Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 34 Tuloslaskelman liitetiedot 35 Taseen liitetiedot 37 Muut liitetiedot 45 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus 48 Tilintarkastuskertomus 48 Hallintoelimet kaudella Jäsenyhteisöt 52 Organisaatio 53 Yhteystiedot 54

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 930. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2005 Vuosi 2005 oli Kuntien eläkevakuutuksessa muutosten vuosi. Huhtikuun alussa vaihtui toimitusjohtaja, kun vuodesta 1981 Kuntien eläkevakuutusta johtanut Simo Lämsä siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajanaan jatkaa Markku Kauppinen, joka on jo pitkään perehtynyt Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan hallituksen varapuheenjohtajan tehtävissä. Koska Kuntien eläkevakuutuksen hallintoelinten toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta, myös hallintoelinten kokoonpano vaihtui vuoden 2005 alussa. Suuri käytännön toimintaan vaikuttava muutos tapahtui, kun henkilökunta muutti helmikuussa kolmesta eri osoitteesta yhteiseen uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Uusi talo on osoittautunut toimivaksi ja herättänyt myös runsaasti ulkopuolista kiinnostusta, mikä on näkynyt suurena määränä erilaisia vierailijaryhmiä. Kuntien eläkevakuutus seuraa systemaattisesti asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä käsityksiä toiminnastaan. Alkuvuodesta toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus, jonka kohteena oli sekä vakuutettuja että työnantaja-asiakkaita, ja syksyllä teetettiin laaja yhteisökuvatutkimus, jossa selvitettiin parinkymmenen eri sidosryhmän mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Kummankin tutkimuksen tulokset osoittavat Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan kehittyneen myönteisesti. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Vuoden aikana ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta, 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurinta kasvu oli osa-aikaeläkehakemusten määrässä. Kasvu johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä sen sijaan väheni. Eläkkeiden käsittelyajat lyhenivät vuoden aikana huomattavasti. Kuntien eläkevakuutus kannustaa monin tavoin kuntatyönantajia pitämään henkilöstönsä työssä vanhuuseläkeikään asti. Tähän pyritään mm. työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Työssä jatkamisen merkitystä sekä työntekijän että työnantajan kannalta tuodaan esiin kaikessa koulutuksessa ja viestinnässä.

5 Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä. Heidän keskiikänsä oli 58,4 vuotta.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Heistä 77 % on naisia.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden aikana yli puhelua. Puhelujen määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä johtunee osaltaan siitä, että asiakkaat saavat yhä useammin vastauksia kysymyksiinsä verkkopalvelun avulla. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Omat tietonsa kävi vuoden aikana tarkistamassa yli asiakasta. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,3 % ja oli 11,39 miljardia euroa. Vuoden 2005 maksutuloa kertyi 7,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 3,30 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,34 miljardia euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 17,43 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 16,95 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 19,13 miljardia euroa, mikä on 21,9 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 42 % kaikista markkina-arvoisista sijoituksista, osakesijoituksia 47 %, kiinteistösijoituksia 7 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 4 %. Markkina-arvoinen tuotto oli 14,3 %. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Muutos % Uusia eläkehakemuksia, kpl ,1 Maksussa olevat eläkkeet, kpl ,2 Eläkemenot, mrd. euroa 2,34 2,22 5,1 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 11,39 10,82 5,3 Maksutulot, mrd. euroa 3,30 3,07 7,6 Vakuutettujen lukumäärä ,8 Toimintakulut, milj. euroa 51,0 47,5 7,4 Henkilökunta, vakinaiset ,3 Taseen loppusumma, mrd. euroa 17,43 15,23 14,5 Sijoitukset käyvin arvoin, mrd. euroa 19,13 15,69 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 14,3 7,5 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,9 4,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutuksen uusi toimitalo valmistui Helsingin Unioninkadulle vuoden 2005 alussa.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuotta 2005 voi Kuntien eläkevakuutuksen kannalta pitää onnistuneena. Paljon työtä vaatinut kunnallisen eläketurvan uudistus käynnistyi odotetusti eikä suuria ongelmia ilmennyt. Yksi tärkeistä tavoitteistamme on ollut käsitellä eläkehakemukset niin, ettei vakuutetun toimeentulo katkea eläkkeelle siirryttäessä. Tässä pyrkimyksessä on hyvin onnistuttu. Eläkehakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet jopa asetettuja tavoiteaikoja paremmin. Saapuneiden eläkehakemusten määrässä ei tapahtunut suurta muutosta, eikä ainakaan nyt näytä siltä, että eläkeuudistus aiheuttaisi kunta-alalla ryntäystä vanhuuseläkkeelle ennen omaa eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on edellisvuoteen verrattuna hieman laskenut. Kunta-alalta siirtyi viime vuonna eläkkeelle henkilöä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen lisääntyessä monina seuraavina vuosina puhumme vieläkin suuremmista luvuista. Vanhat ennätykset lyödään, kun lähes puolet kuntatyöntekijöistä jää pois työelämästä lähimpien 15 vuoden aikana. Tämä asettaa suuren haasteen paitsi kunnallisten eläkkeiden rahoittamiselle myös kunta-alan työvoiman riittävyydelle. Vaikka eläkkeellelähtöikä onkin hienoisesti noussut, on edelleen tärkeää pyrkiä yhtäältä edistämään työssä jatkamista ja toisaalta luomaan kunta-alasta sellaista työnantajamielikuvaa, että ala on työelämään siirtyvien nuorten mielestä houkutteleva vaihtoehto. Kuntien eläkevakuutus onnistui kuluneena vuonna toiminnassaan myös taloudellisesti. Maksutulot kasvoivat suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Erityisen iloisia olemme siitä, että saimme jäsenyhteisöiksemme uusia kunnallisia osakeyhtiöitä, joilla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja eläkevakuutustensa hoitajaksi. Kunnallisen eläkelain 2 :n muutos, jolla entistä useammille kuntaenemmistöisille yhtiöille ja säätiöille avattaisiin mahdollisuus hakeutua kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, on tätä kirjoitettaessa eduskuntakäsittelyssä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli viime vuonna 14,3 %. Tulosta voi pitää erinomaisena. Sijoitustoimintaamme on kuitenkin arvosteltu siitä, että kotimaisten sijoitusten osuus on meillä alhaisempi kuin monilla muilla suomalaisilla sijoittajilla. Arvostelun kärki on ollut siinä, että Kuntien eläkevakuutuksen ei katsota riittävästi tukevan kotimaan työllisyyttä. Yleisesti ottaen voitaneen varmaankin todeta, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä ei ole puutetta pääomasta, joten Kuntien eläkevakuutuksen kaltainen sijoittaja voi vain vähäisessä määrin, jos lainkaan, pörssisijoittamisen avulla vahvistaa yritysten intressiä säilyttää ja vahvistaa tuotantoaan Suomessa. Tuotannon siirtäminen ulkomaille johtuu enemmän muista syistä kuin pääoman puutteesta. Sijoitustoiminnan periaatteet johdetaan Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa keskeisestä perustehtävästämme, kunta-alan palkansaajien eläketurvan varmistamisesta nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Minkä tahansa yksittäisen maan sijoitusmarkkinat ovat suurelle sijoittajalle eläketurvariskin hallinnan näkökulmasta erittäin vaativat. Riskien hajautus maantieteellisesti on myös tästä syystä välttämätöntä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan yksi keskeinen tavoite on vahvistaa kunta-alan palkkakilpailukyvyn säilymistä siten, että kuntatyönantajilta ja palkansaajilta perittävät maksut eivät nykytasostaan enää merkittävästi nouse. Maksujen nousupaineen hallitseminen saattaa olla paras tapamme edistää kuntien rekrytointikyvyn säilymistä ja siten myös työllisyyttä. Edellä sanotusta huolimatta Suomeen sijoittaminen on perustehtävämme puitteissa Kuntien eläkevakuutukselle edelleenkin hyvin tärkeää. Viime vuoden luvut puhukoot puolestaan: vuodenvaihteessa Kuntien eläkevakuutuksen sijoituksista Suomi oli maittain asiaa tarkastellen luonnollisesti ensimmäisellä sijalla noin 19 %:n (3,6 miljardia euron) osuudella, kiinteistösijoituksissa kotimaan osuus oli edelleenkin yli 90 %, pääomarahastojen kautta Kuntien eläkevakuutus oli mukana noin 130 listaamattoman pienen ja keskisuuren suomalaisen yrityksen rahoittamisessa. Näiden lisäksi olemme vastikään sijoittaneet myös mm. pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kohteitaan etsivään kiinteistörahastoon. Lähiaikoina viime vuosien sijoitustoimintalinjaukset tulevat punnittaviksi, kun Kuntien eläkevakuutuksen hallitus asettamansa tavoitteen mukaisesti tulee Kuntien eläkevakuutuksen strategiakokonaisuuden tarkastelun yhteydessä päättämään myös uudesta vuoteen 2010 ulottuvasta rahoitus- ja sijoitusstrategiasta. Tuloksiltaan onnistunut vuosi 2005 antaa hyvät lähtöasetelmat suunnata kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita. Näillä ajatuksilla haluan esittää kaikille asiakkaillemme, hallintoelintemme jäsenille ja erinomaiselle henkilöstöllemme parhaat kiitokset hyvin onnistuneesta vuodesta. Samalla haluan vielä kerran kaikkien kevalaisten puolesta lämpimästi tervehtiä ja kiittää edeltäjääni, maaneuvos Simo Lämsää, joka huhtikuun alussa 2005 siirtyi viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä. Hyvin hoidetussa talossa on ollut hyvä aloittaa työt. Markku Kauppinen

10 Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan perustana ovat yhdessä sovitut arvot, jotka toteutuvat käytännön toiminnassa. Yhteiskunnallinen vastuu on määritelty yhdeksi arvoksemme. Muut arvot ovat työn tekeminen asiakasta varten; työn laadukkuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus; luotettavuus ja oikeudenmukaisuus; avoin yhteistyö sekä suuntautuminen tulevaisuuteen. Taloudellinen vastuu on tärkeä osa yhteiskunnallista vastuutamme. Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä. Olemme vastuussa eläkevaroista paitsi omistajallemme, Suomen kuntasektorille, että viime kädessä myös yksittäisille vakuutetuillemme. Kuntatyöntekijöiden pitää voida luottaa siihen, että heidän eläkesäästönsä ovat turvassa ja eläkkeet maksetaan aikanaan. Eläkkeiden rahoitus perustuu eläkemaksuihin ja sijoitustuottoihin. Pyrimme vakauttamaan eläkemaksun pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, ettei se muodosta kohtuutonta rasitetta kuntatyönantajille mutta samalla turvaa tulevien eläkkeiden maksamisen. Tämän uskomme toteutuvan, jos kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluvien kuntatyöntekijöiden määrä ei huomattavasti supistu. Pyrimmekin huolehtimaan, että työnantaja-asiakkaillamme on riittävä tieto siitä, miten heidän eläketurvan järjestämistä koskevat ratkaisunsa vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja pitkällä tähtäimellä myös eläketurvan rahoitukseen. Suunnitelmallista ja vastuullista sijoitustoimintaa Jotta sijoitustoiminnassa onnistutaan, sen tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja perustua tarkoin mietittyyn sijoitusstrategiaan. Kuntien eläkevakuutuksessa on tavoitteena, että sijoitusten pitkän aikavälin reaalituotto on vähintään 4 %, mitä voi kansainvälisestikin pitää haastavana tavoitteena. Tähän tavoitteeseen olemmekin päässeet, ja viime vuoden osalta reaalituotoksi koko rahastoinnin ajalta tuli 4,9 %. Kuntien eläkevakuutuksessa on kiinnitetty huomiota myös sijoitustoiminnan yhteiskuntavastuullisuuteen, ja hallitus on hyväksynyt asiaa koskevan periaatemuistion, jossa käydään läpi sekä aiheeseen liittyviä yleisiä periaatteita että sijoituskohteiden toiminnan arvioinnissa käytettäviä kriteerejä ja menettelytapoja. Kuntien eläkevakuutuksessa on lähdetty sijoituskohteiden soveltuvuuden arvioinnissa siitä, että toimiala sinänsä ei tee yritystä sopimattomaksi sijoituskohteeksi, vaan yrityksen toiminnan on oltava eettistä ja laillista. Suurin haaste yhteiskuntavastuullisessa sijoitustoiminnassa on luotettava tiedonsaanti sijoituskohteista. Kun valtaosa Kuntien eläkevakuutuksen kaltaisen institutionaalisen sijoittajan tyypillisistä sijoituskohteista on suuria monikansallisia yritysryhmittymiä, joiden toiminta on hajautettua ja jotka käyttävät apunaan laajoja alihankkijaverkostoja, salkkuaan tehokkaasti hajauttavan sijoittajan on käytännössä itse mahdotonta varmistua kaikkien sijoituskohteidensa toiminnan yhteiskuntavastuullisuudesta. Tässä käytetäänkin oman sijoitusorganisaation apuna ulkopuolista alalle erikoistunutta palveluntarjoajaa, mikä ei tietenkään poista Kuntien eläkevakuutukselta ensisijaista vastuuta sijoituskohteidensa yhteiskuntavastuullisuudesta. Jo olemassa olevia sijoituksia arvioidaan tältä kannalta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja uusia arvopaperisijoituksia valittaessa yhteiskuntavastuullisuuden arviointi on tärkeä osa yritysanalyysiä.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työeläketurvan kehittämistä yhteistyössä Kuntien eläkevakuutus rakentaa suomalaista hyvinvointia toimimalla osana kunnallista itsehallintoa ja työeläkejärjestelmää. Sosiaaliseen vastuuseemme kuuluu, että kehitämme aktiivisesti työeläketurvaa yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Eläketurva takaa vakuutettujen ja heidän edunsaajiensa toimeentulon jatkumisen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan menetyksen kohdatessa. Tavoitteenamme on tehdä oikeudenmukaisia ja selkeästi ilmaistuja eläkeratkaisuja niin, ettei eläkkeenhakijan toimeentulo katkea työnteon päätyttyä. Kuntatyönantajille tarjottavia palveluja ollaan parhaillaan uudistamassa ja paketoimassa palvelupaketeiksi. Erityisesti verkkopalveluja kehitetään, ja kuntatyönantajille tarkoitetun ekstranet-palvelun käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja heitä kuunnellen. Kuntien eläkevakuutus kiinnittää paljon huomiota asiakaspalvelunsa laatuun ja mittaa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä ja yhteisökuvaansa. Työhyvinvointi ja työssä jatkaminen tavoitteena Kannamme osaltamme vastuuta myös kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kuntatyö kunnossa on Kuntien eläkevakuutuksen ohjelma kunnallisen työelämän kehittämiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Muita keinoja työssä pitempään jatkamiseen kannustamiseksi ovat mm. ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkkeen tarjoaminen työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehdoksi ja viestintä kuntatyönantajille siitä, miten aikaisin eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa kunnan eläkemaksuihin. Kuntatyöntekijä voi nähdä selkeästi työssä jatkamisen edullisuuden aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen verrattuna laskemalla eläkkeensä suuruuden eri iässä eläkkeelle siirtymistä suunnitellessaan Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla olevan laskurin avulla. Kuntien eläkevakuutus haluaa huolehtia hyvin myös henkilöstöstään. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella, johon eläkelainsäädännön muuttuessa ja tietojärjestelmien kehittyessä onkin tarvetta. Tuore sisäinen yhteisökuvatutkimus ja säännöllisin väliajoin toistettavat ilmapiirimittaukset osoittavatkin, että henkilöstö pitää Kuntien eläkevakuutusta hyvänä työnantajana.

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus kantaa osaltaan vastuunsa kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus Keskustelu kunnallisten palvelujen ympärillä on viime ajat käynyt kiihkeänä. Näkemyksiä palvelurakenteiden kehittämiseksi on esitetty eri tahoilta. Objektiivista arviointia vaikeuttavat luonnollisesti näihin näkökantoihin usein liittyvät peitellyt intressit. Yksimielisyys kuitenkin vallinnee siitä, että nykymalli ei kokonaisuutena ole kestävä väestön ikään tyessä, vaikka se monin paikoin toimiikin vielä varsin hyvin. Kuntasektorin tuottavuutta on jatkossa nostettava, koska työvoimaa ei yksinkertaisesti riitä rekrytoitavaksi vastaamaan kasvavaan palveluhaasteeseen nykytuottavuuden tasolla. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat, missä määrin tämä tapahtuu palvelutuotantoa ulkoistamalla ja millaisia ulkoistamistapoja kunnat valitsevat. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus perustuu muiden työeläkejärjestelmien tapaan pääosin eläketurvan piirissä olevien työntekijöiden palkkoihin suhteutettuun maksuun. Vaikka aikanaan maksettava eläke määräytyy samojen palkkojen perusteella, suomalaisissa eläkejärjestelmissä maksu kuitenkin käytetään suurimmalta osin jo maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Tällainen kädestä suuhun -rahoitus voitaisiin tietenkin periaatteessa järjestää myös muilla kuin palkkaperusteella, vaikkapa suoraan kuntien verotulojen perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, koska kunnallisen työn hinta määräytyisi tällöin sivukulujen osalta eri perustein kuin muilla sektoreilla. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta ainoa ratkaisu onkin käyttää maksuissa kaikilla sektoreilla samaa perustetta ainakin siltä osin kuin eläketurvan sisällöt vastaavat toisiaan. Näin on kunnallisessa eläkejärjestelmässä toimittukin: palkkaperusteinen maksu pyritään pitämään suurin piirtein samalla tasolla yksityisalojen eläkemaksun kanssa, ja eläketurvien eroista johtuva ylimääräinen kustannus rahoitetaan suoraan eläkemenoihin suhteutetulla maksuosuudella. Suomen lakisääteisten eläkejärjestelmien rahastointiaste on enimmillään noin kolmannes karttuneesta eläkevastuusta. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on edelleen suurimmalta osalta sidottu sektorikohtaisiin palkkasummiin. Kuntien eläkevakuutuksessa siirtymät kuntasektorilta yksityiselle sektorille näkyvät siis suoraan rahoitusperusteen heikentymisenä ja ohjautuvat kunnallisen työn hinnan kasvuksi, ellei maksutason kohoamista voi rahastojen käytöllä estää. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä toteutettu maksutason voimakas nosto 1990-luvun alusta lähtien yhdessä rahaston varojen onnistuneen sijoitustoiminnan kanssa mahdollistaa eläkemaksujen vakauttamisen silloinkin, kun henkilöpiiri supistuu kohtuullisesti. Ongelma tietysti on, että tätä menettelyä voidaan soveltaa vain rajoitetusti. Jos palvelurakenteet muuttuvat nopeasti sellaisiksi, että merkittävä osa palvelua tuottavista organisaatioista ei ole kunnallisen eläketurvan piirissä, rahoitus joudutaan järjestämään maksutasoa selvästi nostamalla ja kasvattamalla kunnallisen työn hintaa tai heikentämällä eläke-etuuksia. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy luonnollisesti suuria ongelmia.

15 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palvelurakennemuutoksen mahdollisia vaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamiselle voi tietysti arvioida myös toteamalla, että maksuprosentin nousu ei ole ongelma, koska tulevat menot pienenevät vastaavasti henkilöstön vähentyessä. Tämä pitää paikkansa, mutta ongelman ydin onkin sen ajoittumisessa. Kuntien eläkevakuutuksen arvioiden mukaan maksutason vakauttaminen edellyttää, että rahastoa voidaan kasvattaa vielä lähes 10 vuoden ajan. Jos palkkasumma supistuu voimakkaasti jo lähivuosina, rahastojen purkautuminen alkaa suunniteltua aikaisemmin ja kumuloituvien tuottojen hyöty rahastoinnin ensisijainen tavoite jää osittain saavuttamatta. Tämä taas näkyy maksutason kohoamisena arvioitua korkeammaksi. Kuntaeläkkeiden rahoittamisen kannalta olisikin hyvin toivottavaa, että mahdollinen rakennemuutos tapahtuisi maltillisesti ja sopeutumisaikaa tarjoavalla tavalla. Kuntien eläkevakuutus on pyrkinyt varautumaan palvelurakenteiden muutoksiin eri tavoin. Yksi toimenpiteistä, eläkemenoperusteisen maksun käyttöönotto, toteutettiin jo 1990-luvun puolivälissä. Sen tavoitteena on tarjota kunnallisille osakeyhtiöille mahdollisuus yksityisiä yhtiöitä vastaavaan maksutasoon kunnallisen eläkejärjestelmän sisällä. Menettelyä tehostettiin vuoden 2005 alusta niin, että tämän ajankohdan jälkeen perustetut osakeyhtiöt eivät joudu missään vaiheessa maksamaan eläkemenoperusteista maksua. Tavoitteena on myös alentaa palkkaperusteinen maksu tarkalleen yksityisalojen vastaavan maksun tasolle, jolloin kunnallisella osakeyhtiöllä ei ainakaan eläkemaksuun liittyvistä syistä ole tarvetta irtautua kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Kuntien eläkevakuutus teki viime vuonna aloitteen lakimuutoksesta, jolla sallittaisiin yhteisön kuuluminen kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin silloin, kun määräysvalta on kunnilla. Tämä aloite oli seurausta kuntien toiveista mahdollistaa kunnan ja yksityisten tahojen joustava yhteistyö palvelutuotannossa. Muutosehdotusta vastustivat ankarasti yksityisen sektorin työnantajajärjestöt, vakuutusala sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta toivottavaa olisi, että lakimuutos ei aiheuttaisi eri osapuolten välille konflikteja, koska tavoitteena ei tietenkään ole tunkeutua yksityisten eläkeyhtiöiden reviirille vaan poistaa esteitä palvelurakenteiden kehittämiseltä. Palvelutuotannon tehostamispaineet yhdessä taloudellisten realiteettien kanssa ohjaavat kuntien toimintaa lähivuosina voimakkaasti. Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vaarana on, että kunnissa tehdään vaikeassa tilanteessa epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, joiden kaikkia vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksujen tai henkilöstön eläketurvan kannalta ei tiedosteta. Palvelurakenneuudistuksellakaan ei suhteellisia eläkekustannuksia voi kokonaan alentaa, vaan kuntasektori vastaa joka tapauksessa kunnallisen eläketurvan rahoittamisesta. Tässä tehtävässä Kuntien eläkevakuutus pyrkii aitoon kumppanuuteen kuntakentän kanssa, etteivät eläkekustannukset muodostuisi esteeksi kunnallisten palvelujen turvaamiselle tulevaisuudessakin.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Hallituksen toimintakertomus 2005 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vuosi 2005 oli monella tapaa myönteinen. Tämä johtui pitkälti suotuisasta toimintaympäristöstä. Sijoitustoiminta tuotti erinomaisesti, maksutulo kasvoi ennakoidusti, ja eläkeuudistuksen käytännön toteutus lähti myönteisesti liikkeelle. Maailmanlaajuinen talouskehitys oli vuonna 2005 edelleen epäyhtenäistä. Kasvu jatkui Aasiassa ja kohtuullisena myös Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa varsinkaan suurten maiden ongelmiin ei ollut nähtävissä merkittävää lievennystä. Tästä huolimatta pörssikurssit nousivat Euroopassa selvästi nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Japanin pitkäaikaiset ongelmat vaikuttaisivat olevan jäämässä taakse. Tämä näkyi voimakkaana nousuna kurssikehityksessä ja osaltaan myös Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustuotoissa. Toinen myönteinen piirre oli pääomarahastojen aktiivisuus sijoituskohteidensa realisoinnissa. Markkinat ottivat sen vastaan positiivisesti, ja vuodesta tuli pääomasijoittajien näkökulmasta erittäin tuottoisa. Kun pelätty korkotason nousu ei viime vuonna toteutunut, myös korkomarkkinat tarjosivat kohtuullista tuottoa. Sijoittajalle vuosi 2005 olikin tasapainoisin pitkään aikaan. Eläketoiminnassa keskityttiin vuoden alussa voimaan tulleesta suuresta eläkeuudistuksesta sopeutumiseen. Yksityissektorilla uudistus tuli voimaan täydellä painollaan heti, ja vuoden aikana tehdyissä selvityksissä on saatu viitteitä siitä, että eläkkeellesiirtyminen olisi tavoitteiden mukaisesti jonkin verran myöhentymässä. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä aikaisemmin tehdyt suojausjärjestelyt hidastavat uudistuksen voimaantuloa, eikä uudistuksen vaikutuksesta eläkkeellesiirtymisikään ole vielä käytettävissä luotettavia arvioita. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä eläkkeelle jäävien kuntatyöntekijöiden määrä lähti viime vuonna selvään kasvuun, joten tarve eläkkeellesiirtymisen myöhentymiseen on joka tapauksessa suuri. Vaikka eläkeuudistuksen sisältöä koskevat päätökset oli tehty jo vuonna 2004, uudistukseen liittyvä viestintä ja koulutus olivat viime vuoden keskeisiä toimintoja. Kuntien eläkevakuutus nostikin työntekijöille ja työnantajille suunnatun palvelun ja viestinnän vuonna 2005 yhdeksi toiminnallisista painopisteistään. Eläkelaitosten yhteistyön lisääntyminen eläketurvan toimeenpanossa jatkui. Tämä näkyi Kuntien eläkevakuutuksen Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa käynnistämässä järjestelmäyhteistyössä, joka koskee eläketietojärjestelmien uudistamista. Myös koko työeläkejärjestelmän yhteiset hankkeet ansiotietojärjestelmän ja eläkkeenlaskentajärjestelmän kehittämisessä jatkuivat. Vuoden kuluessa kävi kuitenkin selväksi, että eri tahot asettavat yhteistyölle jonkin verran erilaisia odotuksia. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomen eläkeuudistus on saanut melko myönteisiä arvioita, vaikka erityisesti varhaiseläkkeiden osalta on esitetty toiveita jatkokehittämisestä. Kansainväliset vaikutteet näkyivät myös Suomessa entistä enemmän erityisesti EU:n lisääntyvän aktiivisuuden takia. Avoimen koordinaation menetelmän soveltamista eläketurvaan jatkettiin laatimalla kansallisista eläkeraporteista uusitut versiot. Kuntien eläkevakuutus oli mukana eläkeraportin valmistelutyössä ja pyrki muutenkin lisäämään osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Kunta-alalla vuoden 2005 keskustelun avainsana oli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kunnallisten palvelujen turvaaminen kaikille kansalaisille on hyväksytty yleisesti tavoitteeksi. Keinojen osalta ei täyttä yksimielisyyttä ole kuitenkaan löydetty. Kunnallisen eläkejärjestelmän talouden ja toimivuuden kannalta kysymys on erittäin merkittävästä asiasta. Kuntien eläkevakuutus teki vuoden alussa esityksen kunnallisen eläkelain soveltamispiirin laajentamisesta koskemaan kaikkia kuntien määräysvallassa olevia yhteisöjä. Esityksen toivotaan etenevän päätökseksi vuoden 2006 alkupuolella.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL:n) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2005 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 572 milj. euroa ja 5,3 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 22,0 % palkoista eli 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli alle 53-vuotiailta 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,8 % palkoista eli yhteensä 559 milj. euroa ja työnantajan 17,1 % ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 632 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5,5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 93 milj. euroa ja 17,3 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 64 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2005 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 28,1 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen on 209 milj. euroa ja 7 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2005 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 641 jäsenyhteisöä. Talou dellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2005 noin 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksu oli 92 milj. euroa. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Yhteensä Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut keskimäärin ,10 5,55 0,56 23,21 4,90*) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24,81 *) alle 53 vuotiailta 4,60 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,80 %

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Eläkkeet ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Ratkaistut uudet eläkehakemukset Myönnetyt uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet Jatko- tarkistus- ja maksupäätökset Hylätyt eläkehakemukset ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2005 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaistujen hakemusten määrä nousi noin 1 300:lla (3 %). Eniten kasvoi osa-aikaeläkehakemusten määrä (46 %), mikä johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Vuonna 2003 osa-aikaeläkkeen alaikäraja nostettiin 56 vuodesta 58 vuoteen ja nyt nämä väliin jääneet ikäluokat ovat päässeet hakemaan osa-aikaeläkettä. Vanhuuseläkehakemusten määrä kasvoi 1 700:lla, mikä johtui ikäluokkien kasvusta ja osittain eläkeuudistuksesta. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden määrä väheni 2 600:lla, ja niiden osuus kaikista ratkaisuista laski alle puoleen. Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni (14 %), kun taas osatyökyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi (10 %). Jo edellisvuonna alkanut työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen johtui viimeisen laitoksen periaatteesta, joka siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 21,4 %, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 89 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 88 % eläkepäätöksistä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 84 %. Käsittelyajat lyhenivät merkittävästi kaikissa eläkelajeissa. Käsittelyaika, päivää Muutos Eläkelaji v v Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen Muutos alkamista, päivää Eläkelaji v v Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (45,0 vuotta). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on noin 800 enemmän kuin edellisvuonna ja samalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä eikä perhe-eläkettä saavia. Osa-aikaeläkkeitä alkoi uusina Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,3 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle ja määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,3 795 Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut hakemukset ,3 KAIKKI ,

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki KAIKKI KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2005 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke , Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke ,2 554 Kuntoutustuki ,6 979 Osakuntoutustuki ,5 584 Yksilöllinen varhaiseläke , Työttömyyseläke ,4 762 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2005 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 46,1 35,5 42,0 Mielenterveyden häiriöt 17,3 38,6 26,3 Kasvaimet 7,2 7,8 7,3 Verenkiertoelinten sairaudet 8,6 3,9 6,6 Hermoston sairaudet 7,0 3,7 5,4 Muut sairaudet 13,8 10,5 12,4 KAIKKI 100,0 100,0 100,0 eli kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta edellisvuodesta. Keski-ikien nousu johtuu suurelta osin vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat lähes 70 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas kuntoutustuet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin haetaan muutosta kuntien eläkelautakunnalta, jonka päätöksistä valitetaan vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä päätöksiään koskevaa valitusta (1 884 valitusta vuonna 2004). Niistä (1 547) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 9,4 % (11,5 %). Työkyvyn arviointia koskevista valituksista oikaistiin 8,5 % (11,4 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2005 yhteensä 479 (769 vuonna 2004). Valituksista 424 (704) koski työkyvyn arviointia, ja Kuntien eläkevakuutus oikaisi niistä 2,4 % (7,0 %).

21 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Palvelussuhteiden alkamisesta, päättymisestä, ansioista ja keskeytyksistä saatiin rekisteriin 6,3 miljoonaa ilmoitusta. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleiden ilmoitusten osuus oli 1,9 %. Työnantajan edustajat saavat halutessaan reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin rekisteröityjen tietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkopalvelulla oli jäsenyhteisöissä käyttäjää vuoden lopussa. Vakuutetut voivat tarkistaa sähköisesti itsepalveluna palvelussuhdetietonsa sekä karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilta. Vakuutetut voivat myös laskea vanhuuseläkkeensä, varhennetun vanhuuseläkkeensä ja osa-aikaeläkkeensä määrän eri ikävaihtoehdoissa. Näillä verkkopalveluilla oli käyttäjää. Pyynnöstä rekisteriotteita toimitettiin vakuutetuille kpl. Lisäksi vastattiin 4 170:een yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2005 lopussa yhteensä milj. euroa, mikä oli 113 milj. euroa ja 5,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä , mikä oli 3,2 % enemmän kuin vuonna KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN Vuosina , milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki EY-eläkkeiden siirtokorvaukset Valtiolle maksettavat osuudet Yhteensä

22 20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työssä jatkamiseen kannustaminen Vuonna 2004 alkoi työssä jatkamista ja työurien pitenemistä edistävä Jatka-projekti, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun saakka. Projektissa vaikutetaan työssä jatkamiseen kaikilla niillä keinoilla, joilla Kuntien eläkevakuutus voi asiaan tarkoituksenmukaisesti vaikuttaa. Projekti on osastorajojen yli ulottuva yhteistoimintahanke, jonka aikana työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, työkyvyttömyyseläkeratkaisutoiminnan, tutkimuksen, tilastotoimen ja viestinnän toimintaa on koordinoitu tavoitteena luoda jäsenyhteisöille laaja palvelukokonaisuus, jolla on vaikutusta työssä jatkamista koskeviin ratkaisuihin. Jatka-projektin osana työelämän kehittäminen on jatkunut Kuntatyö kunnossa -sateenvarjon alla. Kaikissa koulutustilaisuuksissa on jatkamisen merkitys yksilölle ja työnantajalle tuotu esille. Ammatillisen kuntoutuksen alue- ja paikallistason yhteistyötä on laajennettu. Hylkäävän eläkeratkaisun saaneiden tukiprojekti aloitettiin ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet myönteisiä huomattava osa hankkeeseen osallistuneista on palannut työhön. Kuntoutus Kuntoutustoiminnassa oli erityisen huomion kohteena jäsenyhteisöyhteistyö. Tavoitteena oli lisätä ammatillisen kuntoutuksen tunnettuutta ja samalla tiivistää yhteistyötä jäsenyhteisöjen henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutusasiantuntijat tekivät 83 jäsenyhteisökäyntiä, joista 21 liittyi kuntoutuksen esittelyyn jäsenyhteisön järjestämässä koulutustilaisuudessa. Lisäksi kuntoutusasiantuntijat luennoivat Kuntien eläkevakuutuksen asiakaskouluttajien kanssa 19 koulutustilaisuudessa. Vuoden aikana kuntoutusasiantuntijat tapasivat noin kunta-alan edustajaa. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä laski edellisestä vuodesta 10 %. Uusia asiakkaita tuli 1 897, heistä oli naisia ja miehiä 331. Asiakkaiden keski-ikä oli 46,3 vuotta. Heistä kuntoutusasian vireille tullessa oli työssä 67 % ja 33 % oli hakenut tai sai kuntoutustukea. Yleisimpiä ammatteja olivat perushoitaja, siivooja, sairaanhoitaja, sairaala- ja hoitoapulainen sekä maatalouslomittaja. Päätöksiä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annettiin Päätöksen saaneiden asiakkaiden pääasiallinen lääketieteellinen työkykyrajoite oli tuki- ja liikuntaelinsairaus (49 %). Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat mielenterveyden häiriöt (25 %). Hylkäävien päätösten osuus oli 25 %. Pääasiallisin hylkäämisen syy oli se, että hakijalla ei arvioitu olevan työkyvyn menetyksen uhkaa. Kuntoutussuunnitelmaa koskeneita päätöksiä tehtiin Näistä päätöksistä 66 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 496 kuntoutujaa. Heistä 83 % palasi ansiotyöhön. Päätökseen, joka koskee oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, on mahdollista hakea muutosta. Valitusten käsittelyprosessi on sama kuin eläkepäätöksissä. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä 64 kuntoutuspäätöstä koskenutta valitusta, joista se oikaisi 8 %. Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä tehtiin kuusi valitusta vakuutusoikeudelle.

23 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työelämän kehittäminen Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö voi jatkaa hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa oli osallistujia yhteensä noin 400. Henkilöstöjohdon seminaarin teemoina olivat aktiivinen puuttuminen ja osaamisen johtaminen. Alueelliset seminaarit toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnille. Jäsenyhteisökäyntejä tehtiin seminaarien yhteydessä yhteensä noin 70 kunnassa tai kuntayhtymässä. Uutena palveluna aloitettiin kuntien henkilöstöjohdolle suunnattu Työhyvinvointia strategisesti -valmennus, jossa oli osallistujia 11 kunnasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelma tuotti julkaisut Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys ja Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Lisäksi julkaistiin opas Hyvä esimiestyö yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa ja uusittu painos Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla - oppaasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelman internet-sivuilla esiteltiin uusia työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä. Uutiskirje on kasvattanut suosiotaan, ja sen tilaajia oli jo yli Uutiskirjeessä on asiantuntija-artikkeleita, ja niissä esitellään konkreettisia kunta-alan henkilöstön kehittämisen välineitä. Kunta-alan työhyvinvointia, eläkkeellesiirtymistä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa seurataan Kuntatyö pitkittäistutkimuksella. Kuntatyö tutkimus on osa Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistä Kuntatyö projektia, jolla varaudutaan kiristyvään työvoimakilpailuun. Vuoden 2005 aikana Kuntatyö tutkimuksesta julkaistiin kaksi tutkimusraporttia ja tutkimusartikkeli. Niissä käsiteltiin kunta-alan työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimustuloksista pidettiin esitelmiä useissa tilaisuuksissa. Lisäksi valmistauduttiin tammikuussa 2006 alkavaan tutkimuksen ensimmäiseen seurantavaiheeseen.

24 22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Asiakaspalvelu ja viestintä Asiakaspalvelun kehittäminen Kuntien eläkevakuutuksen vakiokoulutustilaisuuksista ja seminaareista kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään tilaisuuksien kehittämisessä. Osallistujat voivat vastata palautekyselyyn ekstranetin kautta. Kyselyn avulla saadaan tietoa koulutustapahtuman järjestelyistä ja tilaisuuden sisällön onnistumisesta. Vakuutetuille ja työnantaja-asiakkaille tuotetuista palveluista kysytään kokemuksia myös Kuntien eläkevakuutuksen asiakastyytyväisyystutkimuksessa, joka on toteutettu joka toinen vuosi jo kolme kertaa. Kuntajohtajat olivat tutkimuksen kohderyhmänä ensimmäistä kertaa vuonna Kyselyn tulokset tukivat jo tehtyjä havaintoja tämän tärkeän kohderyhmän tiedontarpeesta eläkemaksuasioissa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitetasoksi on määritelty, että noin 80 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun. Tämä tavoitetaso saavutettiin. Koulutuspalautteen tavoitetasoksi on määritelty 4 arvosteluasteikolla 1 5. Koulutuspalautteen keskiarvo oli yli 4 eli tavoitetaso ylitettiin. Kuntatyönantajien edustajilta kysyttiin syksyllä 2005, miten Kuntien eläkevakuutus on tarjoamillaan palveluilla onnistunut auttamaan työnantajaa työntekijöiden työssä jatkamisen tukemisessa. Asteikolla 1 5 tulokseksi saatiin 3,7. Tämä tulos viittaa siihen, että työssä jatkamisen tukeminen on lähestymistavaltaan ollut oikeansuuntaista. Loppuvuodesta tehtiin päätös koota Kuntien eläkevakuutukselle asiakasstrategia - i ndeksi, joka otettaneen kokeilukäyttöön vuoden 2007 aikana. Indeksin avulla on tarkoitus raportoida asiakasstrategian muutoksista. Indeksillä kerättäisiin palautetta mm. siitä, miten Kuntien eläkevakuutuksen palvelut ja yhteistyö ovat onnistuneet vakuutettujen sekä työnantaja-, kumppanuus- ja sidosryhmäasiakkaiden kanssa. Työnantaja-asiakkaan palvelujen tarvetta on selvitetty sidosryhmätapaamisissa. Uusia työnantaja-asiakkaille suunnattuja koulutus- ja verkkoaineistoja valmistui. Ne käsittelevät kuntaesimiehen eläkeasioita, työssä jatkamisen taloudellisia hyötyjä sekä Kuntien eläkevakuutuksen palveluita kunnille kunta- ja palvelurakennemuutoksissa. Lisäksi aloitettiin pilotti, jossa asiakaspäälliköt kartoittavat palvelujen tarpeita Kainuun maakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden 2005 aikana puhelua. Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin kertaa, rekisterin oteneuvontaan kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen kertaa.

25 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Verkkopalvelut Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Tällä verkkopalvelulla oli vuoden aikana käyttäjää. Työnantajien ekstranetin kautta jäsenyhteisöille tarjottavia tilastopalveluja laajennettiin vuonna Uusia tilastoja ovat mm. jäsenyhteisökohtaiset eläkepoistumaennusteet vuosille Työnantajien ekstranetiin tuli kesällä 2005 uusi käyttäjäryhmä, jäsenyhteisöjen työterveyshuollon edustajat. Suurimpana käyttäjäryhmänä ovat palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteenhoitajat. Yhteensä ekstranetissa vierailtiin vuoden aikana kertaa. Koulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille suunnattu koulutus sisälsi vakiokoulutussarjat kuntaalan esimiehille, eläkeasiamiehille, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Näitä tilaisuuksia oli 25. Tilauskoulutukset, jotka räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, lisääntyivät merkittävästi vuoden 2005 aikana. Näitä tilaisuuksia oli 220. Tilauskoulutuksissa kerrotaan eläketurvasta, sen rahoittamisesta, kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista sekä erilaisista vaihtoehdoista työ- ja toimintakyvyn heiketessä. Työssä jatkamisen taloudellista merkitystä tarkastellaan sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Kouluttajat antoivat paikan päällä palkanlaskijoille opastusta ekstranetin ja varsinkin sen palvelussuhderekisteriosion käytöstä. Vuoden alussa eniten kuulijoita keräsivät ympäri maata järjestetyt tiedotustilaisuudet (58 kpl) vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Nämä tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Työelävakuuttajat TELAn kanssa. Yhteensä erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja tapahtumia järjestettiin 406 ja niihin osallistui asiakasta. Viestintä Viestinnän painopistealueita olivat eläketurvan sisältö ja rahoitus sekä työelämän kehittäminen. Syksyllä 2005 teetettiin yhteisökuvatutkimus, jossa kysyttiin 782 henkilön mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Tutkimuksen mukaan Kuntien eläkevakuutuksen yhteisökuva on kaikkien sidosryhmien keskuudessa kehittynyt myönteisesti ja tiedonkulku on parantunut vuodesta 2000, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

26 24 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Sijoitustoiminta Vuosi 2005 oli sijoittajien kannalta hyvä. Osakkeiden hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon useimmilla keskeisistä osakemarkkinoista. Myös sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin tuottivat kuluneen vuoden aikana erinomaisesti. Korkosijoituksissakin tulos oli vuoden alun odotuksiin nähden hyvä. Sijoituksia oli vuoden 2005 alkaessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitukset olivat kirjanpitoarvoltaan milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa, mikä on 22 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Markkina-arvoinen tuotto päätyi hyvälle tasolle 14,3 %:iin (kulujen jälkeen). Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankki nosti vuonna 2005 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ohjauskorkoaan. Syy korkoliikkeeseen ja odotetuille maltillisille jatkokiristyksille löytyy Euroopan keskuspankin halusta hillitä mahdollisia inflaatio-odotuksia, jotka voisivat kummuta energian ja raaka-aineiden hinnoista, luottokannan voimakkaasta ekspansiosta ja aavistuksen aiempaa paremmasta investointivetoisesta talouskasvusta. Yhdysvalloissa puolestaan nostettiin useaan otteeseen ohjauskorkoa ja talouskasvu jatkui vahvana. Merkkejä kasvun merkittävästä hidastumisesta ei juuri näy, mutta riskit ovat kasvaneet asuntomarkkinoiden haavoittuvuuden ja vaihtotaseen kroonisen alijäämän muodossa. Korkojen nousu oli sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa selkeästi lyhyiden korkojen ilmiö, pitkät korot pysyivät varsin vakaina koko vuoden eikä suurempaa nousupainetta nähty. Vuoden 2005 lopussa oli joukkovelkakirjalainoihin sijoitettuna kirjanpitoarvoin yhteensä milj. euroa, nousua edellisestä vuodesta 956 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille oli allokoitu varoja yhteensä 720 milj. euroa eli 12 % koko joukkovelkakirjalainasalkusta. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa ja tuotto 4,3 %. Velkakirjalainoja oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 656 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden kuluessa 30 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 18 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran alle 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2005 lopussa 516 milj. euroa. SIJOITUKSET Kirjanpitoarvot Markkina-arvot milj. euroa % milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset YHTEENSÄ

27 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Korkotuottoja korkosalkuista kirjattiin yhteensä 244 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 4,1 %. Osakesijoitukset Vuosi 2005 toisti monella tavalla edellisen vuoden teemoja; korkotaso oli koko vuoden taloutta elvyttävällä tasolla Euroopassa ja Yhdysvalloissakin ohjauskoron nostoista huolimatta. Euroopassa talouskasvu oli selvästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa. Ripeimmin kasvanut alue oli Aasia ja siellä etenkin suuret maat kuten Kiina ja Intia. Öljyn hinnan nousu oli vielä voimakkaampaa kuin edellisenä vuotena, lähes 45 % Yhdysvaltojen dollareissa. Vuosi osoittautui silti harvinaisen hyväksi osakevuodeksi. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) nousi 26,4 % vuonna 2005, kun se edeltävänä vuonna oli noussut 6,4 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600-tuottoindeksillä mitattuna 26,7 % (12,2 edeltävänä vuonna). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 42,4 % (9,6 % vuonna 2004). Vuoden 2005 lopussa osakesijoitusten yhteismäärä kirjanpitoarvoisena oli milj. euroa (markkina-arvo milj. euroa). Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä milj. euroa eli 50,3 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 168 milj. euroa. Osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 26,1 %. Kiinteistösijoitukset Kotimaisilla kiinteistömarkkinoilla sijoituskohteiden kysyntä oli edelleen vilkasta mm. ulkomaisten ostajien aktiivisuuden ansiosta. Tämä ja alhaisena pysynyt korkotaso on painanut sijoittajien nettotuottovaatimuksia alaspäin. Vuoden 2005 aikana toimistotilojen käyttöasteen kehitys kääntyi positiiviseksi ja vuokratason lasku näyttää pysähtyneen. Liiketilojen vuokrakysyntä jatkui edelleen vahvana. Tonttihintojen nousu ja rakennusurakkatarjousten hintatason korkeus vaikuttivat siihen, että vuokra-asuntojen tuottamisen edellytykset olivat heikot. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneiden varojen määrä oli vuoden lopussa milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 30 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 143 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä 113 milj. euroa. Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 120 kiinteistöyhtiön vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin m 2, ja niissä oli noin vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 78 milj. euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 7,2 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu kiinteistöjen tuotto oli 7,4 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 466 milj. euroa. Pääomasijoitusrahastoihin sijoitettuna oli 388 milj. euroa (markkina-arvo 489 milj. euroa). Lisäksi vuoden lopulla Kuntien eläkevakuutuksella oli kolme suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoihin oli sijoitettuna vuoden lopulla yhteensä 155 milj. euroa (markkina-arvo 167 milj. euroa). Vaihtoehtoisten sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 20,8 %, mistä pääomasijoitusrahastojen tuotto oli 28,5 % ja hedge-rahastosijoitusten tuotto 3,9 %.

28 26 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2005 lopussa kokonaan tai osittain 120 kotimaista kiinteistöyhtiötä, määrä kasvoi vuoden aikana kolmella. Kuntien eläkevakuutus omisti 101 kiinteistöyhtiötä kokonaan ja 11 yhtiöstä enemmistöosuuden. Osakkuusyhtiöitä (omistusosuus %) oli kolme. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätäkin pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus KE Oy:n sekä 42,5 %:n osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä. Eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään tai vähennetään eläkevastuurahastoon tai -rahastosta. Vuoden 2005 lopussa rahaston koko oli milj. euroa, mikä oli milj. euroa ja 14,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen toimintakulut olivat 51,0 milj. euroa, mikä oli 3,5 milj. euroa ja runsaat 7 % enemmän kuin vuonna Toimintakulujen suurin erä oli henkilöstökulut 21,3 milj. euroa, kasvua 2 milj. euroa ja noin 10 %. Ostopalvelut olivat 17,6 milj. euroa, 3 milj. euroa ja 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ostopalveluiden merkittävin erä olivat sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytys- ja laskentapalkkiot. Atk-kulut olivat 8,7 milj. euroa, 1,4 milj. euroa ja 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muut toimintakulut olivat 3,4 milj. euroa, hieman vähemmän kuin vuonna Toiminnoittain tarkasteltuna eläketoiminnon kulut olivat 19,4 milj. euroa, noin 2 % edellistä vuotta vähemmän. Sijoitustoiminnon kulut olivat 19,3 milj. euroa, 19 % enemmän ja hallinnon 12,2 milj. euroa, 7 % enemmän kuin vuonna Investoinnit koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin olivat 6,4 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa ja 19 % edellistä vuotta enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2005 olivat 7,6 milj. euroa, 1,7 milj. euroa ja vajaat 30 % vuotta 2004 enemmän. Edellä olevan lisäksi aiemmin omassa käytössä olleesta maa-alueesta ja rakennuksesta tehtiin 5,7 milj. euron arvonalennus. Hallinto Kuntien eläkevakuutuksen ylin päätöksentekoelin on valtuuskunta, jonka jäsenet sisäasiainministeriö määrää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta, joten valtuuskunnan kokoonpano vaihtui vuoden 2005 alussa. Valtuuskunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukeen Tampereelta.

29 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Hallituksen kokoonpano vaihtui, kun valtuuskunta valitsi nelivuotiskaudeksi uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi tuli Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Muita laki- tai sääntömääräisiä hallintoelimiä ovat tarkastuslautakunta sekä sijoitusneuvottelukunta ja varhaiseläkelautakunta. Kuntien eläkevakuutuksen pitkäaikaisen toimitusjohtajan Simo Lämsän jäätyä eläkkeelle uutena toimitusjohtajana aloitti Markku Kauppinen. Henkilökunta Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden päättyessä 400 henkilöä (391 vuonna 2004), joista vakinaisessa palvelussuhteessa 373 (361) henkilöä ja määräaikaisessa 27 (30) henkilöä, joista sijaisina kolme. Naisten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 75 % kuten edellisenäkin vuonna. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden päättyessä 45,7 (45,1) vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen vaihtuvuus ilman eläkkeelle jääneitä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön keskimäärään (365,9) oli 5,2 %. Henkilötyövuosia kertyi 358,9 (360,5). Sairauspoissaolojen määrä oli 10,7 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohti, mikä on samalla tasolla kuin vuonna Henkilöstön työkyvyn kehittymistä seurataan työterveyshuollon kausitarkastusten yhteydessä sekä työterveyshuollolta saaduin raportein. Henkilöstökoulutuksen investoinnit olivat noin euroa eli 3,5 % palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutuksessa palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen sekä ammattialakohtaiset kilpailutekijät. Työn vaativuuden arvioinnissa on käytössä Hay-järjestelmä, ja palkkakilpailukykyä seurataan suhteessa vakuutusalaan. Käytössä on vuodesta 2001 alkaen ollut tulospalkkiojärjestelmä, jossa tuloksen mittaamisen perusteina ovat eläketoiminnon palvelutaso, sijoitustoiminnon tuotto ja toiminnan kustannustehokkuus. Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnan työskentelyoloissa tapahtui merkittävä muutos, kun koko toimisto muutti helmikuussa Albertinkadulla, Eerikinkadulla ja Kalevankadulla sijainneista tiloista uuteen Unioninkatu 43:ssa sijaitsevaan toimitaloon. Tietojärjestelmät ELLA-laskentajärjestelmässä toteutettiin laajoja täydennysprojekteja eläkelainsäädännön muutosten vuoksi. Vanhuuseläkettä koskevat muutokset tulivat voimaan vuoden 2005 alusta. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen laskentatekniikan muutokset tulivat voimaan vuoden 2006 alusta. Osa laskentatekniikasta tuotetaan koko työeläkejärjestelmän yhteistä YHELLA-palveluohjelmistoa käyttäen. Palvelussuhteiden rekisteröinnissä valmistauduttiin vuoden 2007 alussa käynnistyvän Arek Oy:n hoitaman keskitetyn rekisterin tietoliikenteeseen. Tarkoitus on siirtymävuosien jälkeen luopua erillisistä omista rekistereistä ja siirtyä muiden eläkelaitosten tavoin yhteisen rekisterin käyttöön.

30 28 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutuksen johtoryhmä päätti helmikuussa 2005 Kasper-hankkeen asettamisesta vuonna 2004 tehdyn esitutkimuksen ja sovittujen liiketoiminnan kehittämistavoitteiden pohjalta. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa Kuntien eläkevakuutuksen eläketuotantoa tukevat tietojärjestelmät. Keskeiset osat mittavasta järjestelmäkokonaisuudesta saadaan tuotantoon vuoteen 2010 mennessä. Lokakuussa käynnistyi hankkeen vaatimusmäärittely, jossa käytettiin uutta vaatimustenhallintamenetelmää ja välineistöä. Vaatimusmäärittelyprojekti jatkuu kevääseen Järjestelmän toteutus on suunniteltu siten, että se sisältää työeläkejärjestelmän laitosriippumattomia sekä Kuntien eläkevakuutuksen ratkaisutoimintaan ja olemassa olevaan tietojärjestelmäkokonaisuuteen liittyviä osia. Johtoryhmän asettamispäätöksen jälkeen selvitettiin yhteisiä toteutusmahdollisuuksia Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Osapuolet totesivat yhteistyön järjestelmän rakentamisen olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Yhteistoiminnassa sovellettavista menettelyistä osapuolet sopivat marraskuussa Asiakirjojen sähköisen hallintajärjestelmän (SAHA) viimeinen vaihe otettiin käyttöön keväällä. Järjestelmä kattaa nyt koko eläkeratkaisutoiminnan. Sähköinen asiakirjojen käsittely on mahdollistanut hakemuskäsittelyn työkulkujen ja toimintatapojen merkittävän kehittämisen. Asiantuntijalääkärien tekemä hakemusten käsittely on aiempaa nopeampaa, sillä asiakirjat ovat luettavissa sähköisessä muodossa, ja töitä voidaan tehdä suojattuna etäkäyttönä. Kesällä alkoi Kansaneläkelaitoksen välittämien eläkehakemusasiakirjojen siirto sähköisessä muodossa, ja sekin on osaltaan tehostanut toimintaa. Eläkkeenmaksujärjestelmästä tehtiin keväällä ensimmäisen kerran viimeisen laitoksen periaatteen (VILMA) käyttöönoton jälkeen eläkkeiden kustannusten selvittely muiden VILMA-eläkelaitosten kanssa. Eläkeläisille vuosittain tulostettavien vuosikirjeiden ulkoasu ja tulostustekniikka modernisoitiin. Maksuosuusjärjestelmiin tehtiin merkittäviä lainmuutoksista johtuvia muutoksia sekä rakennettiin kokonaan uusi varhaiseläkemaksujärjestelmä, joka korvaa vuoden 2006 alusta lähtien omavastuulaskutusjärjestelmän. Jäsenyhteisöissä maksuosuuksia hoitavien henkilöiden palvelua parannettiin rakentamalla suojattuun työnantajien ekstranet -palveluun erilliset maksuosuussivut. Jäsenyhteisöt voivat itse tulostaa maksuosuuslaskuihinsa ja niiden oikaisuihin liittyviä liitteitä sekä palvelussuhderekisterin tarkistusluetteloita. Tämä mahdollistaa myös maksuosuuslaskujen lähettämisen tulevaisuudessa sähköisessä muodossa. Kuntien eläkevakuutus päätti tehostaa tietojärjestelmien ostamista systematisoimalla tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyä ja määrittelyä. Tätä tukemaan hankittiin ohjelmistolisenssejä ja soveltavaa koulutusta ja ohjeistoa. Ohjeistoja on tarkoitus soveltaa sekä valmisohjelmistojen että räätälöitävien ohjelmistojen hankinnassa. Projektien hallinnan ja johtamisen tehostamiseksi aloitetun projektisalkunhallinnan perehdytysvaihe saatiin päätökseen. Yhtenäiseen seurantajärjestelmään siirrytään vuoden 2006 alusta. Toiminnan kehittämisen ja tehtävien paremman ajoittamisen ansiosta verkonhallinnassa ja käyttötoiminnassa saavutettiin kustannussäästöjä. Vanhan tietoliikenneverkon eriyttäminen, purkaminen ja siirtyminen uuteen toimitaloon sujuivat suunnitelmien mukaisesti ja ongelmitta. Vuoden lopussa otettiin toiminnan tehostamiseksi ja turvaamiseksi käyttöön uusi keskuskonelaitteisto. Tämä projekti konsolidointeineen ja peilauskoneineen saadaan lopullisesti valmiiksi vuoden 2006 alkupuolella.

31 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus, toimintaan liittyvien riskien mahdollisimman hyvä hallinta, johtamisinformaation luotettavuus sekä lakien ja hallintoelinten päätösten noudattaminen. Riskienhallinta Riskienhallinta on olennainen osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan olennaisesti liittyvien riskien jatkuva tunnistaminen, arviointi ja mittaaminen sekä riskien rajoittaminen halutulle tasolle. Riskienhallinnan kehittäminen kokonaisuutena on kytketty eläkelaitoksen perustehtävän hoitamiseen, sekä strategisiin että operatiivisiin (toiminnallisiin) tavoitteisiin. Tavoitteena on varmistaa, etteivät sijoitus-, tieto-, henkilö- tai muut riskit aiheuta olennaisia taloudellisia tappioita, vaaranna toiminnan jatkuvuutta eivätkä eläkelaitokseen tunnettua luottamusta. Tavoitteena on myös myötävaikuttaa siihen, että erityisesti sijoitustoiminnassa voidaan hyödyntää hallitun riskinoton tarjoamat mahdollisuudet. Riskienhallinnan kehittämisen selkeä painopiste oli eläkelaitoksen kaikki merkittävimmät riskit kattavan, yhtenäisin periaattein laaditun riskikartan kokoamisessa. Keskeisten operatiivisten riskien toteutumisen todennäköisyydet ja vaikutukset arvioitiin, samoin pyrittiin analysoimaan käytössä olevien riskienhallintakeinojen riittävyys ja kehitystarpeet. Riskikartta antaa johdolle ajantasaisen kuvan Kuntien eläkevakuutuksen riskien kokonaistilanteesta sekä ohjaa riskienhallinnan kehitystyön painopistettä kriittisiksi arvioiduille alueille. Eläkelaitoksen riskienhallinnan kehittämistä ja organisoitumista koordinoi riskienhallinnan ohjausryhmä. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan liittyvänä merkittävänä strategisena riskinä voidaan pitää epävarmuutta, joka liittyy maksupohjan kehitykseen. Vakuutettavan henkilömäärän olennaisella vähenemisellä olisi vaikutusta eläkelaitoksen kykyyn selviytyä pitkällä tähtäimellä päätehtävästään eli kunnallisen eläketurvan varmistamisesta. Myös pitkän aikavälin sijoitustuoton jääminen merkittävästi alle tavoitteen voisi vaikuttaa olennaisesti eläkelaitoksen mahdollisuuksiin saavuttaa asetetut strategiset tavoitteet. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan liittyvät keskeiset operatiiviset riskit on jaettu kolmeen ryhmään: ratkaisutoiminnan, tietojärjestelmien ja sijoitustoiminnan riskeihin. Operatiivisten riskien hallinta on integroitu ydinprosesseihin. Ratkaisutoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät eläkeprosessin hallintaan ja toimivuuteen. Tietojärjestelmien kehittämisen merkittävimmät riskit kytkeytyvät mittavien järjestelmähankkeiden toteuttamiseen. Näillä osa-alueilla olevien riskien toteutuminen voisi vaarantaa vakuutettujen toimeentulon katkeamattomuuden, joka on eläkelaitoksen keskeisenä tavoitteena. Sijoitusten markkinariskien erityisluonteen vuoksi seuranta on eriytetty varsinaisesta operatiivisten riskien seurantaprosessista. Keskeisimmistä sijoitusriskejä koskevista rajoitteista päättää Kuntien eläkevakuutuksen hallitus osana vuosittain hyväksyttävää sijoitussuunnitelmaa. Suunnitelman sisältämissä sijoitusvaltuuksissa määritellään sijoitustoimintaa koskevat yleiset ja omaisuuslajikohtaiset rajoitteet. Toimitusjohtajan johdolla toimiva sijoitustoiminnan johtoryhmä päättää sijoitusvaltuuksien puitteissa yksityiskohtaisemmista rajoitteista. Vuoden 2005 kuluessa kehitettiin sijoitustoiminnan ohjausjärjestelmää tältä osin. Sijoitustoiminnossa päivitettiin

32 30 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 toimintaa ja prosesseja kuvaavat riskianalyysit. Myös riskiraportointia pyrittiin edelleen kehittämään. Etenkin markkinariskeihin liittyvää raportointia uudistettiin. Sisäpiiriohje Kuntien eläkevakuutuksella on hallituksen vahvistama sisäpiiriohje. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmennus- ja konsultointitoimintaa, jonka tehtävänä on arvioida Kuntien eläkevakuutuksen sisäisen valvonnan riittävyyttä ja toimivuutta sekä parantaa organisaation toimintaa tuottamalla kehittämisehdotuksia. Sisäisen tarkastuksen asema organisaatiossa, tehtäväalueet, vastuu ja toimivalta on määritelty hallituksen hyväksymässä toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi säännöllisesti toimitusjohtajalle sekä antaa vähintään kerran vuodessa yhteenvedon hallitukselle suorittamastaan tarkastustyöstä ja sen tuottamista johtopäätöksistä. Vuosiyhteenveto annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Tulevaisuudennäkymät Kuntien eläkevakuutuksella tuskin on lähivuosina tarvetta suuriin omaehtoisiin muutospyrkimyksiin. Pitkäjänteinen työ rahastoinnin ja maksupolitiikan kehittämisessä on antanut mahdollisuuden vakauttaa eläkemaksut nykytasolleen, ja eläketurvan sisältö on saatettu yhtenäiseksi muiden eläkejärjestelmien kanssa. Toimintaympäristön kehitykseen liittyy kuitenkin joukko epävarmuuksia ja riskejä. Kuntien eläkevakuutus on varautunut tulevaisuuteen arvioimalla perusteellisesti toimintaympäristön muutoksia ja tekemällä arvioinnin pohjalta päätöksiä, jotka auttavat sitä onnistumaan perustehtävän hoitamisessa muutoksista huolimatta. Yksi leimaava piirre on yleinen muutosvauhdin kiihtyminen. Uutisointi lintuinfluenssasta ja tanskalaisessa lehdessä julkaistut radikaalia islaminuskoa arvostelevat piirrokset ovat esimerkkejä tilanteista, joissa seuraukset ylittävät moninkertaisesti asian todellisen merkityksen. Sama koskee taloutta: pörssikurssit määräytyvät lähes yksinomaan tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella ja ovat siten erittäin herkkiä reagoimaan varsin vähäpätöisiinkin uutisiin. Tämä tekee eläkevarojen sijoittamisesta jatkossa hyvin haastavaa. Kun tähän liittyy myös odotuksia eläkevarojen käyttämisestä kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa tukevalla tavalla sekä suuri mediakiinnostavuus, korkean tuottotason säilyttäminen ilman riskinoton lisäämistä on vaativa tehtävä.

33 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta keskeinen asia on kunnallisen palvelutuotannon muutoksen suunta. Yhteiskunnassa vallitsee varsin yksimielisesti käsitys, että palvelutuotantoa on uudistettava ja tehostettava. Jos tähän ei löydetä koko kuntakenttään soveltuvia keinoja, kunnat kehittävät toimintaansa mahdollisesti osin eri suuntiin. Tällainen eriytymiskehitys johtaisi todennäköisesti palvelujen ulkoistamisen kasvuun ja sitä kautta kunnallisen eläkejärjestelmän henkilöpiirin supistumiseen ja eläketurvan rahoitusongelmiin. Kunnallisten palvelutarpeiden kasvu väestön ikääntyessä viittaa siihen, että kunnallisia palveluja tuottavan henkilöstön määrä ei tulevaisuudessa alene, mutta osa siitä siirtynee yksityiselle sektorille ulkoistamisten seurauksena. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta on kriittistä, millaiseksi kunnallisen ja yksityisen sektorin raja-alue muodostuu palvelurakenteiden muuttuessa. Mahdollisten ongelmien helpottamiseksi on etsittävä aktiivisesti muitakin keinoja kuin jo tällä hetkellä vireillä oleva kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen eläkejärjestelmän valintaa helpottava lakiesitys. Eläketurvan yhtenäistämiseksi tehdyt jo 1990-luvun alussa alkaneet eläkeuudistukset näyttäisivät olevan ohi. Kunnallinen eläketurva on pääosin samansisältöinen kuin yksityisalojen eläketurva, lukuun ottamatta aikaisempaan eläketurvaan tehtyjä vielä pitkään vaikuttavia suojausmenettelyjä ja eräitä kuntasektorin erityispiirteistä johtuvia eroja. Jatkossa eläketurvan sisällön kehittäminen tapahtuneekin hyvin yhtenäisesti. Lähivuosina suuria muutoksia ei liene tulossa ennen kuin vuoden 2005 alussa voimaan tulleen uudistuksen vaikutukset eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen ovat selvillä. Kunnista eläkkeelle siirtyvien lukumäärä kasvaa ensi vuosikymmenen alkuvuosiin saakka nopeasti. Samalla alkaa myös hahmottua se, kuinka kuntasektori kykenee menestymään kiristyvässä työvoimakilpailussa. Nopea reagointi yhä vaativammiksi käyviin toimintaympäristön muutoksiin ja toiminnan ohjaaminen tulevaisuuden kannalta oikeaan suuntaan edellyttävät Kuntien eläkevakuutukselta järjestelmällistä valmiuksien kehittämistä. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus käynnisti vuonna 2005 strategiatyön, jolla tähän haasteeseen pyritään vastaamaan. Strategian on tarkoitus valmistua vuoden 2006 keväällä, ja sen täytäntöönpano on lähimpien vuosien aikana yksi Kuntien eläkevakuutuksen keskeisistä tehtävistä. Onnistuminen edellyttää luottamuselinten, johdon ja henkilöstön saumatonta yhteistyötä ja eri sidosryhmien näkemysten riittävää huomioon ottamista.

34 32 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tuloslaskelma Milj. euroa Maksutulot KuEL-maksuosuudet 1) 3 200, ,4 Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksu 92,6 70,4 Taloudellinen tuki 6,0 5, , ,7 Eläkemenot KuEL-eläkkeet 2) , ,6 Eläkemenojen oikaisut 26,0 26,1 Taloudellinen tuki -6,0-5,9 Kuntoutus -5,6-4, , ,2 RAHOITUSKATE 963,4 844,5 Sijoitusten nettotuotto 3) 1 245,3 775,2 RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN KATE 2 208, ,7 Lakisääteiset maksut -1,2-1,2 Toimintakulut Henkilöstökulut 4), 5) -21,2-19,3 Muut toimintakulut 5) -29,7-28,2-50,9-47,5 Muut tuotot ja kulut 0,5 0,4 Poistot ja arvonalennukset 5) -13,3-5,9 RAHASTOITUVA TULOS 2 143, ,5 Eläkevastuurahaston vähennys / lisäys (-) , ,5 TULOS 0,0 0,0 Numerot 1) 2) 3) jne. viittaavat liitetietojen vastaavaan kohtaan.

35 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tase VASTAAVAA Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 9) 16,0 17,5 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 6) 1 232, ,1 Lainasaamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 222,1 196, , ,6 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 6) 7 896, ,5 Rahoitusmarkkinavälineet 6) 7 161, ,7 Lainasaamiset 7) 433,7 489, , ,2 Sijoitukset yhteensä 6) , ,8 Saamiset Maksutulosaamiset 269,3 254,4 Saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 6,2 3,8 Muut saamiset 8) 16,9 15,9 292,4 274,1 Muu omaisuus Koneet ja kalusto 9) 4,9 3,4 Muut 9) 1,2 1,2 Rahat ja pankkisaamiset 19,9 12,8 26,0 17,4 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut Ennakkomaksut 11,7 156,8 Korot ja vuokrat 130,7 117,4 Muut siirtosaamiset 10) 3,9 0,0 146,3 274,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,0 VASTATTAVAA Milj. euroa Eläkevastuurahasto 11) , ,5 Velat Velat tytär- ja osakkuusyhtiöille 0,8 1,4 Muut velat 12) 54,5 50,6 55,3 52,0 Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut Siirtovelat 13) 62,9 13,0 Saadut ennakkomaksut 10,6 9,5 73,5 22,5 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,0

36 34 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kuntien eläkevakuutus on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on huolehtia kunnallisen eläkelain (KuEL) toteuttamisesta. Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia, Kuntien eläkevakuutuksen ohjesääntöä sekä muita sisäisiä ohjeita. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa valvoo sisäasiainministeriö sekä rahoitustoiminnan suunnittelun ja sijoitustoiminnan osalta Vakuutusvalvontavirasto. Tytär- ja osakkuusyhtiöt Konsernitilinpäätöstä ei laadita. Pääosan tytär- ja osakkuusyhtiöistä muodostavat keskinäiset kiinteistö- ja asuntoyhtiöt. Koska näiden osalta vuokratuotot maksetaan omistajalle ja kulut katetaan osakkaalta perittävällä yhtiövastikkeella, tuotot ja menot sisältyvät Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätökseen. Osakkuusyhtiö Kuntarahoitus Oyj harjoittaa eläkelaitoksen toiminnasta poikkeavaa luottolaitostoimintaa. Sijoituksen vaikutus eläkelaitoksen tulokseen ja taseeseen ei ole olennainen. Muiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden merkitys on vähäinen. Tulos ja siirto eläkevastuurahastoon Vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään/vähennetään eläkevastuurahastoon/-rahastosta. Tämän siirron jälkeen tilikauden tulos on nolla. Maksutulo ja eläkkeet KuEL-maksuosuudet koostuvat kolmesta osasta, palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta sekä omavastuumaksuista. Palkkaperusteinen maksuosuus kirjataan tilinpäätökseen ennakkomaksujen suuruisena. Tilinpäätökseen on kirjattu myös edellisten vuosien ennakkomaksujen ja lopullisen maksun erotus. Eläkemenoperusteinen maksu kirjataan ja peritään valtuuskunnan päätöksen suuruisena. Omavastuumaksut kirjataan ja laskutetaan eläkepäätöksiin pohjautuen ilman ennakkomaksuja. Eläkemenot kirjataan tilinpäätökseen maksuperusteisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo ja jaksotus Yleisperiaatteena sijoitukset kirjataan taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Sijoitusten käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa lisäinformaationa. Maa- ja vesialueet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rakennukset ja rakennelmat kirjataan suunnitelmapoistoilla vähennettyyn hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Mahdolliset arvonalentumispoistot esitetään poistoissa. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Lainasaamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Joukkovelkakirjojen nimellisarvon ja hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi lainan juoksuajalle jäljellä olevan ajan perusteella. Vastaerä merkitään hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno on laskettu arvopaperikohtaisesta keskihinnasta. Arvonalennusten käydessä aiheettomiksi arvoa palautetaan enintään alkuperäiseen hankintamenoon. Lainasaamiset ja talletukset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksiottaja on asettanut lainoista vakuuden. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksia käytetään pääasiassa suojaustarkoituksiin, mutta suojauslaskentaa ei harjoiteta, vaan kirjanpidossa niitä on käsitelty varovaisuuden periaatteen mukaan eli negatiivinen arvonmuutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Tilikauden aikana suljettujen ja erääntyneiden johdannaisten kassavirrat on kirjattu täysimääräisesti tulokseen. Sijoitusten käyvät arvot Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvo- tai kauppa-arvomenetelmää. Käyvät arvot määritetään vuosittain. Arvion suorittavat pääasiassa Kuntien eläkevakuutuksen omat asiantuntijat. Noteerattujen arvopapereiden käypänä arvona käytetään vuoden viimeistä saatavilla olevaa kaupantekokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään kirjanpitoarvoa tai todennäköistä luovutushintaa. Pääomarahastojen käypänä arvona käytetään hallinnointiyhtiön ilmoittamaa tilinpäätöshetken käypää arvoa. Mikäli tilinpäätöshetken käypää arvoa ei ole saatavilla, käytetään viimeistä saatavilla olevaa arvoa, johon lisätään/vähennetään arvostuksen jälkeen tapahtuneet pääomamuutokset ja tuottokassavirrat ko. rahastossa. Lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Johdannaissopimusten käypänä arvona käytetään markkinahintaa tai todennäköistä luovutushintaa. Sijoitusten tuotto Sijoitusten tuottoprosentti omaisuuslajeille ja sijoitusten yhteismäärälle lasketaan mukautettua Dietzin kaavaa käyttäen. Kaavassa otetaan huomioon kauden alun ja lopun markkina-arvot sekä päivittäin aikapainotetut kassavirrat. Sellaisen omaisuusryhmän, johon päiväkohtaista laskentaa ei voida soveltaa, tuotto lasketaan käyttämällä kuukausikohtaista laskentaa. (MWR) Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden, koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelma- ja arvonalentumispoistoilla. Maksutulosaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahat ja pankkisaamiset arvostetaan nimellisarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Kuluvien hyödykkeiden hankintameno kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi käyttäen seuraavia taloudellisia pitoaikoja: rakennukset ja rakennelmat vuotta rakennusten tekniset laitteet 15 vuotta koneet ja kalusto 5 vuotta muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset erät on arvostettu tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin keskikurssiin. Kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Henkilökunnan eläketurva Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnalle on järjestetty kunnallisen eläkelain (KuEL) mukainen eläketurva.

37 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tuloslaskelman liitetiedot KUEL-MAKSUOSUUDET 1) Milj. euroa Maksuosuuslaji Palkkaperusteinen maksu työnantajan osuus 1 947, ,8 palkansaajien eläkemaksu 558,7 497, , ,4 Eläkemenoperusteinen maksu 632,0 539,0 Omavastuumaksut 63,6 68,6 Vuoden 2005 KuEL-maksut yhteensä 3 202, ,0 Vuodelle 2005 kirjatut edellisten vuosien palkkaperusteisen maksun oikaisut -1,6-2,6 KUEL-MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 3 200, ,4 KUEL-ELÄKKEET 2) Milj. euroa Eläkelaji Vanhuuseläke 1 656, ,5 Varhennettu vanhuuseläke 65,1 56,2 Työkyvyttömyyseläke 315,0 302,9 Yksilöllinen varhaiseläke 26,7 31,7 Työttömyyseläke 45,5 46,6 Perhe-eläke 144,4 141,9 Osa-aikaeläke 55,1 62,8 Ylimääräinen eläke 0,1 0,1 Kuntoutustuki 39,4 37,1 Kuntoutuskorotus 0,3 0, , ,1 EY-eläkkeiden siirtokorvaukset 0,1 0, , ,5 Valtiolle maksettavat osuudet 2,3 2,1 KUEL-ELÄKKEET YHTEENSÄ 2 350, ,6

38 36 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 3) Milj. euroa Sijoitusten tuotot Korkotuotot 243,5 186,8 Osinkotuotot 168,2 170,4 Vuokratuotot 102,3 97,8 Myyntivoitot ja muut tuotot 1 261,1 597, , ,2 Sijoitusten kulut Kulut kiinteistösijoituksista -24,6-22,5 Myyntitappiot ja muut kulut -878,4-712,5-903,0-735,0 Arvonmuutokset, netto 373,2 458,0 SIJOITUSTEN NETTOTUOTTO 1 245,3 775,2 HENKILÖSTÖKULUT 4) Milj. euroa Palkat ja palkkiot *) ,1 Eläkekulut 3,3 2,9 Muut lakisääteiset henkilösivukulut 1,0 0,9 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,4 0,4 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 21,2 19,3 *) Johdon, hallituksen ja valtuuskunnan osuus 0,7 0,7 Johdolle myönnetyt velkakirjalainat 0,1 0,1 TOIMINTAKULUT, POISTOT JA ARVONALENNUKSET TOIMINNOITTAIN 5) Milj. euroa 2005 Kululaji Eläketoiminto Sijoitustoiminto Hallinto Yhteensä Henkilöstökulut 11,5 3,7 6,0 21,2 Atk-kulut 5,7 0,6 2,4 8,7 Ostopalvelut 1,6 14,5 1,5 17,6 Muut toimintakulut 0,5 0,6 2,3 3,4 Toimintakulut 19,3 19,4 12,2 50,9 Poistot ja arvonalennukset 4,3 0,4 8,6 13,3 YHTEENSÄ 23,6 19,8 20,8 64,2 Milj. euroa 2004 Kululaji Eläketoiminto Sijoitustoiminto Hallinto Yhteensä Henkilöstökulut 10,5 3,6 5,1 19,3 Atk-kulut 7,3 0,6 2,2 10,1 Ostopalvelut 1,5 11,5 1,6 14,6 Muut toimintakulut 0,5 0,5 2,5 3,5 Toimintakulut 19,8 16,2 11,4 47,5 Poistot ja arvonalennukset 3,8 0,5 1,6 5,9 YHTEENSÄ 23,6 16,7 13,0 53,4

39 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Taseen liitetiedot SIJOITUKSET 6) Milj. euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo KIINTEISTÖSIJOITUKSET Omassa käytössä Maa-alueet ja tontit 10,5 10,5 18,0 18,0 Rakennukset 42,0 42,0 47,3 47,3 52,5 52,5 65,3 65,3 Sijoituskiinteistöt Maa-alueet ja tontit 4,0 5,2 0,2 0,2 Rakennukset 1,9 4,3 0,3 0,3 Kiinteistöosakkeet 1 141, , , ,3 Muut sijoitukset kiinteistöyhtiöihin 32,4 32,4 19,6 19, , , , ,4 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1 232, , , ,7 Lainasaamiset kiinteistöyhtiöiltä 222,1 222,1 196,5 196,5 Kiinteistösijoitukset yhteensä 1 454, , , ,2 MUUT SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Osakkeet 4 965, , , ,4 Rahastosijoitukset 2 896, ,7 872,8 886,0 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeet ja osuudet 18,6 18,6 12,4 12,4 Muut sijoitukset osakkuusyhtiöihin 16,8 16,8 16,8 16, , , , ,6 Rahoitusmarkkinavälineet Joukkovelkakirjalainat 6 447, , , ,3 Valuuttarahastosijoitukset 198,2 204,6 0,0 0,0 Rahamarkkinasijoitukset 516,4 516,8 356,0 356, , , , ,9 Lainasaamiset muilta kuin kiinteistöyhtiöiltä 433,7 433,7 489,0 489,0 Muut sijoitukset yhteensä , , , ,5 SIJOITUKSET YHTEENSÄ , , , , Rahoitusmarkkinavälineiden kirjanpitoarvo sisältää korkotuotoiksi (+) ja niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta *) -209,3-142,6 Sijoitusten käyvän arvon ja kirjanpitoarvon arvostusero 2 182, ,9 *) Toimiston suorat sijoitukset

40 38 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 LAINAKANTA LAINANOTTAJITTAIN 7) Lainanottajat Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo milj. euroa % milj. euroa % Tytär- ja osakkuusyhtiöt 222, ,5 29 Muut Kaupungit 70, Kunnat 164, ,5 28 Kuntayhtymät 18,3 3 21,8 3 Julkiset yritykset 103, ,1 17 Yksityiset yritykset 18,8 3 21,0 3 Ahvenanmaa 7,8 1 6,7 1 Asuntoyhteisöt 27, Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 15,1 2 16,8 2 Muut 8,1 1 7, , ,0 71 LAINAKANTA YHTEENSÄ 655, ,5 100 MUUT SAAMISET 8) Milj. euroa Korkosaatavat 0,6 0,5 Vuokrasaatavat 0,4 0,4 Eläkesaatavat 1,2 1,0 Osinkojen lähdeverosaatavat 5,8 5,9 Arvopaperien myyntisaamiset 1,1 0,5 Saamiset Valtiokonttorilta 6,8 6,5 Muut 1,0 1,1 MUUT SAAMISET YHTEENSÄ 16,9 15,9 AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 9) Milj. euroa Omassa Omassa Aineettomat käytössä olevat käytössä olevat Koneet ja oikeudet *) maa-alueet **) rakennukset **) kalusto Muut Yhteensä Valmiit ,0 18,0 47,3 3,4 1,2 86,9 Keskeneräiset ,5 0,5 Saldo ,0 47,3 3,4 1,2 87,4 Muutokset vuonna 2005 Investoinnit, valmiit 3,4 1,8 3,0 8,2 Investoinnit, keskeneräiset 0,2 0,2 Siirto keskeneräisistä valmiisiin -0,2-0,2 Siirto sijoitusomaisuuteen -3,8-1,8-5,6 Myynti kiinteistötytäryhtiölle -1,9-1,9 Muut myynnit -0,1-0,1 Takautuva ALV-palautus ,3 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmapoistot -4,9-1,3-1,4-7,6 Arvonalennukset -3,8-1,8 5,6 Vuoden muutos -1,5-7,6-5,3 1,5-12,9 Valmiit ,5 10,4 42,0 4,9 1,2 74,0 Keskeneräiset ,5 0,5 SALDO ,0 10,4 42,0 4,9 1,2 74,5 *) pitkävaikutteiset atk-menot **) sisältyvät taseessa kiinteistösijoituksiin

41 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus MUUT SIIRTOSAAMISET 10) Milj. euroa ALV-palautussaatavat 0,4 0,0 Vilma-eläkkeiden vastuunjakosaatava 3,5 0,0 MUUT SIIRTOSAAMISET YHTEENSÄ 3,9 0,0 ELÄKEVASTUURAHASTO 11) Milj. euroa Rahaston pääoma , ,0 Rahaston lisäys 2 143, ,5 RAHASTON PÄÄOMA , ,5 MUUT VELAT, OLENNAISET ERÄT 12) Milj. euroa Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut 47,4 44,7 Arvonlisävero 2,6 2,5 Ostovelat 3,9 3,3 Muut velat 0,6 0,1 MUUT VELAT YHTEENSÄ 54,5 50,6 SIIRTOVELAT 13) Milj. euroa Johdannaisten arvostuserot 55,4 3,5 Palkka- ja lomapalkkavelat 4,2 3,4 Vilma-eläkkeiden vastuunjakovelka 0,0 0,8 Muut siirtovelat 3,3 5,3 SIIRTOVELAT YHTEENSÄ 62,9 13,0 SAAMISET JA VELAT, TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTIÖT 14) Milj. euroa Saamiset Lainasaamiset kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöiltä 1) 222,1 196,5 Pääomalainat muille kiinteistöyhtiöille 1) 2,3 2,3 Debentuurilainat osakkuusyhtiöille 2) 16,8 16,8 Muut saamiset kiinteistötytäryhtiöiltä 3) 6,2 3,9 Muut saamiset osakkuusyhtiöiltä 4) 0,0 0,0 Siirtosaamiset kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöiltä 5) 0,4 0,4 SAAMISET YHTEENSÄ 247,8 219,9 VELAT Milj. euroa Velat kiinteistötytär- ja osakkuusyhtiöille 6) 0,8 1,4 VELAT YHTEENSÄ 0,8 1,4 Esitetty tase-erässä 1) sijoitukset: kiinteistösijoitukset 2) sijoitukset: osakkeet ja osuudet 3) saamiset: saamiset tytär- ja osakkuusyhtiöiltä 4) saamiset: muut saamiset 5) siirtosaamiset: korot ja vuokrat 6) velat: velat tytär- ja osakkuusyhtiöille

42 40 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 KIINTEISTÖTYTÄRYHTIÖT, MUUT TYTÄRYHTIÖT, OSAKKUUSYHTIÖT JA OSUUDET 15) Omistusosuus Kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Omistusosuus Kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Asunto Oy Helsingin Kaivonkatsojantie 8 100,00 0,5 Asunto Oy Helsingin Suvilahdenkatu 6 100,00 2,2 Asunto Oy Kotkan Kaivokaari 100,00 6,2 Asunto Oy Kouvolan Hansakaari 100,00 1,0 Asunto Oy Vaasan Pitkäkatu ,00 0,3 Kiint. Oy Helsingin Tapulikaupungintie ,00 4,2 Kiint. Oy Helsingin Vattuniemenkatu ,00 8,0 Kiint. Oy Lintulahdenkulma 100,00 13,5 Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6 100,00 3,5 Kiinteistö Oy Albertinkatu ,00 0,0 Kiinteistö Oy Aurajoenranta 100,00 16,9 Kiinteistö Oy Elimäenkatu ,00 22,2 Kiinteistö Oy Espoon Itsehallintotie ,00 8,2 Kiinteistö Oy Espoon Keilasatama 5 100,00 29,6 Kiinteistö Oy Espoon Komentajankatu 4 100,00 1,2 Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie ,00 15,2 Kiinteistö Oy Espoon Suviniitty 100,00 5,0 Kiinteistö Oy Gaselli 100,00 34,4 Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 6 100,00 25,0 Kiinteistö Oy Hatanpään Elisa 100,00 3,3 Kiinteistö Oy Haukipurontie 100,00 40,0 Kiinteistö Oy Helsingin Apollonkatu ,00 5,6 Kiinteistö Oy Helsingin Auringonkehrä 100,00 11,4 Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 17 a 100,00 1,5 Kiinteistö Oy Helsingin Kuparitalo 100,00 23,6 Kiinteistö Oy Helsingin Rukkilantie ,00 4,2 Kiinteistö Oy Helsingin Strömberginaukio 100,00 30,9 Kiinteistö Oy Helsingin Työpajankatu ,00 49,3 Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie ,00 58,0 Kiinteistö Oy Helsingin Veneentekijänranta 100,00 5,2 Kiinteistö Oy Hermian Bitti 100,00 16,7 Kiinteistö Oy HTC Santa Maria 100,00 21,5 Kiinteistö Oy HTC Vega 100,00 25,9 Kiinteistö Oy Hämeenkivi 100,00 11,6 Kiinteistö Oy Jokiniementalo 100,00 6,6 Kiinteistö Oy Jyväskylän Isohovi 100,00 1,3 Kiinteistö Oy Jyväskylän Schaumanin Puistotie ,00 2,8 Kiinteistö Oy Kaapelipuisto 100,00 6,7 Kiinteistö Oy Kaarenmänty 100,00 1,1 Kiinteistö Oy Kaarenpetäjä 100,00 0,9 Kiinteistö Oy Kalliokrouvi 100,00 3,8 Kiinteistö Oy Karanlahti 100,00 3,2 Kiinteistö Oy Keilarannanpuisto 100,00 19,8 Kiinteistö Oy Kiirulankulma 100,00 6,1 Kiinteistö Oy Kipparin Kruunu 100,00 26,7 Kiinteistö Oy Konalankuja ,00 10,0 Kiinteistö Oy Kulma-Sarvis 100,00 16,1 Kiinteistö Oy Kuopion Haapaniemenkatu ,00 2,8 Kiinteistö Oy Kuopion Kirkkokatu 1 100,00 5,2 Kiinteistö Oy Kuopion Särkiranta 6 100,00 2,1 Kiinteistö Oy Kuopion Tulliportinkatu 3 100,00 1,8 Kiinteistö Oy Käsityöläiskatu ,00 9,4 Kiinteistö Oy Lahden Apilakatu 4 100,00 18,0 Kiinteistö Oy Lahden Laaksokatu 7 100,00 2,3 Kiinteistö Oy Lahden Rauhankatu 5 100,00 1,9 Kiinteistö Oy Lakelanportti 100,00 4,1 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Porarinpolku 1 100,00 1,9 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Valtakatu ,00 4,0 Kiinteistö Oy Mastokoukku 100,00 10,8 Kiinteistö Oy Menuetto 100,00 33,1 Kiinteistö Oy Oulun Tullipuomi 100,00 8,5 Kiinteistö Oy Paciuksenkatu ,00 23,9 Kiinteistö Oy Piispanpuro 100,00 0,6 Kiinteistö Oy Porin Valta-Antti 100,00 1,9 Kiinteistö Oy Quartetto 100,00 24,1 Kiinteistö Oy Rauman Kanalinparras 100,00 0,6 Kiinteistö Oy Riihimäen Kara 100,00 4,3 Kiinteistö Oy Riihimäen Merkurius 100,00 1,8 Kiinteistö Oy Rovaniemen Pohjanpuistikko 100,00 12,8 Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 8 100,00 18,1 Kiinteistö Oy Seinäjoen Alkionkatu 4 100,00 0,3 Kiinteistö Oy Seinäjoen Torikatu ,00 0,9 Kiinteistö Oy Signaali 1 100,00 0,1 Kiinteistö Oy Signaali 2 100,00 0,1 Kiinteistö Oy Signaali 3 100,00 0,1 Kiinteistö Oy Sofianlehdonkadun senioritalo 100,00 7,7

43 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Omistusosuus Kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Omistusosuus Kirjanpitoarvo Yhtiön nimi % milj. euroa Kiinteistö Oy Spektrin Kvartti 100,00 16,0 Kiinteistö Oy Sörnäisten Rantatie ,00 2,9 Kiinteistö Oy Tampereen Hovi-Sarvis 100,00 5,2 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkadunaukio 100,00 1,0 Kiinteistö Oy Tampereen Ilveshotelli 100,00 17,9 Kiinteistö Oy Tampereen Tarmontalo 100,00 8,8 Kiinteistö Oy Tampereen Tullinkulma 100,00 5,8 Kiinteistö Oy Tirkkosentalo 100,00 3,2 Kiinteistö Oy Turun Catharina 100,00 1,4 Kiinteistö Oy Turun Kaakelinna 100,00 6,5 Kiinteistö Oy Turun Pakkarinpuisto 100,00 4,0 Kiinteistö Oy Turun Panimonlinna 100,00 7,5 Kiinteistö Oy Turun Telakkaranta 100,00 11,0 Kiinteistö Oy Turun Väinämöinen 100,00 10,4 Kiinteistö Oy Tuusulan Kievarinkaari 100,00 2,1 Kiinteistö Oy Valimotie ,00 14,5 Kiinteistö Oy Vantaan Hakkilankaari 1 100,00 2,8 Kiinteistö Oy Vantaan Kielotie ,00 4,4 Kiinteistö Oy Vantaan Lähettilääntie 7 100,00 6,7 Kiinteistö Oy Vantaan Myllymäentie 3 100,00 6,1 Kiinteistö Oy Vantaan Puutarharanta 100,00 0,4 Kiinteistö Oy Westport 100,00 16,7 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2 100,00 1,6 Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4 100,00 1,6 Kiinteistö Oy Väritehtaankatu 4 100,00 4,6 Kiinteistö Oy Tilkanhovi 99,99 3,4 Kiinteistö Oy Helsingin Kaarlenkatu ,56 11,0 Kiinteistö Oy Rekipellonpuisto 1 98,93 6,4 Asunto Oy Riihentausta 98,15 2,3 Asunto Oy Tampereen Pellavanlikka 89,11 7,1 Kiinteistö Oy Lohjantähti 86,46 13,5 Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 - Pohjoisesplanadi 35 79,76 25,3 Kiinteistö Oy Pohjoisesplanadi 37 72,55 24,7 Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkatu 11 66,59 9,6 Kiinteistö Oy Rukavarri 56,50 0,8 Kiinteistö Oy Helsingin Liisankatu 14 55,87 13,0 Kiinteistötytäryhtiöt yhteensä 1 093,8 Osakkuusyhtiöt Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello 49,00 34,9 Kiinteistö Oy Leppävaaran Marketkeskus 49,00 8,5 Leppävaaran Hotellikiinteistö Oy 49,00 0,6 44,0 Muut kiinteistö- ja asunto-osakkeet Asunto Oy Espoon Sellonkulma 19,60 1,9 Kiinteistö Oy Massun Parkki 15,34 0,6 Kiinteistö Oy Kluuvin Pysäköinti 11,33 0,0 Asunto Oy Kuusiniementie 6 7,44 0,4 Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti 1,26 0,7 3,6 Kiinteistö- ja asunto-osakkeet yhteensä 1 141,4 Muut tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntarahoitus Oyj 1) 42,50 10,6 Kuntakehitys KE Oy 100,00 0,0 Kuntakiinteistöt KE Oy 100,00 0,0 Kuntasijoitus KE Oy 100,00 0,0 Keva Investments Ky 2) 8,0 18,6 Osuudet kiinteistörahastoista Grosvenor Retail European Properties S.A. Luxembourg 18,60 0,0 French Development Venture II 4,44 0,7 0,8 YHTEENSÄ 1 160,7 1) Vuoden 2005 tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on ,04 euroa. Tilikauden voitto on 4 360,84 euroa. 2) Äänettömän yhtiömiehen panos. Vastuunalaisena yhtiömiehenä on Kuntasijoitus KE Oy, jonka yhtiöpanos on 100,00 euroa.

44 42 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 SUURIMMAT OSAKEOMISTUKSET 16) Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa BP Plc ,9 127,4 Total SA ,2 112,7 HSBC Holdings Plc ,2 100,8 Royal Bank of Scotland Group Plc ,7 94,3 Vodafone Group Plc ,0 86,0 Sanofi-Aventis ,9 80,8 Samsung Electronics Co Ltd ,1 80,8 Novartis AG ,4 72,2 Nestle SA ,3 68,1 E.ON AG ,2 64,1 Nokia Oyj ,8 55,9 Pfizer Inc ,6 52,6 GlaxoSmithKline Plc ,4 52,3 UBS AG ,9 51,8 Rio Tinto ,7 51,0 Royal Dutch Shell Plc ,4 48,9 Unilever ,0 47,6 Banco Santander Central Hispano SA ,6 45,7 AstraZeneca Plc ,9 43,8 France Telecom SA ,3 42,3 Altana AG ,3 41,0 ENI SpA ,4 39,7 Siemens AG ,7 39,5 ING Groep NV ,6 38,7 Barclays Plc ,0 38,1 Telefonica SA ,1 37,5 BNP Paribas ,9 37,2 HBOS Plc ,4 37,1 KBC Groep NV ,9 36,5 RWE AG ,6 35,6 Royal Numico NV ,8 35,5 Toyota Motor Corp ,1 35,3 Tesco Plc ,1 35,3 Sampo Oyj ,2 35,2 Credit Suisse Group ,2 34,2 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA ,5 34,1 Allianz AG ,7 33,4 Oversea-Chinese Banking Corp ,2 32,8 Statoil ASA ,6 31,4 Anglo American Plc ,1 28,7 Telefonaktiebolaget LM Ericsson ,0 28,2 AXA SA ,5 28,1 Deutsche Bank AG ,8 28,0 Societe Generale ,0 27,8 Technip SA ,2 27,8 Portugal Telecom SGPS SA ,1 27,2 ABN AMRO Holding NV ,5 27,2 China Mobile Hong Kong Ltd ,5 25,2 Shinsegae Co Ltd ,9 25,1 DaimlerChrysler AG ,7 24,7 Taiwan Semiconductor Manufacturing Co Ltd ,3 24,7 Deutsche Telekom AG ,9 24,3 Diageo Plc ,3 24,2 Standard Chartered Plc ,0 23,3 BASF AG ,7 23,1 Merck KGaA ,1 22,9 Philips Electronics ,3 22,8 Mitsubishi UFJ Financial Group Inc ,1 22,8 Sumitomo Mitsui Financial Group Inc ,2 22,4 East Japan Railway Co ,1 22,1 BHP Billiton Plc ,0 22,0 SAP AG ,4 21,5 Banca Intesa SpA ,7 21,4 Assicurazioni Generali SpA ,0 21,3 Mitsui & Co Ltd ,6 21,2 United Overseas Bank Ltd ,4 21,2 Swire Pacific Ltd ,2 21,1 UniCredito Italiano SpA ,1 21,0 Suez SA ,9 20,8 Vivendi Universal SA ,9 19,9 Bg Group Plc ,9 19,4 Astellas Pharma Inc ,4 19,4 PetroChina Co Ltd ,2 19,3 Telenor ASA ,6 19,1 British American Tobacco Plc ,4 19,1 Telekomunikacja Polska SA ,0 19,0 Satyam Computer Services Ltd ,5 18,8 BT Group Plc ,8 18,6 Ricoh Co Ldt ,6 18,6 Bayerische Motoren Werke AG ,1 18,5 Enel Spa ,5 18,5 Takeda Pharmaceutical Co Ltd ,4 18,0 Telecom Italia SpA ,0 18,0

45 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Kirjanpito- Markkina- Määrä arvo arvo Nimi kpl milj. euroa milj. euroa Newcrest Mining Ltd ,9 18,0 Zurich Financial Services AG ,9 17,5 Banco Sabadell SA ,6 17,4 City Developments Ltd ,8 17,4 Kookmin Bank ,6 17,2 Bayer AG ,5 17,2 02 Plc ,5 17,0 Siam Cement PCL ,0 16,9 Singapore Technologies Engineering Ltd ,5 16,8 Nippon Telegraph & Telephone Corp ,7 16,7 Seven & I Holdings Co Ltd ,5 16,7 Reckitt Benckiser Plc ,8 16,6 ICICI Bank Ltd ,3 16,5 QBE Insurance Group Ltd ,9 16,2 Housing Development Finance Corp ,4 15,9 PTT Exploration & Production PCL ,6 15,7 Nomura Holdings Inc ,0 15,7 Repsol YPF SA ,4 15,5 Muenchener Rueckversicherungs AG ,6 15,5 Carrefour SA ,4 15,4 Aviva Plc ,2 14,9 KDDI Corp ,9 14,9 Brambles Industries Plc ,7 14,9 National Grid Plc ,6 14,8 Mitsubishi Estate Co Ltd ,6 14,4 Fortum Oyj ,2 14,4 Groupe Danone ,7 14,4 Sun Hung Kai Properties Ltd ,1 14,2 Bridgestone Corp ,6 13,9 Venture Corp Ltd ,5 13,5 Cheung Kong Holdings Ltd ,6 13,4 Hero Honda Motors Ltd ,5 13,2 Infineon Technologies AG ,1 13,1 Singapore Airlines Ltd ,4 13,0 Wing Hang Bank Ltd ,9 13,0 Swiss Reinsurance ,8 12,9 Honda Motor Co Ltd ,8 12,9 Transocean Inc ,0 12,7 LVMH Moet Hennessy Louis Vuitton SA ,6 12,6 Compagnie Financiere Richemont AG ,2 12,6 Prudential Plc ,9 12,4 Royal KPN NV ,3 12,2 Imperial Tobacco Group Plc ,2 12,1 Nordea Bank AB ,6 12,1 L Oreal SA ,9 11,9 Iberdrola SA ,3 11,9 BAE Systems Plc ,0 11,8 Credit Agricole SA ,1 11,8 Air Liquide ,5 11,7 Cie de Saint-Gobain ,6 11,5 Hyundai Motor Co ,4 11,5 CLP Holdings Ltd ,0 11,4 Omron Corp ,3 11,3 Cadbury Schweppes Plc ,2 11,2 Schneider Electric SA ,3 11,2 Rohm Co Ltd ,1 11,1 Allied Irish Banks Plc ,5 10,9 Kaneka Corp ,3 10,8 Bharat Petroleum Corp Ltd ,9 10,6 Grasim Industries Ltd ,5 10,5 HON HAI Precision Industry Co Ltd ,4 10,5 Jardine Strategic Holdings Ltd ,8 10,5 Dairy Farm International Holdings Ltd ,9 10,1 Shinhan Financial Group Co Ltd ,2 10,1 Public Bank BHD ,0 10,0 ABB Ltd ,8 10, , ,4 Muut 1 891, ,4 YHTEENSÄ 4 965, ,8

46 44 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 RAHASTOSIJOITUKSET 17) Kirjanpitoarvo Markkina-arvo milj. euroa milj. euroa Osakerahastot Indeksirahastot Vanguard Europe Stock Index Fund 702,0 Vanguard Institutional Index Fund 670,6 Vanguard Japan Stock Index Fund 407,3 SPDR Trust Series 1 358, , ,3 Muut osakerahastot Relational Investors XV LP Fund 100,0 Schroder UT Ltd 75,8 Taiyo Offshore Fund Ltd 47,0 222,8 278,3 Osakerahastot yhteensä 2 361, ,6 Erityisrahastot (Hedge Fund) Mesirow Multi M F II 93,3 Goldman Sachs Multi-Strategy P III 61,3 Suurimmat pääomarahastosijoitukset Warburg Pincus Private Equity VIII 28,4 HSBC Private Equity European LP 22,1 TPG Partners IV LP 16,7 Warburg Pincus International Partners 16,2 Permira Europe III 15,1 154,6 167,4 Kirjanpitoarvo Markkina-arvo milj. euroa milj. euroa HarbourVest Partners VI-Partnership Fund 14,7 Indigo Capital IV LP 13,9 Finnmezzanine II 12,6 EQT IV LP 12,0 Polish Enterprise Fund V LP 12,0 JW Childs III 11,6 Altor 2003 Fund LP 11,5 Advent International GPE-IV 9,9 Italian Private Equity Fund IV LP 9,7 Finnventure Rahasto V Ky 9,1 HSBC Private Equity Portfolio Fund 9,0 HSBC Private Equity European LP 8,7 HarbourVest Partners VI-Buyout Partnership Fund 8,6 Eqvitec Technology Fund II 8,0 WLR Recovery II 7,4 Abingworth Bioventures III 6,8 Advent Private Equity Fund III 6,7 Finnventure Rahasto IV Ky 6,6 Bowmark Capital Partners III LP 6,0 Bain Capital Fund VIII 5,4 Jerusalem Venture Partners IV 5,3 EQT III UK LP 5,1 299,0 Muut 81,1 380,1 480,7 YHTEENSÄ 2 896, ,7 Rahastosijoitukset sisältyvät taseessa sijoitusten ryhmään osakkeet ja osuudet SUURIMMAT JOUKKOVELKAKIRJAOMISTUKSET LIIKKEELLELASKIJOITTAIN 18) Kirjanpitoarvo Markkina-arvo Liikkeeseenlaskija milj. euroa milj. euroa Kirjanpitoarvo Markkina-arvo Liikkeeseenlaskija milj. euroa milj. euroa Saksan valtio 1 088, ,3 Suomen valtio 867,5 876,7 Ranskan valtio 389,1 422,6 Alankomaiden valtio 360,1 368,8 Fannie Mae 260,7 266,1 Espanjan valtio 220,0 239,3 German postal pensions 232,0 232,5 Ruotsin valtio 215,1 217,8 AyT Cedulas Cajas 163,1 168,9 Caisse d Amortissement de la Dette Sociale 156,4 156,9 Tanskan valtio 148,1 152,6 Puolan valtio 143,7 146,7 European Investment Bank 126,3 128,4 Italian valtio 118,5 124,0 Iso-Britannia 92,3 94,3 Banco Bilbao 88,9 90,0 Itävallan valtio 56,3 68,8 HBOS Plc 61,1 63,5 Kiinan kansantasavalta 60,3 62,9 Landesbank Rheinland-Pfalz 58,2 62,4 Kreikan valtio 50,2 50,7 KfW Bankengruppe 44,7 45,6 SLM Student Loan 43,8 45,1 Freddie Mac 37,7 38,6 France Telecom 34,6 38,6 Finnish Power Grid 33,7 36,1 Northern Rock 34,9 35,6 Deutsche Telecom 32,8 33,9 Vauban Mobilisation 29,8 33, , ,0 Muut 1 198, ,6 YHTEENSÄ 6 447, ,6

47 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Muut liitetiedot VASTUUT Milj. euroa Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteen mukaisesti. Negatiiviset arvostuserot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Positiiviset arvostuserot tuloutetaan vasta kun sopimus suljetaan tai se erääntyy. Kohde-etuuksien arvona ilmoitetaan korkojohdannaisten osalta sopimusten nimellisarvo, valuuttajohdannaisten osalta valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten osalta osakkeiden käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Käypinä arvoina ilmoitetaan summa, joka olisi saatu tai tullut maksettavaksi, mikäli sopimukset olisi suljettu vastakkaisilla sopimuksilla tilinpäätöshetkellä. Osakejohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuus 1,6 - Käypä arvo 3,4 - josta kirjattu kuluksi -2,3 josta tulouttamatta 5,6 - Korkojohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuus ,0-875,0 Käypä arvo -3,0 1,3 josta kirjattu kuluksi -4,2-1,0 josta tulouttamatta 1,2 2,2 Valuuttajohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Kohde-etuus 3 208, ,2 Käypä arvo -28,2 42,4 josta kirjattu kuluksi -39,8-1,3 josta tulouttamatta 11,6 43,7 Optiosopimukset Kohde-etuus 683,0 323,6 Käypä arvo -6,0 20,3 josta kirjattu kuluksi -9,2-1,2 josta tulouttamatta 3,2 21,6 Sijoitussitoumukset, Pääomarahastot 466,2 402,8 Nostamattomat antolainat ja annetut tarjoukset 42,7 156,0 Kiinteistösijoitusrahastot 112,9 22,7 Kiinteistösijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin 63,5 77,6 Kiinteistösijoitukset omiin kiinteistöihin - 1,7 Kiinteistösijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin - Takausvastuut Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 38,6 39,4 Annetut maksuvalmiuslimiitit Muiden puolesta annetut sitoumukset - 50,0 Muut sitoumukset Omistusyhteysyritysten puolesta annetut sitoumukset 2,2 11,1 Leasingvastuut 0,1

48 46 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUSTA KUVAAVIA KESKEISIÄ LUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Maksussa olevat eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, milj. euroa KuEL-palkkasumma, milj. euroa KuEL-maksuosuudet, milj. euroa Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 51,0 47,5 38,5 38,4 36,2 Henkilökunta, vakinaiset Taseen loppusumma, milj. euroa Sijoitukset markkina-arvoin, milj. euroa Sijoitusten markkinatuotto 14,3 % 7,5 % 8,6 % -10,5 % -5,0 % Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta ,9 % 4,1 % 3,9 % 3,5 % 6,1 % TULOSLASKELMA KÄYVIN ARVOIN Milj. euroa Maksutulo Eläkemeno Sijoitustoiminnan nettotulos Sijoitustoiminnan juoksevat tuotot Arvostuserojen muutos Kokonaistoimintakulut ja poistot Muut -1-1 TULOS SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO (KÄYVIN ARVOIN) Milj. euroa Sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa *) 1 245,3 775,2 986,3-761,5-555,5 Arvostuserojen muutos 1 094,5 327,6 97,8-611,1-46,5 Osakkeet ja osakerahastot 974,5 186,8 224,8-779,0-127,1 Joukkovelkakirjat 1, ,5 171,0 21,1 Lyhytaikaiset sijoitukset -0,2 0,3 0,2 0,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 104,9 6,5-0,5 Kiinteistöt 14,1-4,0-3,3 59,5 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO KÄYVIN ARVOIN 2 339, , , ,7-602,0 *) Sisältää arvonmuutokset kirjanpidossa. Sijoitustoiminnan hoitokulut -19,8-16,7-13,1-13,1-12,8

49 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus SIJOITUSTUOTTO (KÄYVIN ARVOIN) % Lainasaamiset 2,7 2,7 3,2 4,0 5,0 Joukkovelkakirjat 4,3 7,3 5,4 10,3 6,8 Lyhytaikaiset sijoitukset 2,1 2,1 2,4 3,0 3,8 Osakkeet ja osakerahastot 26,1 9,2 12,9-29,4-16,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 20,8 5,4 3,2 - - Kiinteistöt 7,2 6,3 5,1 5,9 8,0 Sijoitustuotto ilman hoitokuluja 14,4 7,6 8,7-10,4-4,9 Hoitokulujen osuus -0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 SIJOITUSTUOTTO 14,3 7,5 8,6-10,5-5,0 SIJOITUSOMAISUUDEN TUOTTO- JA RISKILUVUT Tunnusluvut Tuotto Riski MWR % Volatiliteetti % Duraatio Korkosijoitukset 4,1 Lainasaamiset 2,7 Joukkovelkakirjalainat 4,3 2,4 5 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 2,1 Osakesijoitukset 26,1 Noteeratut osakkeet 26,1 8,1 Kiinteistösijoitukset 7,2 Suorat kiinteistösijoitukset 7,2 Kiinteistösijoitusrahastot - Vaihtoehtoiset sijoitukset 20,8 Pääomarahastosijoitukset 28,5 Noteeraamattomat osakesijoitukset -11,1 Hedge Fund -sijoitukset 3,9 3,8 Hyödykesijoitukset - Muut sijoitukset - SIJOITUKSET YHTEENSÄ 14,4 3,9 Kulut -0,1 Tuotto kulujen jälkeen 14,3 SIJOITUSJAKAUMA (KÄYVIN ARVOIN) milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % Lainasaamiset 655,8 3,4 685,5 4,4 803,9 5,8 855,9 7,1 787,0 6,1 Joukkovelkakirjat 6 904,2 36, ,3 36, ,0 36, ,3 40, ,7 37,6 Lyhytaikaiset sijoitukset 516,8 2,7 356,5 2,3 396,4 2,9 119,1 1,0 198,0 1,5 Osakkeet ja osakerahastot 9 065,1 47, ,1 45, ,6 43, ,4 42, ,0 46,6 Vaihtoehtoiset sijoitukset 671,9 3,5 563,5 3,6 445,0 3,2 0,0 0,0 Kiinteistöt 1 314,9 6, ,7 7, ,3 8, ,5 9, ,5 8,2 Sijoitukset yhteensä ,5 100, ,7 100, ,2 100, ,3 100, ,2 100,0 Kertyneet korot 126,4 113,4 120,1 113,6 31,9 Johdannaiset -33,8 64,0 24,3 64,3-16, , , , , ,5

50 48 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus Helsingissä 15. päivänä maaliskuuta 2006 Kari Nenonen Anu Vehviläinen Sampsa Kataja Tuire Santamäki-Vuori Varpu-Leena Malmgren Paula Kokkonen Aaro Tiilikainen Markku Kauppinen Tilintarkastuskertomus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle Olemme tarkastaneet Kuntien eläkevakuutuksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta Kuntien eläkevakuutusta koskevan lain sekä sen nojalla annettujen muiden säännösten ja määräysten perusteella. Tarkastuslautakunnalle ja toimitusjohtajalle on annettu suoritetusta valvontatarkastuksesta Kuntien eläke vakuutuksen ohjesäännön edellyttämät vuosittaiset kaksi tarkastuskertomusta. Lausuntonamme esitämme, että Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu lain ja valtuuskunnan päätösten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvää kirjanpitotapaa ja muita Kuntien eläkevakuutuksen tilinpäätöstä koskevia säännöksiä noudattaen. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää tili velvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 16. päivänä maaliskuuta 2006 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Mikael Leskinen KHT

51 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Hallintoelimet kaudella Valtuuskunta Kuntien eläkevakuutuksessa ylintä päätösvaltaa käyttävään valtuuskuntaan kuuluu 30 sisäasiainministeriön määräämää jäsentä ja varajäsentä. Näistä 26 oli määrätty kunnallisen keskusjärjestön ja neljä kunnallisen alan ammattiliittojen ehdottamista henkilöistä. Valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. VALTUUSKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee Tampere Varapuheenjohtaja, talousjohtaja Harri Virta Forssa Toimistonjohtaja Eeva-Liisa Ahokas Pori Koulutuspäällikkö Miia Antin Hattula Asianajaja, varatuomari Pauliina Haijanen Laitila Puheenjohtaja Keijo Houhala Tekniikan- ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN ry Toimistonjohtaja, kunnallisneuvos Riitta Jakara Orivesi Lääkäri Kirsi Markkula Salla FM, kieltenopettaja Pia Sääski Askola Kunta- ja maakuntasihteeri Maija Pihlajamäki Helsinki Kauppatiet. maisteri, kauppias Lenita Toivakka Mikkeli Erikoislääkäri Sari Raassina Kuopio Varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Urjanheimo Tekniikan- ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN ry Laitosmies Kalevi Ilmarinen Janakkala Tiedotuspäällikkö Ulla-Maija Rajakangas Helsinki Vakuutuspiirin johtaja Elsa Riekkola Kittilä Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Suonenjoki Toimittaja Aki Räisänen Kajaani Sosiaali- ja terveyspäällikkö Päivi Salminen Utsjoki Lakimies Esko Salo Kunta-alan unioni ry Kansanedustaja Petri Salo Alahärmä Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Helsinki Erityisavustaja Maarit Feldt-Ranta Pohja Perushoitaja Hannele Kurkela Keminmaa Asemakaavainsinööri Jukka Ropponen Joensuu Kirjastotoimenjohtaja Merja Leskinen Rääkkylä Tutkija Sirpa Andersson Kerava Lakimies Keijo Tarnanen Kunta-alan unioni ry Vakuutuspiirin apulaisjohtaja Pia Sutinen Helsinki Koulutusvastaava, valtuutettu Mika Helva Turku Yrittäjä Jukka Juusela Jyväskylä Maanviljelijä Lasse Partanen Sulkava Erikoissairaanhoitaja Paula Sihto Ilmajoki Toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle Viljakkala Viestintäpäällikkö Kauko Kontio Tornio Suunnittelupäällikkö Anssi Kujala Espoo Erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren Vihti asti Johtava hoitaja Tuula Partanen Joutseno alkaen Yrittäjä Airi Hakala Nivala Johtava lääkäri Antti Hynninen Raahe Johtava hoitaja Tuula Partanen Joutseno asti Sairaankuljetuspäällikkö Janne Wall Elimäki alkaen Johtaja Liisa Souri Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Pyhäjärvi Suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Hannu Tuittu Kotka Kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahti Puheenjohtaja Eila Malmström Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Yrittäjäneuvos Risto Heikkilä Anjalankoski Kuntoutussuunnittelija Tiina Toivola Liperi Maanviljelijä Mika Munkki Vehmaa Oikeustiet. yo. Heidi Nieminen Korpilahti Apulaiskaupunginjohtaja Kari Halonen Hamina Järjestöpäällikkö Pentti Vertanen Järvenpää Ensiapuopettaja Pirkko Häli Kokkola Kunnanjohtaja Simo Paassilta Halikko Valtiotieteiden maisteri Johanna Autio Kankaanpää Kansanedustaja Harry Wallin Seinäjoki Lehtori Raine Lehkonen Mikkeli Puheenjohtaja Juhani Palomäki Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry asti Johtaja Marjut Sassi Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry Kunnanjohtaja Stig Östdahl Kruunupyy Biologian opettaja Bo Ekstam Kirkkonummi Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry alkaen

52 50 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Hallitus Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta valitsee toimikaudekseen hallituksen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisätty hallitus ja sen eläkejaosto käsittelevät erikseen määrätyt eläkettä koskevat asiat. Lisätty hallitus ei kokoontunut vuoden aikana. Eläkejaosto piti yhden kokouksen. Jaostoon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet Paula Kokkonen ja Aaro Tiilikainen. Kuvassa takarivissä vasemmalta lukien Sampsa Kataja, Anu Vehviläinen, Tapani Hellsten, Pekka Hemmilä, Tuire Santamäki-Vuori ja Aaro Tiilikainen. Eturivissä vasemmalta lukien Varpu-Leena Malmgren, Kari Nenonen ja Paula Kokkonen. HALLITUKSEN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Kari Nenonen Varapuheenjohtaja, erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten Varatuomari Sampsa Kataja Hallintojohtaja Hannu Tsupari Vanhustyönjohtaja Arja Eeva Kansanedustaja Arto Seppälä Agronomi, maanviljelijä Matti Antila Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Yksikön johtaja Aaro Tiilikainen FM Anu Vehviläinen Asiantuntijajäsen, puheenjohtaja Juhani Palomäki Lakimies Heli Puura Työehtosihteeri Nina Laine-Tuominen Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen Ekonomi Marjukka Tikka

53 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, hammaslääkäri Jukka Tikanmäki Varapuheenjohtaja, KTM Lea Krank Kaupunginjohtaja Markku Andersson Merkonomi Oili Heino Toimistonjohtaja Eeva-Liisa Ahokas Varatuomari Hannu Kokko Toimitusjohtaja Marita Ojala Varanotaari Leena Ronkamo Osastonhoitaja Marja-Leena Kemppainen Lakimies Jarmo Pätäri Ekonomi, KTM Veli Vanhanen KHT Benita Öling Yrittäjä Peter Östman Ekonomisti Antti Aarnio Kaupunginjohtaja Eero Mattila Sairaanhoitaja Kristina Lindfors Varhaiseläkelautakunta Kuntien eläkevakuutuksessa on varhaiseläkejärjestelmän ohjausta ja seurantaa varten varhaiseläkelautakunta, jonka nimittää sisäasiainministeriö. Varhaiseläkelautakunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran. VARHAISELÄKELAUTAKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja toimitusjohtaja Helena Jaatinen Työmarkkina-asiamies Tuula Hosio Apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo Eläkejohtaja Pertti Männistö Hallitusneuvos Veikko Liuksia Lakimies Keijo Tarnanen Työmarkkina-asiamies Markku Roiha Kehittämispäällikkö Helena Pankakoski Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Lakimies Jarmo Pätäri Insinööri Harri Rinne Lakimies Patrik Stenholm Neuvotteleva virkamies Sami Uotinen Ylilääkäri Tapio Ropponen Työmarkkina-asiamies Juri Aaltonen Puheenjohtaja Eeva-Liisa Urjanheimo Vastaava asiamies Tarja Honkalampi Työmarkkinalakimies Laura Lindholm Eläkevastuurahaston sijoitusneuvottelukunta Sijoitusneuvottelukunta hyväksyy vuosittain eläkevastuurahaston yleissuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus kutsuu jäsenet toimikaudekseen. Neuvottelukunta piti vuoden aikana kaksi kokousta. SIJOITUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja, ylijohtaja Jukka Pekkarinen Varapuheenjohtaja, FT Ilkka Herlin Hallitusneuvos Heli Backman Toimitusjohtaja Anne Brunila Pääsihteeri Sisko Seppä Kunnanjohtaja Sinikka Malin Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Professori Matti Keloharju Apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa Budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen Johtaja Juha Yli-Rajala KTT Minna Martikainen Teollisuusneuvos Pertti Valtonen Finanssineuvos Immo Pohjola Koulutuspäällikkö Miia Antin Puheenjohtaja Keijo Houhala Johtaja Marjut Sassi Puheenjohtaja Markku Jalonen Työmarkkina-asiamies Juri Aaltonen

54 52 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Jäsenyhteisöt Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen lukumäärä oli kertomusvuoden lopussa 930 (edellisenä vuonna 931). KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN JÄSENYHTEISÖT Kaupungit 113 Kunnat 319 Kuntayhtymät 234 Yhdistykset 14 Osakeyhtiöt 250 YHTEENSÄ 930

55 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Organisaatio Kuvassa vasemmalta lukien Timo Viherkenttä, Jari Sokka, Markku Kauppinen, Eija Lehto-Kannisto ja Pekka Alanen. ELÄKERATKAISU- TOIMINTA SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUSHALLINTO TILASTOT JA AKTUAARITOIMI TYÖNANTAJAPALVELUT JA VIESTINTÄ Toimitusjohtaja Markku Kauppinen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä Sunnittelujohtaja Jari Sokka Johtaja Pekka Alanen Hallinto-osasto Hallintojohtaja Tapani Salmi Eläkeosasto Eläkejohtaja Marja-Leena Suhonen Sijoitusosasto Sijoitusjohtaja Ari Huotari Tilastot Tilastopäällikkö Tuomo Halmeenmäki Työnantajapalvelut Palvelujohtaja Päivi von Plato Lääketieteen ja kuntoutuksen osasto Johtajaylilääkäri Esko Matikainen Työkyvyttömyyseläkeosasto Eläkejohtaja Pertti Männistö Eläketietojärjestelmien kehittäminen Kehittämisjohtaja Helena Luoma Talousosasto Talousjohtaja Tom Kåla Aktuaaritoimi Suunnittelupäällikkö Allan Paldanius Viestintä Viestintäpäällikkö Seija Kauppinen Lakiasiat Lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Tietohallinto Tietohallintojohtaja Pauli Kruhse

56 54 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Yhteystiedot Kuntien eläkevakuutus Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43 Puhelin Puhelinkeskus Eläkeneuvonta ma , ti pe Eläkkeiden ennakkolaskenta ja rekisteriotteet Palvelussuhderekisterin ilmoitusliikennettä koskeva neuvonta Eläkkeiden maksaminen Lomake- ja esitetilaukset Faksi Sähköposti Kotisivu Y-tunnus Valokuvat: Pekka Hannila, Kirsi Salovaara ja Jussi Tiainen. Suunnittelu: Incognito Oy. Paino: Libris Oy

57 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus

58 56 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus