v Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma
|
|
- Eeva Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys.
2 2 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö 1 YLEISTÄ Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia sekä luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Toiminta on keskittynyt kokemusten vaihdon kehittämiseen, viestintäkanavana toimimiseen kylien ja rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatioiden välillä, yhteistyön kehittämiseen muihin maakuntiin ja valtakunnan verkostoihin. Yhdistys keskittyy vuonna 2010 suunniteltujen hankkeiden käynnistämiseen, olemassa olevien toteuttamiseen ja uusien varainhankintatoimintojen käynnistämiseen. 2 KONKREETTISET TOIMINTA-ALUEET 2.1 Perustoiminta Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden lisääminen Jäsenhankinnan toteuttaminen koko Kainuun alueella Nuotan kuntaverkostojen toiminnan kehittäminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseudun- ja asuinalueitten kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen aktiivisesti Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin pito internetissä Nuotan hallinnollisen toiminnan kehittäminen jaostomaisen mallin pohjalta Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeitten avulla Yhteistyö Lapin ja Koillismaan kylien kesken. 2.2 Nuotan liiketoiminnan kehittäminen GrowNow oy Sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. 2.3 Hankkeet 2010 Perkuu-hanke Laajakaista hyödyksi II -hanke KYLLI-hanke Palsa-hanke, Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Kainuun Vimma -hanke Kainuun kyläkuituhanke Kylien turva -hanke Kylien turva erillisohjelma -hanke (suunnittelu vuonna 2010) Suomen.tv
3 3 3. PERUSTOIMINTA 3.1 Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.2 Jäsenhankinta 3.3 Hankeyhteistyö 3.5 SYTY 3.6 Vaikuttaminen Kainuun Nuottaan kuului vuonna jäsenyhdistystä. Vuoden 2010 tavoitteena on kannustaa uusien kylien ja yhteisöjen liittymistä Kainuun Nuotta ry:n toimintaan ja jäseneksi. Kainuussa on meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita, joita toteuttavat mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun MTK-Kainuu, Ympäristökeskus ja Kainuun kunnat. Näissä hankkeissa Kainuun Nuotalla tulee olevaan merkittävä rooli mm. verkoston, tiedonhankinnan ja viestinnän osalta. Suomen kylätoiminta ry (SYTY) toimii valtakunnallisena kylätoiminnan kattojärjestönä. Järjestöllä on 20 aluejärjestöä, joista Kainuun Nuotta ry toimii Kainuun alueellisena kattojärjestönä. Kainuun Nuotta ry vastaa kaikkien SYTY:n toimintojen jalkauttamisesta Kainuun maakunnassa (piirijärjestö). Kainuun Nuotta tukee kaikin tavoin yhdistyksen työskentelyä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen edustaa Kainuuta SYTY:n hallituksessa. Kainuun Nuotta toimii Kainuun kylätoiminnan kattojärjestönä. Nuotalla on edustuksia eri maakunnallisissa työryhmissä seuraavasti: Järjestöforum Kylätyöohjelma Maakuntastrategiaryhmä Maaseuturyhmä/MYR Kansalaisvaikuttaminen ohjelma/maakuntaohjelma Valokuitu 2015 ohjausryhmä Maakunnan innovaatioryhmä Työllisyyden hoito työryhmä (Kaira-hanke) Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kylien kansainvälistyminen Kainuun turvaohjelman ohjausryhmä Päihdetyöryhmä Petotyöryhmä 3.7 Yhteistyökumppanit Kainuun Nuotan yhteistyökumppaneita on mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun TE-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun Martat, IPS-kylät (Itä- ja Pohjois-Suomen kylien yhteistyöverkosto) ja Suomen kylätoiminta ry. 3.8 Kainuun kyläportaalin ylläpito Kylässä-hankkeessa kehitetty Kainuun kyläportaali siirtyi hankkeen päättymisen seurauksena Kainuun Nuotta ry:n ylläpidettäväksi. Toiminta Nuotan osalta alkoi
4 3.9 Kyläpäälliköiden neuvottelupäivät Kohderyhmä Kainuun kylä- ja asukasyhdistysten puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat. Heidän ollessa estyneenä edustaja johtokunnasta. Kylien kehittämistyössä toimivat organisaatiot ja henkilöt. Tavoitteena Kainuun kyläpäälliköiden säännöllinen tapaamisfoorumi, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja pohditaan kylätoiminnan tilaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Vuonna 2010 järjestetään kaksi neuvottelupäivää, yksi keväällä ja yksi syksyllä Nuotan hallinnollisen mallin kehittäminen Nuotta ry on toiminut perinteisellä hallintomallilla, jossa johtokunta on käsitellyt kaikki päätettävät asiat. Toiminnan kehittymisen myötä on tarpeellista kehittää toimintaa jaostomaisen mallin mukaisesti, jossa jaostoille sälytetään valtaa ja vastuuta. Johtokunnan toimintaa tehostetaan niin, että se voi keskittyä vahvemmin kehittämiseen ja tulevaisuuden luomiseen Varainhankinnan kehittäminen Kainuun Nuotta aloittaa palveluiden tuottamisen maksupalvelu-verkostossa koko Kainuun alueella. Hyvänä esimerkkinä on vuosina toteutettu Itsenäisyyssukka-hanke. Yhdistys toteuttaa varainhankintaa erillisen liiketoiminnan kehittämisohjelman mukaisesti 3.12 Yhteistyö Eko-Kympin kanssa Kevään ja kesän aikana Kainuun Nuotta ry. toteuttaa yhdessä Eko-Kympin ja kyläyhdistysten kanssa kylien romunkeräystempauksen. Kainuun Nuotan rooli on aktivoida kyläyhdistykset keräämään metalliromua kylänsä alueelta. Romusta saatavan tuoton saa kyläyhdistys. Nuotan saama hyöty on tietty prosenttiosuus koko kerätyn romun tuotosta Kainuun kyläpäivät Kainuun kyläpäivät järjestetään vuonna 2010 kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Kajaanin yliopistokeskuksen, ProAgria-Kainuun ja Kainuun ELY/maaseutu ja ympäristö osaston kanssa NUOTAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kainuun Nuotta ry käynnisti vuonna 2009 yhdistyksen liiketoiminnan kehittämisen. Toiminnan tuloksena kesäkuussa 2009 perustettiin GrowNow Oy ja syyskuussa sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. Kehitysyhtiö GrowNow oy Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat kansalliset ja kansainväliset koulutus ja konsulttipalvelut, sähköinen kustannustoiminta, sekä tilavuokraus ja ravintolapalvelut. Yhtiö omistaa ravintola Rajan upseerikerhon, jossa asiakkaille on tarjolla kokous- ja koulutuskäyttöön tilakokonaisuuksia asiakkaan tarpeista lähtien aina 120 hengen tarpeisiin asti. Lisäksi tiloissa on sauna- ja takkahuonetilat. Keittiö toteuttaa asiakkaan tarpeet alkaen kokouskahvituksista aina juhlatilaisuuksien tarjoiluun asti Sosiaalinen osuuskunta Nuotta Liikeideana on toimia Kainuun maakunnallisena kyläpalveluosuuskuntana, joka tuottaa kyläpalveluja kylille ja asuinalueille Kainuussa. Yhtiön toimialueita ovat työvoiman vuokraus, kylätalkkareiden ja kyläkehittäjien palkkaus kylille ja asuinalueille, kyläpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhus- ja vammaisapupalvelut, tiestön hoito, ympäristön hoito, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttava toiminta. Yhtiö tuottaa palveluja niille alueille, joissa kylät ja asuinalueet eivät itse pysty ja halua niitä tuottaa.
5 5 Yhtiöt ovat Kainuun Nuotta ry:n omistamia ja ne toimivat yhtiöiden hallitusten ohjaamina. Vuoden 2010 aikana Kainuun Nuotta ry panostaa yhtiöidensä kehittämiseen. 5. HANKKEET 5.1 PERKUU ( ) Varsinainen toiminta Jatketaan kohderyhmäläisten kuntoutus- ja koulutuspolun sekä varsinaisen työllistymismallin kehittelyä tiiviissä yhteistyössä valittujen kumppanitoimijoiden kanssa. Testataan luotavan mallin toimivuutta valikoitujen kohderyhmäläisten avulla perehdyttämällä heidät suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen- ja kumppanitoimijoiden edustajien yhteistyössä kehitellään mallia, jossa kohderyhmäläiset pystytään motivoimaan oman elämänsä hallintaan ja oikean työllistymispolun löytymiseen. Jatketaan siis kohderyhmäläisten antaman erittäin positiivisen palautteen pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojektin kanssa aloitettua ryhmädynamiikkaan perustuvaa ryhmätoimintaa. Samalla voimistetaan yksilökeskeistä toimintaa Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamien asiakkaiden kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolulla. Valmistellaan työstettävän mallin 2. versiota. Pyritään vaikuttamaan edelleen päättäjiin, mm. työministeriin, työllistämismallin yhden kulmakiven eli kohderyhmäläisten täydellisen työkuntoselvityksen ja siitä seuraavien muiden kuin työllistämistoimenpiteiden aktiiviseen käyttöönottoon. Pyritään kohottamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuutta pääasiassa sosiaalisiin yrityksiin esittämällä päättäjille hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuttajien rinnastamisen pitkäaikaistyöttömiin lainvoimiseksi saattamista. Perehdytään huhtikuun alusta voimaan tulevaan De minimis -lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin rakennetyöttömien työllistymismahdollisuuksiin. Yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa haetaan aktiivisesti sijoituspaikkoja kohderyhmäläisille mm. kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnasta. Tässä ja kohderyhmäläisten valmentavassa työssä hankkeen työhön valmentajien valmiuksia tullaan toimintavuonna kehittämään. Samassa yhteydessä kehitellään työpaikkapankkia yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa. Kohderyhmäläisten sijoittumista valitsemansa työllisyyspolun mukaisiin työtehtäviin jatketaan apuna mm. sosiaalinen yritys Rajan Nuotta ok. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti hankkeen mallin informointiin ja levitykseen kumppanitoimijoiden keskuuteen seminaarien ja keskinäisten tapaamisten yhteydessä mediaa unohtamatta. 5.2 Laajakaista hyödyksi II ( ) Hankkeen toteutukseen haettiin joulukuussa 2009 jatkoaikaa saakka. Perusteluna tähän olivat hankepäätösten viivästyminen hankkeen käynnistämisvaiheessa neljällä kuukaudella ja se että hankkeen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittiin lisäaikaa. Hankkeen koulutus- ja tukipalvelua jatketaan ja koulutusten sisältöä monipuolistetaan. Koulutustarpeita on ilmennyt varsinkin verkkoviestintään liittyvissä asioissa. Kotisivukoulutukset kyläportaaliin ja muihin selainpohjaisiin järjestelmiin soveltuvat hankkeen koulutustarjontaan helppoutensa vuoksi hyvin.
6 Etätukiportaali on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tukipalveluksi ja sen markkinointiin panostetaan voimallisesti vuoden alusta alkaen. Etätukipalvelumallin tekniikan käyttöönottoa asiakkaille rohkaistaan tukikäyntien ja koulutusten yhteydessä Etätuen ylläpitäjä hankkeen päättymisen jälkeen varmistetaan kevään aikana. Netti-tv:n kehitystyötä jatketaan ja kansalaistv:n lähetysten tekoon haetaan lisää toimijoita mm. koulutusten avulla. Yhteistyötä tässä tehdään mm. Kajaanin Yliopistokeskuksen kanssa. Lähetykset toteutetaan osoitteeseen Suomen.tv:n sivustoa kehitetään vastaamaan monipistelähetysten vaatiman etähallinnan vaatimuksia. Seminaarilähetysten kalvoesitysten liittäminen lähetykseen otetaan sivuston esitysmuodoksi tammikuussa. Hankkeen tulokset ja seurannan tuoma palaute toimivat suunnittelun pohjana tarvittavista toimenpiteistä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarpeiden ja toiveiden pohjalta laaditaan kehittämishanke, johon haetaan rahoitusta ennen ensimmäisen vuosipuoliskon päättymistä Palsa Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Hankkeen päätavoitteena on kehittää Kainuun syrjäisille alueille alueellisia palvelukeskuksia, joissa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukeskusverkostot, palvelujen tuottajien kumppanuusmallit ja rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluja uusimuotoisesti, hyödyntäen kansainvälisiä palvelujen tuottamismalleja. Keskeisenä menetelmänä on maakunnallisten kansalaisjärjestöjen vahva yhteistyö maakunnallisella ja paikallisella tasolla julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Toiminta konkretisoituu palvelukeskusten kehittymiseen ja verkostoitumiseen Kainuussa. Hankkeen lähtötilanteena on yhteistyö osana Kainuun hallintokokeilua, syrjäisten alueiden palveluiden turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kainuussa. Samalla halutaan turvata vapaaehtoistyö ja sähköinen osaaminen. Kainuussa syrjäisten alueiden palvelujen kehittämiselle suurimmat esteet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyön puute (kolmikanta) sekä fyysisten palvelukeskusten puuttuminen (yhteistyömallit ja tukiverkostot), jotka ovat hankkeen kehittämiskohtana. Tavoitteena on, että mallia voidaan soveltuvin osin siirtää myös muihin maakuntiin ja seutukuntiin. Konkreettiset tavoitteet tiivistetysti: 1. Rakentaa Kainuussa syrjäisille alueille, olemassa oleviin kiinteistöihin 10 kpl palvelukeskuksia, joiden toiminta pohjautuu paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. 2. Kehittää syrjäisille alueille toimintamalli, jossa tuetaan kansalaisten paikallisia palvelutarpeita. Rakennetaan alueelliset, palvelukeskuksissa toimivat palvelutuotantomekanismit. Mallien luomisessa hyödynnetään eurooppalaisia yhteistyömalleja. Palvelutuotannoissa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-palvelualueet. Palvelukeskusten konkreettisista toiminnoista päätetään eri toimijoiden kanssa paikallisesti, tapauskohtaisesti erikseen keskusten suunnitelmien valmistuttua. 3. Rakentaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon paikalliset tukiverkostot osana palvelukeskusverkostoa. 4. Kehitetään alueellisten palvelukeskusten maakunnallinen verkosto ja niihin sopivat kansalaisjärjestöjen yhteistyömallit, jotka muodostuvat paikallisista kansalaisjärjestöjen palveluista, esim. liikunta, perhetoiminta, ennalta ehkäisevä terveydenhoito, lasten ja nuorten toiminta. 5. Rakennetaan osana palvelukeskuksia kansalaisvaikuttamislähtöinen netti-tv-toiminta, jossa lähetysten sisältö tuotetaan osana palvelukeskusten toimintaa. Lähetykset voidaan lähettää mistä keskuksesta tahansa.
7 6. Edistää kansalaisten ja järjestöjen tietoyhteiskuntaosaamista ja virtuaalisosiaalisuutta. 7 Hankkeen konkreettinen toiminta palvelukeskuksissa selviää seuraavasta kaaviosta. Kainuun palvelukeskushankkeen rakenne Arviointi ja seuranta Paikalliset yhteistyömallit Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö Paikalliset yhteistyömallit virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Kansalais-tv Virtuaaliverkosto Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset kansalaistoimintakeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Kansalaisten paikalliset tarpeet Hallintokokeilu/ Maakunta Kuntayhtymän tarpeet 5.4 Kylli- liiketoimintaa kylille hanke KYLLI-hankkeessa kehitetään toimintamuotoja, miten kylille voidaan aktiivisen kylätoiminnan ja yhteisen tahtotilan pohjalta synnyttää kyläläisten toimesta yritystoimintaa. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke kestää vuoden 2010 lokakuun loppuun asti. Hankkeen toiminta-alueena on Oulujärvi Leaderin alue eli Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat. Hanke toteutetaan Oulujärvi Leaderin rahoituksella. Lisäksi hankkeessa ovat yritysrahoittajina Kainuun Puhelinosuuskunta sekä Osuuskauppa Maakunta. KYLLI-hankkeessa on mukana kuusi pilottikylää. Jormua, Kajaani Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani Neittävä, Vaala Ounasjoki, Kajaani (Vuolijoki) Säräisniemi, Vaala Vaarankylä, Paltamo Hankkeen tavoiteltavia tuloksia ovat, että kukin pilottikylä löytää oman toimintatapansa, jonka kautta voi tuottaa kylällä tai sen lähiseudulla tarvittavia palveluja ja sitä kautta edistää hyvinvointia kylällä. hankkeessa syntyy uusia palveluja mm. kylätalkkaripalveluja, uusia hoivapalveluja, matkailupalveluja, nuorisopalveluja, tapahtumapalveluja, erilaisia kierrätyspalveluita, pitopalveluita, konepalveluita. Lisäksi kyläläisten asenne ja liiketoiminnallinen osaaminen kasvaa kehittämisprosessin myötä. Hankkeen aikana kylillä kehittyy uusia mahdollisuuksia sopimukselliseen toimintaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Vuoden 2010 toimenpiteitä ovat aivoriihipäivät/-illat kullakin kylällä. Aivoriihissä tuotettuja ideoita testataan kevään aikana pidettävissä liiketoimintakoulutuksissa. Kesän alkuun mennessä jokaiselle pilottikylälle on saatu kylän elinkeinollinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman käynnistymistä tarkastetaan vielä syksyn 2010 aikana.
8 KYLLI-hankkeen mallia levitetään muihinkin Oulujärvi Leaderin alueen kyliin. Lisäksi hankkeen kokemusten perusteella räätälöidään oma hankehakemus Elävä Kainuu Leaderille. Tavoitteena on, että uusi hanke voi käynnistyä kevään aikana Elävä Kainuu Leaderin alueella Kainuun vimma Hankkeen tavoitteena on Valokuitu 2015 Kainuu -hankkeen tukeminen, kylä/liityntäverkkojen aktivointi kylillä, sisällön-tuotannon kehittäminen uusiin verkkoihin, kylien turva-ohjelman ja kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen Hankkeen tarve jakaantuu seuraavasti: 1. Valokuitu 2015 runkoverkon rakentaminen tarvitsee maakunnallista kylätoimijaa tuekseen hankkeen toteuttamiseen. 2. Kyläverkko/liityntäverkko tarvitsee maakunnallisen kylätoimijan, joka aktivoi kyliä kylätasolla paikallisen valokuituverkon hankintaan/rakentamiseen ja käyttöönottoon. 3. Valokuidun rakentamisesta saatavan hyödyn rakentamisessa tarvitaan maakunnallista kylätason toimijaa. 4. Kylien turvaohjelma, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja käytäntöönpano vuosien aikana tarvitsee tuekseen maakunnallisen koordinoijan, joka vastaa toiminnan kehittämistä. 5. Kainuun hallintokokeilumallin kehittäminen ja yhteiskunta yleensä asettavat kansalaistoiminnalle ja kansalaisvaikuttamiselle yhä suurempia haasteita. Tarvitsemme uusia toiminta- ja kannustustapoja, jotta kansalaisten aktiivisuus ja vaikuttamisen tahtoa kehitetään. Lähitulevaisuuden haasteena kansalaistoiminnassa on löytää ratkaisuja kansalaistoiminnan arvostukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja toimintamallien uudistamiseen. Kansalaistoiminnan edellytyksiin voidaan vaikuttaa asianmukaisten koulutusten, työnjaon ja uusien toimintamallien avulla. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri kainuulaisten toimijoiden kesken löytääksemme ratkaisumalleja kansalaistoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: Tukea Valokuitu hankkeen runkoverkon toteuttamista Kainuussa kylien näkökulmasta tarkastellen. Tukea/kehittää kylä/liityntäverkkojen (viimeinen 2 km) toteuttamista ja kansalaisten sitoutumista kuituverkon käyttäjiksi. Kehittää valokuidun rakentamisessa syntyvien sisältömahdollisuuksia toteuttamista kylien, julkishallinnon ja yritysten tarpeista tarkastellen. Kehittää ja toteuttaa kylien turvaohjelmaa ja koordinoida ohjelman käytäntöön panoa (ei sisällä tarvittavien koulutusohjelmien toteuttamista, eikä verkostojen rakentamista paikallisella tasolla) Lisätä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia osana hallintokokeilun kehittämistä. Kehittää uusia viestintävälineitä ja menetelmiä kansalaisten ja julkishallinnon vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaistoimintaa tukeva netti-tv-järjestelmä. 5.6 Kylien turva kehittämishanke Kylien turvaohjelma Kainuun maakunta kuntayhtymä on käynnistänyt maakunnallisen turvaohjelman valmistelun. Osana maakunnallista turvaohjelmaa toteutetaan kylien turvaohjelma. Ohjelma sisältää laajan kansalaisnäkökulmaisen turvasuunnitelman, jossa
9 turvakäsitteen rakentuminen muodostuu kansalaisten kokemasta turvallisuuden tunteesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kylien turvaohjelman käsite on laajempi kuin viranomaiskäsite. Ohjelmassa tuodaan esille erilaisten vapaaehtoisuuteen liittyvien turvaverkostojen rakentaminen kylille/kyläalueille (esim. pelastusryhmät, jotka toimivat vapaaehtoisesti). Valtakunnassa on lanseerattu käsite, kylävaste, joka tulee sanasta ensivaste ja joka edellyttää myös vapaaehtoisverkostojen organisoimisen ja kouluttamisen kylille. Kylien turvaohjelman kehittämisessä hyödynnetään Lapissa jo käynnistynyttä valtakunnallista pilottia, jossa toimijoina ovat Lapin kylät ry, Lapin lääninhallitus ja sisäministeriö. Saamme Kainuuseen kaiken Lapin tiedon käyttöömme ja he konsultoivat tarvittaessa meitä. Osana kylien turvaohjelman toteuttamista Kainuun Nuotta ry käynnistää vuoden 2010 alussa hankesuunnittelun Kylien turvaohjelman käytännön toimintojen toteuttamiseksi Kainuun maakunnassa. Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa kyläalueelliset turvasuunnitelmat, toteuttaa tarvittavat koulutukset ja auttaa toimintojen käynnistämisessä. Hankkeella rakennetaan toimintamalli, jolla yhdistetään kaikki ne toimijat, jotka ovat kosketuksissa yksittäiseen kansalaiseen tämän eri elämänvaiheissa. Hankkeella rakennetaan myös toimintamalli paikallisen tason/kylätason turvallisuussuunnitelman rakentamiseen. Näin puretaan perinteinen putkinäköinen sektoriajattelu, joka on ollut vallalla maaseudun asukkaiden turvallisuutta rakennettaessa. Lisäarvona on kolmannen sektorin tuominen mukaan arjen turvan rakentamiseen. Tämä kolmas sektori rakentuu kylätoiminnasta, sekä muista paikallisista ja alueellisista järjestöistä. Hanke toteutetaan vahvassa yhteistyössä lapin turvahankkeiten kanssa. Hankkeen keskeiset painopisteet selviävät seuraavasta kaavakkeesta: Turvallisuutta heikentävät tekijät Nykytila Sosiaali-ja terveyspalvelujen keskittäminen heikentänyt palvelujen saatavuutta Kouluverkon tiivistäminen on aiheuttanut pitkät koulumatkat ja heikentänyt yhteisöllisyyttä ja paikallista palvelutoimintaa kylätalojen ylläpito on käynyt vaikeaksi, josta johtuen paikallinen omaehtoinen toiminta on uhattu Pitkä etäisyydet ja harvaan asuminen heikentänyt pelastustoimen ja järjestystoimen reagointinopeutta Palvelut Syrjäytyminen Infra ja liikkuminen Korkea työttömyys on luonut monenlaisia ongelmia maaseudun väestössä. Syrjäytyminen, mukaan lukien nuoret, vaikeuttaa merkittävässä määrin maaseudun asukkaiden oman elämänhallintaa. Päihdeongelmat ovat syventyneet erityisesti työttömien miesten osalta Ongelmien monimuotoinen kasaantuminen on lisännyt itsetuhoista käyttäytymistä 9 Teiden kunto on vaikeuttanut asukkaiden, yritysten ja pelastus- ja järjestys viranomaisten liikkumista Puhelin- ja teleinfra ei toimi riittävästi kaikilla alueilla Kulkeminen on vaikeutunut julkisen liikenteen vuorojen vähetessä Pitkät koulumatkat luovat turvattomuutta lapsissa ja vanhemmissa Toimenpiteet Vastuutahot ja seuranta Aikataulu Kansalaisvaikuttamisen edistäminen Kyläpalvelukeskukset Liikkuvat palvelut Sähköisten palvelujen kehittäminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikallinen yhteistyö Kyläsuunnitelmat osaksi maakunta ja kuntasuunnittelua Kylätalojen ylläpito turvataan kehittämällä niistä monipalvelukeskuksia Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kuntouttava toiminta osana työllisyyden hoitoa Yhteiskuntapalvelut Nuorten työllistämisen lisääminen (setelinuoret ja työharjoittelu) Talkooperinteen kehittäminen Eri ikäryhmien harraste ja turvaverkot Kylien yhteisöllinen vastuu (naapuriapu ja huolenpito Kylien sisäisen ja välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen) Kylien sosiaalisen pääoman kehittäminen Kylien turvaverkot (kylävasteryhmät: kriisiryhmät, vapaaehtoiset palo, pelastus, päihdeverkostot Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Tuetaan tiekuntien isännöintiä lisäämällä osaamista ja verkostoitumista Aktiivien palautteenanto yleisten teiden ylläpidosta Kyläsuunnitelmat osaksi maakuntasuunnittelua Valokuituverkon rakentamisen myötä kehitetään samalla puhelin ja teleinfran toimivuutta Kehitetään kylien kimppakyyti ja koulutaksitoimintaa osana kylien asukkaiden liikkumista Rakennetaan koulumatkat lapsille turvalliseksi erityisesti jalkaisin kuljettavat matkat (huom. esim. petoongelmat) Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset 5.7 Erillisohjelmahanke Osana kylien turvaohjelmaa vuoden 2010 aikana rakennetaan erillisohjelmahanke, joka on Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Kainuun, Koillismaan ja Lapin kylät ja heidän eurooppalaisia yhteistyökumppaneitaan.
10 Hankkeen toimijat. Sisäministeriö Lääninhallitukset Maakuntien liitot Alueelliset/paikalliset pelastus- ja järjestysviranomaiset Maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot Toimialueitten kylien kattojärjestöt Peruskuntia Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrotinstituutti yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. 10 Hankkeen päätavoitteena on hyvien turvakäytäntöjen siirtäminen osana kylien turvallisuutta Hankkeen sisällöt Sujuvan arjen turvallisuus Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen varautumisen tukeminen Kylien infran kehittäminen Sosiaalinen yrittäjyys, kylien työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Kylätoiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien/kylätoiminnan liiketoiminnan kehittäminen ja pienten töiden organisointi Tietoyhteiskunnan kehittäminen, kylien sähköiset palvelut ja viestintä Kylien palvelut Kylän peruspalvelut Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa Kylien palvelukeskukset ja niiden alueellinen toiminta Toimintaan liittyy vahva tutkimuksellinen osio. Hanke käynnistyy vuoden 2011 aikana. 5.8 Kainuun kyläkuitu hanke Valokuitu 2015 Valtakunnallisen valokuituhankkeen toisen tavoitteen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeeseen tullaan käyttämään julkista tukea niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä tullaan rakentamaan vain sinne, missä niille on todellista kysyntää. Julkisella rahoituksella rakennettava valokuitu runkoverkko toteutetaan maksimissaan kahden kilometrin päähän käyttäjästä. Kuluttajat hankkivat/rakentavat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Kylä- eli liityntäverkkojen rakentamisessa (viimeiset kaksi kilometriä) kannustetaan maaseudun asukkaita luomaan erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmalleja. Keskeistä valokuituhankkeessa on saada kylien asukkaat/kylät sitoutumaan viimeisen kahden kilometrin rakentamiseen ja liittymään verkon käyttäjäksi. Tämä onnistuu vain tukemalla maakunnallisesti jokaista kylää erikseen paikan päällä käyden. Teknologian rakentamisen ohessa tulee käynnistää laajamittainen sisällöntuottaminen, jotta tehdylle investoinnille saadaan laaja hyöty. Liikenne- ja viestintäministerin tavoite on saattaa vuoteen 2013 mennessä keskeisimmät julkiset ja yksityiset palvelut
11 verkosta saataviksi. Lisäksi kylien toimijoiden tarve on saada nopeita yrityspohjaisia palveluita käyttöönsä ja hyödyntää viestinnässään nopean verkon uusia mahdollisuuksia Kainuun maakunnallisen tarvekartoituksen ja maakunnallisen laajakaistasuunnitelman laatii Kainuun maakunta kuntayhtymä ja alueelle kaavaillut, julkista tukea hakevat valokuituhankkeet suunnitellaan yhdessä alueen kuntien kanssa. Valokuituhankkeiden toteutus tullaan hakemaan kilpailutuksen kautta. Kyläkuitupilottihanke Pilottikylien kyläverkon (viimeinen kaksi kilometriä) rakentaminen kylän omana talkootyönä, kuituosuukuntien perustaminen ja sisällön kehittäminen ja testaaminen nopeisiin kuituihin pilotoidaan Kainuussa kahdella kylällä. Toinen kylä on Tipasoja Sotkamossa ja toinen Hossa Suomussalmella. Lisäksi taajama maaseutu yhteistyömahdollisuuksia valokuitujen avulla pilotoidaan yhteistyössä Nakertaja- Hetteenmäen kylän kanssa. Teknologiasta ja rakentamisesta hankkeessa vastaa Kainuun Puhelinosuuskunta, kylien aktivoinnista ja sisällön kehittämisestä vastaa Kainuun Nuotta ry yhteistyössä eri toimijoitten kanssa. Kainuun Nuotta ry on käynnistänyt vuoden 2009 aikana hankesuunnittelun kyläkuitujen hyödyn rakentamiseksi pilottikylille. Hanke käynnistetään keväällä Toimenpiteet hankkeessa Kylien aktiivisuus ja omatoimisuus välttämätöntä kyläkuidun onnistumiseksi. Aktivointi onnistuu vain arkipäivän hyötyjen esiinnostamisella Aktivointi Kylissä (yhteisöllisyys ja yleinen hyöty) Kodeissa (henkilökohtainen hyöty) Julkisen, ykstyisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten hyötyjen esiinnostaminen valokuituverkoissa Suomen.tv Netti.tv on usean eri Suomalaisen kansalaistoimijan yhteistyöhanke. Mukana ovat Kainuun Nuotta ry, Kolin seudun kylät (Pohjois-Karjala), Käpylä, Helsinki, Turun saaristokunnat, Lapin kylät ja Koillismaan kylät. Hanke on vaiheistettu kolmeen osaan. Vuonna kukin maakunta käynnistää oman peruskoulutuksen, netti-tv sisältöosaamiseen. Yhteisen valtakunnallisen netti-tv ( käynnistäminen vuosina Lähtökohtana on kansalais tv-toiminta, jossa kansalaiset tuottavat itse sisällön kanavalle. kolmantena toimintana on kansainvälisen toiminnan käynnistäminen vuonna Tavoite ja kehittämisen sisällöt: 1. Alueelliset toiminnat Tekninen ja tuotanto-osaaminen haltuun Kansalaistoiminta ja elinkeinotoiminta Ympäristö ja teemakohtainen toiminta Julkinen toiminta, kohderyhmien huomioiminen Nuoret ja ikinuoret 2. Yhteiset lähetykset (
12 Koulutukset (myös suljetut seminaarit) Yhteiset teemalähetykset Arkipäivän toiminta (nuorten toimintana) Juhlatapahtumat Kulttuuri ja taide 3. Kv-yhteistyö Vaiheen I hankkeiden vetovastuulla ovat jokainen toimija itsenäisesti. Vaiheen II Hankkeen vetovastuussa on Kainuun Nuotta ry HALLINTO 6.1 Vuosikokoukset 6.2 Johtokunta 6.3 Johtoryhmä 6.4 Jaostot 6.5 Henkilöstö 6.6 Johtosääntö Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Kainuun Nuotta ry:llä on kaksi kokousta vuodessa: kevätkokous (tilikokous) ja syyskokous (henkilövalintakokous). Johtokunnassa on edustaja jokaisesta Kainuun kunnasta ja lisäksi hänellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja 14 varajäsentä. Johtokunnan jäsenten kausi on kaksivuotinen ja puheenjohtajan kolmivuotinen. Johtoryhmän muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnan päätettäväksi sekä toteuttaa annetut päätökset. Johtokunta voi alistaa asian johtoryhmän päätettäväksi. Jaostot toteuttavat ja kehittävät teema-alueittain johtokunnan ja johtoryhmän niille osoittamia toimialueita. Jaostot toteuttavat itsenäisesti heille annettujen teema-alueiden toteuttamisen. Kainuun Nuotta ry palkkaa hankkeissa tarvittavan henkilöstön hankkeiden rahoitussuunnitelmien puitteissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua johtokunnan kokouksiin. Hankevetäjien palavereissa tiivistetään hankkeiden välistä yhteistyötä ja estetään päällekkäisyyksien syntymistä. Kainuun Nuotta ry:llä on hyväksytty johtosääntö, jossa määritellään eri toimijatahojen päätöksentekovaltuudet ja vastuut.
13 13 7. TALOUSARVIO VUODELLE 2010 Perustoiminta talousarvio 2010 Kulut Viestintä ja markkinointi 300 Toimistotarvikkeet Kopiointikulut 500 Matkakorvaukset Päivärahat 300 Kopiokoneen vuokra Jäsenmaksut 380 Puhelinkulut Postikulut 600 Palkat Pankin palvelumaksut 250 Kyläpäiväkulut 150 Korkokulut Muut kulut Yhteensä Tulot Yleisavustukset SYTY/Valtionavustus Varainhankinta/osingot Yhteensä EROTUS Hankkeiden talousarvio 2010 Hanke Tulot Menot Laajakaista hyödyksi II Perkuu hanke Kylli hanke Palsa-hanke Kainuun Vimma hanke Kyläkuitu hanke Kylien turva hanke Suomen.tv hanke Yhteensä Talousarvio yhteensä Hanke Tulot Menot Yleiskulut Hankkeet Yhteensä Erotus
Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi
Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin
LisätiedotNopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle
Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat
LisätiedotKAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja
KAINUUN NUOTTA RY Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdis-tysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet
Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola
Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Veli-Matti Karppinen toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten
LisätiedotPAlKE- Palvelukeskukset maaseutualueille kehittäminen
PAlKE- Palvelukeskukset maaseutualueille kehittäminen Ohjeusryhmän kokous Moisiovaara 17.09.2012 Veli-Matti Karppinen Palke pilottikylien sijainti Ruhtinansalmi Hossa, Selkoskylä ja Saarikylä Moisiovaara,
LisätiedotSeutuverkot Syysseminaari Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry
Seutuverkot Syysseminaari 2018 08.11.2018 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry GrowNow oy OK KAINUU ---- Lähidemokratia Vuosikokous Johtokunta Johtoryhmä Toiminnanjohtaja Teppana johtoryhmä
LisätiedotKainuun Nuotta ry Kasarminkatu Kajaani. PALKE-hanke. Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke
Kainuun Nuotta ry Kasarminkatu 24 PALKE-hanke Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke Tiivistelmä 27.01.2011 2 1. TAUSTA 1.1. Palvelukeskusten taustaa Harvaan asutun maaseudun ihmisten elämisen arjessa
LisätiedotKYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]
KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotKYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET
Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.
LisätiedotValokuituverkon suunnitteluilta
Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia
LisätiedotLaajakaista kaikille tilannekatsaus
Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina
Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotKehittyvät Kylät palveluita tuottamassa
Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotValokuituverkon suunnitteluilta
Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotArjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat
Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotPOHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015
POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,
LisätiedotPohjois-Savon Kylät ry
Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotMistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö
Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotTämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotKAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009
1 / 5 KAINUUN LAAJAKAISTA KAIKILLE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2009 Aika: tiistai klo 13.10 14.45 Paikka: Läsnä: Kauppakatu 1, 2.kerroksen kokoushuone Juhana Juntunen, Kuhmon kaupunki Erkki Kemppainen, Kajaanin
LisätiedotOsallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa
Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen
LisätiedotKolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita
1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on
LisätiedotLaajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen
Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotKainuun Nuotta ry.n Johtosääntö
Kainuun Nuotta ry.n Johtosääntö 2 Kainuun Nuotta ry.n johtosääntö Hyväksytty Kainuun Nuotta ry.n johtokunnan kokouksessa 10/8 2005 1) Ydistyksen toiminta-ajatus Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKylän kestävyyspolku -hanke. Salo
Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotVastaajan taustatietoa
27 Vastaajan taustatietoa yhteistyökumppani 1 lappilaiset Kylät ry:n jäsen 4 kaupungin asukasyhdistyksen jäsen 0 kyläyhdistyksen jäsen 23 kyläläinen 17 0 5 10 15 20 25 Vastaajan kunta 25 3 2 1 0 Mitä tulee
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotPohjois-Savon Järjestötietopalvelu
Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu Koottu tieto järjestö- ja kansalaistoimijoista sekä toiminnasta Järjestötietopalvelun tarkoituksena on helpottaa tiedon saantia järjestöistä ja yleishyödyllisistä yhteisöistä
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?
Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja
LisätiedotHyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotLaajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla
Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotVapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä
Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 22.11.2014 Ylivieska Kuva: Anne Ruuttula- Vasari 2012 1 Tulonäkökulma: Kolmas sektori
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotKonkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
LisätiedotKyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta
Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Virtaviivaista turvallisuus- ja hyvinvointityötä Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Kotka 26.11.2013 Arjen turvaa kunnissa
LisätiedotKylätoiminnan kasvava vastuu
VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset
Lisätiedot