TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI. Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki. Tutkija: Hannu Järvi VTT-C
|
|
- Tuomas Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki q 50 n 50 3,4 2,5 Tutkija: Hannu Järvi VTT-C
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kohteen yleistiedot 1.1 Kohde ja osoite 1.2 Tutkimuksen tilaaja 1.3 Tutkimuksen tavoite 1.4 Tutkimuksen tekijä 1.5 Tutkimusajankohta 1.6 Kuvaus kohteesta 2. Lähtöarvot 2.1 Ulko- ja sisäilman olosuhteet 2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus 2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt 3. Tulokset 3.1 Mittaustulokset 3.2 Tulos ja sen arviointi 4. Johdanto tiiviysmittaukseen Liitteet: Testitulokset Tiiviysmittauspöytäkirja Ote asumisterveysohjeesta
3 1. Kohteen yleistiedot 1.1 Kohde ja osoite Uudisrakennus Kodikastalo omakotitalo Käräjäkoskentie Riihimäki 1.2 Tutkimuksen tilaaja 1.3 Tutkimuksen tavoite Mitata rakennuksen ilmavuotoluku n50 ja q50 standardin SFS EN mukaisesti menetelmää B käyttäen. 1.4 Tutkimuksen tekijä Certek Oy Hannu Järvi (VTT-C ) Puh Tutkimusajankohta 9. joulukuuta Kuvaus kohteesta Kolmekerroksinen betoni- / puurakenteinen Kodikastalon omakotitalo. Kerrosala 153,0 m 2 Huoneistoala 141,5 m 2 Rak. tilavuus 955,0 m 3 Lämmitys maalämpö, vesikiertoinen lattialämmitys, takka Ilmanvaihto koneellinen tulo ja poisto, lämmöntalteenotto Ulkoseinä puurakenteinen, eriste , hs muovi Alapohja maanvarainen betonilaatta, styrox 200 Yläpohja puurakenteinen, puhallusvilla 500, hs muovi
4 2. Lähtöarvot 2.1 Ulko- ja sisäilman olosuhteet Ulkoilman lämpötila 2,4 C Sisäilman lämpötila 20,5 C Tuuli Iännestä 3 m/s puuskissa 6 m/s Pilvisyys 7/8 Ilmanpaine Pa 2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus Mittaus suoritettiin rakennuksen koko vaipan alalta. Mitään rakennuksen osaa ei jätetty mittauksen ulkopuolelle. 2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt Minneapolis Blower door model 4 Paine-eromittari DG700E Fluke Tir-27 lämpökamera Tiny CX savukone Amprobe TMA5 anemometri Bosch PLR-50 laser-etäisyysmittari Compaq Presario + Win 7 + Tectite Mittaus suoritettiin olohuoneen terasin oven oviaukosta. Tukitut kohteet: - iv-raitisilmakanava pallotettu laitteistosta - iv-jäteilmakanava huputettu katolta - liesituulettimen kanava huputettu katolta - takat teipattu sisältä - lattiakaivot ja vesilukot täytetty vedellä Rakennuksen ollessa alipaineistettuna -50 Pa suoritettiin ilmavuotojen paikannus lämpökameraa ja merkkisavua hyväksi käyttäen.
5 3. Tulokset 3.1 Mittaustulokset Mittaus suoritettiin alipaineisena. Paineistus mitattiin viisiportaisena 40, 45, 50, 55 ja 60 Pascalin paineella. Jokaisesta mittauspaineesta otettiin sata näytettä. Tulokset: q50 ilmavuotoluku alip. 3,40 [m 3 /(h*m 2 ] n50 ilmavuotoluku alip. 2,53 (1/h) 3.2 Tulos ja sen arviointi Tulos: q50 [m 3 /(h*m 2 ] 3,40 VÄLTTÄVÄ Tulos ilmoitetaan yhtä desimaalia käyttäen = q50 [m 3 /(h*m 2 ] 3,4 Rakennuksesta paikannettiin runsaasti ilmavuotoja mm höyrynsulun liitoksista, yläpohjasta, läpivienneistä sekä lattian ja seinän liitoskohdista. Mittaustulos osoittaa, että tiiveys täyttää uudisrakennuksille asetetut ilmatiiveysvaatimukset, mutta energiatodistuksen suunnitteluarvona käytettyä ilmavuotolukua q50 2,0 ei saavutettu. Tuloksen vertailu tiiviysmittausluokituksessa: alle 0,6 erinomainen passiivitalo 0,7-1,0 erittäin hyvä suositus uudisrakennuksille 1,1-1,5 hyvä 1,6-2,0 melko hyvä vertailuarvo 2,1-3,0 tyydyttävä 3,1-4,0 välttävä vaatimus q50-luvulle yli 4,1 huono
6 4. Johdanto tiiviysmittaukseen Yleistä Energiatehokkaassa rakentamisessa vaipan ilmatiiviys on tärkeä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta, sisäilmaston viihtyvyyden kannalta sekä energiakulutuksen vähentämisen kannalta. Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi muutaman vuoden sisällä. Vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviyden todentaminen on yleistynyt ja se on tullut jäädäkseen yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeä monestakin syystä. Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus, ja homevaurioriskeiltä. Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4-5 g/m 3 sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtausten mukana kylmiin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin. Toinen merkittävä syy hyvään ilmanpitävyyteen on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin aiheuttaa vedon tunnetta ja pahimmilleen lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäilmaan vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä. Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä on energiakulutuksen pienentäminen. Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista n 50 -luvun kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen suuntaan.
7 Käsitteitä Painekoe Rakennuksen ilmanpitävyyteen kehitetty koe, jossa rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia. Tiiviysmittaus kts. painekoe Rakennuksen ulkovaipan ilmavuotoluvun n50 ja q50 määrittäminen 50 Pa alipaineessa (tai ilmavuotokohtien etsiminen muussa, käyttötilannetta suuremmassa alipaineessa). Ilmanvuotoluku, n50 [1/h] Ilmanvuotoluku n50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan, välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen. Ilmanvuotoluku, q50 [m3/(h m2] ilmanvuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden (m3/(h m2)). Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja; Ilmanpitävyys, ilmatiiveys Ilmanpitävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä estää haitallinen ilmanvaihtuvuus rakenteen eri kerrosten läpi. Neutraaliakseli Tasolinja rakennuksen poikki jossakin korkeudessa, missä sisä- ja ulkoilman paineero on nolla. Ulkovaippa Ulkovaipalla tai vaipalla tarkoitetaan rakennuksen sisätilojen erottavia rakennekerroksia kylmästä ulkoilmasta. n 50, ilm ilmoitettu ilmavuotoluku Ilmoitettu ilmavuotoluku on talotoimittajan tietylle talotyypille/tyypeille mittauksista laskettu ilmavuotoluku. Ilmoitettua ilmavuotolukua voidaan käyttää rakennuksen ilmavuotoluvun suunnitteluarvona ilman erillistä selvitystä tai mittausta. Ilmoitettu ilmavuotoluku lasketaan RT mukaisesti. Ilmoitettu ilmavuotoluvun laskennassa otetaan huomioon mittaustulosten lukumäärä ja hajonta. Talotyyppi Talotyyppi on talotoimittajan rakennus, jonka rakenteet ovat määrätynlaiset esim. puurakenteinen, kivirakenteinen tai sekarakenteinen. Eri talotyyppiä voivat olla erilaisilla toteutusratkaisuilla tehdyt rakennukset, jotka vaikuttavat ilmatiiviyteen. Talotoimittajalla voi siis olla useita talotyyppejä.
8 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus Rakennuksen tai sen osien tiiviyttä mitataan Suomessa ns. alipainemenetelmällä, jossa tutkittavaan tilaan aiheutetaan 50 Pa:n alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaine saadaan aikaan puhaltimella. Puhallin asennetaan ulko-oven tai ikkunan tuuletusluukun paikalle. Puhallin voi olla myös rakennuksen oma ilmanvaihtolaitteisto. Alipaineen ylläpitämiseksi tarvittava ilmamäärä mitataan. Tämä ilmamäärä jaettuna tutkittavan tilan ilmatilavuudella antaa tulokseksi ns. ilmavuotoluvun n 50, tai ilmamäärä jaetaan vaipan alalla jolloin tulokseksi saadaan ilmavuotoluku q 50. Ilmavuotoluku n 50 esitetään yksikössä 1/h, vaihtoa tunnissa. Ilmavuotoluku q 50 esitetään yksikössä [m 3 /(h m 2 ]. n 50 = Q 50 /V missä n 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [1/h] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] V = rakennuksen/mitattavan osan sisätilavuus [m³] q 50 = Q 50 /A missä q 50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [m 3 /(h m 2 ] Q 50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h] A = rakennuksen/mitattavan osan ulkovaipan ala [m 2 ] A =Vaipan ala V =Ilmatilavuus Q 50 =Poistoilmamäärä 50Pa alipaineen ylläpitämiseksi tunnin aikana Kuva 2. Vaipan tiiviysmittauksen periaate Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen painekoemenetelmällä on esitetty standardissa SFS EN Standardissa käytetään mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti tarvittaessa teippaamalla.
9 Rakennuksen mitattavaan alueeseen otetaan mukaan kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat tai tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja sellaiset tilat, jotka selkeästi ovat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. Ilmanvuotoluvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn rakennuksen ilmatilavuuden mukaan. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Välipohjia ei lasketa rakennuksen ilmatilavuuteen. Vaipan alaan lasketaan ulkoseinien pinta-ala sisämittojen mukaan laskettuna sekä yläpohjan ja alapohjan ala. Aukkoja ei vähennetä vaipan alasta. 2.4 Ilmanvuotoluvun vertailuarvoja Rakennuksen ilmavuotoluku tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 4,0 1/h ja heikko n. 10,0 1/h. Ilmanvuotolukua ei pidä sekoittaa LVI- suunnittelussa käytettyyn termiin ilmanvaihtokerroin, joka kertoo rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelijalle kuinka monta kertaa sisäilman tilavuus halutaan vaihtuvat aikayksikössä. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on otettava siis huomioon koneellisen ja luonnollisen ilmanvaihdon suhteet. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys otetaan huomioon lämmönläpäisykertoimien ja lämmön talteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauslaskennassa. Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 kohdassa esitetään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennan ohjeet Tiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksena Tiiviysmittaus (vuoden 2010 alun jälkeen) on tehtävä silloin kun uudisrakennuksen energiatodistuslaskelmissa halutaan käyttää parempaa ilmavuotolukua kuin 4 1/h vaihtoa tunnissa, ellei rakennus kuulu ns. talotoimittajan ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettely vaatii jokaisesta talotyypistä tiiviysmittauksien sarjan, tulosten laskennan sekä tulosten seurannan. Jos rakennuslupa on jätetty ennen käytetään tiiviysmittauksen yksikkönä n 50 -lukua, joka kertoo montako kertaa rakennuksen ilma vaihtuu tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta määräyksissä vertailuarvo n 50 -luvulle on 2,0 1/h. Jos suunnitelmissa käytetään parempaa kuin 4,0 1/h tulee tiiviys osoittaa. Tiiviysmittauksen yksikkönä eteenpäin käytetään q 50 -lukua, joka kertoo kuinka paljon ulkovaippa neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50Pa paine-erolla vaipan vuotokohtien kautta määräyksissä vaatimus on q 50 -luvulle 4,0 [m 3 /(h m 2 ]. Vertailuarvona käytetään 2 [m 3 /(h m 2 ] ja suositus on alle 1,0 [m 3 /(h m 2 ].
10 TESTITULOKSET
11 TIIVIYSMITTAUSPÖYTÄKIRJA
12 Ote Asumisterveysohjeesta Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa toistaiseksi 1 HUONEILMAN LÄMPÖTILA Ihmisen kokemaan lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneilman lämpötila, lämpösäteily, ilman virtausnopeus ja kosteus sekä vaatetus ja ihmisen toiminnan laatu. Lämpöolot vaikuttavat suoraan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen veto ja viileys saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Jos ilman sisältämä kosteus tiivistyy pistemäisestikin rakenteiden kylmään pintaan kosteusvaurioiden mahdollisuus lisääntyy. Kylmät pesu- ja saunatilat vähentävät asumisviihtyvyyttä, lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta ja saattavat aiheuttaa kosteusvaurion ja sen seurauksena mikrobikasvuston syntymisen. Lattian alhainen pintalämpötila voi olla lapsille ja aikuisillekin haitallinen. Haitan suuruus riippuu vaatetuksesta, lattiamateriaalin lämmönjohtavuudesta, kylmistä lattian suuntaisista ilmavirtauksista ja altistuksen kestosta. Seinä- ja kattopintojen viileys ei yleensä aiheuta terveyshaittaa, jos jäljempänä ilmoitetut lämpötilojen välttävän tason arvot eivät alitu. Suuret lämpötilaerot laajoilla seinäpinnoilla voivat kuitenkin aiheuttaa lämpösäteilyn epäsymmetrisyyttä. Tämä puolestaan johtaa viihtyvyyden vähenemiseen, ja pitkään jatkuessaan siitä voi myös aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskeleville. Jos huoneilma on lämmityskaudella liian lämmintä, se voi lisätä väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta, mikä johtaa usein turhaan ilmankostutukseen. Liian korkea lämpötila voi myös kiihdyttää kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista lähteistään. 2 LÄMPÖTILOJEN OHJEARVOT Ohjearvot perustuvat mittausolosuhteisiin, joissa ulkoilman lämpötila on 5 C ja sisäilman lämpötila 21 C. Jos mittausolosuhteet poikkeavat vertailuolosuhteista ( 5 C, 21 C), voidaan mitattuja pintalämpötiloja verrata ohjearvoihin jäljempänä esitetyllä tavalla lämpötilaindeksiä käyttäen. Huoneilman lämpötilojen ohjearvot on jaettu kahteen ryhmään: Lämpötilojen välttävään ja hyvään tasoon. Arvot koskevat lämpötiloja, jotka mitataan huoneen oleskeluvyöhykkeellä. Muilla oleskelutiloilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi palvelutaloja, päiväkoteja ja kouluja. Ohjearvoja voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi kokoontumishuoneistojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen, kuten terveyskeskusten ja vastaavien odotustilojen, lämpötilaolojen arviointiin. Ohjearvojen hyvä taso vastaa pääosin uudisrakentamiselle asetettuja, rakentamismääräyskokoelman mukaisia vähimmäisvaatimuksia. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen kunnossapidossa ja käytössä tulee pyrkiä vähintään tähän tasoon. Ohjearvojen välttävän tason alittuminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. LÄMPÖTILOJEN OHJEELLISIA ARVOJA Asunto ja muu oleskelutila välttävä taso hyvä taso Huoneilman lämpötila ( C) Operatiivinen lämpötila ( C) Seinän lämpötila ( C) Lattian lämpötila ( C) Pistemäinen pintalämpötila ( C) Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää C. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan ja operatiivisen lämpötilan välttävä taso on 20 C sekä lattian pintalämpötilan välttävä taso 19 C. 3 HUONEILMAN KOSTEUS Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä. Kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin huoneilmaa kostutetaan ilman kostuttimella on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla.
13 4 ILMANVAIHTO Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta ja liiallista lämpöä sekä samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja eräissä tapauksissa maaperästä (radon). Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentamiseen tarvitaan eniten puhdasta ilmaa (ulkoilma). Rakennuksen ilmanvaihto vaikuttaa suoraan tai välillisesti niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat terveyshaittaa asunnossa tai muussa oleskelutilassa. Sisäilman epäpuhtaudet ovat pääasiassa kemiallisia yhdisteitä, ja ihmisen altistuminen niille riippuu kolmesta eri tekijästä: epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Asunnossa ei yleensä voida vähentää altistusaikaa. Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa on materiaaleja, joista vapautuu sisäilmaan epäpuhtauksia, voidaan näitä materiaaleja poistaa tai vaihtaa ja ilmanvaihtoa tehostaa. Jos halutaan vähentää ihmisen aineenvaihdunnasta ja toiminnoista johtuvia sisäilman epäpuhtauksia, ilmanvaihdon tehostaminen on yleensä ainoa käytettävissä oleva menetelmä. Väärin suunniteltu tai toteutettu ilmanvaihto voi aiheuttaa terveyshaittaa. Riittämättömän ilmanvaihdon seurauksena huoneilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa, mikä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn alenemista. Huoneisiin kantautuva puhaltimien, kanaviston tai venttiilien melu saattaa olla häiritsevää. Liian suuri tai kylmä tuloilmavirta voi aiheuttaa vetoa. Epätasapainossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä voi aiheuttaa myös sen, että terveydelle haitallisia epäpuhtauksia kulkeutuu asuntoihin rakennuksen muista tiloista. Ilmanvaihtolaitteet voivat myös olla epäpuhtauksien lähteenä, erimerkiksi huonokuntoisista äänenvaimennusmateriaaleista voi irrota kuituja tuloilmaan. 5 KEMIALLISET EPÄPUHTAUDET, HIUKKASET JA KUIDUT Sisäilma saattaa sisältää terveyshaittaa aiheuttavia määriä kemiallisia aineita (epäpuhtauksia). Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ja muun oleskelutilan ulkopuolelta (rakennuksen muut tilat, teollisuuden ja liikenteen päästöt tai maaperä). Kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, jotka voidaan jakaa orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin. Kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet sisäilmassa saattavat vaihdella ympäristöolosuhteiden (sääolot, huoneilman lämpötila ja kosteus, ilmanvaihto) tai rakennuksessa ja sen ulkopuolella tapahtuvien toimintojen mukaan. Sisäilman kaasumaiset orgaaniset yhdisteet ovat todennäköisesti yhteydessä ihmisten kokemiin terveys- ja hajuhaittoihin (mm. päänsärkyä, väsymystä jne.) ja erityisesti asumisviihtyvyyttä vähentäviin tuntemuksiin. Ilmassa samanaikaisesti esiintyvillä useilla yhdisteillä saattaa olla vaikutukseltaan myös toisiaan vahvistava ominaisuus. Kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet ovat usein korkeimmat uudisrakennuksissa ja korjatuissa rakennuksissa. 6 MIKROBIOLOGISET OLOT Pysyvästi tai toistuvasti kostuvissa rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvaa mikrobeja: homeita, hiivoja tai bakteereja. Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syy on yleensä kosteusvaurio. Mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat ihmiset altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Tämän vuoksi kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt on poistettava. Mikrobeille tai mikrobien aineenvaihduntatuotteille altistuneilla ihmisillä havaittuja tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OPPAITA ISSN X 2003: 1 Asumisterveysohje. ISBN
14 RAPORTIN ALLEKIRJOITUS Uudisrakennus Kodikastalo okt Käräjäkoskentie Riihimäki Tiiviysmittausraportti Vantaalla 10. joulukuuta 2014 Certek Oy Hannu Järvi
LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotTIIVIYSMITTAUSRAPORTTI
SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS
Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS
LisätiedotKOY Toimistotalo. Pääkatu 1. 00000 Helsinki
SIVU 1/15 KOY Toimistotalo Pääkatu 1 00000 Helsinki SIVU 2/15 Tiiviysluokitukset, n 50 0,64 SIVU 3/15 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tavoite... 4 Tutkimuksen tekijät... 4 Ulkoilman
LisätiedotSAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3
LisätiedotRAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS
Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 19.12.2013 Selkie,
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI
LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI Meilahden Ala-asteen koulu Jalavatie 6 00270 Helsinki 14.3.. SUOMEN LÄMPÖKUVAUS KIVISAARENTIE A 00960 HELSINKI P. 04004069 Koulu Meilahden ala-aste Jalavatie 6 00270 Helsinki
LisätiedotSisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9)
SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto...3 1. Kohteen yleistiedot...3 1.1 Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot...3 1.2 Yhteystiedot...3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja kattavuus...3 1.4 Tutkimuksen
LisätiedotLÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS
1 2013 Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI
LÄMPÖKUVAUSMITTAUSRAPORTTI 1.2.2014 SUOMEN LÄMPÖKUVAUS KIVISAARENTIE 10 A 00960 HELSINKI P. 0400410069 Sisällysluettelo 1 Tavoitteet ja rajaus... 3 2 Kohteen yleistiedot... 4 2.1 Kohde ja osoite... 4 2.2
LisätiedotSISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3
ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
LisätiedotTIIVEYSMITTAUSRAPORTTI
TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI Mittauksentie 5 05150 Mittala 00001 Projektinumero Ilmatiiveysluokitus q50 n50 Alle 0,6 A 0,7-1,0 B 0,8 0,8 1,1-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-4,0 Yli 4,1 C D E F G Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja
LisätiedotRakennusten tiiviysmittaus
Rakennusten tiiviysmittaus Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL
LisätiedotIlmanpitävyyden mittausraportti
Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Omakotitalo Lindblom Kannaksentie 2 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 14.2.2015 Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen
LisätiedotIlmanpitävyyden mittausraportti
Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ylätalonkuja 1 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 26.9.2014 Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 2 Sisällysluettelo
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET
Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotLämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna
Lisätiedotq 50 1,9 Tiiviysmittaus Hornhattulan päiväkoti Projekti
q 50 1,9 Tiiviysmittaus Hornhattulan päiväkoti Projekti 308841 07.04.2017 Sisältö Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Lähtötiedot... 4 1.3 Tehtävä, käytetyt menetelmät
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotKiratek Oy Jaakko Niskanen, puh LÄMPÖKUVAUS. Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A Vantaa
Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 13.4.2011 LÄMPÖKUVAUS Raikupolun päiväkoti Raikukuja 6 A 01620 Va 2 Lämpökuvaus Raikupolun päiväkoti, Va Kiratek Oy, 13.4.2011 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
LisätiedotSuomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa Ingo Achilles RTA 3
Suomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa 6.6.2018 Ingo Achilles RTA 3 Tutkimusaihe Tutkimuksessa tarkastellaan ja tutkitaan voimassaolevia rakennusten ilmanpitävyysmääräyksiä
LisätiedotIlmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen
LisätiedotRAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS
1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotIlmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa
LisätiedotEnergiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset
Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
LisätiedotRakennus Oy. Vantaan rt-huoneistot. 01000 Vantaa
SIVU 1/20 Rakennus Oy Vantaan rt-huoneistot Kujanpääty 1B4, 4B11 ja 4C13 01000 Vantaa SIVU 2/20 Tiiviysluokitukset, n 50 SIVU 3/20 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tavoite... 4 Tutkimuksen
LisätiedotIlmanvaihto kerrostalo /rivitalo
Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku VANTAA
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 23.5.09 Maauuninpolun päiväkoti Maauuninpolku 1 01450 VANTAA 23.5.09 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3 1.3 Tutkimuksen tavoite...3
LisätiedotEVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA
Lähiöohjelma 2008 2011 YM69/611/2008 EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA SISÄISEN TIIVIYDEN MITTAMINEN YHTEENVETO 2009 2010 TEHDYISTÄ
LisätiedotLISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA
LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen
LisätiedotSelvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
LisätiedotFysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie VANTAA
Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Pääkoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 19.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen
LisätiedotFysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA
Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Puukoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 20.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Käräjäkoskentie 18, Riihimäki Kuvauspäivä: 14.11.16 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Käräjäkoskentie 18 Riihimäki Tilaaja uspäivät 14.11.16 uksen Teemu Niiranen
LisätiedotVUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN
LisätiedotTekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011
Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotOssi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN
Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN Rakennustekniikan koulutusohjelma 2012 PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN
LisätiedotAir-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
LisätiedotRAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS
Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Lukkonurkka 8, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 14.10.2014 Selkie,
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 16.1.2019 Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin
LisätiedotTERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA
1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula
LisätiedotTiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus
SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotKiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 14.4.2011 LÄMPÖKUVAUS. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa
Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh. 07 401 006 14.4.11 LÄMPÖKUVAUS Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 2 Lämpökuvaus, Vantaa Kiratek Oy, 14.4.11 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. KOHTEEN KUVAUS...
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)
Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje
LisätiedotLÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI
1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3
LisätiedotUusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen
Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on
LisätiedotHiilidioksidimittausraportti
Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Metsonkoti
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 3.3 C 3 2 1 0-1 -2-2.6 Metsonkoti Metsontie 23 0145 Vantaa Kuvauksen suorituspäivämäärä: 8.1.13 Raportointipäivämäärä: 17.1.13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Metsontie 23, 0145 Vantaa 2 1. KOHTEEN
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Korson koulun uimahallitilat VANTAA Alue: 17,2 C 30,0 C 30 Piste: 24,2 C 28 26 24 22 20 20,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotPäivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat
PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio
LisätiedotUusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen
Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla
LisätiedotRakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:
LisätiedotHarri Kaartinen ja Timo Laajoki. Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon arvioinnissa
Harri Kaartinen ja Timo Laajoki Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon arvioinnissa Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012 HARRI KAARTINEN TIMO LAAJOKI Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö
LisätiedotTuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2
Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset
LisätiedotTutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5
HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven
LisätiedotTermoLog Oy Kiinteistön rakennetutkimukset. www.termolog.fi
TermoLog Oy www.termolog.fi Kattava palvelutarjonta kiinteistön kunnon valvontaan tarkastusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään kuuluu lämpökuvauksen tukena myös lämpötila-
Lisätiedot16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LisätiedotRakennuksen lämpökuvaus
Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET
LisätiedotHyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
Lisätiedot6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
LisätiedotKerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo
KOHDERAPORTTI Keijo Kovanen 11.1.21 Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo Kimuli-projekti KOHDERAPORTTI 1 (12) Tehtävä Yleistä Kerrostalon ilmatiiviyden- ja ilmanvaihdon
LisätiedotEnergiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava
LisätiedotRAPORTTI KIVIMÄEN KOULU, VANTAA LÄMPÖKUVAUS VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo, Finland y-tunnus
RAPORTTI KIVIMÄEN KOULU, VANTAA LÄMPÖKUVAUS VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo, Finland www.vahanen.com y-tunnus 1639563-3 Raportti 2 (6) Kivimäen koulu, Vantaa Lämpökuvaus Sisällys 1 Tutkimuksen
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotMIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki
MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI
LisätiedotRakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth
Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta Lari Eskola Marko Björkroth 21.5.2019 Rakennusten paine-erojen merkitys Energiatehokkuus Ilmasto Rakennusten tiiviys Ilmanvaihto Radon Rakenteet
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Vantaan Konserttitalo Martinus. Martinlaaksontie Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Vantaan Konserttitalo Martinus Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa Kuvauksen suorituspäivämäärä: 29.1.2013 Raportointipäivämäärä: 31.1.2013 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Martinlaaksontie 36, 01620
LisätiedotTIIVEYSMITTAUSRAPORTTI
TIIVEYSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00000 Vantaa TIIVEYSMITTAUSLUOKITUS q50 n50 Alle 0,6 A 0,7-1 B 1,1-1,5 C 1,2 1,1 1,6-2,0 D 2,1-3,0 3,1-4,0 Yli 4, 1 E F G Heikki Jussila Tutkimuspäällikkö 040 900
LisätiedotAsumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen
Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen 19.10.2015 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Vertia Oy 31.7.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa
LisätiedotTIIVIYSMITTAUS ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN VALVONTAKEINONA
TIIVIYSMITTAUS ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN VALVONTAKEINONA Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama Mestaritorppa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kestävän kehityksen koulutusohjelma Hyvinkää Jonna Heinonen
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Asuntolan lämpökamerakuvien mittauspisteet LIITE 3. Perhepäiväkodin lämpökamerakuvien mittauspisteet LIITE 4. Asuntolan lämpökamerakuvat Lämpökuvasivu
LisätiedotSATAMATALONKUJA LOVIISA
Sivu 1 / 7 SATAMATALONKUJA 07910 LOVIISA HIILIDIOKSIDIMITTAUS Tutkimusselostus, päivitetty 12.9.2018 Työnro: 327158 Linda Merk 0400 647 929 Sivu 2 / 7 1 YLEISTIEDOT Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat:
Lisätiedot