Ylä-Savon seurakuntayhtymä Esityslista/pöytäkirja 10/ seurakuntamme palvelija

Transkriptio

1 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Esityslista/pöytäkirja 10/ seurakuntamme palvelija Yhteisen kirkkoneuvoston kokous Aika: tiistaina klo Paikka: Lippuniemen seurakuntakoti, Kiviahonkatu 18, Iisalmi Osallistujat: Jäsenet: Jäntti Lauri, puheenjohtaja Mustonen Mikko varapuheenjohtaja Juutinen Tiina Kinnunen Matti Kinnunen Mikko Malmivaara Niilo-Kustaa Muilu Sirkku Oikarinen Olavi Roivainen Tarja Varajäsenet: Poissa: Muut osanottajat: Hyvärinen Inka Lahtinen Tuomo 11/11 Valta-Lisitsin Anneli Yrjänä Sakari Siirola Elina, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Laajalahti Pertti, yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Bovellan Janne, Iisalmen kirkkoherra Penttinen Arto, Pielaveden kirkkoherra Juutinen Ilmo, kiinteistöpäällikkö Ropponen Marko, talouspäällikkö Bergbacka Katariina, hallintojohtaja, kokouksen sihteeri Asiat: pykälät Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Lauri Jäntti puheenjohtaja Katariina Bergbacka sihteeri Pöytäkirjan tarkastus tarkastusaika tiistaina. Pöytäkirja on tarkastettu ja pöytäkirjan sivut varmennettu nimikirjaimillamme Allekirjoitukset Inka Hyvärinen Tiina Juutinen Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä: paikka ja ajankohta seurakuntatoimisto, Ilvolankatu 14b, allekirjoitus ja pvm Iisalmi Osmo Ruotsalainen ilmoitustaulunhoitaja

2 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 146 Kokouksen avaaminen Ykn 132 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Ykn 133 Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Lauri Jäntti avasi kokouksen ja piti alkuhartauden. KL 7: 4 : Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KJ 9:3 : Oikeus olla (kirkkoneuvoston) kokouksessa läsnä ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen on 1) kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla... KJ 10:11 : Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkkoherroilla sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, seurakuntayhtymän johtavilla viranhaltijoilla on oikeus olla läsnä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen. Esityslista on lähetetty Todetaan paikalla olevat jäsenet ja läsnäolo-oikeutetut. Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaann lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen Ykn 134 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Inka Hyvärinen ja Tiina Juutinen. Kokouksen työjärjestys Ykn 135 Puheenjohtajan ehdotus: Toimitettu esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

3 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 147 Rakennusavustus Varpaisjärven kirkon korjaukseen Ykn 136 Kirkkohallituksen yleiskirjeen 25/2015 mukaan kirkollisten rakennusten ja muiden seurakunnan toimitilojen rakennusavustusten jakoperusteet muuttuvat vuoden 2016 alusta. Muutos johtuu ennen kaikkea rahoitustavan muutoksesta. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta muuttuu vuoden 2016 alusta valtion korvaukseksi. Lisäksi avustusten hakuprosessin uudistuksessa täsmennetään avustusten myöntämisperusteita, tuen kohdistumista, hakuprosessia ja avustusten käsittelyä sekä tilitysmenettelyä. Hakuprosessissa pyritään tulevaisuudessa sähköiseen asiointiin. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan laki valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Tällä tarkoitetaan hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon liittyviä laissa säädettyjä tehtäviä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennuksilla tarkoitetaan tässä ohjeessa lailla suojeltuja rakennuksia. Valtion rahoituksesta jaettava avustus Valtion rahoitus koskee kirkkolain tai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja kirkollisia rakennuksia kokonaisuudessaan (KL 14 luku 2 ). Rakennusten eri osia ei tällöin erikseen rajata suojeluun kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Avustusta voidaan myöntää suojellun kirkollisen rakennuksen korjaukseen, muutokseen ja konservointiin, näiden vaatimiin selvityksiin, suunnitteluun ja valvontaan sekä kirkkopihan, hautausmaan ja sankarihautausmaan käytävien, aitojen ja porttien korjaus-, muutos- ja konservointitöihin. Kirkollinen arvoesineistö, esimerkiksi kirkkotaide ja kirkkosalin sisustus, kuuluu myös tämän avustuksen piiriin. Kaikki seurakunnat, joilla on hallussaan suojeltuja kirkollisia rakennuksia, voivat hakea valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta. Kirkkohallitus voi pyytää Museovirastolta lausuntoa suojeltua rakennusta koskevan avustushakemuksen osalta. Avustuksen määrä Muita kuin suojeltuja rakennuksia koskevan tuen määrä ja avustusprosentti riippuvat seurakunnan verotuloista. Jos hakemus täyttää tuen myöntämisen edellytykset, avustusprosentti ja tuen enimmäismäärä selvitetään seurakunnan verotulojen ja -prosentin perusteella. Sen jälkeen tuen määrä lasketaan laskentakaavalla (yleiskirje 11/2002, s. 7): (1000-a/1,1/b/0,5)/1000 x 100 x (b+3)/5, jossa a = seurakunnan tai seurakuntayhtymän verotulot tuhansina euroina b= seurakunnan tuloveroprosentti Laskennallista avustusta myönnetään enintään 80 % kuluista silloinkin, kun kaava tuottaa korkeamman avustusprosentin. Myöskään alle 10 %:n avustuksia ei myönnetä. Muita kuin suojeltuja rakennuksia koskevaa rakennusavustusta ei myönnetä seurakunnille, joiden kirkollisveroprosentti on pienempi kuin 1,5 %../..

4 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 148./.. ykn 136 Samaa laskentakaavaa käytetään myös valtion rahoituksen piirin kuuluvien, suojeltuja kirkollisia rakennuksia koskevien rakennushankkeiden avustuksen tasoa laskettaessa. Tällöin avustusten jaossa otetaan ensisijaisesti huomioon ne seurakunnat, jotka laskentakaavan perusteella ovat oikeutettuja saamaan avustusta. Jos seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä on ylläpidettävänään useita kirkkoja ja siunauskappeleita, voidaan laskentaperusteena käyttää kirkkojen ja siunauskappeleiden lukumäärällä jaettua verotuloa. Laskelmassa huomioon otettavan siunauskappelin tulee olla ympärivuotisessa käytössä. Sen sijaan kirkoiksi katsotaan tässä yhteydessä myös niin sanotut vanhat kirkot tai autiokirkot, joita ei yleensä lämmitetä mutta joiden muu ylläpito on seurakunnan vastuulla. Jos avustuksiin käytettävissä oleva määräraha on pienempi kuin hakemusten yhteissumma, määräraha jaetaan hyväksyttyjen hakemusten kesken tasasuhteessa. Tällöin jokainen hakemus käsitellään ensin erikseen ja määritellään tapauskohtainen avustus. Kirkkohallitus varaa lisäksi mahdollisuuden ohjata rakennusavustusvaroja yhteishankkeisiin, joissa tehdään useita seurakuntia koskevia selvityksiä ja korjausta koskevia kokeiluja. Yhteishankkeiden kustannukset rajataan pääsääntöisesti enintään 10 %:iin vuotuisista määrärahoista. Vuosina yhteishankkeena rahoitetaan kirkon kiinteistöhallintajärjestelmän hankintaa. Avustuksen hakeminen kirkkohallitukselta Avustushakemuksen käsittelee seurakuntayhtymässä. Hakemukset lähetetään kirkkohallitukselle kerran vuodessa vuoden loppuun mennessä. Hakemuskaavake ja tarvittavat liitteet lähetetään sähköisesti samoin kuin myöhemmässä vaiheessa maksatuspyynnöt ja tilitykset. Hakemukset käsitellään toimitettujen asiakirjojen pohjalta. Niistä on saatava riittävä selvyys kohteesta ja tehtäväksi suunniteltujen toimenpiteiden asianmukaisuudesta. Seurakunnan rakennuksia koskevat tiedot on liitettävä hakemukseen. Kirkkohallitus voi pyytää seurakuntaa täydentämään hakemusta. Rakennusavustus 2015 Kirkkohallituksesta saatujen tietojen mukaan avustusta olisi mahdollista hakea takautuvasti vuoden 2015 korjausmenoihin. Ylä-Savon seurakuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2015 aikana Varpaisjärven vuonna 1904 valmistuneen kirkon ikkunoiden maalaus-, tiivistämis- ja kittauskorjaukset sekä ulko-ovien ulkopuolen maalauspintojen kunnostus. Korjauskustannukset olivat yhteensä ,59 euroa. Hallintojohtajan ehdotus: Ylä-Savon seurakuntayhtymä hakee kirkkohallitukselta rakennusavustusta Varpaisjärven kirkon vuonna 2015 tehtyihin korjauksiin mahdollisen enimmäismäärän.

5 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 149 Rakennusavustus Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon korjaukseen Ykn 137 Kirkkohallituksen yleiskirjeen 25/2015 mukaan kirkollisten rakennusten ja muiden seurakunnan toimitilojen rakennusavustusten jakoperusteet muuttuvat vuoden 2016 alusta. Muutos johtuu ennen kaikkea rahoitustavan muutoksesta. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta muuttuu vuoden 2016 alusta valtion korvaukseksi. Lisäksi avustusten hakuprosessin uudistuksessa täsmennetään avustusten myöntämisperusteita, tuen kohdistumista, hakuprosessia ja avustusten käsittelyä sekä tilitysmenettelyä. Hakuprosessissa pyritään tulevaisuudessa sähköiseen asiointiin. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan laki valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Tällä tarkoitetaan hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon liittyviä laissa säädettyjä tehtäviä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennuksilla tarkoitetaan tässä ohjeessa lailla suojeltuja rakennuksia. Valtion rahoituksesta jaettava avustus Valtion rahoitus koskee kirkkolain tai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja kirkollisia rakennuksia kokonaisuudessaan (KL 14 luku 2 ). Rakennusten eri osia ei tällöin erikseen rajata suojeluun kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Avustusta voidaan myöntää suojellun kirkollisen rakennuksen korjaukseen, muutokseen ja konservointiin, näiden vaatimiin selvityksiin, suunnitteluun ja valvontaan sekä kirkkopihan, hautausmaan ja sankarihautausmaan käytävien, aitojen ja porttien korjaus-, muutos- ja konservointitöihin. Kirkollinen arvoesineistö, esimerkiksi kirkkotaide ja kirkkosalin sisustus, kuuluu myös tämän avustuksen piiriin. Kaikki seurakunnat, joilla on hallussaan suojeltuja kirkollisia rakennuksia, voivat hakea valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta. Kirkkohallitus voi pyytää Museovirastolta lausuntoa suojeltua rakennusta koskevan avustushakemuksen osalta. Avustuksen määrä Muita kuin suojeltuja rakennuksia koskevan tuen määrä ja avustusprosentti riippuvat seurakunnan verotuloista. Jos hakemus täyttää tuen myöntämisen edellytykset, avustusprosentti ja tuen enimmäismäärä selvitetään seurakunnan verotulojen ja -prosentin perusteella. Sen jälkeen tuen määrä lasketaan laskentakaavalla (yleiskirje 11/2002, s. 7): (1000-a/1,1/b/0,5)/1000 x 100 x (b+3)/5, jossa a = seurakunnan tai seurakuntayhtymän verotulot tuhansina euroina b= seurakunnan tuloveroprosentti Laskennallista avustusta myönnetään enintään 80 % kuluista silloinkin, kun kaava tuottaa korkeamman avustusprosentin. Myöskään alle 10 %:n avustuksia ei myönnetä. Muita kuin suojeltuja rakennuksia koskevaa rakennusavustusta ei myönnetä seurakunnille, joiden kirkollisveroprosentti on pienempi kuin 1,5 %../..

6 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 150./.. ykn 137 Samaa laskentakaavaa käytetään myös valtion rahoituksen piirin kuuluvien, suojeltuja kirkollisia rakennuksia koskevien rakennushankkeiden avustuksen tasoa laskettaessa. Tällöin avustusten jaossa otetaan ensisijaisesti huomioon ne seurakunnat, jotka laskentakaavan perusteella ovat oikeutettuja saamaan avustusta. Jos seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä on ylläpidettävänään useita kirkkoja ja siunauskappeleita, voidaan laskentaperusteena käyttää kirkkojen ja siunauskappeleiden lukumäärällä jaettua verotuloa. Laskelmassa huomioon otettavan siunauskappelin tulee olla ympärivuotisessa käytössä. Sen sijaan kirkoiksi katsotaan tässä yhteydessä myös niin sanotut vanhat kirkot tai autiokirkot, joita ei yleensä lämmitetä mutta joiden muu ylläpito on seurakunnan vastuulla. Jos avustuksiin käytettävissä oleva määräraha on pienempi kuin hakemusten yhteissumma, määräraha jaetaan hyväksyttyjen hakemusten kesken tasasuhteessa. Tällöin jokainen hakemus käsitellään ensin erikseen ja määritellään tapauskohtainen avustus. Kirkkohallitus varaa lisäksi mahdollisuuden ohjata rakennusavustusvaroja yhteishankkeisiin, joissa tehdään useita seurakuntia koskevia selvityksiä ja korjausta koskevia kokeiluja. Yhteishankkeiden kustannukset rajataan pääsääntöisesti enintään 10 %:iin vuotuisista määrärahoista. Vuosina yhteishankkeena rahoitetaan kirkon kiinteistöhallintajärjestelmän hankintaa. Avustuksen hakeminen kirkkohallitukselta Avustushakemuksen käsittelee seurakuntayhtymässä. Hakemukset lähetetään kirkkohallitukselle kerran vuodessa vuoden loppuun mennessä. Hakemuskaavake ja tarvittavat liitteet lähetetään sähköisesti samoin kuin myöhemmässä vaiheessa maksatuspyynnöt ja tilitykset. Hakemukset käsitellään toimitettujen asiakirjojen pohjalta. Niistä on saatava riittävä selvyys kohteesta ja tehtäväksi suunniteltujen toimenpiteiden asianmukaisuudesta. Seurakunnan rakennuksia koskevat tiedot on liitettävä hakemukseen. Kirkkohallitus voi pyytää seurakuntaa täydentämään hakemusta. Iisalmen seurakunnan Kustaa Aadolfin kirkko on valmistunut vuonna 1779 ja on vanhin Pohjois-Savon kirkkorakennuksista. Kirkon ulkokaton maalaukseen on Ylä-Savon seurakuntayhtymän talousarviossa vuodelle 2016 varattu määräraha euroa. Korjauskustannuksiin on kirkkohallituksen yleiskirjeen 25/2015 perusteella mahdollista hakea rakennusavustusta. Hallintojohtajan ehdotus: Ylä-Savon seurakuntayhtymä hakee kirkkohallitukselta rakennusavustusta Kustaa Aadolfin kirkon vuonna 2016 tehtäviin korjauksiin mahdollisen enimmäismäärän.

7 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 151 Seurakuntayhtymän toimiston toimistosihteerin tehtävä Ykn 138 Seurakuntayhtymän toimiston toimistosihteerin virkaa on lukien hoitanut Tiina Virkkunen. Viranhoito on sovittu määräaikaiseksi siihen saakka, kunnes Ylä-Savon seurakuntayhtymä liittyy Kirkon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Kipan asiakkaaksi. Liittyminen tapahtuu vuoden 2017 alusta. Toimistosihteerille kuuluvat seurakuntayhtymän taloushallintoon liittyvät tehtävät, kuten muun muassa osto- ja myyntireskontran hoitaminen, ostolaskujen sähköisen kierrätyksen pääkäyttäjän tehtävät, kolehtitilitysten, myynti- ja vuokralaskutuksen hoitaminen sekä asuntoasiat sisältäen vuokrasopimuksien laatimisen. Seurakuntayhtymän toimistossa on ollut myös toinen toimistosihteerin virka, jonka osa-aikainen hoitaja jää eläkkeelle Tehtävät jaetaan toimiston työntekijöiden kesken ja Tiina Virkkuselle siirtyvät seurakuntayhtymän luottamuselinten kokouksiin liittyvät tehtävät, kuten esityslistojen ja lisätietojen tulostus, kopiointi sekä postitus. Tiina Virkkunen on työskennellyt Iisalmen seurakunnassa ja Ylä-Savon seurakuntayhtymässä määräaikaisissa palvelussuhteissa eri tehtävissä ajalla muutamalla keskeytyksellä ja lukien yhtäjaksoisesti, joten on perusteltua vakinaistaa palvelussuhde. Toimistosihteerin tehtävä voidaan muuttaa virkasuhteisesta työsuhteiseksi, jolloin sen täyttäminen voidaan tehdä ilman hakumenettelyä. Hallintojohtajan ehdotus: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että: 1. Tiina Virkkunen valitaan seurakuntayhtymän toimiston toimistosihteerin vakinaiseen työsuhteeseen lukien ja 2. toimistosihteerin tehtävän vaativuusryhmäksi määritellään 403 ja tehtävän peruspalkaksi 2.100,68 euroa. Toimenpiteet: - ote Tiina Virkkunen - ote palkanlaskenta

8 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 152 Maksujen vahvistaminen vuodelle 2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimisto on valmistellut yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa esityksen palveluista ja tiloista perittävistä maksuista vuodelle Maksuihin ei esitetä yleiskorotusta mutta joihinkin yksittäisiin palveluihin tarkistuksia. Lisätietona jaetaan ehdotukset maksuiksi vuodelle 2016, arkistointi Hallintojohtajan ehdotus: Ykn 139 Yhteinen kirkkoneuvosto vahvistaa Ylä-Savon seurakuntayhtymän maksut vuodelle 2016 esityksen mukaisesti. --- Valmistelija: hautaustoimen päällikkö Eine Parviainen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan perittävistä palvelumaksuista vuodelle Hinnaston hyväksymisen jälkeen on tullut esille, että hinnastoon on perusteltua lisätä kiireelliseen hautaukseen liittyvä lisäpalvelumaksu. Kiireellinen hautaus vaatii työntekijöiden työaikataulumuutoksen, haudankaivuun järjestelyä urakoitsijoiden kanssa ja muiden toimijoiden välitöntä toimintaa. Talviaikaan roudan sulattamiseen tarvitaan vähintään 2-3 päivää ja haudan avaamiseen päivä ja haudan umpeen luominen hautauspäivänä. Hautauspalvelumaksuihin ehdotetaan lisättäväksi seuraavat lisämaksut: 1) Kiireellinen, kolmen arkipäivän sisällä tapahtuva hautaus sulan maan aikaan; veloitus hautausmaksun lisäksi 500 ja 2) Kiireellinen, viiden arkipäivän sisällä tapahtuva hautaus talviaikaan; veloitus hautausmaksun lisäksi 500. Keskustelun aikana Niilo-Kustaa Malmivaara esitti Tiina Juutisen kannattamana, että esitettyä maksua ei peritä lainkaan. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: jotka kannattavat hallintojohtajan ehdotus, äänestävät jaa, jotka Niilo-Kustaa Malmivaaran ehdotusta, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Toimenpiteet: Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni ja 10 ei-ääntä, joten Niilo- Kustaa Malmivaaran ehdotus tuli yhteisen kirkkoneuvoston päätökseksi ja ehdotettuja lisämaksuja ei päätetty ottaa käyttöön lainkaan. Äänestysluettelo on liitteenä 1. - ote hautaustoimen päällikkö

9 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 153 Selvitys Vesannon, Tervon ja Keiteleen liittymisestä Ylä-Savon seurakuntayhtymään Ykn 140 Seurakuntaliitosselvityksen taustalla on vuonna 2014 käynnistynyt kuntaliitosselvitys Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kuntien kesken Nilakan kunnan muodostamiseksi. Kirkkolain 3 luvun 3 pykälän ensimmäisen momentin mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Keväällä 2015 kolmen seurakunnan kirkkoherrat kävivät neuvottelun tuomiokapitulissa piispa Jari Jolkkosen ja Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Lauri Jäntin kanssa. Neuvottelun tuloksena päätettiin aloittaa liitosneuvottelut ensin seurakuntien kesken ja myöhemmin keskustelut Ylä-Savon seurakuntayhtymän kanssa liittymisestä seurakuntayhtymään. Pielaveden seurakunta ilmoitti, ettei liity selvitykseen, vaan aikoo pysyä itsenäisen seurakuntana osana Ylä-Savon seurakuntayhtymää. Neuvotteluissa ja luottamushenkilöiden kuulemisissa kaikissa seurakunnissa todettiin, että jatkaminen itsenäisenä seurakuntana tuskin on mahdollista pidemmällä tähtäimellä eli jonkinlainen liitosratkaisu suerakuntaytön takaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi tarvitaan. Selvitysmies Raimo Turunen on nostanut realistisemmaksi vaihtoehdoksi, että kukin seurakunta liittyy erikseen Ylä-Savon seurakuntayhtymään tai erikseen sovittavasta ajankohdasta alkaen. Esitystä on puollettu selvityksen ohjausryhmässä. Ratkaisussa seurakuntatyö, seurakunnan nimi ja identiteetti ja sekä seurakuntatyötä tekevät työntekijät säilyvät omassa seurakunnassa. Ratkaisu noudattelee kirkon strategioita pienistä toiminnallisista ja suurista hallinnollisista yksiköistä. Käytännössä uuden seurakunnan liittyminen seurakuntayhtymään tapahtuu perussääntöä muuttamalla. Yhtenevä päätös perussäännön muutoksesta on hyväksyttävä myös liittyvien seurakuntien kirkkovaltuustoissa. Lauri Jäntti, Elina Siirola ja Katariina Bergbacka ovat osallistuneet kutsuttuina Keiteleen, Tervon ja Vesannon seurakuntien liitosneuvotteluun Keiteleellä Neuvottelussa sovittiin, että seuraavista asioista asiassa: - Seurakuntayhtymän edustajat tekevät listan käytännön asioista, jotka pitää sovia tai joihin pitää valmistautua ennen kuin seurakunnat tekevät päätöksiä seurakuntayhtymään liittymisestä. - Seurakuntayhtymän hallinto vierailee seurakunnissa tutustumassa asioihin ja tekee listan mennessä. Käytännössä siis Ylä-Savon seurakuntayhtymän tulee päättää, onko se valmis ottamaan uusia seurakuntia seurakuntayhtymään ja yhtenä vai erillisinä seurakuntina. Käytännössä on syytä valmistella asiaa ennen päätöksentekoa eri seurakuntayhtymän palvelualueiden selvityksellä. Samalla täytyy arvioida liitoksen taloudellisia vaikutuksia seurakuntayhtymän kannalta. Lisätietona jaetaan kehittämiskonsultti Raimo Turusen selvitys Keiteleen, Tervon ja Vesannon seurakuntaliitokseksi (ei vielä julkinen), arkistointi./..

10 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 154./.. ykn 140 Hallintojohtajan ehdotus: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että yhtymän johtavat viranhaltijat ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja laativat selvityksen Keiteleen, Vesannon ja Tervon seurakuntien mahdollisen liittymisen vaikutuksista Ylä-Savon seurakuntayhtymän hallintoon, toimintaan ja talouteen, sekä alustavan suunnitelman siitä, miten yhtymän tehtäväalueiden hoito näissä seurakunnissa järjestettäisiin. Selvitys tehdään mennessä. Päätösehdotus hyväksyttiin siten, että selvityksessä huomioidaan myös seurakuntien yhteenliittymisen vaikutus.

11 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 155 Muut mahdolliset asiat ja tiedoksiannot Ykn 141 Hallintojohtajan viranhaltijapäätös , pykälä 76. Hautaustoimen päällikön viranhaltijapäätökset , pykälät Kiinteistöpäällikön viranhaltijapäätökset , pykälät Talouspäällikön viranhaltijapäätökset , pykälät Toimistopäällikön viranhaltijapäätös , pykälä 48. Kirkkohallituksen yleiskirje: - 25/ Rakennusavustus 2016 Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje: - A8/ Luottamusmieskurssit - A7/ Seurakuntien päihdeasioiden toimintamallin päivitys Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli: Nro 1581, Lapinlahden seurakunnan kirkkoherra Lauri Jäntti on määrätty Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi ajalle Puheenjohtajan ehdotus: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee asiat tietoonsa saatetuiksi.

12 Ylä-Savon seurakuntayhtymä Kokouspäivämäärä sivu 156 Kokouksen päättäminen Ykn 142 Puheenjohtaja totesi valitusosoituksen ja pääti kokouksen loppuhartauteen.