Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Työssä jatkaminen kannattaa 9 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 32 Tuloslaskelman liitetiedot 33 Taseen liitetiedot 34 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 43 Tilintarkastuskertomus 43 Hallintoelimet kaudella Sijoitustoiminnan tuotot 47 Jäsenyhteisöt 47 Organisaatio 48

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 931. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2004 Kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi 2004 oli työntäyteinen, kun normaalin toiminnan ohella valmisteltiin vuodenvaihteessa voimaan tulevaa kunnallista eläkeuudistusta ja sen edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia, tiedotettiin eläkeuudistuksen sisällöstä asiakkaille ja lisäksi valmistauduttiin muuttamaan uuteen toimitaloon helmikuussa Juhlavuosi sujui muuten työn merkeissä, mutta juhlan kunniaksi julkaistiin historiateos ja järjestettiin juhla, johon osallistui noin 400 sidosryhmien edustajaa. Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni edellisestä vuodesta noin 12 %, mikä johtuu paljolti ns. viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulosta. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi huomattavasti. Syynä tähän oli kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttuminen. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä lisääntyikin edellisestä vuodesta yli 60 %. Kuntoutusohjelman päätökseen saaneista 83 % palasi ansiotyöhön, joten kuntoutustoiminta tuottaa todella tulosta. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2004 eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi itse tarkistaa palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeensä määrän. Palveluun lisättiin vuoden 2004 lopulla mahdollisuus laskea vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrä eri-ikäisenä eläkkeelle jäädessään. Palvelua markkinoitiin ahkerasti, ja omat tietonsa kävikin tarkistamassa vakuutettua. Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin edelleen Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö jatkaisi hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään.

5 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli lastentarhanopettajaa, lastenhoitajaa ja päiväkotiapulaista. Heistä lähes 98 % on naisia.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kiinteistöhuoltomiehenä työskentelee lähes Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 89 % on miehiä.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus toteuttaa Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa Kuntatyö projektin, joka pyrkii parantamaan kuntien valmiuksia työvoimakilpailussa. Osana tätä projektia Kuntien eläkevakuutus toteuttaa laajan Kuntatyö tutkimuksen. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä kunta-alalla. Osa tutkimuksen tuloksista on jo julkaistu ja ne tulevat täydentymään, kun tutkimuksen seuraavien vaiheiden aineistot kerätään vuosina 2006 ja Vuonna 2004 käynnistettiin myös Jatka-projekti, joka tähtää työssä jatkamiseen alentuneesta työkyvystä huolimatta. Projektissa kootaan yhteen kaikki Kuntien eläkevakuutuksen työssä jatkamiseen kannustavat jäsenyhteisöille tarkoitetut toimenpiteet. Projektia esitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,2 % ja oli 10,82 miljardia euroa. Vuoden 2004 maksutuloa kertyi 6,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 2,99 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,24 miljardia euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 15,23 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 14,65 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 15,69 miljardia euroa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 43 % kaikista sijoituksista, osakesijoituksia 46 %, kiinteistösijoituksia 8 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 3 %. Markkina-arvoinen tuotto päätyi kohtuulliselle tasolle 7,5 %:iin. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2004 loppuun oli 4,1 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, mrd. euroa 2,24 2,12 1,98 1,83 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 10,82 10,28 9,80 9,28 Maksutulo, mrd. euroa 2,99 2,81 2,64 2,48 Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 49,0 39,4 39,2 36,9 Henkilökunta, vakinaiset Taseen loppusumma, mrd. euroa 15,23 13,66 12,01 11,99 Sijoitukset markkina-arvoin, mrd. euroa 15,69 13,84 12,04 12,84 Sijoitusten markkinatuotto, % 7,5 8,6-10,5-5,0 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,1 3,9 3,5 6,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunta muutti uuteen toimitaloon Helsingin Unioninkadulle helmikuussa 2005.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2004 oli Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi. Kuntien eläkevakuutus perustettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tultua voimaan vuonna Kunnallisen eläketurvan juuret juontavat kuitenkin kauemmas, 1800-luvun loppupuolelle, mikä on hyvä muistaa, kun pohditaan eläketurvan kehittymistä pitemmällä aikajänteellä. Muutoksia on neljän vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon ja niitä tapahtuu edelleen. Elämme parhaillaankin suuren muutoksen keskellä, sillä kunnallinen eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta merkittävästi. Eläketurvan perusteelliset muutokset aiheuttivat huomattavia tietojärjestelmien muutostarpeita ja vaativat jopa kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Toinen eläkeuudistuksesta aiheutunut huomattava työmäärän lisäys on johtunut suuresta neuvonnan ja koulutuksen tarpeesta asiakkaittemme keskuudessa. Eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Järjestelmien kehittämistyö sekä eläkeuudistuksesta tiedottaminen ja kouluttaminen on tehty normaalin päivätyön ohella, mikä on edellyttänyt henkilöstöltä suurta venymiskykyä. Haasteisiin on kuitenkin vastattu onnistuneesti. Taloudellisesti kulunut vuosi oli Kuntien eläkevakuutukselle varsin hyvä. Maksutulo kasvoi suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Jo vuosia uhkakuvana nähty kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ei vielä näy kunnallisessa palkkasummassa ja sitä kautta Kuntien eläkevakuutuksen maksutulon kehityksessä. Kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vuosi 2004 oli myönteinen niin osake- kuin korkosijoittajille. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkinatuotto oli 7,5 prosenttia, mikä nosti koko rahastoinnin ajalta vuodesta 1988 lasketun reaalituoton yli tavoitteeksi asetetun neljän prosentin rajan. Tätä kirjoittaessani olemme juuri muuttaneet uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Eräänlaisesta unionista on muutossammekin kysymys: koko Kuntien eläkevakuutuksen henkilöstö pääsi kolmesta osoitteesta yhteen yhteiseen. Samalla pääsimme uuteen ja toimivaan taloon. Henkilökuntamme on antanut pelkästään myönteistä palautetta uusista tiloista ja uskon, että moni yhtyy kiitoksiini siitä, miten hyvin talon suunnittelijat ovat onnistuneet rakennuksen sijoittamisessa todella vaativaan ympäristöön ja hankalalle tontille. Talo on avara ja valoisa sekä monimuotoisuudessaan mielenkiintoinen. Siirtyessäni huhtikuun alussa eläkkeelle lähes neljännesvuosisadan jatkuneen Keva-työrupeaman jälkeen uutena toimitusjohtajana aloittaa hallituksemme varapuheenjohtajana pitkään toiminut kaupunginjohtaja Markku Kauppinen. Valtuuskuntamme yksimielinen valinta korostaa Kuntien eläkevakuutuksen luonnetta osana kuntasektoria ja kunnallista itsehallintoa. Kiinteä yhteytemme jäsenyhteisöihimme ja vakuutettuasiakkaisiimme on merkinnyt asiakasstrategian merkityksen korostumista Kevan strategiakokonaisuuden kolmantena pilarina eläke- ja sijoitusstrategian rinnalla. Haluamme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin. Asiakasstrategian toteutumisen varmistamiseksi viestinnästä ja työnantajapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin lukien Kuntaliiton pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pekka Alanen. Työuraani päättäessäni haluan lausua kiitokseni Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitän myös hallintoelintemme jäseniä ja työtovereitani hyvästä yhteistyöstä, jonka tuloksena olemme kehittäneet Kevan eturivin eläkevakuuttajaksi. Toivotan seuraajalleni ja teille kaikille onnea ja menestystä kunnallisen eläketurvan kehittämisessä merkittävänä osana suomalaista työeläkejärjestelmää. Simo Lämsä

10 Kokkeja, keittäjiä, kylmäköitä ja keittiöapulaisia on kunnallisen eläketurvan piirissä noin Heidän keskiikänsä on 45,3 vuotta.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työssä jatkaminen kannattaa Vuoteen 2010 mennessä kunnat tarvitsevat uutta työntekijää turvaamaan nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Samanaikaisesti tarvitaan väestön ikääntymisen vuoksi aiempaa enemmän työntekijöitä hoiva- ja hoitoaloille. Kunta-alaa uhkaavaan työvoimapulaan ja kunnallisten palveluiden saatavuuteen on haettu ratkaisua palvelurakenteen muutoksen, uusien yhteistyötapojen ja työn tuloksellisuutta nostavien toimien kautta. Työvoimapulaan ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös huolehtimalla ikääntyvästä työvoimasta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleella työeläkekuntoutusta koskevalla lakiuudistuksella ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevalla työeläkeuudistuksella on yhteisiä tavoitteita. Niiden avulla pyritään lisäämään ihmisten halua tehdä työtä, parantaa toimeentuloaan työtä tekemällä ja luoda mahdollisuuksia työelämässä toimimiselle silloinkin, kun työkyky on sairauden takia heikkenemässä tai on jopa väliaikaisesti menetetty. Näihin tavoitteisiin pyritään kaikilla työelämän alueilla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työeläkekuntoutusta koskeva uudistus antaa subjektiivisen oikeuden työeläkekuntoutukseen silloin, kun henkilöä uhkaa työkyvyn menetys. Uudistus korostaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan työeläkelakimuutos, joka tekee vanhuuseläkkeelle lähtemisen joustavaksi. Vanhuuseläkkeelle voi lähteä vuotiaana. Mitä pitempään jatkaa työssä, sitä suurempaa eläkettä saa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että taloudelliset kannustimet eivät yksin riitä motivoimaan työntekijöitä jatkamaan työssä nykyistä pitempään. Aineellisten kannustimien lisäksi työhön osallistumiseen vaikuttavat terveys ja koettu työkyky, työn sisältö, laatu ja haasteellisuus sekä esimiestyö. Työssä jatkaminen on monen tekijän summa, ja eläkepoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen myös muutosta työelämässä. Kunta-alalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Tämä johtuu ensisijaisesti ikäluokkien suurenemisesta. Kun tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, joka ottaa huomioon tarkasteltavien ryhmien suuruuden, voidaan todeta, että viime vuosina alkavuus on pysynyt jokseenkin ennallaan. Työllä on merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Herkimmin työkyvyttömyyseläkkeelle on kunta-alalla siirrytty raskaiksi koetuista tehtävistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään eniten hoitoaloilta, siivoustyöstä, keittiötyöstä ja perhepäivähoidosta. Työkyvyttömyyden syinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet jatkuvasti, kun sen sijaan muissa ryhmissä kasvua ei ole tapahtunut. Erityinen ongelma tulee olemaan masennus, jonka aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Jatka-projekti kannustaa työssä jatkamiseen Kuntien eläkevakuutuksessa työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, jolla on merkitystä myös kunnallisen eläketurvan rahoituksen turvaamisen kannalta. Tämän tavoitteen edistämiseksi Kuntien eläkevakuutus on vuonna 2004 aloittanut omiin jäsenyhteisöihinsä ja vakuutettuihinsa kohdistuvan työssä jatkamiseen kannustavan Jatka-projektin. Projektissa Kuntien eläkevakuutus kokoaa yhteen ne keinot, joilla eläkelaitos pystyy vaikuttamaan työssä jatkamista kannustavasti. Projektin tavoitteena on toisaalta kehittää kunnallista työelämää työhyvinvointia ylläpitävään ja tuottavuutta lisäävään suuntaan. Samalla kannustetaan vakuutettuja hyödyntämään eläkeuudistuksen jatkamista taloudellisesti tukevaa mahdollisuutta. Toisaalta projektin toimet suuntautuvat vakuutettuihin, joiden kohdalla on havaittavissa alkavaa tai pitemmälle kehittynyttä vajaakuntoisuutta. Projektissa siis haetaan keinoja, joilla vakuutetut voivat jatkaa työuraansa alentuneesta työkyvystä huolimatta. Samalla työurien pidentämiseen pyritään kehittämällä kunnallista työelämää niin, että se antaa suotuisat puitteet työssä jatkamiselle. Projektin painopiste työnantajapuolella on kuntatyöpaikkojen henkilöstöhallinnossa. Projekti pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä Kuntien eläkevakuutuksen ja sen jäsenyhteisöjen työterveyshuollon kesken, koska työterveyshuollon rooli on olennaisen tärkeä eläkeprosessin etenemisessä ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimoinnissa. Koska työterveyshuollolle kertyy tietoja työntekijöiden terveydentilasta ja työkyvystä ja näissä tapahtuvista muutoksista, voi työterveyshuolto ehkäistä työkyvyttömyyttä esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Varhaisen toteamisen ja puuttumisen periaatteita painottaen kehitetään toimivia ratkaisuja sekä työpaikkatasolla että yhteistoiminnassa kuntoutuksen palveluverkoston kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöiden alentuneeseen työkykyyn reagoidaan, sitä todennäköisemmin eläkeprosessin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Jatka-projektin perusta on kuntatyönantajien kanssa tehtävä läheinen yhteistyö. Työterveyshuolto on luonnollinen yhteistyötaho näissä toimissa. Tätä täydentää vakuutettuihin kohdistuva viestintä. Osuvan ammatillisen kuntoutuksen, vajaakuntoista tukevan työelämän ja työssä jatkamista edistävän eläkeratkaisutoiminnan avulla projektin odotetaan vaikuttavan työelämässä pysymiseen. Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes linja-auton- ja raitiovaununkuljettajaa. Heidän keski-ikänsä on 43,8 vuotta.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen Kuntien eläkevakuutuksen päätehtävänä on vastata kunnallisesta eläketurvasta. Kuntien eläkevakuutus rakentaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen suomalaista hyvinvointia osana kunnallista itsehallintoa ja kuntataloutta. Eläketurvaa kehitettäessä Kuntien eläkevakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa ja vahvistaa samalla asemaansa yleisen eläketurvan kehittäjänä. Ajanmukaisella ja tehokkaalla viestinnällä tuetaan sitä, että asetettavien tavoitteiden tärkeys ymmärretään. Viestintä tukee myös tavoitteiden toteuttamista. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnot perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, työn korkeaan laatuun sekä tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat asiakasstrategia, eläkestrategia, rahoitusstrategia ja resurssistrategia. Strategioitten pohjalta asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti. Asiakkaiden tiedontarpeeseen vastaaminen tärkeää Työnantajien ja vakuutettujen tiedontarve kasvaa jatkuvasti. Annettavan tiedon pitää olla oikeaa ja ymmärrettävää sekä helposti saatavilla. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja verkkopalveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja työeläkejärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeista kerätään jatkuvasti tietoja. Palvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenyhteisöjen kanssa. Eläkeasiamiesten, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon roolia yhteistyökumppaneina halutaan vahvistaa. Tietämystä kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtojen ja muutosten vaikutuksista kunnalliseen eläketurvaan on perusteltua lisätä ja parantaa. Työnantajalla pitää olla riittävä tieto eläketurvan järjestämistä koskevien esitysten vaikutuksista eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja koko kunnallisen eläketurvan rahoitukseen jo muutoksia suunnitellessaan. Asiakasstrategiaan kuuluu myös se, että vakuutettujen toimeentulon pitää jatkua keskeytyksettä eläketapahtumaa valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Katkeamattomuutta mitataan säännöllisesti. Työssä jatkamiseen kannustetaan Talouskasvun vaatimattomuus, pääomamarkkinoitten epävakaus sekä työllisyysasteen liian alhainen taso merkitsevät sitä, että kuntien talous on tulevinakin vuosina vaikeuksissa. Tulokehitys on menokehitykseen nähden liian alhainen. Kunnat lisäävätkin yhteistyötään, tehostavat palvelurakenteitaan ja ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoitusratkaisuja. Näissä olosuhteissa ja valmistauduttaessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen myös kunnalliseen eläketurvaan ja työssä jaksamiseen liittyvien päätösten suunnittelu ja toteutus nousevat tärkeään asemaan. Asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä avoin ja tiivis yhteistyö on siinäkin onnistumisen edellytys. Työvoiman riittävyyden, eläkkeiden rahoituksen ja asiakkaiden oman edun vuoksi työssä jatkamiseen kannustetaan kaikessa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa. Kuntien eläkevakuutus osallistu työelämän kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden sekä erityisesti Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Neuvontaa ja koulutusta tehostetaan sekä hakeutumista ammatilliseen kuntoutukseen korostetaan. Työssä jatkamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niihin käytettyjen voimavarojen tehokkuutta myös arvioidaan. Pekka Alanen Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiasta vastaava johtaja

15 Terveydenhuoltoalan ammateissa työskentelee noin Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 20 % täyttää vanhuuseläkeikänsä seuraavien 10 vuoden aikana.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Hallituksen toimintakertomus 2004 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristö ei kokenut vuoden 2004 aikana suuria mullistuksia. Jo aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat jatkuivat tai voimistuivat, myös epävakaan sijoitustoimintaympäristön osalta. Kansainvälinen poliittinen tilanne osoitti vuoden aikana lieviä vakautumisen merkkejä. Vaikka ongelmat Irakissa jatkuvat ja julkinen velka edelleen kasvoi, Yhdysvaltain talous kehittyi varsin suotuisasti. Myös presidentinvaalien tuloksen vaikutukset jäivät siellä varsin vähäisiksi. Yhdysvallat on edelleen kiistatta se maa, jonka menestyminen määrittää pitkälti koko maailman talouskehitystä. Tästä syystä varsinkin sen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä on oltu jatkuvasti huolissaan, eivätkä ongelmat vielä ole ohitse. Euroopassa vuoden merkittävin tapahtuma oli Euroopan Unionin laajeneminen Keski-Eurooppaan. Laajentumisen poliittiset ulottuvuudet ovat tietysti merkittäviä, mutta varsinkin Unionin talouden kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Vuoden aikana on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että taloudellinen kurinalaisuus on löystymässä. Tämä saattaa vaikuttaa jatkossa korkotasoon. Sijoittajan näkökulmasta vuosi 2004 alkoi koronnousua ennakoiden. Tämä kehitys jäi kuitenkin toteutumatta, mikä teki vuodesta korkosijoituksille erittäin hyvän. Myös osakesijoittajalle vuosi oli edellisen tapaan hyvä. Kaiken kaikkiaan eläkesijoittajilla ei vuoden kuluessa ollut suurempia vaikeuksia saavuttaa hyviä tuottolukuja. Kun inflaatio samaan aikaan pysyi hyvin alhaalla, reaalituotot nousivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalle. Myös kunta-alalla aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat säilyivät. Osa kunnista on taloudellisesti erittäin ahtaalla, ja kuntalaisille tarjottavien palvelujen priorisointikeskusteluja käydään monilla tahoilla. Kustannussäästöjä etsitään erilaisilla seudullisilla yhteistyöhankkeilla ja palvelujen kilpailuttamisella. Varsinkin tukipalvelujen osalta näkyy jo selviä merkkejä ulkoistamisen käynnistymisestä, samoin on syntymässä erilaisia kuntien ja yksityisten yritysten välisiä yhteistyöhankkeita. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta on erittäin tärkeää seurata kehitystä tarkasti ja pyrkiä varmistamaan, että eläketurvan rahoituspohja ei näiden kehityskulkujen seurauksena vaarannu. Työeläketurvaan ei vuonna 2004 tehty oleellisia muutoksia aikaisemmin neuvotellun eläkeuudistuspaketin lisäksi. Kunnallisen eläketurvan osalta muutokset viimeisteltiin alkuvuonna. Prosessi ei kaikilta osin ollut ongelmaton, ja viimeistään nyt onkin selvää, että kunnallista eläketurvaa koskevan päätöksenteon siirtyminen eduskunnalle lisää paitsi muutosten perusteltavuuden vaatimuksia myös niihin liittyvien poliittisten kiistojen riskiä. Käytännön toiminnan painopiste oli pitkälti vuoden 2005 alussa voimaan tulleen uudistuksen valmistelussa. Eläketurva muuttui joiltain osin hyvin perusteellisesti, ja tämä edellytti tietojärjestelmien mittavia muutoksia ja osittain myös kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Tämän tervetulleena seurauksena työeläkesektorin yhteistoiminta on merkittävästi lisääntynyt, mistä selvimpänä osoituksena oli jo vuonna 2003 tehty päätös yhteisen ansiorekisterin rakentamisesta. Työtä tehtiin vuoden aikana Arek Oy:n johdolla laajoissa projekteissa, joissa oli mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin edustajia. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle työeläketoimijoiden yhteistyö muodostaa jatkossa entistä tärkeämmän viitekehyksen.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Säädösmuutokset Vuoden 2005 eläkeuudistus Vuonna 2004 hyväksyttiin kunnallisen eläkelain muutokset, joilla uudistetaan koko kunnallinen eläketurva. Vastaavat muutokset tehtiin kaikkiin työeläkejärjestelmiin. Eläkkeen karttuma muuttui niin, että eläke lasketaan vuoden 2005 alusta alkaen kunkin vuoden ansioiden ja karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 % vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 % ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään 4,5 %. Palkansaajat osallistuvat parantuvan eläketurvan kustannuksiin 53 vuoden iästä lähtien aiempaa suuremmalla työeläkemaksulla. Muutosten voimaantulon jälkeen karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovuttiin muiden kuin ensisijaisten korvausten osalta. Vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi, ja eläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana. Henkilöllä on oikeus jatkaa työssään aina 68-vuotiaaksi saakka. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 62 vuoteen. Aiemmin voimassa olleet eläkeiät jäivät edelleen voimaan, ja aiemmin karttuneen lisäturvan saaminen on edelleen sidottu siihen, että kunnallinen palvelu jatkuu eläkeikään saakka. Jos henkilön nykyinen eläkeikä on korkeampi kuin 63 vuotta mutta henkilö haluaa siirtyä eläkkeelle jo 63-vuotiaana tai ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeensä muunnetaan vastaamaan tätä eläkeikää siten, että aikaisempi 2 %:n karttuma muuttuu 1,8 %:ksi. Ennen vuotta 2005 karttunut eläketurva lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan siten, että vuodenvaihteessa voimassa olevat palvelussuhteet katkaistaan ja niille lasketaan entiseen tapaan eläkepalkka. Kaikki siihen mennessä karttuneet eläkkeet rajataan ja yhteensovitetaan muiden eläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa. Näin muodostuneet eläkeoikeudet talletetaan rekisteriin, josta ne eläketapahtuman yhteydessä liitetään vuonna 2005 ja sen jälkeen karttuneeseen eläkkeeseen. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskentatapa muuttuu nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 vuoden iän täyttämisen väliltä eläkettä karttuu työkyvyttömyyttä edeltävien viiden kalenterivuoden keskiansiosta. Muutos tulee voimaan asteittain. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkatason painoarvo on 20 % ja hintatason muutosten 80 %. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan eläkkeensaajan iän mukaisesti määräytyvällä kertoimella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Uudella palkkakertoimella varmistetaan eläketurvan tason säilyminen kaikilta työuravuosilta. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että eläkettä karttuu ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista palkoista. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen siten, että vuodesta 2009 otetaan käyttöön elinaikakerroin, jolla eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Uudistus koskee vuonna 2005 vain vanhuuseläkkeelle siirtyviä. Muissa eläkelajeissa uusia säännöksiä sovelletaan vuoden 2006 alusta lähtien.

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Saatavan vanhentuminen Vuoden 2004 aikana muutettiin kunnallista eläkelakia saman vuoden alusta voimaan tulleen velan vanhentumisesta annetun lain vuoksi. Työnantajan eläkemaksun maksuunpanolle, aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamiselle, aiheettomasti maksetun etuuden takaisin perimiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle säädettiin 10 vuoden vanhentumisaika. Uutena vanhentumisaikana otetaan vuoden 2005 alusta käyttöön takaisinperintäpäätöksellä vahvistettujen etuussaatavien perintää koskeva viiden vuoden vanhentumisaika, jonka katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Samanlainen vanhentumisaika otetaan käyttöön myös aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle sen jälkeen, kun niitä 10 vuoden määräajan kuluessa on ensimmäistä kertaa eläkelaitokselta vaadittu. Sijoitusneuvottelukunta Kunnallisen eläkelain sijoitusneuvottelukuntaa koskevia säännöksiä tarkistettiin vastaamaan muodostunutta käytäntöä. Neuvottelukunta toimii neuvonantajana Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja suunniteltaessa sekä tiedonvälityskanavana Kuntien eläkevakuutuksen ja neuvottelukunnassa edustettuina olevien tahojen välillä. Taloudellinen tuki Taloudellisen tuen perussummia ja lapsikorotusta korotettiin 2,3 %:lla vuonna 2003 sovelletuista summista alkaen. Maksutulo Kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2004 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut Yhteensä ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24, ,50 2,00 0,63 20,13 4,00 24,13

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 535 milj. euroa ja 5,2 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli kokonaisuudessaan 22,05 % palkoista eli samalla tasolla kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli 4,6 prosenttiyksikköä eli 497 milj. euroa ja työnantajan 17,45 prosenttiyksikköä ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 539 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 67 milj. euroa ja 14,2 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 69 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2004 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 27,7 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 183 milj. euroa ja 6,5 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2004 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 654 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2004 yhteensä vajaat 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni noin 6 600:lla (12 %), koska viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulo vuoden 2004 alussa siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Kaikkien varsinaisten eläkelajien hakemusmäärät vähenivät. Suhteellisesti eniten väheni työttömyyseläkehakemusten määrä, peräti 49 %, kun taas suhteellisesti pienin vähennys Ratkaistut uudet Jatko- tarkistus- ja eläkehakemukset maksupäätökset Myönnetyt Hylätyt eläkehakemukset uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,6 524 Työkyvyttömyyseläke , Yksilöllinen varhaiseläke ,0 412 Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke ,0 724 Perhe-eläke , Muut hakemukset ,1 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Käsittelyaika, päivää Eläkelaji v v Muutos Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen alkamista, päivää Eläkelaji v v Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuosina Henk Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet (5 %) oli vanhuuseläkkeissä. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden osuus kaikista hakemuksista oli edelleen yli puolet, vaikka myös niiden määrä väheni noin 4 500:lla. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi merkittävästi, minkä vuoksi sivulla 17 olevassa taulukossa näkyvä muiden hakemusten määrä kasvoi 44,1 %. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 22 %, mikä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylkäysprosentti puolestaan laski 9 prosenttiyksiköllä 9 %:iin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 90 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 84 % eläkepäätöksistä. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin vain perhe-eläkkeissä. Palvelutason heikkeneminen ja käsittelyn hidastuminen johtuivat lähinnä viimeisen laitoksen periaatteeseen siirtymiseen liittyvistä ongelmista. Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (44,7 v.). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2004 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisvuonna mutta noin 100 vähemmän kuin vuonna Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ja perhe-eläkettä saavia. Osaaikaeläkkeitä alkoi uutena 675. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,6 vuotta, mutta vuodesta 2002 vain 0,1 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi myös 0,6 vuotta edellisvuodesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 0,5 vuotta. Keski-ikien nousu johtuu osittain vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. VAKUUTETUT Henk Ikäv Miehet Naiset

21 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki KAIKKI KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2004 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke , Työkyvyttömyyseläke ,7 920 Osatyökyvyttömyyseläke ,3 544 Kuntoutustuki ,0 916 Osakuntoutustuki ,5 582 Yksilöllinen varhaiseläke , Työttömyyseläke ,3 761 KAIKKI , TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2004 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. 42,0 32,0 38,3 Mielenterveyden häiriöt yms. 19,3 40,4 28,1 Verenkiertoelinten sairaudet 8,9 4,6 7,2 Kasvaimet 7,4 7,4 6,9 Hermoston sairaudet 8,5 4,0 6,3 Muut sairaudet 13,9 11,7 13,2 KAIKKI 100,0 100,0 100,0

22 20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin haetaan muutosta kuntien eläkelautakunnalta, jonka päätöksistä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2004 yhteensä päätöksiään koskevaa valitusta (2 418 valitusta v. 2003). Niistä (1 932) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 11,5 % (10,9 %). Työkyvyn arviointia koskevista valituksista oikaistiin 11,4 % (10,9 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2004 yhteensä 769 (490 v. 2003). Valituksista 704 (459) koski työkyvyn arviointia ja Kuntien eläkevakuutus oikaisi niistä 7,0 % (7,6 %). Muissa asioissa oikaistiin yksi päätös. Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Palvelussuhteen alkamisesta, päättymisestä, ansioista ja keskeytyksistä saatiin rekisteriin 6,1 miljoonaa ilmoitusta. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleiden ilmoitusten osuus oli 1,9 %. Palvelussuhderekisterin ekstranet-palvelulla oli jäsenyhteisöissä käyttäjää vuoden lopussa. Vakuutetut voivat tarkistaa sähköisesti itsepalveluna palvelussuhdetietojensa ja karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilta. Tätä mahdollisuutta käytti vakuutettua. Pyynnöstä rekisteriotteita toimitettiin vakuutetulle. Lisäksi vastattiin 4 235:een yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2004 lopussa yhteensä milj. euroa, mikä oli 129 milj. euroa ja 6,1 % enemmän kuin vuonna Maksussa olevien eläkkeiden määrä oli vuoden lopussa , mikä oli 2,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN Vuosina , milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki EY-eläkkeiden siirtokorvaukset Valtiolle maksettavat osuudet

23 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntoutus Työeläkekuntoutuksen lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan vuoden alusta. Niiden seurauksena asiakasmäärä kasvoi enemmän kuin osattiin ennakoida. Myös yhteydenotot lisääntyivät erityisesti alkuvuonna, jolloin kuntoutusjärjestelmien työnjako etsi vielä muotoaan. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli 60 %. Uusia asiakkaita tuli 2 089, heistä naisia ja miehiä 334. Asiakkaiden keski-ikä oli 45,8 vuotta. Heistä kuntoutusasian vireille tullessa työssä oli 69 % ja 31 % oli hakenut tai sai kuntoutustukea. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat sairaanhoitajat, perushoitajat ja siivoojat. Päätöksiä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annettiin Päätöksen saaneiden asiakkaiden pääasiallinen lääketieteellinen työkykyrajoite aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairaudesta (48 %). Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat mielenterveyden häiriöt (25 %). Hylkäävien päätösten osuus oli 32 %. Pääasiallisin hylkäämisen syy oli se, että hakijalla ei arvioitu olevan työkyvyn menetyksen uhkaa. Kuntoutussuunnitelmia koskeneita päätöksiä annettiin Näistä päätöksistä 64 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 404 kuntoutujaa. Heistä 83 % palasi ansiotyöhön. Kuntoutuspäätöksistä aiheutui kustannuksia 4,8 milj. euroa. Kuntoutuspäätöksiin on vuoden 2004 alusta lähtien voinut hakea muutosta. Valituksien käsittelyprosessi on samanlainen kuin eläkepäätöksissä. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2004 yhteensä 71 kuntoutuspäätöstä koskenutta valitusta, joista se oikaisi 14 %. Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä ei vuonna 2004 tehty valituksia vakuutusoikeudelle. Kuntoutusmuutoksista tiedotettiin ahkerasti. Lääketieteen ja kuntoutuksen osasto järjesti kunnallisen työterveyspäivän, jossa kuntoutusyhteistyö oli keskeisesti esillä. Kuntoutusasiantuntijat kouluttivat vuoden aikana 67 tilaisuudessa, joissa oli noin kuulijaa. Jäsenyhteisöissä järjestettyihin asiakasneuvotteluihin kuntoutusasiantuntijat osallistuivat 37 kertaa. UUDET KUNTOUTUSASIAKKAAT vuosina Henk KUNTOUTUSPÄÄTÖKSEN SAANEET diagnoosiluokittain vuonna 2004 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 48% Mielenterveyshäiriöt 25% Hermoston sairaudet 7% Muut 20% -04

24 22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Työelämän kehittäminen Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö jatkaa ja jaksaa hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään. Toimintavuoden aikana järjestettiin kuusi seminaaria, joihin osallistui yhteensä yli 500 henkilöä. Henkilöstöjohdon seminaarin nimi oli tänä vuonna Arvot ja oikeudenmukaisuus - pitkän työuran takaajat? Ensimmäinen valtakunnallinen ruotsinkielisten kuntien seminaari järjestettiin Vaasassa. Så skapas hälsa och effektivitet -seminaarissa käsiteltiin mm. pitkäaikaisterveyteen vaikuttavia asioita. Toiminnanvertailuseminaarit järjestettiin Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnille. Jäsenyhteisökäyntejä tehtiin seminaarien yhteydessä. Kuntatyö kunnossa -ohjelman internet-sivuilla esiteltiin uusia työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä. Sähköisestä uutiskirjeestä on tullut suosittu, sen jakelulistalla on yli 950 henkilöä. Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia ja kuntien työhyvinvointia tukevaa toimintaa seurataan toistuvin aineistonkeruin Kuntatyö tutkimuksella. Kuntatyö tutkimus on osa Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistä Kuntatyö projektia. Vuonna 2004 Kuntatyö tutkimuksesta julkaistiin ensimmäisen vaiheen loppuraportti Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla. Kirjassa käsitellään kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jatkamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimustuloksia pohditaan myös käytännön työelämän kehittämisen näkökulmasta. Vuoden aikana julkaistiin myös neljä muuta raporttia Kuntatyö tutkimuksen omassa sarjassa. Niissä käsitellään kunta-alan työhyvinvointia eri näkökulmista. Lisäksi tutkimusyksikkö ja suunnitteluyksikkö julkaisivat yhteistyössä kirjan kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Asiakaspalvelu ja viestintä Vuonna 2004 Kuntien eläkevakuutuksen viestinnän yhtenä keskeisenä sisältönä oli tiedottaminen vuonna 2005 toteutuviksi suunnitelluista eläketurvan muutoksista. Toinen painopistealue oli tiedottaminen eläketurvan rahoituksesta niin, että kuntatyönantajat ovat riittävän hyvin selvillä siitä, miten heidän eläketurvan järjestämistä koskevat ratkaisunsa vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja eläketurvan rahoitukseen pitkälläkin tähtäimellä. Kolmas tärkeä painopistealue oli tiedottaminen työelämän laatua ja työkykyä parantavista toimenpiteistä.

25 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Keva-lehdestä teetettiin lukijatutkimus, jonka mukaan lehti täyttää aiempaa paremmin lukijakuntansa odotukset Kuntien eläkevakuutuksen sidosryhmäjulkaisuna. Vuonna 2004 Kuntien eläkevakuutuksen hoitama kunnallinen eläketurva täytti 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin historiateos ja järjestettiin juhla, johon osallistui noin 400 sidosryhmien edustajaa. Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden 2004 aikana noin puhelua. Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin kertaa, rekisterin oteneuvontaan kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen kertaa. Verkkopalvelut Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän sähköisesti. Palveluun lisättiin vuoden 2004 lopulla mahdollisuus laskea vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrä eri ikävaihtoehdoissa. Omat tietonsa kävi tässä palvelussa tarkistamassa vakuutettua. Kuntatyönantajien edustajille suunnattu ekstranet vakiinnutti asemaansa tiedotusja asiointikanavana toisena toimintavuotenaan. Vuonna 2004 palveluun lisättiin videoitu eläkeuudistusta koskeva luento, jota voi katsoa verkon kautta jaeltuna käyttäjän omalta tietokoneelta. Työnantajan edustajat saavat ekstranetin kautta reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin palvelussuhdetietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkosivut avattiin ruotsinkielisinä syksyllä VAKUUTETTUJEN SOITOT asiakaspalvelupuhelimiin vuonna Vakuutetun eläkeneuvonta Rekisterin oteneuvonta Eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelin Koulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille suunnattu koulutus sisälsi vakiokoulutussarjat kuntaalan esimiehille, eläkeasiamiehille, työterveyshuollolle ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Näitä tilaisuuksia oli 43. Tämän lisäksi kuntatyöpaikoilla järjestettiin 52 kuntien tarpeisiin räätälöityä koulutustilaisuutta eläketurvasta, sen rahoittamisesta, kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista. Palkanlaskijoille ja palvelussuhderekisterin ilmoitusten hoitajille oli 20 koulutustilaisuutta. Eniten kuulijoita, yli , keräsivät kuitenkin ympäri maata järjestetyt tiedotustilaisuudet vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Näitä tilaisuuksia järjestettiin 179. Lisäksi kouluttajat jakoivat eläketurvatietoutta eri puolilla maata järjestetyillä työeläkejärjestelmän yhteisillä palvelupäivillä ja messuilla. Yhteensä erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja tapahtumia järjestettiin 403 ja niihin osallistui asiakasta.

26 24 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Sijoitustoiminta SIJOITUKSET markkina-arvoin Korkosijoitukset 43% Osakesijoitukset 46% Kiinteistösijoitukset 8% Vaihtoehtoiset sijoitukset 3% yhteensä miljoonaa euroa Kuluvan vuosikymmenen ensimmäiset vuodet olivat pääomamarkkinoilla vaikeaa aikaa. Osakemarkkinat olivat usean vuoden ajan pahasti alamaissa. Keskuspankit pyrkivät helpottamaan tilannetta laskemalla ohjauskorkojaan kerta toisensa jälkeen, mikä johtikin yleisen korkotason laskuun poikkeuksellisen alas. Vuoden 2003 loppupuolella alkoi kansainvälinen talouskasvu kuitenkin nopeutua ja osakemarkkinat alkoivat elpyä. Talouskasvu jatkui myös vuonna 2004, vaikka kasvu osoittikin hidastumisen merkkejä. Sijoituksia oli vuoden 2004 alkaessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitukset olivat kirjanpitoarvoltaan milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 43 % kaikista sijoituksista, osakesijoituksia 46 %, kiinteistösijoituksia 8 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 3 %. Markkina-arvoinen tuotto päätyi kohtuulliselle tasolle 7,5 %:iin. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2004 loppuun oli 4,1 % vuotta kohti. Johdannaissopimuksia on käytetty ensisijaisesti suojaamistarkoituksessa. Tilinpäätöksessä on johdannaissopimuksia käsiteltäessä noudatettu varovaisuuden periaatetta ja toisaalta pyritty yksikertaiseen käsittelytapaan, eli johdannaissopimuksia on kirjanpidollisesti käsitelty ei-suojaamistarkoituksessa tehtyinä. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankki jatkoi koko kuluneen vuoden kevyen rahapolitiikan linjaa, eikä nostanut ohjauskorkoaan. Epävakaa taloustilanne ja vahvistunut euro antoivatkin keskuspankille aikaa korkoliikkeiden suhteen. Yhdysvalloissa puolestaan nostettiin useaan otteeseen ohjauskorkoa ja vuoden lopulla oltiin Eurooppaa vastaavalla tasolla eli kahdessa prosentissa. Koronnostoista huolimatta pitkät korot laskivat Yhdysvalloissa loppuvuonna. Vuoden 2004 lopulla oli joukkovelkakirjalainoihin sijoitettuna kirjanpitoarvoin yhteensä milj. euroa (markkina-arvo milj. euroa), nousua edellisestä vuodesta 667 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille oli allokoitu varoja yhteensä 624 milj. euroa, eli 11 % koko joukkovelkakirjalainasalkusta. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 7,3 %. SIJOITUKSET Kirjanpitoarvot Markkina-arvot milj. euroa % milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset YHTEENSÄ

27 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Velkakirjalainoja oli vuoden 2004 lopussa yhteensä 686 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden kuluessa 118 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 21 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran alle 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä Kilpailu erityisesti kuntasektorin lainoista jatkui edelleen kovana. Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2004 lopussa 356 milj. euroa. Korkotuottoja korkosalkuista kirjattiin yhteensä 187 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 6,4 %. Osakesijoitukset Korkotaso oli koko vuoden taloutta elvyttävällä tasolla Euroopassa ja Yhdysvalloissakin ohjauskoron nostoista huolimatta. Euroopassa talouskasvu oli selvästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa. Ripeimmin kasvanut alue oli Aasia ja siellä etenkin suuret maat kuten Kiina ja Intia. Vuosi 2004 oli lopulta osakemarkkinoiden kannalta varsin hyvä, vaikka mm. talouskasvun jatkumiseen, Yhdysvaltojen dollarin heikkenemiseen ja öljyn hinnan nousuun liittyvät epävarmuudet aiheuttivatkin isoja heilahteluja pitkin vuotta. Maailman osakekurssien keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-indeksi (EUR) nousi 6,4 % vuonna 2004, kun se edeltävänä vuonna oli noussut 10,5 %. Suomen osakekurssit nousivat HEX-yleisindeksillä mitattuna 3,3 % (4,4 % edeltävänä vuonna). HEX-portfolioindeksillä, jossa mm. Nokian paino on rajoitettu 10 %:iin, mitattuna nousu oli 14,6 % (16,2 % edeltävänä vuonna). Vuoden 2004 lopussa osakesijoitusten yhteismäärä kirjanpitoarvoisena oli milj. euroa (markkina-arvo milj. euroa). Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille oli allokoitu varoja yhteensä milj. euroa eli 29 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 170 milj. euroa. Osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 9,2 %. SIJOITUSOMAISUUDEN maantieteellinen jakauma markkina-arvoin Suomi 21% Eurooppa (pl. Suomi) 58% Pohjois-Amerikka 12% Japani 3% Muut 6% yhteensä miljoonaa euroa Kiinteistösijoitukset Kotimaisilla kiinteistömarkkinoilla sijoituskohteiden kysyntä kasvoi mm. ulkomaisten ostajien kasvaneen toimeliaisuuden johdosta. Vuoden 2004 aikana toimistotilojen vajaakäyttö lisääntyi edelleen ja lievä vuokratason lasku jatkui. Liiketilojen vuokrakysyntä sen sijaan jatkui vahvana. Asuntokauppa kävi edelleen vilkkaana ja oli vaikuttamassa siihen, että vuokra-asuntojen tuottamisen edellytykset olivat heikot. Kiinteistösijoituksiin sitoutuneiden varojen määrä kasvoi vuonna milj. eurolla milj. euroon. Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 117 kiinteistöyhtiön vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin m 2, ja niissä oli noin vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 75 milj. euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 6,3 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu kiinteistöjen tuotto oli 6,1 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset Pääomasijoituksiin annettujen sitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 989 milj. euroa, josta sijoitettuna oli 425 milj. euroa. Lisäksi vuoden lopulla Kuntien eläkevakuutuksella oli 4 suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastosijoituksia oli vuoden lopulla yhteensä 120 milj. euroa. Vaihtoehtoisten sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 5,4 %. SIJOITUSOMAISUUDEN valuuttajakauma markkina-arvoin EUR 61% USD 12% GBP 11% SEK 3% CHF 4% JPY 2% Muut 7% yhteensä miljoonaa euroa

28 26 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2004 lopussa kokonaan tai osittain 117 kotimaista kiinteistöyhtiötä, määrä kasvoi vuoden aikana kolmella. Lukumäärä kasvoi osakkuusyhtiön jakautumisen johdosta, vertailukelpoinen määrä pysyi ennallaan. Kuntien eläkevakuutus omisti 98 kiinteistöyhtiötä kokonaan ja 11 yhtiöstä enemmistöosuuden. Osakkuusyhtiöitä (omistusosuus %) oli kolme. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätä pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus Oy:n sekä 42,5 %:n osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä. Eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään tai vähennetään eläkevastuurahastoon tai -rahastosta. Vuoden 2004 lopussa rahaston koko oli milj. euroa, mikä oli milj. euroa ja 11,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen toimintakulut olivat 49,0 milj. euroa, mikä oli 9,6 milj. euroa ja 24 % enemmän kuin vuonna Toimintakulujen suurin erä oli henkilöstökulut 19,5 milj. euroa, kasvua 0,3 milj. euroa ja runsas prosentti. Atk-kulut olivat 10,1 milj. euroa eli 4,7 milj. euroa ja 88 % edellistä vuotta enemmän. Muut toimintakulut olivat 19,3 milj. euroa, kasvua 4,6 milj. euroa ja 31 %. Muiden toimintakulujen merkittävin erä oli sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytys- ja laskentapalkkiot. Toiminnoittain tarkasteltuna eläketoiminnon kulut olivat 19,8 milj. euroa, kasvua 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sijoitustoiminnon kulut olivat 16,3 milj. euroa, 29 % enemmän ja hallinnon 12,8 milj. euroa, 12 % enemmän kuin vuonna Investoinnit koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin olivat 5,4 milj. euroa, mikä oli 6,5 milj. euroa ja 55 % edellistä vuotta vähemmän. Edellisten lisäksi investoitiin uuden toimitalon suunnitteluun ja rakentamiseen 20,1 milj. euroa. Uusi toimitalo otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa. Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2004 olivat 5,9 milj. euroa, 2 milj. euroa ja 50 % enemmän kuin vuonna Henkilökunta Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden päättyessä 391 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 361 henkilöä ja määräaikaisessa 30 henkilöä. Vakinainen henkilökunta väheni vuoteen 2003 verrattuna viidellä. Vuoden 2003 lukuihin sisältyvät myös 10 kuntien eläkelautakunnan toimiston henkilöä, jotka siirtyivät vuoden 2004 alusta Kuntien eläkevakuutuksen palveluksesta kuntien eläkelautakunnan palvelukseen.

29 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 75 %. Vakinaisen henkilöstön keskiikä oli vuoden päättyessä 45,1 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan erovaihtuvuus ilman eläkkeelle jääneitä suhteutettuna henkilötyövuosiin oli 1,8 %. Henkilötyövuosia kertyi 360,5 (347,9 vuonna 2003). Sairauspoissaolojen määrä oli 10,4 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden, mikä vuoteen 2003 verrattuna (12,9 päivää) osoittaa merkittävää vähennystä. Henkilöstön työkyvyn kehittymistä seurataan työterveyshuollon kausitarkastusten yhteydessä sekä työterveyshuollolta saaduin raportein. Kuntien eläkevakuutuksen palkkakilpailukykyä seurataan vertaamalla työn vaativuuden mukaista palkkaa vakuutusalalla vastaavissa tehtävissä maksettaviin palkkoihin. Henkilöstökoulutuksen investoinnit olivat euroa eli 3,8 % palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutuksessa on käytössä vuonna 2001 käyttöön otettu tulospalkkausjärjestelmä. Vuosi 2004 oli kolmas kokonainen vuosi tämän järjestelmän soveltamisessa. Tuloksen mittaamisen perusteina ovat eläketoiminnon toiminnallinen tehokkuus, kustannustehokkuus ja sijoitustoiminnon tuotto suhteessa vertailuindekseihin ja reaalituottoon. Tietojärjestelmät Eläketoiminnon mittavimmat tietojärjestelmähankkeet liittyivät työeläkejärjestelmän yhteishankkeisiin ja tulevaan eläkeuudistukseen. Yhdistetyn eläkepäätöksen tuottavan VILMA (viimeisen laitoksen periaate) -ohjelmiston tehokkuutta parannettiin alkuvuonna. Samanaikaisesti rakennutettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen vanhuuseläkelaskentaohjelmisto nykyisen sovelluksen osaksi. Vuonna 2006 voimaan tulevien seuraavien osuuksien suunnittelu aloitettiin. Toimintavuonna Kuntien eläkevakuutus liittyi yhteisöön, joka hallinnoi työeläkejärjestelmän yhteistä YHELLA-laskentaohjelmistoa. Valtiokonttorin, Kirkkohallituksen, Kansaneläkelaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteisprojektina rakennettiin eläkeuudistukseen liittyvä modifioidun yhteensovituksen ohjelma, joka osanaan käyttää edellä mainittua laskentaohjelmistoa. Kuntien eläkevakuutus liittyi osakkaaksi Arek Oy:öön, joka toteuttaa työeläkejärjestelmän yhteishankkeena työsuhteiden rekisteröinnin keskitetyn rekisterin. Tämän hankkeen kehittämistyöhön ja rekisteriliikenteen suunnitteluun Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijat ovat merkittävästi osallistuneet. Eläkkeiden maksussa keskeinen uusi hanke oli VILMA-tekniikan edellyttämä kustannusten jako eläkejärjestelmien kesken. Laskenta toteutetaan ensi vaiheessa keväällä 2005 ja lopullisesti saman vuoden syksyllä. Maksujärjestelmässä otettiin vuoden 2004 lopulla käyttöön käsityötä merkittävästi helpottava ennakonpidätysmuutosten suora koneellinen päivittäminen maksurekisteriin. Nykyisen, pitkään käytetyn eläkeratkaisujärjestelmän uudistamisesta on tehty periaatepäätös. Tuleva järjestelmä käyttää työsuhteiden yhteisrekisteriä sekä YHELLAohjelmistoa. Uudistamisen sisällöllisiä vaatimuksia sekä teknisiä ratkaisuja selvitettiin ja suunniteltiin toimintavuonna käynnistetyssä Kasper-hankkeessa. Kesän ja syksyn kuluessa määriteltiin järjestelmän toiminnalliset tavoitteet, työprosessien keskeiset periaatteet sekä teknisen arkkitehtuurin suuntaviivat.

30 28 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Projektitoiminta eli tietohallinnon ohjaus sekä projektien seurannan ja raportoinnin menettelytavat päätettiin uudistaa. Tähän liittyvä laaja koulutus toteutetaan pääosin vuoden 2005 aikana. Vakuutettujen internet-verkkopalvelua kehitettiin laatimalla omiin rekisteritietoihin perustuva kunnallisen vanhuuseläkkeen laskuri. Työnantajien ekstranet-palvelussa avattiin uusia verkkosivuja palvelussuhderekisterin ylläpitoon ja kehitettiin järjestelmän tuotantoympäristöä. Vuonna 2004 toteutettiin ensimmäisen kerran palkkaperusteisen vakuutusmaksun laskenta palvelussuhderekisterin tiedoista. Hallinnon tietojärjestelmissä suoritettiin pienehköä kehittämis- ja ylläpitotyötä. Diaari-ohjelmisto uudistettiin. Eläkelautakunnan tietotekniikkaympäristön erottaminen Kuntien eläkevakuutuksen verkkojärjestelmästä saatiin suurimmalta osalta toteutettua. Asiakirjojen sähköisen käsittelyn ylläpitoa jatkettiin. Tietojen välitys sähköisenä Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmistä ei käynnistynyt vielä toimintavuonna. Kuntien eläkevakuutuksen sisäisessä tietoverkossa otettiin alkuvuodesta käyttöön XP-työasemat ja Windows2000-verkonhallinta. Loppuvuoden keskeisin projekti oli uuden toimitalon verkon suunnittelu, verkkonopeuden ja -tekniikan muuttaminen, verkon ns. aktiivilaitteiden hankinta sekä toimitalon muuttoon liittyvien asioiden valmistelu. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan mm. asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus, toimintaan liittyvien riskien riittävä hallinta, johtamisinformaation luotettavuus sekä lakien ja hallintoelinten päätösten noudattaminen. Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävänä on Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi, niiden rajoittaminen halutulle tasolle, sekä valvonta. Kuntien eläkevakuutuksen johtoryhmän hyväksymässä riskienhallinsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi koordinoidusti ja yhtenäisin menettelytavoin toimivan riskienhallintajärjestelmän kehittäminen. Vuonna 2004 arvioitiin Kuntien eläkevakuutuksen vakuutussuojan tarve ja haettiin kilpailutuksella eläkelaitoksen riskinkantokykyä vastaavat tehokkaat vakuutusratkaisut. Operatiivisten riskien hallinnassa keskityttiin säädösmuutoksista ja tietojärjestelmien kehittämisestä aiheutuneiden muutosten riskien hallintaan. Sijoitustoiminnan riskienhallintaa ja etenkin riskiraportointia kehitettiin edelleen. Keskuslaitteistojen varakonejärjestelyjä on kehitetty palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi. Valmiussuunnittelua jatketaan uusien viranomaisohjeiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus Kuntien eläkevakuutukseen perustettiin vuonna 2004 sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmennus- ja konsultointitoimintaa, jonka tehtävänä on arvioida Kuntien eläkevakuutuksen sisäisen valvonnan

31 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus toimivuutta ja riittävyyttä, tuottaa toimintaa edistäviä kehittämisehdotuksia sekä tukea organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi toimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajalle sekä vähintään kerran vuodessa hallitukselle. Tulevaisuudennäkymät Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristössä ei lähivuosina ennakoida tapahtuvan dramaattisia muutoksia. Sen sijaan jo havaittavissa olevat trendit näyttäisivät vahvistuvan. Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen eläkejärjestelmän joustavuutta ja sopeutumiskykyä tulee mahdollisuuksien mukaan edelleen parantaa. Eri alojen lakisääteistä eläketurvaa on 1990-luvun alkupuolelta asti pyritty yhtenäistämään. Vuoden 2005 alussa voimaan tulleiden muutosten myötä tämä tavoite voidaan todeta käytännössä toteutuneeksi, vaikka aikaisempiin muutoksiin liittyvät siirtymäajat jatkuvatkin vielä pitkään. Eläketurvan kehittämisessä on odotettavissa aikaisempaa maltillisempi jakso ainakin siihen saakka, kun uudistuksen todelliset vaikutukset ovat selvillä. Tosin Euroopan Unionin taholta saattaa tulla painetta eläkejärjestelmän jatkokehittämiseen, mutta oletettavissa on, että painotukset liittyvät enemmän järjestelmän taloudelliseen kestävyyteen kuin eläketurvan sisältöön. Eläkelaitosten yhteistyön tiivistymisen voi olettaa jatkuvan lähiaikoina, kun eläketurva on yhtenäistetty ja järjestelmän kokonaistehokkuutta pyritään nostamaan. Tässä kehityksessä Kuntien eläkevakuutus pyrkii olemaan aktiivisesti mukana. Sijoitustoiminnan osalta tulevaisuuden ennakointi on aina vaikeaa, mutta tämän hetken tilanteessa toimivin ennuste vaikuttaa samalta kuin vuosi sitten. Korkotason nousu on lähivuosina ehkä jo vuoden 2005 aikana edessä, eikä korkosijoituksista voi olettaa saatavan korkeita tuottoja. Osakemarkkinoilla arvostustaso taas on vaihteleva eikä selvää suuntaa ole havaittavissa. Myös maantieteellisesti ja sektoreittain tarkastellen tilanne on varsin epäselvä. Joka tapauksessa sijoitustoiminnalta edellytetään jatkossa kykyä toimia tehokkaasti ja toteuttaa sijoitusstrategiaa kurinalaisesti vaihtuvissakin markkinatilanteissa. Kunnallisen eläkejärjestelmän tulevaisuuden kannalta keskeinen haaste liittyy rahoituspohjan, käytännössä kuntasektorin palkkasumman, kasvuun. Jo varsin pitkään ennakoidusta kunnallisten palvelujen ulkoistamiskehityksestä on saatu ensimmäisiä konkreettisia esimerkkejä, ja odotettavissa on laajempiakin palvelutuotannon muutoksia. Epäselvää on, milloin muutokset kiihtyvät sellaiseen vauhtiin, että se alkaa näkyä kuntien palkkasumman pienentymisenä. Kuntien eläkevakuutuksen lähitulevaisuus kiinnittyy ennen muuta kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja niiden palvelutehtävänsä hoitamiseksi tekemiin toiminnallisiin ratkaisuihin. Toinen merkittävä tekijä on rahastojen kasvun myötä luonnollisesti sijoitusmarkkinoiden tila. Näiden seikkojen analysoiminen ja niihin mahdollisesti liittyvien ongelmien ratkaiseminen ovat Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa lähivuosien painopisteitä yhdessä eläkeuudistuksen ja siihen liittyvien järjestelmämuutosten toteuttamisen ohella.

32 30 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tuloslaskelma Milj. euroa Maksutulot KuEL-maksuosuudet 2 990, ,8 Taloudellinen tuki 5,9 5, , ,9 Eläkemenot KuEL-eläkkeet 1) , ,2 Taloudellinen tuki -5,9-5,0 Kuntoutus -4,8-4, , ,3 Eläkemenojen oikaisut Valtionosuudet ja muut oikaisut 26,1 27,1 RAHOITUSKATE 774,1 724,7 Sijoitusten nettotuotto 2) 775,2 986,3 RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN KATE 1 549, ,0 Toimintakulut 4) Henkilöstökulut 3) -19,5-19,3 Atk-kulut -10,1-5,4 Muut toimintakulut -19,3-14,7-48,9-39,4 Muut tuotot ja kulut Työttömyyslisien rahastotulo 70,4 52,9 Muut tuotot ja kulut 0,6 0,6 71,0 53,5 Poistot 4) -5,9-8,8 RAHASTOITUVA TULOS 1 565, ,3 Eläkevastuurahaston vähennys / lisäys (-) , ,3 TULOS 0,0 0,0 Numerot 1) 2) 3) jne. viittaavat liitetietojen vastaavaan kohtaan.

33 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tase VASTAAVAA Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8) 17,5 17,9 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 6) 1 152, ,7 Lainasaamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 196,5 186, , ,4 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 6) 6 961, ,1 Rahoitusmarkkinavälineet 6) 5 846, ,6 Lainasaamiset 6) 7) 489,0 617, , ,9 Sijoitukset yhteensä 6) , ,3 Saamiset Maksutulosaamiset 254,4 236,9 Saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 3,8 3,2 Muut saamiset 15,9 13,6 274,1 253,7 Muu omaisuus Koneet ja kalusto 8) 3,4 3,2 Muut 8) 1,2 1,2 Rahat ja pankkisaamiset 12,8 36,6 17,4 41,0 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut Ennakkomaksut 156,8 140,0 Korot ja vuokrat 117,4 123,2 274,2 263,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,1 VASTATTAVAA Milj. euroa Eläkevastuurahasto 9) , ,0 Velat Velat tytär- ja osakkuusyhtiöille 1,4 0,8 Muut velat 10) 50,6 61,4 52,0 62,2 Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut Siirtovelat 13,0 7,3 Saadut ennakkomaksut 9,5 0,6 22,5 7,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,1

34 32 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kuntien eläkevakuutus on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on huolehtia kunnallisen eläkelain (KuEL) toteuttamisesta. Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia, Kuntien eläkevakuutuksen ohjesääntöä sekä muita sisäisiä ohjeita. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa valvoo sisäasiainministeriö sekä rahoitustoiminnan suunnittelun ja sijoitustoiminnan osalta Vakuutusvalvontavirasto. Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutuksen kokonaan tai osittain omistamat 121 yhtiötä ovat lähes kaikki kotimaisia kiinteistöyhtiöitä. Muista kuin kiinteistöyhtiöistä ainoastaan tytäryhtiö Kuntasijoitus Oy:llä ja osakkuusyhtiö Kuntarahoitus Oyj:llä on merkittävää taloudellista toimintaa. Kaikista näistä yhtiöistä laaditaan itsenäiset tilinpäätökset. Konsernitilinpäätöstä ei tehdä. Tulos ja siirto eläkevastuurahastoon Vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään/vähennetään eläkevastuurahastoon/-rahastosta. Tämän siirron jälkeen tulos on nolla. Maksutulo ja eläkkeet KuEL-maksuosuudet koostuvat kolmesta osasta, palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta sekä omavastuumaksuista. Palkkaperusteinen maksuosuus kirjataan tilinpäätökseen ennakkomaksujen suuruisena. Tilinpäätökseen on kirjattu myös edellisten vuosien ennakkomaksujen ja lopullisen maksun erotus. Eläkemenoperusteinen maksu kirjataan ja peritään valtuuskunnan päätöksen suuruisena. Omavastuumaksut kirjataan ja laskutetaan eläkepäätöksiin pohjautuen ilman ennakkomaksuja. Eläkemenot kirjataan tilinpäätökseen maksuperusteisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo ja jaksotus Rakennukset ja rakennelmat kirjataan suunnitelmapoistoilla vähennettyyn hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Lainasaamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Joukkovelkakirjojen nimellisarvon ja hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi lainan juoksuajalle. Vastaerä merkitään hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno on laskettu lajikohtaisesta keskihinnasta. Lainasaamiset ja talletukset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksiottaja on asettanut lainoista vakuuden. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksia käytetään pääasiassa suojaustarkoituksiin, mutta kirjanpidossa niitä on käsitelty varovaisuuden periaatteen mukaan eli negatiivinen arvonmuutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Tilikauden aikana suljettujen ja erääntyneiden johdannaisten kassavirrat on kirjattu täysimääräisesti tulokseen. Sijoitusten käyvät arvot Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvo- tai kauppa-arvomenetelmää. Käyvät arvot määritetään vuosittain. Arvion suorittavat pääasiassa Kuntien eläkevakuutuksen omat asiantuntijat. Noteerattujen arvopapereiden käypänä arvona käytetään vuoden viimeistä kaupantekokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään kirjanpitoarvoa tai todennäköistä luovutushintaa. Lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden, koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelmapoistoilla. Maksutulosaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahat ja pankkisaamiset arvostetaan nimellisarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Kuluvan omaisuuden hankintameno on aktivoitu. Hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluiksi käyttäen seuraavia taloudellisia pitoaikoja: rakennukset ja rakennelmat vuotta rakennusten tekniset laitteet 15 vuotta koneet ja kalusto 5 vuotta muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset erät on arvostettu tilinpäätöspäivän Suomen Pankin keskikurssiin. Kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Henkilökunnan eläketurva Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnalle on järjestetty kunnallisen eläkelain (KuEL) mukainen eläketurva.

35 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tuloslaskelman liitetiedot KUEL-ELÄKEMENO 1) Milj. euroa Vanhuuseläke 1 555, ,8 Varhennettu vanhuuseläke 56,2 49,2 Työkyvyttömyyseläke 302,9 272,2 Yksilöllinen varhaiseläke 31,7 28,7 Työttömyyseläke 46,6 41,5 Perhe-eläke 141,9 138,3 Osa-aikaeläke 62,8 66,5 Kuntoutustuki 37,1 35,0 Kuntoutuskorotus 0,3 0, , ,4 EY-eläkkeiden siirtokorvaukset 0,4 0, , ,6 Valtiolle maksettavat osuudet 2,1 2, , ,2 SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 2) Milj. euroa Sijoitustoiminnan tuotot Korkotuotot 186,8 242,4 Osinkotuotot 170,4 123,6 Vuokratuotot 97,8 95,2 Myyntivoitot ja muut tuotot 597,2 493, ,2 954,6 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista -22,5-20,9 Myyntitappiot ja muut kulut -712,5-617,8-735,0-638,7 Arvonmuutokset, netto 458,0 670,4 SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 775,2 986,3 HENKILÖSTÖKULUT 3) Milj. euroa Palkat ja palkkiot *) 15,1 15,2 Lakisääteiset henkilösivukulut 3,8 3,7 Muut henkilösivukulut 0,6 0,4 19,5 19,3 *) Johdon, hallituksen ja valtuuskunnan osuus 0,7 0,7 Johdolle myönnetyt velkakirjalainat 0,1 0,1 TOIMINTAKULUT JA POISTOT TOIMINNOITTAIN 4) Milj. euroa Toiminto Toimintakulut Poistot Yhteensä Toimintakulut Poistot Yhteensä Eläketoiminto 19,8 3,8 23,6 15,3 6,7 22,0 Sijoitustoiminto 16,3 0,5 16,8 12,6 0,5 13,1 Hallintotoiminto 12,8 1,6 14,4 11,5 1,6 13,1 YHTEENSÄ 48,9 5,9 54,8 39,4 8,8 48,2

36 34 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Taseen liitetiedot TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTIÖT 5) Milj. euroa SIJOITUKSET JA SAAMISET Osakkeet ja osuudet Kiinteistöosakkeet 1 066, ,3 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeet ja osuudet 12,4 10, , ,0 Muut sijoitukset Lainat kiinteistöyhtiöille 196,5 186,8 Pääomalainat kiinteistöyhtiöille 2,2 2,2 Debentuurilainat osakkuusyhtiöille 16,8 16,8 215,5 205,8 Osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset yhteensä 1 294, ,8 Saamiset Saamiset kiinteistöyhtiöiltä 3,9 3,2 Saamiset osakkuusyhtiöiltä 0,0 0,0 3,9 3,2 Ennakkomaksut ja siirtosaamiset Siirtosaamiset kiinteistöyhtiöiltä 0,4 0,7 SIJOITUKSET JA SAAMISET YHTEENSÄ 1 299, ,7 VELAT Velat kiinteistöyhtiöille 1,4 0,8 VELAT YHTEENSÄ 1,4 0,8

37 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SIJOITUKSET 6) Milj. euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo KIINTEISTÖSIJOITUKSET Sijoitukset omaan toimintaan Maa-alueet ja tontit 18,3 18,3 18,3 18,3 Rakennukset 47,6 47,6 27,8 27,8 65,9 65,9 46,1 46,1 Sijoitukset tytäryhtiöiden kiinteistöosakkeisiin Kiinteistöosakkeet 1 066, , , ,9 Muut sijoitukset kiinteistöyhtiöihin 19,5 19,5 2,3 2, , , , ,2 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1 152, , , ,3 Lainasaamiset kiinteistöyhtiöiltä 196,5 196,5 186,8 186,8 Kiinteistösijoitukset yhteensä 1 348, , , ,1 MUUT SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeet 6 139, , , ,9 Rahastosijoitukset 793,1 801,4 671,0 677,3 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeet ja osuudet 12,4 12,4 10,6 10,6 Muut sijoitukset osakkuusyhtiöihin 16,8 16,8 16,8 16, , , , ,6 Rahoitusmarkkinavälineet Joukkovelkakirjalainat 5 490, , , ,9 Rahamarkkinasijoitukset 355,9 356,5 396,1 396, , , , ,3 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistöyhtiöiltä 489,0 489,0 617,2 617,2 Muut sijoitukset yhteensä , , , ,1 SIJOITUKSET YHTEENSÄ , , , , Rahoitusmarkkinavälineiden kirjanpitoarvo sisältää korkotuotoiksi (+) ja niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta *) -142,6-129,0 Sijoitusten käyvän arvon ja kirjanpitoarvon arvostusero 1 041,9 755,9 *) Toimiston suorat sijoitukset

38 36 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 LAINAKANTA LAINANOTTAJITTAIN 7) Lainanottajat Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo milj. euroa % milj. euroa % Tytär- ja osakkuusyhtiöt 196, ,7 23 Muut Kaupungit 81, ,8 13 Kunnat 188, ,9 25 Kuntayhtymät 21,8 3 25,6 3 Julkiset yritykset 116, ,7 16 Yksityiset yritykset 21,0 3 24,2 3 Ahvenanmaa 6,7 1 2,2 0 Asuntoyhteisöt 29, ,1 14 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 16,8 2 19,0 2 Muut 7,0 1 5, , ,2 77 LAINAKANTA YHTEENSÄ 685, ,9 100 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET VUONNA ) Milj. euroa Maa-alueet ja Pitkävaikuttei- Koneet ja rakennukset set atk-menot kalusto Muut Yhteensä Valmiit ,9 16,0 3,3 1,2 46,4 Keskeneräiset ,2 1,9 22,1 Saldo ,1 17,9 3,3 1,2 68,5 Muutokset vuonna 2004 Investoinnit, valmiit 40,3 5,4 1,4 47,1 Investoinnit, keskeneräiset 0,5 0,5 Siirto keskeneräisistä valmiisiin -20,2-1,9-22,1 Myynnit -0,1-0,1 Poistot Suunnitelmapoistot -0,4-4,4-1,1-5,9 Kertapoistot 0,0-0,1-0,1 Vuoden muutos 19,7-0,4 0,1 0,0 19,4 Valmiit ,8 17,0 3,4 1,2 87,4 Keskeneräiset ,0 0,5 0,5 SALDO ,8 17,5 3,4 1,2 87,9 ELÄKEVASTUURAHASTO 9) Milj. euroa Rahaston pääoma , ,7 Rahaston lisäys 1 565, ,3 RAHASTON PÄÄOMA , ,0 MUUT VELAT 10) Milj. euroa Ennakonpidätykset 44,7 42,3 Sosiaaliturvamaksut 0,0 0,0 Arvonlisävero 2,5 3,0 Ostovelat 3,3 5,9 Arvopaperien ostovelat - 10,0 Muut velat 0,1 0,2 50,6 61,4

39 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus TYTÄR JA OSAKKUUSYHTIÖIDEN OSAKKEET 11) Omistus- Osakkeiden osuus kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Omistus- Osakkeiden osuus kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa As. Oy Helsingin Silkkiuikku 100,00 4,3 Asunto Oy Helsingin Kaivonkatsojantie 8 100,00 0,5 Asunto Oy Helsingin Suvilahdenkatu 6 100,00 2,0 Asunto Oy Jyväskylän Isohovi 100,00 1,3 Asunto Oy Jyväskylän Schaumanin Puistotie ,00 2,8 Asunto Oy Kotkan Kaivokaari 100,00 6,2 Asunto Oy Kouvolan Hansakaari 100,00 1,0 Asunto Oy Lakelanportti 100,00 4,1 Asunto Oy Vaasan Pitkäkatu ,00 0,3 Kiint. Oy Helsingin Tapulikaupungintie ,00 4,1 Kiint. Oy Helsingin Vattuniemenkatu ,00 8,0 Kiint. Oy Lintulahdenkulma 100,00 13,6 Kiint. Oy Riihimäen Merkurius 100,00 1,7 Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6 100,00 3,5 Kiinteistö Oy Aurajoenranta 100,00 9,2 Kiinteistö Oy Elimäenkatu ,00 22,2 Kiinteistö Oy Espoon Itsehallintotie ,00 8,2 Kiinteistö Oy Espoon Komentajankatu 4 100,00 1,1 Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie ,00 15,2 Kiinteistö Oy Espoon Suviniitty 100,00 5,0 Kiinteistö Oy Gaselli 100,00 34,3 Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 6 100,00 24,7 Kiinteistö Oy Hatanpään Elisa 100,00 3,3 Kiinteistö Oy Haukipurontie 100,00 40,0 Kiinteistö Oy Helsingin Apollonkatu ,00 5,6 Kiinteistö Oy Helsingin Auringonkehrä 100,00 7,1 Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 17 a 100,00 1,4 Kiinteistö Oy Helsingin Kuparitalo 100,00 23,6 Kiinteistö Oy Helsingin Rukkilantie ,00 4,2 Kiinteistö Oy Helsingin Strömberginaukio 100,00 30,9 Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu ,00 49,3 Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie ,00 56,1 Kiinteistö Oy Helsingin Veneentekijänranta 100,00 5,2 Kiinteistö Oy Hermian Bitti 100,00 5,1 Kiinteistö Oy HTC Santa Maria 100,00 21,5 Kiinteistö Oy HTC Vega 100,00 25,9 Kiinteistö Oy Hämeenkivi 100,00 11,6 Kiinteistö Oy Jokiniementalo 100,00 6,6 Kiinteistö Oy Kaapelipuisto 100,00 6,6 Kiinteistö Oy Kaarenmänty 100,00 1,0 Kiinteistö Oy Kaarenpetäjä 100,00 0,8 Kiinteistö Oy Kalliokrouvi 100,00 3,8 Kiinteistö Oy Karanlahti 100,00 2,9 Kiinteistö Oy Keilarannanpuisto 100,00 19,8 Kiinteistö Oy Kiirulankulma 100,00 6,1 Kiinteistö Oy Kipparin Kruunu 100,00 26,7 Kiinteistö Oy Konalankuja ,00 10,5 Kiinteistö Oy Kulma-Sarvis 100,00 16,1 Kiinteistö Oy Kuopion Haapaniemenkatu ,00 2,8 Kiinteistö Oy Kuopion Kirkkokatu 1 100,00 4,7 Kiinteistö Oy Kuopion Särkiranta 6 100,00 2,1 Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 3 100,00 1,8 Kiinteistö Oy Käsityöläiskatu ,00 9,4 Kiinteistö Oy Lahden Apilakatu 4 100,00 18,0 Kiinteistö Oy Lahden Laaksokatu 7 100,00 0,2 Kiinteistö Oy Lahden Rauhankatu 5 100,00 1,7 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Porarinpolku 1 100,00 1,9 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Valtakatu ,00 4,0 Kiinteistö Oy Mastokoukku 100,00 5,4 Kiinteistö Oy Megahermia 100,00 4,7 Kiinteistö Oy Menuetto 100,00 33,1 Kiinteistö Oy Oulun Tullipuomi 100,00 8,5 Kiinteistö Oy Paciuksenkatu ,00 23,9 Kiinteistö Oy Piispanpuro 100,00 0,6 Kiinteistö Oy Porin Valta-Antti 100,00 1,7 Kiinteistö Oy Quartetto 100,00 20,6 Kiinteistö Oy Rauman Kanalinparras 100,00 0,6 Kiinteistö Oy Riihimäen Kara 100,00 4,3 Kiinteistö Oy Rovaniemen Pohjanpuistikko 100,00 12,4 Kiinteistö Oy Seinäjoen Alkionkatu 4 100,00 0,3 Kiinteistö Oy Seinäjoen Torikatu ,00 0,8 Kiinteistö Oy Sofianlehdonkadun senioritalo 100,00 7,7

40 38 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Omistus- Osakkeiden osuus kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Omistus- Osakkeiden osuus kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Kiinteistö Oy Spektrin Kvartti 100,00 16,6 Kiinteistö Oy Sörnäisten Rantatie ,00 2,8 Kiinteistö Oy Tampereen Hovi-Sarvis 100,00 5,2 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkadunaukio 100,00 1,0 Kiinteistö Oy Tampereen Ilveshotelli 100,00 17,9 Kiinteistö Oy Tampereen Tarmontalo 100,00 8,8 Kiinteistö Oy Tampereen Tullinkulma 100,00 5,8 Kiinteistö Oy Tirkkosentalo 100,00 3,2 Kiinteistö Oy Turun Catharina 100,00 1,4 Kiinteistö Oy Turun Kaakelinna 100,00 6,1 Kiinteistö Oy Turun Pakkarinpuisto 100,00 4,0 Kiinteistö Oy Turun Panimonlinna 100,00 7,4 Kiinteistö Oy Turun Telakkaranta 100,00 11,0 Kiinteistö Oy Turun Väinämöinen 100,00 10,4 Kiinteistö Oy Tuusulan Kievarinkaari 100,00 2,1 Kiinteistö Oy Valimotie ,00 14,6 Kiinteistö Oy Vantaan Hakkilankaari 1 100,00 2,8 Kiinteistö Oy Vantaan Kielotie ,00 4,4 Kiinteistö Oy Vantaan Lähettilääntie 7 100,00 6,6 Kiinteistö Oy Vantaan Myllymäentie 3 100,00 6,1 Kiinteistö Oy Vantaan Puutarharanta 100,00 0,4 Kiinteistö Oy Westport 100,00 16,7 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2 100,00 1,6 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4 100,00 1,6 Kiinteistö Oy Väritehtaankatu 4 100,00 0,8 Oy Ruoholahdenkatu 8 100,00 14,1 Kiinteistö Oy Tilkanhovi 99,99 0,8 Kiinteistö Oy Helsingin Kaarlenkatu ,56 10,8 Kiinteistö-oy Rekipellonpuisto 1 98,93 6,4 Asunto Oy Riihentausta 98,15 2,2 Asunto Oy Tampereen Pellavanlikka 89,11 7,1 Kiinteistö Oy Lohjantähti 86,46 13,5 Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35 79,76 23,9 Kiinteistö Oy Pohjoisesplanadi 37 72,21 22,9 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkatu 11 66,59 9,6 Kiinteistö Oy Rukavarri 56,50 0,8 Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 14 55,87 12,5 Tytäryhtiöiden osakkeet yhteensä 1 020,1 Osakkuusyhtiöiden osakkeet Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello 49,00 34,9 Kiinteistö Oy Leppävaaran Marketkeskus 49,00 7,9 Leppävaaran Hotellikiinteistö Oy 49,00 0,6 43,4 Muut kiinteistöosakkeet ja osuudet Asunto Oy Espoon Sellonkulma 19,60 1,6 Grosvenor Retail European Properties S.A. 18,60 0,0 Kiinteistö Oy Massun Parkki 15,34 0,6 Kiinteistö Oy Kluuvin Pysäköinti 11,33 0,0 2,2 Muut asunto-osakkeet Asunto Oy Kuusiniementie 6 7,44 0,4 Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti 1,26 0,7 1,1 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntarahoitus Oyj *) 42,50 10,6 Kuntakehitys Oy 100,00 0,0 Kuntakiinteistöt Oy 100,00 0,0 Kuntasijoitus Oy 100,00 0,0 10,6 Muut sijoitukset äänettömänä yhtiömiehenä Keva Investments Ky 1,8 YHTEENSÄ 1 079,2 *) Vuoden 2004 tilinpäätöksen mukainen pääoma on ,64 euroa. Tilikauden voitto on 3 589,72 euroa.

41 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SUURIMMAT OSAKEOMISTUKSET 12) Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa BP Plc ,9 175,9 Royal Bank of Scotland Group Plc ,0 165,9 HSBC Holdings Plc ,4 156,3 Total SA ,8 154,8 Vodafone Group Plc ,4 142,4 Sampo Oyj ,5 111,8 UBS AG ,3 107,3 Aviva Plc ,0 89,1 Nokia Oyj ,5 86,9 Royal Dutch Petroleum Co ,0 86,0 Zurich Financial Services AG ,0 86,0 Credit Suisse Group ,5 74,3 Telefonica SA ,9 74,0 Nestle SA ,7 73,7 E.ON AG ,9 72,7 Allianz AG ,0 68,3 Muenchener Rueckversicherungs AG ,5 67,8 ENI SpA ,1 65,5 KBC Bancassurance Holding ,1 63,5 Skandinaviska Enskilda Banken AB ,7 61,7 Pfizer Inc ,4 61,4 HBOS Plc ,5 60,2 Groupe Danone ,5 54,6 Altana AG ,4 54,4 BNP Paribas ,0 53,3 Lagardere S.C.A ,2 53,1 Novartis AG ,0 52,0 Siemens AG ,9 51,9 GlaxoSmithKline Plc ,4 51,4 Roche Holding AG ,4 51,4 Rio Tinto Plc ,7 49,0 Deutsche Bank AG ,8 49,0 Deutsche Telekom AG ,3 46,6 Tesco Plc ,4 45,9 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA ,7 45,7 Samsung Electronics Co Ltd ,9 44,8 Credit Agricole SA ,0 44,2 Reckitt Benckiser Plc ,4 43,8 Julius Baer Holding AG ,7 42,7 Man Group Plc ,8 41,8 ING Groep NV ,0 41,0 Sanofi-Aventis ,6 40,7 France Telecom SA ,4 37,8 BHP Billiton Plc ,9 37,1 AstraZeneca Plc ,1 37,1 Anglo American Plc ,0 36,6 Aegon NV ,0 36,5 Kingfisher Plc ,8 36,0 Royal Numico NV ,7 32,9 Fannie Mae ,4 31,4 Unilever NV ,1 31,1 mmo2 Plc ,7 29,6 Vivendi Universal SA ,2 28,7 Nokian Renkaat Oyj ,9 28,1 Diageo Plc ,3 27,5 Telenor ASA ,3 26,7 Portugal Telecom SGPS SA ,2 25,8 National Grid Transco Plc ,8 25,8 Estee Lauder Cos Inc ,5 25,5 Toyota Motor Corp ,3 24,3 Walgreen Co ,2 24,2 CRH Plc ,5 24,1 Carnival Corp ,5 23,9 Swire Pacific Ltd ,7 23,8 InBev NV ,7 23,7 SAP AG ,7 23,7 Stockmann Oyj Abp ,6 23,0 Suez SA ,6 22,6 Iberdrola SA ,4 21,9 BASF AG ,8 21,9 L Oreal SA ,8 21,8 Altria Group Inc ,1 21,6 Arcelor ,5 21,5 Citigroup Inc ,2 21,2 Johnson & Johnson ,5 21,2 Next Plc ,8 20,9 Peugeot SA ,6 20,7 Gannett Co Inc ,6 20,6 Takeda Pharmaceutical Co Ltd ,5 20,5 Lafarge SA ,1 20,1 Vinci SA ,6 20,1 TIM SpA ,8 19,8 Telecom Italia SpA ,7 19,7 Bouygues ,5 19,5

42 40 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Adidas-Salomon AG ,7 19,3 United Overseas Bank Ltd ,2 19,2 Repsol YPF SA ,0 19,2 Oversea-Chinese Banking Corp ,2 19,2 British Sky Broadcasting Plc ,0 19,0 China Mobile Hong Kong Ltd ,0 19,0 East Japan Railway Co ,2 18,2 Snam Rete Gas SpA ,2 18,0 Holcim Ltd ,7 17,8 Activision Inc ,9 17,8 Deutsche Boerse AG ,1 17,5 Bayerische Motoren Werke AG ,5 17,3 Yamanouchi Pharmaceutical Co Ltd ,3 17,3 Porsche AG ,8 17,1 Cie de Saint-Gobain ,5 17,0 Volvo AB ,4 16,9 Swatch Group AG ,5 16,9 Reed Elsevier NV ,8 16,8 Pernod-Ricard ,5 16,8 Enel SpA ,0 16,7 Telefonaktiebolaget LM Ericsson ,7 16,5 Kesko Oyj ,5 16,4 Canon Inc ,3 16,4 AP Moller - Maersk A/S ,7 16,4 Ricoh Company Ltd ,3 16,3 Banco Sabadell SA ,3 16,3 Sysco Corp ,4 16,2 Honda Motor Co Ltd ,9 16,1 Novo-Nordisk A/S ,5 16,1 RWE AG ,0 15,9 Mitsui & Co Ltd ,3 15,6 Shinsegae Co Ltd ,8 15,1 Nippon Telegraph & Telephone Corp ,9 14,9 TeliaSonera AB ,2 14,2 STMicroelectronics NV ,2 14,2 Autoliv Inc ,4 14,1 Illinois Tool Works Inc ,6 13,6 Renault SA ,4 13,6 Technip SA ,5 13,6 Puma AG Rudolf Dassler Sport ,3 13,5 Wells Fargo & Co ,5 13,5 QBE Insurance Group Ltd ,3 13,3 BAE Systems Plc ,4 13,1 Siam Cement PCL ,1 13,1 Vontobel Holding AG ,9 12,9 UPM-Kymmene Oyj ,4 12,8 BAA Plc ,1 12,7 Tietoenator Oyj ,8 12,5 Public Bank BHD ,0 12,4 Kookmin Bank ,9 12,4 LVMH Moet Hennessy Louis Vuitton SA ,3 12,3 SKF AB ,9 12,2 Venture Corp Ltd ,2 12,2 Singapore Technologies Engineering Ltd ,5 12,1 Schneider Electric SA ,9 12,0 Taiwan Semiconductor Manufacturing Co Ltd ,8 11,8 Johnson Controls Inc ,6 11,8 PTT Exploration & Production PCL ,3 11,5 Bridgestone Corp ,5 11,5 Alcatel SA ,5 11,5 Wing Hang Bank Ltd ,4 11,4 BG Group Plc ,4 11,4 Centrica Plc ,2 11,2 City Developments Ltd ,1 11,1 Becton Dickinson & Co ,0 11,0 International Business Machines Corp ,0 11,0 Rohm Co Ltd ,0 11,0 Smiths Group Plc ,8 10,9 TDC A/S ,0 10,9 Sumitomo Electric Industries Ltd ,8 10,8 Adecco SA ,7 10,7 McGraw-Hill Cos Inc ,9 10,7 Hero Honds Motors Ltd ,8 10,6 PetroChina Co Ltd ,4 10,4 Sun Hung Kai Properties Ltd ,4 10,4 Nomura Holdings Inc ,4 10,4 Endesa SA ,7 10,3 Taiwan Cellular Corp ,9 10,3 Deutsche Post AG ,1 10,1 Bharat Petroleum Corp Ltd ,9 10, , ,5 Muut 1 463, ,5 YHTEENSÄ 6 139, ,0

43 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SUURIMMAT RAHASTOSIJOITUKSET 13) Kirjanpitoarvo milj. euroa Kirjanpitoarvo milj. euroa Vanguard Institutional Index Fund 248,9 Mesirow Multi Manager Fund II LP 64,7 Goldman Sachs Multi-Strategy P III 55,6 Warburg Pincus Private Equity VIII 24,9 HarbourVest Partners VI-Partnership Fund LP 21,9 HSBC Private Equity European LP Secondary 21,5 Finnmezzanine Rahasto II C Ky 16,8 Indigo Capital IV LP 15,8 Warburg Pincus International Partners 15,4 HSBC Private Equity Portfolio Fund 14,5 Advent International GPE-IV D 13,4 Permira Europe III 12,0 Finnventure Rahasto IV Ky 11,6 Finnventure Rahasto V Ky 11,3 EQT III UK No. 2 Limited Partnership 10,6 J.W. Childs Equity Partners III 10,4 HealthCap 1999 KB 9,5 Cinven, the Third Fund, (EUR) No.2 8,5 HSBC Private Equity European LP 8,4 Advent Private Equity Fund III 8,4 Nordic Capital IV 8,3 Industri Kapital ,0 Triton Fund 8,0 Eqvitec Teknologiarahasto I Ky 7,9 Abingworth Bioventures III 7,9 HarbourVest Partners VI-Buyout Partnership Fund LP 7,7 Jerusalem Venture Partners IV 7,7 Duke Street Capital IV 7,6 Eqvitec Technology Fund II Ky 7,5 TPG Partners IV LP 7,2 Deutsche European Partners IV LP 7,1 Italian Private Equity Fund IV LP 6,8 Altor 2003 Fund (No.1) LP 6,3 WLR Recovery Fund II LP 6,2 Sponsor Fund II Ky 5,5 Fenno Rahasto Ky 5,5 Cinven, the Second Fund 5,5 724,8 Muut 68,3 YHTEENSÄ 793,1 SUURIMMAT JOUKKOVELKAKIRJAOMISTUKSET LIIKKEELLELASKIJOITTAIN 14) Kirjanpitoarvo Markkina-arvo Liikkeellelaskija milj. euroa milj. euroa Kirjanpitoarvo Markkina-arvo Liikkeellelaskija milj. euroa milj. euroa Saksan valtio 728,0 753,8 Suomen valtio 708,6 720,6 Ranskan valtio 587,8 614,7 Espanjan valtio 242,3 255,9 Ruotsin valtio 204,2 209,1 Alankomaiden valtio 202,3 206,5 AyT Cedulas Cajas 164,2 170,3 Tanskan valtio 154,9 158,5 KfW Bankengruppe 151,2 153,0 Kreikan valtio 101,6 103,6 Puolan valtio 91,4 93,0 Iso-Britannia 90,5 90,5 Itävallan valtio 56,5 64,6 HBOS Plc 60,7 63,7 Belgian valtio 60,0 62,7 Landesbank Rheinland-Pfalz 58,2 60,5 Italian valtio 55,4 58,1 Caisse d Amortissement de la Dette Sociale 57,3 57,6 Fannie Mae 55,3 55,3 Kiinan kansantasavalta 49,5 50,9 France Telecom 38,4 44,9 Telecom Italia Finance 42,3 44,6 Fennica Plc 41,4 42,2 Deutsche Telecom 39,3 41,0 Banco Bilbao 39,4 40,4 Freddie Mac 40,4 40,4 SLM Student Loan 38,0 39,3 Finnish Power Grid 34,1 36,4 European Investment Bank 31,7 35,2 Frederal Home Loan Bank 34,8 34,8 Vauban Mobilisation 29,7 33,1 Wuerth Finance International 29,6 30,6 Cedulas TDA 29,9 30, , ,8 Muut 1 141, ,5 YHTEENSÄ 5 490, ,3

44 42 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 VASTUUT Milj. euroa Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteen mukaisesti. Negatiiviset arvostuserot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Positiiviset arvostuserot tuloutetaan vasta kun sopimus suljetaan tai se erääntyy. Korkojohdannaisten kohde-etuuden arvona ilmoitetaan sopimusten nimellisarvo, termiinien ja futuurien osalta kohde-etuuden eurovasta-arvo ja optiosopimusten osalta optio-oikeuden eurovasta-arvo tilinpäätöshetkellä. Käypinä arvoina ilmoitetaan summa, joka olisi saatu tai tullut maksettavaksi, mikäli sopimukset olisi suljettu vastakkaisilla sopimuksilla tilinpäätöshetkellä. Korkojohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuus -875,0-540,2 Käypä arvo 1,3-1,4 josta tulouttamatta 2,2 Valuuttajohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuus 1 111, ,4 Käypä arvo 42,4 25,1 josta tulouttamatta 43,7 25,1 Optiosopimukset Kohde-etuus 323,6 56,8 Käypä arvo 20,3 0,5 josta tulouttamatta 21,6 0,8 Osakelainaus Lainassa olevien osakkeiden kirjanpitoarvo - 0,1 käypä arvo - 0,1 Sijoitussitoumukset, Sitovat sopimukset joita ei ole vielä nostettu, mutta joihin on sitouduttu voimassa olevin sopimuksin Pääomarahastot 402,8 363,7 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitus 90,0 Nostamattomat antolainat ja annetut tarjoukset 156,0 95,2 Kiinteistösijoitusrahastot 22,7 Kiinteistösijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin 77,6 84,5 Kiinteistösijoitukset omiin kiinteistöihin 1,7 21,4 Esisopimukset Kiinteistösijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin - 0,0 Takausvastuut Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 39,4 51,2 Annetut maksuvalmiuslimiitit Muiden puolesta annetut sitoumukset 50,0 50,0 Muut sitoumukset Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 11,1 15,7

45 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2005 Kari Nenonen Paula Kokkonen Varpu-Leena Malmgren Aaro Tiilikainen Anu Vehviläinen Heli Puura Sampsa Kataja Tapani Hellstén Simo Lämsä Tilintarkastuskertomus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle Olemme tarkastaneet Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä talouden tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta Kuntien eläkevakuutusta koskevan lain sekä sen nojalla annettujen muiden säännösten ja määräysten perusteella. Tarkastuslautakunnalle ja toimitusjohtajalle on annettu suoritetusta valvontatarkastuksesta Kuntien eläkevakuutuksen tarkastussäännön edellyttämät vuosittaiset kaksi tarkastuskertomusta. Esitämme lausuntonamme, että Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu lain ja valtuuskunnan päätösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu hyvää kirjanpitotapaa ja muita Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätöstä koskevia säännöksiä noudattaen. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Kuntien eläkevakuutuksen toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 18. maaliskuuta 2005 ERNST & YOUNG OY Jarmo Lohi KHT-yhteisö KHT, JHTT

46 44 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Hallintoelimet kaudella Valtuuskunta Kuntien eläkevakuutuksessa ylintä päätösvaltaa käyttävään valtuuskuntaan kuuluu 30 sisäasiainministeriön määräämää jäsentä ja varajäsentä. Näistä 26 oli määrätty kunnallisen keskusjärjestön ja neljä kunnallisen alan ammattiliittojen ehdottamista henkilöistä. Valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. VALTUUSKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, varatuomari Olli Kyrki Naantali Varapuheenjohtaja, talousjohtaja Harri Virta Forssa Toimistonjohtaja Eeva-Liisa Ahokas Pori Lasse Alanko KTN ry Tutkija Sirpa Andersson Kerava Kansanedustaja Rakel Hiltunen Helsinki Työvoimatoimiston johtaja Riitta Jakara Orivesi Yrittäjä Jukka Juusela Jyväskylä Viestintäpäällikkö Kauko Kontio Tornio Suunnittelupäällikkö Anssi Kujala Helsinki Ekonomi Irmeli Lehikoinen Lahti Erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren Vihti Aluetoimitsija Riitta Noronen Muurame Kunnanjohtaja Simo Paassilta Halikko Puheenjohtaja Juhani Palomäki TNJ ry Paikallisjohtaja Ilpo Hakula Lappeenranta Kieltenopettaja Pia Sääski Askola Kauppateknikko Tapani Hankaniemi Kälviä Toiminnanjohtaja Lahja Perttula KTN ry Asianajaja Hannu Kokko Vantaa Tutkimusjohtaja Mikael Forss Karjaa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen Janakkala Maanviljelijä Lasse Partanen Sulkava Yrittäjä Airi Hakala Nivala Toimistonjohtaja Nina Korjansalo Kankaanpää Apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie Jyväskylä Toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle Viljakkala Toimitsija Martti Alakoski Kurikka Valtiotieteiden maisteri Johanna Autio Kankaanpää Neuvottelupäällikkö Marjut Sassi TNJ ry Yrittäjä Pirkko Rapakko Ruukki Sairaanhoitaja Eeva Rautamaa Hamina Vakuutuspiirin johtaja Elsa Riekkola Kittilä Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Suonenjoki Toimittaja Aki Räisänen Kajaani Sosiaali- ja terveyspäällikkö Päivi Salminen Utsjoki Lakimies Esko Salo Kunta-alan unioni ry Kansanedustaja Petri Salo Alahärmä Erityisavustaja Terttu Savolainen Helsinki Liikkeenharjoittaja Eila Soisalo Savonranta Johtaja Liisa Souri Akava-JS ry Hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Pyhäsalmi Kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahti Järjestöpäällikkö Pentti Vertanen Helsinki Kunnanjohtaja Stig Östdahl Kruunupyy Toimitusjohtaja Leo Virtanen Toijala Pankkitoimihenkilö Seija Saittakari Heinola Kunnallis- ja maakuntasihteeri Maija Pihlajamäki Vaasa Asemakaavainsinööri Jukka Ropponen Joensuu Kirjastotoimen johtaja Merja Leskinen Rääkkylä Dosentti Jussi Kauhanen Kuopio Neuvottelupäällikkö Juha Leino Kunta-alan unioni ry Kauppatieteiden maisteri Jaana Kähönen Karjalohja Maanviljelijä Tapio Mäki-Maukola Lammi Metallityöntekijä Jari Leppikangas Pietarsaari Puheenjohtaja Eila Malmström Akava-JS ry Kunnanjohtaja Kari Virranta Lapinlahti Johtava hoitaja Tuula Partanen Joutseno Terveydenhoitaja Pirkko Häli Kokkola Rehtori Ole Gustafsson Espoo

47 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Hallitus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta valitsee toimikaudekseen hallituksen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Lisätty hallitus ja sen eläkejaosto käsittelevät erikseen määrätyt eläkettä koskevat asiat. Lisätty hallitus ei kokoontunut vuoden aikana. Eläkejaosto piti yhden kokouksen. Jaostoon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet Ulla Juurola ja Pirkko-Liisa Ollila. Kuvassa vasemmalta lukien Tuire Santamäki-Vuori, Markku Kauppinen, Arja Eeva, Pirkko-Liisa Ollila, Pekka Alanen, Aaro Tiilikainen, Jukka Tikanmäki, Erkki Rantala ja Ulla Juurola. HALLITUKSEN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, Johtava konsultti Erkki Rantala Varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja Markku Kauppinen (pidättäytynyt työskentelystä alkaen) Varatoimitusjohtaja Pekka Alanen Terveydenhuollon maisteri Arja Eeva Talous- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Ilkka Alava Erityisavustaja Terttu Savolainen Henkilöstöjohtaja Ritva Erkama Ammattiasiainsihteeri Raija Moilanen Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (pidättäytynyt työskentelystä ministeriaikanaan) Valtiotieteiden kandidaatti Ulla Juurola Koulutussihteeri Pirkko-Liisa Ollila Yksikön johtaja Aaro Tiilikainen Asiantuntijajäsen Hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Terveydenhoitaja Airi Haatainen Kunnanjohtaja Kalevi Viren Matkatoimistovirkailija Nina Laine-Tuominen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Neuvottelupäällikkö Esko T. Aro

48 46 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, kaupunkineuvos Ilkka Vainio Varapuheenjohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti Hannele Luukkainen Kaupunginjohtaja Markku Andersson Projektipäällikkö Timo Lehtonen Merkonomi Carita Isaksson Toimitusjohtaja Marita Ojala Merkonomi Oili Heino Pentti Ikävalko Varatuomari Matti Koivistoinen Varanotaari Leena Ronkamo Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Toimistopäällikkö Ismo Vantola Varhaiseläkelautakunta Kuntien eläkevakuutuksessa on varhaiseläkejärjestelmän ohjausta ja seurantaa varten varhaiseläkelautakunta, jonka nimittää sisäasiainministeriö. Varhaiseläkelautakunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran. VARHAISELÄKELAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, toimitusjohtaja Helena Jaatinen Varatuomari Matti Koivistoinen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo Suunnittelujohtaja Markku Hänninen Lakimies Jarmo Pätäri Palvelujohtaja Marja-Leena Suhonen Työmarkkina-asiamies Markku Roiha Hallintoylilääkäri Matti Liukko Lakimies Marja Lounasmaa Eläkejohtaja Pertti Männistö Projekti-insinööri Harri Rinne Työmarkkina-asiamies Tuula Hosio Neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka Edunvalvonta-asiamies Minna Holm Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Toiminnanjohtaja Lahja Perttula Lakiasiainpäällikkö Sakari Muilu Eläkevastuurahaston sijoitusneuvottelukunta Sijoitusneuvottelukunta hyväksyy vuosittain eläkevastuurahaston yleissuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus kutsuu jäsenet toimikaudekseen. Neuvottelukunta piti vuoden aikana kaksi kokousta. SIJOITUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, johtava konsultti Erkki Rantala Valtiotieteiden kandidaatti Ulla Juurola Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen alkaen Hallitusneuvos Heli Backmann alkaen Varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja Markku Kauppinen Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Varatuomari Olli Kyrki Hallitusneuvos Arto Luhtala asti Terveydenhuollon maisteri Arja Eeva Ylijohtaja Anne Brunila Varatoimitusjohtaja Pekka Alanen Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen asti Apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa Budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen Yksikönjohtaja Aaro Tiilikainen Lakimies Esko Salo Johtaja Liisa Souri Teollisuusneuvos Pertti Valtonen Finanssineuvos Immo Pohjola Talousjohtaja Harri Virta Lasse Alanko Neuvottelupäällikkö Marjut Sassi

49 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Sijoitustoiminnan tuotot Milj. euroa Suorat Arvonmuutos Yhteensä Arvostus- Sijoitustuotot Käypä Painotettu tuotot tuloslaskelmalla *) erojen muutos yhteensä arvo tuotto-% Lainasaamiset 20,0 20,0 20,0 685,5 2,7 % Lyhytaikaiset sijoitukset 10,1 10,1 0,3 10,4 356,5 2,1 % Joukkovelkakirjat 190,8 54,45 245,2 134,0 379, ,3 7,3 % Osakkeet ja osakerahastot 179,6 228,34 408,0 186,8 594, ,1 9,2 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 28,7 6,07 22,6 6,5 29,1 563,5 5,4 % Kiinteistöt 76,0 6,67 69,4 0,0 69, ,7 6,3 % Sijoitukset yhteensä 505,2 270,1 775,2 327, , ,7 7,5 % **) Sijoitusten hoitokulut 16, ,1 *) Sisältää myyntivoitot/-tappiot **) Kokonaistuotto sisältää sijoitusten hoitokulut Jäsenyhteisöt Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen lukumäärä oli kertomusvuoden lopussa 931 (edellisenä vuonna 917). KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN JÄSENYHTEISÖT Kaupungit 113 Kunnat 331 Kuntayhtymät 242 Yhdistykset 15 Osakeyhtiöt 230 YHTEENSÄ 931

50 48 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Organisaatio Toimitusjohtaja Simo Lämsä Lääketieteen ja kuntoutuksen osasto Johtajaylilääkäri Esko Matikainen Viestintä Viestintäpäällikkö Seija Kauppinen ELÄKERATKAISUTOIMINTA SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUSHALLINTO Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Eläkeosasto Eläkejohtaja Päivi von Plato Työkyvyttömyyseläkeosasto Eläkejohtaja Pertti Männistö Eläketietojärjestelmien kehittäminen Kehittämisjohtaja Helena Luoma Lakiasiat Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Työnantajapalvelut Palvelujohtaja Marja-Leena Suhonen Tietohallinto Tietohallintojohtaja Pauli Kruhse Varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä Sijoitusosasto Sijoitusjohtaja Ari Huotari Hallinto-osasto Hallintojohtaja Tapani Salmi Talousosasto Talousjohtaja Tom Kåla TILASTOT JA AKTUAARITOIMI Sunnittelujohtaja Jari Sokka Tilastot Tilastopäällikkö Tuomo Halmeenmäki Aktuaaritoimi Suunnittelupäällikkö Allan Paldanius YHTEYSTIEDOT Kuntien eläkevakuutus Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43 Puhelin Puhelinkeskus Eläkeneuvonta ma , ti pe Eläkkeiden ennakkolaskenta ja rekisteriotteet Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikennettä koskeva neuvonta Eläkkeiden maksaminen Lomake- ja esitetilaukset Faksi Sähköposti Kotisivu Y-tunnus Valokuvat: Pekka Hannila, Tuomo Manninen, Kari Palsila, Timo Raunio. Suunnittelu: Incognito Oy. Paino: Libris Oy

51 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus

52 50 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus