MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Siikajoki, Alhonmäki. Pykälö Rn:o 5:154 Sorakuula Rn:o 5:123
|
|
- Tuomas Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Siikajoki, Alhonmäki Pykälö Rn:o 5:154 Sorakuula Rn:o 5:123 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016
2 HAKEMUS 2 (16) Sisältö 1 ASIA HANKKEEN TAUSTATIEDOT Aiemmista lupapäätöksistä Hankkeen tarkoitus Alueen maanomistus Hankkeen toteutusaikataulu TIEDOT HANKEALUEESTA Alueen sijainti ja nykytila Suunnitelman kartta-aineisto Alueen kaavoitus MAAPERÄ JA HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET Alueella aikaisemmin suoritetut tutkimukset Suunnittelualueen maaperätutkimukset vuonna 2000, 2003 ja Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueiden hydrogeologia Kaivualueen hydrogeologia Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS Kaivutoiminnan periaatteet Kiviainesten jalostaminen Yleisiä periaatteita Kaivualueen viimeistely ja jälkihoito ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA Vaikutukset pohjaveteen Sorakuoppien pohjavesilampien vedenlaatu Sorakuoppien lampien vaikutukset ympäristön pohjaveteen Arvio hakemuskohteen kaivutoiminnan vaikutuksista pohjavesioloihin Pohjaveden seuranta Vaikutukset pintavesioloihin Vaikutukset muihin luonnonoloihin HYÖTYARVIO OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 16
3 HAKEMUS 3 (16) 1 ASIA Lemminkäinen hakee lupaa maa-ainesten ottamiseksi pohjavesipinnan ala- ja yläpuolelta Siikajoen kunnan Alhonmäen alueen tiloilla Pykälö Rn:o 5:154 ja Sorakuula Rn:o 5:123. Hakija: Lemminkäinen Infra Oy, PL 169 (Salmisaarenaukio 2), HELSINKI Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Kati Kahri, lupasuunnittelija, Päivölänkatu 35, SEINÄJOKI, Puh: , kati.kahri@lemminkainen.com. 2 HANKKEEN TAUSTATIEDOT 2.1 Aiemmista lupapäätöksistä Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi (Dnro 19/00/2) Jussi Hankalalle luvan maa-ainestenottoon pohjavesipinnan alapuolelta tiloilla Pykälö, Hankala ja Sorakuula. Myöhemmin toteutuneen yrityskaupan johdosta lupa siirtyi Lemminkäinen Oyj:lle. Myös ottoalueen maanomistussuhteet muuttuivat niin, että kiinteistö Pykälö siirtyi Lemminkäinen Oyj:n omistukseen ja sekä se osa tilasta Hankala, joka yhdistettiin tilaan Pykälö. Vuonna 2003 Lemminkäinen Oyj haki muutosta pohjavedenpinnanalaiseen ottoon. Muutoksessa oli kyse maa-ainesten ottosyvyyden kasvattamisesta, johon Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan vuonna 2004 (Dnro Psy-2003-y-156). Kaivutoiminta alueella on alkanut vuoden 2001 syksyllä. Edelleen vuonna 2008 Lemminkäinen Oyj:n infrarakentamisliiketoiminta siirrettiin perustetulle tytäryhtiölle Lemminkäinen Infra Oy:lle, minkä yhteydessä lupa siirrettiin perustetun tytäryhtiön nimiin. Vuonna 2012 lupaa on haettu osittain entistä ottoaluetta vastaavalle alueelle tiloille Pykälö Rn:o 5:154, Sorakuula Rn:o 5:123, Pikkukangas Rn:o 5:115 sekä Sorala Rn:o 7:46. Aiempaa ottoaluetta on hakemuksessa esitetty muutettavaksi osittain aiemmasta, jotta alueelta saataisiin hyödynnettyä parhaiten käyttöön soveltuvat maa-ainekset. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ratkaissut lupa-asian päätöksellään Nro 54/2013/2, Päätöksessä luvanhakijalle on myönnetty oikeus laajentaa ottotoimintaansa aiemmasta luvasta lännen suuntaan tilan Pikkukangas Rn:o 5:115 rajaan saakka sekä ottaa maa-aineksia ottoalueen pohjois-osasta aiempaa vastaavalla tavalla tasolle +0,00 (N 60 ) saakka. Sen sijaan ottotoiminnan harjoittaminen ottoalueen altaan eteläpuolisilla osilla on evätty ja tällä osalla on määrätty alue täytettäväksi tasolle +16,00 (N 60 ) alueilla, joilla ottoa on jo toteutettu. Toukokuussa 2016 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt uuden vesilain mukaisen päätöksen Lemminkäinen Infra Oy:n ottotoimintaa koskien alueella. Lemminkäiselle on myönnetty vesilain mukainen lupa laajentaa ottotoimintaa nykyisestä ottoalueesta etelää kohti. Tämän ottosuunnitelman tarkoituksena on saada maa-ainesten ottolupa tälle vesilain nojalla sallituksi ottoalueeksi määritellylle osalle. Toiminnanharjoittajan olemassa olevat lupapäätökset alueelle sekä muiden toimijoiden lupapäätökset on hakemuksen liitteenä 6.
4 HAKEMUS 4 (16) 2.2 Hankkeen tarkoitus Nyt haettavan luvan tarkoituksena on saada lupa ottaa maa-aineksia vesilain mukaisen lupapäätöksen alueelta ottoalueen eteläosasta, jossa on vielä hyödynnettäviä sora- ja hiekkavarantoja. Alhonmäeltä kuljetetaan maa-aineksia paikallisen tarpeen lisäksi Raahen ja Oulun alueelle. Erityisesti määrätyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0-8 mm) esiintyy näillä alueilla niukkuutta, joten sitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa noin 100 km etäisyydelle ottoalueesta. Alhonmäen alueella taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit on jo pohjavedenpinnan yläpuolelta pitkälle hyödynnetty. Tämän vuoksi on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnan alapuolisia soravaroja paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä tai mahdollista tulevaa pohjaveden hankintaa eikä aiheuteta muutakaan haittaa ympäristölle. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelman (PSV-Maa ja Vesi Oy 2000) mukaan pohjavedenalainen maa-ainestenotto on mahdollista nykyisen ottoalueen altaan kohdalla. Nyt myönnetyn luvan mukainen otto poikkeaa vähäisesti tästä yleissuunnitelman rajauksesta ottoalueen länsireunan ottotoiminnan osalta. Pääosin nyt haettava lisäoton alue sijoittuu alueelle, jossa pohjavedenpinnanalainen lisäotto on kirjattu yleissuunnitelman mukaan mahdolliseksi. Tehdyillä maaperätutkimuksilla on jo aiemmin varmistettu edellytykset suunnitellun mukaiseen maa-ainesten ottoon. Hankkeen mukaisesti alueen eteläosasta nykyistä ottoaluetta laajennettaisiin 6,6 hehtaaria. Tältä osalta saataisiin hiekkavaltaista kiviainesta m 3 ktr. Nykyisen luvan mukaisen ottoalueen koko on 14,6 hehtaaria. Valtaosa ottoalueesta on jo otettua aluetta ja pohjavesiallasta, jolta materiaaleja ei hyödynnetä enää. Varsinaisen ottoalueen koko yhdessä nykyisen ottoalueen ja tässä suunnitelmassa esitetyn ottoalueen kanssa on 10,8 hehtaaria (aiemmin otettuja altaan alueita ei ole laskettu mukaan tähän lukuun). Oton päätyttyä aiemman oton ja suunnitellun oton seurauksena ottoalueesta muodostuisi yhteensä 20,2 hehtaarin kokoinen pohjavesiallas. 2.3 Alueen maanomistus Luvanhakija Lemminkäinen Infra Oy omistaa tilan Pykälö Rn:o 5:154. Tilan Sorakuula Rn:o 5:123 omistaa Ruskon Betoni Oy. Ruskon Betoni Oy on antanut suostumuksensa Lemminkäinen Infra Oy:lle tarvittavien lupien hakemiseen heidän aluettaan koskien sekä maa-ainesten ottamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöltään. Suostumus on hakemuksen liitteenä 1. Ruskon Betoni Oy:n yhteystiedot ovat Piuhatie 15, OULU, puhelinnumero ja sähköpostiosoite rb@ruskonbetoni.fi. 2.4 Hankkeen toteutusaikataulu Kaivutoiminnan arvioitu kesto on haettu lupa-aika 10 vuotta. Nykyinen pohjaveden alituslupa on voimassa saakka. Lupa ei ole vielä lainvoimainen.
5 HAKEMUS 5 (16) 3 TIEDOT HANKEALUEESTA 3.1 Alueen sijainti ja nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Siikajoen kunnassa, noin 5 km Keskikylästä koilliseen, maantien nro 813 itäpuolella. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee ympäristöhallinnon vedenhankintaa varten tärkeäksi luokittelemalla, Alhonmäki-Isokangas-pohjavesialueella ( ). Alhonmäen alueella on harjoitettu laajamittaista maa-ainestenottoa useiden vuosikymmenten ajan. Nykyisen lupa-alueen pinta-ala on noin 14,6 ha ja ottoalueella on olemassa oleva 10,4 hehtaarin kokoinen pohjavesiallas. Nykyisen sallitun oton ja tämän suunnitelman mukaisen oton päättyessä vesialtaan lopullinen pinta-ala tulee Lemminkäinen Infra Oy:n toiminnan johdosta olemaan 20,2 hehtaaria. Lähimmät asutukset ovat tien 813 varrella noin metriä suunnittelukohteesta pohjoiseen. KUVA 1 Alueen sijainti Ottoalueen välittömässä läheisyydessä on lupa maa-ainesten ottoon Siikajoen Betonitukku Oy:llä haetun ottoalueen itäpuolella. Ottotoiminnassa hyödynnetään maa-aineksia sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolelta 11,4 hehtaarin suuruiselta alueelta yhteensä m3. Toimintaan on haettu Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta pohjaveden alituslupa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupa maa-ainesten ottoon pohjavedenpinnan alapuolelta sekä Siikajoen kunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa ovat voimassa saakka. Siikajoen Betonitukku Oy:n ottotoiminnasta syntyvä allas yhdistyy Lemminkäinen Infra Oy:n ottotoiminnasta syntyvään pohjavesialtaaseen.
6 HAKEMUS 6 (16) Alueen itäpuolella on vesilain (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, , Dnro PSAVI/24/04.09/2012) sekä maa-aineslain mukainen lupa (Siikajoen kunnanhallitus, , 305) maa-ainestenottoon 2,3 hehtaarin alalle myös Tapani Mustonen Ky:llä tilalle Isokangas II Rn:o 76:0. Liitteissä 3.4. ja 3.5. on esitetty edellä mainittujen ottoalueiden sijoittuminen suhteessa Lemminkäisen nykyiseen ja suunniteltuun ottoalueeseen. 3.2 Suunnitelman kartta-aineisto 3.3 Alueen kaavoitus Suunnitelman kartta-aineisto perustuu maanmittauslaitoksen laserkeilaus-aineistoihin sekä alueella tehtyihin GPS-tarkemittauksiin. Pääasiallisena korkeusjärjestelmänä kartoissa on käytetty N 60 -järjestelmää, joka on vastaava kuin aiemmissa aluetta koskevissa suunnitelmissa. Joitakin lukuja on kuitenkin saatettu ilmoittaa myös korkeusjärjestelmässä N 2000, joita on siirrytty käyttämään valtaosassa Suomea. KUVA 2 Hankealue maakuntakaavassa Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella on merkinnät: 1. Maa-ainesten ottoalue: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet ja kalliokiviainesten ottopaikat. 2. Pohjavesialue: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet.
7 HAKEMUS 7 (16) 3. Tärkeä pohjavesivyöhyke: Merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. 4 MAAPERÄ JA HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Alueella aikaisemmin suoritetut tutkimukset Alhonmäen-Isokankaan sekä Vartinvaaran alueelle valmistui yleissuunnitelma vuoden 2000 keväällä (PSV-Maa ja Vesi Oy 2000). Yleissuunnitelmassa pyrittiin sovittamaan yhteen pohjaveden hankinta ja soravarojen hyödyntäminen niin, että molemmat tarpeet huomioidaan ja aluetta voitaisiin ottamisen jälkeen hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi virkistysalueena. Suunnittelualueelta selvitettiin ensin kohdat, joilta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti alueella muodostuva pohjavesivaranto. Tämän jälkeen tarkasteltiin maa-ainestenoton mahdollisuuksia. Yleissuunnitelman mukaan pohjavesipinnanalainen maa-ainestenotto on mahdollista yhdestä kohtaa Alhonmäen ja Isokankaan välillä. Yleissuunnitelman laadintaan liittyen alueella tehtiin hydrogeologinen kartoitus loppuvuoden 1997 aikana (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998). Alueella suoritettiin kairauksia ja maatutkaluotauksia. Osa näistä tutkimuspisteistä sijoittui suunnittelualueelle. Lisäksi suunnittelualueella on muihin pohjavesiselvityksiin liittyviä tutkimuspisteitä (Oulun vesi- ja ympäristöpiiri). Ennen lopullisen yleissuunnitelman valmistumista suoritti Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus alueella koepumppauksia. 4.2 Suunnittelualueen maaperätutkimukset vuonna 2000, 2003 ja 2011 Vuonna 2000 laadittua maa-ainesten ottosuunnitelmaa varten pohjavesilammen toteuttamisedellytysten varmistamiseksi tehtiin kaivualueella ja sen ympäristössä kairauksia (auger-tekniikalla) yhteensä 8 pisteessä. Myöhemmin vuonna 2003 kohteessa tehtiin kairauksia monitoimikairalla poraamalla 4 uudessa tutkimuspisteessä. Pisteet sijoitettiin nykyiselle kaivualueelle ja ne ulotettiin kallionpintaan saakka. Kairauksien yhteydessä otettiin maanäytteitä rakeisuusmäärityksiä varten. Vuoden 2003 syyskuussa Geo-Work Oy suoritti suunnittelualueella maatutkaluotauksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kalliopinnan syvyyttä ja maa-aineksen laatua, joiden perusteella aiemman suunnitelman mukainen ottotaso on määritelty. Mitta Oy teki vuonna 2011 alueella 2 tutkimuspisteessä, jotta hankittaisiin tietoa materiaalin laadusta kahdessa pisteessä pohjavesialtaan länsi- ja eteläpuolella. Eteläpuolisessa tutkimuspisteessä PVP 1 maa-ainekset todettiin hiekkavaltaisiksi hienojakoisiksi maaaineksiksi. Lännen puolelle sijoittuneessa tutkimuspisteessä PVP 2 havaittiin karkeampia sora-aineksia, joista Oulun seudulla on yleisesti vähyyttä. 4.3 Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueiden hydrogeologia Vartinkangas-Vartinvaara-Isokangas-Alhonmäki-Mustamäki välinen harjumuodostuma on syntynyt mannerjään sulamisvaiheessa syvään veteen n vuotta sitten. Harjun rakenne maa-aineksen laadun suhteen on erittäin vaihteleva. Harjun karkearakenteisin ydinosa on verraten kapea. Aallokon ja tuulen toiminta on muokannut tehokkaasti harjun pintarakenteita. Karkearakeisia (KHk-Sr) maa-aineksia on paksuimmin Alhonmäen alueella, ja niitä on sekä pohjavesipinnan ala- että yläpuolella. Vartinkankaalla maa-aineksia on luonnontilaisilla alueilla vielä merkittävästi ja ainekset ovat pääosin pohjavesipinnan yläpuolella.
8 HAKEMUS 8 (16) Isokankaan itäosassa pohjavesipinta on lähellä maanpintaa ja pohjavesipinnan alaisten karkearakeisten maa-ainesten määrä vähäinen. Alueen pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. 4.4 Kaivualueen hydrogeologia Aikaisempien tutkimusten ja kairausten perusteella soravaltaiset ainekset sijaitsevat pääosin kaivualueen keski- ja pohjoisosalla. Tällä alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset ainekset on jo pääosin hyödynnetty. Alueen eteläosassa maa-ainekset ovat hiekkavaltaisia ja ainekset vielä pääosin hyödyntämättä myös pohjavedenpinnan yläpuolelta. Kairausten yhteydessä otettiin maanäytteitä (elokuu 2003), joista rakeisuusmäärityksiin valittiin joka pisteestä selvimmin moreenimaiset näytteet (yhteensä 4 kpl). Rakeisuusmääritysten mukaan moreenikerroksia havaittiin kaikissa pisteissä. Kairaukset ulotettiin syvimmillään noin 21 metriä maanpinnasta eli alimmillaan noin tasolle -6,66. (N60). Kalliopinta havaittiin tasolla -0,80.-5,06 m (N60) ja se viettää pohjoisen-koillisen suuntaan. Pohjavesi on kaivualueella keskimäärin tasolla +13,00 14,00 m (N 60 ). Pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen, mutta kaivualueelle tapahtuu virtausta myös etelän suunnasta. Alueen pohjoisreunassa tapahtuu osittaista virtausta myös pohjoisen suuntaan. 4.5 Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen KUVA 3 Alhonmäki-Isokankaan I-luokan pohjavesialue Ympäristöhallinto on luokitellut Alhonmäen-Isokankaan ( ) ja Vartinvaaran ( ) pohjavesialueet vedenhankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi (luokka I). Alhonmäen-Isokankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Vartinvaaran pohjavesialueella on yksi toiminnassa oleva vedenottamo, Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran vedenottamo, noin 6 km suunnittelualueelta kaakkoon.
9 HAKEMUS 9 (16) Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueelle on yleissuunnitelmassa määritetty viisi potentiaalista vedenottamopaikkaa, joilta saataisiin pohjavettä alustavan arvion mukaan noin m 3 /d (yhteensä). Potentiaalisista vedenottamopaikoista neljä sijaitsee Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialueella ja yksi Vartinvaaran pohjavesialueella. Suunnittelualueelta noin 1,2 km länteen sijaitsee yksi potentiaalisista vedenottamopaikoista (AK 15), jossa ympäristökeskus on toteuttanut koepumppauksen. Suunnittelukohde sijaitsee ko. tutkitun vedenottamopaikan tehokkaalla valuma-alueella. Toinen potentiaalinen ottamopaikka (Isokangas 32) sijaitsee noin 650 m suunnittelualueen itäpuolella (yläpuolella pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus on yleisesti ongelmana Alhonmäen- Vartinvaaran alueella. Esimerkiksi koepumppauspisteissä pitoisuudet ovat olleet korkeat. Mikäli alueen pohjavettä hyödynnetään vedenhankinnassa, joudutaan vesi käsittelemään. Nykyisellään kaivutoiminnan vaikutuksia seurataan vuonna 2013 laaditun, hakemuksen liitteessä 4 esitetyn, yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä Siikajoen Betonitukku Oy:n ja Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:n kanssa. Samassa liitteessä on myös vuoden 2014 pohjaveden tarkkailutuloksien yhteenveto. Nykyisellä toiminnalla ei tarkkailutulosten perusteella ole havaittu olevan merkittävää haitallista vaikutusta alueen pohjaveden laatuun tai määrään. Alueella toimiva vesilaitos on Paavolan Vesi Oy. Osoite: Kyyräntie 33, RUUKKI. Puhelin (08) Sähköposti raimo.lampi@paavolanvesi.fi. 5 OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS 5.1 Kaivutoiminnan periaatteet Suunnitelmakartoista (liite 1) ilmenee haettu ottoalue, sekä pohjavesialtaan sijainti ottoalueella. Nyt haettavan ottotoiminnan aikana tullaan allasta laajentamaan etelää kohti nykyisestä ottoalueen rajasta noin 200 metrin matkalla. Altaan leveys pohjois-eteläsuunnassa tulee olemaan suunnitelman toteuduttua noin 450 metriä. Altaan kohdalla ottotasoksi haetaan 0,00 m (N 60 ). Jo olemassa olevien altaiden osalta ottotaso vaihtelee nykytilannekartan mukaisesti 0, ,00 m (N 60 ) välillä ja näiltä osilta ottoalue jää tähän tasoon. Näin ollen nykyinen altaan osa ei enää ole varsinaista ottoaluetta. Otto toteutetaan hyödyntäen hydraulista kaivinkonetta ja syvemmältä materiaaleja nostavaa laahakaivukonetta. Altaan lisäksi ottoa toteutetaan myös vähäisesti pohjavedenpinnan yläpuolisilla osilla niin, että altaan reunaan saadaan rakennettua tarvittava kulkutie. Kulkutie tullaan sijoittamaan tasolle +14,50 (N 60 ). Kulkutie jätetään toiminnan päättyessä paikalleen niin että luiskaukset jatkuvat siitä alas- ja ylöspäin. Lammen syvyydeksi tulee enimmillään noin 15 m ja vesipinta-ala tulee olemaan noin 20,2 ha. Ottotoimintaa laajennetaan etenevällä kaivulla sekä ottoalueen etelä- ja länsilaitaa kohden. Lännessä allas ulottuu tilan Pikkukangas Rn:o 1:115 rajalle saakka nykyisen ottoluvan mukaisesti. Varsinaisen ottoalueen laajuus, jolla ottoa tapahtuu, on nykyisen ja nyt haettavan uuden luvan mukaisilla alueilla 10,8 hehtaaria (jo otettuja altaan osia ei ole laskettu mukaan tähän alaan). Pohjavesilampi sijaitsee suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä mutta ei kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Vettä virtaa lisäksi pohjoiseen ja luoteeseen.
10 HAKEMUS 10 (16) Maa-ainesten ottaminen suoritetaan ottoalueen länsiosassa siten, että maa-ainekset otetaan nykyisen ottamisluvan mukaisesti tilan Pikkukangas Rn:o 5:115 rajaan saakka. Eteläosassa otto ei lähene naapurikiinteistöjä. Ottoalueen itäreunassa otto toteutetaan kiinni Betonitukku Oy:n ottoalueeseen aiemmasta vesilain mukaisesta päätöksestä eroten. Lemminkäinen Infra Oy:n nykyisessä vesilupapäätöksessä näiden kahden ottoalueen välisen kannaksen poistamiseen on myönnetty lupa. Luvanhakija ei katso välikannaksella olevan veden virtauksen osalta merkitystä, sillä välikannaksen materiaali on karkeahkoa soraa. Lisäksi lupien tulisi olla tältä osin yhteneväiset Betonitukku Oy:n kanssa. Suunnitelmakartoissa esitetyn oton mukaisesti laajennusalueelta saadaan hyödynnettäviä sora- ja hiekka-aineksia m 3 ktr. Nykyisen ottoluvan mukainen ottomäärä on m 3 ktr, josta osa on jo hyödynnetty ottotoiminnassa. Lupien yhteinen kokonaismäärä on m 3 ktr. Ottolupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuosittaiseksi keskimääräiseksi ottomääräksi tulee m 3 ktr, vuosittainen enimmäisottomäärä voi olla suurempikin. 5.2 Kiviainesten jalostaminen 5.3 Yleisiä periaatteita Kiviainekset jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Murskauslaitos sijoitetaan tien 813 läheisyyteen tilalle Sorala Rn:o 7:46, joka on Lemminkäinen Infra Oy:n omistuksessa. Murskauslaitoksen toimintaan on myönnetty ympäristölupa. Murskauslaitos on siirrettävä ja se tuodaan alueelle kun on tarvetta murskaukselle. Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. Aggregaatti sekä polttoainesäiliöt sijaitsevat omissa konteissaan. Murskauslaitoksen yhteydessä varastoidaan kerrallaan enintään 9 m 3 :ä kevyttä polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan kaksoiskuorellisissa lainvaatimissa säiliöissä, jotka kestävät mekaanista ja kemiallista kulumista. Tukitoimintoja varten alueella on päällystetty alue. Polttoainesäiliöille on rakennettu betoninen katettu suoja-allas. Itse murskaus tapahtuu päällystetyn alueen vieressä maapohjan päällä, mutta kaikki riskikohdat suojataan niin, ettei laitteistoista voi päästä polttoaineita maaperään ja pohjaveteen. Kiviaineksia murskataan vuosittain noin tonnia. Vuosittain murskauslaitos toimii alueella noin 1-4 kuukauden ajan. Murskauslaitoksen lisäksi alueella käytettäviä laitteistoja ovat seulontalaitteisto, laahakaivukone sekä työkoneet. Työkoneiden tankkaaminen tapahtuu tukitoimintoalueella tilalla Sorala Rn:o 7:46. Vain laahakaivukoneen tankkaus tapahtuu ottoalueella, sillä laitteistoa ei voida siirtää tankattavaksi muualle. Laahakaivukoneen tankkausta varten ottoalueella on tankkaukseen käytettävä kaksoisvaippasäiliö. Tankkaus suoritetaan suojatusti mahdollisia roiskeita keräävän valuma-altaan päällä tai tankkausalue suojataan muovituksilla niin, etteivät mahdolliset poltto-aineroiskeet voi joutua maaperään. Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan maa-ainesten ottamiseen ja ottamisalueiden jälkihoitoon (Ympäristöministeriö 2001). Näitä ohjeita sovelletaan myös hakemuskohteen jälkihoidossa. Hakemuskohteen jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan vähintään em. oppaan mukaisen vaativan tason mukaisesti eli seuraavasti: - alueen siistiminen ja alueelle soveltumattoman käytön estäminen - alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi - jälkihoito tehdään ottamistoiminnan kanssa vaiheittain - hiekkakerros peitetään alkuperäisellä pintamaalla ja/tai muulla soveltuvalla
11 HAKEMUS 11 (16) pintamateriaalilla (noin cm kerros) - aluskasvillisuus ja puusto palautetaan joko kylvämällä ja/tai istuttamalla - järjestetään jälkihoidon ja pohjaveden tilan seuranta - pohjavesilammikot tehdään riittävän syviksi, jolloin niiden vesi pysyy esimerkiksi virkistyskäyttöön riittävän hyvänlaatuisena - pohjavesilammikon ympäristölle jätetään vähintään 5 metrin levyinen hiekkavyöhyke, ettei humuspitoinen pintamaa huuhtoudu pohjavesilammikoiden veteen Kaivualueen viimeistely ja jälkihoito Maa-ainestenoton päätyttyä ottoalue muotoillaan ja sopeutetaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sekä siistitään. Kaivutoiminta toteutetaan osa-alueittain, jolloin osa-alueen ottotoiminnan päätyttyä voidaan tehdä vaiheittain tarvittavat luiskan muotoilut, istutus ym. viimeistelytoimenpiteet. Ottotoiminta alueen itäreunalla sekä osassa pohjoisosaa on alkanut saavuttaa lopullista tilaansa ja näillä osin maisemointityöt on suoritettu maisemointisuunnitelman mukaisesti. Alueen viimeistelyssä otetaan huomioon alueen jatkokäyttösuunnitelmat. Luiskaukset tehdään loiviksi niin kaltevuuteen 1:3 niin, että alueen jatkokäyttö esimerkiksi virkistykseen on mahdollista. Pohjavesipinnan alapuolella syvemmällä luiskat jätetään jyrkemmiksi. Luiskan muotoilun jälkeen alueelle levitetään pintarakennemateriaali (maatuneen turpeen ja hiekan seos tai pintamaan ja hiekan seos) ja istutetaan puusto (sekapuusto yhteensä kpl/ha: mäntyä kpl/ha ja koivua ja pihlajaa 500 kpl/ha) lukuun ottamatta altaan reunoja 5 m etäisyydellä altaasta. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmaan liittyen laadittiin kaivualueille jälkikäyttösuunnitelmia (Ympäristötaito Oy 1998). Esimerkkikuva jatkokäyttömahdollisuudesta on liitteenä 2. Nykyisen suunnitelman mukaisesti altaan muoto tulisi muuttumaan tässä esitetystä tilanteesta, mutta periaate jatkokäyttömahdollisuuksista pysyy samana. Alueen pohjoisosaan tehdään suunnitelmakartoissa esitetysti loivempi uimaranta-alue. 6 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA 6.1 Vaikutukset pohjaveteen Sorakuoppien pohjavesilampien vedenlaatu Pohjavesialueelle tehdyn lammen vedenlaatu riippuu sen lähiympäristön pohjaveden laadusta, johon puolestaan geologiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti. Veden laadun perusominaisuudet kuten elektrolyyttien määrä ja niiden keskinäiset suhteet esiintyvät melko samanlaisina kyseisen pohjavesimuodostuman lammen ympäristön pohjavedessä ja lammessa. Lammen vedenlaadun perusominaisuudet voidaan arvioida melko luotettavasti jo alueen pohjaveden laadun perusteella (Hyyppä ja Penttinen 1993). Vaikka pohjavesilammen veden perusominaisuudet ovat pohjaveden kaltaisia, ovat useimmat lammen tilanvaihtelut ja tapahtumat samankaltaisia kuin pintavesissä mm. veden virtauksia, kaasujen vaihtoa, auringon säteilyä ja eliötoimintaa estävän maakerroksen puuttuessa. Lampiveden vuodenaikaisvaihtelussa keskeisiä varsin paljon vaihtelevia muuttujia ovat lämpötila, veteen liuennut happi, happamuus, hiilen epäorgaaniset yhdisteet kuten hiilidioksidi, ja orgaaniset yhdisteet sekä kasvien ravinteet, kuten nitraatti. Lämpötilaa lukuun ottamatta edellä mainittujen muuttujien vaihtelu johtuu pääasiassa eliötoiminnasta. Pohjaveden ja lampiveden laatu on lähinnä toisiaan talvella jääpeitteen aikana (Hyyppä ja Penttinen 1993).
12 HAKEMUS 12 (16) Yksittäisen tietylle pohjavesialueelle muodostettavan lammen tulevaan tilaan voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon lammen sijainti, muoto ja lähiympäristö. Lammen sijainti hyvin vettä johtavalla alueella, suuri koko ja syvyys (5-10 m) ovat lammen tilan kannalta edullisia tekijöitä. Pieni koko ja vähäinen vesitilavuus ovat taas lammen tilan kannalta epäedullisia. Matalat lammet rehevöityvät, jonka seurauksena veteen liuenneen hapen määrä vähenee ja sen seurauksena rauta ja mangaanipitoisuudet alkavat kasvaa (Hyyppä ja Penttinen 1993) Sorakuoppien lampien vaikutukset ympäristön pohjaveteen Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvansoranoton vaikutus pohjavesilammen ulkopuolelle sekä vaikutusalueen etäisyys ja laajuus riippuvat lammen veden laadusta sekä lammen koosta ja sijainnista pohjaveden virtauskentässä. Lammen suuri tilavuus ja suuri pohjavesivirtaus ovat lammen kannalta yleensä edullista, samalla kuitenkin kasvaa lammen vaikutuksen suuruus ja vaikutusalue. Pohjavesilampien lähiympäristössä pohjavesissä vuodenajoista johtuva lämpötilan vaihteluväli voi olla aivan lammen lähellä C ja noin 150 metrin päässä kaivulammesta vielä noin yhdeksän astetta. Lammen vaikutus näkyy myös happamuuden, hiilidioksidin, bikarbonaatin, kalsiumin ja sulfaatin vaihteluvälin kasvuna. Lampien ympäristön pohjavesille ovat ominaista pienet nitraattipitoisuudet. Pitoisuudet ovat keskimäärin vain kymmenesosa pohjavedenpinnan yläpuolisten soranottoalueiden ja puolet luonnontilaisten alueiden pohjavesien nitraattipitoisuuksista. Pohjavesiesiintymän koko virtauskentän poikki leveys- ja syvyyssuunnassa ulottuvan lammen vaikutuksen arvioidaan ulottuvan sopivissa hydrogeologisissa olosuhteissa yli kilometrin etäisyydelle lammikosta (Hyyppä ja Penttinen 1993) Arvio hakemuskohteen kaivutoiminnan vaikutuksista pohjavesioloihin Pohjavesilampi sijaitsee nykyisellään suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä, mutta ei kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Uuden suunnitelman mukaisesti allas leventyy pohjois-eteläsuunnassa niin, että pohjaveden virtauskentän osalta allas yltää suuremmalta osin virtauskentän halki kuin aiemman ottoluvan tilanteessa. Suunnitellussa otossa ei tapahdu muutosta suhteessa suunniteltuun vedenottamoon hankealueen länsipuolella. Lammen syvyys tulee olemaan enimmillään noin 15 metriä ja laajuus noin 20,2 ha. Edellä mainitun perusteella edellytykset alueen pohjaveden laadun säilymiselle mahdollisimman muuttumattomana ovat hyvät. Kaivutoiminnan aikana tulee lammen veden laadussa olemaan lyhytaikaisia muutoksia. Kaivutoiminnan seurauksena voi lampivedessä ilmetä tilapäinen mineraali- ja orgaanisen aineksen kasvu ja ravinnepitoisuuden kasvusta aiheutuva perustuotannon lisääntyminen. Vedenlaatuparametrien osalta lammen vedenlaadun muutokset ilmenevät selvimmin sameuden ja väriluvun kohoamisena. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuus tulee hapettumisesta johtuen paikallisesti pienenemään. Lammen veden lämpötila tulee pintakerroksissa nousemaan nykyiseen verrattuna. Nykyisen kaivutoiminnan vaikutuksia on seurattu pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on vähäisesti muutettu vuonna 2013, kuitenkin niin, että tutkimustulokset ovat pysyneet vertailukelpoisina aiempiin tuloksiin. Yhteystarkkailua suoritetaan yhteistyössä Siikajoen Betonitukku Oy:n ja Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:n kanssa. Liitteenä olevassa vuoden 2015 yhteenvetoraportissa on esitetty alueen pohjavedentarkkailusta saatuja tuloksia. Vedenlaadun suhteen ei ole havaittu merkittävää toiminnasta aiheutuvaa haittaa, alueen pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat alueella olleet ottotoiminnasta riippumatta kohonneita.
13 HAKEMUS 13 (16) Alkuperäisessä, vuoden 2000 ottosuunnitelmassa on arvioitu, että kaivun vaikutukset ulottuvat muutaman kymmenen sadan metrin etäisyydelle lammesta pohjaveden virtaussuunnassa, mutta eivät missään tilanteessa suunnittelualueen alapuolisen potentiaalisen vedenottamopaikan kohdalle saakka, joka on noin 1,4 kilometrin etäisyydellä kaivualueesta. Lammen vaikutukset eivät ulotu ko. etäisyydelle tilanteessa, jos vedenottamo olisi toiminnassa. Lämpötilamuutos ulottuu yleensä kaikkein kauimmas. Nykyisessä tilanteessa otto ulottuu lähemmäs suunniteltua pohjavedenottamoa ja etäisyyttä suunniteltuun pohjavedenottamoon on 1,2 kilometriä. Tällä etäisyydellä altaan vaikutukset eivät ulotu suunnitellun vedenottamon alueelle. Kaivettavalla pohjavesilammella tulee olemaan vähäisiä vaikutuksia alueen pohjavedenpinnan tasoon. Pohjavedenpinta tulee altaan valmistuttua tasaantumaan siten, että alueen itä- ja eteläosassa pohjavedenpinta lievästi laskee ja lammen länsiosassa nousee. Pohjaveden alentumisella ei ole vaikutusta esim. metsän kasvuun, koska muutos on pieni ja pohjavedenpinta on syvällä, 4-5 m maanpinnasta. Pohjavedenpinnan nousu on niin vähäistä, ettei siitä aiheudu haittaa lammen länsipuolisille maa-ainestenottoalueille Pohjaveden seuranta Pohjaveden laatua seurataan vuonna 2013 laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaan kaivetusta lammesta sekä pohjavesiputkista. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa (taustapisteestä L kuitenkin vain kerran vuodessa). Vedenlaaduntarkkailua toteutetaan veden virtaussuunnassa sekä kaivualueen yläpuolelta, että alapuolelta. Vesinäytteistä näytteistä määritetään seuraavat vedenlaatuparametrit: - ph - sähkönjohtavuus - aistinvarainen havainnointi (haju, maku) - väri - sameus - lämpötila - happi, O2 - ammoniumtyppi, NH 4 -N - nitraattityppi, NO 3 -N - kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - kloridi, Cl - rauta, Fe - mangaani, Mn - alkaliteetti - öljyt C10-C40 (öljyt määritetään kerran vuodessa esimerkiksi kesäkuussa pisteistä 101 ja 102. Tarvittaessa myös muista pisteistä) Pohjavedenpinnan korkeutta seurataan lammesta ja pohjavesiputkista. Tarkkailupisteistä seurataan vedenpinnan korkeutta avovesikautena kuukausittain (touko-lokakuu) ja talven aikana joka toinen kuukausi (marraskuu, tammikuu ja maaliskuu). Tarkkailupisteiden tarkempi sijainti ilmenee pohjaveden tarkkailusuunnitelman yhteydessä olevasta karttaliitteestä (hakemuksen liite 4).
14 HAKEMUS 14 (16) Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Pvm: Tutkimuspisteet W (N60) W (N60) W (N60) W (N60) W (N60) W (N60) W (N60) W (N60) L ,88 13,91 13,88 13,96 14,33 14,06 13,89 14,04 AL24 13,38 13,48 13,44 13,52 13,9 13,67 13,61 13,6 ALH25 12,91 12, ,09 13,21 13,16 13,07 13,12 ALH101 13,86 13,76 13,73 13,81 14,01 13,91 13,79 13,88 ALH102 12, ,04 12,29 12,41 12,36 12,24 KUVA 4 Vedenkorkeushavaintoja (Lemminkäinen) ,31 Tarkkailutulokset on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa näytteiden otosta. Tarkkailutuloksista on laadittu yhteenveto vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Viimeisimmässä, vuoden 2015 vedentarkkailuraportin yhteenvedossa mainitaan seuraavaa: Tarkkailutulosten perusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut toiminnan aikana haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Lemminkäinen Infra Oy:n kaivulammessa havaitut pitoisuudet ovat olleet pieniä lukuun ottamatta väliaikaisia kaivutoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Esimerkiksi rautapitoisuus ja väriluku ovat koholla, mutta tarkkailun alkuaikoihin nähden myös niiden arvoissa on tapahtunut suurta alentumista. Lammen happitilanne on ollut hyvä koko tarkkailun ajan ja nitraattipitoisuus alhainen. Lammen ulkopuolella kaivun vaikutukset ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole havaittavissa. Vesipinnan korkeuksiin ja pohjaveden virtaussuuntiin kaivutoiminnalla ei ole ollut vaikutusta. Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Siikajoen Betonitukku Oy:n altaasta kannattaa aloittaa myös vedenlaadun seuranta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston dnro PSAVI/3505/2015 antamassa päätöksessä lupamääräyksessä 8 on määrätty päivättyä pohjavesitarkkailuohjelmaa muutettavaksi laajentuneen ottoalueen vaikutusten seuraamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman päivitystä ei ole vielä tehty, mutta se toimitetaan Siikajoen kunnalle välittömästi tarkastusehdotuksen valmistuttua kommentoitavaksi. 6.2 Vaikutukset pintavesioloihin Ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesiolosuhteisiin. Ylimääräisiä pinta- tai suovesiä ei kaivutoiminnan seurauksena tule kulkeutumaan suunnitellulle allasalueelle. 6.3 Vaikutukset muihin luonnonoloihin Alhonmäen alue on ollut maa-ainestenoton kohteena jo vuosikymmeniä. Maa-aineksia on otettu suunnittelukohteesta ja sen länsipuoliselta alueelta huomattavia määriä. Suunnitelma sijoittuu pääosin jo nyt ottotoiminnan piirissä olevalle alueelle, jolta pintamaat on kuorittu. Suunnitelma-alueella ei ole merkittävää olemassa olevaa kasvillisuutta. Hankkeen vaikutukset muihin luonnonoloihin ovat siis vähäiset. Lemminkäisen ottoalueelta noin 750 metrin päässä idässä sijaitsee Huhtaneva-Luminevan Natura-alue (SAC, FI ), jonka suojeluperusteina ovat aapasuot ja
15 HAKEMUS 15 (16) 7 HYÖTYARVIO pohjavesivaikutteiset letot. Ottotoiminnalla ei ole aiemmasta ottotoiminnasta eroavaa vaikutusta tai uhkaa Huhtaneva-Luminevan Natura-alueeseen. Nyt haettava laajennus ottoalueen eteläosaan on vähäinen. Lemminkäisen vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä antamaan täydennykseen oli liitetty arvio syntyvän pohjavesialtaan vaikutuksista harjualueen pohjavesipintoihin, joka on hakemuksen liitteenä 4.3. Kyseisen Pöyry Finland Oy:n tekemän tarkastelun vesipintojen muutoksista Alhonmäen maa-aineksen ottoalueella mukaisesti pohjavedenpinnan alentumisen vaikutukset yhdistetyn altaan itäpuolella rajoittuvat vain altaan lähialueelle muutaman sadan metrin etäisyydelle altaasta. Vaikutus on suhteellisesti suurin altaan lähialueella ja se pienenee nopeasti mentäessä itään. Muodostuvan yhtenäisen altaan itäreunasta noin 260 m itään on tutkittu vedenottamopaikka (piste 32: 500 m3/d). Pohjavesi virtaa tälle tutkitulle vedenottamopaikalle idän suunnasta eikä vedenottamon lähisuojavyöhyke ulotu lännessä altaan alueelle. Pöyryn lausunnossa on todettu, ettei kyseisen vedenottamopaikan alueella alenemisen vaikutusta ole havaittavissa. Koska alenemisen vaikutusta ei vedenottamon alueella ole lausunnon mukaisesti havaittavissa, ei sitä näin ollen ole havaittavissa myöskään Huhtaneva-Lumineva Naturaalueen kohdalla. Natura-alue sijoittuu läntisimmän kärkensä osalta suunniteltua pohjavedenottamoa etäämmälle, noin 400 metrin etäisyydelle Betonitukku Oy:n ottoalueelle syntyvän altaan rajasta. Näin ollen Toiminnasta ei ole odotettavissa sellaista muutosta pohjavesialueella, joka vaikuttaisi edelleen sen reunalla sijaitsevan Natura-alueen suon vesitasapainoon. Ottoalueen eteläosan laajennuksella ei ole itsessään vaikutusta pohjavedenpinnan korkeuteen, jonka vuoksi laajennuksella ei ole vaikutusta Huhtaneva-Luminevan Natura 2000-alueeseen. Määrätyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0-8 mm) esiintyy esimerkiksi Raahen ja Oulun alueella niukkuutta, joten niitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa kauaskin ottoalueesta. Alhonmäen alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit on jo pitkälle hyödynnetty, joten on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnanalaisia maaainesvaroja mahdollisimman tehokkaasti paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä ja mahdollista tulevaa pohjavedenhankintaa. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat pohjavesilammen ansiosta. Uuden kaivutason mukainen kaivutoiminta ei tule luvanhakijan arvion mukaan vaikeuttamaan Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialueen pohjaveden mahdollista hyödyntämistä vedenhankintaan nyt eikä tulevaisuudessa. Hankkeen toteutuksesta (kaivutoiminnasta) aiheutuvat pohjavesialtaan vedenlaadun muutokset ovat vähäisiä (kohonneet väriluvun arvot ja raudan pitoisuudet sekä lievä ravinnepitoisuuden nousu). Kaivutoiminnan vaikutukset rajoittuvat ko. kaivualtaaseen ja todennäköisesti vain muutamia kymmeniä satoja metrejä lähialueen pohjaveteen pohjaveden virtaussuunnassa. Kaivutoiminnan vaikutukset eivät tule ulottumaan Alhonmäen Isokankaan pohjavesialueen potentiaalisiin vedenottamopaikkoihin. Kaivuallas ei sijaitse Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran ottamon vaikutusalueella, joka sijaitsee Vartinvaaran pohjavesialueella noin 6 km kaakkoon. Altaan ja sen ympäristön vedenlaadun muutosten seurantaa jatketaan tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tämänhetkisten tarkkailutulosten perusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut haittavaikutuksia alueen pohjavedelle.
16 HAKEMUS 16 (16) 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Suunnittelukohde sijoittuu tiloille Pykälö Rn:o 5:154 ja Sorakuula Rn:o 5:123. Liitteissä on tiedot alueen naapuritilojen omistajista sekä tilan Sorakuula Rn:o 5:123 omistajan (Ruskon Betoni Oy) suostumus hankkeelle. Luvanhakijalle on myönnetty tämän ottosuunnitelman mukaiselle alueelle vesilain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseksi pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen I-luokan pohjavesialueella. Luvanhakija katsoo, että tämä huomioon ottaen maa-aineslain (555/1981) 3 :n edellytykset maa-aineslain mukaisen luvan myöntämiseksi täyttyvät. Seinäjoella Kati Kahri Lupasuunnittelija Lemminkäinen Infra Oy LIITTEET: 1. Suunnitelmakartat Esimerkki jatkokäytöstä 3. Karttoja: 3.1 Hankealueen sijainti maakuntakaavakartalla 3.2 Ottoalue verrattuna aiempaan lupa-alueeseen 3.3 Ottoalue pohjavesi- ja maankäyttökartalla 3.4 Alueen ottoalueet kartalla 3.5. Alueen ottoalueet ilmakuvassa
Aluehallintovirasto Ympäristöluvat
1 Aluehallintovirasto Ympäristöluvat PÄÄTÖS Nro 33/2016/2 Dnro PSAVI/3505/2015 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2016 ASIA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella tiloilta
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 54/2013/2 Dnro PSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 54/2013/2 Dnro PSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2013 ASIA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevilta tiloilta Pykälö RN:o
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...
Lisätiedot1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.
1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE
Lisätiedot57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen
Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten
LisätiedotKunnanhallitus
Kunnanhallitus 103 14.03.2016 Lausunto maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella tiloilta Pykälö 748-403-5-154 ja Sorakuula 748-403-5-123, Siikajoki 3963/11.114/2016
Lisätiedot21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää
Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotPohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)
Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...
LisätiedotKiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.
2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie
LisätiedotKauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.
FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja
LisätiedotHakemus on tullut vireille
2/YMPLA 2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M5/2016 Ympla 31.8.2016 73 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 2.9.2016 HAKIJA: Kulonen Erkki ja Matti Metsämaantie
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas II RN:o 76:0, Siikajoki
PÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro PSAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2013 ASIA HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi
Lemminkainen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Tilalle Juho Kula 636-416-5-65 10.3.2014 Poytyan kunnan Kumilan kylassa 1 (7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA Kumilan kyla Tila Juho Kula 5:65
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 51/07/2 Dnro Psy-2006-y-155 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 51/07/2 Dnro Psy-2006-y-155 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta tilalta Jäkäläkangas RN:o 75:0, Siikajoki Siikajoen
LisätiedotMaatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11
Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Honkikankankaan kallioalue
LisätiedotKunnanhallitus
Kunnanhallitus 107 27.03.2017 Siikajoen kunnan ja Siikajoen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto vesilain mukaiseen lupahakemukseen Siikajoen Betonitukku Oy, Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä-
LisätiedotRAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotP JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA
28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Luumäen kunta, HmottuIan kylä. Hornio Rn:o 2:128
Luumäen kunta, HmottuIan kylä Hornio Rn:o 2:128 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2014 Luumäen kunnan Himottulan kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot 3 1.1 Omistus-ja hallintaoikeus sekä sijainti 3
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 11.5.2017 FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 21.9.2016 FIMIKM
LisätiedotKULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:
20.4.2018 KULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA 625-405-50-7 PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:200 000 1. HANKETIEDOT Kuljetuspolar Oy hakee lupaa maa-ainesten ottamiselle tilalla Hourula
LisätiedotYmpäristölautakunta M2/2015 Ympla Loimijoentie ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen
2/YMPLA 24.06.2015 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2015 Ympla 24.6.2015 Loimijoentie 74 65 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 29.6.2015 HAKIJA: Reijo Kuosa 32560 Virttaa
LisätiedotKunta Kuhmo Kylä Jonkeri Tila RN:o Alueelta on suoritettu maa-ainesten ottoa aikaisemmin.
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 28 22.05.2013 TORNATOR OYJ MAA-AINESLUPAHAKEMUS 27/8.86/2013 VALVJAOS 28 Ympäristönsuojelusihteeri 3.5.2013 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.
LisätiedotMaa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Kalettoman ranta
Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Kalettoman ranta 410-412-1-868 yit.fi 5.6.2018 2 (7) Sisältö 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotAnnettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain
LisätiedotPieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus
Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen
LisätiedotEMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41
EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut
LisätiedotMAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen
Jouko Juntusen maa-ainesten ottamista pohjaveden yläpuolelta koskeva Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Dno YMPVI: 3328 /739/2007 Oulun seudun ympäristölautakunta 19.11.2008 218 Oulun seudun ympäristötoimi
LisätiedotOttoalue, kaavoitus ja ympäristö
Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040 673 8488) Hakemus ja luvat Savon
Lisätiedot17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8
Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3
1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka
Lisätiedot13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi
Oulunkaaren ympäristölautakunta 13 20.03.2014 Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi OULYMP 13 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven
LisätiedotAhvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67.
Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. 12/-92 6706 Maapinta-ala: 1355 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/ rajoitetunoton alueella: 3,0/1,9/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 70 ha
LisätiedotMaa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy
Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa
LisätiedotAlue sijaitsee Virttaan kylässä noin 600 m:n etäisyydellä seututiestä 213. Alueen ympärillä on useita vanhoja sorakuoppia.
2/YMPLA 22.03.2017 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M1/2017 Ympla 22.3.2017 28 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 24.3.2017 HAKIJA: OTTOALUE: Reijo Kuosa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedotr., Lernrninkainen..if RIK.KIL.A MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KYLA: TILA: Hersten 7:52 LEMMINKAINEN INFRA OY
> r., i ) Lernrninkainen..if MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RIK.KIL.A KYLA: TILA: Hersten 7:52,, LEMMINKAINEN INFRA OY 30.11.2009 t.ernrnmkalnen Slsallysluettelo 1 PERUSTIEDOT 3
LisätiedotMarjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.
Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Maapinta-ala: 4453 ha yhteensä/ella/ rajoitetunoton alueella: 6,5/5,5/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 117 ha Suojelu- ja muut suojeluohjelma-alueet:
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 40/05/2 Dnro Psy-2005-y-8 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 40/05/2 Dnro Psy-2005-y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta tilalta Rapakko RN:o 74:17, Ylikiiminki Kaarlo
LisätiedotMAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA
MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA Toimitusnumero: 308 157 Kunta: MYRSKYLÄ Tila: TYSKAS 504-402-3-65 SPORTPLANEN 504-402-3-22 SORALA 504-402-3-20 Hakija: TÅNG MIKAEL Osoite: KOSKENKYLÄNTIE 741 07600 MYRSKYLÄ
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 94/08/2 Dnro Psy-2008-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/08/2 Dnro Psy-2008-y-51 Annettu julkipanon jälkeen 4.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottamista tilalta Karvaskangas RN:o 131:2 koskevan ympäristölupaviraston päätöksen nro 47/02/2
LisätiedotSora ja Kuljetusliike Partanen Oy ja Kuljetusliike Töppönen, maa-aineslupahakemus Haapaniemen kylän Käpykangas 1:25 tilalle
Rakennuslautakunta 20 11.04.2011 Kunnanhallitus 103 19.04.2011 Sora ja Kuljetusliike Partanen Oy ja Kuljetusliike Töppönen, maa-aineslupahakemus Haapaniemen kylän Käpykangas 1:25 tilalle 377/520.521/2011
Lisätiedot2. Ottopaikka Lappeenranta, Honkalahden kylän tila RN:o 69: Tilan omistaa Stora Enso Oyj. Kuvassa 1 alue on merkittynä kartalla.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Annettu 19.3.2014 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Stora Enso Woods Products
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMaa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus J.Päkkilä Oy
Oulunkaaren ympäristölautakunta 37 01.06.2017 Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus J.Päkkilä Oy OULYMP 37 HAKIJA Maanrakennus J. Päkkilä Oy Maalismaantie 1455 91210
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPäätös Nro 188/2012/2 Dnro ESAVI/202/04.09/2011. Etelä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi Päätös Nro 188/2012/2 Dnro ESAVI/202/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen asiassa, joka koskee maaaineksen ottoa Haaviston
LisätiedotMaa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu 27.4.2017 Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtäviä maanottoasioissa: Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotYmpäristölautakunta 39 22.05.2014. Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen
Ympäristölautakunta 39 22.05.2014 Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen YMP 39 Autoilija Juha Heikkinen, Kaivotie 8, 89400 Hyrynsalmi, hakee maa-ainesten ottolupaa Hyrynsalmen kunnan Hyrynsalmen kylässä,
LisätiedotLänkimaan vedenottamoiden tarkkailuohjelman uusiminen
PÄÄTÖS LAPELY/2267/2016 Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Savo 26.2.2019 ASIA Länkimaan vedenottamoiden tarkkailuohjelman uusiminen Hakija Meri-Lapin Vesi Oy Annettu päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotRiipilän kiviaineksenoton YVA-menettely
Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
LisätiedotMAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4
LisätiedotMaa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Sorakuula RN:o ja Pykälö RN:o / Lemminkäinen Infra Oy
Kunnanhallitus 92 13.03.2017 Maa-aineslupa Siikajoen kunta, Alhonmäki tilat Sorakuula RN:o 748-403-5-123 ja Pykälö RN:o 748-403-5-154 / Lemminkäinen Infra Oy 60/11.114/2017 KHALL 92 Luvan hakija Lemminkäinen
LisätiedotHAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA
Ympäristölautakunta 27 10.03.2015 Maa-ainesten ottaminen / Kaivuu ja Kuljetus Riikilä Oy 355/10.03.00/2014 Ympltk 27 Kaivuu & Kuljetus Riikilä Oy hakee Eurajoen kunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan
LisätiedotLAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan
LisätiedotTampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen
Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Murron kallioalue, Pornainen Maa-ainestenottosuunnitelma, Murron kallioalue 2 SISÄLLYS 1 TIEDOT HANKKEESTA 3 1.1 Hakija 3 1.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotLisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2013
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2013 ASIA HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavesipinnan alapuolelta Kuhasalmen ottoalueelta tilalta Hiekkala (740-533-1-75)
LisätiedotUUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT
PÄÄTÖS Helsinki Dnro 11.12.2008 UUS 2008 R 19 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2
LisätiedotLausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta maa-aineslupapäätöksestä
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta maa-aineslupapäätöksestä Oheismateriaali 1. Itä-Suomen HAO asiakirjat Ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö
LisätiedotOttoalue, kaavoitus ja ympäristö
Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 Kunnanhallitus 101 23.05.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040
LisätiedotRUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9
6.5.2014 KORJATTU SUUNNITELMA 16.3.2015 RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Pyhäjoen kunnan tekninen
Lisätiedot27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163
Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotMaa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen 21.9.2015
Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen Pornaisten kunta, kiinteistöt 611-405-1-37, 611-405-1-34, 611-405-1-39, 611-405-1-40 ja 611-405-1-43 Toiminta Hakija Kallion louhita, louheen murskaus sekä maiden
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA PIENIRÄLSSIN OTTOALUEEN LAAJENNUS
Pienirälssin ottoalue Suunnitelmaselostus MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA PIENIRÄLSSIN OTTOALUEEN LAAJENNUS LAUKAA, LIEVESTUORE PIENIRÄLSSI 410-407-12-388 1(6) Pienirälssin ottoalue Suunnitelmaselostus SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN KYLÄSSÄ / REIJA SCHNITZER
Rakennuslautakunta 26 16.10.2006 Rakennuslautakunta 31 24.10.2006 Kunnanhallitus 240 13.11.2006 Rakennuslautakunta 36 05.12.2006 MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN
LisätiedotBJ-EKLUND OY RÄNNARSTEN MAA-AINESTEN OTTOALUEEN VESIENTARKKAILUOHJELMA. Kohde: Hornhattas ja Knutsbacka
TARKKAILUOHJELMA 28.2.2018 BJ-EKLUND OY RÄNNARSTEN MAA-AINESTEN OTTOALUEEN VESIENTARKKAILUOHJELMA Kohde: Hornhattas 638-444-6-14 ja Knutsbacka 638-444-7-22 Kuva 1. Kiinteistöt kartalla (lähde Maanmittauslaitoksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 17.5.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN. 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN Pohjolankatu 14 MUUTTAMISESTA 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen 1/5 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.6.2015 Taltionumero 1711 Diaarinumero 2021/1/14 1 (7) Asia Hakija Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskeva hakemus Pieksämäen Luonnon Ystävät ry
Lisätiedot(Maa-aineslaki 555/1981) PL 62 30101 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä Kokouspäivä ja pykälä 12.4.2016 5.4.2016 12
1(10) FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölupalautakunta Maa-aineslupahakemuksesta (Maa-aineslaki 555/1981) PL 62 30101 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. (03) 41 411 Antopäivä Kokouspäivä ja pykälä 12.4.2016
LisätiedotPOHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT
POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan
LisätiedotKatsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin
Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa
LisätiedotDestia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ
Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA Päivämäärä 3/7/2014 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 223 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 107/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 223 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen, joka koskee
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 25/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-220. jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 25/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-220 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2005 ASIA HAKIJA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen, joka koskee maaainesten
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotMaa-ainesten ottamislupa / Timo Pohjola
Siikajoen kunnanhallitus Lupapäätöksen julkipanopäivä Lupapäätöksen antopäivä...... MAA-AINESTEN OTTOMISLUPA / TIMO POHJOLA Hakija: Timo Pohjola, Koskenkankaantie 381 C, 92400 Ruukki puh. 040-5331063 Maanomistaja:
LisätiedotMaa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Hienonen,
Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Hienonen, 410-412-1-882 30.11.2018 2 (8) Sisältö 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Nykytila...
LisätiedotPL Sipoo. Saantitodistuksella. PL Helsinki 1. HANKKEESTA VASTAAVAT. Sipoon kunta ja Rudus Oy 2. HANKKEEN KUVAUS JA ALUEEN KAAVOITUS
Päätös Dnro UUDELY/12/07.04/2012 19.3.2013 Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki Saantitodistuksella Saantitodistuksella PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTA
LisätiedotYMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:
YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY Viasveden Hiekka- ja Kuljetusliike Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maaaineslupaa, joka koskee valimohiekan
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMINEN
MAA-AINESTEN OTTAMINEN Maa-ainesten ottoa säätelee laki (MAL 555/1981) ja asetus (Vna 926/2005) Ottaminen on luvanvaraista Laissa säädökset lupamenettelystä, ottamiseen liittyvästä suunnittelusta, jälkihoidosta
Lisätiedot