Analyysi Heini Kuivalaisen tutkimuksesta Raiskattu?
|
|
- Johannes Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Analyysi Heini Kuivalaisen tutkimuksesta Raiskattu? Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät Tekijä: Emmi Torni Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Mia Kilpeläinen
2 II SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN ESITTELEMINEN. 1 2 TUTKIMUKSEN ANALYYSI Tutkimuskysymys ja tutkimustehtävä Rajaukset Metodit Vastaukset tutkimuskysymyksiin Muu metodi? Yleistä tutkimuksesta MINÄ OPPIJANA JA KURSSIPALAUTE... 10
3 1 1 TUTKIMUKSEN ESITTELEMINEN Heini Kuivalaisen vuonna 2004 julkaistu tutkimus Raiskattu? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa 1 tutkii nimenomaisesta sitä, kuinka raiskauksia käsitellään rikosprosessin eri vaiheissa. Tutkimusaineistona on käytetty rikosilmoituksia. Vuodelta 1998 rikosilmoitukset on hankkinut Päivi Honkatukia omaa tutkimustaan varten. Kuivalainen on itse kerännyt samat aineistot vuodelta 1999, ja yhdistänyt nämä tutkiakseen vuosien tilastoja. Hän on myös haastatellut poliiseja sekä avustajia ja tukihenkilöitä saadakseen tietoa kuinka uhreja ja epäiltyjä kohdellaan rikosprosessissa ja kuinka raiskausjutut etenevät prosessin eri vaiheissa. Kuivalainen on saanut käyttöönsä tutkimusaineistoksi myös esitutkintamateriaaleja. Kuivalaisen keräämä aineisto vuodelta 1999 sijoittuu uuden lain aikaan, ja näin ollen hänen aineiston osalta käytetään raiskauksista kutakuinkin samoja termejä kuin nykyisin: raiskaus, törkeä raiskaus ja sukupuoliyhteyteen pakottaminen. 2 Honkatukian tehdessä tutkimusta oli raiskauksista vielä käytössä nimitys väkisinmakaaminen. Kuivalainen käsittelee tutkimuksessaan muun muassa sitä, miksi vain harva poliisin tietoon tulleista raiskauksista johtaa syytteen nostamiseen. Hän on tutkimuksessaan selvittänyt mitä rikosprosessin aikana tapahtuu tutkittaessa raiskausrikoksia, sekä miten poliisi suhtautuu rikosilmoitusta tekemään tuleviin naisiin. Kuivalainen tutkii myös, miten raiskauksen uhrit toimivat rikosprosessissa. Hän selvittää myös, minkälaisia ovat poliisin tietoon tulleet raiskaukset. Kuivalainen on tutkimuksessaan jakanut raiskaukset kolmeen kategoriaan, joita tarkastelee lähemmin. Kategoriat ovat; tuntemattoman miehen tekemät päällekarkaukset, tutustumistilanteessa tapahtuvat raiskaukset ja parisuhdeväkivalta. 1 Kuivalainen, Heini: Raiskattu? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 212. Tilastokeskus. Oikeus 2004:16. 2 Tutkimuksen aikaan sukupuoliyhteyteen pakottaminen oli rikoslain (39/1889) 18 luvun 3. Nykyisin tämä lievempi tekomuoto löytyy rikoslain 20 luvun 4 :stä nimellä pakottaminen seksuaaliseen tekoon.
4 2 Hän on myös tutkinut tekijän ja uhrin välisiä suhteita. Tekijä on ollut tuntematon suurimmassa osassa tapauksista, seuraavana tulevat tutustumistilanteessa tehdyt raiskaukset ja tuttavan tekemät raiskaukset. Noin 13 %:ssa tapauksista uhrin ja tekijän välinen suhde oli intiimi tai muu läheissuhde ja noin 10 %:ssa tapauksista tekijästä ja uhrin välisestä suhteesta ei ole tietoa. Vain muutamissa raiskaustapauksissa tekijä tai uhri on ollut työtehtävissä tai tekijä auktoriteettiasemassa. Kotona tapahtuvat lähes puolet raiskauksista. Noin kolmasosassa tapauksista tapahtuu julkisella paikalla. Tutkimus on rakennettu niin, että johdantokappaleessa hän esittelee aihetta yleisesti ja alaotsikossa tutkimuskysymys esittelee kysymyksiä joihin pyrkii tutkimuksessaan vastaamaan. Toisessa kappaleessa haetaan malia ulkomailta ja esitellään lyhyesti aihetta Iso- Britannian näkökulmasta. Kolmannessa kappaleessa esitellään yleisesti raiskausaihetta Suomessa. Siinä käydään läpi muun muassa mitä raiskauspykälät pitävät sisällään, esitellään rikosprosessin vaiheita ja raiskausten uhrien tukemiseen liittyviä organisaatioita. Neljännessä kappaleessa esitellään tutkimustehtävä ja tutkimusaineisto. Viidennessä kappaleessa perehdytään enemmän Kuivalaisen hankkimaan aineistoon ja käsitellään poliisin tietoon tulleita raiskauksia ja niiden käsittelemistä. Kuivalainen on jakanut raiskaukset tyypeittäin ja esittelee kuudennessa kappaleessa raiskausten etenemistä näiden esimerkkitapausten valossa. Viimeisessä kappaleessa on johtopäätökset.
5 3 2 TUTKIMUKSEN ANALYYSI 2.1 Tutkimuskysymys ja tutkimustehtävä Kuivalainen on asettanut johdantoon alaotsikoksi tutkimuskysymys osion. Tässä osiossa hän esittelee joukon kysymyksiä joihin aikoo tutkimuksessaan vastata. Tässä osiossa hän toteaa että yksi keskeisistä tehtävistä on etsiä vastauksia siihen, miksi niin harva poliisin tietoon tulleista raiskauksista johtaa syytteen nostamiseen. Tätä kysymystä hän korostaa myös tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa. Oletan tämän siis olevan tutkimuskysymys. Kuivalainen on kuudennessa kappaleessa esitellyt raiskausten etenemistä esimerkkitapausten valossa ja tässä kappaleessa hän etsii vastauksia tuohon oletettuun tutkimuskysymykseensä. Olisinkin toivonut että Kuivalainen olisi tekstissään suoraan ilmaissut mikä hänen tutkimuskysymyksensä on. Tämä olisi helpottanut huomattavasti sen ymmärtämistä, mikä on ollut Kuivalaisen perimmäinen ajatus tutkimusta tehdessään. Toki tutkimuskysymys on nytkin löydettävissä tai johdettavissa Kuivalaisen esittämistä keskeisimmistä tutkimuskysymyksistä. Kuivalaisella on myös oma osionsa tutkimustehtävälle. Tutkimuksessa selvitetään Kuivalaisen mukaan sitä, minkälaisia ovat poliisin tietoon tulleet raiskaukset. 2.2 Rajaukset Kuivalainen rajaa tutkimuksensa koskemaan vain naisia raiskauksen uhreina ja tekstistä ilmenee että tutkimuksessa raiskaajana pidetään vain miestä. Hän perustelee tätä sillä, että hänen aineistossaan lähes kaikki uhreista olivat naisia. Sinänsä rajaus on perusteltu, mutta mielestäni hyvän lisäyksen tutkimukseen olisi tuonut myös miesuhrit vaikka heitä aineistoon sattuikin vähemmän. Kaikki poliisille tehdyt rikosilmoitukset kirjataan RIKI-nimiseen tietokantaan. 3 Täältä on poimittu kaikki rikosilmoitukset raiskauksista vuosilta Näin ollen käytössä oli kaikki rikosilmoitukset raiskauksien osalta noilta vuosilta. 3 Kuivalainen 2004, s. 36.
6 4 Käytössä on ollut myös esitutkintamateriaalia joiltakin paikkakunnilta. Kuivalainen ei tutkimuksessaan halunnut paljastaa, miltä paikkakunnilta esitutkintamateriaalia on hankittu. Poliiseja on haastateltu useista eri väkivaltarikosyksiköistä. Näin ollen tutkimusta varten hankittu materiaali on ainakin näennäisesti kattavaa. Tutkimukseen on siis pyritty saamaan kattava kuva aiheesta koko Suomen mittakaavassa. Tutkimuksen otsikon mukaan tutkimus käsittelee raiskausten käsittelemistä rikosprosessissa. Kuivalainen toteaa että hän keskittyy kuitenkin pääasiassa esitutkintaan ja rikosilmoituksen tekemisestä syytteen nostamiseen. Itse oikeusprosessia käsitellään hyvin suppeasti. Oikeusprosessin osalta lähinnä uhria tukevilta henkilöiltä on vain kysytty miten uhrit ottavat tuomion vastaan ja miten he oikeuskäsittelyn kokevat. Ehkä tuota rajausta olisi hyvä tuoda tarkemmin ilmi jo alkuvaiheessa. Pääpaino on esitutkinnassa ja loput rikosprosessista jää käsittelemättä. Tuossa olisi voinut olla hyvä jatkotutkimuksen aihe. Syyttäjien ja tuomareiden haastatteluilla olisi voitu saada tutkimukseen mielenkiintoista lisäarvoa. 2.3 Metodit Kuivalainen on haastatellut poliiseja, uhrien avustajia sekä tukihenkilöitä (laadullinen). Hänellä on käytössään myös vuosien rikosilmoitukset raiskausten osalta ja esitutkintamateriaaleja muutamasta väkivaltarikosyksiköstä. (määrällinen). Kaiken kaikkiaan rikosilmoituksia kertyi näiltä vuosilta yhteensä 974 kappaletta. Rikosilmoituksista on kerätty tietoa muun muassa tekijän ja uhrin välisestä suhteesta, tapahtumaolosuhteista, tekijän käyttämästä väkivallasta jne. Kuivalaisen tutkimus on jatkoa Päivi Honkatukian vuonna 2001 julkaisemalle tutkimukselle samasta aiheesta. Koska aineistoa ei ole millään tavalla rajattu, vaan käytössä on ollut kaikki rikosilmoituksen noilta vuosilta, pidän tältä osin tutkimusta luotettavana. Piilorikollisuutta on tutkimuksessa käsitelty vähän, mutta mielestäni sen enempi käsittely ei ole tarpeenkaan johtuen tutkielman sidonnaisuudesta rikosprosessiin.
7 5 Kuivalainen teki 21 asiantuntijahaastattelua, joista 7 oli raiskauksen uhreja tukevia henkilöitä, 12 poliisia sekä yksi lääkäri joka tekee oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia. Poliiseista oli haastateltu niin miehiä kuin naisia, muut haastatellut henkilöt olivat naisia. Kuivalainen on perustellut miksi on valinnut asiantuntijoiksi juuri kyseisiä henkilöitä ja valinnat vaikuttavat järkeviltä. Itse olisin kaivannut uhreja avustavista henkilöistä myös miehen ääntä, sillä nyt heistä kaikki olivat naisia. Kuivalainen käytti hyväkseen myös tilastokeskuksen hallussa olevia eri tilastolähteitä, joita yhdistelemällä hän pystyi seuraamaan, kuinka monesta poliisille ilmoitetusta raiskauksesta nostettiin syyte. Uhrien näkemyksistä vastaavat tutkimuksessa avustajat ja tukihenkilöt. Tutkimuksessa on uhrilähtöinen asetelma ja asioita pohditaan uhrin näkökulmasta. Kuivalainen on myös tekstissään tuonut ilmi, että toivoisi haastattelujen avulla voivan tuoda esille uhrin ääntä. Vaikka sinänsä perusteltuna voidaan pitää sitä, ettei raiskausten uhreja ole soveliasta haastatella kyseiseen tutkimukseen, pidän tätä myös ongelmallisena. Kuinka todenmukaisen kuvan tukihenkilöt ja avustajat voivat uhrien kokemuksista todellisuudessa antaa? Tutkimuksesta käy kyllä ilmi, että uhrit ovat avustajille, tukihenkilöille ja jopa poliiseilla hyvin avoimia omista tunteistaan ja kokemuksistaan, tästä huolimatta ei voida mitenkään olla varmoja siitä että uhrit ilmaisevat todelliset tunteensa. Kuivalainenkin on tekstissään tuonut ilmi että tukihenkilöihin saattavat olla yhteydessä vain ne vahvimmat uhrit ja ne jotka ovat toimineet aktiivisesti tuen hankinnassa. Näin ollen sinänsä todenmukainen uhrien kokemus avustajien äänellä välitettynä saattaakin olla hyvin valikoitunut vain niihin vahvimpiin ja aktiivisimpiin uhreihin. Ei voida siis sanoa, että tutkimukseen välittyneet uhrien kokemukset olisivat jokaisen uhrin yksimielisiä kokemuksia. Tämä lienee kuitenkin aina ongelmana tehtiinpä minkälaista tutkimusta tahansa. Ihmiset ja ihmisten kokemukset ovat erilaisia.
8 6 2.4 Vastaukset tutkimuskysymyksiin Kysymykseen millaisia ovat poliisin tietoon tulevat raiskaukset Kuivalainen vastaa omassa kappaleessaan jossa esittelee kolme erilaista raiskaustyyppiä. Jako on mielestäni onnistunut ja selkeyttää kuvaa siitä, millaisissa tilanteissa raiskauksia tapahtuu eniten Suomessa. Kuten jo aiemmin todettu, Kuivalainen jakoi raiskaukset tuntemattoman miehen tekemiin päällekarkauksiin, tutustumistilanteessa tapahtuviin raiskauksiin tai niiden yrityksiin ja parisuhdeväkivaltaan. Koti on yleisin paikka missä raiskauksia tehdään ja vaikka tuntemattomien miesten tekemät raiskaukset pitävätkin kärkisijaa, korkeisiin prosenttilukemiin on päässyt myös muun muassa läheisen tekemät raiskaukset. Kuivalainen kiinnittää mielestäni hyvin huomiota myös siihen, kuinka raiskauksen ei missään tilanteessa pitäisi ajatella olevan syytä uhrin käyttäytymisestä. Tähän on haastatteluissa kiinnittänyt huomiota myös uhreja avustavat henkilöt. Sinänsä yllätyksenä tuleekin, kuinka moni poliiseista edelleen tuolloin ajatteli että raiskaus voisi olla uhrin käyttäytymisen syytä tai seurausta siitä. Kuivalaisen tutkimuksesta huomaa hyvin, kuinka erilaisia mielipiteitä vaikkapa juuri poliiseilla ja uhrien avustajilla on samoista aiheista. Kuivalainen itse ottaa hyvin neutraalin asenteen näiden kahden "instanssin" ollessa eri mieltä asioista. Tutkimuksesta jäinkin ehkä hieman kaipaamaan Kainulaisen omaa ääntä ja omia mielipiteitä. Nyt se oli lähinnä referaatti haastatteluista ja haastateltujen mielipiteistä. Toki tähän mielipiteeseen voi vaikuttaa se, että olemme opiskelujen aikana lukeneet hyvin vähän tutkimuksia ja tämä on ensimmäinen analyysi joka tutkimuksesta tehdään. Ehkäpä näihin empiirisiin tutkimuksiin ei omia mielipiteitä tuodakaan samalla tavalla esille kuin meille tutummissa teksteissä. Tutkimuskysymykseen miksi niin harva poliisin tietoon tulleista raiskauksista johtaa syytteen nostamiseen Kuivalainen on löytänyt hyvin vastauksia. Hän on eritellyt miten eri raiskaustyypeissä rikosilmoitusten peruminen näkyy ja mistä nämä perumiset voivat johtua. Esimerkiksi tuntemattomien miehen tekemistä päällekarkauksista nostettiin vain 8 %:ssa tapauksista syyte. Ongelmana näissä on, ettei tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään vaikka poliisin puolelta oltaisiinkin motivoituneita rikos selvittämään. Parisuhteissa
9 7 tapahtuneista raiskauksista nostettiin eniten syytteitä, ja silloinkin vain n. 28 %:ssa tapauksista. Kuivalainen tutki myös, miten eri raiskaustyypeissä juttujen on mahdollista edetä. 2.5 Muu metodi? Kuivalainen on itseasiassa ottanut itsekin kantaa tähän kysymykseen omassa tutkimuksessaan. Hän oli pohtinut saavutetaanko pelkillä haastatteluilla tarpeeksi kattava kuva poliisien toimista. Hän olisikin halunnut kokeilla etnografista tutkimusotetta jossa tutkija olisi viettänyt paljon aikaa poliisien kanssa ja pyrkinyt olemaan mahdollisimman usein läsnä täysin arkisissa poliisin työhön liittyvissä tilanteissa. Hän ei kuitenkaan tutkimuksessaan perustellut sitä, miksei päätynyt tähän tutkimusmetodiin. Etnografinen menetelmä olisi tuonut tutkimukseen arvokasta lisätietoa. Haastattelut ovat etukäteen järjestettyjä tilanteita, joissa mahdollisesti aika ja muut asiat rasittavat aiheen tarpeeksi syvällistä ja kunnollista käsittelyä. Etnografisen menetelmän avulla Kuivalainen olisi päässyt itse havainnoimaan poliisien toimia ja tekemään tutkimusta tältä pohjalta "omin silmin". Poliisien toimista olisi tällöin mahdollisesti saatu myös todenmukaisempi kuva, yhtään vähättelemättä haastattelujen tuomaa arvoa. Poliisit ovat varmasti haastatteluissakin puhuneet totta, mutta haastattelutilanteessa monia asioita voi jäädä kertomatta. Määrällinen aineisto on mielestäni erityisen hyvä, enkä osaa kuvitella millä muulla tavalla rikosilmoitusten tuomaa tietoa olisi voitu korvata. 2.6 Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen alussa on käsitelty yleisesti sitä, mitä raiskaus rikoksena tarkoittaa, mitkä ovat rikosprosessin eri vaiheet ja millaisilta tahoilta raiskauksen uhrit voivat saada tukea. Nämä osiot antavat hyvän yleiskuvan ja johdatuksen aiheeseen. Myös Rikosuhripäivystyksen yms. esitteleminen oli mielestäni hyvä. Erityisen hyvänä pidän sitä, että tutkimukseen on saatu koottua kaikki vuosina tehdyt rikosilmoitukset raiskausten osalta. Nämä antavat
10 8 niin totuudenmukaisen kuvan raiskauksista noilta vuosilta, kuin se tällä aineistolla on mahdollista. Alussa onkin esitelty Heiskasen ja Piispan tekemä tutkimus vuodelta 1998, jossa selvitettiin kuinka moni nainen oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Tästä tutkimuksesta selvisi että vain harva teki rikosilmoituksen. Raiskaukset ovatkin varmasti yksi suurimmista ryhmistä, jossa piilorikollisuutta on paljon. Ajoittain tutkimusta rasittaa se, että siinä toistetaan paljon asioita. Jonkunlainen loppusilaus on mahdollisesti jäänyt tutkimuksesta puuttumaan. Joskus sinänsä ihan tärkeitä ja mielenkiintoisiakin havaintoja on laitettu joko alaviitteisiin tai tekstin sisennyksiin kuin lisähuomautuksena. Kuivalainen tiedosti aika ajoin itsekin ongelmia esimerkiksi haastattelujen luotettavuudessa tai muussa vastaavassa ja toi sen tekstissään ilmi. Hän suhtautui siis itsekin tutkimukseensa kriittisesti. Hän esimerkiksi totesi tutkimuksensa sivulla 39, että vaikka haastatellut henkilöt ovat kohdanneet satoja raiskauksen uhreja, haastateltu joukko saattaa silti olla varsin valikoitunut. Tutkimus antoi mielestäni hyvän kuvan siitä, millaisia raiskaukset ovat Suomessa ja minkälaisissa olosuhteissa ne yleensä tapahtuvat. Tutkimus ei sen yleisluonteisuudesta johtuen pääse pureutumaan kovinkaan syvällisesti esimerkiksi tiettyjen raiskaustyyppien käsittelyyn, mutta siihen tutkimuksessa ei varmaankaan ole pyrittykään. Tutkimus myös avarsi näkemystä siitä, millaisia poliisien asenteet raiskauksen uhreja kohtaan ovat, joka ainakin omasta mielestäni on erittäin mielenkiintoinen mutta vähemmän esiin tuotu asia. Johtopäätökset osioon on mielestäni saatu koottua hyvin kaikki keskeisimmät tutkimustulokset ja havainnot. Yhdeksi ongelmaksi voi kuitenkin tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa muodostua se, kuinka pian lainmuutoksen jälkeen se on tehty. Raiskaus ja törkeä raiskaus oli juuri muuttunut virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Aiemmin ne olivat olleet siis asianomistajarikoksia. Haastattelut oli tehty vuosina Eli parhaimmillaan vain muutama vuosi uudistuksen jälkeen. Ennen asianomistaja pystyi siis perumaan rikosilmoituksen milloin tahansa. Vielä jälkeenkin syyttäjä sai perua
11 9 asianomistajan pyynnöstä syytteen perusmuotoisesta raiskauksesta mikäli raiskauksen uhri pyysi tätä omasta vakaasta tahdostaan. Voisiko siis olla, etteivät asenteet olleet vielä ehtineet muuttua ja syytteitä peruttiin herkemmin? Tätä ongelmaa ei ehkä tarpeeksi korostettu tutkimuksessa. Tänä päivänä, noin 16 vuotta rikosilmoitusten kokoamisen jälkeen ja noin vuotta haastattelujen jälkeen, voidaan todeta tutkimuksen olevan vanha. Noihin vuosiin verrattuna esimerkiksi internet on yleistynyt ja sen kautta on muodostunut uusia ongelmia jotka varmasti heijastuvat myös raiskauksiin. Täysin ei voida kuitenkaan poissulkea tutkimuksen käyttökelpoisuutta myös nykypäivänä. Voisi esimerkiksi olla mielenkiintoista nähdä kuinka poliisien asenteet ovat muuttuneet, ovatko raiskaukset rikoksina lisääntyneet ja millaisia ne nykyisin ovat. Tällaisia tutkimuksia onkin varmasti tehty. Tutkimus onnistui vakuuttamaan minut. Mielestäni valinnat olivat hyvin perusteltuja, tutkimusaineisto oli kattavaa ja Kuivalainen esitti asiansa ainakin yleensä vakuuttavasti. Täydellisen tutkimuksen tekeminen on varmasti hyvin hankalaa, ellei jopa mahdotonta, eikä tämäkään tutkimus ole täydellinen. Haastatteluja olisi voitu tehdä enemmän, haastateltava joukko olisi voitu valikoida toisin jne., mutta tällaisenaankin pidän tutkimusta luotettavana ja onnistuneena.
12 10 4 MINÄ OPPIJANA JA KURSSIPALAUTE Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan keskeiset kriminologian menetelmät ja tutustuttaa opiskelija kriminologisiin tutkimuksiin. Mielestäni kurssi täyttää hyvin tämän weboodista lainatun tavoitteen koskien kurssin sisältöä. Alallamme käsitellään enimmissä määrin normatiivisia tutkimuksia ja myös omat tutkimuksemme ovat pääasiassa tällaisia. Kymmenistä ja taas kymmenistä yliopistolla suorittamistani kursseista, voisin veikata että puhtaaseen empiiriseen tutkimukseen on oppikirjana tutustuttu vain maksimissaan viidellä kurssilla. Voin rehellisesti todeta, että tällaisten tutkimusten lukeminen on myös äkkiseltään aika hankalaa. Kuitenkin, tämän omankin tutkimuksen lukeminen on ollut äärettömän mielenkiintoista. Empiirisissä tutkimuksissa kokee ehkä pääsevänsä lähemmäs ihmisiä (esim. haastateltavia), kun tutkimuksessa on suoriakin lainauksia haastateltavien antamista vastauksista. Kriminologiaa olen opiskelut yhden kurssin verran (kriminaalipolitiikka ja kriminologia) ja sieltä oli ehkä jotain pohjatietoa tarttunut mukaan. Tämän kurssin johdattelevat luennot toivat kuitenkin paljon uutta tietoa ja ehkä kaivoivat jostain muistinsyövereistä myös niitä tuolla kurssilla opittuja tietoja. Mielestäni pohjaluennot tarjoavat hyvän lähtökohdan ajatella empiiristä tutkimusta normatiivisen vaihtoehdoksi gradua pohtiessa. Oli myös hyvä, että tuotiin ihan yksittäisiä tärkeitä asioita esiin, kuten tutkimusluvan hankkiminen. Kurssin toteutustapa on myös mielestäni todella onnistunut. Opiskelijat pääsevät lukemaan tutkimuksia mieleisistään aiheista ja kirjoittamaan niistä analyysin. Tällaista analyysia tutkimuksesta en ole myöskään koskaan tehnyt, joten voin myöntää että senkin tekeminen aluksi hirvitti. Vaikka meidän tuleekin läpi opintojen suhtautua toisten kirjoittamiin teksteihin kriittisesti, niin toisen tekstin analysoiminen tuntui hankalalta. Tämän kaltaista kirjallista työtä en ole tehnyt koskaan, joten tuntui vaikealta hahmottaa mitä kaikkea tekstiin tarvitaan ja mitä sinne kuuluu laittaa. Ehkä myös oma epävarmuus arvostella toisten tekstejä paistoi välillä liiaksikin läpi. Jos jotain kehitettävää voisi sanoa, niin ehkä empiirisen tutkimuksen ihan perusasioita voisi vielä enemmän tuoda luennoilla esille. Kuten todettu, tämä on ensimmäinen kurssi jossa
13 11 aihetta käsiteltiin ja mikäli joku haluaisi ruveta esimerkiksi graduaan tekemään empiirisin menetelmin, tämä kurssi tarjoaisi entistä paremmat lähtökohdat sille. Jo tässäkin vaiheessa kurssi antaa hyvät, ellei erinomaiset lähtökohdat sille. Kurssi voisi jopa olla pakollinen kaikille, sillä juuri tällaista perustietoa ainakin itse kaipasin, vaikken gradua nyt luultavasti empiirisin menetelmin teekään.
OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS
OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella
Lisätiedot4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia
II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain
Lisätiedot4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen
II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain
LisätiedotRAISKATTU? TUTKIMUS RAISKAUKSEN KÄSITTELEMISESTÄ RIKOSPROSESSISSA
RAISKATTU? TUTKIMUS RAISKAUKSEN KÄSITTELEMISESTÄ RIKOSPROSESSISSA Minna Hämäläinen 181823 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta-ja kauppatieteiden tiedekunta Kriminologian menetelmät 5311921 Mia Kilpeläinen
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotRaiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?
Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotO I K E U S M I N I S T E R I Ö L L E. Asia: Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet. Lausunto arviomuistiosta OM 25/2012.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry PL 212 00171 Helsinki O I K E U S M I N I S T E R I Ö L L E Asia: Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet. Lausunto arviomuistiosta OM 25/2012. Suostumuksen
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotOIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 212 TILASTOKESKUS Oikeus 2004:16. Heini Kainulainen
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 212 TILASTOKESKUS Oikeus 2004:16 Heini Kainulainen RAISKATTU? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa ENGLISH SUMMARY RAPED? A Study of Rape
LisätiedotRaiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014
1 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 2 Ensipuheluiden määrät: Kriisipäivystys Juristipäivystys 210 kpl 220 kpl Raiskauskriisikeskus Tukinainen laatii tilastot vuosittain kriisi- ja juristipäivystyksiin
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotVäliinputoamisia vai välittävä verkosto?
Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotRikoksen kuvaus ja menettelytapa
Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI RIKOSLAIN 20 LUVUN MUUTTAMISESTA
1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY LAUSUNTO Oikeusministeriö LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI RIKOSLAIN 20 LUVUN MUUTTAMISESTA Raiskauskriisikeskus Tukinainen on aikaisemmin
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotOikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012
Oikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012 Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan lausunto oikeusministeriön arviomuistiosta Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet (OM Selvityksiä ja ohjeita 25/2012) Tasa-
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMusta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004
Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen
Lisätiedot1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)
OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti II 28.10.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotAnalyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996
Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotRaiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys
Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi
LisätiedotEsityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa
Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotOikeusministeriö 10/4.1/ Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta
Oikeusministeriö 10/4.1/13 4.10.2013 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) kiittää oikeusministeriötä
LisätiedotPOJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman
POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU
KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU Jos olet äskettäin joutunut raiskatuksi, olet kokenut muuta seksuaaliväkivaltaa tai hyväksikäyttöä Älä peseydy, äläkä vaihda vaatteita Mene lääkäriin,
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotVerkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta
Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto Käsiteltävät aiheet Lähtökoh1a Kuka
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotTietokilpailu 6 Rikostietokilpailu
Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu 1. Mikä on rikos? a. Teko, jolla pahoittaa toisen mielen b. Lainvastainen teko tai teon tekemättä jättäminen c. Teko, joka on väärin, jos siitä jää kiinni 2. Mitä lakia
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotTurku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
Lisätiedot1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)
OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti I 23.9.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotNAISTEN LINJA SUOMESSA RY:N LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA RIKOSLAIN 20. LUVUN MUUTTAMISEKSI
Lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt Lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa 13.9.2013 NAISTEN LINJA SUOMESSA RY:N LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA RIKOSLAIN 20. LUVUN MUUTTAMISEKSI
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotYhteistyöstänne etukäteen kiittäen
Muun muassa näitä asioita selvitetään Suomen Akatemian rahoittamassa Suomi Euroopassa tutkimuksessa, jonka toteutuksesta vastaa Turun yliopisto. Tiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus. Tutkimus tehdään samanlaisena
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotSukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys
KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotSyyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere
Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotSisällys 1. Johdanto...1 2. Empiirinen tarkastelu rikosten tunnistamisesta ja poliisin tutkinnan sisällöstä vuoden 2007 palonsyyn tutkinta
V Sisällys Alkusanat...III Kirjoittajat...XI Lähteet...XVII Kuviot ja taulukot...xi Säädösluettelo...XXV Keskeiset termit ja lyhenteet... XXVII Päivi Mäkelä ja Jussi Tapani 1. Johdanto...1 1.1. Tutkimusten
LisätiedotSYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen
SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotTekstin rakenne ja prosessimainen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja prosessimainen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Tekstipajat ja kypsyysnäyte Kaksi tekstipajaa: 1. paja kesäkuussa ja 2.
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotTEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
Lisätiedot