Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo

Transkriptio

1 KOHDERAPORTTI Keijo Kovanen Kerrostalon ilmatiiviyden ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo Kimuli-projekti

2 KOHDERAPORTTI 1 (12) Tehtävä Yleistä Kerrostalon ilmatiiviyden- ja ilmanvaihdon mittaukset, Matinkuja 1, Espoo Mittaukset liittyvät Kimuli-projektiin. Projektin tarkoituksena on mm. parantaa vanhojen kerrostaloasuntojen energiatehokkuutta. Mitattu talo on kolmikerroksinen, kolmiportainen, betonirunkoinen asuinkerrostalo ja se on valmistunut vuonna Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poistoilmanvaihto, kuva 1. Tuloilma johdetaan huoneistoihin seinissä tai ikkunoissa olevien ulkoilmaventtiilien avulla, kuva 2. Asukas ei voi vaikuttaa ilmanvaihdon säätötehoon. Kuva 1. Erään asunnon poistoilmaventtiili kylpyhuoneessa. Kuva 2. Makuuhuoneiden ulkoilmaventtiilit sijaitsivat tuuletusluukuissa VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 KOHDERAPORTTI 2 (12) Mittaukset Tehtävänä oli kerrostalon ilmatiiviyden mittaaminen painekokeella sekä ilmanvaihdon toimivuuden toteaminen. Ilmatiiviys mitattiin kolmessa asunnossa. Samoissa asunnoissa mitattiin myös tulo- ja poistoilmavirrat. Lisäksi viikon seurantana mitattiin ko. asuntojen makuuhuoneessa sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus sekä CO 2 -pitoisuus. Myös ulkoilman lämpötila ja kosteus mitattiin viikon ajan. Yhdessä asunnossa mitattiin viikon seurantana paine-ero sekä ulko- ja sisäilman välillä että poistoilmaventtiilin yli. Tarkasteltavat asunnot valittiin isännöitsijän toimesta vapaasti eri kerroksista siten, että rakennuksen eri fasadit tulivat mukaan tarkasteluun, taulukko 1. Taulukko 1. Mitattavat huoneistot. Asunto Kerros Pinta-ala (m 2 ) Asukasmäärä A, 5h+k B, 3h+k 1 81,5 2 C, 4h+k Ilmatiiviyden mittaus suoritettiin painekokeella soveltaen standardia SFS-EN /1/. Blower Door-tiiviysmittauslaitteistolla mitattava huoneisto saatiin alipaineiseksi ulkoilmaan nähden ja vuotoilmavirta mitattiin eri paine-eroja käyttäen noin 1 Pa välein. Mittauksissa käytettiin vain alipainemenetelmää. Mittauksia ei tehty ylipaineella, koska erittäin kylmän ilman vallitessa ei haluttu puhaltaa kylmää ulkoilmaa asuntoihin. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ali- ja ylipainemenetelmät antavat lähes saman tuloksen. Asuntojen alipaineistus tehtiin puhaltimella huoneisto-oven kautta, kuva 3. Mittauksen ajaksi kaikki ilmanvaihtoventtiilit oli suljettu teippaamalla ja vesilukot oli täytetty vedellä. Porraskäytävän ulko-ovi oli mittauksen aikana auki. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

4 KOHDERAPORTTI 3 (12) Kuva 3. Ilmatiiviyden mittaamiseen käytettiin Blower Door-tiiviysmittauslaitteistoa. Mittaukset tehtiin alipaineella pienemmästä paine-erosta isompaan paineeroon. Paine-ero vaihteli mittauksissa noin 3-6 Pa:n välillä. Mittausten lisäksi rakennusvaipan ilmavuotokohtia etsittiin merkkisavun avulla alipaineistusten aikana. Ilmatiiviyden mittaustulos ilmoitetaan paine-erolle 5 Pa määritettynä ilmanvuotolukuna: n 5 q5 (1) V jossa n 5 on ilmanvuotoluku [1/h] q 5 vuotoilmavirta paine-erolla 5 Pa [m 3 /h] V talon sisätilavuus [m 3 ]. Paine-ero ulko- ja sisäilman välillä sekä tilavuusvirta puhaltimen paineyhteistä mitattiin paine-eromittarilla DG-7 (s/n ). Mittarin epävarmuuden arvioidaan olevan noin 1 % mittausarvosta. Ilman lämpötilat mitattiin lämpömittarilla Fluke 52 (s/n ), jonka mittausepävarmuuden arvioidaan olevan,3 C. Suhteellinen kosteus mitattiin kosteusmittarilla Humicor (s/n ), jonka mittausepävarmuuden arvioidaan olevan 6 %-yksikköä. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

5 KOHDERAPORTTI 4 (12) Ilmanpaine sekä säätiedot saatiin Ilmatieteen laitokselta. Lopullisiin mittaustuloksiin tehtiin tiheys- ja kalibrointikorjaukset standardin SFS-EN mukaisesti. Ilmanvaihtovirrat mitattiin pääasiassa ilmastoinnin yleismittarilla SwemaAir 3, johon oli yhdistetty AirFlow-mittaushuppu. Mittausepävarmuuden arvioidaan olevan 1 % mittausarvosta. Lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden mittausseuranta tehtiin TinyTag (Tgp-45) tai TinyTalk-dataloggereilla. Lämpötilan mittausepävarmuuden arvioidaan olevan,3 C ja suhteellisen kosteuden 1 %-yksikköä. Painesuhdeseuranta tehtiin HubaControl (type 694)-painelähettimillä, joihin oli yhdistetty Tinytalk-dataloggerit. Paine-eron mittausepävarmuuden arvioidaan olevan 3 Pa. CO 2 -pitoisuuden mittausseuranta tehtiin Telair-mittareilla, joihin oli yhdistetty Tinytalk-dataloggerit. Mittausten epävarmuuden arvioidaan olevan 5 ppm. Edellä esitetyt epävarmuusarviot edustavat 95 %:n kattavuustodennäköisyyttä. Mittauspäivänä ulkoilman lämpötila oli C, suhteellinen kosteus noin 9 % ja ilmanpaine noin 126 hpa. Koillistuulta oli noin 2 m/s. Seurantamittaus tehtiin Tulokset Ilmatiiviys Asuntojen vuotokäyrät on esitetty kuvissa As Oy Matinkuja 1, asunnon A ilmatiiviys Vuotoilmavirta (dm 3 /s) y = 3,1198x, dp(ulko-sisä) (Pa) Kuva 4. Asunnon A vuotoilmavirta eri paine-eroilla. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

6 KOHDERAPORTTI 5 (12) 1 As Oy Matinkuja 1, asunnon B ilmatiiviys Vuotoilmavirta (dm 3 /s) y =,273x 1, dp(ulko-sisä) (Pa) Kuva 5. Asunnon B vuotoilmavirta eri paine-eroilla. 1 As Oy Matinkuja 1, asunnon C ilmatiiviys Vuotoilmavirta (dm 3 /s) y = 2,1796x, dp(ulko-sisä) (Pa) Kuva 6. Asunnon C vuotoilmavirta eri paine-eroilla. Kuvien 4-6 ja yhtälön 1 mukaan lasketut ilmanvuotoluvut n 5 on esitetty taulukossa 2. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

7 KOHDERAPORTTI 6 (12) Taulukko 2. Talon vuotoilmavirta ja ilmanvuotoluku paine-erolla 5 Pa. Asunto Sisätilavuus (m 3 ) Vuotoilmavirta (m 3 /h) Ilmanvuotoluku (1/h) A ,8 B ,6 C ,8 Sisätilavuus on määritetty siten, että huonekorkeus on mitattu paikanpäällä ja pinta-alat on saatu pohjapiirustuksesta. Mittausten aikana etsittiin merkkisavun avulla talon rakennusvaipan suurimpia ilmavuotokohtia. Suurimmat havaitut vuotokohdat olivat eri huoneistoissa: Asunto A: tuuletusluukkujen kulmat parvekeovi, kuva 7 Asunto B: tuuletusluukkujen kulmat parvekeoven alareunan nurkat keittiön viemärinputken läpivienti vähän Asunto C: tuuletusluukkujen kulmat vähän parvekeovessa isohkoja vuotoja Kuva 7. Suurimpia havaittuja ilmavuotoja oli parvekkeiden ovissa. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

8 KOHDERAPORTTI 7 (12) Ilmanvaihto Talon ilmanvaihto toimii huoltoyhtiön mukaan arkisin siten, että se on tehostetulla asennolla klo , , ja ja muutoin normaaliasennolla. Viikonloppuisin se on tehostetulla asennolla klo 8. 9., , ja ja muutoin normaaliasennolla. Ilmanvaihtovirrat mitattiin ilmanvaihtokoneen kummallakin säätöasennolla, taulukko 3. Taulukko 3. Poisto- ja ulkoilmavirrat eri asunnoissa eri ilmanvaihdon tehoilla. Asunto Huone Poistoilmavirta (dm 3 /s) normaali / tehostettu Ulkoilmavirta (dm 3 /s) normaali / tehostettu A mh, lapset mh, aikuiset työhuone ruokailutila olohuone kylpyhuone wc vaatehuone keittiö Yhteensä n (1/h) 11 / 18 5 / 1 5 / 9 16 / 3 37 / 67,46 /,84 4 / 7 3 / 7 3 / 7 3 / 6 4 / 7 17 / 34 B makuuhuone työhuone olohuone kylpyhuone wc vaatehuone keittiö Yhteensä n (1/h) 1 / / 26 ei voinut mitata 19 / / 92 *,82 / 1,58 * 7 / 13 7 / / / 46 C makuuhuone työhuone olohuone TV-huone kylpyhuone wc vaatehuone keittiö Yhteensä n (1/h) 13 / 28 7 / 13 4 / 8 7 / / 6,45 /,87 * = oletettu vaatehuoneessa ilmavirrat 5 / 9 4 / 8 4 / 7 5 / 7 4 / 8 17 / 3 Kuvissa 8 ja 9 on esitetty hetkellisten painesuhdemittausten tulokset. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

9 KOHDERAPORTTI 8 (12) Asunnon alipaine ulkoilmaan nähden 1/2-teho 1/1-teho Alipaine (Pa) A B C Asunto Kuva 8. Alipaine ulkoilmaan nähden eri asunnoissa eri ilmanvaihdon tehoilla Asunnon alipaine rappukäytävään nähden 1/2-teho 1/1-teho Alipaine (Pa) A B C Asunto Kuva 9. Alipaine rappukäytävään nähden eri asunnoissa eri ilmanvaihdon tehoilla. Kuvan 8 ja 9 mukaan tutkittavat asunnot olivat alipaineisia sekä ulkoilmaan että rappukäytävään nähden. Asunnossa B oli kuitenkin epätavallisen suuri alipaine. Kuvaan 1 on merkitty asunnon B poistoilmaventtiilistä tehdyn paine-eron seurannan tulokset. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

10 KOHDERAPORTTI 9 (12) 5 As Oy Matinkuja 1 asunto B, poistoilmaventtiili Paine-ero (Pa) Viikonloppu Aika Kuva 1. Asunnon B kylpyhuoneessa olevan poistoilmaventtiilin painesuhteet noin viikon ajalta. Kuvassa 1 näkyvät paine-ero piikit johtuvat siitä, että tällöin ilmanvaihto on ollut tehostetulla asennolla. Kuvasta 1 havaitaan, että ilmoitetut ilmanvaihdon tehostusajat pitivät paikkaansa vain torstaina Syynä saattaa olla ilmanvaihtokoneen automatiikka, joka estää tehostustilanteen kylminä ajanjaksoina. Ilman lämpötilat, suhteelliset kosteudet ja painesuhteet sekä CO 2 pitoisuus Kuvassa 11 on esitetty asuntojen sisäilman lämpötilat. Kuvaan on myös merkitty ulkoilman lämpötila. As Oy Matinkuja 1, asuntojen sisäilman lämpötila Lämpötila ( C) Asunto A Asunto B Asunto C Ulkoilma Ulkoilman lämpötila ( C) Aika Kuva 11. Asuntojen ja ulkoilman lämpötila mittausajalta. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

11 KOHDERAPORTTI 1 (12) Kuvan 11 mukaan sisäilman lämpötilat olivat asunnoissa välillä 2 22 C. Alkuviikosta asunnon B lämpötila oli selvästi alhaisempi kuin muissa tutkituissa asunnoissa. Kuvassa näkyvät piikit johtuvat ikkunatuuletuksesta. Kuvassa 12 on esitetty asuntojen sisäilman kosteudet. Kuvaan on myös merkitty ulkoilman kosteus. As Oy Matinkuja 1, asuntojen sisäilman kosteus Suhteellinen kosteus (%) Asunto A Asunto C Ulkoilma Ulkoilman kosteus (%) Aika Kuva 12. Asuntojen ja ulkoilman kosteus mittausajalta. Kuvan 12 mukaan sisäilman kosteudet olivat vuodenaikaan nähden normaalilla, alhaisella tasolla. Tämä johtuu siitä, että ilmavirrat henkilöä kohti ovat melko suuret (asumisväljyys talossa on melko korkea) Kuvassa 13 on esitetty asuntojen CO 2 -pitoisuus. 17 As Oy Matinkuja 1, asuntojen CO2-pitoisuus Pitoisuus (ppm) Asunto A Asunto B Asunto C 5 Viikonloppu Aika Kuva 13. Asuntojen CO 2 -pitoisuus mittausajalta. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

12 KOHDERAPORTTI 11 (12) Kuvan 13 mukaan CO 2 -pitoisuus oli asunnossa A varsinkin öisin selvästi korkeampi kuin muissa tutkituissa asunnoissa. Pitoisuudet yöllä ylittivät jopa Asumisterveysohjeen /5/ tyydyttävän arvon 12 ppm. Asukkaiden mukaan makuuhuoneen ovi oli joka yö auki ja myös ulkoilmaventtiilit olivat auki. Korkeiden pitoisuuksien syynä ovatkin muita asuntoja pienemmät ulkoilmavirrat asukasta kohti makuuhuoneessa. Kuvassa 14 on esitetty paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä. Mittaus on tehty asunnossa B. -5 As Oy Matinkuja 1 asunto B, painesuhteet sisä- ja ulkoilman välillä Viikonloppu -1 Paine-ero (Pa) Aika Kuva 14. Asunnon B painesuhteet sisä- ja ulkoilman välillä. Negatiivinen arvo merkitsee asunnon alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 14 mukaan asunto B oli ilmanvaihdon normaalitehon aikana alipaineinen ulkoilmaan nähden noin 3-35 Pa ja tehostuksen aikana yli 5 Pa. Kuvassa näkyvät pystypiikit johtuvat ikkunatuuletuksesta. Tulosten tarkastelu Ilmatiiviys Mitatut ilmatiiviydet olivat normaaleja arvoja selvästi parempia tämäntyyppiselle asuinkerrostalolle. Ilmanvuotoluvulle ei ole olemassa määräyksiä Suomen rakentamislainsäädännössä. Sisäilmaluokituksen 28 mukaan asuinhuoneistojen ilmanpitävyydeksi suositellaan n 5 <,7 1/h (sisältäen ilmavuodot ulkovaipan sekä asuntojen välisten seinien ja välipohjien läpi) /2/. Rakentamismääräyskokoelmassa D5 /3/ on esitetty tyypillisiä rakennusvaipan ilmanvuotolukuja. Sen mukaan hyvänä ilmanvuotolukuna voidaan pitää asuin- VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

13 KOHDERAPORTTI 12 (12) kerrostalon osalta arvoa,5 1,5 1/h, keskimääräisenä arvoa 1,5 3, 1/h ja heikkona arvoa 3 7 1/h. Ilmanvaihto Poistoilmavirroista lasketut ilmanvaihtokertoimet käyttöolosuhteissa toteuttivat Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 /4/ suosituksen n =,5 1/h. Tuloilmavirrat olivat selvästi pienemmät kuin poistoilmavirrat. Makuuhuoneiden ilmanvaihto ei kaikissa tapauksissa ollut tyydyttävällä tasolla. Ilman lämpötilat ja suhteelliset kosteudet sekä painesuhteet Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus oli kaikissa asunnoissa normaalilla tasolla. Asunto B oli voimakkaasti alipaineinen johtuen poistoilmavirtojen liian suurista arvoista tuloilmavirtoihin nähden. Muissa asunnoissa alipaine oli normaalilla tasolla. Viitteet 1. SFS-EN Thermal performance of buildings. Determination of air permeability of buildings. Fan pressurization method (ISO 9972:1996, modified). SFS Sisäilmastoluokitus 28. RT-ohjekortti , LVI-ohjekortti 5-144, KH-kortti , Ratu-kortti 437-T. 3. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D5. Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 27. Ympäristöministeriö. 4. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 23. Ympäristöministeriö. 5. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 23:1. VTT:n nimen käyttäminen mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:stä saadun kirjallisen luvan perusteella.

14 HAVAINTOJA KEIJUPUISTOSTA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos

15 Asunto Oy lähiö 8 yhtiötä 3 tai 5 porrasta 54 tai 9 asuntoa (n. 57 asuntoa) kerrosta Irtaimistoullakot Koneellinen poistoilmanvaihto Betonikanavat Lattialämmitys kylpyhuoneissa ILMANVAIHDON PERUSKORJAUSTOIMENPITEET Lähinnä nuohousta ja säätöä Saunaosastoja on uusittu Oma ilmanvaihtokone Tulo- ja poistoilma Lämmöntalteenotto

16 ULKOVAIPPA JA PUTKISTOT Ikkunaremontti kahdessa yhtiössä Julkisivuremontti (lisäeristys) 4 yhtiössä Vesijohtojen ja viemäreiden uusinta ajankohtaista Ominaiskulutukset Kaukolämpö kwh/m 3 Kiinteistösähkö kwh/m 3 Vesi l/vrk,hlö

17 Kerrostalojen lämmön ominaiskulutukset Suomessa Lämmönkulutus Keijupuistossa (kwh/m 3 )

18 Keijupuiston energiatehokkuus Keskimääräinen tai keskimääräistä parempi Kylmät kuutiot??? Kiinteistösähkön kulutus Keijupuistossa (kwh/m 3 )

19 Vedenkulutus Keijupuistossa, (l/asukas,vrk) Tutkimus- ja tarkastelukohteet

20 Tapparakatu Kivikatu

21 Mittaukset Poistoilmavirrat ylin/alin kerros 1 asuntoa Ikkunan avauksen vaikutus = tiiveys Kylpyhuoneen ilman kosteus ja lämpötila tammi-huhtikuu < 1 kpl per rakennus Makuuhuoneen/olohuoneen ilman lämpötila tammikuu- huhtikuu < 1 kpl per rakennus Hiilidioksidipitoisuuden kertamittaus LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDI 2 ja Ilman lämpötila 2-21 astetta Hiilidioksidipitoisuus 7-11 ppm Kylpyhuoneen lattian pintalämpötila max 26 tai max 29 rakennuksesta riippuen

22 ILMANVAIHDON TILA Ei liesikupuja (yleensä) Korvausilman saanti (asunnon alipaine jopa yli 2 Pa) Siirtoilmareitit (oviraot) Postiluukuista korvausilmaa Poistoilmaventtiilit likaisia, tukossa, kiinni Vaatehuoneissa liian hyvä ilmanvaihto ESIMERKKI MAKUUHUONEEN ILMAN LAADUSTA 197-LUVUN ASUNNOSTA ESPOOSSA CO2-pitoisuus minuutin jaksoja (keskipäivän hetki on merkitty)

23 LIITE 2 Ilmanvaihtojärjestelmien toteutusvaihtoehtojen kustannusarviot Lähtötietoina annetut laitekustannukset ovat KIMULI hankkeen osapuolten ilmoittamia laitehintoja tai kustannusarvioita. Koko kustannusarvion on laatinut KIMU hankkeen osapuolena oleva urakoitsija. Kustannusarvio on suuntaa eikä perustu yksityiskohtaisiin antava laskenta asiakirjoihin. KIMULI, kustannusarviot alv % alv % alv % Rakennus 1, Matinkylä 16 asuntoa, H-a 1652 m2 Huoneistokohtainen Keskitetty Välimuoto Ilmanvaihtourakka suunnittelu rakennustekniset työt putkityöt sähkötyöt yhteensä/kokonaisurakka jos osana linjasaneerausta Rakennus 2, Keijupuisto 54 asuntoa, H-a 36 m2 Ilmanvaihtourakka suunnittelu rakennustekniset työt putkityöt sähkötyöt yhteensä/kokonaisurakka jos osana linjasaneerausta

24 Liite 3 Taloudelliset tarkastelut Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.1 Matinkylän kustannuserojen nykyarvot verrattuna koneelliseen poistoon alkuperäisillä (a) ja S2 luokan (b) ilmavirroilla Keskitetty, CO Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.2 Keijupuiston kustannuserojen nykyarvot verrattuna koneelliseen poistoon alkuperäisillä (a) ja S2 luokan (b) ilmavirroilla Keskitetty, CO Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.3 Matinkylän kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon alkuperäisillä (a) ja S2 luokan (b) ilmavirroilla Keskitetty, CO

25 Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.4 Keijupuiston kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon alkuperäisillä (a) ja S2 luokan (b) ilmavirroilla Keskitetty, CO Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.5 Matinkylän kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon S2 luokan ilmavirroilla, kun investointia ei rahoiteta lainarahalla (a) tai investointiin ei saada lainkaan avustusta (b) Keskitetty, CO Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.6 Matinkylän kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon S2 luokan ilmavirroilla, kun kaukolämmön lähtöhinta on 75 /MWh (a) tai nykyarvon laskennassa käytettävä korko on 6 % (b) Keskitetty, CO

26 Keskitetty, CO (a) (b) Kuva L.7 Matinkylän kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon S2 luokan ilmavirroilla, kun energianhinnan nousu on % vuodessa ja kaukolämmön lähtöhinta on 55 /MWh (a) tai 75 /MWh (b) Keskitetty, CO Hajautettu, manuaali (a) (b) Kuva L.8 kustannuserojen nykyarvot linjasaneerauksen yhteydessä verrattuna koneelliseen poistoon S2 luokan ilmavirroilla, kun puhaltimen SFP luku on 1. kw/(m 3 /s) Matinkylässä (a) tai Keijupuistossa (b) Hajautettu, manuaali