YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 405. Someron kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Somero

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 405 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Someron kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Somero LUVAN HAKIJA Someron kaupunki PL SOMERO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Someron kaupunki on hakenut kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristölupaa. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 28 :n 2 momentin kohta 4, 31 :n 4 momentti ja 35 :n 4 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 8. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PUHDISTAMOALUEEN KAAVOITUS Jäteveden johtamislupa Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 15/1990/4 myöntänyt Someron kaupungille toistaiseksi voimassa olevan luvan jäteveden johtamiseen Mustjokeen. Päätöksen lupamääräyksiä on tarkistettu vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 45/1999/1, jota Vaasan hallinto oikeus on muuttanut antamallaan päätöksellä nro 00/0001/2. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l, COD Cr arvo enintään 125 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon on BOD 7ATU arvon ja fosforin osalta oltava vähintään 90 % ja COD Cr arvon osalta vähintään 75 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Lisäksi ammoniumtypen

2 Kompostointilaitoksen ympäristölupa 2 nitrifiointiasteen on oltava vähintään 80 % vuosikeskiarvona laskettuna. Puhdistamon tehostuksen (tuli toteuttaa vuoden 2004 alkuun mennessä) ja käytön tavoitteena tulee myös olla mahdollisimman tehokas kokonaistypen poisto saneeraussuunnitelman mukaisesti. Luvan saajan on järjestettävä karjan juottoon tarvittava riittävä veden saanti ulkoruokintakausina niille Mustjoen varren tiloille, joilla karjan laiduntamista Mustjoen varressa suoritetaan ja joilta karjan juotto Mustjoesta jätevesien vaikutuksesta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, ellei toisin sovita. Luvan saajan on suoritettava sellaiset Mustjoen kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jätevesien johtamisesta. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Someron kaupungin ympäristölautakunta on , 19, myöntänyt Someron kaupungille ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalle puhdistamolietteen kompostointilaitokselle. Päätöksen mukaan kompostointilaitos ei saa aiheuttaa ympäröiville asunto ja teollisuusalueille ja (noin 450 metrin päässä sijaitsevan Esakallion) tanssilavan alueelle toistuvia hajuhaittoja. Prosessikaasujen puhdistuksessa (biosuodin) tulee olla tavoitteena, että ulkoilmaan johdettavien kaasujen ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppm/m 3 tai poistotehokkuus vähintään 90 % ja laitoksen hajupäästö on enintään luokkaa hy/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus vähintään 90 %. Kompostoinnin ja kypsytyksen jälkeen ulkokentälle siirrettävän kompostin on oltava niin kypsää, ettei se aiheuta merkittäviä hajuhaittoja. Alueen kaavoitus Voimassa olevassa asemakaavassa puhdistamotontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Puhdistamo ja sen yhteydessä olevat Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteasema ja yksityisen urakoitsijan käytössä oleva Someron kaupungin kompostointilaitos sijaitsevat Someron kaupungin keskustan tuntumassa Harjun kylässä Salontien varressa Someron kaupungin omistamalla tilalla Puhdistamo, jonka kiinteistörekisteritunnus on Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen suojavyöhykkeellä. Lähiympäristö Puhdistamoalueen ympärillä olevat alueet ovat pienteollisuus ja maanviljelykäytössä. Lähimmät teollisuusrakennukset sijaitsevat

3 Suojeltavat luontokohteet lähiympäristössä 3 noin metrin päässä ja lähin asuinrakennus puhdistamon pohjoispuolella noin 400 metrin päässä. Puhdistamon lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltuja tai muita luontokohteita, joihin toiminta voi vaikuttaa. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Purkupaikka ja vesistön yleiskuvaus Vesiin johdettava kuormitus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Uskelanjoen vesistöön kuuluvaan, Terttilänjokeen laskevaan Mustjoki nimiseen uomaan, joka on yksi vesistön latvahaaroista. Mustjoen pituus on 10 km ja valuma alue 27 km 2. Valuma alueesta suurin osa on peltoa, loput metsää. Järviä ei ole. Mustjoen läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Mustjoen suulla keskivirtaama MQ on arviolta 0,21 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 0,015 m 3 /s. Alivirtaamakautena Mustjoessa virtaava vesi saattaa olla pelkästään Someron puhdistamolta johdettua jätevettä. Maankäyttö Mustjoen varrella ja alempanakin Terttilän ja Uskelanjoen varrella on maatalousvaltaista. Uskelanjoen valuma alue on 593 km 2, josta järvien osuus on 0,6 %. Perttelin kunnan Kaukolankosken kohdalla mitattu Uskelanjoen keskivirtaama MQ on 6,0 m 3 /s, keskialivirtaama MNQ 0,44 m 3 /s ja alivirtaama NQ 0,20 m 3 /s (Hydrologinen vuosikirja ). Someron jätevesien lisäksi Mustjokea kuormittaa etenkin maanviljelyksen aiheuttama hajakuormitus. Veden laatu Vesistön käyttö Luontokohteet Mustjoen veden laatu ja käyttökelpoisuus ovat huonot. Alempana Terttilänjoessa veden laatu on vaihdellut huonosta tyydyttävään. Vesistön vesi on maaperän savisuuden vuoksi sameaa ja sen väriarvo korkea. Veden saviainekseen sitoutuvien aineiden, kuten raudan ja fosforin pitoisuudet ovat suuret. Veden typpipitoisuutta kohottavat pelloilta voimaperäisen viljelyn seurauksena huuhtoutuvat lannoitteet. Mustjoella ja alapuolisella vesistöllä jätevesien varsinaisella vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan kalataloudellista merkitystä eikä sanottavaa muutakaan käyttöä. Lähin merkittävä luontokohde on Rekijokilaakson Natura alue (FI ), joka on poikkeuksellisen laaja, maankäytöltään yhtenäinen ja kasvillisuudeltaan merkittävä perinnemaisemakokonaisuus. Lähimmillään se on noin 20 km:n päässä Someron jätevesien purkupaikalta.

4 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 4 Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamossa käsitellään Someron kaupungin keskustan jätevedet. Viemäröinnin piirissä oleva asukasmäärä on noin Lisäksi puhdistamolla on erillisellä välpällä ja tasausaltaalla varustettu sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien vastaanottopiste, josta lietteet pumpataan puhdistamolle tulevan jäteveden joukkoon. Sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien määrä oli vuosina keskimäärin noin m 3 /a, vuonna 2007 noin m 3. Kaupungin viemäriverkoston pituus oli vuoden 2005 lopussa noin 77 km, josta jätevesiviemäreitä oli noin 37 km, sekaviemäreitä noin 22,5 km ja hulevesiviemäreitä noin 17,5 km. Puhdistamolle johdetun jätevesivirtaaman keskiarvot, puhdistamolle johdetun jätevesivirtaaman suurimmat arvot ja ohijuoksutetun jäteveden määrät olivat vuosina seuraavat: Vuosi Näytepäivien keskiarvo Käsitelty jätevesi, m 3 /d Koko vuoden Maksimiarvo keskiarvo Ohijuoksutus m 3 /a Seuraavalla lupakaudella puhdistamon keskimääräisen tulovirtaaman arvioidaan olevan m 3 /d Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot olivat vuosina ja niiden arvioidaan olevan seuraavalla lupakaudella seuraavat: Parametri BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N Kiintoaine Yksikkö kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,9 6,0 6,7 6,1 12, Tuleva , Raadelman, Svenssonin ja Akustinpuiston pumppaamoilta vuosina tapahtuneiden ylivuotojen kestoajat tunneissa (jäteveden määriä ei ole mitattu) olivat seuraavat:

5 5 Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitus Vuosi\Pumppaamo Raadelma Svensson Akustinpuisto h 17 h 17 h 103 h 66 h 78 h 449 h 361 h 401 h Vuonna 1977 valmistunut ja vuonna 2002 saneerattu puhdistamo on kaksilinjainen biologis kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Koneellisesti kuivattu puhdistamoliete jatkokäsitellään puhdistamoalueella olevassa kompostointilaitoksessa. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk m 3 /d BOD 7ATU, O kg/d Q ma m 3 /d Fosfori, P 13 kg/d q mit 140 m 3 /h Typpi, N 78 kg/d q ma 350 m 3 /h Puhdistamon prosessiyksiköt ovat seuraavat: Vesiprosessi jäteveden ja sakokaivolietteen erillinen välppäys hiekanerotus ilmastus, tilavuus m 3 = 880 m 3, tilakuorma 0,375 kg O 2 /m 3 /d, lietekuorma 0,08 kg O 2 / kg MLSS/d, viipymä 6 h jälkiselkeytys, pinta ala m 2 = 348 m 2, syvyys 2,7 m, hydraulinen pintakuorma (q mit ) 0,4 m/h, lietetilavuuskuorma S MLSS 0,17 m/h. Lietteen käsittely sakeutus, tiivistämön pinta ala 16 m 2, tilavuus 40 m 3 kuivaus suotonauhapuristimella kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely turpeen kanssa sekoitettuna puhdistamon yhteydessä olevassa kompostointilaitoksessa. Kompostointilaitos Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan puhdistamon yhteydessä sisätiloissa toimivassa 128 m 3 :n rumpukompostorissa, jossa tukiaineena käytetään turvetta tai haketta. Rumpuvaiheen jälkeen kompostimassa siirretään kuljetinlaitteistolla samassa tilassa oleviin kypsytystunneleihin. Jälkikompostointi tapahtuu ulkona puhdistamon tontilla. Jälkikompostointiin käytettävä alue on asfaltoitu. Häiriötilanteissa kuivattu puhdistamoliete voidaan sijoittaa sisätiloissa olevalle lavalle ja kuljettaa pois. Hajuhaittojen eliminoimiseksi laitoksen poistoilma suodatetaan biosuodattimen läpi. Suodatinvedet ja alueen valumavedet johdetaan puhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamolietettä muodostuu nykyisin noin t/a, lietteen kompostoinnissa kuluu turvetta noin 350 t/a ja valmista kompostia saadaan noin t/a.

6 Kemikaalit ja polttoaineet 6 Hakijan esittämän maa ja metsätalousministeriön asetuksen 13/2007 liitteen II mukaisen, päivätyn, elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle toimitetun puhdistamolietteen omavalvontasuunnitelman mukaan kompostoinnissa käytettävän kuivatun puhdistamolietteen kuiva ainepitoisuus on noin %. Kompostoinnissa lietteen ja turpeen seosta kierrätetään rumpukompostorissa keskimäärin 7 9 vuorokautta, minkä jälkeen lähes valmis tuote välivarastoidaan tunnelikompostorissa 1 2 viikkoa ja jälkikypsytetään avokentällä vielä vähintään 6 kuukautta. Jälkikypsytyksen aikana tuotetta käännetään kerran. Vuonna 2006 asfaltoitu jälkikypsytyskenttä on laajennettu kaksinkertaiseksi siten, että kentälle mahtuu vuoden tuotanto. Suodatin ja pintavedet johdetaan puhdistamoon. Hajuongelmia ei ole ollut sen jälkeen, kun laitokseen muutama vuosi sitten lisättiin ilman kosteudenpoistojärjestelmä poistoilman suodatinyksikön talviaikaisen toiminnan turvaamiseksi. Kompostoidun valmisteen loppusijoituspaikkana on ollut lähes yksinomaan pelto. Pieni osa on käytetty kaupungin viherrakentamisessa. Jos kompostoitu lannoitevalmiste tai kuivattu jätevesiliete ei täyttäisi asetettuja laatuvaatimuksia, tuote olisi ilmeisesti kuljetettava joko Forssaan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle tai samalla alueella toimivalle Etelä Suomen Multaravinne Oy:lle. Puhdistamossa käytetään ferrosulfaattia (vuonna 2007 yhteensä 92 t, keskimäärin 105 g/m 3 ) fosforin saostukseen, polymeeriä jälkiselkeytyksessä sen tehostamiseksi ja lietteen kuivauksessa, sekä kalkkia (vuonna 2007 yhteensä 78 t, keskimäärin 89 g/m 3 ) nitrifioinnissa pienentyvän alkaliteetin ja ph:n nostamiseen. Rakennusten lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Öljysäiliöillä (3 kpl) on suoja allas. Kemikaalien ja polttoöljyn CAS numerot, varastointi ja tulevat käyttömäärät ovat seuraavat: Kemikaali CAS nro Varasto, t Käyttö, t/a Ferrosulfaatti, % Kalkki, > 75 % Fennopol K ,4 1, Superfloc C ,3 0,3 Kevyt polttoöljy ,1 8, Voiteluöljyt Sähkön käyttö Puhdistamon sähkönkulutus on ollut yhteensä noin 400 MWh (noin 0,47 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti ja noin 3,5 kwh poistettua BOD 7ATU kiloa kohti).

7 Liikenne 7 Toimintaan (jätteenkäsittelyaseman liikenne mukaan lukien) liittyvää raskasta liikennettä on nykyisin keskimäärin käyntikertaa vuorokaudessa ja henkilöautoliikennettä käyntikertaa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä vaihtelee suuresti sakokaivolietteen tuonnista riippuen. Liikenne käyttää viereistä Salontietä, jonka liikennemääräksi on laskettu ajoneuvoa vuorokaudessa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Puhdistamon puolivuosi ja vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuonna 2007 seuraavat: Jakso Kuukaudet Virtaama, Q Käsitelty Ohitus Vesistöön m 3 /d m 3 /d m 3 /d I II Koko vuosi BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % ,5 96, ,7 96, ,0 96,4 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho NH 4 N Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd.teho kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,8 1,6 16,0 0,70 95, ,7 4,2 92, ,5 96, ,0 1,3 9,9 0,51 94, ,6 2,2 95, ,8 97, ,4 1,5 12,8 0,60 95, ,7 3,2 94, ,5 97,1

8 8 Puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden määrän, COD Cr, BOD 7ATU ja fosforipäästöjen (kg/d) ja puhdistustuloksen (jäännöspitoisuus, mg/l ja poistoteho, %) vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi Q BOD 7ATU, O 2 Kok. fosfori, P Kok.typpi, N m 3 /d kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,0 0,3 0,16 97, ,0 0,6 0,23 96, ,6 0,8 0,31 95, ,6 0,8 0,35 94, ,4 1,5 0,60 95, Jätevesipäästöjen edelleen vähentäminen Hakemukseen liitetyssä Tritonet Oy:n päivätyssä selvityksessä on esitetty mm. seuraavia suosituksia puhdistamon prosessihallinnan ja puhdistustuloksen parantamiseksi: Sakokaivolietteen syöttö puhdistusprosessiin vasta virtaaman ohitusleikkurin jälkeen, jolloin ohijuoksutus voidaan säätää eri tilanteissa prosessin hallinnan kannalta parhaalle tasolle (esimerkiksi m 3 /d) ilman vaaraa lietteiden joutumisesta ohitukseen. Viemäriverkoston kunnostuksen ja sekaviemäröinnin vähentämisen jatkaminen 2000 luvulla tehdyn kunnostussuunnitelman mukaisesti vuoto ja hulevesien (nykyisin enimmillään % koko tulovirtaamasta) vähentämiseksi. Mm. ammonium ja nitraattitypen analyysilaitteiston hankkiminen puhdistamolle sekä ilmastusaltaan happi ja lietepitoisuuden seurannan tehostaminen nitrifikaatio ja denitrifikaatiovaiheissa. (Nitrifikaation toteuttamiseksi myös alhaisissa lämpötiloissa riittävä lieteikä edellyttää lietepitoisuutta noin 7 kg MLSS/m 3.) Kalkin syötön seurannan ja säädön tehostaminen tarvetta tarkemmin vastaavaksi. Pelkässä nitrifioinnissa syöttötarve on tasolla 200 g/m 3 eli 500 kg/d, myös denitrifikaatiota ylläpidettäessä neljänneksen pienempi, 150 g/m 3. Jälkikäsittely yksikön rakentaminen yli 60 %:n typenpoistotehon ylläpitämiseksi vuositasolla. Hakijan esitys jäteveden käsittelyvaatimuksiksi Hakija on esittänyt, että lupapäätöksessä edellytettävät, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuutta ja puhdistustehoa koskevat rajaarvot olisivat ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien seuraavat: Päästösuure Enimmäis Vähimmäispitoisuus, mg/l teho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,5 90 Kiintoaine 35 90

9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan, haju ja melu 9 Hakija on katsonut, että jäteveden käsittelyvaatimusten tiukentamisen sijasta olisi keskityttävä viemäriverkoston saneeraukseen. Sekaviemäröinnin suuren osuuden vuoksi puhdistamolle johdettava jätevesivirtaama voi sadepäivinä ja sulamiskausina olla jopa 4 5 kertaa suurempi kuin kuivina kausina, mikä aiheuttaa vain välppäyksen ja hiekanerotuksen läpikäyneen jäteveden suuren ohijuoksutustarpeen, enimmillään m 3 /d. Tulvakausina puhdistusprosessiin johdettava happirikas jätevesi estää myös anoksisen prosessivaiheen toteuttamisen. Puhdistamon piha alue on asfaltoitu ja viemäröity, joten pihaalueelta ei pääse päästöjä maaperään. Puhdistamon altaat ovat vesitiiviit. Keskeiset toiminnat on sijoitettu katettuihin tiloihin, jotka myös on viemäröity. Lämmitysöljysäiliöillä on suoja allas. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamoliete Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat haisevat kaasut ja rakennusten lämmityksestä aiheutuvat hiukkaset. Varsinaisesta puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajupäästöjä, joten puhdistamolla ei ole käytössä hajukaasujen puhdistusjärjestelmää. Kompostointilaitoksessa muodostuvat haisevat kaasut käsitellään biosuodattimessa. Kompressorit on sijoitettu erilliseen kompressoritilaan siten, että edes biologisen prosessin tiloissa työskenteleville ei aiheudu melusta haittaa. Liikenteestä syntyvä melu on vähäistä verrattuna puhdistamoa ympäröivien teiden liikennemeluun. Kuivattu puhdistamoliete käsitellään samalla kiinteistöllä toimivassa Someron kaupungin kompostointilaitoksessa ja edelleen jälkikypsytyskentällä, josta komposti toimitetaan hyötykäyttöön. Kompostimultaa on syntynyt vuosittain noin m 3. Vuonna 2006 kompostimultaa toimitettiin maatalouskäyttöön m 3 ja kaupungin viherrakennuskohteisiin 300 m 3. Puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) raja arvot.

10 Välpe ja hiekkajäte 10 Välpe ja hiekkajätettä syntyy noin 18 t/a. Se toimitetaan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jätelaitokselle Forssaan ja loppusijoitetaan kaatopaikalle. Muut jätteet Muiden jätteiden määrä on vähäinen. Ongelmajätteet (jäteöljyt, loisteputket, akut ja paristot, sähkö ja elektroniikkaromu, jäännösreagenssit) toimitetaan ongelmajätelaitokselle. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Puhdistamolla ei ole käytössä virallista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Puhdistamossa käytetään yleisesti käyttökelpoiseksi havaittua tekniikkaa. Puhdistustulos on hyvä, vaikkakin se heikkenee hieman huippuvirtaamien aikana lähinnä ohijuoksutuksen vuoksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Erityisesti voimaperäisestä maanviljelyksestä ja karjataloudesta aiheutuva kuormitus ja maaperän savisuudesta aiheutuva sameus vähentävät oleellisesti jätevesipäästöjen merkitystä alapuolisessa vesistössä, vaikkakin jätevesien vaikutus varsinkin Mustjoen veden laatuun on suuri. Someron kaupunki on tarvittaessa järjestänyt Mustjoen varren karjatiloille karjan juottopisteet. Muut vaikutukset Pääosin sisätiloissa tapahtuvan toiminnan vaikutukset puhdistamon ympäristössä ovat vähäiset. Puhdistamolle tai kaupungin ympäristönsuojelusihteerille ei ole viime vuosina tehty valituksia puhdistamon aiheuttamasta melusta tai hajusta. Toiminnasta aiheutuva melu on vähäinen verrattuna Salontien runsaan liikenteen aiheuttamaan meluun. Toiminnalla ei ole sanottavaa vaikutusta luonnonarvoihin. KORVAUKSET Korvattavaa haittaa ei katsota aiheutuvan.

11 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Puhdistamon tarkkailu Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Tarkkailu käsittää puhdistamon ja kompostointilaitoksen käyttö ja kuormitustarkkailun (päästötarkkailun) päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti sekä jäteveden vesistövaikutusten tarkkailun päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksessa on esitetty tarkkailujen jatkamista nykyisellä tavalla. Puhdistamon henkilökunta vastaa kuormitustarkkailun näytteenotosta ja virtaamamittauksista sekä mm. jakso ja vuosiraportteihin tarvittavista käyttötiedoista. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos vastaa kuormitustarkkailun ajoituksesta, kokoomanäytteiden analysoinnista ja tulosten raportoinnista sekä tarkistaa kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä käyttötarkkailun ja näytteenoton asianmukaisuuden. Puhdistamon käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm. seuraavat käyttötarkkailutiedot: käsitellyn jäteveden, ohituksen ja sakokaivolietteen määrät palautus ja ylijäämälietteen määrät käytössä olevien käsittelylinjojen määrä lieteikä tulevan ja lähtevän jäteveden ph (tarvittaessa) ilmastusaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat ilmastusaltaan ja palautuslietteen puolen tunnin laskeumat lähtevän jäteveden liukoinen fosfori ja happipitoisuus selkeytysaltaiden näkösyvyys saostus ja muiden kemikaalien annostukset kuivatun puhdistamolietteen määrä Kompostointilaitoksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet otetaan automaattisin näytteenottimin vähintään kahdeksan kertaa vuodessa puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Kokoomanäytteiden oton yhteydessä otetaan kertanäytteet aktiivilietteestä, palautuslietteestä (mm. kiintoainemäärityksiä varten) ja bakteerimääritystä varten lähtevästä jätevedestä sekä suoritetaan käyttötarkkailuun liittyvät mittaukset, kuten ilmastuksen lämpötila ja happipitoisuudet, laskeutuvien aineiden määrät lietteistä, selkeytyksen näkösyvyys sekä lähtevän jäteveden liukoisen fosforin kenttämääritys.

12 12 Puhdistamolle toimitettujen sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien määrä mitataan magneettisella mittarilla. Kuivatun puhdistamolietteen laatua ja sen soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin seurataan puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Kokoomanäytteistä ja vähintään kerran vuodessa otettavista kuivatun puhdistamolietteen kertanäytteistä tehtävät määritykset ovat seuraavat: Suure Yksikkö Tuleva Lähtevä Kuivattu liete ph Sähkönjohtokyky Kiintoaine ms/m mg/l COD Cr BOD 7ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Liukoinen fosfori Ammoniumtyppi Nitraattityppi Alkaliteetti Rauta tai alumiini Kuiva aine Hehkutusjäännös Raskasmetallit mg O 2 /l mg O 2 /l mg P/l mg N/l mg P/l mg N/l mg N/l mmol/l mg Fe/l tai mg Al/l Raportointi Kuukausittaiset käyttötarkkailutiedot toimitetaan yhteenvetolomakkeella mm. valvontaviranomaiselle ja tarkkailun suorittajalle. Tuloksista laaditaan puolivuosi ja vuosiyhteenveto. Raportoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisen ohjeita. Toisen puolivuosijakson tietojen yhteydessä lähetetään myös koko vuoden viikkovirtaamalomake, tiedot vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden kustannuksista sekä tiedot vuoden aikana pois kuljetetun lietteen määrästä ja sijoituksesta. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa yhteensä neljältä havaintopaikalta, joista kaksi sijaitsee Mustjoessa (Mustjoki 46,1 ja Mustjoki 41,9), yksi Terttilänjoessa (Terttilänjoki 35,0) ja yksi (vertailupiste) Kaskistonjoessa (Kaskistonjoki 2,7). YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Suurimmat riskit ympäristölle aiheutuvat puhdistusprosessin häiriötilanteista. Näitä voi pitkäaikaisen sähkökatkon lisäksi aiheuttaa esimerkiksi jäteveden mukana tullut kemikaali. Ongelmia voi aiheutua myös virtaamahuippujen aikana.

13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen 13 Puhdistamon käyttövarmuutta lisää prosessin kaksilinjaisuus. Pumppaamoilla on huoltosopimukset, joiden perusteella niiden kunto tarkistetaan määräajoin. Puhdistamo on kaukovalvonnan piirissä ja sillä on automaatiojärjestelmä, jonka hälytykset välittyvät käyttöpäätteelle. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Someron kaupungissa Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Lisäksi kuuluttamisesta on ilmoitettu Somero nimisessä sanomalehdessä Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä ja Someron kaupungin ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että jätevedenpuhdistamo, samassa rakennuksessa sijaitseva puhdistamolietteen kompostointilaitos, jälkikompostointi ja kompostituotteen varastointi muodostavat toimintakokonaisuuden siten, että kyseiset toiminnat on syytä käsitellä yhdessä ympäristöluvassa. Koska hakemuksessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja kompostointilaitoksesta, hakemusta on täydennettävä tarvittavilta osin. Sen sijaan laitosalueella toimivan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteaseman lupakysymystä ei ole syytä kytkeä puhdistamon ja kompostointilaitoksen ympäristölupaan. Vaikka kompostointilaitoksessa on mahdollista käsitellä puhdistamolietteen ohella myös muuta biojätettä, näin ei ole menetelty, eikä muuta biojätettä ole tarkoitus tulevaisuudessakaan vastaanottaa ja käsitellä laitoksella. Osittaisesta sekaviemäröinnistä johtuvien suurten huippuvirtaamien ja kylmien jätevesien vuoksi puhdistamolla ei ole mahdollisuuksia tehokkaaseen kokonaistypen poistoon. Vuonna 2007 tehokas nitrifiointi onnistuttiin aikaisemmasta poiketen ylläpitämään ympärivuotisesti, mutta ilmeisesti tästä johtuen (suuri aktiivilietteen määrä) vesistöön johdetut kiintoaine ja fosforipäästöt lisääntyivät. Ympäristökeskus on katsonut, että vaikkakaan jäteveden nykyiset käsittelyvaatimukset eivät vastaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen alueella edellytettyä vaatimustasoa, käsittelyvaatimukset voidaan tulevalla lupakaudella pysyttää nykyisellä tasolla edellyttäen, että luvan saaja määrätään muuttamaan viemäriverkoston sekaviemärit erillisviemäreiksi. Tällöin on huolehdittava myös siitä, että sekaviemäreihin nykyisin liitetyillä kiinteistöillä tehdään tarvittavat

14 14 muutokset, jotta niiden salaoja, katto ja muita kuivatusvesiä ei enää johdeta jätevesiviemäriin. Sekaviemäröinnin muuttamisesta erillisviemäröinniksi tulisi määrätä tehtäväksi vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta lupakauden mittainen toimenpideohjelma. Svenssonin ja Akustinpuiston pumppaamot tulee varustaa ohitus ja ylivuotovesien määrän mittauksella. Tarkkailuvuorokausina jäteveden käsittelyprosessiin pumpattujen sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien määrästä ei ole tietoa. Koska kyseisten lietteiden määrä vaikuttaa suuresti puhdistamon tulokuormitukseen, ympäristökeskus on esittänyt määrättäväksi, että tasausaltaasta jäteveden käsittelyprosessiin johdettavaa lietemäärää ryhdytään säätelemään tarkoituksenmukaisella tavalla, määrä mitataan erikseen ja siitä pidetään kirjaa vuorokausitasolla. Puhdistamon kuormitustarkkailuvuorokausina kyseinen lietemäärä on pyrittävä pitämään keskimääräisenä. Puhdistamon ohitus ja ylivuototilanteissa lietteen joutuminen ohitusvesien mukana vesistöön on estettävä. Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että Someron kaupunki tekee lannoitevalmistelain (539/2006) edellyttämän ilmoituksen kompostointilaitoksen toiminnasta ja hakee sille laitoshyväksynnän elintarviketurvallisuusvirastolta. Muussa tapauksessa kompostituote on määrättävä vietäväksi jätteenkäsittelylaitokseen tai sijoituspaikkaan, joka on ympäristönsuojelulain nojalla hyväksytty vastaanottamaan ja käsittelemään kyseistä jätettä. Lisäksi luvan saaja on määrättävä määräajassa esittämään ympäristökeskukselle erikseen hyväksyttäväksi tarkistettu vesistöön johdettujen jätevesien vaikutustarkkailusuunnitelma. Ennen suunnitelman esittämistä siitä on neuvoteltava ympäristökeskuksen kanssa. 2) Varsinais Suomen TE keskuksella ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. 3) Someron kaupungin ympäristölautakunta on pitänyt perusteltuna hakijan esitystä lupaehtojen pitämisestä kuormituslukujen ja puhdistustehovaatimusten osalta ennallaan. Vesistökuormituksen kannalta on tällä hetkellä olennaista, että ohitukset puhdistamolta ja viemäriverkostosta jäävät mahdollisimman pieniksi. Vanhojen viemärilinjojen uusiminen, sekaviemäröinnin suunnitelmallinen poistaminen ja sadevesien jätevesilinjastoon kulkeutumisen estäminen on ensisijaista, joten nämä tulisi ottaa huomioon myös lupaehdoissa. 4) Someron kaupungin terveydensuojeluviranomainen, Someron kaupungin perusturvalautakunta on esittänyt seuraavat vaatimukset: Laitoksen tulee huolehtia siitä, että toiminnasta ei aiheudu melun, hajun sekä maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa ympäristössä.

15 Muistutukset ja mielipiteet 15 Laitoksen tulee huolehtia mm. viemäröintiä korjaamalla siitä, että ohitukseen menevien jätevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Laitoksella tulee olla suunnitelma häiriötilanteiden varalta terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 5) Someron vesiensuojeluyhdistys ry. on kiinnittänyt huomiota puhdistamon mitoitusvirtaaman ylityksiin ja runsaisiin puhdistamon ohijuoksutuksiin puhdistamolla ja pumppaamoilla, uusiin liittymissopimuksiin ja viemäröintialueen laajentamiseen. Yhdistys on vaatinut jäteveden käsittelyn tehostamista sekä puhdistamon ohitusten ja ylivirtaamien poistamista ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä. Koska ongelmat näyttävät ensi sijassa johtuvan sade ja muiden hulevesien pääsystä viemäriverkostoon, tulee verkoston perusparannukset ja niiden aikatauluttaminen sisällyttää lupaehtoihin. Ylivirtaamien valvontaa on tehostettava ja myös tätä koskevat tarkat määräykset tulee sisällyttää lupaehtoihin. Tarkat tiedot ylivirtaamista tulee saattaa myös kuntalaisten tietoon esimerkiksi kaupungin kotisivujen avulla. Erityisesti kolmen ongelmapumppaamon tilanteen tulee olla kaupunkilaisten seurattavissa. Jäteveden käsittelyongelmat ovat jatkuneet kohtuuttoman kauan. Tilanne ei vastaa lain vaatimuksia. Erityisesti kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Kirkkojärven huono tila ja pilaantuminen vaikeutuvat entisestään (ohijuoksutettujen) jätevesien vaikutuksesta. Ongelmat kertautuvat Paimionjokea myöten aina Saaristomerelle asti. Kirkkojärven osalta tilanne on ongelmallinen kaupungin imagon kannalta. Lisäksi tilanne on absurdi asukkaiden tasavertaisuutta ajatellen: asukkaiden on puhdistettava kallein investoinnein jätevetensä tai asuinkiinteistöt on liitettävä kaupungin viemäriverkostoon, josta jätevedet kuitenkin päästetään ajoittain suoraan vesistöön. Hakijan vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on vastineen yhteydessä esittänyt edellä esitettyjä lisätietoja puhdistamolietteen kompostoinnista. Someron vesiensuojeluyhdistys ry:n muistutusta hakija on pitänyt liioiteltuna. Puhdistamolla ei ole ollut pitkään jatkuneita ongelmia. "Ylivaluvia" ja "ylisuihkuavia" viemärikaivoja on vain yksi. Kyseisen, Lamminniemen asuntoalueelta tulevan viemärin kunnon tarkistus ja korjaus sisältyvät kaupunginvaltuuston hyväksymiin vuoden 2008 tavoitteisiin.

16 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 16 Luparatkaisu Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää Someron kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja puhdistamolietteen kompostointilaitokselle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa, käsiteltyjen jätevesien johtamista Mustjokeen ja puhdistamolietteen kompostointia. Kompostoinnin osalta lupa koskee toimintaa, jossa kompostoitua tuotetta syntyy enintään noin t/a. Mustjoki nimistä uomaa on pidettävä ympäristönsuojelulain 48 :n ja vesilain 10 luvun 2 :n 2 momentin nojalla viemärinä jäteveden purkupaikalta Mustjoen suulle saakka. Lupamääräykset Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja arvot voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla vastaanotetut sakokaivolietteet ja umpisäiliöjätevedet on viimeistään alkaen johdettava jäteveden käsittelyprosessiin hallitusti asianmukaisen tasauksen avulla. Jälkikompostointialueen suoto ja muut vedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoa on tehostettava siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset, viimeistään lukien sovellettavat raja arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa. Puhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista, viimeistään ) Puhdistamolla ja luvan saajan viemäriverkostossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö ja poikkeustilanteet mukaan lukien ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä saakka seuraavat rajaarvot:

17 17 Päästösuure Enimmäis Vähimmäispitoisuus, mg/l teho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,5 92 Ammoniumtyppi, N 80 *) *) Nitrifiointiaste saakka on tavoitteena pidettävä kokonaistypen osalta 50 %:n poistotehoa vuosikeskiarvona laskettuna. Puhdistamolla ja luvan saajan viemäriverkostossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonais ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä alkaen seuraavat raja arvot: Päästösuure Enimmäis Vähimmäispitoisuus, mg/l teho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,4 95 Ammoniumtyppi, N 6 85 *) Kokonaistyppi 60 *) Nitrifiointiaste Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Mustjokeen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin muita vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Puhdistamolietteen kompostointi 3) Puhdistamoliete on kompostoitava hakemuksen mukaisesti suljetussa tilassa optimoiden seosaineen käyttö, lämpötila ja kosteusolosuhteet sekä poistoilman puhdistus biosuodattimella. Komposti voidaan jälkikompostoida aumassa pinnoitetulla ja viemäröidyllä ulkokentällä. Jälkikompostointi on järjestettävä hakemuksen mukaisesti riittävästi seosainetta käyttäen asianmukaisesti siten, että aumasta ei aiheudu hajuhaittoja tai muuta ympäristön pilaantumista. Valmiit aumat on peitettävä seosaineella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kompostituotetta ei saa toimittaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ilman elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) myöntämää laitoshyväksyntää ja lannoitevalmistelain mukaista ilmoitusta.

18 Päästöt ilmaan, liikenne ja melu 18 4) Toiminta on uusien viemäreiden ja pumppaamoiden sijoitus, lietteiden, muiden jätteiden, kompostoinnin seosaineiden, kompostituotteen ja kemikaalien kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän. 5) Toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muista toiminnoista aiheutuvan melun kanssa ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Puhdistamon, kompostointilaitoksen ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemäröintialueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 7) Puhdistamoa ja kompostointilaitosta jälkikypsytyskenttineen sekä viemäriverkostoa on kokonaisuudessaan käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä siten, että puhdistus ja kompostointitulos sekä energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla ja kompostointilaitoksella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Lounais Suomen ympäristökeskuksen ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 8) Viemäriverkostoa on kunnostettava ja pidettävä kunnossa sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto, huleja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on viimeistään toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu viemäriverkoston kunnostussuunnitelma vuosittaisine toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä kunnostuskohdekohtainen arvio toimenpiteiden vaikutuksesta

19 Poikkeavat jätevedet 19 vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien määrään. Suunnitelman tavoitteina on oltava sekaviemäröinnin muuttaminen kokonaisuudessaan erillisviemäröinniksi ja vuotovesikertoimen N ma saaminen pysyvästi alle arvon 2. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto, hule ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä. Viemäriverkoston ohijuoksutus ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Svenssonin ja Akustinpuiston pumppaamot on viimeistään varustettava ohitus ja ylivuotovesien määrän mittauksella. 9) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joiden jätevedet saattavat sisältää öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 10) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin ja ympäristöön kohdistuvien kokonaisvaikutusten

20 20 osalta mahdollisimman edullisella tavalla sekä siten, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. 11) Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 12) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 13) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet, kompostoinnin seosaineet ja kompostituotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Puhdistamoalueella olevilla lastaus ja purkupaikoilla, varasto ja säilytysalueilla, jälkikompostointikentällä sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotaneet aineet eivät pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Riskinhallinta sekä häiriö ja muut poikkeustilanteet 14) Luvan saajan on toimitettava viimeistään Lounais Suomen ympäristökeskukselle tarkistettu, toimintaa kokonaisuudessaan koskeva ja esityksen tarvittavista toimenpiteistä toteutusaikatauluineen sisältävä riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 15) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai

21 21 määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös Someron kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Käyttö ja päästötarkkailu 16) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusjätevedet sekä sakokaivo ja mahdolliset muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vuoden 2009 alusta lukien vähintään kerran kuukaudessa, kuusi kertaa kunkin puolivuotisjakson aikana. Näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä myös yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Kompostoinnin aikana on seurattava vähintään aumojen ph:ta, lämpötilaa ja kosteutta. Aumojen kääntöjen yhteydessä on tarkkailtava massan tasalaatuisuutta ja hajua. Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.

22 Kirjanpito 22 17) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Puhdistamon ja kompostointilaitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä jätevesipäästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, poikkeus ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, puhdistamon ja viemäriverkoston huolto ja korjaustoimet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, kemikaalien ja apuaineiden käyttö ja varastointi, energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot osatoimittain, puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden sekä kompostituotteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi 18) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. 19) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään

23 Mustjoen kunnossapito 23 seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportissa on esitettävä jäteveden käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä, muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. 20) Luvan saajan on suoritettava jätevesien johtamisen vuoksi tarpeelliset Mustjoen kunnossapitotyöt. Karjan juoton järjestäminen 21) Luvan saajan on järjestettävä karjan juottoon tarvittava riittävä vedensaanti ulkoruokintakausina niille Mustjoen varren tiloille, joilla karjan laiduntamista Mustjoen varressa suoritetaan ja joilla karjan juotto Mustjoesta jätevesien vaikutuksesta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, ellei toisin sovita. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti.