

35 Toimintakeskittyneet analyysit Paikallistamisanalyysi (lokaliseringsanalyse) Maisemaa havainnoidaan mahdollisena sijoituspaikkana jollekin käytölle Arvottamisanalyysistä sen erottaa arvottamisen tietty tarkoitus Haasteena on suorittaa systemaattinen sijoittamismahdollisuuksien luokitteleminen, jotta syntyy kokonaisuus tavoitteen ja tuloksen välille

36 Stahlschmidt 2001 Jaotteluperusteena maisema-analyysin sijoittuminen suunnitteluprosessissa Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) Historiallinen analyysi (historiske analyse) Tilallinen analyysi (rumlig analyse) Alueanalyysi (områeanalyse) Toimintakeskittyneet analyysit (handlingsorienterede analyser) Arvoanalyysi (værdianalyse) Paikallistamisanalyysi (lokaliseringsanalyse) Seurausanalyysit (konsekvensanalyser)

37 Seurausanalyysit (konsekvensanalyser) Suunnitteluprosessin loppuvaiheessa Mahdollista vasta kun on olemassa luonnos tai luonnoksia tulevasta Etsitään vastausta, mitkä tietyn ratkaisun vaikutukset maisemaan ovat merkityksellisiä ja mikäli ratkaisu toteutetaan, millainen on maiseman kehitys tulevaisuudessa Ei keskity maiseman nykyisyyteen tai menneisyyteen vaan tulevaisuuteen Analysoi joko yhden ratkaisun tai useiden rinnakkaisten ratkaisujen vaikutuksia Haasteena antaa objektiivinen ja riittävän havainnollinen näkemys tulevaisuuden tilasta ja ennakoida mahdolliset muuttujat

38 Osittain päällekkäin muiden metodien kanssa Käytetään mm. ympäristövaikutusten arvioinnissa

39 Tausta-analyysit (baggrundsanalyser) - Historiallinen analyysi (historiske analyse) - Tilallinen analyysi (rumlig analyse) - Alueanalyysi (områeanalyse) Toimintakeskittyneet analyysit (handlingsorienterede analyser) - Arvoanalyysi (værdianalyse) - Paikallistamisanalyysi (lokaliseringsanalyse) Seurausanalyysit (konsekvensanalyser) Pääluokkien pitäminen mielessä voi helpottaa metodin valintaa

40 Maisema-analyysimetodit

41 Metodi Menetelmä, järjestelmällinen, suunnitelmallinen tai säännönmukainen menettelytapa määrätarkoituksen saavuttamiseksi tai käsittelemiseksi Nykysuomen sanakirja Maisema-analyysissä voidaan nähdä olevan: työkalu tai apukeino mennä sinne minne halutaan tai saavuttaa se mitä halutaan, mutta metodi ei voi eikä saisi määrätä suuntaa ja siten vaikuttaa maisema-analyysin lopputulokseen Stahlschmidt 2001

42 - Maisema-analyysi tehdään aina jonkin metodin mukaan - Käyttökelpoisin metodi vaihtelee - Yhden maisema-analyysityypin suorittamiseen soveltuu usea metodi - Tarkoitus vähentää epäolennaisen työn määrää sekä tuoda työhön systemaattinen ja suunnitelmallinen luonne - Vaarana ajautua liialliseen systemaattisuuteen ja metodin sokeaan seuraamiseen

43 Metodin valinta? 1. Maisema-analyysin tavoitteiden ja tarkoituksen määrittely ja tiedonkeruuvaihe 2. Arvioidaan olemassa olevat analyysimetodit ja niiden mahdollinen soveltuvuus 3. Valitaan metodi tai luodaan uusi, tarkoitukseen paremmin soveltuva metodi 4. Lopuksi valittu metodi sovitetaan kyseessä olevaan tilanteeseen

44 Metodin soveltaminen yleistä Soveltumattomatkin metodin voivat toimia inspiraationa Käytetyn metodin määritteleminen on tärkeää, jotta eri aikoina ja eri alueilta tehdyt analyysit olisivat vertailukelpoisia

45 Esimerkkejä maisema-analyysimetodeista: Landscape Character Assessment (Landskabskaraktermetoden) Oplevelseskortlaegning Mielikuvakartoitus Kevin Lynch Sovellutuksia

46

47

48 Neljä pääperiaatetta metodin ymmärtämiseen Sijoitetun maisematyypin Korostaminen Jako maisematyypittelyn ja arvioinnin välillä Objektiivisuuden ja subjektiivisuuden roolit prosessissa Potentiaali soveltaa metodia eri skaaloissa

49

50

51 -> Maisema-alue luonnos

52

53

54

55

56 Toimii kohtuullisesti poliittisen päätöksenteon tukena Toimii maankäytön suunnittelussa urwork/landscape/englands/characte r/areas/default.aspx

57

58

59

60

61

62

63

64

65 Recreation Opportunity System Pehmo GIS

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76 Synteesi!

77

78

79 Kevin Lynch

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95 DIVE metodi Describe (kuvata), Interpret (tulkita), Valuate (arvottaa) ja Enable (mahdollistaa) Kulttuurihistoriallisiin (kaupunki-) ympäristöihin Yhteispohjoismainen projekti, Suomesta mukana museovirasto Pietarsaari pilottikohteena Linkit: Ruotsi: toder_och_kunskapsunderlag/dive.html Norja: Suomeksi:

96

97 DIVE - prosessi D Describe (kuvata) Mitä nykyinen maisema ja ympäristö kertovat alueen alkuperästä, kehityksestä ja luonteesta? I Interpret (tulkita) Miksi tietyillä elementeillä ja ominaispiirteillä on yhteiskunnassa erityinen merkitys? V Valuate (arvottaa) Millä historiallisilla osilla ja ominaispiirteillä on erityistä arvoa? E Enable (aktivoida, tehdä mahdolliseksi) Voidaanko niitä kehittää, ja missä menee niiden sietokyvyn raja?

98 Vaihe 1 - Kuvaus Kerätään tietoa alueen alkuperästä ja kehityksestä Järjestetään kerätty historiatieto Kuvataan ja välitetään tietoa alueen historiallisesta luonteesta

99

100 Vaihe 2 - Tulkinta Tulkitaan alueen historiallista kontekstia tai yhteyksiä Tulkitaan alueen historiallista luettavuutta ja tilaa Kuvataan ja välitetään alueen historiallinen merkitys

101 Vaihe 3 - Arvottaminen Arvioidaan kulttuuriperinnön arvo Tutkitaan kulttuuriperinnön kehityspotentiaalia ja haavoittuvuutta

102 Vaihe 4 - Aktivointi Määritetään toimintamahdollisuudet Esitetään hoitostrategioita ja periaatteita Laaditaan ohjeita ja suosituksia

103 DIVE menetelmä ja kansainvälinen yhteistyö DIVE menetelmää on kehitetty Pohjoismaisessa Norjan Riksantikvarenin vetämässä Communicating Heritage in Urban Development Processes (CO-HERIT) - nimisessä projektissa, Partnereina Norjan, Ruotsin ja Suomen antikvariviranomaiset sekä Vilnan tekninen yliopisto sekä neljä kuntaa. Prosjekter/Co-Herit/ Menetelmää on testattu Tromsössä ja Oddassa Norjassa, Arbogassa Ruotsissa ja Pietarsaaressa Suomessa. DIVE raportti, norjaksi Ruotsiksi Englanniksi

104

105 Simons

106

107 Maiseman visuaalinen arviointi, mukaillen LCA ja LKM metodeja Maiseman visuaalinen arviointi Aina maastossa Ideaalinen on tilanne, kun ryhmässä 2-3 eri alojen edustajaa, joista vähintään yksi maisema-arkkitehti. Analysoidaan tiettyä aluetta tai kohtaa. Laajemmalta alueelta tarvitaan useita kohtia, jotta kokonaisuuden eri osat erottuvat toisistaan. Ei kannata valita esim. näköalapaikkaa, jossa näkyy useita erilaisia maiseman osa-alueita, vaan rajatumpi alue tai kohta. Maastossa suoritettavaan analyysiin tulisi valmistautua hyvin työpöydän ääressä, mukaan maastoon tulee ottaa alueen kartat tai ainakin niihin olisi hyvä tutustua etukäteen. Muistiinpanoja tulee merkitä myös karttaan. Sijaintikohta ja näkymät tulee erityisesti merkata. Alueen visuaaliset ja tilalliset ominaisuudet (ympyröi sopivin vaihtoehto): MITTAKAAVA Pieni Keskikokoinen Suuri SULKEUTUNEISUUS Sulkeutunut Puoliavoin Avoin TOPOGRAFIA Tasainen Kumpuileva Mäkinen/Jyrkänteinen MONIMUOTOISUUS Yksipuolinen Monimuotoinen RAKENNE Suora Monimutkainen KUVI Epäsäännöllinen Säännöllinen VÄRIT Yksisävyinen Värikäs/Kirjava VISUAALINEN TASAPAINO Tasapainoinen Kaoottinen MELU Hiljainen Meluinen Alueelle tyypilliset maisemaelementit: (esimerkiksi havumetsät/ suuret tiet laajoine pientareineen/ pellot/ joet tietyntyyppisine reuna-alueineen/ voimajohdot pusikoituneine alustoineen ym.) Alueelle tyypilliset visuaaliset ja tilalliset ominaisuudet: (esimerkiksi näkymät/ peltojen suorakulmaisuus/ skaala/ kontrastit ym.) Erityiset osa-alueet ja yksittäiselementit: (esimerkiksi kirkot/ kartanot/ suuret risteysalueet/ maisemapuut ym. Alueen rajautuminen: Maiseman ja sen elementtien kunto: Maiseman ja sen elementtien kestokyky: (onko mahdollisia uhkia näköpiirissä, kuinka maisema kestää nykyisen käytön, onko maisema sen tavoitetilassa) Muut huomiot: (muistiinpanot, luonnokset ym.)

108

109

110

111 OT3 Metodiharjoitus Vaihtoehto 1: Valitse jokin Oppihistorian tai muilla luennoilla ja kirjallisuudessa esille tullut maiseman visuaalisen analysoinnin menetelmä. Testaa ja sovella menetelmää Kivistön alueella. menetelmiä esimerkiksi: - Landscape Character Assesment. - Landskabskaraktermetoden. - maisemamielikuvakartoitus - DIVE-metodi - Kevin Lynch - Maiseman visuaalinen arviointi - Granö, McHarg, Simons, Keisteri, Rautamäki Vaihtoehto 2: a) Tutki leikkauksilla harjoitustyöalueen maisemaa 1. Miten se sijoittuu maiseman rakenteeseen? 2. Millaisia visuaalisia näkymiä alueelle ja alueelta avautuu? Työtapa on vapaa. Palautettava aineisto sisältää vähintään kaksi kuvaa (yksi leikkaus ja yksi näkymä) ja niihin liittyvän ½ -1 A4 selostuksen. Metodiharjoituksessa kiinnitetään huomiota: Valitun metodin sisäistämiseen ja toteuttamiseen Kuinka valitun metodin testaaminen on esitetty