Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2006

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2006

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 5 Arvot ohjaavat toimintaa 6 Eläkelaitosten yhteistyö lisääntynyt tietojärjestelmähankkeissa 8 Hallituksen toimintakertomus 10 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Rahoituslaskelma 32 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 33 Tuloslaskelman liitetiedot 34 Taseen liitetiedot 37 Muut liitetiedot 47 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus 51 Tilintarkastuskertomus 51 Hallintoelimet kaudella Jäsenyhteisöt 55 Organisaatio 56 Yhteystiedot 57

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 951. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2006 Vuonna 2006 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta. Vuoden aikana ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Eläkkeiden käsittelyajat lyhenivät vuoden aikana. Vanhuuseläkkeen käsittelyajat puolittuivat ja kehitys oli hyvä myös työkyvyttömyyseläkkeissä. Kuntien eläkevakuutus palveleekin asiakkaitaan eläkeasioissa nopeimmin koko työeläkealalla. Kuntien eläkevakuutus kannustaa kuntatyönantajia pitämään henkilöstönsä työssä vanhuuseläkeikään asti. Tähän pyritään mm. työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Kuntatyö kunnossa -toiminnalla tuettiin työelämän kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä kuntatyöpaikoilla. Kuntatyö tutkimuksella seurataan kunta-alan työhyvinvointia ja eläkkeellesiirtymistä. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 4 % ja oli 11,85 miljardia euroa. Maksutuloa kertyi 4,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 3,46 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,48 miljardia euroa, mikä oli 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa eläkettä sai henkilöä. Sijoituksia oli vuoden lopussa markkina-arvoltaan 21,95 miljardia euroa, mikä on 14,6 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Noin neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 39 % kaikista markkina-arvoisista sijoituksista, osakesijoituksia 50 %, kiinteistösijoituksia 7 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 4 %. Markkina-arvoinen tuotto kulujen jälkeen oli 9,8 %. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2006 loppuun oli 5,2 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Muutos % Uusia eläkehakemuksia, kpl ,7 Maksussa olevat eläkkeet, kpl ,9 Eläkemeno, milj. euroa ,1 KuEL-palkkasumma, milj. euroa ,0 Maksutulo, milj. euroa ,8 Vakuutettujen lukumäärä ,1 Toimintakulut, milj. euroa 52,0 51,0 2,1 Henkilökunta, vakinaiset ,4 Sijoitukset käyvin arvoin, milj. euroa ,6 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 9,8 14,3 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 5,2 4,9

5 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli siivoojaa. Heidän keskiikänsä on 48,9 vuotta. Vuoteen 2015 mennessä yli heistä jää eläkkeelle.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Kuntien eläkevakuutuksen 42. toimintavuosi oli työntäyteinen ja onnistunut. Hallitus hyväksyi alkukesällä 2006 uuden Keva-strategian, joka ulottuu vuoteen Strategian monipuolinen ja perusteellinen valmistelutyö tehtiin hyvässä yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen hallintoelinten ja työntekijöiden kesken. Strategia asettaa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Ydintehtävämme on edelleen kunta-alan eläkkeiden turvaaminen. Sitä tukemaan on muodostettu eri tehtäväalueista osastrategioiden kokonaisuus, joka suuntaa lähivuosien työtä. Strategian hyväksymisen jälkeen alettiin laatia strategiakauden työn onnistumista kuvaavia mittareita. Tämä työ saadaan päätökseen vuoden 2007 alkupuoliskolla. Eläkeratkaisutoiminnassa jatkui myönteinen kehitys. Kuntien eläkevakuutuksessa eläkehakemusten käsittelyajat ovat kaikissa eläkelajeissa paremmat kuin muissa työeläkelaitoksissa. Eläkepäätösten ymmärrettävyys ja perusteluiden selkeys ovat tarkastusten perusteella kehittyneet asiakkaan kannalta myönteiseen suuntaan. Haasteena koko työeläkealalla on edelleenkin erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätösten oikeusvarmuuden parantaminen. Myös sijoitustoimintamme tuotti viime vuodelta hyvän tuloksen. Kuntien eläkevakuutuksen oman, hyvinkin haasteelliseksi osoittautuneen vertailuindeksin tuottotaso ylitettiin. Poikkeuksellisen hyvin tuottivat pääoma- ja kiinteistösijoitukset. Koko sijoitusomaisuudelle saatu 9,8 prosentin tulos yhdessä suotuisan maksutulokehityksen kanssa merkitsi sijoitusvarallisuuden kasvua noin 2,9 miljardilla eurolla. Koko sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa noin 22 miljardia euroa. Vuoden aikana otettiin kukonaskel Kuntien eläkevakuutuksen riskienhallinnan kehittämiseksi. Lähtökohdan muodostivat sekä omaan toimintaan että toimintaympäristöön liittyvien strategisten ja operatiivisten riskien tunnistaminen. Tämän valmistelutyön pohjalle laadittiin linjaukset niistä periaatteista ja toimenpiteistä, joiden toteuttamisella pyritään mahdollisimman hyvään ja kattavaan tunnistettujen riskien hallintaan. Valmistelun pohjalta Kuntien eläkevakuutuksen hallitus hyväksyi laatuaan ensimmäisen vuotta 2007 koskevan riskienhallintasuunnitelman. Hallitus käsittelee riskienhallintasuunnitelman tästä eteenpäin vuosittain. Riskienhallintajärjestelmän kehitystyö pohjautui osittain Kuntien eläkevakuutuksen sisäisen tarkastuksen havaintoihin ja kehittämisehdotuksiin. Kuntien eläkevakuutuksen oman sisäisen tarkastuksen toinen täysi toimintavuosi merkitsi muiltakin osin muutoksia eläkelaitoksen toiminnoissa ja toimintaprosesseissa. Sisäisen tarkastuksen havaintoihin perustuneet kehittämissuositukset toteutettiin pääosiltaan. Eduskunta sai loppuvuodesta käsiteltäväkseen hallituksen esityksen Kunnallisen eläkelain sisällön muuttamiseksi siten, että aikaisemmin Kuntien eläkevakuutuksen ohjesääntöön sisältyneet määräykset siirrettiin osin lakiin ja osin uudistettavaan Kuntien eläkevakuutuksen johtosääntöön. Nyt jo hyväksytyn Kunnallisen eläkelain merkittävin muutos koskee uuden kuntien eläkeneuvottelukunnan perustamista. Kolmikantapohjalta toimivan neuvottelukunnan, jonka sisäasiainministeriö asettaa, tehtävänä on kunnallisen eläkelainsäädännön kehittämistä koskevien ehdotusten valmistelu sekä toimiminen osapuolten välisenä neuvotteluelimenä. Lakimuutos merkitsee myös eräitä muutoksia Kuntien eläkevakuutuksen hallinnossa. Työtä on siis riittänyt. Omasta puolestani haluan esittää parhaat kiitokset Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle ja hallitukselle sekä koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tuloksista. Markku Kauppinen

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Arvot ohjaavat toimintaa Kuntien eläkevakuutus määritteli uuden strategiansa valmistelun yhteydessä uudelleen arvonsa, jotka muodostavat koko toiminnan perustan. Arvoja on viisi, jotka ovat: l yhteiskuntavastuu l oikeudenmukaisuus ja luotettavuus l asiakaslähtöisyys l avoin yhteistyö l muutosvalmius. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa vastuuta kunta-alan työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Tämän ydintehtävänsä täyttämällä Kuntien eläkevakuutus on omalta osaltaan rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta yhteiskuntavastuu merkitsee vastuullista työtehtävien hoitoa ja yhteisten tavoitteiden sisäistämistä. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus ovat julkisen viranomaisen toiminnan lähtökohtia. Kuntien eläkevakuutuksessa tämä vaatimus korostuu varsinkin eläkelaitoksen ydintoiminnassa eli eläkeratkaisujen tekemisessä. Päätösten oikeusvarmuus ja luotettavuus samoin kuin palvelun korkea laatu ovat eläkeratkaisutoiminnan kestävä eettinen perusta. Työyhteisön sisältä katsoen näihin yhdistyy myös rehti ja kannustava työtoveruus ilmapiirissä, jossa ketään ei syrjitä eikä suosita. Asiakaslähtöisyydessä on viime vuosina niin Kuntien eläkevakuutuksessa kuin muuallakin korostunut aktiivisen kumppanuuden aikaansaaminen asiakkaiden kanssa. Kumppanuuden perusajatus on painopisteen siirtäminen yksipuolisesta palvelun tuottamisesta kaikkia osapuolia myös henkilöasiakkaita hyödyttävään yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Jokaisen asiakasyhteistyössä toimivan henkilön kannalta kumppanuus tarkoittaa halua ja taitoa palvella asiakkaita yksilöllisesti ja asiantuntevasti näiden omista tarpeista lähtien. Avoin yhteistyö koko organisaation näkökulmasta on ennen muuta yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat jäsenyhteisöjen lisäksi poliittiset päätöksentekijät, etujärjestöt, eläkesektorin muut toimijat sekä muut organisaatiot, jotka kehittävät työeläketurvaa ja työelämää. Avoin yhteistyö organisaation sisällä merkitsee toinen toisensa tuntemista, avointa keskustelua ja luonnollista tiedonkulkua niin työyksikköjen sisällä kuin eri toimintojen välilläkin. Muutosvalmius on varautumista tulevaisuuteen. Toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja toimintaympäristön muutosten ennakointi varmistavat, että muuttuvissakin olosuhteissa Kuntien eläkevakuutus suoriutuu perustehtävästään eli kunnallisen eläketurvan varmistamisesta. Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnalle muutosvalmius merkitsee halua kehittyä ja kehittää toimintaa vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Henkilökunnan käsityksiä arvojen toteutumisesta on kysytty säännöllisesti ilmapiiritutkimuksissa. Arvojen toteutumista on kautta linjan pidetty hyvänä. Kaikkein vahvimmin sisäistettyjä näyttävät olevan perinteiset viranomaisarvot, yhteiskuntavastuu, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus. Näiden kanssa kilpailee tasaväkisesti myös modernimpi asiakassuuntautuneisuus, jota on viime vuosina pyritty määrätietoisesti edistämään; perinteisen henkilöasiakaspalvelun lisäksi on panostettu entistä enemmän myös jäsenyhteisöjen Kuntien eläkevakuutuksen työnantaja-asiakkaiden palvelun monipuolistamiseen.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus KuEL-vakuutettuja kirjastonhoitajia ja informaatikkoja on noin Heidän keskiikänsä on 48,2 vuotta, ja alle 30-vuotiaita heistä on noin 5 %.

10 8 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Eläkelaitosten yhteistyö lisääntynyt tietojärjestelmähankkeissa Kuntien eläkevakuutus edistää aktiivisesti työeläkejärjestelmän yhteistoimintamalleja ja osallistuu hankkeisiin, joissa kehitetään yhteisiä tietoliikenne-, laskenta-, rekisteri- ja tietojärjestelmäpalveluita sekä sähköistä asiointia yhdessä muiden työeläkelaitosten, Eläketurvakeskuksen ja Kelan kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta ja tyydyttää tulevia palvelutarpeita. Tietohallintokustannukset ovat erittäin merkittävä kuluerä Kuntien eläkevakuutuksen toimintamenoissa, sillä toiminta on erittäin tietointensiivistä ja perustuu suurelta osin tietojärjestelmien käyttöön. Erityisesti eläkeratkaisutoiminnan sujuminen edellyttää, että tietojärjestelmät toimivat ja tietotekninen tuotantotoiminta onnistuu. Yhteistyön muoto valitaan tapauskohtaisesti niin, että Kuntien eläkevakuutuksen oman liiketoiminnan tarpeet ja tietojärjestelmien kehittäminen kustannustehokkaasti voidaan turvata. Asiakkaille suunnattujen palveluiden tulisi olla myös laadukkaita ja nykyaikaisia. Käytännön operatiivinen yhteistyö eläkelaitosten välillä perustuu suurelta osin yhteen toimivien ja yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Eläkettä maksetaan vain yhdestä eläkelaitoksesta Viimeisen laitoksen periaatteen (VILMA) mukaan eläkeasian käsittelee se eläkelaitos, jossa henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna. Eläkelaitos ratkaisee tällöin eläkkeen sekä omalta että muiden eläkelaitosten osalta ja maksaa koko eläkkeen eläkkeensaajalle. Maksava eläkelaitos perii maksettavaan eläkkeeseen sisältyvät, toisten eläkelaitosten vastuulla olevat eläkeosat Eläketurvakeskuksen hoitaman vastuunjakojärjestelmän välityksellä. VILMAssa mukana olevien eläkelaitosten tietojärjestelmien on tuettava VILMAn mukaista toimintaa ja tietojen välitystä. VILMA-järjestelmä laajenee vuonna 2010 koskemaan tulevan ajan työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös vakuutettujen ennakkoneuvonta tulee VILMAn piiriin sen jälkeen, kun julkisten eläkelakien mukaiset vapaakirjatiedot on siirretty yhteiseen ansaintarekisteriin. Vuodesta 2010 alkaen vakuutetuille voidaan antaa ns. VILMA-otteita, joissa näkyy henkilön koko työhistoria. Eläketurvakeskus tärkeässä asemassa alan yhteisissä tietohallintoasioissa Eläketurvakeskuksella (ETK) on keskeinen rooli työeläkealan yhteisissä tietohallintoasioissa. Eläkelaitosten välinen tiedonsiirto tapahtuu suurelta osin ETK:n välityksellä. ETK välittää yhteisessä ansaintarekisterissä olevat ansaintatiedot muille laitoksille. ETK ylläpitää sekä hakemus- että eläkerekisteriä. Hakemusrekisteri sisältää tiedot vireillä olevista hakemuksista ja eläkerekisteri puolestaan tiedot eläkeratkaisuista. ETK vastaa myös VILMAan liittyvästä vastuunjakojärjestelmästä. Varman kanssa yhteistyötä eläketietojärjestelmien kehittämisessä Kuntien eläkevakuutus on tehnyt yhteistyötä omien eläketietojärjestelmiensä kehittämisessä erityisesti työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Kuntien eläkevakuutus on rakentamassa uutta eläkkeen käsittely- ja laskentajärjestelmää (Kasper), jonka tietyt osakokonaisuudet toteutetaan yhteishankkeena Varman kanssa.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työeläkelaitosten yhteinen eläkkeenlaskentaohjelmisto ja ansaintajärjestelmä Työeläkelaitosten yhteinen eläkkeenlaskentaohjelmisto (Yhella) on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien. Kuntien eläkevakuutuksen nykyinen eläkelaskentaohjelma Ella on käyttänyt Yhella-laskentaa vuoden 2005 alusta alkaen tulevan ajan laskennan osalta. Yhellaan liittyminen oli Kuntien eläkevakuutuksen kannalta pitkän aikavälin strateginen investointi. Ellan korvaa uusi eläkeasiainkäsittelyjärjestelmä Kasper, joka ei sisällä omaa eläkkeenlaskentaa, vaan hyödyntää Yhellan laskentapalveluita. Kuntien eläkevakuutus on muiden eläkelaitosten tapaan mukana rakentamassa koko alan yhteistä ansaintajärjestelmää, jonka käytännön toteuttamista varten perustettiin vuonna 2004 Arek Oy. Kuntien eläkevakuutus on Arek Oy:n neljänneksi suurin osakas. Tällä hetkellä on sovittu, että Arek toteuttaa yhteisen ansaintajärjestelmän, jonka ensimmäinen versio otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2007 alussa. Työeläke.fi ja Kela sähköistävät palveluita Työeläke.fi on koko työeläkejärjestelmän yhteinen verkkopalvelusivusto, joka sisältää paitsi kaikille avointa tietoa myös henkilökohtaisia käyttäjän tunnistautumista vaativia palveluja sekä yhteyksiä eläkelaitosten omiin palveluihin. Työeläke.fi:n ensimmäinen palvelusivusto avattiin vuoden 2003 alussa. Kuntien eläkevakuutus on ollut mukana tässä yhteistyössä alusta lähtien. Kansaneläkelaitos on välittänyt kaikki sen kautta tulevat eläkehakemukset sähköisessä muodossa Kuntien eläkevakuutukselle skannattuina dokumentteina keväästä 2006 lähtien. Kansaneläkelaitos valittiin vuonna 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansalliseksi toimijaksi, jonka tehtävänä on ylläpitää kansallista potilastietojen sähköistä arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. Kuntien eläkevakuutuksen uusista järjestelmistä rakennetaan tulevaisuudessa liittymät Kelan ylläpitämään kansalliseen potilastietojen sähköiseen arkistoon. Yhteistyötä myös Kirkkohallituksen, Valtiokonttorin ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa Kuntien eläkevakuutus on tehnyt yhteistyötä eläkkeiden maksatuksessa Kirkkohallituksen kanssa vuodesta 1998 saakka. Kirkon keskusrahasto käyttää Kuntien eläkevakuutuksen eläkkeiden maksatusjärjestelmää eläkkeiden maksamiseen omille eläkkeensaajilleen. Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin välillä on lainsäädännössä sovittu tiettyjen eläkeoikeuksien siirto osittain niin, että Valtiokonttori ottaa tietyt kunnalliset työsuhteet huomioon myöntämissään eläkkeissä ja toisaalta Kuntien eläkevakuutus ottaa huomioon tietyt valtion palvelussuhteet myöntämissään eläkkeissä. Vastaava vastuunsiirtoa on tehty myös Kuntien eläkevakuutuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Hallituksen toimintakertomus 2006 Toimintaympäristön kehitys Vuosi 2006 oli Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan ja talouden kannalta hyvä. Yleinen talouskehitys niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin oli vahvaa, eikä toimintaympäristö muutenkaan tarjonnut merkittäviä yllätyksiä. Sijoitusten tuotto-odotukset ylittyivät jonkin verran, ja eläkeratkaisutoiminta tehostui ennakoitua nopeammin. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustuotto käyvin arvoin ylsi 9,8 prosenttiin, ja se nojasi jälleen osakkeiden vahvaan kurssikehitykseen. Toisin kuin aikaisempina vuosina korkosijoitusten tuotto jäi korkotason nousun vuoksi varsin matalaksi. Sen sijaan kiinteistöjen arvonnousu kasvatti kiinteistösijoitusten tuoton erittäin hyvälle tasolle. Sijoitustoiminnan hyvä tulos vahvisti mahdollisuuksia pitää eläketurvan rahoitukseen liittyvä maksutaso vakaana. Työeläkejärjestelmän yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt, ja suunta pysyi samana myös vuonna Julkisen sektorin keskeiset eläkelaitokset sopivat aikaisempaa tiiviimmästä yhteistyöstä Eläketurvakeskuksen kanssa. Erityisen vahvana yhteistyö näkyi työeläkealan mittavissa yhteisissä tietojärjestelmähankkeissa, mikä kuvaa hyvin työeläkelaitosten toiminnan kasvavaa tietojärjestelmäriippuvuutta. Kuntien eläkevakuutus osallistui aktiivisesti esimerkiksi Arek Oy:n toteuttaman työeläkejärjestelmän yhteisen ansaintajärjestelmän rakentamiseen sekä uuden eläkkeiden käsittelyjärjestelmän kehittämiseen osittaisessa yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Uuden eläkkeiden käsittelyjärjestelmän ensimmäinen versio otetaan käyttöön vuonna 2010 ja sen onnistuminen on eläkeratkaisutoiminnan kannalta kriittistä, jotta käsittelyaikojen ja palvelun hyvä taso voidaan säilyttää. Vuosi 2006 vahvisti kuntien toimintaympäristössä jo jonkin aikaa nähtävillä ollutta kehityssuuntaa, jossa kuntien taloudelliset toimintaedellytykset ovat selvästi eriytymässä. Suurten keskusten asema on varsin hyvä, mutta syrjäisempien seutujen pienille kunnille palveluvelvoitteiden toteuttaminen on erittäin haasteellista väestön ikääntymisen ja maassamuuton vuoksi. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisessa edettiin selvästi vuonna 2006, mutta tuleva kehityksen suunta ja vauhti ratkennevat vasta uuden hallitusohjelman laatimisen jälkeen. Joka tapauksessa on selvää, että kuntasektorilla on käynnissä rakennemurros. Kunnallisen eläkejärjestelmän hoitamisen ja rahoittamisen näkökulmasta kulunut vuosi oli ongelmaton. Kunta-alan palkkasumma kehittyi edelleen myönteisesti, vaikka pientä kasvun taittumista oli havaittavissa. Toisaalta vuoden 2007 alussa voimaan tullut yksityisalojen eläkelakien yhdistäminen siirsi kunnissa työskentelevät LEL-järjestelmän piiriin kuuluneet työntekijät KuEL-järjestelmään, mikä osaltaan kasvattaa palkkasummaa. Eläketurvan sisältöä ei vuonna 2006 merkittävästi muutettu. Sen sijaan Kuntien eläkevakuutuksen hallintomalliin tehtiin lainmuutos, joka antaa mahdollisuuden kehittää erityisesti eläketurvaa koskevaa neuvottelumekanismia. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus valmisteli vuonna 2006 uuden strategian. Merkittävimmät strategiset muutokset koskivat eläkemaksun tason määrittämistä, sijoitustoiminnan uusia instrumentteja ja allokaatiota sekä asiakasnäkökulman korostumista. Katsausvuoden toiminnallisena painopisteenä olikin asiakasstrategian osalta tiedottaa kuntakentälle eläkkeelle siirtymiseen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvistä haasteista.

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Säädösmuutokset Muutos oikeuteen liittyä jäsenyhteisöksi Osakeyhtiöiden oikeutta liittyä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöksi laajennettiin ja myös säätiöiden jäsenyhteisöksi liittyminen mahdollistettiin. Jäsenyhteisöksi voi vuoden 2007 alusta liittyä kokonaan jäsenyhteisöjen omistamien osakeyhtiöiden lisäksi myös sellainen osakeyhtiö tai säätiö, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla tai kuntayhtymällä on määräysvalta. Edellytyksenä on lisäksi, että yhtiön tai säätiön avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja tai jonka työntekijöiden enemmistö ennen osakeyhtiön tai säätiön perustamista on kuulunut KuELin soveltamisen piiriin. Kunnalla on määräysvalta osakeyhtiössä, kun sillä on enemmän kuin puolet osakeyhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai sillä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhtiön hallituksen jäsenistä. Säätiö on kunnan määräämisvallassa, jos kunnalla on oikeus nimittää ja erottaa enemmistö säätiön hallituksen jäsenistä tai sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen. Kunnallisten palvelujen hoitamisella tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joita kunnat ovat velvolliset hoitamaan sekä tehtäviä, joita kunnat lakiin perustuen voivat halutessaan hoitaa. Uusi työntekijän eläkelaki TyEL Vuoden 2007 alusta tuli voimaan joukko uusia työeläkelakeja. Yksityisellä sektorilla työntekijäin eläkelaki (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (TaEL) korvattiin uudella työntekijän eläkelailla (TyEL). Kunnallisen eläkelain alaisuuteen siirtyi vuoden 2007 alusta niiden vakuutettujen jäsenyhteisöjen työntekijöiden eläketurva, jotka olivat aiemmin vakuutettuja LELin ja TaELin mukaan. Uusi työntekijän eläkelaki aiheutti useita muutoksia myös kunnalliseen eläkelakiin. Muutokset eivät kuitenkaan olleet eläkepoliittisesti merkittäviä. Kunnallisen eläkelain säännökset sovitettiin yhteen uuden TyELin kanssa. Muutoksilla selkiytettiin ja täsmennettiin lain säännöksiä sekä kirjattiin lakiin aikaisempaa soveltamiskäytäntöä. Kunnalliseen eläkelakiin perustuvan maksun määräämistä, aiheettomasti suoritetun maksun palauttamista ja aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintää koskeva vanhentumisaika lyhennettiin kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Uusi vanhentumisaika tulee voimaan asteittain lähivuosina niin, että vuonna 2013 vanhentumisaika on viisi vuotta. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Kuntien eläkelautakunta yhdistettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Kunnallisesta eläkelaista kumottiin kuntien eläkelautakuntaa koskevat erityissäännökset. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena eläkettä koskevissa asioissa on nyt kaikkien työeläkelakien mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Taloudellinen tuki Kunnallisen eläkelaitoksen lisäeläkesäännön määräyksiä muutettiin niin, että taloudellisesta tuesta poistettiin toissijaiset edunsaajat. Lisäksi näitä määräyksiä selkeytettiin. Taloudellisen tuen perussummia korotettiin 2,2 %:lla ja lapsikorotusta noin 3,1 %:lla.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Maksutulo KuELin mukaan vakuutettuja oli vuoden 2006 lopussa noin eli noin prosentin verran enemmän kuin vuonna KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 456 milj. euroa (4 %) enemmän kuin vuonna KuEL-maksutuloa kertyi vuonna 2006 kaiken kaikkiaan milj. euroa (3 200 milj. euroa vuonna 2005), mikä oli 28,3 % KuEL-palkkasummasta. Maksutulo kasvoi edellisvuoteen verrattuna 152 milj. euroa (4,7 %). Se koostui neljästä eri osasta eli työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta, eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä oli 2,6 % enemmän kuin vuonna Työntekijöiden osuus maksusta oli 544 milj. euroa ja työnantajien milj. euroa. Vuonna 2006 palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 21,7 % palkoista eli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että alle 53-vuotiailta työntekijöiltä perittiin maksua 4,3 %, 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % ja työnantajalta 17,1 %. Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 724 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 6,1 % palkoista. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 92 milj. euroa eli 14,6 %. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu korvasi aikaisemmat omavastuumaksut, ja sitä perittiin valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 59 milj. euroa, mikä oli 0,5 % palkkasummasta. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka maksetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2006 lopussa 646 jäsenyhteisöä oli järjestänyt taloudellisen tuen Kuntien eläkevakuutuksen kautta. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2006 runsaat 5 milj. euroa, mikä on 10 % vähemmän kuin vuonna Työttömyysvakuutusrahastolta saatiin vakuutusmaksua 100 milj. euroa. KUEL-MAKSUPROSENTTI Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Varhaiseläkemeno- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Yhteensä Vuosi teinen maksu teinen maksu perusteinen maksu maksut keskimäärin ,10 6,11 0,50 23,71 4,60*) 28, ,10 5,55 0,56 23,21 4,90**) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25,19 *) alle 53-vuotiailta 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % **) alle 53-vuotiailta 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,8 %

15 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2006 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta, mikä oli ( 5 %) vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten väheni työkyvyttömyyseläkettä koskevien ratkaisujen määrä ( kpl), mikä johtui erityisesti viimeisen laitoksen periaatteesta, joka siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Toisaalta eniten kasvoivat osatyökyvyttömyyseläkettä koskevat ratkaisut (351 kpl). Vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä koskevien ratkaisujen määrä pysyi kutakuinkin ennallaan ( 1 %), kun taas osa-aikaeläkettä koskevia ratkaisuja tehtiin hieman enemmän kuin edellisvuonna (7 %). Uusia eläkehakemuksia eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneita oli , mikä oli 2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 20,2 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2006 Kuntien eläkevakuutuksen palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 89 %. Palvelutasomittarin mukaan 90,8 % eläkepäätöksistä annettiin ajoissa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 88,0 %. Kaikkien eläkelajien käsittelyajat lyhenivät jonkin verran. Eniten parantuivat vanhuuseläkkeiden käsittelyajat. Vanhuuseläkkeen hakija sai päätöksen keskimäärin 35 päivässä, josta Kuntien eläkevakuutuksen käsittelyn osuus oli 27 päivää. ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Kokonaiskäsittelyaika muiden laitosten käsittely mukaan lukien Käsittelyaika, päivää Eläkelaji Muutos Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Perhe-eläke Käsittelyaika Kuntien eläkevakuutuksessa Käsittelyaika, päivää Eläkelaji Muutos Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Perhe-eläke Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piirissä on vajaat puoli miljoonaa vakuutettua. Vakuutettujen piirin ominaispiirteinä ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (45 vuotta). Väestöllisten tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa kunta-alalla yhä merkittävästi eläkkeelle siirtymiseen. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2006 eläkkeelle henkeä, mikä oli noin 100 enemmän kuin edellisvuonna ja samalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan niitä, jotka ovat siirtyneet osa-aikaeläkkeelle tai saavat perheeläkettä. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,1 520 Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut hakemukset *) ,1 KAIKKI , *) Kuntoutuksen arviolaskelma, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus, taloudellinen tuki ja leskeneläkkeen laskenta.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki KAIKKI VAKUUTETUT Henk KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET Henk Ikä Miehet Naiset Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2006 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke , Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke ,7 601 Kuntoutustuki ,3 977 Osakuntoutustuki ,7 557 Yksilöllinen varhaiseläke , Työttömyyseläke ,3 807 KAIKKI ,

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2006 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 47,9 34,5 42,1 Mielenterveyden häiriöt 17,8 38,9 27,2 Kasvaimet 6,8 7,3 7,0 Verenkiertoelinten sairaudet 8,1 3,7 6,2 Hermoston sairaudet 6,5 3,8 5,3 Muut sairaudet 12,9 11,8 12,2 KAIKKI 100,0 100,0 100,0 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta, ja se laski edellisvuodesta 0,1 vuotta. Lasku johtui pääasiassa kuntoutustukien määrän lisääntymisestä ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden määrän vähenemisestä. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää voidaan kuvata myös Eläketurvakeskuksen kehittämällä eläkkeellesiirtymisiän odote -mittarilla. Se kuvaa, minkä ikäisenä 25-vuotiaat vakuutetut siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa samoin kuin tarkasteluvuonna. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi vuonna 2006 edellisestä vuodesta 0,3 vuodella 59,9 vuoteen. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Ne kattavat lähes 70 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas kuntoutustuet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin on voinut hakea muutosta vuoden 2006 loppuun asti kuntien eläkelautakunnalta ja vuoden 2007 alusta alkaen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Molempien lautakuntien päätöksistä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi joko oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2006 yhteensä sen päätöksistä tehtyä valitusta (1 821 vuonna 2005), joista (1 476) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 10,3 % (9,4 %) ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista niin ikään 10,3 % (8,5 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2006 yhteensä 484 (479 vuonna 2005). Työkyvyn arviointia koskevia valituksia oli 439 (424), joista oikaistiin 3,4 % (2,4 %). ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna l Ratkaistut eläkehakemukset l Ratkaistut uudet eläkehakemukset l Myönnetyt uudet eläkkeet l Jatko-, tarkastus- ja maksupäätökset l Hylätyt eläkehakemukset l Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet l Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet l Vapaakirjaeläkkeet

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Rekisteriin saatiin 6,2 miljoonaa ilmoitusta palvelussuhteiden alkamisista, päättymisistä, ansioista ja keskeytyksistä. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleita ilmoituksia oli 1,6 %. Työnantajan edustajat saavat halutessaan reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin rekisteröityjen tietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkosivuilla oli vuoden lopussa käyttäjää (1 630 vuonna 2005). Vakuutetut voivat tarkistaa itse palvelussuhdetietonsa sekä karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen suojatuilla Internet-sivuilla. Vakuutetut voivat myös laskea vanhuuseläkkeensä, varhennetun vanhuuseläkkeensä ja osa-aikaeläkkeensä määrän eri ikävaihtoehdoissa. Näillä verkkopalveluilla oli käyttäjää ( vuonna 2005). Syksyllä 2006 lähetettiin yhteensä rekisteriotetta ja arviota vanhuuseläkkeen määrästä vuosina syntyneille kuntatyöntekijöille. Pyynnöstä toimitettiin rekisteriotetta ( vuonna 2005). Lisäksi vastattiin 4 770:een (4 170) yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2006 lopussa yhteensä milj. euroa, mikä oli 144 milj. euroa eli 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä , mikä oli noin 3 % enemmän kuin vuonna Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuonna 2006 yhteensä puhelua ( vuonna 2005). Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin kertaa, rekisterin oteneuvontaan kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen kertaa. KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN Milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki EY-eläkkeiden siirtokorvaukset Valtiolle maksettavat osuudet YHTEENSÄ

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työssä jatkamiseen kannustaminen Jatka-projekti Työssä jatkamista ja työurien pitenemistä edistävä Jatka-projekti päättyi vuonna Projekti oli alkanut vuonna 2004, ja sen tavoitteena oli edistää työssä jatkamista luomalla jäsenyhteisöille laaja palvelujen kokonaisuus, joka vaikuttaisi työssä jatkamista koskeviin ratkaisuihin. Jatkossa toiminta vakiinnutetaan normaaliksi työksi. Työelämän kehittämistä jatkettiin Kuntatyö kunnossa -toiminnalla. Koulutustilaisuuksissa painotettiin työssä jatkamisen merkitystä työntekijälle ja työnantajalle. Ammatillisen kuntoutuksen alue- ja paikallistason yhteistyötä laajennettiin. Kuntoutuksen asiakasmäärä kasvoi, ja kuntoutus kohdentui paremmin oikeisiin asiakkaisiin. Hylkäävän eläkeratkaisun saaneiden tukiprojekti auttoi kolmasosaa kokeiluun osallistuneista henkilöistä palaamaan työhön, ja lähes joka toiselle voitiin laatia työhön paluun suunnitelma. Projektin aikana eläkkeelle siirtyvien keski-ikä nousi 57,5 vuodesta 58,3 vuoteen. Kuntoutus Yhteistyötä jäsenyhteisöjen henkilöstöhallintojen ja työterveyshuoltojen kanssa kehitettiin voimakkaasti. Tavoitteena on ollut kehittää sellaisia toimintakäytäntöjä, joilla asiakkaiden työssä jatkamista voidaan tukea sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Toimintamuotoina olivat jäsenyhteisökäynnit, luennot, koulutustilaisuudet ja uutena ammatillisen kuntoutuksen työpajat. Ammatillisen kuntoutuksen piiriin tuli uutta kuntoutusasiakasta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Määrä kasvoi edellisvuodesta 13 %. Naisia oli asiakkaista ja miehiä 345. Asiakkaiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Kuntoutusasiakkaista 63 % oli kuntoutusasian vireille tullessa työssä. Kuntoutettavien yleisimpiä ammatteja olivat perushoitaja, siivooja, sairaanhoitaja, sairaala- ja hoitoapulainen sekä kodinhoitaja ja kotiavustaja. Vuoden aikana annettiin päätöstä, jotka koskivat oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Näistä 46 %:lla työkykyä alensi tuki- ja liikuntaelinsairaus. Toiseksi suurin päätautiluokka oli mielenterveyden häiriöt (28 %). Kuntoutushakemusten käsittelyaika lyheni edellisestä vuodesta viisi päivää, päätös annettiin keskimäärin 21 päivässä. Hakemusten osuvuus on parantunut, sillä hylkäävien päätösten määrä (17 %) laski 8 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kuntoutussuunnitelmaa koskeneita päätöksiä annettiin 1 354, joista 67 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 603 kuntoutujaa, joista 77 % palasi ansiotyöhön. 5 % PÄÄTÖKSEN OIKEUDESTA KUNTOUTUKSEEN SAANEET diagnoosiluokittain vuonna 2006 l Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 46 % l Mielenterveyshäiriöt 28 % l Hermoston sairaudet 5 % l Muut 21 % UUDET KUNTOUTUSASIAKKAAT vuosina Henk % 28 % %

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Työelämän kehittäminen Kuntatyö kunnossa -toiminnalla tuettiin jäsenyhteisöjen työelämän kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä. Kuntatyö pitkittäistutkimuksella puolestaan seurataan kunta-alan työhyvinvointia, eläkkeellesiirtymistä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Kuntatyö tutkimuksessa siirryttiin vuonna 2006 toiseen vaiheeseen. Tutkimuksessa on nyt koossa kunta-alan työhyvinvoinnista ja eläkkeellesiirtymisestä mittava seuranta-aineisto vuosilta 2003 ja Vuoden aikana julkaistiin kolme tutkimusraporttia, joissa käsiteltiin työterveyshuoltoa, kuntatyöntekijöiden uupumusta sekä työhyvinvoinnin muutosta kunnissa Näiden lisäksi julkaistiin tutkimuksen uusiin aineistoihin perustuva artikkelikokoelma. Kuntatyö kunnossa -toiminnan kuntakäyntikierros saatettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Käyntien päätteeksi maakunnissa järjestettiin alueelliset työhyvinvointiseminaarit. Keväällä järjestettiin henkilöstöjohdon seminaari. Tilauskoulutuksissa ja valmennuksissa käsiteltiin pääosin työhyvinvointia, aktiivista aikaista puuttumista sekä muutosjohtamista. Vuoden 2006 aikana aloitettiin kahden henkilöstön muutosjohtamista tukevan oppaan valmistelu. Lisäksi uudistettiin työhyvinvoinnin koulutusmateriaali. Myös aktiivisen puuttumisen toimintaohjeita täsmennettiin esimiestoimintaan sekä kuntakohtaisen mallin rakentamiseen. Osana asiakasstrategiaindeksin valmistelua ryhdyttiin suunnittelemaan työhyvinvointi-indeksiä. Sen avulla pyritään arvioimaan, miten Kuntien eläkevakuutus on onnistunut jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämisessä. Indeksi on tarkoitus saada koekäyttöön syksyllä Kuntatyö kunnossa -verkkosivujen ulkoasu uudistettiin keväällä, ja sisällön uudistaminen käynnistyi syksyllä. Uutiskirje on kasvattanut suosiotaan ja tilaajia oli vuoden lopussa jo lähes Uutiskirje sisältää asiantuntija-artikkeleita, joissa esitellään konkreettisia kunta-alan henkilöstön kehittämisen välineitä.

21 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palvelujen kehittäminen, koulutus ja viestintä Työnantaja-asiakkaiden palvelujen kehittäminen Työnantajien ekstranetin käyntimäärä kasvoi edellisvuodesta 53 % ja oli Uusia käyttäjiä saatiin 700. Ekstranetiin avattiin eläkemaksuihin liittyvä maksuosuuspalvelu, jonka tarkoituksena on muun muassa kiinnittää jäsenyhteisön ylimmän johdon huomio eläkekustannuksiin ja oman jäsenyhteisön eläkemaksuihin. Erikokoisille jäsenyhteisöille luotiin uudentyyppisiä palveluita, ja työnantajille suunnattuja palveluita tuotteistettiin. Alueellisen yhteistyön kohteina olivat Kainuu, Varsinais- Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Palvelujen vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Työnantajille suunnatut koulutus-, valmennus- ja workshoptilaisuudet saivat hyvän vastaanoton. Niiden uskotaan lisäävän työnantajien mahdollisuuksia edistää työssä jatkamista. Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiaindeksi ja indeksin mittariston kokoava matriisi valmistuivat, ja ne tulevat koekäyttöön vuonna Asiakaskoulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille järjestettiin vuoden aikana 40 koulutustilaisuutta. Koulutus sisälsi avoimet koulutussarjat eläkeasiamiehille, työterveyshuollon edustajille ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Tilauskoulutukset, jotka räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, olivat edelleen suosittuja. Näitä tilaisuuksia oli vuoden 2006 aikana yhteensä 206. Koulutustilaisuuksia, seminaareja ja muita tapahtumia järjestettiin yhteensä 349. Viestintä Viestinnän tärkein painoalue vuonna 2006 oli eläketurvasta tiedottaminen. Erityisesti painotettiin työssä jatkamisesta koituvia etuja. Viestinnän tavoitteena oli myös, että kuntatyönantajat olisivat riittävän hyvin selvillä siitä, miten palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja eläketurvan pitkän tähtäimen rahoitukseen. Vuoden aikana järjestettiin 17 maakunnallista tilaisuutta yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Niissä tavoitettiin maakuntien johdon lisäksi luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita 174 kunnasta ja 12 kuntayhtymästä. Kuntapäättäjille tiedottamista tehostettiin aloittamalla Kevan johdon uutiskirjeen lähettäminen sähköpostitse jäsenyhteisöjen johdolle ja talousjohdolle. Toukokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Keva-päivä sidosryhmille. Internet-sivut uudistettiin ulkoasultaan ja osittain myös rakenteen ja käyttöliittymän osalta keväällä 2006.

22 20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Sijoitustoiminta 50 % 7 % 3 % 1 % SIJOITUKSET markkina-arvoin l Korkosijoitukset 39 % l Osakesijoitukset 50 % l Kiinteistösijoitukset 7 % l Pääomasijoitukset 3 % l Hedge-rahastot 1 % Yhteensä miljoonaa euroa 39 % Sijoitusvuosi 2006 oli hyvä, joskin varsin kaksijakoinen. Osakkeiden hinnat nousivat voimakkaasti useimmilla keskeisistä osakemarkkinoista, mutta eivät kuitenkaan kaikilla. Sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin, kuten myös kiinteistöihin, tuottivat kuluneen vuoden aikana hyvin. Korkosijoituksissa tulos oli alkuperäisten odotusten mukainen, eli vain lievästi positiivinen. Vuoden 2007 alkaessa näkymät maailmantalouden kehityksestä olivat kaiken kaikkiaan varsin myönteisiä. Yleisesti odotettiin, että myös vuodesta 2007 tulisi hyvien tuottojen vuosi osakemarkkinoilla. Lähes kaksi ensimmäistä kuukautta kehitys vastasikin ennusteita. Toimintakertomuksen laadintahetkellä on osakemarkkinoilla kuitenkin koettu jo varsin voimakas korjausliike alaspäin. Odotukset loppuvuoden suhteen ovatkin muuttuneet jonkin verran pessimistisemmiksi. Nähtäväksi jääkin, kuinka pitkäaikainen ja syvä osakemarkkinoiden laskusta muodostuu. Sijoituksia oli vuoden 2006 alkaessa markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa, mikä on 15 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja pääomasijoituksiin sekä hedge-rahastoihin. Markkina-arvoinen tuotto päätyi hyvälle tasolle 9,8 %:iin (kulujen jälkeen). Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2006 loppuun oli 5,2 % vuotta kohti. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin sisältää edellä mainittujen varojen lisäksi siirtosaamisiin sisältyvät siirtyvät korot sekä poislukien muut erät (käyttö omaan toimintaan yms.) 54,3 milj. euroa. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin on nämä erät huomioiden yhteensä milj. euroa. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuivat vuonna Keskuspankki jatkoi näin jo syksyllä 2005 aloittamaansa rahapolitiikan kiristämistä. Euroalueen kasvu oli varsin hyvä. Kun kasvu yhdistyi nouseviin energian ja raaka-aineiden hintoihin, keskuspankki pelkäsi näiden tekijöiden ruokkivan epäsuotuisaa inflaatiokehitystä. Yhdysvalloissa keskuspankki lopetti koronnostot kesällä, kun merkit ripeimmän kasvun taittumisesta ja asuntomarkkinoiden hiipumisesta voimistuivat. Lausunnoissaan keskuspankki kuitenkin muistutti edelleen inflaatioriskeistä. Eurooppalaisten korkosijoitusten tuotot jäivät juuri edellä mainituista syistä hyvin vaatimattomiksi. Sen sijaan dollarimääräisten sijoitusten tuotto palautui kohtuulliselle tasolle verrattuna vuoteen Hyviä tuottoja nähtiin ainoastaan kaikkein alhaisimpien luottokelpoisuusluokitusten riskipitoisemmissa korkosijoituksissa. Niitä tukivat etenkin hyvä globaali likviditeetti ja yritysten hyvä kassavirtatilanne.

23 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Joukkovelkakirjalainoihin oli vuoden 2006 lopussa sijoitettuna markkina-arvoin yhteensä milj. euroa, kasvua edellisvuodesta oli 425 milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu varoja ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä milj. euroa eli 16 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 0,8 %. 5 % 8 % 18 % Velkakirjalainoja oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 604 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden aikana 52 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 21 milj. euroa. 15 % Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran yli 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2006 lopussa 697 milj. euroa. Korkosalkuista kirjattiin korkotuottoja yhteensä 307 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 1,1 %. 54 % Osakesijoitukset Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vielä vuoden 2006 ensimmäisinä kuukausina. Osakemarkkinat kääntyivät kuitenkin voimakkaaseen laskuun loppukeväästä ja alkukesästä. Tässä vaiheessa näyttikin siltä, että useamman vuoden jatkunut vahva vire osakemarkkinoilla saattaisi olla kääntymässä. Loppuvuosi oli kuitenkin taas erittäin vahvaa aikaa osakkeiden osalta, ja osaketuotot päätyivät useimmilla markkinoilla korkeiksi. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) nousi 7,5 % vuonna 2006, kun se edeltävänä vuonna oli noussut 26,4 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600-tuottoindeksillä mitattuna 20,8 % (26,7 % edeltävänä vuonna). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 4,3 % (42,4 % vuonna 2005). Osakesijoitusten markkina-arvoinen yhteismäärä oli vuoden 2006 lopussa milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä milj. euroa eli 55 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 193 milj. euroa. Osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 16,4 %. SIJOITUSOMAISUUDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA markkina-arvoin l Suomi 18 % l Eurooppa (pl. Suomi) 54 % l Pohjois-Amerikka 15 % l Japani 5 % l Muut 8 % Yhteensä miljoonaa euroa 10 % 3 % 2 % 5 % 5 % Kiinteistösijoitukset Kiinteistöjen kysyntä kotimaan markkinoilla oli vuonna 2006 edelleen voimakasta, ja ulkomaisten ostajien osuus oli hyvin merkittävä. Kova kysyntä ja varsin alhainen korkotaso painoivat kiinteistösijoittajien nettotuottovaatimuksia alaspäin. Toimistojen käyttäjäkysynnässä oli merkkejä elpymisestä ja sen myötä vajaakäyttöasteen pienenemisestä. Liiketilojen käyttöaste pysyi hyvänä. Korkeiden tuotantokustannusten vuoksi edellytykset tuottaa vuokra-asuntoja olivat nykyisellä vuokratasolla edelleen suhteellisen heikot. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 76 milj. euroa. Näiden lisäksi on kiinteistöihin sitoutunut perinteisinä velkakirjalainoina 215 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 289 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä oli 214 milj. euroa. 16 % SIJOITUSOMAISUUDEN VALUUTTA- JAKAUMA markkina-arvoin l EUR 59 % l USD 16 % l GBP 10 % l JPY 5 % l CHF 3 % l SEK 2 % l Muut 5 % Yhteensä miljoonaa euroa 59 %

24 22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 123 kiinteistöyhtiön vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin m 2, ja niissä oli noin vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 79 milj. euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 12,2 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu kiinteistöjen tuotto oli 12,6 %. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotossa oli varsin merkittävä osa arvonnousuilla, etenkin liikekiinteistöissä Pääomasijoitukset ja hedge-rahastot Pääomasijoituksia oli 634 milj. euroa (markkina-arvo). Lisäksi vuoden lopulla Kuntien eläkevakuutuksella oli kolme suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoissa oli vuoden lopulla yhteensä 165 milj. euroa (markkina-arvo). Pääomasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 25,7 % ja hedge-rahastostojen tuotto 6,1 %. Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 457 milj. euroa. TAVOITEALLOKAATIO % Osakesijoitukset 50 Korkosijoitukset 32 Kiinteistösijoitukset 9 Pääomasijoitukset 5 Hedgerahastot 2 Hyödykesijoitukset 2 Sijoitusstrategian uudistaminen Kuntien eläkevakuutuksen rahoitusstrategiassa määritellään keskeiset kuntien eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvät periaatteet, joista johdetaan myös sijoitustoiminnalle asetettavat strategiset tavoitteet. Keskeisin tavoite on pitkän aikavälin neljän prosentin annualisoitu reaalituotto. Sijoitusstrategian tarkoitus on kuvata ne periaatteet ja menettelytavat, joilla pyritään saavuttamaan sijoitustoiminnalle rahoitusstrategiassa asetetut tavoitteet. Keskeisin osa sijoitusstrategiaa on strategisen allokaation määrittäminen ja sen taustalla olevien mallinnusten kuvaaminen. Strategisen allokaation pohjalta sijoitusstrategiassa kuvataan myös yksityiskohtaisemmin sijoitustoimintaa ja strategisen allokaation omaisuuslajeja. Hallitus hyväksyi kokouksessaan Kuntien eläkevakuutukselle uuden sijoitusstrategian osana käsiteltyä strategiakokonaisuutta. Sijoitusstrategiassa määritelty uusi strateginen allokaatio on esitetty oheisessa taulukossa. Tehtyjen mallinnusten mukaan kyseinen allokaatio toteuttaa rahoitusstrategian tuottotavoitteen. Allokaatio on määritelty kunkin omaisuuslajin osalta prosenttiosuutena koko rahaston markkina-arvosta. Esitetty strateginen allokaatio on tavoiteallokaatio, johon on tarkoitus päästä siirtymävaiheen jälkeen viimeistään vuonna Hallitus ohjaa Kuntien eläkevakuutuksen pitkän aikavälin sijoitustoimintaa sijoitusstrategialla. Lyhyemmällä aikavälillä sijoitustoimintaa ohjataan kullekin vuodelle hyväksyttävän sijoitussuunnitelman avulla. Sijoitussuunnitelma sisältää myös sijoitustoiminnassa noudatettavat sijoitusvaltuudet. Uusi sijoitusstrategia sisälsi senkaltaisia muutoksia, että oli tarve kesken vuotta muuttaa myös vuodelle 2006 hyväksyttyjä sijoitusvaltuuksia. Näin voitiin jo vuoden kuluessa käynnistää toimenpiteet Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusallokaation muokkaamiseksi sijoitusstrategiassa määritellyn strategisen tavoiteallokaation suuntaan.

25 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Yhteiskuntavastuu Kuntien eläkevakuutuksen hallitus on päättänyt keskeisimmistä sijoitustoiminnassa noudatettavista yhteiskuntavastuullisuuden periaatteista. Hallitus on myös linjannut ne toimintatavat ja menettelyt, joilla pyritään varmistamaan yhteiskuntavastuullisuus osana sijoitusprosessia. Hallitukselle raportoidaan säännönmukaisesti, miten yhteiskuntavastuullisuus on toteutunut sijoitustoiminnassa. Täydentääkseen sijoitusprosessiin liittyviä toimintatapojaan Kuntien eläkevakuutus hyödyntää myös informaatiota, jonka tuottaa ulkopuolinen, yritystoiminnan yhteiskuntavastuullisuuden arvioimiseen keskittyvä palveluntarjoaja. Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2006 lopussa kokonaan tai osittain 123 kotimaista kiinteistöyhtiötä. Yhtiöiden määrä kasvoi vuoden aikana kolmella. Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan 102 kiinteistöyhtiötä ja enemmistöosuuden 10 yhtiöstä. Osakkuusyhtiöitä, joissa Kuntien eläkevakuutuksen omistusosuus oli %, oli kuusi. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätäkin pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus KE Oy:n sekä 40,73 %:n osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään tai vähennetään eläkevastuurahastoon tai -rahastosta. Vuoden 2006 lopussa rahaston koko oli milj. euroa, mikä oli milj. euroa ja noin 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita päätettiin vuonna 2006 muuttaa siten, että sijoitukset esitetään tilinpäätöksessä käyvin arvoin aikaisemman hankintamenopohjaisen arvostuksen sijaan. Muutoksen seurauksena Kuntien eläkevakuutuksen tulos esitetään tilinpäätöksessä sijoitustoiminnan osalta kuten siitä jo vakiintuneen käytännön mukaisesti julkisestikin raportoidaan. Samalla myös eläkevastuurahaston määrä taseessa perustuu sijoitusten käypiin arvoihin. Periaatemuutos merkitsee myös sitä, että tulos ja rahaston arvo altistuvat aikaisempaa voimakkaammin sijoitusten markkina-arvojen heilahteluille.

26 24 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen toimintakulut olivat 52,0 milj. euroa vuonna 2006, mikä oli 1,1 milj. euroa eli runsaat 2 % enemmän kuin vuonna Toimintakulujen suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 21,9 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 0,7 milj. euroa eli noin 3 %. Ostopalveluiden määrä oli 16,0 milj. euroa, mikä oli 1,5 milj. euroa (9 %) vähemmän kuin vuonna Ostopalveluiden merkittävimmät erät olivat sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytysja laskentapalkkiot. Atk-kulut kasvoivat 22 % eli 1,9 milj. euroa, ja ne olivat yhteensä 10,6 milj. euroa. Muut toimintakulut olivat puolestaan 3,4 milj. euroa, eli niitä oli hieman enemmän kuin vuonna Eläketoiminnon kulut olivat 21,8 milj. euroa, mikä oli noin 14 % edellisvuotta enemmän. Sijoitustoiminnon kulut vähenivät 6 %, ja ne olivat 18,1 milj. euroa. Myös hallintokulut pienenivät. Niiden määrä oli 12,2 milj. euroa eli vähennystä edellisvuodesta oli 3 %. Investointeja koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin oli 2,4 milj. euroa, mikä oli 4,0 milj. euroa ja 62 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaisia poistoja oli 8 milj. euroa. Niiden vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2005 verrattuna oli 5 % eli 0,4 milj. euroa. Hallinto Kuntien eläkevakuutuksen ylin päätöksentekoelin on 30-henkinen valtuuskunta, jonka sisäasiainministeriö määrää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunta mm. päättää kuntien ja muiden jäsenyhteisöjen eläkemaksuista. Valtuuskunnan jäsenistä vähintään kolme määrätään kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta ja muut Suomen Kuntaliiton ehdotuksesta siten, että kokoonpanossa noudatetaan kunnallisvaalien tulosta. Kunnallista eläkelakia on muutettu niin, että seuraavina kausina palkansaajajärjestöjen edustajia on lakimääräisesti neljä, joksi määrä on käytännössä vakiintunut jo aikaisemmin. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi jatkuu vuoden 2008 loppuun. Hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä ja yksi läsnäolo- ja puheoikeutettu asiantuntijajäsen. Palkansaajajärjestöjen edustuksesta hallituksessa ei ole säännöksiä, mutta käytännössä järjestöjen edustajina ovat asiantuntijajäsen ja yksi varsinainen jäsen. Kunnallista eläkelakia on muutettu niin, että hallitukseen tulee vuoden 2009 alusta alkaen yhdeksän varsinaista jäsentä, joista kaksi valitaan pääsopijajärjestöjen yhteisesti ehdottamista henkilöistä. Samalla hallituksen toimikausi muuttuu nykyisestä neljästä vuodesta kahteen vuoteen. Edellä mainitut lainmuutokset perustuvat mietintönsä jättäneen kunnallisen eläkejärjestelmään liittyvän neuvottelujärjestelmän kehittämistoimikunnan mietintöön (sisäasiainministeriön julkaisu 29/2006). Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa valvovat sisäasiainministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto. Yleinen valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle, ja Vakuutusvalvontavirasto valvoo rahoitustoiminnan suunnittelua ja sijoitustoimintaa.

27 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Henkilökunta Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden kuluessa keskimäärin 397 henkeä (399 vuonna 2005). Vuoden 2006 lopussa palveluksessa oli 394 (400) henkeä, joista vakinaisia oli 382 (373) ja määräaikaisia 12 (27). Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 73 % (75 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden päättyessä 46,0 (45,7) vuotta. Vakinaisen henkilökunnan erovaihtuvuus ilman eläkkeelle jääneitä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön keskimäärään oli 6,6 %. Henkilötyövuosia kertyi 353,8 (358,9). Sairauspoissaolojen määrä oli 3,1 % työajasta, mikä on samalla tasolla kuin vuonna Henkilöstön työkykyä seurataan työterveyshuollon osastokohtaisten kausitarkastusten yhteydessä sekä työterveyshuollolta saaduista raporteista. Henkilöstökoulutuksen investoinnit (vaihtuvat kustannukset) olivat noin euroa eli 3,2 % palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutuksessa palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen sekä ammattialakohtaiset kilpailutekijät. Työn vaativuuden arvioinnissa on käytössä Hay-järjestelmä, ja palkkakilpailukykyä seurataan suhteessa vakuutusalaan. Käytössä on vuodesta 2001 alkaen ollut tulospalkkiojärjestelmä, jossa mitataan, vuonna 2006 kuudella eri mittarilla, eläketoiminnon palvelutasoa, sijoitustoiminnon tuottoa ja toiminnan kustannustehokkuutta. Tämän henkilökunnan pääosaa koskevan järjestelmän lisäksi sijoitustoiminnossa on hallituksen erilliseen päätökseen perustuva tulospalkkiojärjestelmä. Kuntien eläkevakuutuksen työilmapiiriä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä ilmapiirikyselyllä. Syksyllä 2006 tehdyn kyselyn tulokset olivat jonkin verran paremmat kuin edellisessä, vuoden 2004 kyselyssä. Kuntien eläkevakuutuksen strategiat uudistettiin keväällä Syksyllä aloitettiin mittava koko esimieskunnalle suunnattu valmennusohjelma. Tietojärjestelmät Kuntien eläkevakuutukselle laadittiin vuonna 2006 uusi tietohallintosuunnitelma. Sen tavoitteena on tietohallinnon järkevä kehittäminen, järjestelmäarkkitehtuurin selkiyttäminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Eläkehakemusten käsittely- ja laskentajärjestelmään (ELLA) tehtiin laajat työsuhdesanomaliikenteen muutokset, jotka johtuivat voimaan tulleesta työntekijän eläkelaista (TyEL). TyEListä aiheutui myös kunnalliseen eläkelakiin joitakin muutoksia, jotka toteutettiin ELLAan. Palvelussuhdetietojen rekisteröinnissä valmistauduttiin ottamaan vuoden 2007 alussa tuotantokäyttöön työeläkejärjestelmän yhteinen, Arek Oy:n ylläpitämä, ansaintajärjestelmä. Joulukuussa 2006 Kuntien eläkevakuutuksen omasta palvelussuhderekisteristä siirrettiin ja konvertoitiin Arek Oy:n rekisteriin hieman yli 21,7 miljoonan palvelussuhteen tiedot.

28 26 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Uuden eläkeasiain käsittelyjärjestelmän (KASPER) kehityshanketta jatkettiin. Järjestelmä korvaa nykyisen eläkehakemusten käsittely- ja laskentajärjestelmän vuonna Järjestelmäuudistukseen liittyvät määrittelyt tehtiin pääosin yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa vuonna 2005 solmitun eläketietojärjestelmien kehitystyötä koskevan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tätä kutsutaan VAKE-hankkeeksi. Vuoden 2006 aikana KASPER- ja VAKE-hankkeissa vietiin läpi mittava vaatimusmäärittelyvaihe. Syksyllä käynnistettiin eläkelaskentapalvelun määrittelyvaihe sekä selvitettiin mm. järjestelmäuudistuksen teknologia- ja arkkitehtuurivalintoja ja käynnistettiin tarjouskilpailu eläkeasiain käsittelyjärjestelmäosan toimittajan valitsemiseksi. Kansaneläkelaitos ryhtyi välittämään eläkehakemusasiakirjoja sähköisesti koko maasta, minkä seurauksena Kelasta Kuntien eläkevakuutukseen sähköisesti välitettyjen hakemusten määrä kasvoi moninkertaiseksi. Niiden osuus on nyt yli puolet kaikista saapuneista eläkehakemuksista. Tämä helpotti merkittävästi eläkeosaston toiminnan kehittämistä ja nopeutti eläkehakemusten käsittelyaikoja. Kuntoutuskulu- ja tutkimuskorvausten käsittely uudistettiin, mikä vähensi merkittävästi manuaalityön tarvetta myös talousosastolla. Maksuosuusjärjestelmässä otettiin käyttöön uusi varhaiseläkemaksujärjestelmä. Vuoden alusta lähtien jäsenyhteisöille tarjottiin maksuosuuslaskut myös sähköisessä muodossa ekstranetin kautta. Ekstranetissä otettiin vuoden lopulla tuotantoon eläkeasiamiesten käyttöön tarkoitettu sähköinen vanhuus- ja osa-aikaeläkehakemuslomake. Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön eläketuotannon uudet keskuskone- ja varalaitteistot. Varalaitteisto sijoitettiin maantieteellisesti eri paikkaan kuin tuotantoympäristö, mikä osaltaan vastaa viranomaisten työeläkelaitoksille asettamiin riskienhallinnan ja valmiussuunnittelun vaatimuksiin. Kuntien eläkevakuutuksen tietoliikenneverkkoa kehitettiin tavoitteena parantaa verkkokokonaisuuden turvallisuutta, toimintavarmuutta, joustavuutta ja hallittavuutta. Sisäinen valvonta Riskienhallinta Riskienhallinnan perustavoitteena on tukea Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ja tuottaa lisäarvoa toiminnasta vastaavalle johdolle. Tämä edellyttää riskienhallinnan kytkemistä strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen. Riskienhallinnan käytännön tavoitteena on estää tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien toteutuminen, minimoida mahdolliset menetykset ja turvata toiminnan jatkuvuus. Tavoitteena on myös tukea eläkelaitoksen toimintaan liittyvien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kokonaisvastuu riskienhallinnasta on hallituksella, joka käsittelee ja hyväksyy vuosittain eläkelaitoksen riskienhallintasuunnitelman. Lisäksi se hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman, joka sisältää muun muassa toimiston sijoitusvaltuudet. Hallitukselle annetaan riskienhallintasuunnitelman täytäntöönpanosta vuosiraportti. Merkittävien riskien toteutumiseen johtaneista tapahtumista raportoidaan hallitukselle välittömästi. Lisäksi tilinpäätös

29 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus ja hallitukselle neljännesvuosittain annettavat budjetinseuranta ja sijoituskatsaus sisältävät riskienhallintainformaatiota. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallintasuunnitelman ja muiden riskienhallinnan tavoitteiden täytäntöönpanosta. Sijoitustoiminnan johtoryhmä vastaa sijoitusten markkinariskin hallinnasta sekä seuraa sijoitusten markkinariskitilannetta ja raportoi siitä hallitukselle. Kuntien eläkevakuutuksen keskeisten toimintojen edustajista koostuvalla riskienhallinnan ohjausryhmällä on riskienhallinnan kehittämis-, koordinointi- ja seurantavastuu. Ryhmä raportoi toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa merkittävimmistä riskeistä, niissä tapahtuneista muutoksista ja niiden hallintakeinoista. Lisäksi jokainen Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oleva vastaa käytännön riskienhallinnasta oman toimivaltansa puitteissa. Merkittävimpänä strategisena riskinä pidetään Kuntien eläkevakuutuksen saaman maksutulon merkittävää heikkenemistä. Riskin taustalla ovat mahdolliset muutokset kunnallisten palveluiden toteuttamistavassa ja siitä johtuva KuEL-vakuutettujen piirin supistuminen. Koska eläkejärjestelmämme on pääosin jakojärjestelmä, tästä seuraisi maksunkorotuspaineita. Riskienhallintakeinona on kuntatyön sivukulujen mahdollisimman suuri kilpailuneutraliteetti eri eläkelakien välillä eli palkkasummaan pohjautuvien KuELmaksujen saaminen mahdollisimman samantasoiseksi TyEL-maksun kanssa. Merkittäväksi strategiseksi riskiksi arvioidaan lisäksi sijoitusten pitkän aikavälin reaalituoton jääminen selvästi alle 4 prosentin. Myös tämän riskin toteutumisen seurauksena olisi maksunkorotuspaineita. Riskienhallintakeinoina ovat vuosittaiset Asset/Liabilitymallinnukset ja sijoitusstrategian säännöllinen kriittinen arviointi sekä tästä seuraavat sijoitussuunnitelman päivitykset. Suurimmat operatiiviset riskit liittyvät prosessien sujuvuuteen ja oikeellisuuteen, mukaan lukien henkilöstön osaaminen ja sen ylläpito. Tietotekniikan toimivuus ja merkittävien atk-projektien toteuttaminen sisältävät myös riskejä. Riskienhallintakeinoina ovat operatiivisen toiminnan kuvaamisen, suunnittelun, ohjeistuksen ja seurannan systemaattinen kehittäminen ja dokumentointi. Sijoitusten lyhyen aikavälin riskinä on markkina-arvojen vaihtelu. Tätä riskiä voidaan kuvata Value at Risk-luvulla (VaR). Eläkelaitoksen noin 22 miljardin euron sijoitusten VaRluku oli vuoden 2006 lopussa 326 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että tämä on 97,5 prosentin todennäköisyydellä koko sijoitussalkun suurin mahdollinen tappio yhden kuukauden aikajänteellä. Edellisen vuoden lopussa VaR-luku oli 252 miljoonaa euroa, joten riski on jonkin verran kasvanut. Likviditeettiriski on melko vähäinen, koska eläkelaitoksen rahoituskate eli maksutulon ja eläkemenon erotus on lähivuodet selvästi positiivinen. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi hallitus hyväksyi vakuutusalan varautumisohjeiden mukaisen valmiussuunnitelman joulukuussa. Suunnitelman keskeisenä sisältönä on eläkkeensaajien ja -hakijoiden toimeentulon keskeytymättömyyden turvaaminen myös poikkeusoloissa. Suunnitelma kattaa tilanteet, joiden toteutumisen seurauksena Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttäisi toiminnan huomattavaa uudelleenjärjestelyä tai mahdollisesti siirtymistä muuhun toimitilaan.

30 28 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Sisäpiiriohje Kuntien eläkevakuutuksella on hallituksen vahvistama sisäpiiriohje. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmennus- ja konsultointitoimintaa. Sen tehtävänä on tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja parantaa sen toimintaa. Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu hallituksen hyväksymään toimintaohjeeseen ja vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi säännöllisesti toimitusjohtajalle sekä antaa vähintään kerran vuodessa yhteenvedon hallitukselle suorittamastaan tarkastustyöstä ja sen tuottamista johtopäätöksistä. Vuosiyhteenveto annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on käsitellä tilintarkastajan toimikaudekseen tekemä tarkastussuunnitelma ja vuosittainen työsuunnitelma sekä seurata tarkastussuunnitelman toteutumista ja sitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuskunnan asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tulevaisuudennäkymät Lähivuosien talousnäkymät vaikuttavat varsin myönteisiltä. Globaalin talouskasvun odotetaan jatkuvan. Jopa Yhdysvaltain kaksoisvajeeseen liittyvät uhkakuvat ovat viime aikoina lieventyneet. Toisaalta sijoittajan näkökulmasta tulevaisuus on hyvin haastava, koska yritysten arvot riippuvat yhä keskeisemmin niiden tulevaisuudennäkymistä ja näiden muutoksista. Erilaiset hintakuplat ja niistä aiheutuvat voimakkaatkin markkinaliikkeet ovat tällöin hyvin mahdollisia. Myös talouskasvun ja kulutuksen tiivis liitto altistaa helposti ongelmille, jos kulutuskäyttäytyminen ja -tottumukset muuttuvat ympäristö- tai muista syistä merkittävästi. Arvovaltaisten tahojen viimeaikaiset kannanotot esimerkiksi ilmastonmuutoksen muodostaman uhan torjumiseksi viittaavat siihen, että kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vastuun kaltaisiin ilmauksiin alkaa muodostua aitoa sisältöä. Tämä on myös sijoittajan otettava jatkossa entistä tarkemmin huomioon. Keskeisimmin eläkejärjestelmien tulevaisuuteen vaikuttaa ikääntyminen. Keskimääräisen elinajan piteneminen jatkuu edelleen ennusteita nopeampana, mutta ei ole lainkaan selvää, että työurien pituus kasvaisi vastaavasti. Nähtäväksi jääkin, millaisiksi nuorten ikä-

31 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus luokkien työkyky ja halu jatkaa työelämässä aikaisempaa pitempään lopulta muodostuvat. Keskustelu eri sukupolvien taloudellisten rasitteiden tasapuolisuudesta lisääntyy, kun ikääntymisen taloudelliset vaikutukset hahmottuvat. Vaikeaksi tilanteen aidon ymmärtämisen tekee se, että ikääntymisen kaltaisesta moniin yhteiskunnan aloihin vaikuttavasta ilmiöstä ei ole aikaisempaa kokemusta. Onkin olemassa vaara, että laskelmien teon näennäisestä helppoudesta huolimatta kaikkia ikääntymisen seurausvaikutuksia ei osata arvioida oikein. Kunta-alalla ikääntymisen vaikutukset näkyvät menojen kasvuna, mutta myös työvoiman saatavuuden vaikeutumisena. Huolestuttavaa on, että henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen ei ole vielä kattavasti kunnissa varauduttu. Koska kuntien lakisääteisten velvoitteiden määrä ikääntymisen seurauksena jatkossa kasvaa, lienee selvää, että kuntien on kyettävä entistä laajempaan yhteistyöhön palvelujen turvaamiseksi. Joidenkin kuntien osalta yhteistyö ja kuntaliitokset ovat käytännössä pakon sanelemia. Kehityksen nopeus riippuu paljon maan uuden hallituksen halukkuudesta jatkaa kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelutuotannon ulkoistaminen kuitenkin jatkunee, eräillä toimintasektoreilla jopa kiihtyvällä vauhdilla. Kuntien eläkevakuutuksen maksutulon kannalta vaikutukset eivät kuitenkaan muodostune niin merkittäviksi, että maksutasotavoitteiden saavuttaminen olisi ylivoimaista. Työeläkejärjestelmässä on meneillään kasvavan yhteistyön vaihe, johon Kuntien eläkevakuutus osallistuu aktiivisesti. Samalla kuitenkin yksityisen sektorin järjestelmään haluttaisiin lisätä kilpailua, mikä saattaa jonkin verran rajoittaa eläkelaitosten yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Työeläkejärjestelmää koskeva keskustelu on vilkastunut ja kritiikki sitä kohtaan on voimistunut. Päällimmäisiksi aiheiksi ovat nousseet sukupolvikeskustelu ja työn hintakysymykset. Kansainvälisten suuntausten mukaisesti myös Suomeen on vaadittu mahdollisuutta joustavien ja työntekijän omaan harkintaan ja riskinkantoon perustuviin lisäeläkejärjestelyihin. Kuntien eläkevakuutus on julkisena laitoksena yksityistä sektoria koskevien keskustelujen ulkopuolella, mutta selvää on, että niiden lopputuloksella on merkittävä vaikutus myös sen toimintaan. Itse eläketurvaan tuskin on suuria muutoksia kuitenkaan odotettavissa. Viimeaikaisten kannanottojen perusteella on tosin mahdollista, että osa-aikaeläkkeen toimivuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Käytännön toiminnan tasolla Kuntien eläkevakuutuksen lähivuodet näyttävät varsin toimeliailta. Eläketietojärjestelmien rakentaminen, uuden sijoitusstrategian mukaiset allokaatiomuutokset, työeläkesektorin yhteistyöhankkeet ja asiakastyön kehittäminen yhdessä jokapäiväisen toiminnan kanssa pitänevät tästä huolta.

32 30 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tuloslaskelma Milj. euroa Maksutulot KuEL-maksuosuudet 1) 3 352, ,4 Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksu 99,7 92,6 Taloudellinen tuki 5,4 6, , ,0 Eläkemenot KuEL-eläkkeet 2) , ,0 Eläkemenojen oikaisut 28,6 26,0 Taloudellinen tuki -5,3-6,0 Kuntoutus -6,5-5, , ,6 RAHOITUSKATE 979,9 963,4 Sijoitusten nettotuotto 3) 1 944, ,8 RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN KATE 2 924, ,2 Lakisääteiset maksut -1,2-1,2 Toimintakulut Henkilöstökulut 4), 5) -21,9-21,2 Muut toimintakulut 5) -30,1-29,7-52,0-50,9 Muut tuotot ja kulut 0,4 0,4 Poistot ja arvonalennukset 5) -8,0-13,3 RAHASTOITUVA TULOS 2 863, ,2 Eläkevastuurahaston vähennys / lisäys (-) , ,2 TULOS 0,0 0,0 Numerot 1) 2) 3) jne. viittaavat liitetietojen vastaavaan kohtaan.

33 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tase VASTAAVAA Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7) 12,6 16,0 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 6) 1 507, ,7 Lainasaamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 215,3 222, , ,8 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 6) , ,8 Rahoitusmarkkinavälineet 6) 8 029, ,9 Lainasaamiset 6) 388,9 433, , ,4 Sijoitukset yhteensä 6) , ,2 Saamiset Maksutulosaamiset 284,8 269,3 Saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 9,4 6,2 Muut saamiset 9) 59,3 21,2 353,5 296,7 Muu omaisuus Koneet ja kalusto 7) 3,9 4,9 Muut 7) 1,2 1,2 Rahat ja pankkisaamiset 29,6 19,9 34,7 26,0 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut Ennakkomaksut 0,9 11,7 Korot ja vuokrat 138,8 126,5 Muut siirtosaamiset 3,9 139,7 142,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,0 VASTATTAVAA Milj. euroa Eläkevastuurahasto 10) , ,9 Velat Velat tytär- ja osakkuusyhtiöille 1,2 0,8 Muut velat 11) 57,6 54,6 58,8 55,4 Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut Siirtovelat 12) 69,8 63,1 Saadut ennakkomaksut 0,2 10,6 70,0 73,7 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,0

34 32 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Rahoituslaskelma Milj. euroa Voitto varsinaisesta toiminnasta 2 863, ,2 Oikaisut Arvonmuutokset -423, ,6 Poistot 8,0 13,3 Myyntivoitot ja -tappiot -702,6-508,4 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 745, ,5 Saamisten vähennys (+)/lisäys(-) -54,5 109,6 Velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 40,3 2,4 Liiketoiminnan rahavirta 1 731, ,5 Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) 1 718, ,0 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot 3,6 13,3 Investointien rahavirta 1 721, ,3 Rahavarojen muutos 9,7 7,2 Rahat ja pankkisaamiset alussa 20,0 12,8 Rahat ja pankkisaamiset lopussa 29,7 20,0 Muutos 9,7 7,2

35 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kuntien eläkevakuutus on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on huolehtia kunnallisen eläkelain (KuEL) toteuttamisesta. Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia, Kuntien eläkevakuutuksen ohjesääntöä sekä muita sisäisiä ohjeita. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa valvoo sisäasiainministeriö sekä rahoitustoiminnan suunnittelun ja sijoitustoiminnan osalta Vakuutusvalvontavirasto. Sijoitusten arvostusperiaatteen muutos Olennaisena muutoksena aikaisempaan esitystapaan Kuntien eläkevakuutus esittää sijoitusomaisuuden taseessa käyvin arvoin vuoden 2006 tilinpäätöksestä alkaen jäljempänä tarkemmin selostetulla tavalla. Käypien arvojen muutokset on esitetty tulosvaikutteisesti. Vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Taseen liitetiedoissa on esitetty erillinen laskelma muutoksen vaikutuksista vertailulukuihin. Vertailulukuja koskevat muunnokset perustuvat aikaisempien tilinpäätösten liitetiedoissa esitettyihin tietoihin sijoitusten käyvistä arvoista. Tytär- ja osakkuusyhtiöt Konsernitilinpäätöstä ei laadita, koska emoyhtiön tilinpäätöksen katsotaan antavan oikean ja riittävän kuvan eläkelaitoksen taloudellisesta asemasta ja tuloskehityksestä. Pääosan tytär- ja osakkuusyhtiöistä muodostavat keskinäiset kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, jotka pääosin on rahoitettu emoyhtiön toimesta. Näiden osalta vuokratuotot maksetaan omistajalle ja kulut katetaan osakkaalta perittävällä yhtiövastikkeella. Tuottojen ja kulujen sisältyessä Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätökseen on yhdistelemättä jättämisen merkitys tulokseen ja eläkevastuurahastoon vähäinen. Osakkuusyhtiö Kuntarahoitus Oyj harjoittaa eläkelaitoksen toiminnasta poikkeavaa luottolaitostoimintaa. Sijoituksen vaikutus Kuntien eläkevakuutuksen tulokseen ja taseeseen ei ole olennainen. Muiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden merkitys on vähäinen. Tulos ja siirto eläkevastuurahastoon Vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään/vähennetään eläkevastuurahastoon/-rahastosta. Tämän siirron jälkeen tilikauden tulos on nolla. Eläkevastuurahastoon sisältyy myös sijoitusomaisuuden kertynyt käypien arvojen ja hankintamenon realisoitumaton arvonmuutos. Maksutulo ja eläkkeet KuEL-maksuosuudet koostuvat kolmesta osasta, palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta sekä varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksuosuus kirjataan tilinpäätökseen ennakkomaksujen suuruisena. Tilinpäätökseen kirjataan myös edellisten vuosien ennakkomaksujen ja lopullisen maksun erotus. Eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu kirjataan ja peritään valtuuskunnan päätöksen suuruisena. Eläkemenot kirjataan tilinpäätökseen maksuperusteisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo Uutena yleisperiaatteena sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käypään arvoon arvostettavat sijoitukset muodostuvat rahoitusvälineistä, joita ovat osakkeet ja osuudet, rahastosijoitukset, johdannaiset ja rahoitusmarkkinavälineet sekä muista kuin omassa käytössä olevista kiinteistösijoituksista. Omassa käytössä oleva kiinteistöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintahintaan. Lainasaamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvo- tai kauppa-arvomenetelmää. Ulkopuoliset arvioitsijat arvioivat yksittäiset kiinteistöt säännöllisin väliajoin. Näiden arviointien välillä arviot päivitetään vuosittain. Kiinteistörahastojen käypinä arvoina käytetään hallinnointiyhtiöiden ilmoittamia tilinpäätöshetken nettovarallisuusarvoja (ns. NAV-arvo). Mikäli tilinpäätöshetken kyseistä arvoa ei ole saatavilla, käytetään viimeistä saatavilla olevaa arvoa, jota oikaistaan arvostuksen jälkeen tapahtuneilla pääomamuutoksilla ko. rahastossa. Noteerattujen osakkeiden käypänä arvona käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kaupantekokurssia (closing price). Muiden osakkeiden käypänä arvona pidetään luotettavaksi arvioitua todennäköistä luovutushintaa, tai ellei sellaista ole saatavilla, hankintamenoa. Pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään hallinnointiyhtiöiden ilmoittamia tilinpäätöshetken nettovarallisuusarvoja (ns. NAV-arvo). Mikäli tilinpäätöshetken kyseistä arvoa ei ole saatavilla, käytetään viimeistä saatavilla olevaa arvoa, jota oikaistaan arvostuksen jälkeen tapahtuneilla pääomamuutoksilla ko. rahastossa. Sijoitusrahastojen käypänä arvona käytetään viimeisintä saatavilla olevaa hallinnointiyhtiön ilmoitusta rahastoosuuden arvosta. Rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kaupantekokurssia (closing price) tai todennäköistä luovutushintaa. Käypä arvo ei sisällä kertyneitä korkoja, jotka sisältyvät siirtosaamisiin (ns. clean price). Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon kun eläkelaitoksesta on tullut sopimusosapuoli niiden päättymishetkeen asti. Käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattua markkinahintaa tai vastaavan sopimuksen luotettavana pidettyä markkinahintaa, todennäköistä luovutushintaa tai ulkopuolisen tahon antamaa arviota. Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitusten käypien arvojen muutos merkitään joko tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Arvopapereiden lainaaminen Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksiottaja on asettanut lainoista vakuuden. Sijoitusten tuotto Sijoitusten tuottoprosentti suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan erikseen kullekin sijoituslajille ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon päivittäin tai kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskennassa käytetään ns. mukautettua Dietzin kaavaa, jossa sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun markkina-arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuna sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden, koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelma- ja arvonalentumispoistoilla. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta välittömästi johtuvat menot. Maksutulosaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahat ja pankkisaamiset arvostetaan nimellisarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Kuluvien hyödykkeiden hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi käyttäen seuraavia taloudellisia pitoaikoja: rakennukset ja rakennelmat vuotta rakennusten tekniset laitteet 15 vuotta koneet ja kalusto 5 vuotta muut pitkävaikutteiset menot 3 5 vuotta Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan euromääräisiksi käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä käypään arvoon arvostettavat erät on arvostettu tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin keskikurssiin. Kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Vuokrasopimukset Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokraleasing-sopimukset on käsitelty ns. käyttöleasing-sopimuksina yhtiön ollessa sekä vuokranantajana että vuokralleottajana. Henkilökunnan eläketurva Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnalle on järjestetty kunnallisen eläkelain (KuEL) mukainen eläketurva.

36 34 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tuloslaskelman liitetiedot KUEL-MAKSUOSUUDET 1) Milj. euroa Maksuosuuslaji Palkkaperusteinen maksu työnantajan osuus 2 025, ,7 palkansaajien eläkemaksu 544,6 558, , ,4 Eläkemenoperusteinen maksu 724,0 632,0 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 59,0 0,0 Omavastuumaksut 0,6 63,6 Vuoden 2006 KuEL-maksut yhteensä 3 353, ,0 Edellisten vuosien palkkaperusteisen maksun oikaisut -1,7-1,6 KUEL-MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 3 352, ,4 KUEL-ELÄKKEET 2) Milj. euroa Eläkelaji Vanhuuseläke 1 795, ,0 Varhennettu vanhuuseläke 73,5 65,1 Työkyvyttömyyseläke 321,9 315,0 Yksilöllinen varhaiseläke 15,4 26,7 Työttömyyseläke 39,6 45,5 Perhe-eläke 148,3 144,4 Osa-aikaeläke 54,1 55,1 Ylimääräinen eläke 0,1 0,1 Kuntoutustuki 42,4 39,4 Kuntoutuskorotus 0,3 0, , ,6 EY-eläkkeiden siirtokorvaukset 0,1 0, , ,7 Valtiolle maksettavat osuudet 2,8 2,3 KUEL-ELÄKKEET YHTEENSÄ 2 494, ,0

37 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 3) Milj. euroa Sijoitusten tuotot Korkotuotot 307,3 269,6 Osinkotuotot 192,7 168,2 Kiinteistötuotot 114,8 102,3 Myyntivoitot ja muut tuotot 1 787, , , ,0 Sijoitusten kulut Kulut kiinteistösijoituksista -33,0-24,6 Myyntitappiot ja muut kulut -848,1-933,2-881,1-957,8 Arvostuserojen muutos Osakkeet ja osakerahastot 564, ,4 Joukkovelkakirjat -283,8 31,1 Lyhytaikaiset sijoitukset -0,3-33,0 Vaihtoehtoiset sijoitukset 39,3 101,0 Kiinteistöt 103,2 14,1 423, ,6 SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 1 944, ,8 HENKILÖSTÖKULUT 4) Milj. euroa Palkat ja palkkiot *) 17,0 16,5 Eläkekulut 3,4 3,3 Muut lakisääteiset henkilösivukulut 1,0 1,0 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,5 0,4 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 21,9 21,2 *) Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan, hallituksen ja valtuuskunnan osuus 0,7 0,7 Johdolle myönnetyt velkakirjalainat 0,1 0,1

38 36 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 TOIMINTAKULUT, POISTOT JA ARVONALENNUKSET TOIMINNOITTAIN 5) Milj. euroa 2006 Kululaji Eläketoiminto Sijoitustoiminto Hallinto Yhteensä Henkilöstökulut 12,6 3,6 5,8 22,0 Atk-kulut 7,4 0,8 2,4 10,6 Ostopalvelut 1,3 13,3 1,4 16,0 Muut toimintakulut 0,5 0,4 2,5 3,4 Toimintakulut 21,8 18,1 12,1 52,0 Poistot 4,5 0,4 3,1 8,0 YHTEENSÄ 26,3 18,5 15,2 60,0 Milj. euroa 2005* Kululaji Eläketoiminto Sijoitustoiminto Hallinto Yhteensä Henkilöstökulut 11,7 3,7 5,9 21,3 Atk-kulut 5,5 0,6 2,6 8,7 Ostopalvelut 1,4 14,5 1,7 17,6 Muut toimintakulut 0,4 0,6 2,3 3,3 Toimintakulut 19,0 19,4 12,5 50,9 Poistot ja arvonalennukset 4,1 0,4 8,8 13,3 YHTEENSÄ 23,1 19,8 21,3 64,2 * Nykyisen organisaation mukainen jaottelu

39 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Taseen liitetiedot SIJOITUKSET 6) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo Kirjanpito- eli käypä arvo Hankintaarvo Hankintaarvo KIINTEISTÖSIJOITUKSET Omassa käytössä Maa-alueet ja tontit 10,4 10,4 10,4 10,4 Rakennukset *) 40,8 40,8 42,1 42,1 51,2 51,2 52,5 52,5 Sijoituskiinteistöt Maa-alueet ja tontit 5,4 4,0 5,2 4,0 Rakennukset *) 5,9 1,8 4,3 1,9 Kiinteistöosakkeet 1 367, , , ,6 Muut sijoitukset kiinteistöyhtiöihin 78,0 70,6 32,4 32, , , , ,9 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 14) 1 507, , , ,4 Lainasaamiset kiinteistöyhtiöiltä 215,3 215,3 222,1 222,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 1 723, , , ,5 MUUT SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeet 15) 6 270, , , ,1 Osakerahastosijoitukset 16) 4 697, , , ,7 Vaihtoehtoiset sijoitukset 17) 799,6 690,9 664,3 593,4 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeet ja osuudet 18) 42,2 46,9 18,6 20,6 Muut sijoitukset osakkuusyhtiöihin 0,0 0,0 16,8 16, , , , ,6 Rahoitusmarkkinavälineet Joukkovelkakirjalainat 19) 6 841, , , ,6 Korkorahastosijoitukset 20) 290,4 309,6 0,0 0,0 Valuuttarahastosijoitukset 21) 199,7 199,9 204,6 200,0 Rahamarkkinasijoitukset 697,4 697,2 516,8 516, , , , ,0 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistöyhtiöiltä 388,9 388,9 433,7 433,7 Muut sijoitukset yhteensä , , , ,3 SIJOITUKSET YHTEENSÄ , , , ,8 *) Hankinta-arvona on käytetty poistoilla vähennettyä hankintamenoa Käyvän arvon ja hankinta-arvon arvostuserotus 2 222, ,4 Johdannaisten negatiivinen arvostuserotus -15,0-55,6 Yhteensä 2 207, ,8

40 38 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 7) Milj. euroa Omassa Omassa Aineettomat käytössä olevat käytössä olevat Koneet ja oikeudet *) maa-alueet rakennukset kalusto Muut Yhteensä Valmiit ,5 10,4 42,0 4,9 1,2 74,0 Keskeneräiset ,5 0,5 Saldo ,0 10,4 42,0 4,9 1,2 74,5 Muutokset vuonna 2006 Investoinnit, valmiit 1,4 0,5 1,9 Investoinnit, keskeneräiset 0,7 0,7 Siirto keskeneräisistä valmiisiin -0,1-0,1 Siirto keskeneräisistä vuosikuluihin -0,1-0,1 Muut myynnit -0,1 0,0-0,1 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmapoistot -5,4-1,2-1,4-8,0 Vuoden muutos -3,5 0,0-1,2-1,0 0,0-5,7 Valmiit ,5 10,4 40,8 3,9 1,2 67,8 Keskeneräiset ,0 1,0 SALDO ,5 10,4 40,8 3,9 1,2 68,8 *) pitkävaikutteiset atk-menot LAINAKANTA LAINANOTTAJITTAIN 8) Lainanottajat Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo milj.euroa % milj.euroa % Kiinteistötytäryhtiöt 215, ,1 34 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistötytäryhtiöiltä Muut tytär- ja osakkuusyhtiöt 0,0 0,0 Muut Kaupungit 64, ,1 11 Kunnat 150, ,9 25 Kuntayhtymät 16,7 3 18,3 3 Julkiset yritykset 88, ,6 16 Yksityiset yritykset 16,2 3 18,8 3 Ahvenanmaa 7,8 1 7,8 1 Asuntoyhteisöt 24,5 4 27,0 4 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 12,5 2 15,1 2 Muut 7,9 1 8,1 1 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistötytäryhtiöiltä 388, ,7 66 LAINAKANTA YHTEENSÄ 604, ,8 100

41 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus MUUT SAAMISET 9) Milj. euroa Korkosaatavat 0,9 0,6 Vuokrasaatavat 1,3 4,8 Eläkesaatavat 1,1 1,2 Osinkojen lähdeverosaatavat 3,1 5,7 Arvopaperien myyntisaamiset 35,8 1,1 Saamiset Valtiokonttorilta 10,1 6,8 Muut 7,0 1,0 MUUT SAAMISET YHTEENSÄ 59,3 21,2 ELÄKEVASTUURAHASTO 10) Milj. euroa Rahaston pääoma , ,7 Rahaston lisäys 2 863, ,2 RAHASTON PÄÄOMA , ,9 Laskentaperiaatteen muutoksen vaikutukset rahaston arvoon Rahaston pääoma vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan ,5 Rahaston lisäys tilinpäätöksen 2005 mukaan 2 143,8 Rahaston pääoma vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan ,3 Laskentaperiaatteen muutos 2006: mennessä kertynyt lisäys käypiin arvioihin siirtymisen johdosta 1 107,1 Lisäys vuonna 2005 käypiin arvioihin siirtymisen johdosta 1 094,5 Rahaston pääoma käyvin arvoin ,9 Erittely rahaston lisäyksestä vuonna 2005: Rahaston lisäys tilinpäätöksen 2005 mukaan 2 143,7 Lisäys vuonna 2005 käypiin arvioihin siirtymisen johdosta 1 094,5 Vertailutietona esitetty rahaston lisäys vuonna ,2 MUUT VELAT 11) Milj. euroa Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut 49,7 47,4 Arvonlisävero 1,7 2,6 Ostovelat 5,8 4,0 Muut velat 0,4 0,6 MUUT VELAT YHTEENSÄ 57,6 54,6 SIIRTOVELAT 12) Milj. euroa Johdannaisten negatiivinen arvostusero 15,0 55,6 Palkka- ja lomapalkkavelat 4,5 4,2 Vilma-eläkkeiden vastuunjakovelka 1,4 0,0 Arvopaperien ostovelat 46,0 0,0 Muut siirtovelat 2,9 3,3 SIIRTOVELAT YHTEENSÄ 69,8 63,1

42 40 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 SAAMISET JA VELAT, TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTIÖT 13) Milj. euroa Saamiset Lainasaamiset kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöiltä 1) 215,3 222,1 Pääomalainat muille kiinteistöyhtiöille 1) 2,3 2,3 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistötytäryhtiöiltä 2) 0,0 0,0 Debentuurilainat osakkuusyhtiöille 3) 0,0 16,8 Muut saamiset kiinteistötytäryhtiöiltä 4) 9,4 6,2 Muut saamiset osakkuusyhtiöiltä 5) 0,0 0,0 Siirtosaamiset kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöiltä 6) 0,3 0,4 SAAMISET YHTEENSÄ 227,3 247,8 Milj. euroa Velat Velat kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöille 7) 1,2 0,8 VELAT YHTEENSÄ 1,2 0,8 Esitetty tase-erässä 1) sijoitukset: kiinteistösijoitukset 2) sijoitukset: lainasaamiset 3) sijoitukset: osakkeet ja osuudet 4) saamiset: saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 5) saamiset: muut saamiset 6) siirtosaamiset: korot ja vuokrat 7) velat: velat tytär- ja osakkuusyhtiöille

43 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus KIINTEISTÖT, KIINTEISTÖOSAKKEET JA MUUT KIINTEISTÖSIJOITUKSET 14) Kirjanpito- eli Omistusosuus käypä arvo Yhtiön nimi % milj. euroa Kirjanpito- eli Omistusosuus käypä arvo Yhtiön nimi % milj. euroa Omassa käytössä olevat maa-alueet ja rakennukset Unioninkatu 43 49,7 Järsön kurssikeskus ja mökit 1,5 51,2 Sijoituskiinteistöt Kalevankatu 20 7,3 Laurinlahdenkuja 10 0,5 7,8 Kiinteistötytäryhtiöt Asunto Oy Riihentausta 100,00 % 2,1 Kiint. Oy Helsingin Vattuniemenkatu ,00 % 6,6 Kiint. Oy Lintulahdenkulma 100,00 % 12,6 Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6 100,00 % 3,5 Kiinteistö Oy Albertinkatu ,00 % 6,4 Kiinteistö Oy Aurajoenranta 100,00 % 23,8 Kiinteistö Oy Elimäenkatu ,00 % 25,1 Kiinteistö Oy Espoon Itsehallintotie ,00 % 11,3 Kiinteistö Oy Espoon Keilasatama 5 100,00 % 29,1 Kiinteistö Oy Espoon Komentajankatu 4 100,00 % 1,8 Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie ,00 % 13,4 Kiinteistö Oy Espoon Suviniitty 100,00 % 4,3 Kiinteistö Oy Gaselli 100,00 % 48,6 Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 6 100,00 % 28,0 Kiinteistö Oy Hatanpään Elisa 100,00 % 3,6 Kiinteistö Oy Haukipurontie 100,00 % 48,1 Kiinteistö Oy Helsingin Apollonkatu ,00 % 9,0 Kiinteistö Oy Helsingin Auringonkehrä 100,00 % 12,1 Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 17 a 100,00 % 2,8 Kiinteistö Oy Helsingin Kaivonkatsojantie 8 100,00 % 1,1 Kiinteistö Oy Helsingin Kuparitalo 100,00 % 25,2 Kiinteistö Oy Helsingin Merikorttikuja 4 100,00 % 3,0 Kiinteistö Oy Helsingin Rukkilantie ,00 % 5,1 Kiinteistö Oy Helsingin Strömberginaukio 100,00 % 38,1 Kiinteistö Oy Helsingin Suvilahdenkatu 6 100,00 % 3,1 Kiinteistö Oy Helsingin Tapulikaupungintie ,00 % 4,4 Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu ,00 % 65,8 Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie ,00 % 60,3 Kiinteistö Oy Helsingin Veneentekijänranta 100,00 % 6,0 Kiinteistö Oy Hermannin Tuulensuuntori 100,00 % 6,2 Kiinteistö Oy Hermian Bitti 100,00 % 30,1 Kiinteistö Oy HTC Santa Maria 100,00 % 23,0 Kiinteistö Oy HTC Vega 100,00 % 30,5 Kiinteistö Oy Hämeenkivi 100,00 % 12,7 Kiinteistö Oy Jokiniementalo 100,00 % 7,6 Kiinteistö Oy Jyväskylän Isohovi 100,00 % 1,6 Kiinteistö Oy Jyväskylän Schaumanin Puistotie ,00 % 3,3 Kiinteistö Oy Kaapelipuisto 100,00 % 9,1 Kiinteistö Oy Kaarenmänty 100,00 % 1,4 Kiinteistö Oy Kaarenpetäjä 100,00 % 1,3 Kiinteistö Oy Kalliokrouvi 100,00 % 3,5 Kiinteistö Oy Karanlahti 100,00 % 2,8 Kiinteistö Oy Keilarannanpuisto 100,00 % 19,0 Kiinteistö Oy Kiirulankulma 100,00 % 5,4 Kiinteistö Oy Kipparin Kruunu 100,00 % 30,0 Kiinteistö Oy Konalankuja ,00 % 7,2 Kiinteistö Oy Kotkan Kaivokaari 100,00 % 7,2 Kiinteistö Oy Kouvolan Hansakaari 100,00 % 1,8 Kiinteistö Oy Kulma-Sarvis 100,00 % 17,5 Kiinteistö Oy Kuopion Haapaniemenkatu ,00 % 5,2 Kiinteistö Oy Kuopion Kirkkokatu 1 100,00 % 5,6 Kiinteistö Oy Kuopion Safiiri 100,00 % 5,0 Kiinteistö Oy Kuopion Särkiranta 6 100,00 % 2,2 Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 3 100,00 % 2,1 Kiinteistö Oy Käsityöläiskatu ,00 % 9,6 Kiinteistö Oy Lahden Apilakatu 4 100,00 % 19,6 Kiinteistö Oy Lahden Laaksokatu 7 100,00 % 2,9 Kiinteistö Oy Lahden Rauhankatu 5 100,00 % 2,4 Kiinteistö Oy Lakelanportti 100,00 % 3,7 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Porarinpolku 1 100,00 % 1,9 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Valtakatu ,00 % 4,5 Kiinteistö Oy Mastokoukku 100,00 % 10,2 Kiinteistö Oy Menuetto 100,00 % 36,0 Kiinteistö Oy Oulun Tullipuomi 100,00 % 9,1 Kiinteistö Oy Paciuksenkatu ,00 % 23,7 Kiinteistö Oy Piispanpuro 100,00 % 0,6 Kiinteistö Oy Porin Valta-Antti 100,00 % 2,4 Kiinteistö Oy Quartetto 100,00 % 28,1 Kiinteistö Oy Rauman Kanalinparras 100,00 % 3,4 Kiinteistö Oy Riihimäen Kara 100,00 % 4,7 Kiinteistö Oy Riihimäen Merkurius 100,00 % 1,4 Kiinteistö Oy Rovaniemen Pohjanpuistikko 100,00 % 13,8

44 42 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kirjanpito- eli Omistusosuus käypä arvo Yhtiön nimi % milj. euroa Kirjanpito- eli Omistusosuus käypä arvo Yhtiön nimi % milj. euroa Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 8 100,00 % 17,3 Kiinteistö Oy Seinäjoen Alkionkatu 4 100,00 % 0,6 Kiinteistö Oy Seinäjoen Torikatu ,00 % 1,3 Kiinteistö Oy Sofianlehdonkadun senioritalo 100,00 % 8,7 Kiinteistö Oy Spektrin Kvartti 100,00 % 15,5 Kiinteistö Oy Sörnäisten Rantatie ,00 % 2,3 Kiinteistö Oy Tampereen Hovi-Sarvis 100,00 % 5,8 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkadunaukio 100,00 % 2,0 Kiinteistö Oy Tampereen Ilveshotelli 100,00 % 27,6 Kiinteistö Oy Tampereen Tarmontalo 100,00 % 8,9 Kiinteistö Oy Tampereen Tullinkulma 100,00 % 7,2 Kiinteistö Oy Tirkkosentalo 100,00 % 5,8 Kiinteistö Oy Turun Catharina 100,00 % 1,2 Kiinteistö Oy Turun Kaakelinna 100,00 % 7,9 Kiinteistö Oy Turun Pakkarinpuisto 100,00 % 4,4 Kiinteistö Oy Turun Panimonlinna 100,00 % 8,0 Kiinteistö Oy Turun Telakkaranta 100,00 % 12,5 Kiinteistö Oy Turun Väinämöinen 100,00 % 12,3 Kiinteistö Oy Tuusulan Kievarinkaari 100,00 % 2,5 Kiinteistö Oy Vaasan Pitkäkatu ,00 % 0,7 Kiinteistö Oy Valimotie ,00 % 14,5 Kiinteistö Oy Vantaan Hakkilankaari 1 100,00 % 7,6 Kiinteistö Oy Vantaan Kielotie ,00 % 3,8 Kiinteistö Oy Vantaan Lähettilääntie 7 100,00 % 6,5 Kiinteistö Oy Vantaan Myllymäentie 3 100,00 % 8,3 Kiinteistö Oy Vantaan Puutarharanta 100,00 % 0,8 Kiinteistö Oy Westport 100,00 % 18,0 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2 100,00 % 1,6 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4 100,00 % 1,6 Kiinteistö Oy Väritehtaankatu 4 100,00 % 7,2 Kiinteistö Oy Tilkanhovi 99,99 % 4,6 Kiinteistö Oy Helsingin Kaarlenkatu ,56 % 15,7 Kiinteistö-oy Rekipellonpuisto 1 98,93 % 5,5 Asunto Oy Tampereen Pellavanlikka 89,11 % 7,5 Kiinteistö Oy Lohjantähti 86,46 % 10,0 Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 - Pohjoisesplanadi 35 83,80 % 43,9 Kiinteistö Oy Pohjoisesplanadi 37 72,55 % 25,8 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkatu 11 66,59 % 12,6 Kiinteistö Oy Rukavarri 56,50 % 0,8 Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 14 55,87 % 11,9 Kiinteistötytäryhtiöt yhteensä 1 284,3 Osakkuusyhtiöiden osakkeet Leppävaaran Hotellikiinteistö Oy 49,00% 7,6 Kiinteistö Oy Leppävaaran Marketkeskus 49,00% 10,9 Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello 49,00% 64,8 Kiinteistö Oy Signaali 1 49,00% 0,7 Kiinteistö Oy Signaali 2 49,00% 0,4 Kiinteistö Oy Signaali 3 49,00% 0,5 84,9 Muut kiinteistöosakkeet ja osuudet Asunto Oy Espoon Sellonkulma 19,60% 6,2 Kiinteistö Oy Massun Parkki 15,34% 0,6 Kiinteistö Oy Kluuvin Pysäköinti 11,33% 0,0 6,8 Muut asunto-osakkeet Asunto Oy Kuusiniementie 6 7,44% 0,4 Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti 1,26% 0,7 1,1 Osuudet kiinteistörahastoista Aberdeen Property Fund Finland I Ky 28,04 % 12,8 CapMan RE II Ky 28,99 % 0,0 EPI Russia I Ky 32,19 % 0,0 Franklin Templeton European Real Estate Fund 19,09 % 6,5 French Development Venture II (FDV II) 4,44 % 4,5 Grosvenor French Retail Feeder Investment S.A 21,05 % 0,1 Grosvenor Retail European Properties S.A. Luxembourg (GREP) 18,60 % 34,7 ING Real Estate European Industrial Fund CV 6,00 % 6,8 LaSalle UK Ventures, L:P: 12,39 % 0,0 UBS (Lux) Euro Value Added Real Estate Fund 8,05 % 10,4 75,8 Exilion Capital Oy 0,0 75,8 Muut kiinteistösijoitukset Kiinteistö Oy Kluuvin Pysäköinti 2,2 YHTEENSÄ 1 514,1 Käypään arvoon sisältyy tase-erässä ryhmässä saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä rahastoimattomia eriä -6, ,8

45 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SUURIMMAT OSAKEOMISTUKSET 15) Kirjanpito- eli Määrä käypä arvo Nimi kpl milj. euroa Kirjanpito- eli Määrä käypä arvo Nimi kpl milj. euroa BP Plc ,0 HSBC Holdings Plc ,5 Glaxosmithkline ,5 The Total Company ,3 Royal Bank of Scotland Group Plc ,6 Vodafone Group Plc ,2 Nestle SA ,2 Novartis AG ,1 Royal Dutch Shell Plc ,0 Rio Tinto Plc ,7 Roche Holding AG ,7 Banco Santander Central Hispano SA ,0 UBS AG ,6 Unilever Plc ,4 Samsung Electronics Ltd ,6 Anglo American Plc ,2 E.ON AG ,2 BNP Paribas ,0 Barclays Plc ,3 Sanofi-Aventis ,3 ING Groep NV ,9 Telefonica SA ,7 Unicredito Italiano SpA ,3 HBOS Plc ,0 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA ,4 Nokia Oyj ,9 Astrazenca Plc ,2 ENI SpA ,0 Siemens AG ,8 Allianz AG ,2 Oversea-Chinese Banking Corp ,8 Societe Generale SA ,2 Credit Suisse Group ,1 AXA SA ,8 Deutsche Bank AG ,3 British American Tobacco Plc ,6 Lloyds TSB Group Plc ,6 Taiwan Semiconductor Manufacturing Co Ltd ,3 Tesco Plc ,5 Bayer Ag ,3 Suez SA ,1 ABN AMRO Holding NV ,6 Telefonaktiebolaget LM Ericsson ,2 Diageo Plc ,9 PetroChina Co Ltd ,8 Fortis ,8 Deutsche Telekom AG ,8 Shinsegae Co Ltd ,6 RWE AG ,6 BT Group Plc ,2 Swire Pacific Ltd ,9 Standard Chartered Plc ,7 Royal Numico NV ,6 Basf AG ,5 Assicurazioni Generali SpA ,5 France Telecom SA ,4 Bg Group Plc ,3 Wolseley Plc ,3 United Overseas Bank Ltd ,2 Sampo Oyj ,1 Philips Electronics ,1 SAP AG ,1 Vivendi Universal SA ,7 China Mobile Hong Kong Ltd ,5 Enel Spa ,2 Bayerische Motoren Werke AG ,9 Endesa SA ,3 Satyam Computer Services Ltd ,7 Legrand SA ,7 Hang Lung Group Ltd ,6 Singapore Technologies Engineering Ltd ,6 TPG NV ,4 Singapore Telecommunications Ltd ,3 Zurich Financial Services AG ,2 National Grid Plc ,0 Aviva Plc ,6 DaimlerChrysler AG ,1 Groupe Danone ,0 Siam Cement PCL ,7 QBE Insurance Group Ltd ,6

46 44 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kirjanpito- eli Määrä käypä arvo Nimi kpl milj. euroa Kirjanpito- eli Määrä käypä arvo Nimi kpl milj. euroa Singapore Airlines Ltd ,6 Repsol YPF SA ,5 Carrefour SA ,2 Muenchener Rueckversicherungs AG ,0 Porsche AG ,9 Xstrata Plc ,6 Iberdola SA ,4 Telecom Italia SpA ,1 Abb Ltd ,0 Newcrest Mining Ltd ,8 PTT Exploration & Production PCL ,7 Prudential Plc ,4 Nordea Bank AB ,4 Swiss Reinsurance ,0 KBC Groep NV ,8 Mittal Steel Company NV ,7 Compagnie Financiere Richemont AG ,4 Compagnie de Saint-Gobain ,9 L'Oreal SA ,6 Imperial Tobacco Group Plc ,5 Venture Corporation Ltd ,5 Air Liquide ,5 China Telecom Corporation Ltd ,5 Credit Agricole SA ,4 Grasim Industries Ltd ,4 Hero Honda Motors Ltd ,4 Kookmin Bank ,4 City Developments Ltd ,3 Reckitt Benckiser Plc ,3 CLP Holdings Ltd ,2 Jardine Strategic Holdings Ltd ,0 Allied Irish Bank Plc ,9 Koninklijke KPN NV ,8 LVMH Moet Hennessy Louis Vuitton SA ,7 Bae Systems Plc ,7 Banca Intesa SpA ,7 Hennes & Mauritz AB ,5 VInci SA ,4 Aegon NV ,3 Scottish and Southern Energy Plc ,2 Centrica Plc ,2 Sanpaolo Imi SpA ,1 Tabcorp Holdings Ltd ,1 Sun Hung Kai Properties Ltd ,1 Brambles Ltd ,1 ICICI Bank Ltd ,9 Reed Elsevier Plc ,9 Taiwan Cellular Corporation ,8 Schneider Electric SA ,7 Toll Holdings Ltd ,4 Hyundai Motor Co. Ltd ,1 Aegis Group Plc ,1 LaFarge SA ,0 China Resources Enterprise Ltd ,9 Marks & Spencer Group Plc ,9 Public Bank Bhd ,8 Cadbury Schweppes Plc ,6 Norsk Hydro ASA ,4 Dah Sing Financial Holdings Ltd ,3 Bank of Ireland ,3 Almancora Comm VA ,2 CRH Plc ,2 Schering AG ,1 Veolia Environnement SA ,1 Wing Hang Bank Ltd ,1 Cheung Kong Holdings Ltd ,0 Scottish Power Plc ,9 IOI Corp ,9 National Bank of Greece ,8 Danske Bank A/S ,7 Commerzbank AG ,6 Deutsche Boerse AG ,4 Novo Nordisk A/S ,2 Housing Development Finance Corp ,2 Land Securities Group Plc ,2 Legal & General Group Plc ,2 Nokian Renkaat Oyj , ,9 Muut 2 138,5 YHTEENSÄ 6 270,4

47 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus OSAKERAHASTOT 16) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo VAIHTOEHTOISET SIJOITUKSET 17) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo Hankintaarvo Hankintaarvo Indeksirahastot SPDR Trust Series 1 607,2 Vanguard Institutional Index Fund 805,9 Vanguard Emerging Markets Stock Index Fund 213,7 Vanguard Europe Stock Index Fund 1 208, , ,8 Muut osakerahastot Hermes European Focus Fund 174,3 Hermes UK Focus Funds 100,6 Relational Investors XV LP Fund 109,4 Taiyo Offshore Fund Ltd 102,6 AIG Global Funds - AIG Europe Small Companies Fund 106,2 Schroder International Selection Fund - European Smaller Companies 105,5 Baillie Giffford Overseas Fund - Japan B Accumulation 310,6 CIF Japan Equity Fund 304,6 JP Morgan Japan 50 Equity Fund 263,7 Sampo Japani Osake 159,4 Russian Prosperity Fund 126, , ,6 YHTEENSÄ 4 697, ,4 Suurimmat pääomarahastosijoitukset EQT IV Limited 30,1 Permira Europe III 27,1 Warburg Pincus Private Equity VIII 26,9 HarbourVest Partners VI-Partnership Fund LP 25,9 TPG Partners IV LP 19,5 HSBC Private Equity European LP, Secondary 17,9 Polish Enterprise Fund V LP 16,6 Warburg Pincus International Partners 15,5 Italian Private Equity Fund IV LP 15,2 Montagu III LP 13,0 Graphite Capital Partners VI 12,6 Indigo Capital IV LP 12,5 Altor 2003 Fund (No.1) LP 12,3 J.W. Childs Equity Partners III 12,3 HSBC Private Equity Portfolio Fund 11,5 WLR Recovery Fund III LP 11,3 BOWMARK III 10,8 Jerusalem Venture Partners IV 10,3 Eqvitec Technology Fund II Ky 10,2 Healthcap 1999 KB 9,9 Bain Capital IX LP 9,8 Advent Private Equity Fund III 9,3 Abingworth Bioventitures III 9,1 EQT III UK No. 2 Limited Partnership 9,1 Bain Capital Fund VIII 8,8 WLR Recovery Fund II LP 8,8 HarbourVest Partners VI-Buyout Partnership Fund LP 8,7 Emerging Europe II 8,1 Industri Kapital ,0 Advent International GPE-IV D 7,2 HSBC Private Equity European LP 7,1 Activa Capital Fund FCPR 7,0 Finnmezzanine Rahasto II C Ky 6,3 TA Atlantic and Pacific V 6,2 HarbourVest Partners International Private Equity 5,3 440,2 Muut 78,0 Yhteensä 609,6 518,2 Hedge-rahastot Goldman Sachs Multi-Strategy P III 62,1 Mesirow Multi M F II 100,6 162,7 154,6 Muut 27,3 18,1 YHTEENSÄ 799,6 690,9

48 46 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 SUURIMMAT JOUKKOVELKAKIRJAOMISTUKSET LIIKKEESEENLASKIJOITTAIN 19) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo Kuntarahoitus Oyj 1) 40,73 20,6 Kuntakehitys KE Oy 100,00 0,0 Kuntakiinteistöt KE Oy 100,00 0,0 Kuntasijoitus KE Oy 100,00 0,0 20,6 Keva Investments Ky 2) 21,6 YHTEENSÄ 42,2 1) Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on ,78 euroa. Tilikauden voitto on ,59 euroa. 2) Äänettömän yhtiömiehen panos. Sijoitettu edelleen Keva Investments LP -rahastoon. Vastuunalaisena yhtiömiehenä on Kuntasijoitus KE Oy, jonka yhtiöpanos on 100,00 euroa. Liikkeeseenlaskija Saksan valtio 1 249,9 Suomen valtio 848,2 Ranskan valtio 356,7 German postal pensions 343,3 AyT Chedulas Cajas 309,5 Italian valtio 307,9 Fannie Mae 248,2 Espanjan valtio 226,2 Alankomaiden valtio 201,6 Caisse d'amortissement de la Dette Sociale 149,7 Ruotsin valtio 142,5 Puolan valtio 134,0 European Investment Bank 123,4 Stadshypotek 86,7 Banco Bilbao 85,5 Cie de Finacement Foncier 74,4 Itävallan valtio 64,2 Kiinan kansantasavalta 59,8 Kreikan valtio 49,5 Sampo Housing Loan Bank 47,4 SML Student Loan 43,4 Quebec Province 36,3 Northern Rock 33,3 Vauban Mobilisation 31, ,2 Muut 1 588,6 YHTEENSÄ 6 841,8 KORKORAHASTOT 20) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo BlueBay High Yield Bond Fund -B 101,3 Vanguard Institutional Total Bond Market Index Fund 189,1 YHTEENSÄ 290,4 309,6 VALUUTTARAHASTOT 21) Milj. euroa Kirjanpito- eli käypä arvo MUUT TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTIÖIDEN OSAKKEET JA OSUUDET 18) Omistusosuus Kirjanpito- eli käypä arvo Yhtiön nimi % milj. euroa Hankintaarvo Hankintaarvo Barclays Global Investors Currency Fund 50,8 IPM Global Currency Fund 45,2 Macquarie Global Active Currency Fund 49,7 Mellon Offshore Currency Opportunity Fund 54,0 YHTEENSÄ 199,7 199,9

49 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Muut liitetiedot JOHDANNAISSOPIMUKSET Milj. euroa Korkojohdannaisten kohde-etuuden arvona ilmoitetaan sopimusten nimellisarvo, valuuttajohdannaisten osalta valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten osalta osakkeiden käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Käypinä arvoina ilmoitetaan summa, joka olisi saatu tai tullut maksettavaksi, mikäli sopimukset olisi suljettu vastakkaisilla sopimuksilla tilinpäätöshetkellä. Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti. Osakejohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuuden arvo -138,3 1,6 Positiivinen käypä arvo 0,2 5,6 Negatiivinen käypä arvo -3,0-2,3 Yhteensä netto -2,8 3,4 Korkojohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuuden arvo -44, ,0 Positiivinen käypä arvo 7,7 1,2 Negatiivinen käypä arvo -3,9-4,2 Yhteensä netto 3,8-3,0 Valuuttajohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuuden arvo 5 080, ,7 Positiivinen käypä arvo 102,2 11,6 Negatiivinen käypä arvo -7,6-39,8 Yhteensä netto 94,6-28,2 Optiosopimukset Ostetut Kohde-etuuden arvo 20,2 245,6 Käypä arvo 0,2 4,6 Asetetut Kohde-etuuden arvo 48,8 437,4 Käypä arvo -0,5-9,4

50 48 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 VASTUUT Milj. euroa Arvopaperilainaus Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Lainaustoiminnan vastapuolena on säilytyspankki, State Street Bank & Trust Company, jolle lainaksiottajat asettavat vakuudet. Lainojen vakuutena on joko käteistä tai vastapuolelle pantattuja arvopapereita. Vakuudet kattavat lainassa olevien arvopaperien arvonmuutokset ja niitä voidaan käyttää mahdollisissa lainojen toimitushäiriöissä. Arvopaperilainat ovat milloin tahansa keskeytettävissä. Vuoden 2006 aikana lainojen maturiteetti oli keskimäärin 79 päivää. Osakkeet Määrä Käypä arvo 2 304,4 Joukkovelkakirjalainat Määrä Käypä arvo 3 109,9 Sijoitussitoumukset Sitovat sopimukset joita ei ole vielä nostettu, mutta joihin on sitouduttu voimassa olevin sopimuksin Pääomarahastot 456,7 466,2 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitus 73,8 95,9 Nostamattomat antolainat ja annetut tarjoukset 63,0 42,7 Kiinteistösijoitusrahastot 214,4 112,9 Kiinteistösijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin 56,9 63,5 Omasta puolesta annetut vakuudet Johdannaiskaupan vakuudet *) 170,2 118,7 Leasing- ym. vastuut 0,1 0,1 Takausvastuut Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 35,0 38,6 Muut sitoumukset Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 0,7 2,2 *) Saadut käteisvakuudet 19,2 milj. euroa (2006) ja 17,0 milj. euroa (2005) sisältyvät taseen rahat ja pankkisaamiset erään.

51 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUSTA KUVAAVIA KESKEISIÄ LUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Maksussa olevat eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, milj. euroa KuEL-palkkasumma, milj. euroa KuEL-maksuosuudet, milj. euroa Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 52,0 51,0 47,5 38,5 38,4 Henkilökunta, vakinaiset Sijoitukset käyvin arvoin, milj. euroa Sijoitusten tuotto käyvin arvoin 9,8 % 14,3 % 7,5 % 8,6 % -10,5 % Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta ,2 % 4,9 % 4,1 % 3,9 % 3,5 % SIJOITUSTUOTTO (KÄYVIN ARVOIN) Lainasaamiset 3,3 % 2,7 % 2,7 % 3,2 % 4,0 % Joukkovelkakirjat 0,8 % 4,3 % 7,3 % 5,4 % 10,3 % Lyhytaikaiset sijoitukset 3,0 % 2,1 % 2,1 % 2,4 % 3,0 % Osakkeet ja osakerahastot 16,4 % 26,1 % 9,2 % 12,9 % -29,4 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 21,0 % 20,8 % 5,4 % 3,2 % - Kiinteistöt 12,2 % 7,2 % 6,3 % 5,1 % 5,9 % Sijoitustuotto ilman hoitokuluja 9,9 % 14,4 % 7,6 % 8,7 % -10,4 % Hoitokulujen osuus -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % Sijoitustuotto 9,8 % 14,3 % 7,5 % 8,6 % -10,5 % SIJOITUSJAKAUMA (KÄYVIN ARVOIN) milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Lainasaamiset 388,9 1,8 433,7 2,3 489,0 3,1 617,2 4,5 691,0 5,7 Joukkovelkakirjat 7 331,9 33, ,2 36, ,3 36, ,9 36, ,3 40,3 Lyhytaikaiset sijoitukset 697,3 3,2 516,8 2,7 356,5 2,3 396,4 2,9 119,1 1,0 Osakkeet, osuudet ja osakerahastot ,5 50, ,4 47, ,1 45, ,6 43, ,4 42,2 Vaihtoehtoiset sijoitukset 799,7 3,6 664,3 3,5 563,5 3,6 445,0 3,2-0,0 Kiinteistösijoitukset 1 723,1 7, ,8 8, ,2 9, ,1 9, ,4 10,7 Sijoitukset yhteensä ,4 100, ,2 100, ,7 100, ,2 100, ,3 100,0 Kertyneet korot 138,8 Muut erät (käyttö omaan toimintaan yms.) -54,3 Tuottolaskennassa käytetty sijoitukset yhteensä ,9

52 50 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 SIJOITUSOMAISUUDEN TUOTTO- JA RISKILUVUT *) Markkina- Riski arvo Tuotto milj. euroa MWR % Volatiliteetti % Mod.duraatio Korkosijoitukset 8 576,8 1,1 % Lainasaamiset 388,9 3,3 % Joukkovelkakirjalainat ja korkorahastot 7 460,1 0,8 % 2,5 % 5,7 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 727,8 3,0 % Osakesijoitukset ,8 16,9 % Noteeratut osakkeet ja osakerahastot ,4 16,4 % 8,9 % Pääomarahastosijoitukset 630,4 24,1 % Noteeraamattomat osakesijoitukset 25,0 77,2 % Kiinteistösijoitukset 1 678,3 12,2 % Suorat kiinteistösijoitukset 1 602,5 11,9 % Kiinteistösijoitusrahastot 75,8 20,0 % Muut sijoitukset 165,0 6,1 % Hedge-rahastot 165,0 6,1 % 4,3 % Hyödykesijoitukset - - Muut sijoitukset - - SIJOITUKSET YHTEENSÄ **) ,9 9,8 % 4,3 % *) Sijoitustuotot on ryhmitelty riskin mukaisesti. Ryhmittely ja laskentaperiaatteet ovat TELA:n tuotonlaskentatyöryhmän suositusten mukaiset. **) Sijoitukset yhteensä on tuotonlaskennassa käytettyjen sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa. Volatiliteetit on laskettu kahden vuoden kuukausittaisista logaritmisoiduista historiatuotoista.

53 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus Helsingissä 15. päivänä maaliskuuta 2007 Kari Nenonen Varpu-Leena Malmgren Hannu Muhonen Paula Kokkonen Matti Antila Tuire Santamäki-Vuori Markku Kauppinen Tilintarkastuskertomus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle Olemme tarkastaneet Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta Kuntien eläkevakuutusta koskevan lain sekä sen nojalla annettujen muiden säännösten ja määräysten perusteella. Tarkastuslautakunnalle ja toimitusjohtajalle on annettu suoritetusta valvontatarkastuksesta Kuntien eläkevakuutuksen ohjesäännön edellyttämät vuosittaiset kaksi tarkastuskertomusta. Lausuntonamme esitämme, että Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu lain ja valtuuskunnan päätösten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvää kirjanpitotapaa ja muita Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätöstä koskevia säännöksiä noudattaen. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 19. päivänä maaliskuuta 2007 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Mikael Leskinen KHT

54 52 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Hallintoelimet kaudella Valtuuskunta Kuntien eläkevakuutuksessa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, johon kuuluu 30 sisäasiainministeriön määräämää jäsentä ja varajäsentä. Näistä 26 oli määrätty kunnallisen keskusjärjestön ja neljä kunnallisen alan ammattiliittojen ehdottamista henkilöistä. Valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. VALTUUSKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, palvelutuotannon johtaja Päivi Sillanaukee Tampere Varapuheenjohtaja, talousjohtaja Harri Virta Forssa Toimistonjohtaja Eeva-Liisa Ahokas Pori Koulutuspäällikkö Miia Antin Hattula Terveyskeskuslääkäri Kirsi Markkula Naruska FM, kieltenopettaja Pia Sääski Huuvari Kunta- ja maakuntasihteeri Maija Pihlajamäki Helsinki Kauppatiet. maist. Lenita Toivakka Mikkeli Asianajaja Erikoislääkäri Pauliina Haijanen Sari Raassina Laitila Kuopio asti asti Päätoimittaja Lehtori Kaarina Wilskman Anu Urpalainen Järvenpää Imatra alkaen alkaen Puheenjohtaja Keijo Houhala Tekniikan- ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN ry Kunnallisneuvos Riitta Jakara Orivesi Yrittäjä Jukka Juusela Jyväskylä Puheenjohtaja Eeva-Liisa Urjanheimo Tekniikan- ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN ry Laitosmies Kalevi Ilmarinen Turenki Maanviljelijä Lasse Partanen Sulkava Viestintäpäällikkö Yrittäjä Kauko Kontio Airi Hakala Tornio Nivala asti asti Yrittäjä Lehtori Airi Hakala Lauri Nykänen Nivala Tornio alkaen alkaen Johtava hoitaja Tuula Partanen Joutseno Johtaja Ulla-Maija Rajakangas Helsinki Kunnallisneuvos Elsa Riekkola Kittilä Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Suonenjoki Toimittaja Aki Räisänen Kajaani Sosiaali- ja terveyspäällikkö Päivi Salminen Rovaniemi Lakimies Esko Salo Kunta-alan unioni ry asti Osastopäällikkö Päivi Ahonen Kunta-alan unioni ry alkaen Kansanedustaja Petri Salo Alahärmä Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Helsinki Erikoissairaanhoitaja Paula Sihto Ilmajoki Johtaja Liisa Souri Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Sairaankuljetuspäällikkö Janne Wall Koria Puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta Pohja Perushoitaja Hannele Kurkela Keminmaa Asemakaavainsinööri Jukka Ropponen Joensuu Kirjastotoimenjohtaja Merja Leskinen Rääkkylä Tutkija Sirpa Andersson Kerava Lakimies Keijo Tarnanen Kunta-alan unioni ry Vakuutuspiirin apulaisjohtaja Pia Sutinen Helsinki Koulutusvastaava Mika Helva Turku Toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle Karhe Puheenjohtaja Eila Malmström Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Erityisasiantuntija Anssi Kujala Espoo Johtava lääkäri Antti Hynninen Raahe Hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Pyhäsalmi Yrittäjäneuvos Risto Heikkilä Anjalankoski Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry Johtaja Marjut Sassi Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry asti Johtaja Anne Vaarno Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry alkaen Suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu Kotka Kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahti Järjestöpäällikkö Pentti Vertanen Järvenpää Kuntoutussuunnittelija Tiina Toivola Liperi Maanviljelijä Mika Munkki Vinkkilä Ensiapuopettaja, terveydenhoitaja Pirkko Häli Kokkola Lakimies Heidi Nieminen Korpilahti Apulaiskaupunginjohtaja Kari Halonen Hamina Kansanedustaja Harry Wallin Seinäjoki Lehtori Raine Lehkonen Mikkeli Kunnanjohtaja Simo Paassilta Halikko Valtiotieteiden maisteri Johanna Autio Kankaanpää Kunnanjohtaja Stig Östdahl Kruunupyy Biologian opettaja Bo Ekstam Kirkkonummi, asti Agronomi Börje Grotell Siuntio, alkaen

55 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Hallitus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta valitsee toimikaudekseen hallituksen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Kuvassa takarivissä vasemmalta lukien Tapani Hellstén, Sampsa Kataja ja Juhani Palomäki. Keskimmäisessä rivissä vasemmalta lukien Paula Kokkonen ja Tuire Santamäki-Vuori. Eturivissä vasemmalta lukien Varpu-Leena Malmgren, Kari Nenonen ja Anu Vehviläinen. HALLITUKSEN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja toimitusjohtaja Kari Nenonen Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Lakimies Heli Puura asti Varapuheenjohtaja, erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren Vanhustyönjohtaja Arja Eeva Pääsihteeri Sisko Seppä alkaen Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Kansanedustaja Arto Seppälä Yksikön johtaja Aaro Tiilikainen Työehtosihteeri Nina Laine-Tuominen Varatuomari Sampsa Kataja Agronomi, maanviljelijä Matti Antila FM Anu Vehviläinen Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen Ekonomi Marjukka Tikka Asiantuntijajäsen, puheenjohtaja Juhani Palomäki Neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä

56 54 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Varapuheenjohtaja, KTM Lea Krank Kaupunginjohtaja Markku Andersson Merkonomi Oili Heino Toimistonjohtaja Eeva-Liisa Ahokas Varatuomari Hannu Kokko Toimitusjohtaja Marita Ojala Varanotaari Leena Ronkamo Osastonhoitaja Marja-Leena Kemppainen Lakimies Jarmo Pätäri Ekonomi, KTM Veli Vanhanen KHT Benita Öling Yrittäjä Peter Östman Ekonomisti Antti Aarnio Kaupunginjohtaja Eero Mattila Sairaanhoitaja Kristina Lindfors Varhaiseläkelautakunta Kuntien eläkevakuutuksessa on varhaiseläkejärjestelmän ohjausta ja seurantaa varten varhaiseläkelautakunta, jonka nimittää sisäasiainministeriö. Varhaiseläkelautakunta ei kokoontunut vuonna VARHAISELÄKELAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, toimitusjohtaja Helena Jaatinen Työmarkkina-asiamies Tuula Hosio Apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo Eläkejohtaja Pertti Männistö Hallitusneuvos Veikko Liuksia Lakimies Keijo Tarnanen Työmarkkina-asiamies Markku Roiha Kehittämispäällikkö Helena Pankakoski Lakimies Jarmo Pätäri Insinööri Harri Rinne Lakimies Patrik Stenholm Neuvotteleva virkamies Sami Uotinen Työmarkkina-asiamies Juri Aaltonen Puheenjohtaja Eeva-Liisa Urjanheimo Vastaava asiamies Tarja Honkalampi Työmarkkinalakimies Laura Lindholm Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Ylilääkäri Tapio Ropponen Eläkevastuurahaston sijoitusneuvottelukunta Sijoitusneuvottelukunta hyväksyy vuosittain eläkevastuurahaston yleissuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus kutsuu jäsenet toimikaudekseen. Neuvottelukunta piti vuoden aikana kaksi kokousta. SIJOITUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, ylijohtaja Jukka Pekkarinen Pääsihteeri Sisko Seppä Puheenjohtaja Markku Jalonen saakka Lakimies Juri Aaltonen Varapuheenjohtaja, FT Ilkka Herlin Hallitusneuvos Heli Backman Toimitusjohtaja Anne Brunila Puheenjohtaja Keijo Houhala Kunnanjohtaja Sinikka Malin Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Johtaja Marjut Sassi saakka Johtaja Minna Helle alkaen Puheenjohtaja Merja Ailus alkaen Professori Matti Keloharju Apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa KTT Minna Martikainen Teollisuusneuvos Pertti Valtonen Budjettipäällikkö Finanssineuvos Tuomas Sukselainen Immo Pohjola saakka saakka Budjettipäällikkö Finanssineuvos Hannu Mäkinen Rauno Niinimäki alkaen alkaen Johtaja Juha Yli-Rajala Koulutuspäällikkö Miia Antin

57 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Jäsenyhteisöt Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen määrä oli kertomusvuoden lopussa 951 (edellisenä vuonna 930). KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN JÄSENYHTEISÖT Kaupungit 114 Kunnat 317 Kuntayhtymät 235 Yhdistykset 14 Osakeyhtiöt 271 YHTEENSÄ 951

58 56 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Organisaatio Kuvassa vasemmalta lukien Jari Sokka, Eija Lehto-Kannisto, Markku Kauppinen, Timo Viherkenttä, ja Pekka Alanen. ELÄKERATKAISU- TOIMINTA SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUSHALLINTO TILASTOT JA AKTUAARITOIMI TYÖNANTAJAPALVELUT JA VIESTINTÄ Toimitusjohtaja Markku Kauppinen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä Sunnittelujohtaja Jari Sokka Johtaja Pekka Alanen Hallinto-osasto Hallintojohtaja Tapani Salmi Eläkeosasto Eläkejohtaja Marja-Leena Suhonen Sijoitusosasto Sijoitusjohtaja Ari Huotari Tilastot Tilastopäällikkö Tuomo Halmeenmäki Työnantajapalvelut Palvelujohtaja Päivi von Plato Lääketieteen ja kuntoutuksen osasto Johtajaylilääkäri Esko Matikainen Työkyvyttömyyseläkeosasto Eläkejohtaja Pertti Männistö Lakiasiat Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Talousosasto Talousjohtaja Tom Kåla Aktuaaritoimi Suunnittelupäällikkö Allan Paldanius Viestintä Viestintäpäällikkö vs. Päivi von Plato Tietohallinto Tietohallintojohtaja Anssi Raitanen

59 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Yhteystiedot Kuntien eläkevakuutus Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43 Puhelin Puhelinkeskus Eläkeneuvonta ma ti pe Eläkkeiden ennakkolaskenta ja rekisteriotteet Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikennettä koskeva neuvonta Eläkkeiden maksaminen Lomake- ja esitetilaukset Faksi Sähköposti Kotisivu Y-tunnus Valokuvat: Pekka Hannila, Kirsi Salovaara, Jussi Tiainen. Suunnittelu: Incognito Oy. Paino: Libris Oy

60 58 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus