Talousohjausta tekemässä - kokemuksia kentältä

Transkriptio

1 Talousohjausta tekemässä - kokemuksia kentältä Jalkautuva talousohjaus- hankkeen loppuseminaari

2 Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Osoite: Unelma Tapiola, Kauppamiehentie 6, Espoo Jalkautuva talousohjaus- hanke Aura Pylkkänen, projektipäällikkö +358 (0) , Hanna Päiviö, hankesuunnittelija +358 (0) , Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyöelin, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tunnistamme yhteiskunnan puutteet ja toimimme niiden korjaamiseksi. Yhdistämme kansalaiset ja yhteisöt toimimaan paremman arjen puolesta tekemään rohkeita tekoja, jotka muuttavat ihmisten elämää pysyvästi. Oletko sinä kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta ja ihmisten hyvinvoinnin parantamisesta? Tule rohkeasti mukaan! Kerro meille, mitä sinun mielestäsi kannattaisi tehdä seuraavaksi yhteisen hyvinvointimme eteen. Ilman tuoreita ideoita ja arjen rohkeutta ei synny muutosta.

3 Sisällys Johdanto... 4 Hankkeen toteutus... 5 Yhteistyökumppanit... 6 Asiakkaat... 6 Kokemuksia kohtaamispaikoista... 9 Ryhmämuotoinen talousohjaus ja infotilaisuudet Millaisissa tilanteissa talousohjausta tarvitaan? Pohdinta ja palaute Työvälineet ja narratiivit Ohjeistus velkojen selvittämiseen ja liitteet

4 Johdanto Jalkautuva talousohjaus- hanke on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n hallinnoima kumppanuushanke, joka toteutettiin Espoossa vuosina Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin kumppanuusosapuolten kokemusta talousohjauksen tarpeessa olevien henkilömääristä ja ohjauksen tarpeista. Hanketta suunniteltaessa tunnistettiin tarve matalan kynnyksen palvelulle niille kuntalaisille, joiden velkaantumistilanne on päässyt syventymään ennen kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan hakeutumista tai jotka ovat jättäneet ajanvarauksen käyttämättä. Palveluun hakeutumattomuuden syiksi nähtiin muun muassa häpeä omasta tilanteesta, kyvyttömyys toimia palvelun edellyttämällä tavalla sekä yhteen kietoutuneiden ongelmien aiheuttama toivottomuuden tunne. Hankkeen työntekijät ovat kolmen toimintavuoden aikana tavoittaneet satoja kuntalaisia ja avustaneet kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämisessä. Työntekijät ovat jalkautuneet muun muassa kohtaamispaikkoihin, sosiaalitoimen auloihin, ruokajonoihin ja tuetun asumisen yksiköihin ja tarjonneet mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun ja oman tilanteen selvittelyyn. Hankkeen aikana on kehitetty ja testattu helppokäyttöisiä työvälineitä kokonaisvelkatilanteen selvittämiseksi, ja näitä välineitä on myös jaettu eri toimijoille. Välineet on koottu ohjeineen tämän julkaisun liitteeksi. Tätä kirjoittaessa kolmivuotiselle hankkeelle on haettu jatkorahoitusta. Tarve talousohjaukselle on valtava, ja hanketyöntekijät ovat jatkuvasti kamppailleet suurten asiakasmäärien kanssa. Toisaalta juuri käytännön asiakastyön kautta on opittu hahmottamaan realistiset ratkaisuvaihtoehdot erilaisiin talousvaikeuksiin ja tunnistamaan yhtäläisyyksiä yksilöllisissä tilanteissa. Hankkeesta julkaistaan vielä erillinen loppuraportti, jossa keskitytään tulosten analysointiin sekä ohjausprosessin kuvaamiseen. Tämän julkaisun tavoitteena on tehdä tehtyä työtä ja työn kautta nousseita havaintoja näkyväksi sekä tuoda työvälineet yhteistyökumppaneiden saataville. Hankkeen toteutusta kuvataan ruohonjuuritasolta, ja samalla pohditaan onnistumisia ja epäonnistumisia matkan varrella. Avaamme myös asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerättyä palautetta. Emme ole tietoisesti halunneet koostaa talousohjausopasta. Erilaisia oppaita on jo tehty ja ne ovat helposti saatavilla verkosta olemme myös koonneet joitain niistä havainnolliseksi listaksi. Lisäksi hankkeen aikana on huomattu, että mitä syvällisempää perehtymistä jokin asia vaatii, sitä helpompi se on rajata täysin oman työnkuvan ulkopuolelle rajallisten resurssien nimissä. Toiveenamme on, että työvälineet kuitenkin rohkaisevat talous- ja velka-asioiden puheeksi ottamiseen ja esillä pitämiseen. Jos osaa antaa oikean lomakkeen täytettäväksi ja avustaa sen postittamisessa, on jo antanut arvokasta apua. Toivoa on aina. Mut se lähtötilanne on se, kun siinä on se joku uskomus, et ei tätä pysty hoitaa mitenkään, ni se on askel lähteä sitä asiaa viemää.. Ni tuutte niinku tonne ihmisten joukkoon, et mä tonne johonkin virastoon menisin, ni se tuntuu.. ku muutenkin on virastojen kanssa ollu ongelmii, ni isompi askel ois sinne ollu mennä. Mut sut ku mä näin ja tulit juttelee, ni otit mut ihmisenä vastaan ja sanoit et mitä mun pitää tehä, niin mä aattelin et okei, mitä mä voin ite tässä menettää.. kerroit et miten tää prosessi etenee ja autoit mua suunnattomasti siin ä alussa, niin se muuttuki ihan täysin se ajatusmaailma, et hetkinen, täähän voiki olla mahdollista. Tän pystyykin ehkä hoitaa. Et tää on mahtava asia. Jälkeenpäin ku aattelen, ni mikä tuuri että törmättiin, ku mun ei pitäny ees tulla käymään täällä silloin! Teit on paljon helpompi lähestyy ku jonneki virastoon varaa aika, koska se on hirvee häpee ihmisille mennä kertoo silleen, ni tälleen kasvotusten uskaltaa helpommin puhuu. Ku se et sä varaat jolleki tuntemattomalle ihmiselle ajan, ja sit sä meet sinne, et tiiä mitään. (Ote kohtaamispaikassa tavatun asiakkaan haastattelusta) 4

5 Hankkeen toteutus Hankkeen työntekijät ovat tarjonneet apua ja tukea taloudellisista vaikeuksista kärsiville espoolaisille yksityishenkilöille ja perheille. Yksilöasiakkaita on tavattu sekä hanketta hallinnoivan yhdistyksen toimistolla että kohtaamispaikoissa ja kotikäynneillä. Lisäksi työntekijät ovat järjestäneet infotilaisuuksia ja ryhmämuotoista toimintaa sekä kouluttaneet kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöjen työntekijöitä. Hankkeessa on tehty tiivistä verkostoyhteistyötä kaupungin palvelujen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa, ja työntekijät ovat toimineet kanssakulkijan roolissa asiakkaan mukana palvelujärjestelmässä asioidessa. Yksilöasiakkaille on laadittu asiakastyön suunnitelma, jossa tavoitteiden asettamista ovat ohjanneet taloudellisen tilanteen lisäksi muun muassa asiakkaan terveydentila, työllisyysstatus, voimavarat ja läheissuhteet. Suunnitelman sisältö on vaihdellut autettavan tavoitteiden mukaisesti taloustilanteen selvittämisestä aina velkajärjestelyprosessin läpiviennin tukemiseen. Asiakastapaamisista on pidetty asiakastyön päiväkirjaa, jonka avulla on seurattu työskentelyn etenemistä. Asiakastyön ohessa on kerätty monipuolista tietoa ylivelkaantumisen ja talousvaikeuksien syistä, määritelty ratkaisumalleja erilaisiin talousongelmiin sekä kehitetty työvälineitä, joiden avulla velallinen voi itse tai avustettuna tulla tietoiseksi tilanteestaan ja mahdollisuuksistaan. Toiminnan toteutuksesta ovat vastanneet hankkeen työntekijät. Hankekumppanit ovat tarjonneet tiloja asiakastapaamisiin ja valmiit ryhmät infotilaisuuksille sekä ohjanneet asiakkaita hankkeen tuen piiriin. Lisäksi on tehty yhteistyökokeiluja Espoon Diakoniasäätiön sekä Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston kanssa ja selvitetty vapaaehtoistyön mahdollisuuksia Länsi-Helsingin seurakuntien ja Takuu-Säätiön toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana on tarjottu koulutusta eri alojen ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille, sekä käyty kertomassa hankkeesta eri tahoille. Malli on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja hankkeen työntekijät ovatkin käyneet esittelemässä toimintaa muun muassa nuorten talouden hallinnan parissa työskentelevien tahojen Oma talous- verkoston tapaamisissa ja tapahtumissa, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen ylivelkaantumisen ehkäisyä ja hoitoa koskevan tutkimuksen loppuseminaarissa sekä Takuu-Säätiön talousja velka-asioiden ajankohtaispäivässä. Hanketyöntekijät ovat yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa käyneet läpi eri toimijoiden rooleja ja tehtäviä ja pyrkineet luomaan uudenlaista toimintamallia julkista palveluntuotantoa täydentämään. Yhteistyökumppaneiden edustajista koostunut ohjausryhmä on seurannut hankkeen toimintaa ja osallistunut toiminnan kehittämiseen. Asiakastyössä on edetty sisältölähtöisesti, 250 yksilöasiakkaan jälkeen on syntynyt näkemys talousvaikeuksien taustatekijöistä sekä tyypillisistä ratkaisuvaihtoehdoista, joita on mallinnettu asiakastyön kirjausten perusteella. Hankkeen aikana kokeiltu erilaisia talousohjausmenetelmiä ja kehitetty työvälineitä, jotka on testattu toimiviksi kohderyhmien kanssa. Yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa on luotu uudenlaista, lakisääteistä talous- ja velkaneuvontaa täydentävää palvelua sosiaalityön ja järjestötoiminnan rajapintaan. 5

6 Yhteistyökumppanit Hankekumppanit: Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry Kalliolan Setlementti Espoon aikuissosiaalityö Espoon talous- ja velkaneuvonta Espoon seurakuntayhtymä Muut yhteistyötahot: Espoon lastensuojelu, kuntakokeilu Työtä päin! (Amiedu), tuetun asumisen yksiköt (Neppers, Sepänkylä ja Väinölä), Kipinä-ryhmät, Espoon päihde- ja mielenterveyspalvelut / palvelukeskus Emppu, Espoon työvoiman palvelukeskus, Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto, Espoon Asunnot Oy, Espoon seudun kuntakoulutusyhtymä Omnian etsivä nuorisotyö, Espoon seurakunnan diakonia- ja nuorisotyö, Vamos Espoo, Ohjaamo Espoo, EJY ry:n Voimanpesä-hanke, EJY ry:n Sektori-hanke, Hyvä Arki ry, Manna-apu ry, HYKSin psykiatrian mielialahäiriölinja, HUS, Sininauhasäätiö, Takuu-Säätiö, Helsingin ensikoti ry, A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Länsi- Helsingin Seurakunnat, Laurea AMK, Nuorisoasuntoliitto ry Asiakkaat Hankkeen kohderyhmää ei ole haluttu rajata liian tarkasti. Alun perin hankesuunnitelmassa tunnistettiin erityistuen tarpeessa oleviksi ryhmiksi pitkäaikaistyöttömät, asunnottomuusuhan alla elävät kuntalaiset sekä yhteistyökumppaneiden ylläpitämien kohtaamispaikkojen päihde - ja mielenterveyskuntoutujat. Nämä ryhmät ovat omalla tavallaan moninkertaisesti marginalisoituneita, ja ongelmat eri elämänalueilla kietoutuvat tiiviisti toisiinsa aiheuttaen toivottomuutta ja kyvyttömyyttä toimia palvelujen edellyttämällä tavalla. Hanketyöntekijät ovat pyrkineet tavoittamaan kuntalaisia niissä paikoissa, joissa he luontaisesti viettävät aikaansa. Kynnys toimintaan osallistumiselle on pidetty mahdollisimman alhaisena, ja hanketyöntekijöiden puheille on päässyt ilman etukäteisvalmistautumista. Hankekumppaneiden ylläpitämät kohtaamispaikat ovat muodostaneet luontevan lähtökohdan asiakkaiden tapaamiselle siellä, missä asiakkaat muutenkin viihtyvät ja viettävät aikaansa. Lisäksi hankkeen aikana on jalkauduttu muun muassa sosiaalitoimen aulaan, ruokajonoihin, tuetun asumisen yksiköihin, A-klinikalle, ensikotiin ja sairaalaan sekä useisiin eri tapahtumiin kuten Asunnottomien yöhön ja Paja-festareille. Monissa paikoissa on toteutettu päivystysmallista toimintaa, jossa hanketyöntekijät ovat olleet tavattavissa ilman ajanvarausta. Hanketyöntekijät ovat tarjonneet mahdollisuuden kotiin tuotavaan talousohjaukseen, mikä on koettu tärkeäksi sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden taholta. Liikuntarajoitteet, bussilipun puute tai jännitys käsitellä vaikeita asioita vieraassa paikassa eivät ole estäneet ohjaukseen hakeutumista ja työskentelyä talousvaikeuksista selviytymiseksi. "Koti on erittäin matalan kynnyksen paikka. Monesti asiakaskin oikein ihmetteli miten ihmeellistä, että hänestä välitetään niin paljon, että tullaa n kotiin selvittämään asioita. Tämä oli hänestä kovin yllättävää, koska hän ellä oli aiempia ikäviä kokemuksia virastoissa asioimisista." (Yhteistyökumppanin palaute) 6

7 Hanketyöntekijät ovat jalkautuneet asiakkaan tukena myös muissa palveluissa. Asiakkaita ei ole vain ohjattu eteenpäin, vaan mahdollisuuksien mukaan heitä on saateltu kädestä pitäen tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet verkostotapaamisiin ja avustaneet muun muassa sosiaalitoimessa, talous- ja velkaneuvonnassa, pankissa, TE-toimistossa ja Kelassa asioinnissa ja tilanteen sanoittamisessa viranomaistilanteissa. "Jalkautuva talousohjaus on tuonut puuttuvan palveluohjauksellisen työmuodon kunnallisen työn ja järjestöjen kautta tavoitettavien asiakkaiden avuksi. Erityisesti aikuissosiaalityön ja talous-ja velkaneuvonnan asiakkaille jalkautuva talousohjaus on oleellisen tärkeä palvelu. Siinä yhdistyy asiantuntijatyö palveluohjaukseen ja rinnalla kulkevaan työotteeseen uudella tavalla." (Yhteistyökumppanin palaute) Hankkeen asiakkaaksi on päässyt joko oma-aloitteisesti tai ohjattuna. Hanketyöntekijöiden työpiste sijaitsi ensimmäisten neljän kuukauden ajan EJY ry:n Voimanpesä-hankkeen tiloissa Suvelassa, ja sitä kautta ohjautuivat myös hankkeen ensimmäiset asiakkaat. Loppukesästä 2014 hanketyöntekijät muuttivat Kauppamiehentielle Tapiolaan, ja asiakkaita alkoi ohjautua myös muiden tahojen toimesta. Toiminnan päästyä vauhtiin alkoi myös ns. puskaradio toimia, ja asiakkaaksi hakeutui henkilöitä, jotka olivat kuulleet toiminnasta tutuiltaan. Kolmen toimintavuoden aikana aloitetut yksilöasiakkuudet ovat ohjautuneet hankkeen pariin seuraavasti: Asiakkaiden ohjautuminen muut tahot yht. 20 % sosiaalityö 29 % tuetun asumisen yksikkö 6 % Voimanpesä-hanke 7 % sukulainen / puskaradio 8 % kohtaamispaikka 17 % kuntoutus- tai työllisyysryhmä 13 % sosiaalityö 29 % kohtaamispaikka 17 % kuntoutus- tai työllisyysryhmä 13 % sukulainen / puskaradio 8 % Voimanpesä-hanke 7 % tuetun asumisen yksikkö 6 % 7

8 Asiakasmäärät ovat jatkuvasti olleet korkeita, ja tulijoita on jatkuvasti ollut enemmän kuin on ollut mahdollista ottaa vastaan. Hanketyöntekijät ovatkin joutuneet rajoittamaan uusien asiakkaiden määrää erityisesti vuoden 2016 aikana. Toimintaan osallistuneet: päivystyksiä 37 kpl 40 kpl 15 kpl asiakaskohtaamisia päivystyksissä 137 kpl 99 kpl 66 kpl ryhmäinfoja 21 kpl 26 kpl 5 kpl infoissa asiakkaita 111 kpl 213 kpl 21 kpl infoissa työntekijöitä 82 kpl 43 kpl 10 kpl yksilöasiakkaita 103 kpl 127 kpl 51 kpl toiminnassa vapaaehtoisia 10 kpl 20 kpl 20 kpl Hankkeen tavoitteiksi kirjattiin neljän vuoden toiminta-aikana ensi vaiheen talousohjauksen tarjoaminen yksilöasiakkaalle. Arviolta neljännes asiakkaista saisi tällä menettelyllä taloutensa osalta kokonaiskuvan ja mahdollisuuden laittaa asiansa kuntoon. Rahoitusta myönnettiin kolmelle vuodelle, joten tavoitteen voisi laskea uudelleen asiakkaaksi. Määrällisesti tavoitteet on saavutettu, kolmen vuoden aikana yksilöasiakkaita on ollut yhteensä 281 kappaletta, ja erilaisten infotilaisuuksien ja päivystysten avulla on tavoitettu vielä 302 kuntalaista. Heistä noin 30 kappaletta on päässyt tietoiseksi taloudellisesta kokonaistilanteestaan aloittamatta syvempää ja dokumentoitua yksilöasiakkuutta. Hankkeen aikana on onnistuttu tarjoamaan intensiivisempää ja syvällisempää ohjausta kuin vain taloudellisen tilannekartoituksen tekeminen, ja samalla on huomattu miten tilannekartoitus itsessään riittää vain murto-osalle asiakkaista. Hankkeessa onkin tehty paljon pitkäjänteisempää ja suunnitelmallista ohjausta, kuin pelkän tilannearvion tekeminen vaatisi. Hankkeen aikana on havaittu, että tukea tarvitaan hyvin moninaisissa tilanteissa. Palvelujen ulkopuolelle voidaan jäädä monista syistä, ja hankkeen aikana on tunnistettu erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten pienyrittäjät, yksinelävät vanhukset ja liikuntarajoitteiset tai monisairaat espoolaiset. Ongelma ei myöskään koske vain vähävaraisia, vaan hankkeen aikana on tavattu myös hyvätuloisia espoolaisia. Asiakkaita ovat yhdistäneet vaikeudet asioiden hoitamisessa, mikä on pahimmillaan näkynyt jatkuvana lisävelkaantumisena. Joidenkin kohdalla kokemukset ulossulkevista tai välinpitämättömistä instituutioista ovat aiheuttaneet myös tahallista lisävelkaantumista reaktiona koettuun epäoikeudenmukaisuuteen. 8

9 Kokemuksia kohtaamispaikoista Hankesuunnitelmassa asiakkaiden kohtaamista varten valittiin toimipisteiksi Kalliolan ylläpitämät kohtaamispaikka Askel ja asukastalo Kylämaja, Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry:n kohtaamispaikat Lilla Karyll ja Meriemy sekä Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n Yhteisötupa (nyk. Unelma Tapiola). Kohtaamispaikoissa on järjestetty päivystysluontoista toimintaa ja infotilaisuuksia sekä sovittuja asiakastapaamisia. "Talousohjaus on näkynyt sillä tavalla, että kun olette täällä säännöllisesti käyneet niin ihmiset ovat osanneet odottaa teitä ja olette haluttuja vierailijoita :) Monet ovat saaneet tosi paljon apua tilanteensa selvittelyyn eli kokemus on se, että ihmiset todella kokevat saaneensa apua." (Kohtaamispaikan työntekijän palaute) Päivystystoiminta juurtui erityisesti kohtaamispaikka Askeleeseen, jossa järjestettiin viikko-ohjelmaan kirjattuja säännöllisiä päivystyksiä koko hankkeen toiminta-ajan. Alussa kokeiltiin myös velkainfoja, mutta ne eivät houkutelleet Askeleen kävijöitä paikalle. Sen sijaan vapaamuotoinen läsnäolo, kahvittelu ja kuulumisten vaihtaminen sekä kohtaamispaikan muuhun ohjelmaan (kuten opiskelijoiden järjestämiin tempauksiin) osallistuminen on madaltanut kynnystä veloista puhumiseen tai sellaisten henkilökohtaisten kysymysten esiin tuontiin, joihin voi liittyä rikollista toimintaa, epäselvyyksiä tai väärinkäsityksiä. Monesti kysymykset on uskallettu esittää yhteisessä oleskelutilassa, jolloin asiasta on saatu heräteltyä yleisempää keskustelua. Talousja velka-asioista puhumiseen on olennaisesti liittynyt paitsi musta huumori, myös eräänlainen yhteisesti jaettu käsitys velkavankeuden kohtuuttomuudesta. Toiminnan avulla on saatu järjesteltyä useamman aktiivikävijän velat, jolloin apua saaneet henkilöt ovat rohkaisseet myös kaveria tulemaan hanketyöntekijöiden juttusille. Puhetta epäonnistumisista ja vaikeuksista on onnistuttu kääntämään onnistumistarinoiksi. Päivystyksiä järjestettiin aluksi myös Kylämajassa. Päivystyksiin tuli kuitenkin huomattavasti vähemmän kävijöitä kuin muihin kohtaamispaikkoihin eikä kävijöiden joukossa ollut juurikaan Kylämajassa aikaansa muutenkin viettäviä kuntalaisia. Päivystyksessä vierailevat olivat erikseen tulleet Kylämajaan nimenomaan velka-asioiden käsittelyä varten, eivätkä yleensä tunteneet paikkaa ennalta. Päivystyksistä tiedotettiin pääasiassa Kylämajan toimesta. Koska hankkeen lähtökohtana oli viedä velkaneuvontaa sinne, missä asiakaskunta muutenkin liikkuu, ei asiakkaita siinä vaiheessa haluttu erikseen houkutella Kylämajaan vain velkaongelmien käsittelyn takia. Pian tultiin siihen tulokseen, etteivät hankkeen kohderyhmäläiset ehkä liiku Kylämajassa tai Kylämaja itsessään on toimintaympäristö, jossa velkaongelmien käsittelylle ei siinä vaiheessa ollut luontevasti tilaa. Kylämajan ryhmille tarjottiin myös mahdollisuutta velkainfoihin, mutta näitä ei koettu tarpeellisiksi. Lilla Karyllissä järjestettiin hankkeen alkupuolella pari velkainfoa ja myöhemmin päivystyksiä sekä sovittuja asiakastapaamisia. Päivystyksiin hakeutui etupäässä yhdistyksessä työkokeilussa tai palkkatuella työskenteleviä kuntoutujia, joiden velat olivat osittain vanhoja, mutta joilla velkaantuminen saattoi jatkua muuttuvien tulotilanteiden, siirtymävaiheiden tai välinpitämättömyyden takia. Kävijöiden kanssa selvitettiin, aiheuttiko ulosmittaus toimeentulotukioikeuden ja avustettiin kokonaisvelkatilanteen ja maksuvaran selvittämisessä. Parin henkilön kohdalla päästiin hakemaan velkajärjestelyä ja muutaman kanssa tehtiin suunnitelmaa järjestelyn hakemiselle tulevaisuudessa. Joukossa oli myös heitä, jotka olivat jo saaneet järjestelyn ja kaipasivat tukea siitä selviämiseen. Lilla Karyllissä talousasioista keskusteltiin kahden kesken, toisin kuin Askeleessa. 9

10 Meriemyssä järjestettiin muutama velkainfo halukkaille kuuntelijoille. Keskustelua heräsi tilanteista, joissa asiakas koki että häntä on laskutettu virheellisesti esimerkiksi peruutetusta lääkäriajasta. Samoin keskustelua herätti perintätoimistojen ylivalta. Osa kyseli vinkkejä, miten pieni ihminen voisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan tällaisissa yksittäistapauksissa. Yksilöasiakkaita Meriemystä tuli vain muutama, ja he ovat kaivanneet tukea etuuksien hakemisessa ja oman tilanteensa selvittelyssä. Heidän tilanteensa ovat monesti olleet monimutkaisia tai terveydentilan selvittely on ollut kesken. Vaikkei ratkaisuja välttämättä ole löytynyt, huomattiin että oman kokemuksen jakaminen on itsessään tärkeää ja toisen kuunnellessa syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja yhteishengestä. Unelma Tapiolassa (ent. Yhteisötupa) ovat sijainneet hankkeen työntekijöiden työtilat sekä asiakastyön arkistot. Asiakkaat ovat monesti halunneet jättää asiakirjansa hanketyöntekijöiden haltuun, ja näitä on säilytetty lukituissa tiloissa. Asiakkaiden tapaaminen Unelma Tapiolassa on ollut vaivatonta siitä syystä, että käytössä on ollut kunnon työvälineet printtereistä skannereihin. Unelma Tapiolassa kohdattiin erityisesti EJY ry:n Sektorihankkeen asiakkaita eli palkkatukityöllistettyjä kuntalaisia. Kohtaamispaikkojen kävijäkunta on vaikuttanut toiminnan sisältöön, ja tulee hankkeessa saatujen kokemusten perusteella ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Monissa kohtaamispaikoissa huomattiin, että kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun osallistuvat tai palkkatuella työskentelevät kävijät muodostivat suuren osan asiakaskunnasta. Tämä vaihe osoittautui myös hyväksi vaiheeksi velkojen järjestelyedellytysten selvittämiseen. Toisaalta näissä tilanteissa konkretisoitui kohtaamispaikkojen työntekijöiden kaksoisrooli ohjaajina ja työnantajina, jolloin talousohjaus haluttiin erityisesti nähdä erillisenä toimintona. Yksilöllisen ohjauksen lisäksi yleisluontoisemman velkapuheen ylläpitäminen osoittautui kävijöitä yhdistäväksi ja voimaannuttavaksi tekijäksi. Ryhmämuotoinen talousohjaus ja infotilaisuudet Vuonna 2014 ryhdyttiin kokeilemaan myös ryhmämuotoista velkaneuvontaa, jonka etuina nähtiin useamman asiakkaan auttaminen samalla kertaa sekä ryhmässä syntyneen vertaistuen kytkeminen talousasioiden käsittelyyn. Hanke ei lähtenyt muodostamaan ryhmiä itse, vaan jalkautui erilaisiin valmiisiin ryhmiin (kuntoutusryhmät, työllisyysryhmät jne.) asiakkaiden ja ohjaajien toivomuksesta. Keskustelua herätettiin piirtämällä aluksi perinnän etenemistä havainnollistava kuva fläppitaululle. Kuvan avulla havainnollistettiin, miksi maksuvaikeudet johtavat helposti voimattomuuden ja hallitsemattomuuden tunteeseen velkojen lähtiessä etenemään perintäprosessissa. Kuvan avulla pystyttiin kertomaan vapaaehtoisen ja oikeudellisen perinnän välisestä suhteesta selkokielellä. Muita yleisiä teemoja ryhmäinfoissa olivat julkisoikeudellisten velkojen perinnän eteneminen ja niitä koskevat käytännölliset neuvot, kuten lakisääteiset maksuvapautukset ja huojennukset. Espoon Diakoniasäätiön kanssa toteutettiin kokeilu, jossa asiakkaiden yksilöllisiä tilanteita pyrittiin selvittämään mahdollisimman pitkälle ryhmässä. Ryhmään osallistuvat olivat säätiön pajoilla työskenteleviä tai tukiasunnoissa asuvia henkilöitä. Työskentelyyn osallistuivat myös työpajan ohjaaja, asumispalvelupäällikkö sekä asumisohjaaja. Ryhmään osallistuminen oli vapaaehtoista ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Ryhmä kokoontui kolme kertaa sillä varsin pian huomattiin, että ryhmäläisten yksilöllisten tilanteiden käsittely vaati yksilöllistä työskentelyä. Yhdessä saatiin kuitenkin tilattua alkuvaiheen paperit ja selvitettyä jokaisen halukkaan kokonaisvelkatilanne. Moni myös motivoitui ja halusi jatkaa oman tilanteen selvittelyä pidemmälle saatuaan alkusysäyksen ryhmästä. Osallistujat kaipasivat intensiivistä tukea asioiden papereiden hankkimiseen ja asioiden selvittelyyn, mutta tarttuivat selvästi toiveikkaana tarjolla olevaan apuun. Näiden joukossa oli muun muassa henkilöitä, joiden työskentely kaupungin talous- ja velkaneuvonnassa oli jäänyt aiemmin kesken. 10

11 Vuonna 2015 hankkeen työntekijät kävivät säännöllisesti myös Empun kuntoutumiskursseilla kertomassa velkaantumisesta ja velkojen järjestelykeinoista. Kuuden viikon suljettu kuntoutumiskurssi Empussa on suunnattu lähinnä päihdeasiakkaille ja ryhmästä oli tullut usein jo tiivis porukka siinä vaiheessa, kun hankkeen työntekijät kutsuttiin vierailulle. Tällöin yksittäiset jäsenet uskaltautuivat jo tuomaan omia tilanteitaan ja kokemuksiaan esille. Kurssin tavoitteena on tukea päihteetöntä elämäntapaa ja lähtökohtana infoissa oli luoda toivoa korostamalla mahdollisuuksia selviytyä päihteiden ongelmakäytön lisäksi myös velkaantumisesta. Infoissa jokaisella osallistujalle annettiin mahdollisuus selvittää oma taloudellinen kokonaistilanne velkoineen ja aloittaa yksilöasiakkuus hankkeessa. Jokaiselta kurssilta 1-3 henkilöä innostui aloittamaan yksityiskohtaisemman velkojen selvittelyn. Työskentely keskeytyi joidenkin kohdalla nopeasti, sillä asiakkaan kuntoutumisprosessi oli selkeästi vielä hyvin kesken. Velkojen puheeksi otto ja erilaisten velkojen järjestelykeinojen esiin tuominen osoittautui kuitenkin osallistujia voimaannuttavaksi ja toivoa herättäväksi tavaksi edistää kuntoutumista. Jalkautuva vieraili myös Empun mielenterveyspuolen kurssilla vetämässä velkainfon ja luomassa toivoa veloista selviämiseen. Tällä kurssilla myös kurssin vetäjät osallistuivat infoon. Tällä kurssilla kaikilla osallistujilla oli edunvalvoja, joten asiakkaiden taloudenhallinnasta huolehti periaatteessa virallinen taho. "Ryhmäinfoja tarvitaan jatkossakin. Ne tuovat toivoa toivottomaan tilanteeseen ja antaa uskoa siihen, että isojakin velka-asioita voidaan ja kannattaa alkaa selvittämään." (Yhteistyökumppanin palaute) Infotilaisuudet vakiintuivat luontevimmin osaksi Kipinä-toimintaa. Espoon Kipinä on ryhmämuotoisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa, jota tarjotaan yli 18-vuotiaille kuntalaisille, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa tai kaipaavat muutosta elämäänsä. Toiminnan tavoitteena on kartoittaa tilannetta yhdessä ja käynnistää jatkopolkuja työelämään, opiskeluun, pysyvään asumiseen tai mielekkääseen tekemiseen. Kipinä järjestää ryhmätoimintaa, joka on suunnattu muun muassa työttömille, nuorille tai monikulttuurisille espoolaisille. Esimerkiksi työttömien Kipinä-ryhmissä lähestyttiin aihetta nimenomaan siitä näkökulmasta, miten työttömänäkin voi olla mahdollisuus velkajärjestelyihin ja toisaalta miten työllistyminen vaikuttaa erilaisiin etuuksiin, velkoihin, ja niiden järjestelymahdollisuuksiin. Vuonna 2016 Kipinä-ryhmissä hyödynnettiin myös kokemusasiantuntijaa, joka jakoi oman tarinansa ryhmän osallistujien kanssa. Kokemusasiantuntija aloitti oman tilanteensa selvittelyn Kipinä-ryhmässä keväällä 2015, ja hänelle myönnettiin työskentelyn seurauksena yksityishenkilön velkajärjestely. Kokemusasiantuntija toimi kannustavana tosielämän esimerkkinä jakaessaan tarinansa ja kokemuksiaan palveluissa asioinnista. "Velkaneuvonnan infot Kipinä-ryhmissä ovat ryhmäläisille todella tärkeitä, velkaantuminen on yksi suurimmista elämänlaatua huonontavista ja passivoivista tekijöistä. Jo pelkästään velkaantumisen stigman poistaminen auttaa ihmistä tuntemaan itsensä vähemmän onnettomaksi. Velkaneuvonnan info antaa uskoa ja toivoa siihen, että velkaantumisen ei tarvitse lamaannuttaa koko elämää. Vaikka aihe ei osuisi juuri itseen, on ainakin lähes jokaisella ryhmäläisellä varmasti joku velkaantunut läheinen tai ystävä, jolle tieto lähtee eteenpäin ryhmäläisen kautta." (Kipinä-ryhmän osallistuja keväältä 2015, kokemusasiantuntija) 11

12 Ryhmämuotoinen toiminta osoittautui toimivaksi keinoksi talousasioiden yleiseen käsittelyyn sekä keskustelun herättelyyn, mutta haasteelliseksi yksilöllisten tilanteiden kartoittamisessa. Ryhmämuotoisen toiminnan avulla voidaankin käynnistää talousohjausprosessi, mutta yksilöllisen tilanteen kartoittaminen ja ohjauksen mahdollistava tukityö edellyttävät kahdenkeskistä työskentelyä prosessin jatkuessa. Yleisluontoinen neuvonta ei ole riittävää asiakkaan motivoimisessa talousasioiden käsittelyyn, vaan ryhmämuotoinen toiminta edellyttää muun elämänvaiheen huomioivaa tulokulmaa talousasioihin. Paikallinen vertaisuus valmiiksi rakennetuissa ryhmissä perustuu muiden tekijöiden kuin talous- ja velkaasioiden ympärille. Millaisissa tilanteissa talousohjausta tarvitaan? Hankkeen aikana työntekijät ovat tarjonneet yksilöohjausta parille sadalle kuntalaiselle. Vaikka tilanteet ovat yksilöllisiä, voi tapauksista silti löytää yhteisiä nimittäjiä. Asiakkaita yhdistävät paitsi velkaantumiseen johtaneet syyt (ero, työttömyys, sairastuminen, päihteet, pelaaminen..), myös realistiset keinot vaikeuksista selviytymiseksi. Eräs hankkeen osatavoitteista onkin ollut tiedon kerääminen sekä ohjaukseen osallistuneiden kuntalaisten yksilöllisten talousohjaustarpeiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alla kuvataan tyypillisiä tilanteita, jollaisissa kuntalaiset ovat hakeutuneet tai ohjautuneet talousohjauksen piiriin. Muutaman esimerkin kohdalla on maininta "ks. narratiivi X ; näitä asiakkaita on haastateltu ja heidän tarinansa on koostettu elämänmakuisiksi esimerkeiksi siitä, miten talous- ja velkavaikeuksista voidaan selviytyä ja kaoottiseen tilanteeseen saada hallintaa. Narratiivit on koostettu loppuun työvälineitä käsittelevään lukuun. 1 Jatkuva velkaantuminen vaikeuttaa talouden hallintaa ja estää velkojen järjestelyn a) velkaa kertyy tarpeettomasti ulosottoon hoitamattomien maksujen tai verojen vuoksi (esim. ajoneuvovero) M/38: autettu hakemaan Kelalta elatusavun ns. nollasopimusta b) velalla mahdollistetaan omia tai kotitalouden hankintoja M/35: lisävelkaa kertyy erilaisten osamaksukauppojen ja kytkyjen vuoksi. Asiakas ei hahmota näitä samalla tavalla velkana, eroteltu maksuja ja käyty läpi miten paljon lyhennyksiin tosiasiassa kuluu. Budjetin laadinta auttaa selkeyttämään tulojen ja menojen rakennetta ja asiakas havahtuu pohtimaan kulutuskäyttäytymistään. c) velalla autetaan muita: lisävelkaa otetaan omiin nimiin mutta toisia varten N/83: asiakas maksaa vähistä rahoistaan aikuisen tyttären menoja ja ottaa nimiinsä lainaa tyttären hankintoihin. Useampi luottokortti, joita lyhentää. Ei halua päästää velkoja ulosottoon, ettei menettäisi omistusasuntoa. Asiakkaan talous riippuu teoista ja valinnoista, jotka vaikuttavat myös lasten ja lastenlasten tilanteeseen. Tilanteeseen saatu ratkaisu neuvottelemalla pankin kanssa käänteisen asuntoluoton kasvattamista siten, että asiakas saa yhdistettyä velat ja maksettua uudella lainalla muut velat ja rästilaskut pois. d) velalla hoidetaan velkaa: lisävelkaa otetaan luottotietojen menettämisen pelossa ks. narratiivi 1 N/53: vanhoja lainoja on yritetty maksaa ottamalla uutta velkaa. Luottotiedot ovat kunnossa eikä asiakas missään nimessä halua menettää luottotietojaan ja pelkää ulosottoa. Nyt asiakas maksaa velkoja pois 900 eur / kk eivätkä velat lyhene. Asiakas on ahdistunut ja epätoivoinen. Häpeä on suuri. Autettu ensin ulosottoon liittyvien kysymysten ja pelkojen lieventämisessä sekä toimeentulotuen hakemisessa. Haetaan asiakkaalle Takuu-Säätiön takausta yhdistelylainalle. 12

13 2 Tulot ja menot eivät ole tasapainossa a) tulot pienenevät esimerkiksi työttömyyden johdosta, mutta menoja ei ole osattu sopeuttaa N/34: lapsen iltapäiväkerhomaksut korkeat, ei ole osannut hakea huojennusta tai vapautusta maksuista alentuneiden tulojen perusteella. Saatu 50 % huojennusta. Teknisenkään ratkaisun etsiminen ei ole välttämättä helppoa ilman apua, mutta toimenpiteen avulla on onnistuttu sopeuttamaan taloutta hyödyntämällä lakisääteisiä helpotuksia. b) kulutus on tuloja suurempaa M/47: työskentelee epäsäännöllisillä tuloilla. Lyhentää autolainaa, johon ei ole oikeasti varaa, sekä maksaa paljon lasten tapaamisesta. Tulot ylijäämäiset toimeentulotuen näkökulmasta, mutta asiakkaan mukaan raha ei riitä mihinkään. c) talousongelmia aiheuttaa riippuvuus ks. narratiivi 2 M/34: asiakas on ajautunut pikavippikierteeseen rahapeliongelman vuoksi. Velka on kuormittanut asiakasta, joka kärsii myös masennuksesta. Peliongelmaan on saatu apua vertaistukiryhmästä, veloille on löytynyt ratkaisu sukulaisten avulla. d) velkoja lyhennetään kestämättömällä tavalla, mikä vaarantaa arjen talouden N/49: vuokrien sijaan maksanut ulosottoon 150 eur / kk, joka siis vapaaehtoinen sopimus ulosoton kanssa, sillä eläkkeestä voisi ulosmitata vain pari kymppiä. Lisäksi asiakas tehnyt maksusopimuksen (50 eur/kk) muuntosakosta, joka tuomittu elokuussa, kehotettu keskittymään pelkän sakon ja vuokran maksamiseen. Velkaa on muuallakin kuin ulosotossa, maksusopimus ulosoton kanssa ei ratkaise kokonaistilannetta ja vaarana on velkojen lyhentäminen vuokrarahalla. 3 Epäsäännölliset tulot tai yllättävät menot vaikeuttavat talouden hallintaa a) yllättävät terveydenhoitomenot kaatavat budjetin N/70: sairaalakatto on täynnä, joten tutkimukset eivät enää tämän vuoden osalta maksa mitään, potilasmaksuista 50 prosentin alennus mikäli joutuu osastolle. Asiakas saanut maksettua sairaalakulut pikavipeillä (maksuja kertynyt kolmesta sairaalassaolojaksosta noin 900 euroa). Lisäksi asiakas saa ilmaiset kuljetukset sairaalareissuja varten sekä sosiaalitoimi antanut keskitetystä kotipalvelusta 10 kerran taksikortin muita menoja varten. Asiakkaan luottotiedot ovat tallella, pyörittänyt muutaman vuoden ajan pikavippikierrettä. Laskennallinen maksuvara riittäisi sosiaaliseen luottoon, mikäli lääkekulut eivät ole kovin paljoa suuremmat. Toinen vaihtoehto on päästää velat ulosottoon. Alijäämää jäisi noin 70 euroa, joten asiakkaalle syntyisi toimeentulotukioikeus. Tällöin mahdolliset yllättävät lääke- tai sairaalakulut katettaisiin automaattisesti sosiaalitoimen puolelta. b) talousvaikeuksia aiheuttaa epäsäännöllisten tulojen kanssa tasapainottelu ks. narratiivi 3 N/63: asiakas on työskennellyt provisiopalkalla. Ei ole osannut hakea toimeentulotukea täydentämään pieniä tuloja, joten elänyt todella vähäisillä tuloilla vuosikausia. Asiakas tarvitsee tukea talouden tasapainottamiseen ennen eläkkeelle pääsyä, tulojen vakiintuessa voidaan selvittää mahdollisuudet velkojen järjestelyyn. c) elämänmuutos tai nivelvaihe on vaarantamassa asiakkaan talouden N/36: perheen äitiä autettu selvittämään verotustietojen avulla Kelan puhelinpalvelusta sairauslomalle siirtymisen vaikutus tuloihin (kotihoidontuelta sairauspäivärahalle). Asiakas myös pelännyt elatustuen tippumista, sillä lasten isä ei allekirjoittanut uutta sopimusta. Kerrottu, että lapsilla lakisääteinen oikeus tukeen, joka on riippumaton miehen suostumuksesta. Asiakas ei ole jaksanut yksin selvittää eri etuuksien määriä ja myöntämisperusteita. 13

14 4 Velkojen järjestelyjen edellytykset täyttyvät, mutta mahdollisuuksista ei olla tietoisia a) maksukyvyttömyys koetaan esteeksi velkojen järjestelylle ks. narratiivi 4 M/53: asiakkaalla on päihdetausta, työkyvyttömyyseläkkeellä. Maksukyvyttömyys on vakiintunutta, mutta asiakas ei ole ollut tietoinen siitä, että velkajärjestelyyn voi päästä myös nollaohjelmalla (mikäli laskennallista maksuvaraa ei synny, asiakas ei maksa velkojille suorituksia, vaan velat kaatuvat velkojien tappioksi järjestelyn päättyessä). b) yritystoiminta koetaan esteeksi velkojen järjestelylle ks. narratiivi 5 N/47: asiakas on toiminimiyrittäjä, velkaa kertynyt vuosien varrella. Asiakas ei ole osannut hakea toimeentulotukea ulosmittauksesta huolimatta. Yritystoiminnasta syntyneet velat voidaan henkilökohtaisten velkojen ohella järjestellä yritystoiminnan jatkumisesta huolimatta, sillä toiminta katsotaan kannattavaksi. Avustettu Talousavun lausunnon hankinnassa. c) työllistymistä vältellään ulosoton pelon vuoksi M/27: Asiakas nuori mies, ollut pitkään työttömänä ja nyt motivoitunut työllistymään. Pelkää kuitenkin ulosoton vaikutuksia tuloihin. Tehty esimerkkilaskelmat 1400 euron nettopalkalla ulosoton tai sosiaalisen luoton varalle. Mikäli asiakkaalle myönnettäisiin sosiaalinen luotto, jäisi käteen 536 e kuussa ja koko velka tulisi maksetuksi vajaassa kahdessa vuodessa. Tällöin myös syntyisi vähemmän kuluja kuin ulosotossa. Asiakas kuitenkin helpottunut kuullessaan, ettei ulosmittauskaan veisi kaikkea vaan työllistyminen kannattaa joka tapauksessa. d) tilanteen vakiintuneisuutta tarkastellaan elämäntilanteen, ei maksuvaran mukaisesti N46: asiakkaalla on kaksi huollettavaa, tällä hetkellä määräaikaisessa palkkatukityössä. Maksuvaraa ei synny työsuhteesta huolimatta. Lisäksi asiakkaalla on keskeneräiset opinnot, mutta näiden jatkaminen ei muuta tilannetta, sillä maksuvaraa ei tule syntymään opintojen jälkeen työllistyessäkään. Huollettavat nuoria, joten tilanne ei tule muuttumaan vuosiin. Asiakkaalle on myönnetty velkajärjestely nollaohjelmalla. 5 Osaamattomuus tai toimintakyvyn puute aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia a) talouden hallinnan perustaidot puuttuvat tai asiakas on osaamaton M/28: asiakas on ollut työttömänä ja asunnottomana, asunut kavereiden nurkissa. Ei ole ensimmäisen puolen vuoden aikana hakenut työmarkkinatukea, sillä on alkuun elänyt nettipokerisäästöillään. Saanut vuokraasunnon, mutta ei ole osannut hakea toimeentulotukea. Maksanut kaverivelkoja ja jättänyt huolehtimatta vuokranmaksusta. Asiakkaalle on kertynyt myös aiheettomia terveyskeskusmaksuja. b) talousvaikeuksia aiheuttaa riittämätön toimintakyky M/76: asiakkaalla on muistiongelmia, käyttää runsaasti alkoholia. Aiemmin sisar huolehtinut raha-asioista, mutta on uupunut tilanteeseen. Asiakas ei ole alkuun halunnut edunvalvojaa. Nostaa tilin heti tyhjäksi, joten suoraveloituskaan ei riitä varmistamaan vuokran maksetuksi tulemista. Rahat on käytetty viikkoja ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää. Saatu asiakas ymmärtämään, että edunvalvonta on välttämätön, mutta hakuprosessi on pitkä. Tehdään viikkobudjettia, jotta asiakkaalle jäisi riittävästi rahaa ruokaan. 14

15 Pohdinta ja palaute Asiakastyö Hankkeessa toteutettiin asiakkaille suunnattu palautekysely kesällä Vastauksia saatiin 41 kappaletta, mikä ylitti odotukset. Kyselystä oli tehty mahdollisimman helppolukuinen ja kevyt täyttää, mutta myös avovastauksiin saatiin yllättävän paljon vastauksia. Kyselyn perusteella hanketyöntekijät ovat jalkautuneet oikeisiin paikkoihin ja hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan nimenomaan niitä asiakkaita, jotka eivät ole osanneet tai halunneet hakeutua talous- ja velkaneuvontaan tai joiden asiakkuus on aiemmin jäänyt kesken ja saatu nyt vireytettyä. Työote on koettu ihmisläheiseksi ja voimavaroja lisääväksi, ja erityisesti asiointiapu muissa palveluissa ja kotikäynnit on koettu tärkeiksi. Asiakaskyselyn vastaajista.. 87 % ilmoitti arjen voimavarojen lisääntyneen talousasioiden käsittelyn ja talousohjauksen myötä 60 % ilmoitti suhtautuvansa myönteisemmin työllistymiseen ja kouluttautumiseen saatuaan talousohjausta 87 % kertoi tietävänsä nyt velkojensa määrän ja mitä niille voi tehdä 87 % on kokenut työskentelyn tavoitteen selkeäksi ja 72 % mukaan tavoite on saavutettu tai sitä kohti työskennellään Vastausten perusteella hyödyllisimmäksi ja merkityksellisimmäksi on koettu tuki asioihin tarttumisessa sekä keskusteluapu. Yli puolet vastaajista on kokenut velkojen käsittelyn tärkeänä osana muuta kuntoutumista. Lisäksi tärkeäksi on koettu apu kuukausibudjetin laatimisessa sekä konkreettinen avustaminen kirjallisten tuotosten laatimisessa viranomaisille sekä muille tahoille. 30 % vastaajista kertoi syystä tai toisesta kesken jääneen asiakkuuden jatkuneen talous- ja velkaneuvonnassa talousohjauksen avulla 82 % ilmoitti erityisen merkittäväksi asiointiavun talous- ja velkaneuvonnassa, joten tältä osin hanke on onnistunut tavoittamaan tukea tarvitsevia kuntalaisia Vastaajista 67 % kokee myös tarvitsevansa tukea velkajärjestelyn aikana, joka on vuosien pituinen prosessi Talousohjauksen avulla on parhaimmillaan pystytty tukemaan työkykyä tai työhön suuntautumista sekä onnistuttu luomaan toivoa. Suuri osa hankkeen asiakkaista on ollut tilanteessa, jossa voimavarat eivät ole riittäneet syvälliseen työskentelyyn tai velkojen järjestely ei ole ollut ajankohtainen syystä tai toisesta. Näissä tilanteissa kokonaistilanteen selvittäminen ja ajallisen horisontin luominen käymällä läpi mahdollisuudet tulevaisuudessa on tukenut kuntoutumista päihde- tai mielenterveysongelmista ja onnistunut ehkäisemään tilanteen kriisiytymistä tai ylivelkatilanteen pahentumista. "Kun oli vaikea ja uuvuttava elämäntilanne, sain apua asioihin joihin ei oma energia riittänyt." "Olen jaksanut keskittyä töissä olemiseen kun olen saanut keskustelu- ja ulosottoasioiden hoitoon. On kiva kun on ollut apua kaikkien kaavakkeiden ja laskujen kanssa." "Sain selvitettyä kaikki velat ja asiat eteenpäin, vaikutus on ollut valtavan suuri. Nyt helpompi elää ja olla, kun asiat selvitetty." Estänyt itsetuhoisia ajatuksia. Antanut toivoa." 15

16 Asiakastyön haasteita ovat olleet jatkuvasti suuret asiakasmäärät, työntekijöiden vaihtuvuus hankkeessa sekä työn rajaaminen. Uusien asiakkaiden ottaminen on jouduttu keskeyttämään useaan otteeseen, mikä on aiheuttanut asiakkuuksien päättymistä kesken ja verkoston jäsenten epätietoisuutta tilanteesta. Hankkeen suuret asiakasmäärät ovat ylipäätään aiheuttaneet tilanteen, jossa työntekijöillä ei ole ollut mahdollisuutta soitella ajanvaraukselle saapumattomien perään tai tiedustella kuulumisia hiljaiselon jälkeen. Hanketyöntekijät ovat kamppailleet asiakkaalta vaadittavan toimintakyvyn ja motivaation asteen sekä kannattelevan, työskentelylle ehtoja asettamattoman työotteen välillä. Työn rajaamisen kannalta haasteelliseksi on osoittautunut työskentelyn kokonaisvaltaisuus. Vaikka painopiste on ollut talous- ja velka-asioiden käsittelyssä ja ratkaisujen etsimisessä, on asiakkailla monesti ollut haastavia tilanteita myös muilla elämänalueilla. Koska talousasioiden käsittelyn eteneminen on ollut muista tekijöistä riippuvainen, ovat työntekijät pyrkineet avustamaan hyvin moninaisten asioiden kuntoon saattamisessa. Monesti hanketyöntekijät ovat törmänneet tilanteeseen, jossa ei ole ollut tahoa, joka ottaisi vastuun asiakkaan tilanteen etenemiseksi vaadittavan toimenpiteen suorittamisesta tai siinä avustamisesta. Talousohjausta on kaivattu erityisesti kriisitilanteissa (25 % asiakkaista) sekä talouden tasapainottamisessa jotta velkojen järjestelyt tulevat mahdollisiksi (20 % asiakkaista). Lähes kaikilla hankkeen asiakkailla on ollut ylivelkatilanne, ei vain pieniä maksuvaikeuksia; velkojen järjestely edellyttää kuitenkin arkitalouden hallintaan saattamista ensin. Sitouttaminen asiakastyön suunnitelmaan ja kulutustottumusten muutokseen edellyttää valmennuksellista otetta, läsnäoloa ja rinnalla kulkemista. Keskeisin ongelma on puuttuva palvelupolku: hankkeesta on muodostunut eräänlainen välipalvelu, jossa on työstetty tavoitteita ja suunnitelmia sekä luotu edellytyksiä talous- ja velkaneuvontaan siirtymiselle. Yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty asiakasohjauksen, info- ja koulutustilaisuuksien, verkostotyön, hanke-esittelyjen sekä oppilaitosyhteistyön merkeissä. Hanke toteutti yhteistyökumppaneille suunnatun kyselyn syksyllä Palautteiden perusteella hankkeen toimintaan on oltu pääosin tyytyväisiä, ja palvelu on monien osalla ylittänyt odotukset. Kyselyn vastaajista 37 % prosenttia oli tehnyt yhteistyötä hankkeen kanssa kk ja 20 % vastaajista kk. Näin ollen vastaajilla voidaan katsoa olleen pitempiaikaista näkemystä hankkeen etenemisestä. Asiakasohjaus on koettu vaivattomaksi ja yhteistyökumppanit ovat kokeneet, että hanketyöntekijät ovat olleet helposti tavoitettavissa. Palautteen perusteella yhteistyökumppanit ovat myös olleet tietoisia hankkeessa kehitetyistä työvälineistä ja yli puolet vastaajista kertoi käyttäneensä niitä. Työvälineet on koettu selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Yhteistyökumppaneiden palautteen perusteella hankkeen avulla on onnistuttu saamaan aikaan todellisia ja konkreettisia vaikutuksia kuntalaisten elämään. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että asiakkaiden tilanteessa on tapahtunut positiivista muutosta ohjauksen myötä. Hankkeen aikana on myös tehty yhteistä asiakastyötä. Asiakastapausten ympärillä tapahtuvan verkostotyön avulla on tavoiteltu verkostotyön syventymistä ja tiivistymistä sekä osaamispääoman siirtymistä verkoston toimijoille. Asiakkaan ympärille on koottu kulloinkin tarvittavista tahoista koostuva verkosto, ja tapaamisissa on pyritty luomaan yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista sekä sopimaan toimijoiden välisistä rooleista ja työnjaosta. Verkostoon on kutsuttu esimerkiksi viranomaisia, läheisiä, hanketyöntekijöitä ja seurakunnan tai kansalaisjärjestöjen työntekijöitä. Yhteistyö viranomaisten kanssa on osoittautunut välttämättömäksi asiakkaan asioiden hoitamiseksi. Taloudenhallinnan vaikeuksia aiheuttavat tekijät, kuten työttömyys, yrittäjän konkurssi, sairastuminen tai päihteet, ovat kuormittavia ja edellyttävät eri alojen ammattilaisten tarjoamaa apua ja tukea. Hanketyöntekijät ovat tarjonneet asiakkaille asiointiapua, toimineet neuvottelijoina eri tahojen välillä ja avustaneet asiakasta oman tilanteen ja tarpeiden sanoittamisessa. Hanketyöntekijöiden rooli kolmannen sektorin toimijoina ja asiakkaan avustajina on hankkeen aikana osoittautunut luontevaksi. Viranomaistahot ovat 16

17 suhtautuneet työntekijöihin arvostavasti ja tasavertaisesti, ja yhteistyö erityisesti aikuissosiaalityön ja sen alaisen talous- ja velkaneuvonnan alueella on toiminut hyvin. Samoin yhteistyö seurakuntien kanssa on ollut onnistunutta, ja diakoniatyöntekijöiden kanssa tehty yhteistyö on osoittautunut mutkattomaksi. "Jalkautuva talousohjaus on toiminut Espoossa muutaman vuoden ajan. Jalkautuvan talousohjauksen kautta on minulle tullut asiakkuuksia talous- ja velkaneuvontaan, ja yhteistyö on toiminut hyvin. Uskon, että monissa tapauksissa asiakkaan on ollut helpompi tulla talous- ja velkaneuvontaan, kun heillä on tutuksi tullut jalkautuvan työntekijä mukana ja tukena tarvittaessa koko prosessin ajan. Jalkautuva talousohjaus toimii käsittääkseni paljon kentällä ja muodostavat siellä asiakaskontakteja. On todennäköistä, että jalkautuvan talousohjauksen myötä osalle asiakkaista kynnys selvittää mahdollisuudet eri velkajärjestelyihin madaltuu huomattavasti. Tietenkin asiakkaan oma motivaatio on ehdottoman tärkeä ja aina edellytys järjestelyille. Yleensä jalkautuva talousohjaus on auttanut asiakkaita kartoittamaan velkatilanteensa jo ennen TaVeen tuloa. Tehdyt velkakartoitukset ovat kokemukseni mukaan olleet erittäin huolellisia ja kattavia. Asiakkaan tilanne on näin jo selvillä, ja mahdollisen velkajärjestelyn hakeminen nopeutuu." (Espoon kaupungin talous- ja velkaneuvoja) Toimivasta yhteistyöstä kertoo sekin, että kaupungin talous- ja velkaneuvonta on vuoden 2016 aikana aloittanut asiakkaiden ohjaamisen hankkeen piiriin huomattuaan asiakkaillaan olevan vaikeuksia pitää kiinni sovituista aikatauluista tai toimittaa pyydettyjä asiakirjoja. Kaupungin työntekijöiden rajallisilla resursseilla ei voida tarjota intensiivistä tukea tai tarjota viikottaisia tapaamisia. Hanketyö taas on joustavampaa ja pystyy räätälöimään ohjauksen intensiivisyyttä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Verkostotyöhön osallistuneiden yhteistyökumppaneiden mukaan verkoston jäsenillä on ollut selkeä, yhteinen tavoite ja hanketyöntekijöiden rooli verkostossa on koettu selkeäksi. "Jalkautuvan talousohjauksen avulla asiakkaat saivat lähes välitöntä ohjausta velkojensa kanssa toimimiseen. Usein yhteyttä sosiaalitoimeen otetaan tilanteessa, jossa omat voimavarat ovat jo loppu ja tilanne on umpikujassa. Tällöin asiakas hyötyisi usein intensiivisestä työskentelystä, jossa häntä kannustetaan eteenpäin ja etsitään aktiivisesti yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja." (Espoon kaupungin aikuissosiaalityöntekijä) Verkostoyhteistyössä on koettu myös haasteita. Verkoston jäsenten välisestä työnjaosta sopiminen ja tiedottaminen verkoston jäsenille työskentelyn etenemisestä on aika ajoin osoittautunut haasteelliseksi aikapulan ja yhteisen viestintäalustan puutteesta johtuen. Mikäli hanke saa jatkoa, on yhtenä tavoitteena kehittää verkostotyön käytäntöjä jouhevammiksi. Myös verkostotyöhön osallistuneiden yhteistyökumppaneiden mielestä asiakastyön etenemisestä tiedottaminen on selkeä kehityskohde mahdollista jatkoa ajatellen, vaikka se onkin koettu pääosin riittäväksi. Muita yhteistyöhön keskeisesti liittyviä haasteita toiminnassa ovat olleet työntekijöiden vaihtuvuus kesken hankkeen, kesken jääneet asiakasprosessit sekä osin riittämätön tiedottaminen hankkeesta ja sen etenemisestä. Erityisesti sähköisesti tapahtuvaa tiedottamista joko sähköpostilistan tai verkkosivujen kautta olisi kaivattu enemmän. Yhteistyökumppanit ovat olleet epävarmoja hankkeen kestosta ja asiakasohjauksen käytännöistä, sillä uusien asiakkaiden ottamista on jouduttu muutamaan otteeseen rajoittamaan. Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta on aiheuttanut tilanteita, jolloin hanketyöntekijät ovat joutuneet torjumaan asiakasohjauksen tai esiintymiskutsun, mutta tilanteen helpottumisesta ei ole osattu viestiä jälkikäteen. Näin ollen osa potentiaalisista asiakkaista on jäänyt talousohjausta vaille. Toisaalta hanketyöntekijät eivät ole tehneet rajauksia siitä, millaisia asiakkaita hankkeeseen on otettu toimintaa ei ole toteutettu siten, että valittaisiin "helppoja" tai selkeitä tapauksia. Tämä on omalta osaltaan johtanut siihen, että työskentelyn vaatimaa ajallista panosta yksittäisen asiakkaan kohdalla ei ole pystytty arvioimaan etukäteen ja hanketyöntekijöiden kalenterit ovat ruuhkautuneet intensiivisempää tukea tarvitsevien asiakkaiden tai asiakkaiden tilanteissa tapahtuvien yllättävien muutosten myötä. Hankkeen Toiminnan aikana on juurruttaminen havaittu selkeä tarve eräänlaiselle tulkkaukselle; viranomaisten odotusten avaaminen ja perusteleminen ja toisaalta asiakkaan tarpeiden välittäminen viranomaistahoille edellyttää sanoittamisapua. 17

18 Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut talousohjauksen juurruttaminen osaksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa. Hanketyöntekijät ovat pyrkineet osallistamaan kolmannella sektorilla työskenteleviä espoolaisia työntekijöitä asiakkaidensa tilanteen selvittämiseen. Lisäksi työntekijöille on tarjottu koulutusta sekä helppokäyttöisiä materiaaleja ja työvälineitä. Muutamassa kohtaamispaikassa onkin ryhdytty selvittämään velkoja työntekijöiden johdolla. Kysymysmerkiksi on kuitenkin tuntunut jäävän se, mitä tapahtuu alkuvaiheen selvittelyn jälkeen tilannekartoitus ei ole kääntynyt tavoitteiksi ja suunnitelmaksi. Toiminnan juurruttaminen onkin osoittautunut haasteelliseksi, sillä vaikka yhteistyötahojen parissa talousasioiden käsittely koetaan tärkeäksi, siihen ei koeta olevan ajallisesti mahdollisuuksia tai sen ei välttämättä koeta kuuluvan omiin työtehtäviin. Ohjausta vaikeuttaa myös erityiskysymysten ratkaisemisen edellyttämän ammattitaidon ja osaamisen puute. Toive talousasioiden käsittelystä erillisenä toimintona on osaltaan johtanut yksilöllisen asiakastyön piiriin ohjattujen kuntalaisten runsaaseen määrään. "Jalkautuva talousohjaus on toiminut yli odotusten ja helpottanut todella paljon omaa työtä. Jalkautuva talousohjaus on tehnyt paljon aikaa vievää pohjatyötä velkojen selvittämiseksi, niin että olen itse voinut viedä asioita eteenpäin selkein suunnitelmin." (Yhteistyökumppanin palaute) Vaikka hanketta suunnitellessa tiedostettiin tarve matalan kynnyksen talousohjaukselle, on hankkeen aikana huomattu kuinka talousvaikeuksissa painivien ihmisten elämäntilanteet ovat usein niin solmussa, ettei kevyellä ohjauksella päästä vielä eteenpäin. Vaikka tavoiteltua alkuvaiheen selvittelyä on saatu juurrutettua, on kymmenien asiakkaiden kanssa tavattu useita kymmeniä kertoja, jopa useamman vuoden ajan, jotta yksilölliset ongelmavyyhdit ovat alkaneet purkautua. "Usein taloudellinen ahdinko ajaa ihmisen umpikujaan, josta yksin ei näe ulospääsyä. Sen takia jalkautuva talousohjaus on todella tärkeä ja merkittävä apu, jossa apua ja ohjausta saa nopeasti, joustavasti ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Myöskin se, että sosiaalityöntekijämme saavat konsultaatioapua asiakkaiden vaikeiden talousasioiden ratkaisemiseksi on ensi arvoisen tärkeää. Jalkautuvasta talousohjauksesta on lyhyessä ajassa tullut erittäin merkittävä palvelumuoto. Tämä palvelu tarvitaan ehdottomasti jatkossakin." (Yhteistyökumppanin palaute) Hanke on onnistunut tarjoamaan olemassa olevia palveluja täydentävän toiminnon, jonka avulla on lisätty kuntalaisten voimavaroja kuormittavassa tilanteessa. Hanketyöntekijät ovat havainneet, että asiakkaat ovat itse lähteneet ratkomaan ongelmia vertaistuen avulla ja tarjonneet toisilleen käytännön vinkkejä ja avustusta muun muassa velkatilanteen selvittelyyn. Tältä osin toiminta on alkanut juurtua omaehtoisesti - hanketyöntekijät eivät ole järjestäneet ohjattua vertaistukitoimintaa hankkeen aikana. Hankkeen asiakkaista 16 kappaletta on ilmoittanut halukkuutensa toimia vapaaehtoisena vertaistoimijana jatkossa, mikäli hankkeelle saadaan jatkoa. Tämä osoittaa, miten hanketyöntekijät ovat onnistuneet saavuttamaan luotettavan aseman ja tarjoamaan todellisia ulospääsyreittejä usein toivottomilta tuntuvissa tilanteissa. Lisäksi hankkeessa kehitetyt työvälineet ovat osoittautuneet niin helppokäyttöisiksi, että niitä on voinut käyttää ilman syvällisempää perehtymistä. "Sain teiltä tosiaan ison kimmokkeen auttaa muitakin selvittelemään velkojaan. Alkupapereiden tilailu ei tunnu vaikealta ollenkaan, ja on kivaa tehdä sitä hommaa ystävien kanssa, kun näkee miten he alkavat uskoa että velat joskus vielä tästä kenties selätetään. Tekisin tätä mielelläni jatkossakin vaikka laajemminkin (vaikka asukastalossa jonain kiinteänä päivänä tms)." (Vapaaehtoinen, N/43) Ns. puskaradion kautta ohjautuneet asiakkaat ovat kertoneet, miten ovat saaneet motivoivan sysäyksen tutulta, joka on kertonut oman tarinansa. Näitä tarinoita on tallennettu syksyllä 2016, jotta talousvaikeuksissa olevia ihmisiä kohtaavat ammattilaiset ja muut toimijat voivat helpottaa asian puheeksi ottoa ja tarjota samaistuttavia, toivoa herättäviä esimerkkejä. Hankkeessa kehitettyjä yksilöasiakkaille annettavan talousohjauksen työkaluja ja toimintamalleja ei ole sellaisenaan onnistuttu siirtämään osaksi kohtaamispaikkojen toimintaa. Kohtaamispaikkojen työntekijöiden kouluttaminen ei ratkaise riittämättömien resurssien ongelmaa eikä vastaa toiveeseen erillisestä, ammattimaisesta ohjaustoiminnosta. Hanketyöntekijöiden työajan suuntaaminen aikaa vievästä yksilöllisestä tukityöstä koordinoivaan ja kouluttavaan rooliin tuottaisi vaikutuksia laajemmalle kohderyhmälle, mutta kevyt ohjaus ei vielä vastaa yksilöllisen ja intensiivisen tukityön ja rinnalla kulkemisen tarpeeseen. 18

19 Työvälineet ja narratiivit Jalkautuva työote on edellyttänyt myös liikuteltavien työvälineiden kehittämistä. Kaikkialla ei ole ollut mahdollisuus sähköisten välineiden käyttöön, ja osalle asiakkaista nämä ovat myös vieraannuttavia. Työvälineiden ideoinnin lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että niiden avulla täytyy voida selvittää toiselle mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti mistä on kyse, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten asioiden kanssa edetään. Lisäksi välineiden on oltava riippumattomia kohtaamispaikkojen työntekijöiden paikallaolosta ja resursseista, eli niin helppokäyttöisiä, että kohtaamispaikan kävijät voivat käyttää niitä myös itsenäisesti tai vertaisen tuella. Hankkeen aikaan kehitettyjä työvälineitä on jaettu eri yhteistyötahoille hankkeen aikana. Liitepaketti ohjeineen löytyy jatkossa myös EJY ry:n kotisivuilta. Yhteistyötahot ovatkin toivoneet nimenomaan helppokäyttöistä pakettia, joka olisi helposti löydettävissä sähköisessä muodossa. Velkojen selvittely on jouhevaa toimivien työvälineiden avulla, ja työntekijänä oikeiden lomakkeiden tarjoaminen edesauttaa asiakkaan tilannetta konkreettisesti. Kaikkien kohdalla ei ole tarkoituskaan hakeutua pitkiin ja työläisiin prosesseihin; velkatilanteen selvittäminen voi jo itsessään lisätä voimavaroja ja kontrollin tunnetta esimerkiksi mielenterveysongelmista kuntoutuessa. Samoin yksinkertainen toimenpide, kuten tulojen ja menojen listaaminen valmiiksi ennen kaupungin talous- ja velkaneuvonnan neuvontapuhelimeen soittoa helpottaa puhelun molempia osapuolia. Talous- ja velkaongelmien puheeksi ottaminen koetaan yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella vaikeaksi niiden sensitiivisyyden vuoksi. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan tuottamalla asiakastarinoita. Hankkeen asiakkaita on haastateltu, ja haastattelunauhojen purkamisen jälkeen tarinoista on työstetty helposti hahmottuvia narratiiveja. Näiden avulla työntekijä voi tarjota asiakkaalle mahdollisuuden reflektoida omaa tilannettaan ja kannustaa asioiden selvittelyyn valistavan puhetavan sijaan. Velkojen järjestely edellyttää usein oman käyttäytymisen muuttamista. Motivaation syntyminen edellyttää puolestaan rohkaisevaa esimerkkiä. Narratiivien avulla voidaan myös kumota yleisiä vääriä olettamuksia (esimerkiksi siitä, ettei maksuvaraton voi saada velkajärjestelyä). Tarinat on haluttu kerätä haastattelujen avulla, jotta niistä saataisiin mahdollisimman autenttisen oloisia ja asiakkaiden itse sanoittamia. Osa asiakkaista voisi hyvin kirjoittaa tarinansa omin sanoin, mutta tällaiset tarinat tuntuvat helposti liian viimeistellyiltä. Koska ne jotka putoavat järjestelmistä ovat helposti ja nopeasti kaiken ulkopuolella. Talousongelmat ovat raskas ja lohduton taakka kantaa jos asiat ovat menneet pieleen. Toisaalta se on taas asia johon voi pienilläkin asioilla vaikuttaa ja saada voimaantumisen kokemuksia. Ehdottomasti tätä palvelua tarvitaan. (Yhteistyökumppanin palaute) 19

20 NARRATIIVI 1: KIERTEESTÄ KUNTOUTUKSEEN - MIKKO, 38 V Mun velkaantumishistoria alkaa vuodesta 2000, tai sillon mä erosin lasten äidistä ja sit mulla riistäyty päihteiden käyttö täysin hallinnasta ja tota.. sitten se lähti ihan sellasista pikkulaskuista aluks perintään ja ne jäi hoitamatta ja sit lopuks mä löin kaikki läskiks ihan suomeks sanottuna. Et enää ei niinku kiinnostanu.. ja päihteet siinä mukana, niin ethän sä sillon pysty hoitaan mitään asioita. Et ois ollu ihan helppo viedä osa niistä laskuista sossuun, mut ku ei ees kyenny viemään, esimerkiks tällanen terveyskeskusmaksu, ni en mä jaksanu viedä. Mulla on jo ennestään velkaa, et sit se meni sinne mappi-ö:hön. Et sä mieti tollasta asiaa, koska sä oot tuolla rilluttelemassa. Et sillä ei oo niinku välii, mul on ennestään jo luottotiedot menny, niin se menettää merkityksensä se maksaminen. Mä oon niinku se Wahlroos sano, mä oon pahempi ku se tyyppi joka tuo hiekkaa lattioille, mä oon se joka tuo ihan mutaa sinne lattioille. Et tällanen mielikuva jää sitten siitä, et aina ku mä kävin, ni siinäki tuli heti alitajunnasta se möläytys, et tää vilkkuu punasena. Ku se osas yksilöidä sen aika tarkkaan, et mitä mulla on maksamatta. Ja mä aattelin et siel näkyy et mul on joku päihdehoito maksamatta tai jotain tämmösii, ni kyl se tekee aika huonon fiiliksen. Se oli mun hyvin hankala lähtee sitä ees miettii, ku se koko velka oli vaan sellanen musta pilvi mun yllä, ja mä en tiiä mistä siitä pilvenreunasta ottaa kiinni, et sen sais veke. Mä pelkäsin lähtee sitä, koska se tuntu niin isolta, semmoselta vaikeelta. Mä aattelin et se on ihan mahotonta ku niitä laskuja tulee, tää on vuodelta 2002 ja tää on vuodelta 2001 ja niit on joka puolelta, monta eri velkojafirmaa, ja se tuntu et se on mahotonta. Se on maallikon hyvin vaikee lähtee sitä tutkimaan ja ku ei ees haluu lukee niitä laskuja, puhumattakaan ku tuli niitä isoja nippuja, ni mä olin niinku ihan järkyttyny.. Sit se helpotti, ku tuli se summa suunnilleen, se selkeenty, ja sit se alko tulla se usko siihen. Kyllähän mä jännitin ihan hirveesti sitä oikeuden päätöstä, et mitä sieltä tulee, ni se oli suunnaton helpotus sit ku se tuli, et nyt tää vihdoin ja viimein on ohitse. Mä sanon ekana, et ne syyt mitkä on aiheuttanu sen velkaantumisen, ni ne pitäis saada pois, niinku mun tapauksessa se oli päihteet. Mut sit se mikä siinä on ni kannattavin tietenki on päästä siitä vanhasta elämästä, niin et se elämä on oikeesti niinku elämisen arvosta, oikeesti se niinku tulevaisuuden suunnitelmii, et sä pystyt suunnittelee elämää. Ennen mä en pystyny. Ja sit pystyy suunnittelee sitä, ja ne voi niinku oikeesti jättää taakse. Alussa oli hankala maksaa niitä laskuja ku mietti et näihin menee näin paljon rahaa, se maksukäyttäytymisen uudelleen oppiminen, et sä hoidat kaikki tällaset, järjestelmällisesti, niin siin oli aluks joka kerta sellanen huono omatunto ku nääki joutu maksaa.. Sit se jossain vaiheessa muuttu sellaseks automaatioks, et näähän täytyy hoitaa, ja sit tuliki huono omatunto jos ei niitä ollu hoitanu. Se kääntyki päälaelleen, ja sit oliki jo hyvä fiilis, et ei oo paljoo rahaa mut nää on ainaki niinku maksettu. Ja varsinki jos on budjetoinu etukäteen, mä mielellään ylibudjetoin ylöspäin ni se onki mukavampi kattoo sitä loppusummaa ku se onki pikkusen enemmän itelleen. Tulee vapauden tunne, hyvä fiilis ku ne on hoidettu ja sen mukaan eletään. Sen opettelee uudestaan. Nyt on mukava mennä pankkiinki, ku näkyy et siel on velkajärjestely, et toi on jotain ees yrittänyt tehdä sen asian eteen. Mä en pelkää sitä et kuka tulee kitisee mistäkin siitä mun vanhasta elämästä, et se on ihan sama. Mä oon hoitanu nyt asiat kunnolla, ja näkyy et mä oon velkajärjestelyn piirissä. Tää on myös nostanu sitä itsetuntoa, et mä oon yhtä arvokas niinku muutkin. Ja kaikki ihmiset on arvokkaita, tietenkin. Et ei tarvii potea sellasta, et mä ootan sitä päivää et ne on niinku pyyhitty, sit mä kyllä kävelen sinne matkapuhelinkauppaan ja otan sen pelkän liittymän, sen ihan normaalin liittymän, mut mä otan sen omiin nimiin. Ja velkaa en meinaa ottaa missään vaiheessa, mut toi tulee, et vaik tulee luottotiedot, ni mitään velkaa en meinaa ottaa koska mä en haluu enää ikinä, et mä voin olla omavaranen. Köyhä, mut omavaranen. Parempi peeaa ku velkanen. 20

21 NARRATIIVI 2: PELI POIKKI - LAURI, 34 V Mä olin hirveen epätoivoses tilantees jossain vaiheessa. Mul oli sillon vielä luottotiedot kunnossa ja mä sain pikavippejä otettua ja mä sorruin siihen sitten että.. kun mä paniikkihäiriötä sairastin ja kotona sängyn pohjalla oli ollu pitkään, mä ajattelin että niinku otan.. koitan voittaa ja huonosti kävi. Mut se tunne siinä tavallaan ku pelaa, ni se on sellanen tavallaan.. voisko sitä kutsua niin, et mitä jos voitan, et toivos pelastusta siihen tilanteeseen. Mut ku se ei oo näin. Se pitää tiedostaa. Mul aikoinaan ainakin tuli aina sellanen, et saatto viikonki olla tosi maassa ja ärsyyntyneenä siitä et miks mä menin tekemään näin aikoinaan. Et nykyään mä osaan sen käsitellä paremmin ja mä tiedän mun rajani. Et se on hirveen tärkee asia, et tietää milloin lopettaa ja tietää et ei noi pelijärjestelmät ja muut, noi nettikasinot ja muut, et eihän mikään tommonen bisnes kannattais jos ei talo voittais aina. Mä en usko et ilman sitä peliryhmää oisin päässy tähän. Kyl mul tulee se raja vastaan, jos nykyään vielä vähän pelaan. Mut sellaselle ihmiselle, joka on epätoivonen ja muuta, niin kannattaa ottaa ensinnäki näihin ryhmiin yhteyttä ja sit jos tarvii, sit jos ei tiedä miten niitä asioita lähtee hoitamaan ja miten niihin saa apua, niin.. en mäkään ois tienny tällasesta velkaneuvonnasta ellei siel ois ollu puhetta näistä.. Mulla ei ois ollu ittelläni mitenkään mahdollisuutta saada ees selville niitä asioita yksin. Mut sit otettiin yhdessä selvää. Mun kapasiteetti, mun osaamistaito ei ois ollu niin hyvä et oisin osannu kysyä joka paikasta siitä luettelosta et mitä siellä on auki missäkin, et varmasti saa kaikki tietoon. Sitä ei yhtään tienny et miten se niinku selvitetään. Sit ku se saatiin tietoon, ni sehän hoidettiin sit kuntoon ku saatiin kaikki paperit. Kun en mäkään ois tienny mitä pitää tilata ja miten hoitaa niitä, niin se tuntu hirveen raskaalta sellaselle ihmiselle joka on ihan epätoivosessa tilanteessa, ni sellanen ihminen voi olla niin lukossa et se ei ees tiedä miten hakea sitä apua. Ja sit se vaan velkaantuu enemmän. Ku ihmiset ei tiedä niiden oikeuksista ja etuuksista, ni se on mun mielestä semmonen asia. Ihminen siinä ku menee aika epätoivoseen tilaan siinä vaiheessa, jos siit ois joku semmonen, et hei et on tämmönen paikka, joku verkosto minkä kautta hakea sitä apua, et se tulee tietosuuteen niille ihmisille myös, ni kyllähän ne hakee sitä apua. Koska sillon niillä on se mahollisuus tavallaan niinku saada jotain selkeyttä siihen tilanteeseen. Et siit kierteestä pääsee pois. Ja tottakai se ku on saanu hoidettuu kaikki velat ja kaikki pois, ni tottakai se motivoi siihen ettei koskaan enää velkaannu taas. Se on ihan kaikissa asioissa ettei velkaannu enää. Niinku mullekin, tottakai tulee laskuja kuukausittain, tulee sähkölaskua, tulee muuta ja tulee vuokranmaksua, tulee lääkärikäyntimaksuja ja muuta, ni kaikki laskut hoidetaan ajallaan. Et mä ainakin sain tosi paljon apua. Mäkään en ois tienny miten toimia siinä tilanteessa jos en ois saanu apua ja tietoa siitä miten ne velat voi hoitaa, et mitä vaihtoehtoja niitä on. Nythän me saatiin ne maksettua, mut siinä oli monta muutakin vaihtoehtoa et miten niitä asioita ois voinu katsoa. Mä muistan et niit vaihtoehtoja ois ollu monta ja erilaista, mutta vaan sattu ehkä olemaan se helpoin niistä. Me saatiin kaikki hoidettua kuntoon. Multa ainakin tippu stressitaso siinä ku mä sain sen hoidettua ni ihan huomattavasti ja mun elämästä.. ylipäätään stressiasiat tippu. Et kyl se elämässä helpottaa ja sen jälkeen ei haluu enää velkaantuakaan. Sen takia nyt velattomana on hyvä olla. Se on positiivinen kokonaisuus. Itse asiassa sieltä lähtee ens vuoden kesäkuussa kaikki pois. Sit mun luottotiedot on kunnossa. Et se on tottakai positiivinen puoli, koska sit mul on mahollisuus miettiä kaikenlaisia vaihtoehtoja. Mä en enää koskaan lankee siihen, sen mä oon oppinu kantapään kautta. Elämä on mallillaan, jos puhutaan taloudellisista jutuista. Terveys ei oo vieläkään mallillaan, mut se puoli elämästä hymyilee, niin sen voi sanoa. 21

22 NARRATIIVI 3: MAKSURÄSTEISTÄ ARJEN HALLINTAAN - TAINA, 63 V Mun tilanne oli ihan katastrofaalinen. Et mä olin monta kertaa soittanu Kelalle ja monta kertaa sossulle ja mulle oli aina sanottu et mitään ei korvata ja mitään ei makseta. Ja kaikki muutkin niinku sai sieltä ja mä ihmettelin et mikä siinä on ku minä en saa, vanhemmat ja nuoremmat saa ja ku mä soitin et mä olin joskus käynykin käymässä ni aina vaan ei ni mä vaan lähin ihan hoiperrellen pois et ei oo totta. Mut sitten mä menin ku mulle ois tullu ihan niinku häätöuhka sit ku vuokratki oli maksamatta ku tilit oli satasesta kolmeen sataan ku puhelinkauppa kävi niin huonosti nii sit tosiaan mä en pystyny vuokria maksamaan niin mähän itkien sit menin sinne kaikkien papereitten kanssa ja mut laitettiin heti sinne ja sosiaalityöntekijä sit pyydettiin sit siihen niinku mukaan sinne lasien taakke ja siis pyydettiin mukaan ja sit sillä viikolla alettiin hommat ja he makso sitten mun vuokrat ja kaikki ja siitä se sit lähti. Yli kaks vuotta ollu sähkötki poikki ku sanottiin et sähköjäkään ei niinku makseta.. mä en uskaltanu soittaa sähkölaitokseen ni sosiaalityöntekijä soitti et ei siinä oo mitään et tottakai laitetaan. Mä en haluu sellasta tilannetta enää ikinä. Mä haluun hallita elämääni koska mulla oli elämänhallinta kokonaan poissa. Et mua vaan riepoteltiin, ihan tuntu siltä et ei oo mitään hallintaa omaan elämään enää. Ei mitään sanomista siihen. Ni se vei viimesetkin voimat, toisaalta suututti mut toisaalta se niinku kerta kaikkiaan paino ihan alas. Nyt ollaan tosiaan saatu ne velkaantumiset pysäytettyy ja niinku vähän tasapainotettuu tota.. talous tasapainotettua. Se on iso juttu se. Mutku molemmilla puolilla on ollu halua siihen, niin et ollaan molemmilla puolilla tehty töitä sen eteen. Te ootte saanu mut toimeliaaks. Mut se on tosi, ku molemmat puolet toimii tässä.. ja ku ei enää uskonu enää yhtään mihinkään tässä maailmassa ni ne alko hoitua ne hommat sitte.. Et ku omin voimin ei enää jaksa. Ku tosiaan kotona on opetettu aina et ite pitää pystyä elättämään itsensä kokonaan että apua ei niinku haeta muualta. Niinku se vanha kansa on. Vuostolkullahan mä söin euroa oli minulle ruokaraha kuukaudessa, et mähän söin nuudeleita, kaurapuuroa, ne oli halpoja ne nuudelit sillon, paljon halvempia ku nykyään, kananmunia, lihalientä ja sit ku ei tullu sähköä ni murukahvia ja.. jotain salaattia joskus ku oli rahaa. Ihan näillä mä elin, et ei ollu mitään rahaa ostaa mitään muuta. Ja leipää tietenkin. Lidlistä saa Reissumiestä hirveen halvalla. Nyt mulla jää.. oisko semmonen reilu kakssataa. Ku on maksanu vuokrat ja puhelimet ja sähköt ja kuukausilipun. Se riittää oikein hyvin. Että ku monta kertaa ei jaksais papereita laittaa kuntoon siinä vaiheessa ku kaikki menee ku ne on vaan hujan hajan, ni ottaa ne paperit esille ja menee ensinnäki sosiaalitoimistoon tai ens vuonna Kelalle kaikkien niitten papereitten mukana eikä hyväksy mitään ei-sanontaa vaan että et jos ei muuta ni melkeen siinä tippa tulee silmään et mul on tällanen tilanne, auttakaa, ja ottaa sitte velkaneuvontaan yhteyttä.. et kyllä ne asiat.. vaikka tuntuu ettei rullaa, niin kyllä ne alkaa rullata. Ku vaan uskaltaa pyytää apua. 22

23 NARRATIIVI 4: VARJOISTA VALOON JYRKI, 53 V Mun tilanne oli oikeestaan aika.. niin.. se oli semmonen, ei mitään toivoa. Ei mitään toivoa, ei enää mitään valoo missään. Oli silleen että ihan sama, että antaa mennä vaan. Mietin just sitä, mietin monesti velkoja et mitä on.. mahollisuus millään päästä pois siitä ahdistuksesta ja ahdingosta. Se on sama ku alkoholistilla, mitä ittessäki on ollu, et ku sä otat yhen ni sä otat toisenki, ni pääsee samalla tavalla käsistä koko homma ku sulla ei oo toivoo siinä hommassa. En mä usko et mä oisin pystyny apuu pyytää keneltäkään. Et on se niin vaikee juttu. Ku ne kaikki asiat romahtaa kerta heitolla, eikä kukaan ota mistään mitään ja sä juokset ja yrität saada kaikki asiat kuntoon ja kaikki vaan puistelee päätään et ei onnistu. Se on niin kova paikka ihmiselle joka oikeesti on luotu liikkumaan, niin sit se jämähtää niinku neljän seinän sisään sen takii ja sielt tulee sit kaikki muutki sit joka puolelta, ei oo yhtään hyvää asiaa sitten, kaikki tuntuu et on yhtä roskaa mitä vaan tulee päälle koko ajan joka suunnasta. Sitten mun sosiaalityöntekijä kysyi että kokeillaanks tehä jotain näille veloille, ja mä aattelin, et no kokeillaan sit. Se on nimenomaan se alkuun pääsy, ku sä oot sellasessa tilassa niin et sä millään pääse siitä enää, sä oot siellä mustassa montussa ja sielt ei ylös tulla niinku tuntuu siltä. Nää asioitten hoitamiset, ne jää kaikki sitten, repsahtaa kaikki. Nyt tuntuu jo aivan toiselta, paljon asioita on muuttunu sitä myöten sitte niinku omas itessäki, saanu niinku aikaseks omaa remonttiiki, omaa sitä kuntoilua ja muuta et on päässy liikkeelle ja päässy sielt kotoota uloski, et ei vaan oo siellä neljän seinän sisällä ja mieti niitä asioita. Se on antanu paljon muitaki avaimia, niinku se on lähteny muutki hommat käyntiin sitte. Mä oon sanonu monelle, et kannattaa soittaa ja kysyä, et sais järjestykseen, sais apua niihin. Kun mä oon saanu ite apua, oon monelle sanonu kenellä on ollu ja on sama tilanne, eikä oo mitään niinku valoo siinä tunnelin päässä. Et se on hyvä, se et itekki pystyy jollain tavalla antaa muilleki mitä on itte saanu, ni sehän on hieno homma ja toivoo tietysti et jokainen sais apua siihen kerta sieltä voi päästä vielä elämään mukaan. Et kaikkihan ne on asiat yhdessä, tai ketjussa, et yks asia ni tulee toinen asia, ihan samalla tavalla hyvät asiat ku huonotki asiat, jos tulee huonoo paljon niin sä meet vaan syvemmälle ja syvemmälle ja syvemmälle mut sit ku sä pääset just näin päin et nousee porras kerrallaan ylöspäin niin sä haluutkin mennä siihen suuntaan.. tuntuu et pääsee eteenpäin ja sieltä, et ei joku vaan jarruta siinä. Se on tosi tärkee ihmiselle itelle, mitä on huomannu mitä tapahtuu, et nyt alkaa tulee taas sama ihminen esiin mitä on ollu. Se on se hieno ku tuntee sitä, palaa siihen takas siihen fiilikseen. Se on niin iso juttu, että toivois kaikille muillekin samaa, et joku valo tulis siihen yksinäisyyteen ja synkkyyteen, siihen missä sä oot, ku se on tosi hankala paikka. Tuntuu hienolta ajatella et se päivä koittaa. Niinku tääki päivä on koittanu, ni samal taval se päivä koittaa kolmen vuoden päästä. Ja tietysti siitä eteenpäinki pitää ajatella, et ei vaan siihen asti, vaan siitä jatketaan sit eteenpäin että elämä pysyy auringossa eikä pilvessä. 23

24 NARRATIIVI 5: YRITTÄJÄN AHDINKO - RIIKKA, 47 V Aattelin et mä oon epäonnistunu. Mä olin tosi väsyny, kaikkeen tähän. Ulosotto vei kaiken, mitä enemmän mä tein hommia ni sitä enemmän ne vei.. Enkä mä tajunnu mitään tukea hakee. Siitähän se lähti se kierre ku jäi maksamatta ku piti jäädä ruokaan. Ja sit kato ku ei viittiny pyytää apua, et mun ois pitäny tehä toi kymmenen vuotta sitten. Jos mä oisin menny jo sillon sosiaalitoimistoon, mut mä en tajunnu sitä. Mä jotenki, ku mä oon töissä, ni se ei kuulu mulle. Mä oon aina luullu et siellä käy työttömiä, tai käy siel varmaan niitäki jotka on töissä, pakkohan niitten on, mut mä jotenkin aattelin et se ei kuulu mulle ku mä oon töissä. Paiskin vaan niska limassa töitä et ite oot ties valinnu. Se on niinku päihdeongelma.. mä oon aina aatellu et ne on vaan niitä asunnottomia, en mä oo tajunnu.. mut sehän voi olla kenellä vaan, ja piilossa.. ni samalla tavalla tää.. niinku mun velkavaikeudet oli piilossa monta vuotta. Ku ei ollu rahaa, ni.. sanotaan et vaik sun vuokra on kuussataa ja sä saat neljäsataa, ni sähän jätät sen vuokran maksamatta ja ostat ruokaa. Mikä on helvetin tyhmää. Mut se hätä, ku sul ei oo siel jääkaapissa sitä ruokaa lapsille, ni mähän tein sen et mä jätin laskut maksamatta, et kunha vaan lapsille on ruokaa. Ja mä en varmaan oo ainoa joka tekee silleen. Et maksanko nyt ton, vai ostanko ruokaa. Siitä se lähti. Kaikki varmaan tietää sen, et se on helppoo laittaa se kirje avaamattomana.. se et uskaltaa pyytää apua.. se kun tietää sen, et ei oo rahaa, ni se on niin helppoa laittaa se avaamattomana, ni se on poissa mielestä, mut jos sä avaat sen ni se on sun mielessä. Silleenhän mä tein. Mä en kato avannu. Mä annoin vaan kertyä niitä, ku tiesin et ei mul oo.. ku mä tiesin et mul ei oo sitä rahaa, ni se on helppo laittaa. Joku itsesuojeluvaisto, ku se on kiinni, ni mä en tiedä onks se euron lasku vai tuhannen euron lasku. Sit se on parempi laittaa sinne. Nyt ku mä mietin et joku vois auttaa, et miksen menny aikasemmin. Se varmaan liitty kans siihen et mä olin väsyny ja masentunu, ei jaksanu tarttuu. Mut sit ku joku tarpeeks potki perseelle. Ja siel oli sellanen kiva velkaneuvoja, sellanen jalat maassa ja rauhallinen, ku mä oon sinne pari kertaa soittanu, ja se on sanonu et älä huolehdi, kyl nää tästä järjestyy, sellanen kiva. Siis apuu pitää hakee ajoissa. Ei sillee, et sit ku on kertyny niitä maksamattomia laskuja kymmenen vuotta niin siinä vaiheessa, et ei silleen niinku mulla oli.. Siis heti, kun tuntuu et ykskin lasku jos jää maksamatta, niin heti se apu, koska se mikä pitkittyy se vaikeutuu. Rohkeasti. Ei se oo.. et jos meet sosiaalitoimistoon, niin kyl mäkin tälleen aina katon ku mä oon tällasella alalla, et toivottavasti kukaan ei kato, siitä tulee se semmonen leima. Mut ku ei ollu vaihtoehtoja. Se on se eka paikka. Mä oon sanonu asian rehellisesti, et rahaa tulee kolmen viikon päästä ja mä en pysty millään elämään. Ei mul mikään syyllisyys heräny, mut häpee siitä tuli mennä sinne. Et mä oon ihan varma et kukaan ei mee sinne oikeen takki auki et hei mä haluun apuu.. tai kyl ehkä joku, mut se ei oo mun elämää. Ja mä toivon et mun ei enää ikinä tarvii mennä. Sit ku se on maksettu se viimenen erä, niin mä laitan sen raameihin.. Ostan pienen kehyksen, et se on muistutus, koska sithän se on vasta.. Sit ku se on se viimenen erä maksettu, ni sit mä voin nostaa itselleni hattua. Mä muistan vielä se oli perjantai toukokuussa, ni se velkaneuvoja soitti et nyt se päätös on tullu. Mä olin vielä kauppakeskuksessa kävelemässä, ja se sano et hän aatteli et sä haluut nyt tän tietää, et mukavaa viikonloppua. Mä muistan niin elävästi sen päivän. Se tuntu paremmalta ku lottovoitto. 24

25 Ohjeistus velkojen selvittämiseen ja liitteet Velkojen selvittäminen voi vaikuttaa hyvin haasteelliselta tehtävältä, ja sitä se usein onkin ilman oikeita työvälineitä. Yllä oleva kuvio osoittaa, miten yksittäiseen velkaan voi liittyä monia toimijoita, ja sitä voidaan periä eri tahojen toimesta. Osa veloista voi olla vapaaehtoisessa perinnässä pitkään, osa taas kulkeutuu käräjäoikeuden kautta nopeastikin oikeudelliseen perintään ja ulosottoon. Velkoja myös myydään taholta toiselle, samalla kun uusia toimijoita syntyy ja vanhoja kuolee. Tämä ohjeistus on yksinkertaistettu malli, joka soveltuu parhaiten ylivelkatilanteen selvittämiseen silloin, kun asiakkaalla ei välttämättä ole käsitystä velkojen määrästä tai niistä tahoista, joille hän on velkaantunut. Ajatus yksinkertaisen ohjeistuksen laatimiseen on syntynyt tarpeesta ja yhteistyötahojen toiveesta. Hanketyöntekijät ovat havainneet, että työskentely talousvaikeuksissa olevien kanssa tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, kun kiinnostus asioiden selvittämiseen on herännyt. Asioiden lykkääminen tai tilanteen jättäminen puheen tasolle aiheuttaa usein sen, että usko loppuu kesken. Konkreettisen tekemisen kautta syntyy myös tunne omaan tilanteeseen vaikuttamisesta. Kokonaisvelkamäärä määrittää osaltaan ne ratkaisuvaihtoehdot, jotka ovat jollain aikataululla sovellettavissa. Nämä yksinkertaiset ohjeet on tarkoitettu velkavaikeuksissa olevien yksityishenkilöiden parissa työskenteleville toimijoille. Ohjeiden avulla voidaan helpottaa velkojen selvittämiseen liittyvää työtä ja nopeuttaa asioiden eteenpäin viemistä. 25

26 1 Ensivaiheen asiakirjojen hankkiminen Velkojen selvittäminen kannattaa aloittaa tilaamalla luottotietorekisteriote Suomen Asiakastieto Oy:ltä. a) luottotietorekisteriote (liite 1) Otteen voi tilata paperilomakkeella maksutta kerran vuodessa (12 kuukauden jakso), useammin tai verkosta tilattuna ote on maksullinen. Otteen voi myös noutaa ilmaiseksi paikan päältä. Lomakkeelle täytetään asiakkaan tiedot ja liitteeksi otetaan kopio henkilöllisyystodistuksesta. Todistuksen ei tarvitse olla virallinen tai voimassaoleva, myös kuvallinen Kela-kortti, vanhentunut passi tai ajokortti on kelvannut henkilöllisyyden todistamiseksi. Lomake liitteineen postitetaan osoitteeseen Suomen Asiakastieto Oy Kuluttajaneuvonta PL Helsinki Ote saapuu postissa asiakkaan kotiosoitteeseen viikon kuluessa. b) ulosottoasiat (liite 2) Ulosottoasiat voi tilata maksuttomasti aina halutessaan. Velkojen kokonaismäärää selvitettäessä on tärkeää tilata sekä vireillä olevat että päättyneet ulosottoasiat ja historiatiedot, sillä kaikki velat eivät välttämättä ole aktiivisina vireillä kyselyn hetkellä (ne ovat saattaneet palautua vapaaehtoiseen perintään, vanhentua lopullisesti tai siirtyä toiselle velkojalle). Tämän vuoksi lomakkeessa on maininta myös päättyneistä asioista. Tuloste ulosottoasioista saapuu postissa 1-2 viikon sisällä. Lomake postitetaan pääkaupunkiseudulla asiakkaan asuinkunnan mukaisesti Espoossa: Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto, PL 23, Espoo Helsingissä: Helsingin ulosottovirasto, PL 190, Helsinki Vantaalla: Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto, PL 150, Vantaa c) perintäkirjeet Mikäli asiakkaalla on tallessa laskuja, perintäkirjeitä tai käräjäoikeudesta tulleita haastehakemuksia, kannattaa nämä kerätä talteen. Papereita ei kannata lähteä sen kummemmin lajittelemaan tai yrittää laskea niistä velan määrää. Tärkeämpää on huolehtia jokaisen velkojan nimi ylös velkojaluettelon laatimista varten. Sama velka voi näyttäytyä usean eri perintätoimiston papereissa, mutta tästä ei kannata huolestua. Asiakas voi myös muistella, mille muille tahoille velkaa on voinut kertyä (esimerkiksi auto, puhelinkone, erilaiset osamaksusopimukset, opintolaina..). Näistä yritetään saada selville velkojan ja / tai perintätoimiston nimi; esimerkiksi autoa koskeva velka voi olla verovelkaa (perijänä Trafi), autolainaa (perijänä esim. Santander Oy), vakuutusvelkaa (perijänä esim. Lähi-Tapiola) tai pysäköintivirhemaksuihin liittyvää velkaa (perijänä kaupunki). 26

27 2 Velkojaluettelon laatiminen ja saldopyyntöjen postittaminen velkojille Kun edellä mainitut asiakirjat on saatu kerättyä, voidaan aloittaa velkojaluettelon laadinta (ks. liite 3). Jokaisen asiakirjoissa mainitun tai muistinvaraisen erillisen velkojan tai perintätoimiston nimi kirjataan luetteloon. Tässä vaiheessa ei välitetä velkojen määrästä, vanhentumisajoista tai perinnän muodosta (vapaaehtoinen vai oikeudellinen). Jokainen velkoja kirjataan ylös vain kerran, vaikka perinnässä olisi useita velkoja. Samoin kirjataan kaikki perintätoimistot riippumatta siitä, onko velka perinnässä vain yhdellä taholla. Kun kaikki mahdolliset velkojat ja perintätoimistot on saatu listattua, lähetetään jokaiselle velkojalle ja perintätoimistolle oma erillinen saldotiedustelu (ks. liite 4). Kattava osoiterekisteri löytyy verkosta osoitteesta Uusia pikavippifirmoja ja rahoituslaitoksia perustetaan jatkuvasti ja osa niistä vaihtaa säännöllisesti nimeään, joten osa osoitteista täytyy selvittää verkon hakukoneiden avulla. Saldopyynnön voi toimittaa joko postitse tai sähköpostitse. Velkajärjestelyn saldopäiväksi voi kirjata kolme viikkoa allekirjoitus- ja postituspäivästä. Lomakkeen avulla saa tilattua talous- ja velkaneuvonnan ohjeistuksen mukaisen saldotodistuksen, joka kelpaa järjestelyhakemuksiin tässä vaiheessa ei kuitenkaan tarvitse välittää, onko asiakas hakemassa järjestelyä vai ei. 3 Kokonaisvelkamäärän laskeminen Kun saldot ovat saapuneet, niistä voidaan laskea avoinna olevien velkojen määrät yhteen. Eri velkojien lähettämät saldotodistukset voivat erota ulkoasultaan, mutta kaikissa tulee olla eriteltynä kukin yksittäinen velka. Mikäli joku taho ei ole lähettänyt ilmoitusta, on kyse useimmiten siitä, että velkaa perii joku toinen taho tai velkasaldo on nolla. Velkoja yhteen laskiessa on hyvä tarkistaa, että kukin velka tulee laskettua vain kerran ja että kaikilta velkojilta on saatu tieto mahdollisesta myynnistä eteenpäin. Mikäli herää epävarmuutta velkamääristä, voi saman velan merkitä kahdesti talous- ja velkaneuvojat osaavat eritellä ja karsia turhat päällekkäisyydet. Saldotodistuksia oppii kuitenkin lukemaan nopeasti, ja monesti velan asianumero on sama, jolloin voi todeta, että alkuperäisen velkojan kohdalle voi merkitä viivan (ja lisätä sulkuihin perään perintätoimiston nimen) ja merkitä velkamäärän vain perintätoimiston kohdalle. Kaikki paperit on hyvä säilyttää tässä vaiheessa, myös ne kirjeet, joissa ilmoitetaan ettei avoimia saatavia ole. Kun asiakkaan kokonaisvelkamäärä (ja elämäntilanne) ovat selvillä, voidaan asiakkaan kanssa soittaa oman asuinkunnan talous- ja velkaneuvontaan ja tiedustella toimintaohjeita. Valmiiksi selvitetty velkatilanne helpottaa sekä tilannearvion tekemistä että nopeuttaa mahdollisen järjestelyn hakemista. Muita hyödyllisiä linkkejä: vastauksia perintää ja maksuhäiriömerkintöjä koskien kattavaa yleistietoa ja hyödyllinen Velkaopas Aktivoiva talousohjaus- hankkeessa koottu Talousohjausopas Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta löytyy ohjeita muun muassa siihen, miten vaaditaan perusteettoman perinnän lopettamista, samoin kattava Tietoa velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä- esite Ohjeita ulosmittauksen määrän laskemiseen ja linkki maksukieltolaskuriin 27

28 Suomen Asiakastieto Oy Kuluttajaneuvonta PL Helsinki LIITE 1 ASIA: OMIEN TIETOJEN TARKASTUSPYYNTÖ Pyydän saada tietää, mitä tietoja minusta on tallennettu Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin. Pyydän lähettämään tiedot alla mainittuun kotiosoitteeseeni. Nimi: Katuosoite: Postitoimipaikka: Henkilötunnus: Puhelin: Espoossa: Päiväys Ystävällisin terveisin, Allekirjoitus ja nimen selvennys LIITE: Kopio henkilöllisyystodistuksesta

29 Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto PL Espoo LIITE 2 ASIA: VELALLISEN VIREILLÄ OLEVAT JA PÄÄTTYNEET ULOSOTTOASIAT Pyydän lähettämään otsikossa mainitun asiakirjan alla mainittuun kotiosoitteeseeni. Nimi: Katuosoite: Postitoimipaikka: Henkilötunnus: Puhelin: Espoossa: Päiväys Ystävällisin terveisin, Allekirjoitus ja nimen selvennys

30 LIITE 3 / VELKOJALUETTELO Saldo Saldo Velkoja / perintätoimisto Velan määrä Maksuerä Velka vanhenee tilattu saatu / kk

31 LIITE 4 / TIEDUSTELU VELAN MÄÄRÄSTÄ Hei, Selvittääkseni taloudellisen tilanteeni ja velkojeni määrän, pyydän lähettämään seuraavat tiedot kaikista veloistani alla mainittuun kotiosoitteeseeni: Velan asianumero Velan peruste, eräpäivä ja määrä laskettuna päivälle (velkajärjestelyn saldopäivä) eriteltynä pääomaan, korkoon ja velkojen perimis- ja täytäntöönpanokuluihin Alkuperäisen velkojan nimi, jos velkoja on vaihtunut Velassa mahdollisesti yhteisvastuullisina olevien henkilöiden nimet ja henkilötunnukset tai nimet ja osoitteet Tieto mahdollisesta täytäntöönpanoperusteesta Mahdolliset vakuudet Ajankohta, jolloin velka on myönnetty tai syntynyt Peritäänkö saatavaa ulosotossa Pyydän lisäksi ilmoittamaan, mikäli olette siirtäneet saatavanne toiselle velkojalle ja velassa oleva yhteisvastuullinen on maksanut saatavianne. Mikäli teillä ei ole saatavia, pyydän ilmoittamaan myös tästä, jotta asiasta ei jää epäselvyyttä. Yllä mainitut tiedot pyydän lähettämään kotiosoitteeseeni. Nimi: Katuosoite: Postitoimipaikka: Henkilötunnus: Puhelin: Espoossa: Päiväys Allekirjoitus ja nimen selvennys

32 32