Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Vinarinojaan. Jäteveden purkupaikan koordinaatit Vinarinojassa ovat: Itä: , Pohjoinen:

Transkriptio

1 1(24) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 94 YLO LOS-2007-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvän puhdistamolietteen kompostointialueen toimintaa. LUVAN HAKIJA Puhdistamolietteen kompostoinnin osalta päätöksessä annetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen päätös toiminnan aloittamisesta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoin kyseessä on olemassa oleva toiminta. Kosken Tl kunta Härkätie 5, Koski Tl LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kosken Tl kunnan jätevedenpuhdistamo ja siihen liittyvä puhdistamolietteen kompostointialue Osoite: Puhdistamotie, Koski Tl Jätevedenpuhdistamo ja puhdistamolietteen kompostointialue sijaitsevat kunnan omistamalla kiinteistöllä Vinari II, jonka kiinteistötunnus on Puhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: Itä: , Pohjoinen: Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Vinarinojaan. Jäteveden purkupaikan koordinaatit Vinarinojassa ovat: Itä: , Pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 28 :n 2 momentin kohta 4 ja 35 :n 4 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 e Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 2/24 ASIAN VIREILLETULO Kosken Tl kunta on toimittanut päivätyn ympäristölupahakemuksen Lounais- Suomen ympäristökeskukseen Hakemus koskee kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien sekä kunnan alueelta kerättävien sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyiseen purkupaikkaan Vinarinojaan puhdistamon kohdalla ja siitä edelleen Holisevanojan kautta Paimionjokeen Kosken Tl kunnassa. Hakemus koskee myös puhdistamokiinteistölle rakennettavan puhdistamolietteen kompostointialueen toimintaa. Hakemuksessa on pyydetty kompostointitoiminnan osalta ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus oli antamallaan päätöksellä nro S-300/2556 Y myöntänyt Kosken Tl kunnalle toistaiseksi, enintään vuoden 1971 loppuun saakka luvan kunnan keskustaajamasta tulevan, saostuskaivoissa käsitellyn jäteveden johtamiseen Paimionjokeen laskevaan Vinarin- ja Holisevanojaan Kosken Tl kunnassa, jota ojaa oli edelleen, huomioon ottaen jätevesien määrän vähäisyyden, pidettävä ojana. Mainitusta ajankohdasta lähtien oli jätevesi käsiteltävä hakemukseen liitetyn Insinööritoimisto Maa- ja Vesi Oy:n suunnitelman mukaisesti ja tähän liitettävässä imeytystä edeltävässä asianmukaisessa selkeytysaltaassa taikka saavutettavaan puhdistustulokseen nähden vähintään mainittua vastaavalla tavalla, noudattaen vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Päätöksessä ei määrätty purkuojaan johdettavalle jätevedelle pitoisuusrajaarvoja eikä käsittelytehon vaatimuksia puhdistamolle. Nykyinen jätevedenpuhdistamo (bioroottorilaitos) on otettu käyttöön vuonna Tuolloin ei vaadittu haettavaksi uutta lupaa jäteveden johtamiseen. Kaavoitustilanne Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 89 YLO myöntänyt Kosken Tl kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikan käyttöön puhdistamokiinteistöllä. Maankaatopaikan käyttö ei muodosta toimintakokonaisuutta jätevedenpuhdistamon ja puhdistamolietteen kompostointitoiminnan kanssa siitä huolimatta, että toiminnat sijaitsevat samalla kiinteistöllä. Maankaatopaikan suunniteltua läjitysalaa ei tulla hyödyntämään maankaatopaikkana täysimääräisesti, vaan osa siitä otetaan käyttöön kompostointikenttänä. Kosken Tl kunnassa on ennen maakuntakaavan valmistumista vielä voimassa Varsinais- Suomen seutukaava, joka on vahvistettu Seutukaavassa puhdistamo ja suunniteltu kompostointikenttä sijaitsevat yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET). Alueen lähiympäristöä ei ole kaavoitettu. Alueen pohjoispuolella noin 500 m:n etäisyydellä on kaavoitettu taajamatoimintojen alue. Kosken Tl kunnan yleiskaavassa (1999) puhdistamoalue on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta (MT). Alueen pohjoispuolella Kiimaspahkan suon toisella puolella sijaitsee pientalovaltainen alue (AP). Pientaloalueen takana sijaitsee keskustoimintojen alue (C).

3 Puhdistamoalueella ei ole asemakaavaa. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee puhdistamoalueesta noin 500 m pohjoiseen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon sijaintipaikka Jätevedenpuhdistamo ja puhdistamolietteen kompostointialue sijaitsevat kunnan keskustaajaman eteläpuolella olevan Kiimaspahka nimisen suon eteläpuolella. Kiinteistöllä sijaitsevan kunnan maankaatopaikan suunniteltu läjitysala on 1,5 ha. Maankaatopaikan suunniteltua läjitysalaa ei tulla hyödyntämään täysimääräisenä, vaan osa siitä muutetaan kompostointikentäksi. Kompostointikentän suunniteltu pinta-ala on 1800 m 2. Puhdistamon lähiympäristö 3/24 Puhdistamoalueen pohjoispuolella olevan suon pohjoispuolella noin 500 m:n etäisyydellä on asemakaavoitettu pientaloalue osana kunnan keskustaajamaa. Puhdistamoalueen länsietelä- ja itäpuolella on pääasiassa viljelykäytössä olevia peltoja. Puhdistamoa lähinnä oleva asuinrakennus on noin 370 m:n päässä puhdistamon luoteispuolella. Puhdistamoalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Liipola, I-luokan pohjavesialue) sijaitsee noin 1,5 km puhdistamoalueesta etelään Paimionjoen eteläpuolella. Suojeltavat luontokohteet lähiympäristössä Puhdistamon lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltuja tai muita luontokohteita, joihin toiminta voisi vaikuttaa. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalla Vinarinojaan, joka yhtyy puhdistamoalueen eteläpuolella noin 350 m:n etäisyydellä Holisevanojaan. Holisevanoja laskee Paimionjokeen noin 1,2 km puhdistamoalueesta lounaaseen. Paimionjoki laskee Saaristomereen Paimionlahdessa. Paimionjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 1088 km 2. Paimionjoen pituus on 110 km mukaan luettuna joen latvaosan järviketju sekä varsinainen jokiosuus. Järviketjuun kuuluvat seuraavat järvet: Painio-, Hirs-, Kirkko-, Saarentaan-, Rautelan-, Pusulan-, Åvikin- ja Pitkäjärvi sekä Myllylampi. Järviketjun jälkeen alkava varsinainen, noin 70 km pitkä jokiosuus virtaa Kosken Tl, Marttilan, Tarvasjoen, Liedon ja Paimion kuntien alueella. Paimionjoen virtaamaa säädellään Kosken Tl kunnassa Karjakosken padolla. Muut joen virtaamaa säännöstelevät padot ovat Someron Hovirinnankoski, Tarvasjoen Juva sekä Paimion Juntola ja Askala. Paimionjoen virtaaman vaihtelut ovat suuria joen vähäisen järvisyyden vuoksi. Paimionjoen keskivirtaama (MQ) on 7,2 m 3 /s, ylin virtaama (HQ) 170 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 78 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) 0,2 m 3 /s ja alin virtaama (NQ) 0 m 3 /s.

4 4/24 Paimionjoen valuma-alueesta on peltoa 36 %, suota 10 % ja metsää n. 50 %. Paimionjoen vedenlaatu on huonontunut siihen laskettujen jätevesien ja maatalouden hajakuormituksen takia. Fosforista arviolta 70 % ja typestä 66 % on peräisin maataloudesta. Puhdistetut jätevetensä Paimionjokeen johtavat Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä (Kyrön taajama) ja Paimio. Paimion kaupungin jätevedet tullaan johtamaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon vuoden 2009 aikana. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja alueen kuntien toimesta vuonna 2008 laaditussa Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään Tarvasjoen, Marttilan, Kosken Tl ja Pöytyän Kyrön taajaman jätevesien johtamista siirtoviemäreillä Kakolanmäen puhdistamoon vuosien aikana. Paimionjoen yläjuoksulla veden ravinnepitoisuus on runsas ja vesi on savisameaa. Veden fosfori- ja humuspitoisuudet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Veden väri on muuttunut tummemmaksi ja näkösyvyys alentunut. Paimionjoki luokitellaan lievästi likaantuneeksi ja sen hygieeninen vedenlaatu on pääsääntöisesti välttävä. Joen yläjuoksun järvien syvänteissä on ollut hapenpuutetta ja päällysvedessä on havaittu hapen ylikyllästystä. Järvet ovat rehevöityneet. Käyttökelpoisuudeltaan joen yläjuoksun järvet ovat joko tyydyttäviä tai välttäviä. Paimionjoki on Turun kaupungin vedenhankinnan kannalta merkittävä vedenhankintavesistö. Turun vesilaitoksella on lupa pumpata kuivina kausina vettä Paimionjoesta Aurajokeen 1 m 3 /s. Turun vesilaitos säännöstelee Paimionjoen virtaamaa ja vedenkorkeutta Hovirinnankosken ja Karjakosken padoilla. Lisäksi joen virtausta säännöstelevät Juvan, Juntolan ja Askalan voimalaitokset. Voimalaitoksia käytetään nykyisin lyhytaikaissäätöön (3-4 h/d). Paimionjoen vettä käytetään kuivina kesäkausina kasteluvetenä maataloudessa. Paimionjoessa harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Paimionjoen säännöstely vaikuttaa joen kalatalouteen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus puhdistamon toiminnasta Kosken Tl kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1987 käyttöön otetussa puhdistamossa, jossa käsitellään myös kunnan alueelta kerättäviä sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä. Kunnan keskustaajaman jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 14,7 km. Viemäriverkostossa on yhteensä 7 jätevedenpumppaamoa, joista yksi on puhdistamon tulopumppaamo. Kuusi jätevedenpumppaamoa ovat uusia ns. turvapumppaamoja ja yksi on vanha uppopumpuilla varustettu pumppaamo. Kolmessa pumppaamossa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2007 lopussa 1180 asukasta (45 % kunnan koko asukasmäärästä). Viemärilaitoksen toiminta-alueella ei ole sellaista teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi talousjätevedestä, eikä viemäriverkostoon ole liitetty runsaasti vettä käyttävää teollisuutta.

5 Puhdistamon tulokuormitus 5/24 Puhdistamolle johdetun jätevesivirtaaman keskiarvot ja suurimmat vuorokausiarvot olivat vuosina seuraavat (ohijuoksutuksia ei ole ollut): Vuosi Päästötarkkailu- Koko vuoden Vuorokautinen vuorokausien keskimääräinen enimmäisvirkeskimääräinen jätevesivirtaama, taama, m 3 /d jätevesivirtaama, m 3 /d m 3 /d Puhdistamolla vastaanotetun ja käsitellyn sakokaivolietteen ja umpisäiliöjäteveden yhteismäärä on vuosina ollut m 3 vuodessa. Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi BOD 7 ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N Kiintoaine kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l , ,3 6, ,1 6, ,1 8, ,1 7, Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitusarvot Puhdistamo on yksilinjainen (kaksi bioroottoria) biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jätevedestä jälkisaostuksena. Suotonauhapuristimella kuivattu puhdistamoliete käsitellään kompostoimalla (aumakompostointi) puhdistamokiinteistölle rakennettavalla kompostointialueella. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q kesk ) 935 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 79 m 3 /h - BHK 7 kuorma 120 kg/d - fosforikuorma 9 kg P/d - asukasvastineluku (laskettu ominaiskuormitukselle 75 g BHK 7 /as d) asukasta Puhdistamolla on seuraavat jäteveden käsittelyprosessit: - jätevesi johdetaan puhdistamoon paineviemärillä, - porrasvälppä, - 2 kpl bioroottoreita, joita käytetään sarjassa (roottoreiden pituudet ovat 3,7 m ja 4,0 m ja halkaisija 3,0 m, 1-osaisen roottorin pinta-ala m 2 ja 2-osaisen roottorin pintaala m m 2, roottoreiden mitoituskuormitus on 20 g BHK 7 /m 2 d), - saostuskemikaalin pikasekoitus- ja flokkausallas (tilavuus 35 m 3 ),

6 6/24 - saostuskemikaalina käytetään rakeista alumiinisulfaattia, jota varastoidaan siilossa (tilavuus 40 m 3 ), syötetään ruuvilla jätevesivirtaamalla ohjattuna ja liuotetaan veteen ennen pikasekoitusta, - jälkiselkeytys (pinta-ala 81 m 2, tilavuus 260 m 3, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,98 m/h), - jätevesimäärän mittaus ja näytteenotto. Lietteen käsittelyprosessit ovat: - puhdistamolla vastaanotetaan sakokaivolietteitä ja umpisäilöjätevesiä kaarivälpän kautta sakokaivolietteen tasausaltaaseen (tilavuus 30 m 3 ), - sakokaivolietteet pumpataan kello-ohjauksella jätevedenkäsittelyprosessiin porrasvälpälle, - jälkiselkeyttämöstä poistettavan lietteen sakeutus (tiivistämön pinta-ala 16 m 2, tilavuus 48 m 3 ), - puhdistamoliete kuivataan suotonauhapuristimella, - kuivattu puhdistamoliete aumakompostoidaan puhdistamokiinteistölle rakennettavalla kompostointikentällä (pinta-ala m 2 ). Puhdistamolietteen kompostointi Puhdistamolietettä on kompostoitu puhdistamokiinteistöllä olevalla maankaatopaikan alueella. Puhdistamokiinteistölle tullaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan rakentamaan kompostointikenttä, jonka pohjarakenteet ja vesienkäsittely ovat asianmukaiset. Kompostoinnin seosaineena tullaan käyttämään turvetta tai muuta vastaavaa orgaanista seosainetta suhteessa: 1 osa lietettä 1 osa seosainetta. Suotonauhapuristimella kuivattua puhdistamolietettä muodostuu noin 200 m 3 vuodessa, joten kompostoitavaa massaa tulee muodostumaan noin 400 m 3 /a. Kompostointikenttä perustetaan hyvin tiivistetyn kantavan kerroksen päälle. Suurin osa kompostointikentästä on vanhaa maanläjityksen aluetta, joka on painunut tiiviiksi. Tulevan kompostointikentän lounaiskulman alueelle läjitetään maamassoja. Alueelle tehtävän läjityksen määrä on vähäinen ja täyttö tehdään hyvin tiivistetystä ja kantavasta maaaineksesta. Kompostointikentän pinta tehdään asfaltista (AB 16/100). Asfalttipinnan paksuus on vähintään mm ja sen paino on kg/m 2. Asfalttipinnan vedenläpäisevyys (k) on pienempi kuin 10-8 m/s. Kentän pinta kallistetaan itäpuolisesta päädystä puhdistamolle päin ja puhdistamon puoleiseen kentän reunaan tehdään vastaluiska vesien keräämiseksi. Lisäksi kompostointikenttä kallistetaan sivusuunnassa vesienkeräilykaivoja kohti. Kompostointikentän kaltevuus puhdistamolle päin on 0,8 %. Kenttä on kallistettu reunoilta 3 %. Kompostointikentän valumavedet kerätään kaivoilla viemäriin. Kentän viereen tehdään pumppukaivo, josta valumavedet johdetaan paineviemärillä puhdistamoon. Hiekkaa ja turvetta sekä valmista markkinoitavaa kompostointituotetta on tarkoitus välivarastoida maankaatopaikan alueella myös asfaltoitavan alueen ulkopuolella. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antamallaan päätöksellä dnro 77/741/2008 myöntänyt Kosken Tl kunnalle laitoshyväksynnän (hyväksyntänumero FIC /2008NA) lannoitevalmistelain (539/2006) 14 :n mukaiselle orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle. Päätös koskee yhdyskuntajätevedenpuhdistamolietteen kompostointia ja kompostimullan valmistusta kompostointikentällä jätevedenpuhdistamon alueella. Päätöksessä on määrätty erityiset vaatimukset lannoitevalmistelain mukaiselle toiminnalle ja omavalvontasuunnitelman mukaiselle valvonnalle.

7 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus 7/24 Puhdistamolla on vuoteen 2004 saakka käytetty jälkisaostuskemikaalina rautapitoista alumiinisulfaattia (ALF 30) ja vuodesta 2005 alkaen alumiinisulfaattia (ALG 30). Alumiinisulfaatti kuljetetaan puhdistamolle kuorma-autolla irtotavarana 30 tonnin erissä ja varastoidaan siilossa, jonka tilavuus on 40 m 3. Puhdistamolla käytetään polymeeriä lietteen kuivauksessa. Polymeeri kuljetetaan ja varastoidaan puhdistamolla säkeissä. Puhdistamolla käytetyn saostuskemikaalin, polymeerin ja sähköenergian määrät ovat viime vuosina olleet seuraavat: Vuosi Saostuskemikaali Polymeeri Sähköenergia kg/a g/m 3 kg/a kwh/a kwh/m , , , , ,78 Liikenne Puhdistamoalueelta länteen noin 400 m:n päässä on yhdystie 2264 Marttila-Koski. Puhdistamolle on noin 45 raskaan ajoneuvon käyntiä vuodessa. Näistä 1-2 on kemikaalikuljetuksia ja loput sakokaivolietteiden tuontia sekä välppäjätteen poiskuljetuksia. Lisäksi kompostoinnista aiheutuu noin 100 raskaan ajoneuvon käyntiä vuodessa eli noin 2 käyntiä viikossa. Näistä arviolta puolet on kuivatun puhdistamolietteen kuljettamista puhdistamolta kompostointikentälle. Henkilöautoliikennettä puhdistamoalueelle on noin 7 käyntiä viikossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesiin Kosken TL kunnan jätevedenpuhdistamolta Vinarinojaan johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvona laskettuna olleet seuraavat (ohitusvesiä ei ole ollut): Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mgo 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % , ,1 95 0, ,1 93 0, ,4 97 0, ,7 97 0, ,7 95 * Nitrifikaatioaste Kosken Tl kunnan jätevedenpuhdistamolta Vinarinojaan ja siitä Holisevanojan kautta Paimionjokeen johdettu päästö on vuosikeskiarvona laskettuna ollut (ohitusvesiä ei ole ollut):

8 Päästöt ilmaan Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d ,9 0, , ,6 0,088 8,1 7,0 5, ,7 0,067 6,7 5,4 5, ,1 0,17 8,1 6,6 6, ,1 0,060 6,9 5,7 2,9 8/24 Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Hajua aiheuttavat jäteveden esikäsittelytilat ja lietteen käsittelytilat on katettu. Kuivattu liete siirretään lieteruuvilla ulos lavalle, josta se keskimäärin kerran viikossa kuljetetaan kompostointikentälle kompostoitavaksi. Hajuhaittoja saattaa syntyä myös sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien kuljetusten yhteydessä. Puhdistamolietteen kompostointi saattaa aiheuttaa kuumalla ilmalla hajuhaittoja lähiympäristöön. Hajuhaitat lievenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa. Kompostointikentän toiminnasta saattaa kuivalla ilmalla aiheutua myös pölyämistä. Hajua kompostoinnissa aiheuttaa lietteen sekoittaminen seosaineeseen, auman rakentaminen sekä auman kääntely. Hajuhaittoja ehkäistään siten, että eniten hajuhaittoja aiheuttava toiminto eli auman kääntely pyritään tekemään viileällä ilmalla. Auman kääntely tehdään hakemuksen mukaan vain 2 kertaa vuodessa. Kompostointiaumojen pölyämistä torjutaan kastelemalla kuivuneita aumoja ennen niiden käsittelyä sekä välttämällä käsittelyä tuulisella ilmalla. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Puhdistamo ja kompostointikenttä eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä niiden vaikutusalueella ole talousvesikaivoja. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Kaikki jäteveden kanssa kosketuksiin joutuvat laitteet ja rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Jätevesilietteen kompostoinnista ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Kompostointikenttä pinnoitetaan asfaltilla. Asfaltin vedenläpäisevyys on alhainen (k < 10-8 m/s). Valumavesiä ei aumoista normaalioloissa juurikaan muodostu, vaan kompostiauma imee veden itseensä. Valumavesiä voi muodostua keväisin ja syksyisin runsaiden sade- ja sulamisvesien vuoksi. Valumavedet johdetaan kentältä jätevedenpuhdistamoon käsiteltäviksi. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua eikä tärinää. Kompostointikentän toiminnasta aiheutuu hieman melua. Melua aiheuttavia toimintoja ovat lietteen ja seosaineen sekoitus sekä auman käännöt. Koska lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat etäällä puhdistamoalueesta, ei kompostointikentän toiminnasta aiheutuva meluhaitta ole merkittävä. Puhdistamon ja kompostointikentän toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei ylitä melutasoille asetettuja raja-arvoja.

9 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 9/24 Puhdistamolla muodostui vuonna 2005 suotonauhapuristimella kuivattua puhdistamolietettä 183 m 3 /a. Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen sekä kunnan omissa että yksityisten asiakkaiden viherrakennustöissä. Kompostointitoiminnasta ei muodostu jätettä. Puhdistamon toiminnassa syntyy vähäisiä määriä tavallista sekajätettä, lähinnä pakkausmateriaaleja. Lisäksi puhdistamolla muodostuu välppäjätettä noin 15 m 3 /a. Välppäjäte kerätään 600 l:n jäteastiaan, joka tyhjennetään viikon välein. Jätteet kuljetetaan Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle Forssaan. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle toiminnanharjoittajalle kuljetettavaksi, käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kosken Tl kunnan puhdistamolla käytössä oleva, jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja nykyaikaiset vaatimukset täyttävä jätevedenkäsittelymenetelmä. Laitoksella syntyvistä jätteistä liete käytetään kokonaisuudessaan hyödyksi viherrakentamisessa. Muiden jätteiden hyödyntämistä hankaloittavat jätteen vähäinen määrä (pakkausjäte), likaisuus ja heterogeenisuus (välppäjäte). Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen parantuu huomattavasti, kun puhdistamon ja pumppaamojen kaukovalvonta toteutuu. Hanke on vireillä. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva kuormitus purkuvesistöön ei ole purkuvesistön tilan kannalta merkittävä eikä puhdistettu jätevesi huononna purkuvesistön vedenlaatua kuin satunnaisesti. Puhdistamon toiminta vähentää tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset saavuttavat samankaltaisilta laitoksilta edellytetyt puhdistusvaatimukset. Puhdistamon toiminta paranee ja tehostuu verkostosaneerauksien edistyessä ja puhdistamolle tulevien vuotovesien määrän vähentyessä. Käsittelymenetelmän voidaan siten katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietteiden jatkokäsittely kompostoimalla on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja nykyaikaiset vaatimukset täyttävä prosessi. Kompostointi vähentää tehokkaasti lietteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja jatkojalostaa lietteen hyötykäytettäväksi tuotteeksi, jolle on kysyntää. Puhdistamon energiankulutus on samaa tasoa kuin muiden vastaavien laitosten energiankulutus. Energiatehokkuutta ei ole erikseen selvitetty. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Jätevesien vaikutus purkuvesistössä (Paimionjoessa) näkyy lähinnä veden hygieenisen tilan huonontumisena ja ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna. Jätevesien vaikutus ei ole ollut selvästi havaittavissa havaintopaikkojen 22 ja 25 välillä. Havaintopaikka 22 sijaitsee Paimionjoessa Kosken Tl kunnan jätevesien purkupaikan yläpuolella ja 25 alapuolella. Jätevesien vaikutus vesistöön näkyy ammoniumtyppipitoisuuden ja liukoisen fosforin pitoisuuden sekä enterokokkien määrän kasvuna. Kosken Tl kunnan kohdalla jokivesi oli vuonna 2004 happitilanteen, BOD arvon ja ammoniumtyppipitoisuuden perusteella lievästi likaantunutta. Vuonna 2005 jokivesi oli BOD arvon ja ammoniumtyppipitoisuuden perusteella luokiteltava puhtaaksi. Veden hygieeninen tila oli molempina vuosina välttävä.

10 Muut vaikutukset 10/24 Jätevedenpuhdistamolla ja kompostointikentän toiminnalla ei ole vaikutuksia alueen viihtyisyyteen eikä maisemakuvaan. Alueen ympäristössä on metsä- ja peltoalueita. Kompostointitoiminnan vaikutukset pintaveteen, maaperään ja pohjaveteen ovat merkityksettömän pienet. Jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutuksia pohjavesiin ja maaperään, sillä kaikki jäteveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ovat vesitiiviitä. Suurimmat kompostoinnista aiheutuvat ympäristövaikutukset johtuvat erilaisista ilmapäästöistä. Kompostoinnista aiheutuvat pölyhaitat ovat vähäisiä, sillä pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla kompostia. Hajun etäisyysalenema on voimakasta. Lisäksi voimakkaimmin hajuhaittaa aiheuttava auman kääntö tapahtuu vain 2 kertaa vuodessa. Näin ollen kompostoinnista aiheutuva hajuhaitta on vähäinen. Jätevedenpuhdistamon ilmapäästöjen vaikutukset ovat vähäiset, sillä puhdistamolla eniten hajua aiheuttavat toiminnot (välppäys ja lietteen käsittely) on katettu. Hieman hajuhaittaa saattaa aiheutua suotonauhapuristimella kuivatun lietteen keräämisestä laitoksen ulkopuolella olevalle lavalle sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien tyhjennyksestä puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon tai kompostointikentän toiminnasta ei aiheudu haitallista, ohjearvot ylittävää melutasoa ympäristöön eikä tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja sen aiheuttamaa vesistökuormitusta tarkkaillaan Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, ) mukaisesti. Vesistötarkkailu tehdään Turun vesipiirin vesitoimiston tietyin lisäyksin hyväksymän Paimionjoen, Tarvasjoen ja Paimionlahden yhteistarkkailuohjelman (Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, ) mukaisesti. Tarkkailututkimukset on tehnyt Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, joka on akkreditoitu tutkimuslaitos. Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset: - puhdistamolla käsitelty vesimäärä - ohitusveden määrä puhdistamolla - lähtevän jäteveden ph-arvo - puhdistamolta poistettu lietemäärä Viikoittain tarkistetaan saostuskemikaalin syöttömäärä. Kuukausittain käyttöpäiväkirjaan merkitään käytetyn sähkön määrä. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan merkitään tiedot laitoksella käytettävistä kemikaaleista ja niiden kulutuksesta, vesimääristä, tuoduista ja pois kuljetetuista jätemääristä ja niiden laadusta sekä lietteen määristä.

11 Päästötarkkailu Vaikutusten tarkkailu 11/24 Käyttötarkkailun tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle sekä esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Puhdistamon kuormitustarkkailu (päästötarkkailu) tehdään neljä kertaa vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kerätään kokoomanäytteet automaattisin näytteenottimin vuorokauden ajalta jätevesivirtaaman suhteessa. Jätevesinäytteistä tehdään seuraavat määritykset: - ph -arvo - BOD 7 ATU -arvo - COD Cr -arvo - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - kiintoaine Lisäksi lähtevän jäteveden näytteestä analysoidaan: - liukoinen fosfori - ammoniumtyppi Tarkkailua suorittavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja käy puhdistamolla tarkkailututkimuksen yhteydessä. Näytteenoton yhteydessä tehdään myös puhdistamon tarkkailuun liittyvät mittaukset ja määritykset. Lisäksi tehdään tarpeellisia mittaritarkistuksia ja mahdollisia kalibrointeja. Vesistötarkkailu tehdään Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Tarkkailun tarkoituksena on seurata eri toimintojen, kuten jätevedenpuhdistamojen ja kaatopaikkojen vaikutusta Paimionjoen vedenlaatuun. Tarkkailu tehdään Turun vesipiirin vesitoimiston päivätyllä kirjeellä tietyin lisäyksin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma joudutaan lähivuosina uusimaan, kun vesipuitedirektiivin mukainen velvoite tarkkailun painopisteen suuntaamisesta biologisten menetelmien hyväksikäyttöön astuu voimaan. Kosken Tl kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan vaikutusta purkuvesistöön tarkkaillaan yhdestä pisteestä ennen jätevedenpuhdistamoa (havaintopaikka 22) sekä yhdestä pisteestä jätevedenpuhdistamon jälkeen (havaintopaikka 25). Paimionjoessa on yhteensä seitsemän havaintopaikkaa, joita tarkkaillaan vuosittain. Paimionjoen tarkkailua on vuonna 2005 tehty kolme kertaa (helmi-, touko- ja heinäkuussa). Tarkkailunäytteistä analysoidaan: lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori ja enterokokit. Kompostointikentän tarkkailu Kompostoitavan lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietenäytteestä määritetään: ph-arvo, kuiva-aine, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, magnesium, rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki.

12 12/24 Kompostointikentän valumavesistä on mahdollista ottaa näytteitä pumppukaivosta. Kompostoinnin lopputuote analysoidaan lannoitevalmistelain säädösten edellyttämällä tavalla. Kompostointikentän toiminnasta kirjataan käyttöpäiväkirjaan lietteen ja seosaineen määrät, auman käännöt, hyötykäyttöön kuljetetun kompostituotteen määrä, muut huomioitavat seikat ja poikkeavat tilanteet. Raportointi Tarkkailujen tulokset toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Raporteissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia. Tulosten perusteella pyritään korjaamaan ja parantamaan puhdistamon ja kompostointikentän toimintaa. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisen ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Tällöin otetaan huomioon myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Lisäksi yhteenvedossa esitetään puhdistamolta poistetun ja kompostoitavaksi aumatun lietteen määrä, kompostoinnin kannalta oleelliset tiedot sekä hyödynnettäväksi toimitetun kompostituotteen määrä. Yhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Kosken Tl kunnan ympäristöviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätevedenpuhdistamolla voi esiintyä lähinnä seuraavia poikkeustilanteita, joista saattaa aiheutua vesistökuormituksen lisääntymisen vaaraa: - sähkökatko - saostuskemikaalin syöttöhäiriö - bioroottorin toimintahäiriö - ylijäämälietepumpun toimintahäiriö - myrkyllinen tulokuormitus Todennäköisin jätevedenpuhdistamolla tapahtuva häiriötilanne on laiteviasta aiheutuva puhdistamoprosessin keskeytyminen. Toimintahäiriön aikana jätevedet joudutaan johtamaan käsittelemättömänä purkuvesistöön (ojaan). Poikkeuksellisia tilanteita ovat myös jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamolla mahdollisesti tapahtuvat ylivuodot ja ohijuoksutukset. Viemäriverkostossa on yhteensä 7 pumppaamoa, joista kolmessa on ylivuotomahdollisuus. Kahdella pumppaamolla on ylivuodon kestoajan summaava rekisteröinti. Jätevedenpuhdistamolla ja pumppaamoilla ei ole vielä kaukovalvontajärjestelmää. Kaukovalvonnan (hälytys puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen) toteuttaminen on suunnitteilla. Poikkeuksellisia tilanteita kompostointikentällä voivat olla lähinnä tulipalo ja valumavesien keräysjärjestelmän tukkeutuminen.

13 TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS 13/24 Hakemuksen mukaan toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu korvattavia vahinkoja vesistöön. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan ja Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Auranmaan viikkolehdessä Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kosken Tl kunnanhallitukselta, Härkätien kuntayhtymältä ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Härkätien kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja esittää lausunnossaan , että puhdistamolle tulevien vuotovesien vähentäminen tulee ottaa tavoitteeksi pikaisesti puhdistamon moitteettoman toiminnan turvaamiseksi. Laitoksen toiminta ei lausunnonantajan näkemyksen mukaan tule aiheuttamaan terveydellistä haittaa ympäristölle, eikä sen asukkaille. Muistutukset ja mielipiteet Turun vesilaitos toteaa muistutuksessaan , että Turun kaupungilla on vedenottolupa Paimionjoen vesistöstä, minkä vuoksi Turun vesilaitos säännöstelee Paimionjoen vesistöä Hovirinnankosken ja Karjakosken padoilla. Vesi täytyy pumpata vedenjakajan yli Aurajoen sivujokeen, Savijokeen. Pumppaamo sijaitsee Tarvasjoen kunnassa, Juvan ja Juntolan voimalaitosten välissä. Vedenottolupa on maksimissaan 1 m 3 /s. Kuivana vuonna 2003 lähes kaikki turkulaisten tarvitsema raakavesi oli puolen vuoden ajan peräisin Paimionjoesta. Sateisena vuonna 2004 Paimionjoesta oli tarve pumputa kolmen viikon ajan. Vuonna 2006 Paimionjoen vettä tarvittiin kesä-, heinä- ja elokuussa määrä, joka vastasi 25 % koko vuoden raakaveden tarpeesta. Paimionjoesta pumputtu vesi alkaa nostaa Aurajoen Halisten altaan pintaa noin kahden vuorokauden kuluttua pumppauksen alkamisesta, mutta laadultaan vesi Halisten altaassa muuttuu Paimionjoesta pumputuksi 1-2 viikossa. Turun vesilaitos sijaitsee Aurajoessa Halisten altaan alaosassa. Paimionjoesta pumputtu vesi altistaa kesäisin Halisten altaan veden sinileväkukinnoille. Turun vesilaitos esittää muistutuksenaan: - Vesilaitos ei näe Kosken Tl jätevedenpuhdistamon aiheuttavan vesilaitoksen raakavedenotolle vaaraa silloin kun puhdistamo toimii normaalisti eikä siellä ole ohituksia. - Vesilaitos pitää tärkeänä pumppaamojen liittämistä kaukovalvontaan ja ohitusten rekisteröimisen pumppaamoilla. - Vesilaitos ei varsinaisesti esitä nitrifikaatiota vaadittavaksi mutta sadevesien pääsyn vähentämisellä ja ph:n säädöllä nitrifikaatiota voidaan huomattavasti tehostaa. - Kompostoinnista vesilaitoksella ei ole muistutettavaa. - Turun vesilaitoksen on tärkeä tietää vakavasta käyttöhäiriöstä puhdistamolla, vaikka puhdistamo ei ole välittömästi Tarvasjoen pumppaamon yläpuolella. Jätevedenpuhdistamon toimintaohjeisiin tms. tuleekin lisätä määräys, että käyttöhenkilökunnan tai vas-

14 14/24 taavan puhdistamonhoitajan tulee vakavissa häiriötilanteissa ottaa välittömästi yhteyttä Turun vesilaitoksen valvomoon, joka päivystää vuorokauden ympäri puh. (02) Hakijan kuuleminen ja vastine Kosken Tl kunnan tekninen lautakunta esittää (84 ) antamassaan vastineessa lausunnossa ja muistutuksessa esitetyn johdosta seuraavaa: Härkätien kuntayhtymän lausunto: - Kosken kunnan viemäriverkostoa on kunnostettu vuotovesien määrän vähentämiseksi vuosittain noin 15 vuoden ajan. Kunnostaminen jatkuu edelleen ja tavoitteena on vähentää vuotovedet minimiin. - Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä sen asukkaille. Turun vesilaitoksen muistutus: - Kosken jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin tai melko hyvin; viite Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laatimat Kosken jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiraportit. - Kosken puhdistamolta ja jv-pumppaamoilta ei ole ollut ohijuoksutusta. - Kosken kunnan taloussuunnitelmassa on varauduttu jv-pumppaamoiden liittämiseen kaukovalvontajärjestelmään, jonka jälkeen ohitusten rekisteröinti pumppaamoilla on mahdollista. - Nitrifikaatiota pyritään tehostamaan vähentämällä sadevesien osuutta jätevedestä. Vuoden 2007 syyskesällä mm. estettiin erään teollisuuskiinteistön pihavesien kulkeutuminen kunnan viemäriin. - ph:n säätöä ei ole toistaiseksi suunniteltu toteutettavaksi. - Kompostointi hoidetaan asianmukaisesti ja siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä sen asukkaille. - Jätevedenpuhdistamon toimintaohjeisiin lisätään määräys, että laitoksen hoitajan tulee aina puhdistamon vakavissa häiriötilanteissa ottaa välittömästi yhteyttä Turun vesilaitoksen valvomoon, joka päivystää vuorokauden ympäri puh Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kosken Tl kunnan jätevedenpuhdistamolla ja kompostointialueella tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kosken Tl kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistamolietteen aumakompostointiin. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien, sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa, käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Vinarinojaan nykyisessä purkupaikassa ja siitä edelleen Holisevanojan kautta Paimionjokeen sekä puhdistamolietteen aumakompostointiin rakennettavalla kompostointialueella. Vinarinojaa ja Holisevanojaa (vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu uoma) jätevesien purkupaikan ja Paimionjoen välillä ei määrätä pidettäväksi vesilain 10 luvun 2 :ssä tarkoitettuna viemärinä.

15 15/24 Puhdistamolietteen kompostointitoiminnan osalta päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt ojaan 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja-arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla vastaanotettavat sakokaivolietteet ja umpisäiliöjätevedet on johdettava jätevedenkäsittelyyn hallitusti asianmukaisen tasauksen avulla siten, etteivät ne häiritse käsittelyprosessia eivätkä vääristä puhdistamon tulokuormituksen ja päästön mittaustuloksia tarkkailuajankohtina. 2) Puhdistamolla ja viemäriverkossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot: Päästösuure Enimmäis- Vähimmäispitoisuus teho, % Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) 15 mg O 2 /l 92 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 100 mg O 2 /l 80 Fosfori 0,5 mg P/l 92 Kiintoaine 20 mg/l 90 Puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alkalointikemikaalia siten, että jäteveden pharvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista. Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä. Vinarinojaan johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Puhdistamolietteen kompostointi 3) Puhdistamoliete on kompostoitava ja kompostointituote hyödynnettävä orgaanisena lannoitevalmisteena hakemuksen mukaisesti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymällä ja valvomalla tavalla. Valmista kompostointituotetta saa välivarastoida kompostointialueella enintään kolmen vuoden ajan. Kompostointialueella saa olla kompostoitavia massoja ja valmiita kompostointituotteita yhteensä enintään 3000 m 3.

16 16/24 Kompostointitoiminnan tulee tapahtua asfaltoidulla alueella, jolta kertyvät suoto- ja valumavedet on johdettava hakemuksen mukaisesti keräilykaivojen kautta jätevedenpuhdistamoon. Hajuhaittojen estämiseksi kompostiaumat on tarvittaessa peitettävä seosaineella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Aumoja käännettäessä on otettava huomioon vallitseva tuulensuunta hajuhaitan minimoimiseksi. Aumoja on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Päästöt ilmaan, liikenne ja melu 4) Toiminta on uusien viemäreiden ja pumppaamoiden sijoitus, lietteiden, muiden jätteiden, kompostoinnin seosaineiden, kompostointituotteiden ja kemikaalien kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän. 5) Toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muista toiminnoista aiheutuvan melun kanssa ei saa ympäristön melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Puhdistamon, kompostointialueen ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemäröintialueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 7) Puhdistamoa, kompostointialuetta ja viemäriverkostoa on kokonaisuudessaan käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä siten, että puhdistus- ja kompostointitulos sekä energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla ja kompostointialueella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 8) Viemäriverkostoa on kunnostettava ja pidettävä kunnossa sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on viimeistään toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu viemäriverkoston kunnostussuunnitelma vuosittaisine toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä

17 kunnostuskohdekohtainen arvio suunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksesta vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien määrään. 17/24 Luvan saajan on vuosittain toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä. Viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Poikkeavat jätevedet 9) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joiden jätevedet saattavat sisältää öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 10) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin ja ympäristöön kohdistuvien kokonaisvaikutusten osalta mahdollisimman edullisella tavalla sekä siten, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. 11) Kompostointituotteen erä, joka ei täytä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirann asettamia laatuvaatimuksia ja jota ei uudelleen kompostoimallakaan saada vaatimusten mukaiseksi, on vietävä jatkokäsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kosken Tl kunnan ja lieteseoksen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeelliseksi katsomat tiedot.

18 18/24 12) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 13) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 14) Kemikaalit, voiteluaineet, kompostoinnin seosaineet ja kompostointituotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Puhdistamoalueella olevilla lastaus- ja purkupaikoilla, varasto- ja säilytysalueilla, kompostointikentällä sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 15) Jos viemäriverkostosta, puhdistamolta tai kompostointialueelta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle, Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Turun vesilaitokselle, sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Hakemuksessa esitetty jätevedenpuhdistamon ja jätevedenpumppaamojen kaukovalvonta on toteutettava vuoden 2009 loppuun mennessä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 16) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusjätevedet sekä sakokaivo- ja mahdolliset muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään neljä kertaa vuodessa (kerran neljännesvuosittain).

19 19/24 Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2008 loppuun mennessä. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Kirjanpito 17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten luotettavuudesta. Puhdistamon ja kompostointilaitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä jätevesipäästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, - poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttö ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot osatoimittain, - puhdistamolle tuotujen lietteiden ja tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden sekä kompostointituotteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu 18) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistövaikutusten tarkkailua on toistaiseksi jatkettava aiemmin hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Uusi vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.