KUNTOTUTKIMUS JÄMSÄN PÄÄKIRJASTO. Keskuskatu Jämsä ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

Transkriptio

1 KUNTOTUTKIMUS Keskuskatu Jämsä ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

2 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 2(42) SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo TOIMEKSIANTO TUTKIMUSKOHDE Perustiedot Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Käytössä olleet asiakirjatiedot YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA NÄYTTEENOTTOPAIKAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Näytteenottopaikat Mikrobit Mikrobimääritykset materiaaleista (homeet, hiivat, sädesienet ja bakteerit) Haitta-aineet Asbesti PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetypitoisuus betonista PINTAKOSTEUSMITTAUS TAVOITE- JA OHJEARVOT Mikrobit Pintasively- ja materiaalinäyte Haitta-aineet Asbesti PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt Betonin öljyhiilivetypitoisuus TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Pintakosteusmittaus Mikrobimittaukset Haitta-aineet Asbesti PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetypitoisuus betonista HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET Keski-Suomi

3 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 3(42) 1 TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Jämsän pääkirjasto Keskuskatu Jämsä Tutkimusajankohta: Tilaaja: Reijo Järvinen kiinteistöpäällikkö, Jämsän kaupunki Yhteystiedot: Juhani Puustinen, puh: juhani.puustinen@iss.fi Jaakko Pöntiö, puh: jaakko.pontio@iss.fi 2 TUTKIMUSKOHDE 2.1 Perustiedot Kirjastotalo Rakennusvuosi: n Kerroslukumäärä: kaksi kerrosta Koko rakennuksen koko 26,04 m x 26,04 m Perusrakennetyypit: Alapohja kantava betonialapohja, paaluperustus Välipohja betoni Yläpohja betoni Vesikatto tasakatto, huopakate Runko betonirunko Ulkoseinä tiiliulkoverhous, mineraalivillaeristys, tiilisisäverhous (1. krs) maanpaineseinissä betoni ulkopuolella mineraalivillaeristys ja sisällä verhomuuraus (kellarikerros) Ilmanvaihtotapa: Lämmönjakotapa: Taustatietoa: koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, osassa tiloja on käytössä erillinen jäähdytys vesikiertoiset lämmityspatterit, kaukolämpö 2.2 Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset Kohteessa on tehty sisäilmatutkimuksia :n toimesta 2010 ja Tutkimuksista on laadittu ja päivätyt lausunnot. Keski-Suomi

4 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 4(42) 2.3 Käytössä olleet asiakirjatiedot Käytettävissä oli kohteen arkkitehdin pohjapiirustukset ja leikkauspiirustus sekä rakennetyyppikuvia. 3 YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvisen tilauksesta tehtiin Jämsän kirjastotalon kuntotutkimus. Rakenteista otettiin sovitusti yhteensä 40 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Lisäksi suoritettiin tutkittavissa tiloissa mittaus pintakosteuden osoittimella mahdollisten kosteuspoikkeamaalueiden selvittämiseksi. Näytteiden ottokohdissa mitattiin olosuhteet rakenteessa. Lisäksi otettiin 6 kpl näytteitä asbestimääritystä ja 1 kpl PAH- määritystä varten. Betonin öljyhiilivetypitoisuuden määritystä varten otettiin yksi näyte. Tutkimuksen tekivät Juhani Puustinen ja Jaakko Pöntiö :n käytönohjausyksiköstä Jyväskylästä. Otetut materiaalinäytteet mikrobimääritystä varten analysoitiin :n FINAS- akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa T256, jolla on myös terveydensuojelulain mukainen Elintarvikevirasto Eviran hyväksyntä. Materiaalinäyte asbesti- ja PAHmääritystä varten analysoitiin Labroc Oy:n laboratoriossa Oulussa. Betonin öljyhiilivetypitoisuuden määritys tilattiin Labroc Oy:ltä ja tehtiin Ahma Ympäristö Oy:n laboratoriossa. 4 NÄYTTEENOTTOPAIKAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Näytteenottopaikat Materiaalinäytteet Näytteenottopaikat on esitetty liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa. Kosteus ja lämpötila rakenteessa mitattiin käyttäen VAISALA HMI 41 näyttölaitetta ja HMP 42 mittapäätä. Sisä- ja ulko-olosuhteet mitattiin käyttäen mittalaitetta VAISALA HM 34 HUMIDITY & TEMPERATURE METER. Materiaalinäytteet otettiin ulkoseinistä sisäkautta ja lattiasta yläkautta. Olosuhteet rakenteissa on esitetty taulukossa 1. Keski-Suomi

5 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 5(42) Taulukko 1. Näytteenottopisteet , materiaali ja olosuhteet rakenteessa. Näytteenottopiste Materiaali Lämpötila ( C) Kosteussisältö Suhteellinen kosteus (%- 1. Lasten osasto ulkoseinä ikkunan alapuolelta 2. Lasten osasto ulkoseinän alareuna 3. Lasten osasto ulkoseinän alareuna 4. Lasten osasto ulkoseinä (h=lattia+n.1,8m) 5. Nuorten osasto lukaali, ikkunan alapuoli 6. Nuorten osasto lukaali, ulkoseinän alareuna 7. Kirjaston johtajan huone, ikkunan alapuolelta 8. Kirjaston johtajan huone, ulkoseinän alareuna 9. Toimistotila, ulkoseinän alareuna 10. Toimistohuone, ikkunan alapuolelta 11. Lehtilukusali, ikkunan alapuolelta 12. Lehtilukusali, ulkoseinän alareuna 13. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli 14. Ulkoseinä, alareuna 15. Ulkoseinä, alareuna 16. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli 17. Tsto, kellari ulkoseinä ikkunan alapuoli 18. Tsto ulkoseinä alaosa (g/m³) rh) mieraalivilla +7,7 4,5 55,5 mineraalivilla +5,8 4,3 60,1 mineraalivilla +0,3 3,8 77,4 mineraalivilla +2,7 3,8 64,9 mineraalivilla +8,8 3,8 43,3 mineraalivilla +8,5 4,0 46,9 mineraalivilla +9,9 3,7 39,9 mineraalivilla +3,8 3,8 61,4 mineraalivilla +12,3 3,9 36,2 mineraalivilla +8,6 4,0 46,5 mineraalivilla +4,5 4,1 62,3 mineraalivilla +6,1 4,0 54,5 mineraalivilla +12,0 4,9 46,1 mineraalivilla +4,3 4,8 74,3 mineraalivilla +12,1 4,5 42,0 mineraalivilla +11,1 4,6 46,3 mineraalivilla +11,4 4,5 44,1 mineraalivilla +15,5 4,5 34,3 Keski-Suomi

6 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 6(42) Näytteenottopiste Materiaali Lämpötila ( C) Kosteussisältö (g/m³) Suhteellinen kosteus (%-rh) 19. IV-koneh. ulko- mineraalivilla +10,3 4,8 50,5 seinä kanavan alta 20. IV-konehuone mineraalivilla +17,6 8,1 54,4 ulkoseinä alaosa 21. Kirjavarasto, mineraalivilla +17,1 7,1 49,2 ulkoseinä yläosa 22. Kirjavarasto, mineraalivilla +18,4 7,4 47,1 ulkoseinä alaosa 23. Keittiö, ulkoseinä mineraalivilla +6,4 4,9 65,1 ikkunan alapuoli 24. Vanha autotalli mineraalivilla +5,2 6,2 90,1 oviseinä alareuna 25. Vanha autotalli mineraalivilla +9,8 4,3 46,9 ulkoseinä alaosa 26. IV-konehuone tervapaperi, putkikaivo mineraalivilla 27. Baarin keittiö mineraalivilla +11,6 4,5 43 ulkoseinä 28. Baarin keittiö mineraalivilla +14,4 9,1 73,9 ulkoseinä alaosa 29. Baarin siivouskomero mineraalivilla +16,6 6,3 44,9 takaseinä 30. Baarin siivouskomero mineraalivilla +17,3 11,6 78,6 takaseinä alaosa 31. VSS:n pitkä paperi, mineraalivilla +12,9 7,0 61,7 ulkoseinä yläosa 32. VSS:n pitkä lastulevy ja ulkoseinä alaosa alajuoksu 33. VSS:n pitkä paperi, mineraalivilla, +13,3 6,8 59 ulkoseinä yläosa las- tulevy 34. VSS:n pitkä paperi, mineraalivilla, +14,7 7,3 57,5 ulkoseinä yläosa las- tulevy 35. VSS:n pitkä paperi, mineraalivilla, +16,0 7,7 56,7 ulkoseinä alaosa las- tulevy 36. Alakerran lattia kevytsora , Alakerran lattia kevytsora ,2 93,8 parioven kohdalla 38. Alakerran lattia kevytsora +19,9 15,4 90 keskialue 39. Varasto ulkoseinän mineraalivilla +14,0 6,9 57,3 yläosa 40. Varasto ulkoseinän alareuna mineraalivilla +17,1 12,7 87,6 Keski-Suomi

7 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 7(42) Näytteenottokohdista yhdeksässä oli rakenteen suhteellinen kosteus RH 74%. Kohonneet kosteuspitoisuudet luovat rakenteeseen suotuisat olosuhteet mikrobikasvulle. Olosuhteet tutkimusten aikana: oli ulkoilman suhteellinen kosteus RH= 80,3 % lämpötila T= -0,1 C sisäilman suhteellinen kosteus 1. kerroksessa RH= 26,5 % ja lämpötila T= +23,3 C oli ulkoilman suhteellinen kosteus RH= 87,3 % lämpötila T= +1,2 C sisäilman suhteellinen kosteus 1. kerroksessa RH= 22,2 % ja lämpötila T= +25,5 C ja kellarikerroksessa RH= 27 % ja lämpötila T= +24,1 C oli ulkoilman RH= 90,0 % lämpötila T= +1,1 C väestönsuojan sisäilman RH= 34 % lämpötila T= +18,6 C oli ulkoilman RH= 87 % lämpötila T= -0,9 C kellarin sisäilman RH= 22,1 % lämpötila +20,9 Havaintoja rakenteista Ohessa havainnot rakenteista eri näytteenottokohdissa. Rakenne on kuvattu sisältä ulospäin. 1. kerros Tutkimus porarei istä (Pr) lattiassa: Pr 1 lasten osasto VSS:n kohdalla linoleumi betoni, porareiän Ø 16mm syvyys 380 mm, Ø 28 mm syvyys 190 mm ei havaittu leca-soraa vertaa rakennetyyppi VP2/leikkauspiirustus 443 Pr 2 palvelutiskin kohdalla linoleumi betoni (pintavalua n. 70 mm), porareiän Ø 28 mm syvyys 130 mm Pr 3 palvelutiskin kohdalla linoleumi betoni (pintakerros n. 30 mm irti, kopisee), porareiän Ø 28 mm syvyys 110 mm Pr 4 VSS:n kohdalla linoleumi betoni, porareiän Ø 28 mm syvyys 180 mm ei havaittu leca-soraa vertaa rakennetyyppi VP2/leikkauspiirustus 443 tutkimuskohdan vieressä kopoa Pr 5 lehtilukusali linoleumi betoni, porareiän Ø 28 mm syvyys 145 mm Keski-Suomi

8 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 8(42) Pr 6 väestönsuoja porattiin timanttiporalla Ø 80 mm n. 200mm betoniin pinnassa valukerros n. 125 mm porattiin betoniin iskuporalla 300 mm syvyinen reikä, joka ei mennyt rakenteen läpi Pr 7 väestönsuoja porattiin iskuporalla 330 mm syvyydelle betoniin, ei päästy rakenteen läpi Pr 8 vanha autotalli lattiasta otettiin timanttiporalla lieriönäyte rakenteen läpi öljymääritystä varten pintavalu n mm betonilaatta n. 90 mm muovi alustäyttö Näytteenottokohdat 1. kerros 1. Lasten osasto, ulkoseinä punatiili eristetila n. 130 mm, mineraalivilla tiili 3. Lasten osasto, ulkoseinä punatiili eristetila n. 130 mm, mineraalivilla betoni 6. Nuorten osasto lukaali, ulkoseinä punatiili eristetila n. 145 mm, mineraalivilla tiili Kellarikerros 17. Toimisto, ulkoseinä ikkunan alapuolelta punatiili eristetila n. 140 mm, mineraalivilla piki betoni 20. IV- konehuone, ulkoseinä punatiili eristetila n. 90 mm, mineraalivilla piki betoni Keski-Suomi

9 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 9(42) 21. IV- konehuone, ulkoseinä rakenne kuten Keittiö, ulkoseinä, ikkunan alapuolelta punatiili eristetila n. 150 mm, mineraalivilla betoni 25. Vanha autotalli ulkoseinä alaosa punatiili eristetila n. 105 mm, mineraalivilla piki betoni 27. Baarin keittiön ulkoseinä (h= lattia+n. 2 m) punatiili eristetila n. 150 mm, mineraalivilla piki betoni 29. Baarin siivouskomero punatiili eristetila n. 90 mm, mineraalivilla piki betoni 33. Väestönsuoja, ulkoseinä lastulevy paperi eristetila n. 50 mm, mineraalivilla betoni 36. Alakerran lattia muovilaatta betoni n mm kevytsora n. 145 mm kantava betonilaatta n. 150 mm (yläpinnalla ei ollut bitumisivelyä) muovi betonipalkin muottilaudoitus on purkamatta alustäyttö 40. Varaston ulkoseinän alareuna punatiili 130 mm eristetila n. 90 mm, mineraalivilla piki betoni Keski-Suomi

10 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 10(42) Vanhan autotallin lattia betoni n mm (irti alapuolisesta laatasta tutkimuskohdassa) betoni n. 110 mm (pintavalun ja laatan välisessä saumassa epätavanomainen haju) muovi alustäyttö 4.2 Mikrobit Mikrobimääritykset materiaaleista (homeet, hiivat, sädesienet ja bakteerit) Materiaalinäytteet kerättiin puhtailla välineillä puhtaaseen muovipussiin. Mikrobit analysoitiin kasvatusmenetelmällä :n akkreditoidussa sisäilmalaboratoriossa T256, jolla on myös terveydensuojelulain mukainen Elintarvikevirasto Eviran hyväksyntä. Tarkemmat menetelmäkuvaukset on esitetty liitteinä olevissa analyysivastauksissa OT, OT, OT ja NK. 4.3 Haitta-aineet Asbesti Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä muovipussiin. Kuidut tunnistettiin polarisaatiomikroskooppia/elektronimikroskooppia käyttäen Labroc Oy:n laboratoriossa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset on esitetty liitteenä olevassa analyysivastauksessa 3971/ASB, Labroc Oy. Korjaus- ja purkutöiden yhteydessä on noudatettava haitta-aineita sisältävien materiaalien osalta, kuten asbestin, niiden käsittelylle asetettuja ohjeita ja määräyksiä PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt Materiaalinäyte otettiin puhtailla välineillä alumiinifolioon ja muovipussiin. Näyte analysoitiin Labroc Oy:n laboratoriossa. Menetelmäkuvaus on esitetty liitteenä olevassa tutkimusraportissa 3971/PAH Öljyhiilivetypitoisuus betonista Vanhan autotallin lattiasta otettiin timanttiporalla näyte betonista (pintabetoni + kantava laatta) C10 - C40 hiilivetymääritystä varten. Analyysi tilattiin Labroc Oy:ltä. Näytteet analysoitiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Menetelmäkuvaus on esitetty liitteenä olevassa tutkimusraportissa 4051/ÖLJY. 5 PINTAKOSTEUSMITTAUS Pintakosteusmittaus tehtiin pintakosteuden osoittimella GANN HYDROTEST LG 2 ja mittapäällä GANN LB70. Tutkimus tehtiin ensimmäisessä kerroksessa ja kellaritiloissa. Tiloissa tutkittiin lattiat ja seinien alareunat. Keski-Suomi

11 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 11(42) 6 TAVOITE- JA OHJEARVOT 6.1 Mikrobit Pintasively- ja materiaalinäyte Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti tai erittäin runsaasti (+++/++++). Nämä pitoisuudet vastaavat Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli cfu/g mikrobipitoisuutta. Tulos viittaa mikrobivaurioon myös, mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja vähintään yhteensä 3 pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Myös pintanäytteessä pidetään epätavanomaisena vähintään yhteensä kolmen kosteusvaurioindikaattorisienipesäkkeen esiintymistä. 6.2 Haitta-aineet Asbesti Sisäilman asbestipitoisuuden suunnitteluarvo on 0 kuitua/cm³ (RakMK D2, 2010) ja pitoisuus pitää olla alle 0,01 kuitua/cm³ (Asumisterveysohje, STM:n opas 2003:1). Materiaalinäytteiden asbestipitoisuudelle ei ole terveysperusteisia raja-arvoja, vaan näytteillä todetaan tai pois suljetaan asbestin olemassaolo. Asbesti aiheuttaa sisäilmaan päästessään syöpäsairauden vaaraa. Asbestikuitujen esiintyminen pinnoille laskeutuneessa pölyssä ei ole hyväksyttävää (Asumisterveysohje, STM:n opas 2003:1) PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt Sisäilman PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Työministeriön päätöksen (838/1993 ja muutos 1014/2003) mukaan PAH-yhdisteet luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi ja päätöksen 1044/1991 mukaan PAH-yhdisteet luokitellaan myös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi. Lisäksi PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit saattavat aiheuttaa ihon ja silmien ärsytystä, punoitusta sekä valoherkistymistä. Materiaalinäytteen PAH-yhdisteille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Materiaalinäytteellä todetaan tai pois suljetaan PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan kivihiilitervatuotteissa, kuten kreosoottieristeissä, yksittäisten polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus saattaa olla yli 1000 mg/kg. Bitumieristeissä yksittäisten PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus on selvästi pienempi. Pitoisuuden ylittäessä 200 mg/kg jäte toimitetaan yleensä ongelmajätelaitokselle (RT ). Keski-Suomi

12 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 12(42) Betonin öljyhiilivetypitoisuus Rakenteen öljyhiilivetypitoisuudelle on annettu seuraavat raja-arvot: materiaalin hyötykäytön raja- arvo öljyille C10- C40 on 500 mg/kg (Valtioneuvoston asetus VNA5981 ja 403) vaarallisen jätteen raja- arvo mg/kg. 7 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 7.1 Pintakosteusmittaus Pintakosteudenosoittimella ei saada tarkkaa tietoa alustan kosteudesta, vaan se osoittaa mahdolliset kosteuden vaihtelualueet tutkittavassa kohteessa. Pintakosteusmittaus perustuu materiaalin sähkönjohtavuuden ja /tai dielektrisyyden mittaamiseen. Osassa tiloja tutkimuksessa havaittiin hieman kohonneita pintakosteudenosoittimen arvoja. Tulokseen vaikuttaa mm. lattiapäällysteen ja alusrakenteen ominaisuudet. Ensimmäisessä kerroksessa ei havaittu kohonneita pintakosteuden arvoja. Kellaritiloissa väestönsuojan ja katsomo-/ravintolatilan sekä kirjavaraston lattiassa esiintyi kohonneita pintakosteuden arvoja. Tulokset on esitetty liitteinä olevissa pohjapiirustuksissa, joihin on merkitty korkeimpien havaittujen arvojen esiintymisalue. 7.2 Mikrobimittaukset Materiaalinäytteet Materiaalinäytteet otettiin puhtailla välineillä ja analysoitiin suoraviljely-menetelmällä. Tarkemmat tiedot ks. liitteinä oleva analyysivastaus. Näytteiden materiaali ja analyysitulosten tulkinta on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Materiaalinäytteiden materiaali ja laboratorion analyysitulosten tulkinta analyysivastauksien OT, OT, OT ja NK mukaan. Näytteenottopiste Materiaali Tulkinta 1. Lasten osasto ulkoseinä ikkunan alapuolelta mineraalivilla vahva viite vauriosta 2. Lasten osasto ulkoseinän alareuna 3. Lasten osasto ulkoseinän alareuna 4. Lasten osasto ulkoseinä (h=lattia+n.1,8m) 5. Nuorten osasto lukaali, ikkunan alapuoli mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla vahva viite vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta vahva viite vauriosta Keski-Suomi

13 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 13(42) Näytteenottopiste Materiaali Tulkinta 6. Nuorten osasto lukaali, ulkoseinän alareuna mineraalivilla 7. Kirjaston johtajan huone, ikkunan alapuolelta 8. Kirjaston johtajan huone, ulkoseinän alareuna 9. Toimistotila, ulkoseinän alareuna 10. Toimistohuone, ikkunan alapuolelta 11. Lehtilukusali, ikkunan alapuolelta 12. Lehtilukusali, ulkoseinän alareuna 13. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli 14. Ulkoseinä, alareuna 15. Ulkoseinä, alareuna 16. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli 17. Tsto, kellari ulkoseinä ikkunan alapuoli 18. Tsto ulkoseinä alaosa 19. IV-koneh. ulkoseinä kanavan alta 20. IV-konehuone ulkoseinä alaosa 21. Kirjavarasto, ulkoseinä yläosa 22. Kirjavarasto, ulkoseinä alaosa 23. Keittiö, ulkoseinä ikkunan alapuoli 24. Vanha autotalli oviseinä alareuna 25. Vanha autotalli ulkoseinä alaosa 26. IV-konehuone putkikaivo 27. Baarin keittiö ulkoseinä 28. Baarin keittiö ulkoseinä alaosa mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla tervapaperi, mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla viittaa vaurioon vahva viite vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta heikko viite vauriosta vahva viite vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta viittaa vaurioon Keski-Suomi

14 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 14(42) Näytteenottopiste Materiaali Tulkinta 29. Baarin siivouskomero takaseinä mineraalivilla ei viitettä vauriosta 30. Baarin siivouskomero takaseinä mineraalivilla ei viitettä vauriosta alaosa 31. VSS:n pitkä ulkoseinä yläosa paperi, mineraalivilla ei viitettä vauriosta 32. VSS:n pitkä lastulevy ja vahva viite ulkoseinä alaosa 33. VSS:n pitkä ulkoseinä yläosa 34. VSS:n pitkä ulkoseinä yläosa 35. VSS:n pitkä ulkoseinä alaosa alajuoksu paperi, mineraalivilla, lastulevy paperi, mineraalivilla, lastulevy paperi, mineraalivilla, lastulevy vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta 36. Alakerran lattia kevytsora heikko viite vauriosta 37. Alakerran lattia parioven kohdalla kevytsora heikko viite vauriosta 38. Alakerran lattia keskialue kevytsora viittaa vaurioon 39. Varasto ulkoseinän yläosa mineraalivilla ei viitettä vauriosta 40. Varasto ulkoseinän alareuna mineraalivilla ei viitettä vauriosta Laboratorion analyysitulosten mukaan kaikista otetuista (taulukko 2) (yhteensä 40 kpl) materiaalinäytteestä (23 kpl) n. 58 % oli eri asteisesti mikrobivaurioitunut. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinistä otetuista näytteistä 11 kpl (yhteensä 16 kpl) n. 69 % oli eri asteisesti mikrobivaurioitunut. Pohjakerroksen ulkoseinistä otetuista näytteistä 8 kpl n. 40 % oli eri asteisesti mikrobivaurioitunut. Näytteitä otettiin yhteensä 20 kpl. Pohjakerroksen lattiarakenteesta otettiin yhteensä kolme materiaalinäytettä, joista kaikki olivat eriasteisesti mikrobivaurioituneita. 7.3 Haitta-aineet Asbesti Materiaalinäytteitä asbestimääritystä varten otettiin puhtailla välineillä kuusi kappaletta. Otetuissa näytteissä ei liitteenä olevan tutkimusraportin 3971/ASB/Labroc Oy mu- Keski-Suomi

15 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 15(42) kaan esiintynyt asbestia, ks. taulukko 3. Kyseisten materiaalien purku- ja korjaustyö voidaan suorittaa normaalina rakennustyönä. Tarkemmat tiedot on esitetty liitteenä olevassa analyysivastauksessa 3971/ASB/Labroc Oy. Taulukko 3. Otettujen materiaalinäytteiden asbestianalyysitulokset Labroc Oy:n tutkimusraportin 3971/ASB mukaan. Näyte Tila/materiaali Asbestipitoisuus 1. Kellarin käytävän ja toimiston lattian Ei sisällä asbestia tumman harmaa muovilaatta, liima ja tasoite kerroksen katon ruiskutasoite Ei sisällä asbestia 3. Ruskea keraaminen lattialaatta, tasoite, laasti ja saumalaasti Ei sisällä asbestia 4. Akustolevy (kankaalla päällystetty min.villa) kellarin Ei sisällä asbestia katto 5. Putkieristeen pinnoite, vaalea massa ruskea kangas ja Ei sisällä asbestia paperi (IV- konehuone) 6. Valkoinen ja vaalean harmaa muovilaatta, tasoite ja liima (kellarin salin lattia) Ei sisällä asbestia Rakennuksessa saattaa esiintyä ikänsä perusteella asbestia myös muissa kuin tutkituissa materiaaleissa. Tämä on syytä ottaa huomioon mahdollisten korjaustöiden yhteydessä. Vuodesta 1994 lähtien asbestin käyttö on ollut kiellettyä PAH, polysykliset aromaattiset hiilivedyt PAH- määritystä varten otettiin puhtailla välineillä yksi näyte IV- konehuoneen putkikaivosta putken päällä olevasta tervapaperista. Näytteestä analysoitu PAH- pitoisuus on <30 mg/kg. Vaarallisen jätteen raja-arvo on 200 mg/kg, joten kyseistä näytettä vastaava materiaali voidaan PAH- pitoisuuden perusteella poistaa ja hävittää normaalisti. Tarkemmat tiedot on esitetty liitteenä olevassa tutkimusraportissa 3971/PAH/Labroc Oy Öljyhiilivetypitoisuus betonista Vanhan autotallin lattiasta porattiin läpi timanttiporalla lieriö Ø= n. 90 mm, L= n. 140 mm (n. 30 mm pintabetoni + 90 mm betonilaatta). Näytteen öljyhiilivetypitoisuus määritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Liitteenä olevan tutkimusraportin 4051/ÖLJY mukaan näytteen öljyhiilivetypitoisuus oli 1600 mg/kg. Tämä on suurempi kuin hyötykäyttöön soveltuvan materiaalin sallittu pitoisuus 500 mg/kg (VNA591 ja 403). Näytteen betoni ei kuitenkaan ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa mg/kg. Jos mahdollisten korjaustöiden yhteydessä kyseistä rakennetta puretaan, on öljyhiilivetypitoisuus otettava huomioon. Tämä on huomioitava myös rakenteen korjausratkaisujen suunnittelussa. On suositeltavaa tutkia lisänäyttein korjaussuunnittelun läh- Keski-Suomi

16 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 16(42) 8 HAVAINNOT tötiedoksi pintavalun alapuolisen betonin osalta kuinka syvälle ja missä määrin öljyä rakenteeseen on imeytynyt. Pihalla näkyy öljysorarakenteessa painumisen jälkiä ja halkeamia. Pihatason korkeusasema ensimmäisessä kerroksessa on lähellä kirjastotilan lattiatasoa. Väestönsuojan puoleisella seinustalla on nurmikaista, johon pintavedet johtuvat ajoväylältä. Tälle seinälle on saadun tiedon mukaan asennettu patolevy osalle seinää korkeussuunnassa (ei ulotu alas saakka). Pintavedet valuvat osaksi seinustoille päin. Julkisivumuurauksessa on paikoitellen vaurioita ja muurauksessa ei ole alimmaisessa tiilikerroksessa pystysaumoissa tuuletusrakoja, joten lämmöneristeen ja julkisivumuurauksen välinen tila ei pääse tuulettumaan kunnolla. Sisäverhousmuurauksessa on kirjastokerroksessa paikoin halkeamia. Halkeamat ovat aiheutuneet rakenteen liikkumisesta/painumisesta. Ilmanvaihtokoneen ulkoilmasäleikkö on hyvin alhaalla lähellä öljysoran pintaa. Vesi voi päästä tämän läpiviennin kautta rakenteisiin ja IV-koneeseen. Lumi ja pöly voivat myös päästä alhaalla olevasta säleiköstä IV- koneeseen. IV-konehuone on suositeltavaa pitää puhtaana. Ilmanvaihto toimii saadun tiedon perusteella puutteellisesti. Konehuoneessa on putkieristeiden mineraalivillaa paljaana. Kellari on suurelta osalta maanpinnan alapuolella. Seinärakenteessa on kosteussulkuna käytetty betoniseinän sisäpinnassa bitumisivelyä. Lämmöneristeenä käytetty mineraalivilla on bitumisivelyn ja sisäverhousmuurauksen välissä. Tällainen rakenne on riskirakenne. Rakennus on paalutettu ja kellarin lattia on kantava. Kantavan laatan yläpinnassa ei havaittu suunnitelmissa mainittua kosteuseristystä. Laatta on valettu alustäytön päälle asennetun muovin päälle. Laatan päällä on n. 150 mm kevytsoraa, jonka päällä on pintavalu n mm. Kevytsorakerros on ainakin mittauskohdissa märkä. Yhdessä kohdassa (näyte 36) porattiin timanttiporalla reikä kantavan laatan läpi ja havaittiin laatan alapuolisen teräsbetonipalkin muottilaudoituksen olevan purkamatta paikoillaan. Tämä lattiarakenne on riskirakenne. Vanhassa autotallissa ei ollut tutkimuskohdassa kosteuseristystä eikä lämmöneristystä pintalaatan ja kantavan laatan välissä. Väestönsuojan lattiassa ei tutkimuksissa havaittu leikkauspiirustuksessa A - A esitettyä lattian alapuolista tilaa paksun lattialaatan ja pintalaatan välissä. Väestönsuojan maanvastaiselle seinälle on asennettu lisälämmöneristys sisäpuolelle. Tämä on riskirakenne. Väestönsuojassa on varastoituna melko paljon tavaraa. Alapohjarakenteessa on putkikanaali ainakin käytävällä välillä IV-konehuone - vanha autotalli. Kanaalissa on puurakenteita ja roskaa. Puurakenteissa ym. näkyy kosteuden aiheuttamia vaurioita. Liitteenä olevassa rakennetyypissä AP 1 on mainittu, että alapohjan kevytsorabetonikerroksessa on betonikourussa eristettynä putkia. Tämä rakenne on vaurioherkkä varsinkin kun kevytsorakerroksen on tutkimuksissa todettu olevan ainakin osittain märkä. Kellarikerroksen sisäänkäynnin tuulikappiin on kiinteistöhoidon antaman tiedon mukaan tullut pihavesiä. Kellarissa on näyttämön edessä koko tilan leveydeltä n. 20 vuotta sitten uusittu lattian muovilaatoitus koska alkuperäinen oli irronnut alustasta. Lattian muovilaatat ovat paikoin irti alustasta. Keski-Suomi

17 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 17(42) Kellarikerroksen vanhan autotallin lattia on korotettu toimistotilan korkeuteen puurakenteella ja alapuolelle syntyneeseen onkaloon on järjestetty ilmanvaihto. Onkalo toimii varastotilana. Tämä lisää tilan palokuormaa. Kirjastotilassa on käytössä Sterimat- ilmanpuhdistajia. Kierreportaan viereisessä WCtilassa on ollut noin kaksi vuotta sitten vesiputkivuoto. Vesikattoa on korjattu ja uusi huopa asennettu n vuotta sitten. Kattoikkunoissa on esiintynyt vesivuotoja ennen tehtyä katon korjausta. Kattoikkunoiden tiivisteissä on paikoin puutteita ja korjattavaa. Kirjastosalin keskialueella havaittiin porareikätutkimuksissa (Pr2 ja Pr3) kopoa pintavalussa. Kirjastotilan lattiassa ei havaittu eristekerrosta porareikätutkimuksissa. Sisäänkäynnin alueella on hieman kopolaattoja WC-ryhmän lähellä. Lattian pintamateriaalina kirjastotilassa on linoleumi. Väestönsuojan kohdalla ei välipohjassa havaittu porareikätutkimuksissa (Pr1 ja Pr4) rakennetyypin VP2 mukaista rakennetta, jossa on kevytsoraa 150 mm kerros. Ikkunarakenteiden pintakäsittely on kulunut ja jonkun avattavan ikkunan käyntiä on jouduttu korjaamaan. Ikkunat ovat huollon tarpeessa myös osittain puuosien osalta. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Rakenteista otettujen mikrobimateriaalinäytteiden analyysitulosten perusteella rakenteet ovat suurelta osin eriasteisesti mikrobivaurioituneet. Pohjakerroksen seinät ovat kolmelta sivulta maanpaineseiniä ja kosteusrasituksen alaisia. Alapohjan pohjalaatta on kantava ja rakennus on paaluperustettu. Muovilaattojen alapuolinen valu on pohjakerroksessa paikoin halkeillut. Alapohjarakenne on tutkituissa kohdin märkä ja pintakosteusmittauksen mukaan kosteutta esiintyy alapohjassa todennäköisesti laajalla alueella. Lattiarakenteen liiallinen kosteus voi aiheuttaa siihen kiinnitetyn mm. muovimaton ja sen kiinnitysliiman sekä alustan tasoitteen vaurioitumista. Tästä voi aiheutua päästöjä sisäilmaan heikentäen sen laatua ja aiheuttaa tilojen käyttäjille haittaa. Ilmanvaihtokonehuoneessa on rikkinäisiä putkieristyksien suojauksia ja lattian putkikaivossa likaa, paljasta villaa ja purkamatonta muottilautaa. Kaivo on syytä puhdistaa ja putkieristykset korjata sekä tila siivota ettei epäpuhtauksia ja mineraalivillakuituja pääse sisäilmaan. Jos IV-koneessa on vuotoja pääsee konehuoneen epäpuhtaudet ilmanvaihtojärjestelmään. Kellarin lattiassa olevassa putkikanaalissa on epäpuhtauksia ja vaurioitunutta puutavaraa (ks. kuvat 32 ja 33), joista voi päästä kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Kanaali on syytä puhdistaa ja tarpeeton puutavara poistaa. Jäljelle jäävä rakenne puhdistetaan. Pihan kallistuksia on suositeltavaa parantaa siten, että vesi poistuu tehokkaasti seinänvierustoilta. Seinän vieressä olisi hyvä olla sepelikaista. Näin saataisi seinän kosteusrasitusta pienennettyä. Koska alapohjarakenteessa esiintyy kosteutta on salaojien kunto, olemassaolo ja korkeusasema syytä tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Keski-Suomi

18 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 18(42) Rakenteiden halkeamien ja rakojen kautta epäpuhtaudet, hajut ja mikrobit pääsevät ilmavirtausten mukana sisäilmaan heikentäen sen laatua. Tutkimuksessa havaittiin alapohjan kannatinpalkin muottilaudoitusta olevan ainakin osittain purkamattomana paikoillaan. On mahdollista, että myös paaluanturoiden muotteja on jäänyt purkamatta (tätä ei ole tämän toimeksiannon yhteydessä tutkittu eikä todettu). Alapohjan alapuoliset purkamattomat muottirakenteet edesauttavat mikrobikasvua ja mikrobit aineenvaihduntatuotteineen, hajuineen pääsevät rakenteessa olevien rakojen ja halkeamien kautta sisäilmaan. Näiden muottirakenteiden poistaminen laattaa purkamatta on mahdotonta. Korjausten yhteydessä rakenteiden tiiveyteen on kiinnitettävä huomiota, jotta laatan alapuoliset epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Tiivistäminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu ajan kuluessa ja rakenne sisältää riskin jos alapohjaa ei uusita. Vanhan autotallin alapohjarakenteeseen on otetun näytteen laboratorioanalyysin mukaan imeytynyt öljyhiilivety-yhdisteitä, joiden esiintyminen on huomioitava mahdollisissa korjauksissa. On suositeltavaa ottaa lisänäytteet betonista korjaussuunnittelun lähtötietojen saamiseksi ja näytteet sisäilmasta esiintyykö siinä öljyhiilivedyistä peräisin olevia yhdisteitä. Väestönsuojan maanpaineseinälle on rakennettu sisäpuolinen lämmöneristys, puukoolaus ja levytys. Rakenne on kosketuksessa kosteisiin betonirakenteisiin ainakin lattian osalta ja mahdollisesti myös seinän osalta. Lisäksi rakenne ei ole väestönsuojarakenteeksi kelvollinen ja se on suojaustilanteessa purettava. Suosittelen tämän rakenteen poistamista ja seinärakenteen korjaamista ulkopuolelta lämpö- ja kosteuseristämällä. Kaikkien maanpaineseinien lämpö- ja kosteuseristäminen ulkopuolelta on suositeltavaa mikäli mahdollista. Vaurioituneet rakenteet on suositeltavaa korjata. Mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös ilmanvaihtolaitteisto. Ilmanvaihtojärjestelmä on syytä säätää mahdollisimman hyvin tasapainoon, ettei rakennuksesta tule liian alipaineista. Ellei rakenteita korjata pääsevät epäpuhtaudet, hajut ja mikrobit ilmavirtausten mukana rakenteissa olevien rakojen ja halkeamien kautta sisäilmaan. Jos uusitaan mahdollisesti vain ilmanvaihtojärjestelmä aiheutuu siitä, että kasvavat ilmavirrat ja mahdollinen alipaine saattavat lisätä epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan heikentäen sen laatua. Rakenteista on suositeltavaa poistaa kaikki vaurioitunut materiaali ja puhdistaa hyvin jäljelle jäävät rakenteet sekä tehdä korjaukset. Mikrobivaurioituneiden muurattujen rakenteiden tehokas puhdistaminen on vaikeaa. Väli- ja alapohjan läpiviennit on syytä tehdä tiiviiksi samoin kuin eri tilojen välisten rakenteiden läpiviennit yleensäkin tilojen välisten ilmavirtausten eliminoimiseksi. Rakenteet, joissa esiintyy eriasteisia vaurioita ja riskirakenteita on suositeltavaa korjata korjausrakentamiseen erikoistuneen pätevän rakennesuunnittelijan suunnitelmien mukaan. Rakenteissa olevasta bitumista on suositeltavaa ottaa näytteet asbestianalyysiä varten ennen korjaustöitä, jotta mahdollisen asbestin esiintyminen voidaan huomioida työskentelyssä ja kustannuksissa. Jäljelle jäävät rakenteet on puhdistettava voimassaolevien käsittelyohjeiden mukaan (Homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa Syyskuu 2013/Kosteus- ja hometalkoot). Vaikka korjaustyö tehtäisiin huolellisesti ja jäljelle jäävät rakenteet puhdistettaisiin hyvin, on mahdollista, että peruskorja- Keski-Suomi

19 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 19(42) uksen yhteydessä toteutettavan uuden koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän tehostamat ilmavirrat aiheuttavat mahdollisten epäpuhtauksien, mikrobien ja hajujen pääsyn rakenteista sisäilmaan. Korjausten jälkeen tiloissa on suositeltavaa tehdä homeettomaksi siivous. Korjausten onnistumisen varmistamiseksi on suositeltavaa seurata sisäilman laatua seurantatutkimuksin, jotka on hyvä käynnistää noin vuoden päästä työn valmistumisesta eri suunnitelman mukaan. Juhani Puustinen Rakennusterveysasiantuntija, RI VTT-C Kiinteistöjen käytönohjaus, Jyväskylä LIITTEET Valokuvaliite Tehdyt tutkimukset 1. kerros Tehdyt tutkimukset pohjakerros Leikkauspiirustus A - A Rakennetyyppejä Analyysivastaus, materiaalinäytteet OT, Analyysivastaus, materiaalinäytteet OT, Analyysivastaus, materiaalinäytteet OT, Analyysivastaus, materiaalinäytteet NK, Tutkimusraportti asbestianalyysi 3971/ASB Labroc Oy Tutkimusraportti PAH- analyysi 3971/PAH Labroc Oy Tutkimusraportti öljyhiilivetypitoisuuden määritys 4051/ÖLJY Labroc Oy Keski-Suomi

20 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 20(42) VALOKUVALIITE Kuva 1. Materiaalinäytteiden 1 (ylempi) ja 2 (alempi) ottokohdat lasten osaston ulkoseinässä. Kuva 2. Materiaalinäytteiden 3 (seinän alareunassa) ja 4 (ylhäällä) ottokohdat lasten osaston ulkoseinässä. Keski-Suomi

21 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 21(42) Kuva 3. Materiaalinäytteen 7 ottokohta johtajan huoneessa. Kuva 4. Materiaalinäytteen 8 ottokohta johtajan huoneessa. Keski-Suomi

22 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 22(42) Kuva 5. Materiaalinäytteen 9 ottokohta toimistotilassa. Kuva 6. Näytteen 10 ottokohta. Keski-Suomi

23 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 23(42) Kuva 7. Näytteen 11 ottokohta, josta olosuhteiden mittaus käynnissä. Kuva 8. Näytteen 12 ottokohta lehtilukusalissa. Keski-Suomi

24 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 24(42) Kuva 9. Näytteen 13 ottokohta salin ikkunan alapuolella. Kuva 10. Näytteen 14 ottokohta seinän alareunasta. Keski-Suomi

25 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 25(42) Kuva 11. Näytteiden 15 ottokohta ulkoseinän alaosassa. Kuva 12. Näytteen 16 ottokohta ikkunan alapuolella. Keski-Suomi

26 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 26(42) Kuva 13. Näytteen 17 ottokohta pohjakerroksen toimistossa. Kuva 14. Näytteen 18 ottokohta kellarin toimistohuoneessa. Keski-Suomi

27 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 27(42) Kuva 15. Näyte 19 otettiin ulkoilmakanavan alapuolelta IV-konehuoneesta. Kuva 16. Näytteen 21 (ylempi) ja 22 (alempi) ottokohta kirjavarastossa. Keski-Suomi

28 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 28(42) Kuva 17. Näyte 23 otettiin keittiötilan ikkunan alapuolelta. Kuva 18. Näytteen 24 ottokohta vanhassa autotallissa. Keski-Suomi

29 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 29(42) Kuva 19. Näyte 25 otettiin vanhan autotallin ulkoseinästä keittiön alapuolelta. Kuva 20. IV- konehuoneen lattiassa oleva putkikaivo, jossa on muottilaudoitusta purkamatta ja roskaa. Tervapaperista otettiin näyte PAH- määritystä varten ja tervapaperista ja mineraalivillasta mikrobianalyysiä varten näyte 26. Kaivo on syytä puhdistaa ja villapinnat suojata, myös vanhat muottilaudat on syytä poistaa ja jäävä rakenne puhdistaa. Keski-Suomi

30 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 30(42) Kuva 21. Näyte 27 otettiin ravintolan myyntipisteen hyllyn yläpuolelta. Kuva 22. Näyte 28 otettiin seinän alaosasta kuvan 21 kohdan alapuolelta. Keski-Suomi

31 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 31(42) Kuva 23. Näytteen 29 ottokohta baarin siivouskomeron takaseinässä. Näyte 30 otettiin samalta kohdalta seinän alaosasta. Kuva 24. Näytteen 31 ottokohta väestönsuojassa lisäeristetyltä seinältä. Keski-Suomi

32 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 32(42) Kuva 25. Tutkimusreikä näytteen 36 ottokohdassa. Kantavaan laattaan tehtiin kaksi läpireikää, jossa näkyy muovi alustäytön päällä. Kuva 26. Kuvassa 25 näkyvän kantavan laatan alapuolelta kuvattu palkin purkamaton muottilaudoitus. Keski-Suomi

33 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 33(42) Kuva 27. Näytteen 39 (ylempi) ja 40 (alempi) ottokohta kellarin varastotilassa. Kuva 28. IV- konehuoneen putken eristeestä otettiin näyte asbestimääritystä varten. Eristeet ovat paikoin huonokuntoisia ja ne on syytä korjata. Keski-Suomi

34 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 34(42) Kuva 29. Kellarin katon akustolevystä otettiin näyte asbstianalyysiä varten. Kuva 30. Kirjaston asiakaspalvelupisteen kohdalta 1 kerroksessa otettiin lattialaatoituksesta näyte asbestianalyysiä varten. Keski-Suomi

35 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 35(42) Kuva 31. Kirjastosalin kattoikkunoiden tiivistissä on paikoin korjattavaa. Kuva 32. Kosteuden aiheuttamia jälkiä ja vaurioita käytävän IV-konehuone - vanha autotalli lattian alla olevassa kanaalissa. Keski-Suomi

36 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 36(42) Kuva 33. Näkymä pitemmälle kuvan 32 kanaaliin, jossa on puutavaraa ja roskia. Kuva 34. Vanhan autotallin korotetun toimistotilojen lattia. Alapuolinen tila toimii varastona. Keski-Suomi

37 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 37(42) Kuva 35. Vanhan autotallin lattiasta otettiin näyte öljyhiilivetypitoisuuden määrittämiseksi. Alustäytön päällä näkyy muovi. Rakenteessa ei havaittu pikeä eikä kevytsorakerrosta. Kuva 36. Lasten osaston ikkuna. Karmit ja puitteen kuluneet ja niissä on kosteuden jättämiä jälkiä. Ikkunat ovat huollon tarpeessa. Ikkunapenkissä on halkeamia. Keski-Suomi

38 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 38(42) Kuva 37. Alakerran sisäänkäynti. Tuulikaappiin on joskus tullut pihalta pintavettä. Kuva 38. Vaurio betonirakenteessa kirjaston sisääkäyntijulkisivussa. Keski-Suomi

39 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 39(42) Kuva 39. Ulkoilmasäleikkö on erittäin lähellä maanpintaa. Muurauksessa on nurkassa vaurio. Alimmassa tiilikerroksessa ei ole pystysaumoissa tuuletusrakoja. Kuva 40. Pohjakerroksen ikkunat ovat huollon tarpeessa. Keski-Suomi

40 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 40(42) Kuva 41. Kirjastokerroksen ikkunoissa on korjaustarvetta. Kuva 42. Tiivistämätön läpivienti julkisivussa. Keski-Suomi

41 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 41(42) Kuva 43. Vaurio muurauksessa portaiden yläpäässä. Väestönsuojan puoleiselle seinälle on asennettu osalle seinäkorkeutta patolevy. Kuva 44. Kadun puoleinen julkisivu. Keski-Suomi

42 JÄMSÄN KAUPUNKI KUNTOTUTKIMUS 42(42) Kuva 45. Vesikatolla kattoikkunat, sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivot, yläpohjan alipainetuulettimet ja jäähdytinlaitteiden ulkoilmayksiköt. Katteena on huopakate. Kuva 46. Näkymä vesikatolta lammen suuntaan. Jäähdytinlaitteiden lauhduttimet ja muita IV-laitteita, viemärin tuuletusputki ja yläpohjan alipainetuuletin. Keski-Suomi

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54 Luottamuksellinen 1/ ANALYYSIVASTAUS N: OT, MATERIAALINÄYTTEET Tilaaja:, Jyväskylä Tutkimuskohde: Jämsän kirjasto Näytteenottaja: Juhani Puustinen & Jaakko Pöntiö Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: Näytteenotto ja analysointi Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on viljelty ja analysoitu materiaalinäytteen suoraviljelyn (MAT) menetelmäohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen suoraviljelymenetelmään (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaassa 2009 ja Asumisterveysohjeessa 2003 suositeltuja kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inkuboitu lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja 14 vrk:tta (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. 2. Tulosten tulkinta Tulosten tulkinta perustuu sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin että laboratorion omaan kokemukseen. Tulosten tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai viittaa vaurioon. Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) (Reiman ym. 1999) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden (Työterveyslaitoksen lista kosteusvaurioindikaattorimikrobeista, 2008) esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. ISS Palvelut PL 590 Puh.: Jyväskylä Sähköposti: etunimi.sukunimi@iss.fi Y-tunnus: Copyright ISS Palvelut

55 Luottamuksellinen 2/ Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Muut bakteerit -, +, ++, +++ Muut kuin indikaattorisienet Muut kuin indikaattorisienet Yhteisvaikutus Indikaattorimikrobit Indikaattorimikrobit -, + - -, * -, + +* * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä ++ +*, ++ +* , , Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

56 Luottamuksellinen 3/ Taulukko 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. Näyte 1. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli, lasten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Trichoderma* +(1) Aspergillus ochraceus* +(7) Aktinobakteerit* +++(62) vahva viite Penicillium ++ Aspergillus versicolor* ++(21) Muut bakteerit +++ vauriosta Mucor o +(3) Penicillium ++ Mucor o +(1) Aspergillus + Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 2. Ulkoseinän alareuna, lasten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Chaetomium* +(4) Penicillium + Aktinobakteerit* +++(91) vahva viite Penicillium + Mucor o +(2) Muut bakteerit + vauriosta Aspergillus versicolor* +(1) Aspergillus versicolor* ++(22) Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 3. Ulkoseinän alareuna, lasten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +(5) heikko viite Aspergillus versicolor* +(2) steriilit + Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 4. Ulkoseinä, lasten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit + ei viitettä Muut bakteerit vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 5. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli, lukaali, nuorten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aureobasidium o +(2) Penicillium ++ Aktinobakteerit* +++(186) vahva Cladosporium + Aspergillus versicolor* +++(52) Muut bakteerit + viite Aspergillus versicolor* +(8) vauriosta Penicillium +++ hiivat, vaaleat + Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bakteerit yhteensä ++++ Näyte 6. Ulkoseinän alareuna, lukaali, nuorten osasto / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium ++ Aktinobakteerit* ++(34) viittaa Aspergillus versicolor* ++(29) Aspergillus versicolor* ++(26) Muut bakteerit + vaurioon Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bakteerit yhteensä ++ Näyte 7. Kirjastonjohtajan huone, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus ochraceus* +(1) Penicillium ++ Aktinobakteerit* +++(120) vahva viite Aspergillus versicolor* +(8) Aspergillus versicolor* ++(36) Muut bakteerit + vauriosta Penicillium ++ Cladosporium + Cladosporium + Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bakteerit yhteensä +++

57 Luottamuksellinen 4/ Näyte 8. Kirjastonjohtajan huone, ulkoseinän alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus versicolor* +(1) Aspergillus ochraceus* +(1) Aktinobakteerit* +(1) heikko viite Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 9. Toimistotila, ulkoseinän alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +(2) ei viitettä Muut bakteerit - vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 10. Toimistohuone, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus ochraceus* +(3) Aspergillus ochraceus* +(7) Aktinobakteerit* ++++ vahva Cladosporium + Aspergillus versicolor* +(15) Muut bakteerit - viite Chaetomium* +(1) Penicillium ++ vauriosta Penicillium +++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä +++ Bakteerit yhteensä ++++ Näyte 11. Lehtilukusali, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +++(196) vahva Aspergillus sydowi* +(10) Aspergillus versicolor* +(11) Muut bakteerit - viite Acremonium* +(1) vauriosta Aspergillus versicolor* +(1) Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 12. Lehtilukusali, ulkoseinän alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT

58 Luottamuksellinen 5/ KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s Työterveyslaitos. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit. Moniste, Ympäristömikrobiologian laboratorio Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n Sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty.

59 Luottamuksellinen 1/ ANALYYSIVASTAUS N: OT, MATERIAALINÄYTTEET Tilaaja:, Jyväskylä Tutkimuskohde: Jämsän kirjasto Näytteenottaja: Juhani Puustinen & Jaakko Pöntiö Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: Näytteenotto ja analysointi Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on viljelty ja analysoitu materiaalinäytteen suoraviljelyn (MAT) menetelmäohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen suoraviljelymenetelmään (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaassa 2009 ja Asumisterveysohjeessa 2003 suositeltuja kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inkuboitu lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja 14 vrk:tta (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. 2. Tulosten tulkinta Tulosten tulkinta perustuu sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin että laboratorion omaan kokemukseen. Tulosten tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai viittaa vaurioon. Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) (Reiman ym. 1999) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden (Työterveyslaitoksen lista kosteusvaurioindikaattorimikrobeista, 2008) esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. ISS Palvelut PL 590 Puh.: Jyväskylä Sähköposti: etunimi.sukunimi@iss.fi Y-tunnus: Copyright ISS Palvelut

60 Luottamuksellinen 2/ Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Muut bakteerit -, +, ++, +++ Muut kuin indikaattorisienet Muut kuin indikaattorisienet Yhteisvaikutus Indikaattorimikrobit Indikaattorimikrobit -, + - -, * -, + +* * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä ++ +*, ++ +* , , Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

61 Luottamuksellinen 3/ Taulukko 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. Näyte 13. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +++(131) vahva viite Aspergillus sydowi* +(3) Cladosporium + Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ Näyte 14. Ulkoseinä alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit - ei viitettä Aspergillus versicolor* +(1) Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 15. Ulkoseinä alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Penicillium + Aktinobakteerit* +(1) ei viitettä Ulocladium* +(1) Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 16. Ulkoseinä, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Aktinobakteerit* +(5) heikko viite Muut bakteerit - vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 17. Toimisto, kellari, ulkoseinä ikkunan alta / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 18. Toimisto, ulkoseina alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Eurotium* +(1) Aktinobakteerit - ei viitettä Aspergillus restricti* +(1) Muut bakteerit - vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä - Näyte 19. IV-konehuone, ulkoseinä alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Ulocladium* +(6) Penicillium + Aktinobakteerit - heikko viite Aspergillus restricti* +(3) Muut bakteerit +++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ Näyte 20. IV-konehuone, ulkoseinä, alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Aktinobakteerit - ei viitettä Aspergillus restricti* +(1) Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Näyte 21. Kirjavarasto, ulkoseinä, yläosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Aktinobakteerit* +(3) heikko viite Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä +

62 Luottamuksellinen 4/ Näyte 22. Kirjavarasto, ulkoseinä alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta steriilit + Aspergillus restricti* +(5) Aktinobakteerit* +++(65) vahva viite steriilit + Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ Näyte 23. Keittiö, ulkoseinä, ikkunan alapuoli / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Ulocladium* +(1) Penicillium ++ Aktinobakteerit* ++++ vahva viite Penicillium +++ Muut bakteerit +++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++++ Näyte 24. Vanha autotalli, oviseinä alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus sydowi* +(1) Penicillium + Aktinobakteerit* +(10) heikko viite Aspergillus versicolor* +(2) Eurotium* +(1) Muut bakteerit + vauriosta Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Näyte 25. Vanha autotalli, ulkoseinä alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus versicolor* +(8) Aspergillus versicolor* ++(50) Aktinobakteerit - vahva viite Penicillium + Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT

63 Luottamuksellinen 5/ KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s Työterveyslaitos. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit. Moniste, Ympäristömikrobiologian laboratorio Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n Sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty.

64 Luottamuksellinen 1/ ANALYYSIVASTAUS N: OT, MATERIAALINÄYTTEET Tilaaja:, Jyväskylä Tutkimuskohde: Jämsän kirjasto Näytteenottaja: Juhani Puustinen & Jaakko Pöntiö Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: Näytteenotto ja analysointi Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on viljelty ja analysoitu materiaalinäytteen suoraviljelyn (MAT) menetelmäohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen suoraviljelymenetelmään (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaassa 2009 ja Asumisterveysohjeessa 2003 suositeltuja kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inkuboitu lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja vrk:tta (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu lajitai sukutasolle valomikroskoopin avulla. 2. Tulosten tulkinta Tulosten tulkinta perustuu sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin että laboratorion omaan kokemukseen. Tulosten tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai viittaa vaurioon. Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) (Reiman ym. 1999) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden (Työterveyslaitoksen lista kosteusvaurioindikaattorimikrobeista, 2008) esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. ISS Palvelut PL 590 Puh.: Jyväskylä Sähköposti: etunimi.sukunimi@iss.fi Y-tunnus: Copyright ISS Palvelut

65 Luottamuksellinen 2/ Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Muut bakteerit -, +, ++, +++ Muut kuin indikaattorisienet Muut kuin indikaattorisienet Yhteisvaikutus Indikaattorimikrobit Indikaattorimikrobit -, + - -, * -, + +* * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä ++ +*, ++ +* , , Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Taulukko 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. Näyte 26. IV-konehuoneen putkikaivo / tervapaperi + mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus ochraceus* +(6) Aspergillus ochraceus* +(4) Aktinobakteerit* +(8) heikko viite Penicillium + Aspergillus versicolor* +(3) Muut bakteerit ++ vauriosta Aspergillus ustus o +(3) Penicillium + Aspergillus + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Näyte 27. Baarin keittiön ulkoseinä / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Chrysonilia o +(1) Aktinobakteerit* +(1) ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä +

66 Luottamuksellinen 3/ Näyte 28. Baarin keittiön ulkoseinä, alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aspergillus versicolor* +(1) Aktinobakteerit* +(8) viittaa muut sienet +++ Muut bakteerit + vaurioon Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 29. Baarin siivouskomeron takaseinä / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Chrysonilia o +(1) Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 30. Baarin siivouskomeron takaseinä, alaosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Chrysonilia o +(1) Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 31. VSS:n pitkä ulkoseinä, yläosa / paperi + mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 32. VSS:n pitkä ulkoseinä, alaosa / lastulevy + alajuoksu 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Trichoderma* +(1) Aspergillus restricti* ++++ Aktinobakteerit - vahva viite Aspergillus niger o +(1) Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++++ Bakteerit yhteensä + Näyte 33. VSS:n pitkä ulkoseinä, yläosa / paperi + mineraalivilla + lastulevy 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 34. VSS:n pitkä ulkoseinä, yläosa / paperi + mineraalivilla + lastulevy 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 35. VSS:n pitkä ulkoseinä, alaosa / paperi + mineraalivilla + lastulevy 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Penicillium + Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä

67 Luottamuksellinen 4/ Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s Työterveyslaitos. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit. Moniste, Ympäristömikrobiologian laboratorio Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n Sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty.

68 Luottamuksellinen 1/ ANALYYSIVASTAUS N: NK, MATERIAALINÄYTTEET Tilaaja:, Jyväskylä Tutkimuskohde: Jämsän kirjasto Näytteenottaja: Juhani Puustinen ja Jaakko Pöntiö Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: Näytteenotto ja analysointi Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on viljelty ja analysoitu materiaalinäytteen suoraviljelyn (MAT) menetelmäohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen suoraviljelymenetelmään (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaassa 2009 ja Asumisterveysohjeessa 2003 suositeltuja kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uute) agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja on inkuboitu lämpökaapissa +25 C:ssa 10 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja 14 vrk:tta (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. 2. Tulosten tulkinta Tulosten tulkinta perustuu sekä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin että laboratorion omaan kokemukseen. Tulosten tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai viittaa vaurioon. Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) (Reiman ym. 1999) tai mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden (Työterveyslaitoksen lista kosteusvaurioindikaattorimikrobeista, 2008) esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa materiaalissa. ISS Palvelut PL 590 Puh.: Jyväskylä Sähköposti: etunimi.sukunimi@iss.fi Y-tunnus: Copyright ISS Palvelut

69 Luottamuksellinen 2/ Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Muut bakteerit -, +, ++, +++ Muut kuin indikaattorisienet Muut kuin indikaattorisienet Yhteisvaikutus Indikaattorimikrobit Indikaattorimikrobit -, + - -, * -, + +* * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä ++ +*, ++ +* , , Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.

70 Luottamuksellinen 3/ Taulukko 2. Materiaalinäytteidenn näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoism suudet ja sienilajisto suh- teellisella asteikolla esitettynä. Näyte 36. Alakerran lattia / kevytsora 2 % mallasagar steriilit DG-18 agar + steriilit THG agar ++ Aktinobakteerit Tulkinta - heikko viite Muut bakteerit +++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiött yhteensä ++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 37. Alakerran lattia parioven kohdalta / kevytsora 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta steriilit ++ Aktinobakteerit - heikko viite Muut bakteerit +++ vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiött yhteensä ++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 38. Alakerran lattia keskialue / kevytsora 2 % mallasagar muut sienet DG-18 agar + steriilit THG agar +++ Aktinobakteerit Tulkinta - viittaa Muut bakteerit +++ vaurioon Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiött yhteensä +++ Bakteerit yhteensä +++ Näyte 39. Varasto ulkoseinän yläosa / mineraalivilla 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Tulkinta Aktinobakteerit - ei viitettä Muut bakteerit + vauriosta Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiött yhteensä - Bakteerit yhteensä + Näyte 40. Varasto ulkoseinän alareuna / mineraalivilla 2 % mallasagar Aspergilluss DG-18 agar + steriilit THG agar + Aktinobakteerit Tulkinta - ei viitettä hiivat, tummat + Muut bakteerit + vauriosta Tritirachium* +(1) Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiött yhteensä + Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynytt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla k muodosta itiöitä Niina Kemppainen laboratorioanalyytikko, AMK

71 Luottamuksellinen 4/ KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori, Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s Työterveyslaitos. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit. Moniste, Ympäristömikrobiologian laboratorio Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman :n Sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty.

72 /ASB TUTKIMUSRAPORTTI (1) ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: / Juhani Puustinen Jämsän kirjasto Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaineanalyysillä käyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaineanalysaattoria (EDS) Oxford Instruments X-Max. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. TULOKSET: Näyte Tila/ materiaali: Menetelmä: Asbestipitoisuus: tunnus: VM/EM* 1 Kellarin käytävän ja toimiston lattian EM Ei sisällä asbestia. tumman harmaa muovilaatta, liima ja tasoite 2 1.kerroksen katon ruiskutasoite VM Ei sisällä asbestia. 3 Ruskea keraaminen lattialaatta, tasoite, VM Ei sisällä asbestia. laasti ja saumalaasti 1.krs 4 Akustolevy (kankaalla päällystetty VM Ei sisällä asbestia. min.villa) kellarin katto 5 Putkieristeen pinnoite, vaalea massa VM Ei sisällä asbestia. ruskea kangas ja paperi (IV-konehuone) 6 Valkoinen ja vaalean harmaa muovilaatta, tasoite ja liima (kellarin salin lattia) EM Ei sisällä asbestia. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Jussi Myllykangas tutkija, FM puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH Y-TUNNUS:

73 /PAH TUTKIMUSRAPORTTI (1) PAH-ANALYYSI Tilaaja: Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: / Juhani Puustinen Jämsän kirjasto Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: 7. Tervapaperi, putken päällä (IVkonehuoneen putkikaivo) Yhdiste: [mg/kg] Naftaleeni < 2,0 Asenaftaleeni < 2,0 Asenafteeni < 2,0 Fluoreeni < 2,0 Fenantreeni < 2,0 Antraseeni < 2,0 Fluoranteeni < 2,0 Pyreeni < 2,0 Bentso(a)antraseeni < 2,0 Kryseeni < 2,0 Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 Bentso(a)pyreeni < 2,0 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < 2,0 Dibentso(a,h)antraseeni < 2,0 Bentso(ghi)peryleeni < 2,0 PAH-yht.* < 30 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä 7 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta poistaa ja hävittää normaalisti. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH Y-TUNNUS:

74 /ÖLJY TUTKIMUSRAPORTTI (1) ÖLJYHIILIVETYPITOISUUDEN MÄÄRITYS Tilaaja: Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde / projektinumero: / Juhani Puustinen Jämsän Kirjasto Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä ISO mukaisesti. Menetelmän mittausepävarmuus on ± 25 %. Näyte murskattiin ja jauhettiin ennen analysointia. Analyysi on teetetty alihankintana Ahma Ympäristö Oy:ssä. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: Näyte tunnus: Näytetiedot: C10-C21-pitoisuus: (mg/kg) C22-C40-pitoisuus: (mg/kg) C10-C40-pitoisuus: (mg/kg) 1 Vanhan autotallin lattia (pintavalu ja laatta) Näytteen 1 öljyhiilivetypitoisuus ei ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa mg/kg. Näytettä 1 vastaavat materiaalit eivät sovellu hyötykäyttöön. Hyötykäytön raja-arvo öljyille C10-C40 on 500 mg/kg (VNA591 ja 403). Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH Y-TUNNUS: