MAANKA YTÖ N KEHITTA MISÖHJELMA

Transkriptio

1 MAANKA YTÖ N KEHITTA MISÖHJELMA TYÖNUMERO: E26792 RANUAN KUNTA LOPPURAPORTTI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Tiivistelmä Jokaisessa kunnassa tehdään tulevaisuutta ennakoivaa pohdintaa, kuntasuunnittelua, jossa päätetään strategiset linjaukset kehittämiselle. Yksi osa tätä suunnittelua on maankäytön kehittäminen eli käytännössä maankäyttöpolitiikka. Maankäyttöpolitiikan muodostavat suunnittelu eli kaavoitus sekä maapolitiikka eli keinot suunnitelmien toteutukseen. Ranuan maapolitiikkaa käsitellään tässä asiakirjassa: maankäytön kehittämisohjelmassa. Maankäytön kehittämisohjelmassa on esitetty maankäytön suunnittelujärjestelmä, johon kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaavat sekä asemakaavat. Lisäksi on esitelty maakäyttö ja rakentaminen kunnan eri alueilla sekä maankäytön ja rakentamisen päätöksenteko Ranualla. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille laajan keinovalikoiman, jonka avulla maapoliittisia tavoitteitta voidaan toteuttaa. Ranualla on tarkoitus pitää kunnan maanomistus ja hankinta aktiivisena ja ajantasaisena. Maapoliittisesta keinovalikoimasta pääasiallinen keino on jatkossakin vapaaehtoinen maanhankinta. Lisäksi etuosto-oikeutta voidaan käyttää maankäytön kannalta strategisilla alueilla. Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus on käytössä asemakaavoitetuilla alueilla, ja kaavojen toteuttamisen edistämiseksi tontinluovutus. Myös muita keinoja voidaan käyttää tarvittaessa (maanhankinnan keinoista lunastaminen, maankäyttösopimus ja kehittämiskorvaus, kaavan toteuttamisen edistämiseksi kehittämisaluemenettely, rakentamiskehotus, kaavan toteuttamisesta johtuva korvaaminen sekä verotus). Maankäytön kehittämisohjelmassa on määritetty myös muut maapoliittiset toimintalinjat. Näissä otetaan kantaa kunnan maanhankintaan ja tonttitarjonnan monipuolisuuteen, rakennusjärjestyksen päivitystarpeeseen, kaavoituksen tärkeyteen, ympäristön vetovoimaisuuteen sekä alueen markkinointiin. Tonttihintojen vyöhykkeisyys on otettu esille erityisesti. Osana maankäytön kehittämisohjelmaa laaditaan yleispiirteinen maankäytön strategia, ja näiden kahden työn yhteinen toteuttamisohjelma, joka antaa suuntaviivat tulevien vuosien maankäytön toimille. Maankäyttöstrategiassa on esitetty kaksi tulevaisuuskuvaa, joista toisessa Suhangon kaivos toteutetaan, toisessa ei. Mikäli kaivos toteutetaan, vaikutuksista iso osa kohdistuu Ranualle. Toisaalta kunta jatkaa kehittymistään myös ilman kaivosta. Tavoitteena on kehittää kirkonkylää, mutta myös muut kylät pidetään elävinä ja asuttuina. Vesistöjen rantoja tullaan korostamaan asumisen (sekä vakituisen että vapaa-ajan) alueina. Virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään. Tärkeänä keinona on kaavoitus, jossa erityistä huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen. Maankäyttöstrategian mukaisille kehityskuville on laadittu kaavoitusohjelma. Kyliä tullaan kehittämään myös monilla muilla keinoilla.

3 Sisältö 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNE YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJANAISUUDEN VAIKUTUKSET RANUAN YHDYSKUNTARAKENNE MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN NYKYTILANNE RANUALLA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ JA TONTTIVARANTO MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN KUNNAN ERI ALUEILLA MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN PÄÄTÖKSENTEKO RAKENTAMISEN OHJAUS MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN LUVAT RAKENNUSVALVONTA RANUALLA MAHDOLLISUUDET KAAVOITUSMONOPOLI MAAPOLIITTINEN TOIMINTALINJA MAANHANKINNAN KEINOT KAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN TAVOITTEET RANUAN KUNTASTRATEGIA MAANKÄYTTÖSTRATEGIA TONTTIVARANNON TARPEET JA TAVOITTEET TOTEUTTAMISOHJELMA MAAPOLIITTISET TOIMINTALINJAT TONTTIHINTOJEN VYÖHYKKEISYYS KAAVOITUSOHJELMA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, RISKIEN ARVIOINTI LÄHTEET Liitteet: Maankäyttöstrategia Kuvat: Sweco Ympäristö Oy, jollei toisin mainita Kannen kuvat: Sweco Ympäristö Oy ja Ranuan kunnan kotisivut 1 (32)

4 1 JOHDANTO Jokaisessa kunnassa tehdään tulevaisuutta ennakoivaa pohdintaa, kuntasuunnittelua, jossa päätetään strategiset linjaukset kehittämiselle. Yksi osa tätä suunnittelua on maankäytön kehittäminen eli käytännössä maankäyttöpolitiikka. Maankäyttöpolitiikan avulla suunnitellaan ja toteutetaan kunnan eri toimintojen (mm. asuminen, elinkeinot) tarvitsemat maankäyttöratkaisut eli se, missä eri toiminnot voivat sijaita. Maankäyttöpolitiikan muodostavat suunnittelu eli käytännössä kaavoitus (sekä mahdolliset muut maankäytön suunnitelmat) ja maapolitiikka eli keinot suunnitelmien toteutukseen. Ranuan maapolitiikkaa käsitellään tässä maankäytön kehittämisohjelmassa. Toteutus edellyttää lisäksi esim. kunnallistekniikan ja muun yhdyskuntatekniikan sekä julkisten palvelujen rakentamista. Ranuan maankäytön kehittämisohjelma on osa kunnan strategista maankäytön suunnittelua, jossa paneudutaan maapolitiikan lähtökohtiin, mahdollisuuksiin ja tavoitteisiin. Osana maankäytön kehittämisohjelmaa laaditaan yleispiirteinen maankäytön strategia, ja näiden kahden työn yhteinen toteuttamisohjelma, joka antaa suuntaviivat tulevien vuosien maankäytön toimille. Ranualla on tuore kuntastrategia, jonka tavoitteita tarkennetaan maankäytön kehittämisohjelmassa ja strategiassa tuoden niitä kunnan eri alueille sekä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Maankäytön kehittämisohjelmassa esitetään maankäytön lähtökohdat (mm. maankäytön suunnittelujärjestelmä, päätöksentekojärjestelmä Ranualla, maankäytön nykytilanne kunnan eri alueilla) maankäytön mahdollisuudet (mm. maanhankinnan keinot ja kaavan toteuttamisen edistämisen keinot) 2 (32)

5 tavoitteet (kunnan tavoitteet eri alueiden kehittämiselle sekä toteuttamisen tavoille) toteuttamisohjelma Maankäytön kehittämisohjelman suunnittelualueena on koko kunta. Kehittämisohjelman osana laaditaan yleispiirteinen maankäytön strategia, joka osaltaan antaa suuntaviivoja kunnan kehittämiselle ja toimenpiteille lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Maankäytön kehittämisohjelmatyötä sekä maankäyttöstrategiatyötä on ohjannut Ranuan kaavaja maapoliittinen työryhmä, johon kuuluvat o Veijo Illikainen (kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaava- ja maapoliittisen työryhmän puheenjohtaja) o Marja-Liisa Nurmela (työryhmän sihteeri) o Eila Impiö o Keijo Ruonala o Matti Simontaival o Viola Tarujärvi sekä lisäksi kunnanjohtaja Sirpa Hakala, tekninen johtaja Veli Saarijärvi ja rakennustarkastaja Risto Niemelä, jotka ovat kommentoineet ja työstäneet ohjelmaa sen edistyessä. Työn toteuttamisesta on vastannut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta työhön osallistuivat FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila sekä arkkitehti Iikka Ranta. Maankäytön kehittämisohjelman laadinnan ja erityisesti toteuttamisen kannalta vuorovaikutteisuus ja päättäjien sitouttaminen ovat avainasemassa. Ranuan kaava- ja maapoliittisen työryhmän lisäksi työtä on esitelty kunnanvaltuustolle, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Lopullinen asiakirja hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 3 (32)

6 2 LÄHTÖKOHDAT Ranuan kunta sijaitsee Lapin eteläosassa Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Rovaniemi, Posio, Simo, Tervola, Pudasjärvi ja Ii. Ranuan kunta on perustettu vuonna 1917, mutta vanhimmat merkit asutuksesta ovat kivikaudelta. Ensimmäisen asukkaan mainitaan asuneen nykyisen kunnan alueella jo 1577, mutta varsinainen kiinteä asutus syntyi vasta 1600-luvun loppupuolella. Ranuan kokonaispinta-ala on 3 696,8 km 2, josta maapinta-ala on 3 464,8 km 2 ja vesipinta-ala 232 km Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Tässä työssä yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan toisaalta Ranuan koko kunnan rakennetta, toisaalta kirkonkylän ja kylien rakennetta. Yhdyskuntarakenne sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, Yhdyskuntarakenne) Yhdyskuntarakenteen hajanaisuuden vaikutukset Keskimääräisesti Suomessa maankäyttö ei ole tehokasta eikä taloudellista: yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa kustannuksia sekä yhteiskunnalle että yksittäiselle ihmiselle. Muun muassa liikenne (ja liikenneinvestoinnit) lisääntyvät, koulukuljetukset, vanhustenhuolto ja jätehuolto kallistuvat sekä energian kulutus kasvaa. Autojen määrän lisääntyminen tarkoittaa liikennemäärien, autokannan ja polttoaineen kulutuksen kasvua, mikä on kansantaloudellisesti huono suuntaus: autojen hankkimiskustannuksista ja polttoainemenoista osa siirtyy Suomesta ulos. Pitkien etäisyyksien vuoksi siirtoverkostot hukkaavat energiaa. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on edistettävä omalla autolla tapahtuvan liikennöintitarpeen vähentämistä ja kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen käytön suosimista. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kautta työpaikkaliikenne eli pendelöinti lisääntyy, millä on taloudellisten vaikutusten lisäksi työntekijän vapaa-aikaa vähentävä vaikutus. Myös kaupan sijoittuminen vaikuttaa liikkumistarpeeseen. Asukkaat eivät aina tiedosta etäisyyden aiheuttamia kustannuksia: tontin hankkiminen kauempaa saattaa olla halvempaa, mutta kustannukset kertyvät vuosien kuluessa pitkällä maksuajalla. Myöskään kunta ei menesty, jos sen yhdyskuntarakenne ei pitkällä aikavälillä ole taloudellinen. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kunnan talouden kannalta tärkeää, sillä mikäli hajautumista ei voida estää, tulee infrastruktuurin kustantaminen kalliiksi nykyisille ja tulevillekin sukupolville. (Lähteenä Haukiputaan kunnan maapoliittinen ohjelma (2006).) 4 (32)

7 Haja-asutusalueille rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Rakentamisen ohjauksessa tulee varautua myös ennakoimattomille tulevaisuuden tarpeille Ranuan yhdyskuntarakenne Ranualla yhdyskuntarakenne on melko hajautunut, kuten muissakin samantyyppisissä kunnissa. Asutus on levinnyt kirkonkylälle ja kyliin sekä vesistöjen varsille ja teiden läheisyyteen. Myöskään kirkonkylän tai kylien rakenne ei ole tiivis, ja työpaikkojen alueet ovat osin hajallaan. Ranualla tavoitteena on kehittää tulevaisuudessakin koko kuntaa, mutta hajanaisuuden vaikutukset tullaan puntaroimaan kun kehitetään kirkonkylää ja kyliä. Rakentamista pyritään mahdollisuuksien mukaan keskittämään kirkonkylälle ja kyliin sekä vesistöjen rannoille ja olevaa tiestöä myötäillen. Rakennetta myös pyritään tiivistämään. Tavoiteltua rakennetta tukee kuituverkko, joka tulee kattamaan koko kunnan. 2.2 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaavat sekä asemakaavat. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat kuitenkin myös suoraan ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Lisäksi Ranualla on voimassa oleva rakennusjärjestys. Kaavoituksen ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa ympäristöhallinto. Tarkoituksena on, että kaavoituksessa toteutetaan lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja sisältövaatimuksia. 5 (32)

8 6 (32) Kuntien kaavoitusta ohjaavat ja valvovat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), jotka myös neuvovat maankäytön suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Kaavoituksen seurannalla kerätään tietoja maankäytön suunnittelun valtakunnallisesta tilanteesta ja muutoksista. Valtion ympäristöhallinto on kehittänyt kaavoituksen seurannan tietojärjestelmän sekä asemakaavan seurantalomakkeen apuvälineiksi tiedonkeruuseen ja välittämiseen Valtakunnalliset alueidenka yttö tavöitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Tämä koskee kaikkea kaavoitusta. Tavoitteet on tarkistettu ja ne ovat tulleet voimaan Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Näistä kohta 5. ei koske Ranuaa Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka koskee useampaa kuin yhtä kuntaa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana.

9 Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, jonka jälkeen se saa lainvoiman. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisen on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavalla voidaan rajoittaa rakentamista erikseen määrätyillä alueilla. Ranualla on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Nyt on käynnissä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen, joka on edennyt tavoitevaiheeseen. Kaava-alueeseen kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Tavoiteaikatauluna on, että maakuntakaava olisi marraskuussa 2015 Lapin liiton valtuustossa hyväksyttävänä. Lisäksi Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt Suhangon vaihemaakuntakaavan Ote voimassa olevasta Rovaniemen maakuntakaavasta Ranuan kohdalta. Kaavan uudistus on käynnissä. 7 (32)

10 Ote Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavakartasta ( ) Yleiskaava Yleiskaava ohjaa kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti sekä sovittaa yhteen toimintoja. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan periaatteet tarkemmalle suunnittelulle. Joissain tapauksissa yleiskaava on rakentamista suoraan ohjaava kaavamuoto. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osaalueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta-alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. 8 (32)

11 Ranuan kunnan kaava-alueet (Ranuan kunnan kotisivujen mukaan) Ranualla on voimassa kolme osayleiskaavaa sekä kaksi rantaosayleiskaavaa: Ranuan kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). Osayleiskaava-alue käsittää nykyisen asemakaava-alueen ympäristöineen. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suhangon kaivosalueen osayleiskaava ja muutos (hyväksytty kunnanvaltuustossa 2003, muutos 2009, yllä olevassa kuvassa osayleiskaava, ei muutosta) Kuukasjärvi-Kuusijärvi-Luiminkajärvi-Petäjäjärvi-Kuhajärvet alueen osayleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) Simojärven rantaosayleiskaava kolmena eri osa-alueena (vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa 1997 ja 1999) Simojoen rantaosayleiskaava kolmena eri osa-alueena (alueen 2 Tolja-Petsamontie kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa 2000, alueen 3 Petsamontie-Simon kunnan raja hyväksytty 2002, alueen 1 Simojärvi-Tolja kaavaluonnos valmistunut 2002) 9 (32)

12 Ote Ranuan kirkonkylän osayleiskaavasta Asemakaava Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun taso. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavalla ohjataan suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata rantaasemakaavalla, jonka laatii maanomistaja. Ranta-asemakaavan käsittely ja hyväksyminen kuuluvat kunnalle. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Ranualla on voimassa kirkonkylän asemakaava. Alkuperäisen asemakaavan on laatinut Otto I. Meurman ja se on vahvistettu Kaavaa on muutettu ja laajennettu useasti. Ranuan asemakaavat on tarkistettu kokonaisuudessaan vuosina , jolloin asemakaavat muutettiin numeeriseen muotoon ja samassa yhteydessä tarkistettiin asemakaavojen ajantasaisuus. Lisäksi Ranualla on eläinpuiston alueella vuonna 2011 hyväksytty asemakaava sekä Suhangon kaivosalueen 2013 hyväksytty asemakaava. Ranualla on tällä hetkellä vireillä asemakaavan muutos kortteleissa 50 ja 70 (ns. Virastotien alue) sekä suunnitteilla mm. Teeritien asemakaavan päivitys. 10 (32) MAANKÄYTÖN KEHITTÄMI SOHJELMA

13 Ranuan asemakaavayhdistelmä Ranuan kunnan alueelle on laadittu 14 ranta-asemakaavaa, joista kaksi, Simontaival ja Äijänkangas ovat kunnan maalla. Yksityisten maanomistajien toimesta laaditut 12 rantaasemakaavaa ovat Keihäslahden, Kelloniemen, Kuopasjärven, Latva-Penämön, Mustalahden, Näverryksen, Piilolan, Ulkuniemen, Yli-Portimojärven ja Vohonpetäjän ranta-asemakaavat sekä Salmijärven - Niemelänjärven kaksi ranta-asemakaavaa. Kaavoitukseen osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta sekä viranomaisten yhteistyöstä. Tavoitteena on turvata kansalaisten tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua suunnitelmien valmisteluun. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Myös viranomaiset sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat osallisia. Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta kuulutetaan, ja prosessin aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa vuorovaikutus on käyty läpi. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, jonka valmisteluun osallisilla on mahdollisuus osallistua (MRL 62 ja MRA 30 ), yleensä kaavan nähtävilläolon kautta. 11 (32)

14 Luonnoksen nähtävilläolon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan saadun palautteen pohjalta ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi (MRL 65, MRA 19 ja 27 ). Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävilläolon aikana. Ehdotusvaiheen jälkeen kaava viimeistellään ja viedään hyväksymiskäsittelyihin. Hyväksymispäätöksestä on tiedotettava, minkä lisäksi kaavan voimaantulosta on kuulutettava. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hyväksymispäätöksen jälkeen valitusaika on 30 päivää. Voimaantulokuulutuksen ja valitusajan umpeutumisen tai valitusten ratkaisun jälkeen kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, eli kaava tulee voimaan. Ennen kaavan lainvoimaiseksi tuloa kaava voidaan myös määrätä tulemaan voimaan niiltä osin, johon valitukset eivät kohdistu. Kunnalla on velvollisuus lähettää voimaan tullut kaava tiedoksi tietyille viranomaisille (maanmittaustoimisto, maakunnan liitto, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kaavaalueeseen mahdollisesti rajoittuva naapurikunta, alueellinen ELY-keskus sekä tarpeen mukaan muut viranomaiset) Rakennusja rjestys Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat myös olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunta. Rakennusjärjestyksessä annetaan suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, 12 (32)

15 suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Ranualla on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. 2.3 Maankäytön ja rakentamisen nykytilanne Ranualla Rakentamisen ma a ra ja tönttivarantö Seuraavasta kuvasta näkyvät Ranuan rakennusluvat viimeisen vajaan 10 vuoden ajalta. Kuvan perusteella voidaan todeta, että Ranuan kunnan rakentaminen on keskittynyt kirkonkylälle, kyliin ja vesistöjen rannoille sekä tiestöä myötäillen. Kunnassa on myös laajoja rakentamattomia alueita. Ranuan rakennusluvat viimeisen vajaan 10 vuoden ajalta (sininen piste on rakennuslupa). Lähde: Ranuan kunta. 13 (32)

16 Ranuan kunnalla on vapaita asunto-, mökki- ja liiketontteja yhteensä seuraavasti: Asemakaava-alueella Asemakaava-alueen ulkopuolella Yhteensä Salmenniemi, Jukola, Harjutie-Laaksotie, Oravi, Teeri- Pappilanniemi ja Mustikkamaa tie, Kolomaa, Kolomäki ja Riistamaa Eläinpuisto Portimo, Lietepalo, Kuha Omakotitalotontit Rivitalotontit 2 2 Mökkitontti 1 1 Liiketontti 1 1 Metsäpalstat 3 3 Lisäksi kiinteistölle 683:402:2:605 on kaavoitettu omakoti- ja rivitalotontteja sekä Kolomäen ja Riistamaan alueelle omakoti- ja rivitalotontteja. Kolomaalla on tonttivarantoa seuraavasti: Käyttötarkoitus Tontteja Rakennuspaikkoja KTY (toimitilarakennusten korttelialue) 3 4 T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) TY (teollisuusrakennusten korttelialue) 8 19 TV (varastorakennusten korttelialue) Maanka yttö ja rakentaminen kunnan eri alueilla 14 (32) Kirkonkylä Ranuan kirkonkylä sijaitsee pääosaltaan Ranuanjärven etelä- ja länsirannoilla levittäytyen myös Oravivaaran suuntaan. Kirkonkylän asutukseen lasketaan myös Heinisuon ja Laivalan alueet. Kirkonkylän alue on asemakaavoitettu. Keskustaajaman asemakaavat on koottu kaavayhdistelmään, minkä lisäksi alueella on voimassa uudistusta kaipaava Ranuan kirkonkylän osayleiskaava. Taajama-alueen laajenemista on tarkoitus jatkaa omarantaisina rakennuspaikkoina vesistöjen ympärille.

17 Kyläalueet Ranualla on useita merkittäviä kyliä, ja niistä 21 on merkitty voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kylistä kahdeksan on maankäytön kehittämisohjelman liitteenä olevassa maankäyttöstrategiassa määritetty keskuskyliksi, ja loput muiksi kyliksi seuraavasti: Keskuskylät Kuha Kuukasjärvi Asmunti Impiö Piittisjärvi Portimojärvi Tolja Rovastinaho Muut kylät Petäjäjärvi Kelankylä Telkkälä Saariharju Sääskilahti (Sääskenperä) Korte (Kortteenperä) Kaisto Pohjaslahti Siikavaara Putkivaara Teerivaara Nikkilä Saukkojärvi Peurajärvi Mauru Hosio Haja-alueet Ranuan pysyvien asuntojen rakennusluvista viime vuosina noin puolet on sijoittunut kaavoitetuille alueille ja toinen puoli haja-asutusalueille. Rakennuslupia on myönnetty keskimäärin noin kolme kappaletta vuosittain. Kehitys on yhdyskuntarakennetta hajauttava. Loma-asuminen Loma-asumista on pääosin Ranuan eri vesistöjen ranta-alueilla, mutta jonkin verran myös kylissä. Ranualla oli kesämökkejä kpl vuonna 2012 (Tilastokeskuksen mukaan). Työpaikka-alueet Ranuan kunnan tärkein työpaikka-alue on kirkonkylän keskusta mukaan lukien Eläinpuiston alue, Kristillisen kansanopiston alue ja Kolomaan teollisuusalue. Matkailualueet ja ranta-alueet Ranualla sijaitsee eläinpuisto, jonka alue on asemakaavoitettu asumiselle ja vapaa-ajanasumiselle sekä matkailulle ja muille liiketoiminnoille. Eläinpuiston alueelle on tehty ideointisuunnitelma, joka kaipaa päivitystä, jotta alueen kehittäminen olisi mahdollista jatkossakin. Ranuan kunnan muita matkailualueita ovat lähinnä loma-asutukselle tarkoitetut Simojokivarsi ja muut kirkonkylän ulkopuoliset vesistöjen rannat, joihin isolle osalle on olemassa yleiskaava. Kaavojen tarkistustarpeet tulevat eteen jatkossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 15 (32)

18 2.4 Maankäytön ja rakentamisen päätöksenteko 16 (32) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 20 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Ranualla maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä päätöksentekovalta on jaettu hallintosäännön mukaan seuraaville tahoille (kunnan hallintosäännön mukaan): kunnanvaltuusto kunnanhallitus tekninen lautakunta kaava- ja maapoliittinen työryhmä tekninen johtaja rakennustarkastaja Kunnanvaltuuston tehtävät MRL 20 :n mukaiset tehtävät maankäytön ohjaus talousarvion kautta yleis- ja asemakaavojen hyväksymisestä päättäminen maapolitiikasta päättäminen rakennusjärjestyksestä päättäminen Kunnanhallituksen tehtävät Kunnanhallitus ratkaisee muualla säädettyjen ja määrättyjen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat: kunnan omistamien maa-alueiden vuokraamista ja maa-alueiden vuokraamista kunnalle kunnan etuosto-oikeutta kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa etuostolain (608/1977) mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia maankäyttösopimuksia kunnan omistamien kaavoitettujen rakennuspaikkojen myymisestä, mikäli valtuusto on vahvistanut rakennuspaikkoja koskevat myyntiehdot Kunnanhallituksen päätösvaltaan kuuluvat seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamat asiat: 7 : kaavoituskatsaus 53 : rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen yleis- tai asemakaavan vireillä ollessa 60 : asemakaavan ajanmukaisuuspäätös 79 : erillisen tonttijaon hyväksyminen 97 : rakentamiskehotuksen antaminen ja luettelointi 105 : maanomistajalle maksettavaksi määrättävä katualueen korvaus 110 : päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä 128 ja 38 : toimenpiderajoituksen määrääminen yleiskaavan laatimista varten 137 : erillinen suunnittelutarveratkaisu 171 : poikkeamislupa 191 : valittaminen kaavaa tai rakennusjärjestystä koskevasta hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä

19 193 : valittaminen ELY:n poikkeamispäätöksestä 194 : valituksen tekeminen erillisestä tonttijaosta. Kunnanhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Kunnanhallitus on siirtänyt ratkaisuvaltaansa kunnanjohtajalle koskien päätöksiä, jotka tehdään etuosto-oikeuden käyttämisestä kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen kaupoissa etuosto-oikeuslain (608/1977) perusteella. Teknisen lautakunnan tehtävät Teknisessä lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Teknisen lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tekninen lautakunta vastaa seuraavien lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä: maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) lukuun ottamatta asioita, joista päättää valtuusto tai kunnanhallitus laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta (603/1977) maantielaki (503/2005) laki yksityisistä teistä (358/1962) tieliikennelaki (267/1981) laki ajoneuvojen siirtämisestä (828/2008) jätelaki (646/2011) laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005) laki omistusasuntojen korkotuesta (1204/1993) väestönsuojeluun liittyvät tehtävät, pelastuslaki (379/2011) joukkoliikennelaki (869/2009) kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) vesilaki (587/2011). Tekninen lautakunta ratkaisee kunnalle edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat, jollei tässä säännössä ole toisin määrätty tai ellei lautakunta ole päättänyt siirtää ratkaisuvaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Teknisen lautakunnan päätösvaltaan kuuluvat seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen ojitusasian ratkaiseminen sekä seuraavat asiat: 21 : rakennusvalvontaviranomaisena toimiminen 84 : kadunpidon antaminen ulkopuolisille 85 : kadun rakennussuunnitelman hyväksyminen 86 : kadunpitopäätös ja kadunpidon lopettamispäätös 89 : hyväksymispäätös laitteiden siirtopaikasta 90 : muun yleisen alueen kuin kadun toteuttamissuunnitelma 145 : lupa- ja valvontamaksutaksa ja maksun määrääminen yksittäistapauksessa. Lisäksi tekninen lautakunta hyväksyy toimialaansa kuuluvat vakuudet urakka- ja hankintasopimuksissa. 17 (32)

20 päättää kunnan omistamien toimitilojen vuokraamisesta sekä toimitilojen vuokraamisesta kunnalle. antaa lausunnon vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavojen muutosten hyväksymisen vaikutuksista kaava-alueen rakentamisen näkökulmasta. Kaava- ja maapoliittinen työryhmä Kaava- ja maapoliittinen työryhmä valitaan valtuustokausittain. Työryhmällä ei ole varsinaisia määritettyjä tehtäviä, vaan se on neuvoa antava elin. Kunnanhallitus on työryhmän valitsemisen yhteydessä todennut, että työryhmä toimii kunnanhallituksen apuna kaava- ja maanhankintakysymyksissä sekä valmistelee kaava-asiat kunnanhallitukselle ja antaa tarvittaessa lausuntoja maanhankinta- ja poikkeuslupa-asioissa. Esimerkiksi maankäytön kehittämistyössä työryhmä ohjaa valmistelua ja lopputulosta. Tekninen johtaja Tekniselle johtajalle ei ole varsinaisesti määritetty tehtäviä, mutta tekninen lautakunta on esim. toimintakaudeksi siirtänyt seuraavien päätösten päätäntävallan: hyväksyy toimialaansa kuuluvat vakuudet urakka- ja hankintasopimuksissa päättää kunnan omistamien toimitilojen vuokraamisesta 2.5 Rakentamisen ohjaus Rakentamisen yleinen ohjaus perustuu lain, asetuksen ja rakentamismääräysten tasoisiin säännöksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekä asetuksessa (MRA) määritellään rakentamista koskevat vähimmäisvaatimukset ja luvanvaraisuus. Tarkemmat määräykset ja ohjeet sisältyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamisen ohjauksen tarkoituksena on varmistaa: rakentamisen laadukkuus rakentamisen turvallisuus, terveellisyys ja esteettisesti korkea taso rakennuksen soveltuvuus käyttäjien tarpeisiin koko sen elinkaaren ajan vastuun ja hyvän ammattitaidon korostuminen suunnittelussa ja rakentamisessa Ranualla kunnan rakentamisen ohjauksen välineitä ovat yleiskaavat ja asemakaavat sekä kaavoittamattomilla alueilla rakennusjärjestys. Kaavoittamattomia rantoja koskevat maankäyttöja rakennuslain ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. 18 (32)

21 Kuvassa Yli-Portimojärven rantakaava vuodelta 1993, kuvan lähde: Ranuan kunnan internetsivut Maanka ytö n ja rakentamisen luvat Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Lisäksi tarkempia säännöksiä on mm. maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA), ja niitä voidaan antaa myös muilla asetuksilla ja kunnan rakennusjärjestyksellä. Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai laajentamiseen sekä myös käyttötarkoituksen olennaiseen muutokseen. Eräisiin vähäisiin rakennushankkeisiin voidaan hakea toimenpidelupa tai tehdä hankkeesta ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaisille. Rakennettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaiselle suunnittelutarvealueelle, rakentamiseen tarvitaan rakennuslupaa edeltävä ja rakennustarkastajan käsittelemä suunnittelutarveratkaisu (MRL 16 ja 137 ). Lisäksi ennen rakennusluvan hakemista saatetaan edellyttää myös poikkeamispäätöstä. Rakennustarkastaja Ranualla rakennustarkastajan tehtävät määrittää tekninen lautakunta, joka on päättänyt toimikaudeksi siirtää rakennustarkastajalle mm. seuraavien päätösten päätäntävallan: rakennusvalvonnan tehtäviä uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus, neuvonta ja luvitus rakennetun ympäristön valvonta kaavojen mukaisen rakentamisen ohjaus ja valvonta (ohjaa kaavojen toteutumista ja samalla valvoo kaavojen toteutumista kaavamääräysten mukaisesti) 19 (32)

22 2.5.2 Rakennusvalvönta Ranualla Maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja. Rakennusvalvonta käsittelee rakennusluvat, neuvoo ja valvoo rakennustoimintaa, antaa lausunnon poikkeamislupahakemuksiin, antaa tietoja väestötietojärjestelmään rakennus- ja huoneistotietojen osalta, laatii valtion rahoittamaan uudisja korjausrakentamiseen liittyviä valmiustodistuksia ja antaa lausuntoja maaseutuelinkeinolain mukaisiin hankkeisiin liittyvistä asioista. Ranualla rakennustarkastajan tehtäviin kuuluu rakennusvalvonnan tehtävien lisäksi myös muita teknisen toimen tehtäviä. 20 (32)

23 3 MAHDOLLISUUDET Maankäyttöä suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisilla kaavoilla, ja kaavojen ratkaisuja toteutetaan käyttämällä maapoliittisia keinoja. Näin ollen maapoliittisen suunnittelun tulee olla mukana yleiskaavoituksessa, ja yleiskaavaratkaisuissa tulee pohtia sitä, miten ratkaisut toteutetaan. Maapolitiikan keinot ovat siis välineitä, joilla varmistetaan, että suunnitelmien mukaiset alueet saadaan käyttöön. Kuntien on hyvä laatia maapoliittinen ohjelma, jotta on olemassa päätös ja linjaus maapoliittisten välineiden käyttämiselle, mutta samalla myös maankäytölle ja kaavoitukselle. Pitkäjänteisen maapolitiikan edellytys on selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet, jotka ovat viranhaltijoiden ja päättäjien yhteisesti määrittelemiä ja joihin on sitouduttu. Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittisesta ohjelmasta tontin hakijat, maanomistajat, rakennusliikkeet sekä uudet päättäjät saavat tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta. Maapoliittisia tavoitteita ovat mm.: hyvän ja tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen. Ranualla maapoliittinen ohjelma on kirjattu tähän maankäytön kehittämisohjelmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 sisältää laajan maapoliittisen keinovalikoiman, jota kunta voi tarvittaessa käyttää. Käytännössä maapolitiikka on maan hankkimista, tonttien tai rakennuspaikkojen luovuttamista, kaavoitukseen liittyvien sopimusten tekoa sekä yksityisessä omistuksessa olevien tonttien rakentamisen edistämistä. Kunnalla on mahdollisuus pyrkiä maapoliittisten tavoitteiden toteutumiseen erilaisin keinoin. Maapolitiikan perusta on kunnalle säädetty kaavoitusmonopoli. 3.1 Kaavoitusmonopoli Kunnilla on velvollisuus ja oikeus vastata maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä kutsutaan kaavoitusmonopoliksi (MRL 4 ja MRL 20 ), joka on maapolitiikan kulmakivi. Kaavoituksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen, mutta niitä on myös toteutettava suunnitelmallisesti, jolloin tarvitaan maapoliittista suunnittelua ja maapoliittisten keinojen käyttämistä. 3.2 Maapoliittinen toimintalinja Maapolitiikan johdonmukaisuuden vaatimus korostuu erityisesti maapoliittisten pakkotoimien käyttöä harkittaessa. Maapolitiikassa yleensä painotetaan vapaaehtoisten toimintatapojen ensisijaisuutta, mutta pakkokeinoja on käytettävä mahdollisuutena, joka toisaalta myös edistää vapaaehtoisten sopimusten syntymistä. Maanomistajat olisi hyvä ottaa mukaan pohtimaan kaavojen toteuttamisen vaihtoehtoisia keinoja Maanhankinnan keinöt Kunnan maanhankinnan tärkein tehtävä on hankkia maata tulevan yhdyskuntarakenteen tarpeisiin. Riittävällä maavarannolla voidaan parantaa kaavoituksen toimintaedellytyksiä, turvata 21 (32)

24 22 (32) suunnitelmallinen tonttituotanto ja yhdyskuntarakentamisen talous. Kunnat hankkivat maata myös asemakaavoissa osoitettujen yleisten tarpeiden toteuttamiseksi (kadut, puistot, yleisten rakennusten tontit jne.). Vapaaehtoinen maanhankinta Pääosa kuntien maanhankinnasta on ns. raakamaan hankintaa ennen kaavoitusta. Raakamaasta kaavoitetaan tontteja. Lisäksi kunnat ostavat maata kaavan mukaisiin tarpeisiin (esim. tie- tai katualueiksi, puistoiksi, koulutonteiksi jne.). Ranualla vapaaehtoinen maanhankinta on ensisijainen ja käytetyin maanhankinnan keino. Etuosto Etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuden etuosto-oikeuteen, kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai virkistys- ja suojelutarpeita varten. Etuosto tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö sillä kauppahinnalla ja niillä kaupan ehdoilla, jotka myyjä ja ostaja ovat sopineet. Etuosto-oikeuteen liittyy rajoituksia, mm. kunnalla ei ole etuostooikeutta aviopuolisoiden välisissä kaupoissa, sekä myyjän ja hänen mahdollisen perillisensä tai tämän puolison välissä kaupoissa. Etuostolaki ei koske myöskään vaihtoa tai lahjaa. Lisäksi kunnan on korvattava ostajalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kustannukset. Etuosto-oikeuden käyttöä voidaan pitää kunnan maapolitiikassa lunastuslain tarkoittamaa lunastusta lievempänä toimenpiteenä. Etuosto-oikeus ei voi olla kunnan maanhankinnan pääasiallinen muoto, mutta tarjoaa mahdollisuuden yksittäistapauksissa maanhankintoihin. Ranualla etuosto-oikeutta ei ole käytetty maanhankinnassa. Lunastaminen Kunnat ovat perinteisesti lunastaneet maata pääasiassa kaavan mukaisiin tarkoituksiin, esim. kaduiksi, teiksi, puistoiksi tai julkisten palvelujen tontteja varten. Lunastusmenettelyä on käytetty harvoin kaavoittamattoman raakamaan hankintaan, vaikka tämäkin on mahdollista. Ranualla lunastusmenettelyä ei ole käytetty maanhankinnassa. Maankäyttösopimus Maankäyttö- ja rakennuslain (222/2003) alkaen voimassa olevan muutoksen mukaan kunnalla on mahdollisuus solmia kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (MRL 91 b ). Maankäyttösopimuksilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Ranualla maankäyttösopimusmenettelyä ei ole käytetty maanhankinnassa viime aikoina. Menettelyä ollaan soveltamassa vireillä olevassa asemakaavan muutoshankkeessa kortteleissa 50 ja 70 (ns. Virastotien alue). Kehittämiskorvaus Maankäyttö- ja rakennuslain (222/2003) alkaen voimassa olevan muutoksen mukaan tilanteessa, jossa maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä kehittämiskorvauksen.

25 Ranualla kehittämiskorvausmenettelyä ei ole käytetty maanhankinnassa. Tapa on erittäin työläs. Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus Kun asemakaava hyväksytään alueelle, jolla ei ole ennestään asemakaavaa, kunta saa omistukseensa sille ennestään kuulumattoman katualueen kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella (MRL 94 ). Asemakaavamuutosalueella kunnalla ei ole samanlaista tai vastaavaa mahdollisuutta, vaan kunta saa katualueen omistukseensa eri kiinteistösaannon muotoja käyttämällä taikka lunastamalla. Katualueen hankkiminen sovitaan yleensä maan ostona tai vaihtamisena. Kunta on tietyissä tapauksissa velvollinen suorittamaan korvausta siirtyvästä katualueesta niillä alueilla, joilla ei ole ennestään asemakaavaa. Näitä tapauksia ovat: luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 % hänen kysymyksessä olevalla asema-kaavaalueella omistamastaan maasta luovutettavan alueen pinta-ala on suurempi sitä rakennusoikeuden määrää, jonka saa rakentaa hänelle jäävälle maalle tällä asemakaava-alueella korvausvelvollisuuden määrittelyssä ei oteta huomioon asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi tai vesialueeksi osoitettua aluetta (MRL 104 ) jos kiinteistön alueelle on vahvistettu tai vahvistetaan useampia asemakaavoja, tarkastelu suoritetaan asemakaavoittain muussa tapauksessa kunta on velvollinen suorittamaan katualueesta maanomistajalle korvauksen, joka määrätään soveltaen lunastuslain säännöksiä korvauksen perusteista Ranualla katualueen ilmaisluovutusvelvollisuutta on käytetty siten (kunnanhallituksen päätös ), että katualueet lohkotaan asemakaava-alueilla omiksi alueiksi tonttien lohkomistoimitusten yhdessä. Ranualla on myös asemakaava-alueita, joilla kunta ei ole käyttänyt oikeuttaan tai asia on jälkikäteen hankala selvittää. Näissä tapauksissa katualue voidaan lohkomisen yhteydessä lunastaa, maanomistajille maksettava korvaus on 1,00 /neliö. 23 (32)

26 3.2.2 Kaavan töteuttamisen edista minen Kehittämisaluemenettely Maankäyttö- ja rakennuslain 15 luvussa on säädetty kehittämisaluemenettelystä, jolla mahdollistetaan rajatun alueen toteuttamista tukevien erityiskeinojen käyttäminen lain vaatimien edellytysten täyttyessä (Kehittämisalueet). Tällaiseksi alueeksi voidaan nimetä rakennettu alue, jonka uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Myös rakentamaton alue voi tulla kyseeseen. Kehittämisalueella voidaan soveltaa laissa määriteltyjä erityisjärjestelyjä, kuten siirtää alueen toteuttamisvastuu tätä varten perustetun yhteisön tehtäväksi ja periä maanomistajilta erityinen kehittämismaksu. Ensisijainen keino on kuitenkin maankäyttösopimukset, ja vasta toissijaisesti kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat kaavasta merkittävää hyötyä. Kehittämisaluemenettelyä on käytetty koko Suomessa vain yhdessä loppuun saatetussa kaavoitushankkeessa. Ranualla kehittämisaluemenettelyä ei ole käytetty. Tontinluovutus Kunta luovuttaa omistamansa kaavan mukaiset tontit rakennettaviksi joko myymällä tai vuokraamalla. Ranualla tontteja on luovutettu sekä myymällä että vuokraamalla. Rakentamiskehotus Yksityiset tontit, jotka ovat kunnallistekniikan piirissä, voidaan pyrkiä saamaan käyttöön antamalla rakentamiskehotuksia. Kunnalle syntyy kehotuksen perusteella oikeus lunastaa tontti, jollei sitä ole kehotuksen jälkeen kolmen vuoden kuluessa rakennettu kaavan mukaisesti. Ranualla rakentamiskehotuksia ei ole annettu. Kaavan toteuttamisesta johtuva korvaaminen Rakennusten, kasvillisuuden ja laitteiden osalta ei ole ilmaisluovutusvelvollisuutta, vaan kaikki rakennukset, puut, istutukset ja laitteet, jotka sijaitsevat kunnan hallintaan siirtyvällä katualueella, on kunnan korvattava maanomistajalle (MRL ). Jos katualueella sijaitsee vähäistä arvokkaampi rakennus, arvokas laite tai rakennelma tai alue on välttämätön niiden käyttämistä varten, ei kunta saa ottaa katualuetta haltuunsa normaalimenettelyllä (MRL 95.1 ). Rakennuksen tai laitteen korvaamisesta on tällöin sovittava tai niiden lunastusmenettely on pantava vireille, jotta haltuunotto voi tapahtua (MRL 95.2 ). Haitan- ja vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen on usein epäselvää, mutta rakennuspaikan ja soranottopaikan menetys on kuitenkin useimmiten korvattava (MRL ). Muutoin korvausta on määrättävä, mikäli asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu maanomistajalle erityistä haittaa tai vahinkoa, jota ei ole pidettävä vähäisenä (MRL 106 ). Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvan vahingon korvauskynnys on perinteisesti ollut korkealla. 24 (32)

27 Ranualla tällaisia tilanteita ei ole tullut vastaan. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero Kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle (ei lomaasutusta varten kaavoitetuille rakennuspaikoille). Veroprosentin on oltava vähintään 1,00 ja enintään 3,00 (Kivl12a ). Ranualla rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa ei ole korotettu. 25 (32)

28 4 TAVOITTEET 4.1 Ranuan kuntastrategia Ranualla on kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia, joka on osa kunnan talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa Strategiassa kunnan visioksi asetetaan: Rohkea Ranua. Luontoon, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin panostava elinvoimainen kunta. Kuntastrategia ei suoraan ota kantaa maankäyttöön tai maapolitiikkaan. Päämäärissä ja tavoitteissa on joitain kohtia, joilla on vaikutuksia myös maankäytön suunnittelulle. Näistä päämäärissä elinvoimaisen kunnan osalta tavoitteeksi asetetaan matkailun kehittäminen ja markkinointi, yrittäjyyden edistäminen sekä kylien kehittäminen. Myös luonnonvarojen kestävän käytön hyödyntäminen, turvaaminen ja jatkojalostaminen sekä luontoaktiviteettien lisääminen tulee huomioida maankäytön osalla. Tavoitteissa otetaan useassa kohdassa kantaa yrittäjyyteen, joka onkin elinvoimaisen kunnan perusta. Näistä tavoitteista maankäytössä on erityisesti huomioitava tavoitteet matkailun kehittymisestä, yrittäjyyden kehittämisestä ja edistämisestä, maaseutuelinkeinon monipuolistamisesta sekä kaivostoiminnan alihankintateollisuuden ja palveluiden kehittämisestä. Yritysten tarpeet tulee huomioida kaavoitus- ja investointipäätöksissä, erityisenä periaatteena on mainittu, että kunta tarjoaa aktiivisesti edullisia rakennuskelpoisia tontteja. Asumisen osalta on otettu kantaa vetovoiman kehittämiseksi, jotta Ranua on turvallinen asuinpaikka ja asuminen on edullista. Näiden tavoitteiden perusta on maankäytössä. 4.2 Maankäyttöstrategia Maankäyttöstrategiassa on esitetty kaksi kehityskuvaa, joista toisessa Suhangon kaivos toteutetaan (karttaote sivun alalaidassa), toisessa ei. Strategiassa on lähdetty seuraavista tavoitteista: keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue, mutta myös muut kylät on tarkoitus säilyttää elinvoimaisina vesistöjen rannat ovat tärkein Ranuan vetovoima asumiselle virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään Ranuan kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija 26 (32)

29 4.3 Tonttivarannon tarpeet ja tavoitteet Ranualla on tavoitteena: tonttien hintatason pitäminen kohtuullisena, sekä hinnoittelun periaatteiden määrittäminen kunnan maanomistuksen lisääminen strategisesti merkittävillä alueilla teollisuustonteille varausmaksukäytäntö rakennuspaikkojen omarantaisuuden merkityksen huomiointi Ranuan Keskustan ja Multilahden asemakaavan muutos, kartan lähde: Ranuan kunnan internetsivut. 27 (32)

30 5 TOTEUTTAMISOHJELMA 5.1 Maapoliittiset toimintalinjat Ranuan maankäytön kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista maapolitiikkaa, jotta eri maanomistaja- ja maankäyttötahojen kanssa voidaan toimia tasapuolisesti. Pitkäjänteisen maapolitiikan keskeinen tavoite on, että suunnitellut alueet saadaan käyttöön suunniteltuna ajankohtana ja oikeaan hintaan. Tämä vaatii, että päätöksenteossa sitoudutaan seuraaviin yhdessä sovittuihin toimintalinjoihin: jatkossakin pääasiallinen maanhankinnan keino on vapaaehtoinen maanhankinta kunnan maanomistus ja hankinta pidetään aktiivisena ja ajantasaisena, ja etuosto-oikeutta voidaan käyttää maankäytön kannalta strategisilla alueilla muita maapoliittisia keinoja käytetään tarvittaessa kunnan maanhankinnassa noudatetaan tasapuolisuutta sekä kohtuullista ja johdonmukaista hintatasoa kunnan rakennusjärjestys päivitetään maankäytön suunnittelun ja ohjauksen ensisijainen keino on kaavoitus maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ympäristön merkitys vetovoimaisuudelle, mihin kuuluu sekä ympäristön hyvä tila, maisemalliset tekijät että ympäristön hyödyntämisen mahdollisuus mm. virkistysreitein kaavatöiden vuorovaikutukseen kehitetään uusia malleja (asiaa on tarkennettu maankäyttöstrategia-osiossa) kunnassa panostetaan riittävään, monipuoliseen ja laadukkaaseen tonttitarjontaan tonttitarjonnan markkinointi hoidetaan kuntoon (tonttipörssi, sosiaalisen median hyödynnys jne.) määritetään ylläpidettävät ja kehitettävät virkistys- ja ulkoilualueet kunnassa (kunta voi tarvittaessa täydentää reittejä ja ylläpitoa Metsähallituksen ja muiden toimijoiden kanssa) kuntalaisia ja kylien yhdistyksiä tms. kannustetaan osallistumaan lähialueidensa kehittämiseen yhdyskuntarakenteen kehittymistä nykyisen trendin mukaisesti ei pidetä ongelmana, mutta rakentaminen pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan kaavoitetuille alueille Tönttihintöjen vyö hykkeisyys Ranuan kunta tulee hankkimaan maaomaisuutta erityisesti maankäytön kannalta strategisilta alueilta. Kunnan maanomistuksella turvataan tonttien (sekä asuin-, loma-rakennus- että teollisuustonttien) hintatason pysyminen kohtuullisena sekä tonttien saatavuus eri alueilla hyvänä. Ranualla tehdään seuraavat toimenpiteet: 28 (32)