ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10177 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Pönkkäprojekti - tietoa, tukea ja toimintaa nuorisotiedotuspiste aaltosesta Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Tornion kaupunki/ nuorisopalvelut Projektin vastuuhenkilön nimi Auli Pietikäinen Sähköpostiosoite auli.pietikainen@tornio.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Markku Lukkariniemi Sähköpostiosoite markku.lukkariniemi@tornio.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Toiselle asteelle siirtyvät ja siellä jo opiskelevat nuoret on pyritty hankkeen avulla saamaan sosiaalisen osallisuuden piiriin tarjoamalla poikkihallinnollisia tukitoimenpiteitä sekä fyysistä ja psyykkistä aktiivisuutta edistäviä toimintamalleja. Toiselle asteelle siirryttäessä nuoret joutuvat vaihtamaan koulua ja jopa opiskelupaikkakuntaa. Ystävät vaihtuvat, sosiaalinen turvaverkosto on kaukana, lukion luokattomuus tuo turvattomuutta, liian aikainen itsenäistyminen ahdistaa ja usein harrastukset jäävät pois tässä nivelvaiheessa. Nuoret ovat syrjäytymisuhan alla. Nuorisotyön, koulun, oppilaitosten ja järjestöjen yhteistyön avulla on kehitetty yhteisöllisyyttä, nuorten vertaistoimintaa ja -tukea, nuorten ja työntekijöiden välitöntä vuorovaikutusta, on vahvistettu nuorten inhimillistä pääomaa, on tarjottu erilaisia oppimisympäristöjä ja kannustettu nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. Toimenpiteinä ovat olleet nuorten erilaisten harrastustoimintojen, tutortoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kehittäminen, vertaistiedotuksen lisääminen ja parempi varhaisen puuttumisen EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 mahdollistaminen. Opettajien, etenkin lukion ykkösluokkalaisten ryhmänohjaajaopettajien sitoutumista ryhmiinsä ja projektin tavoitteisiin on tuettu koulutuksen avulla. Projekti on järjestänyt koulutusta ja ryhmäytystä opettajille ja opinto-ohjaajille. Ryhmänohjaajaopettajat ovat avainasemassa muun opettajakunnan ja henkilöstön sitouttamisessa projektin tavoitteisiin. Opettajat ovat olleet mukana oppilaiden ryhmäytyksissä. Ammattiopisto Lappian Tornion yksikön toimintakenttä on kohdentunut asuntolatutor toimintaan yhteistyössä asuntola- ohjaajien kanssa. Projektin kohderyhmänä ovat olleet torniolaiset, syrjäytymisuhan alla olevat toisen asteen opiskelijat ja yläkoulujen yhdeksännen luokan oppilaat. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti on toteutettu yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Tornion kaupunki: nuorisopalvelut ja koulutoimi, Humanistinen ammattikorkeakoulu Tornion kampus, Peräpohjolan Opisto, Ammattiopisto Lappia, Tornion nuorisoneuvosto, Tornion yhteislyseon lukion oppilaskunta ja tutoroppilaat, paikalliset järjestöt, Lapin kunnat sekä Haaparannan nuorisotoimi. Edellä mainitut yhteistyötahot ovat valikoituneet aiempien toimintojen kautta. Yhteistyökumppanit ovat nuorten kanssa toimivia tahoja, kouluja ja oppilaitoksia sekä niiden henkilökuntaa. Projekti on toteutettu poikkihallinnollista yhteistyötä ja eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on tehty eri tapahtumissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken on määräytynyt toimintakohtaisesti. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin tiedottaminen on toteutunut hyvin suunnitelmaan mukaisesti. Projektissa on hyödynnetty pääosin sähköisen tiedottamisen eri muotoja (Lapin nuorisotiedotuksen verkkosivut, sosiaalinen media, omat radiolähetykset paikallisradiossa). Projekti on ollut esillä paikallislehdissä ja tiedotustyötä on tehty kohdennetulla markkinoinnilla. Kohdennettua markkinointia on tehty vieraileville oppilasryhmille, organisaatioille sekä erilaisissa tapahtumissa (Eurooppa päivä, 112- päivä) Tiedottamisen kohderyhmänä ovat olleet pääosin yhteistyökumppanit sekä kohderyhmä (nuoret). EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Haasteena oli projektisuunnitelman sisällön jäsentäminen, niin rahoittajan kuin toimijan näkökulmasta. Tavoitteiden tarkistaminen selkeytti projektisuunnitelman etenemistä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tarkoituksena on ollut saada aikaan uusia, nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimintamalleja nuorisotyön ja koulujen toimintaan. Projektin nimenä oli Pönkkäprojekti- tietoa, tukea ja toimintaa nuorisotiedotuspiste aaltosesta. Tämä toteutui seuraavasti: Tietoa: Projektin yhtenä tavoitteena on ollut vertaistiedotuksen lisääminen. Nuoret ovat saaneet ajankohtaista tietoa nuorille suunnatuista palveluista. Opiskelijaryhmät ovat vierailleet nuorisotiedotuspisteessä, tutustuneet Pönkkäprojektiin ja ryhmät ovat tutustuneet median eri viestimiin (esimerkiksi radiolähetykset, valokuvablogit ja nuorten tekemät julisteet). Aaltosen mediapajassa tehtyjä tuotoksia on hyödynnetty tiedottamisessa ja niitä on jaettu esimerkiksi osoitteessa sekä nuorisokanava Hertzilän lähetyksissä kohderyhmän tietoisuuteen. Tyllifoto on valokuvauksesta kiinnostuneiden nuorten toimintaryhmä, joka on kaikille avoin. Nuoret ovat tuottaneet valokuvia blogiin, näyttelyihin, paikallislehteen, koulun arkea piristämään. Tyllifoto on nuorten omasta kiinnostuksesta syntynyt ryhmä, johon Pönkkäprojekti on antanut oman tukensa. Nuorten tuotoksia voi katsella osoitteessa Nuorisotiedotuspiste aaltosen aukioloaikoina nuorilla on ollut mahdollisuus saada tietoa sekä henkilökohtaista nuorisoneuvontaa. Tukea: Luokaton lukio sekä nivelvaiheessa olevat opiskelijat kaipaavat tukea opintoihinsa. Vertaistuen mallin kehittäminen ja toiminnan organisointi on ollut projektin yksi pääkohdista. Projektissa kohderyhmänä olevat toisen asteen opiskelijat ovat lukiolaisia ja ammattilukiolaisia. Ammattilukiolaiset ovat ammatillista perustutkintoa opiskelevia nuoria, jotka yhdistävät ammatillisiin opintoihinsa lukio-opintoja. He opiskelevat lukio-opintonsa Tornion yhteislyseon lukiossa normaalin lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Tutortoiminnan kurssi on lukion opetussuunnitelman opinto-ohjauksen neljäs kurssi. Kun projektissa puhutaan tutortoiminnasta, se tarkoittaa lukion ja ammattilukion yhteistä tutortoimintaa, ei erikseen Ammattiopisto Lappian tai Peräpohjolan opiston tutortoimintaa. Lukio on tutorien kotipesä ja ammattilukiolaiset ovat mukana koulutuksessa ja toiminnassa kuten muutkin lukiolaiset. He vievät EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 oppimansa tiedon ja taidon mukanaan omien ammatillisten koulujensa arkeen, toimien tuntosarvina kouluillaan ja vapaa-aikanaan pyrkien varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa. Projektin avulla saavutetut laadulliset vaikutukset näkyvät oppilaitosten opiskelijoiden yhteisöllisyyden, aktiivisuuden ja ryhmähengen lisääntymisenä. Koulutyön rinnalle on muodostunut poikkihallinollinen tukiverkosto, joka ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa vuorovaikutusta sekä aikuisten että toisten nuorten kanssa. Tulokset näkyvät nuorisopalvelujen toiminnan monipuolistumisena, avoimien oppimisympäristöjen lisääntymisenä koulujen toiminnassa, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymisenä sekä moniammatillisen yhteistyön syvenemisenä. Yhteistyö on ollut avointa tietojen jakamista eri toimijoiden välillä, tämä on mahdollistanut tehokkaan varhaisenpuuttumisen. Projekti on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa Raumon yläkoulun oppilaiden tekemää tukioppilastyötä. Tukioppilastoiminnan kautta on saatu hyvä kontakti nivelvaiheessa oleviin nuoriin ja näin ollen on voitu tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Projekti on jalkautunut kouluille säännöllisesti ja näin ollen nuorisotyö on saatu lähemmäs kouluarkea (niin keskustassa kuin haja-asutusalueella). Toimintaa: Harrastustoiminnan lisääminen ja harrastusten ylläpitäminen nivelvaiheessa olevien nuorten sekä toisen asteen opiskelijoiden elämässä on ollut yhtenä tavoitteena. Projekti on järjestänyt matalankynnyksen harrasteryhmiä tytöille ja pojille erikseen sekä niin sanottuja sekaliikuntavuoroja. Vuoroilla on päässyt harrastamaan liikunnallisia lajeja (esimerkiksi pallopelit, jooga, jääkiekko). Vuorot ovat olleet maksuttomia ja niihin osallistuvalta ei ole vaadittu aiempaa osaamista lajiin. Nuorille tehdyt kyselyt ovat viitoittaneet projektin toimintoja. Harrastetoimintaa on järjestetty niin haja-asutusalueella kuin kaupungissakin. Toiminnan tarkoituksena on ollut lisätä nuorten liikkumista, vapaa-ajan hallintaa, muiden nuorten tapaamismahdollisuutta, itsetunnon ja kunnon parantamista. Minitiedotuspiste Arpelan koululla on tarjonnut asiakkaille yhteisen hengähdyspaikan, aikuisen läsnäolon ja tuen. Toiminnassa on tuettu nuorten omaa harrastustoimintaa ja on saatu luotua luottamuksellinen vuorovaikutussuhde nuoren ja aikuisen välille. Projekti on saanut luotua säännöllisiä tapahtumia kohderyhmälleen. Esimerkiksi lukion koeviikon kaatokahvit. Kahvitilaisuuden on suunniteltu yhteistyössä lukion tutoreiden kanssa, teemana on ollut yhteinen rentoutuminen ja irtiotto kouluarkeen. Paikkakunnan tarjoamia harrastusmahdollisuuksia on tuotu lukiolaisille tutuiksi vappukapina tapahtuman kautta. Tapahtuma on tutoreiden kanssa yhteistyössä järjestetty joka vuotuinen toimintapäivä. Päivän aikana nuoret pääsevät tutustumaan paikkakunnan eri harrastusmahdollisuuksiin esimerkiksi taekwon- do, tanssi, media, taide. Lisäksi tukea on annettu yksilöidysti sitä tarvitseville. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ollut avain asemassa työn onnistumisen kannalta. EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuutta voidaan tarkastella monelta kannalta. Yhteistyö oppilaitosten sekä projektin välillä on ollut saumatonta. Esimerkiksi vastuu, ideointi, toteutus ja budjetti on voitu jakaa kahden tai useamman toimijan kesken. Konkreettisena tuloksena projekti on kehittänyt vertaistuenmallin, joka on otettu käyttöön useassa oppilaitoksessa. Malli on tutoroppaan muodossa, mikä on jaettu yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tutoroppaan teossa olivat mukana kaikki yhteistyökumppanit sekä nuorten työpanos näkyy ulkoasussa. Projekti on tarjonnut uudenlaisen oppimisympäristön opiskelijaryhmille ja erilaisille nuorten toimintaryhmille. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Varsinaista sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty. Projektin toiminnassa huomioidaan kuitenkin vahvasti nais- ja miesnäkökulmat. Tämä toteutuu mm. harrastustoiminnassa, jossa ryhmiä perustetaan molemmille sukupuolille. Samoin sekä aikuis- että vertaisohjaajat ovat olleet naisia ja miehiä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektin aikana kehitettiin vertaistuenmalli, jota yhteistyökumppanit ovat hyödyntäneet projektin aikana sekä tulevat hyödyntämään jatkossa. Vertaistuenmallia levitetään muiden tietoisuuteen jatkossa internetin avulla osoitteessa /tornio. Lisäksi malli on painettu tutoroppaan muotoon joka on kaikkien toimijoiden vapaassa käytössä. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektista saatuja hyviä käytäntöjä tullaan jatkamaan sekä nuorisopalveluiden että koulujen ja oppilaitosten toiminnassa. Eri toiminnot, harrasteryhmät, tukimuodot, työssäoppiminen ja muut käytänteet on saatu projektin aikana toimiviksi ja osaksi eri tahojen arkityötä. Projektin aikana työtä on tehty niin, ettei oppilaitos tarvitse muuta kuin tukea toimintaan ja sen jatkumiseen. Projektin aikaansaamat toiminnot jatkuvat tulevien resurssien mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,83 80 % Kuntien rahoitus % ,21 20 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Pönkkäprojekti- tietoa, tukea ja toimintaa nuorisotiedotuspiste aaltosesta pysyi hyvin projektisuunnitelmassa ja projektille laaditussa budjetissa. Projektissa on toteutettu vertaistiedotusta ja lisätty sitä eri mediaviestimien avulla. Nuoret ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vapaavalintaisia tiedotusmateriaaleja eri viestimiin. Vertaistukea on lisätty toisen asteen oppilaitoksissa ja luotu yhtenevä vertaistuenmalli, joka on painettu tutoroppaaksi. Opas on ideoitu yhteistyökumppaneiden kanssa ja sen myötä se palvelee jatkossa oppilaitosten tarpeita. Toiminta projektissa on ollut harrastetoiminnan lisäämistä ja niin sanottujen matalankynnyksen toimintaryhmien luomista ja ylläpitämistä. Nuoret ovat itse vaikuttaneet toimintojen sisältöön koko projektin ajan. Tuloksena on saatu poikkihallinnollista yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja näin on pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ongelmien syntyyn. Projekti sai aikaan uusia, nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimintamalleja nuorisotyön ja koulujen toimintaan. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin aineisto säilytetään nuorisotiedotuspiste aaltosessa (Länsiranta 9.) siihen saakka kunnes kaikki maksatushakemukset on hyväksytty, sen jälkeen aineisto siirretään rahatoimistoon (Suensaarenkatu 4.) Yhteystiedot: markku.lukkariniemi@tornio.fi p Päiväys ja allekirjoitus Ilkka Halmkrona Sivistystoimenjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 6/6