HUS. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous OHEISMATERIAALI C

Transkriptio

1 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous OHEISMATERIAALI C HUS Työryhmän esitys Erikoislääkäripalveluiden tuottaminen Eksotelle ja Carealle

2 Sisällysluettelo 1 Erva-yhteistyön taustaa Työryhmätyöskentely Erikoislääkäripalvelujen tarve Eksotessa ja Careassa Erikoisalojen ostopalvelut Carean ostopalvelut erikoisaloille Eksoten ostopalvelut erikoisaloille HYKSin kliinisten tulosyksiköiden mahdollisuus tarjota erikoislääkäripalveluja ERVA-alueella HUS/HYKSin, Carean ja Eksoten kumppanuusvirkojen tarve Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteeksi... 6 Liite (1)

3 1 Erva-yhteistyön taustaa Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. HUS, Eksote ja Carea hyväksyivät vuonna 2012 HYKS-Ervan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jolla korvattiin aikaisempi sopijapuolten yhteistyösopimus sekä sopijapuolten aiemmat erillissopimukset järjestämissopimuksen mukaisista toiminnoista. Valtuustokausittain hyväksyttävä järjestämissopimus on viimeksi uusittu vuonna 2015 (HUS valtuusto , Carean yhtymäkokous , Eksote ). Järjestämissopimuksen toteuttamista ja seurantaa varten on asetettu ohjausryhmä. Lisäksi eri osa-alueille on nimetty kehittämisryhmiä. Eksotessa ja Careassa ilmenneen pahenevan erikoislääkäripulan takia on syytä pohtia toimia joilla voidaan turvata yhteistyössä alueellinen ja riittävä erikoissairaanhoidon taso. On epätarkoituksenmukaista että lääkärivajeesta johtuen yhä suurempi määrä potilaita jouduttaisiin lähettämään HYKSin eri sairaaloihin konsultaatiokäynneille. Osana Hyks-ervan yhteistyötä on jo aiemmin pyritty parantamaan eräiden erikoisalojen erikoislääkäreiden saatavuutta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson keskussairaaloihin. Samalla on selvitetty sitä, missä määrin HUS:n viranhaltijat ovat joko erilliskorvauksella taikka yritystensä kautta osallistuneet tällaisten palvelujen tuottamiseen muissa erva-alueen sairaanhoitopiireissä. HUS päätti elokuussa 2015 kiristää sivutoimikäytäntöjään kilpailevan toiminnan osalta ja rajoittaa erikoislääkäreidensä mahdollisuutta tarjota HUS:n tarjoaman erikoissairaanhoidon kanssa kilpailevia palveluja. Hyks-ervan ohjausryhmän kokouksessa päätettiin perustaa erillinen työryhmä valmistelemaan sopimusta erikoislääkäripalveluiden tuottamiseksi Carealle ja Eksotelle. HUS nimesi työryhmään 5 ja Carea ja Eksote kumpikin 2 jäsentä sekä PHSOTEY yhden tarkkailijajäsenen. 2 Työryhmätyöskentely HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja nimesi erikoislääkärisopimusta valmistelevaan työryhmään HUS:n, Carean, Eksoten ja PHSOTEYn esitysten mukaisesti seuraavat henkilöt: - Reijo Haapiainen, johtava ylilääkäri, HYKS pj. - Markku Härmä, toimialajohtaja, HYKS (1.kokous) - Jarkko Pajarinen, vs. toimialajohtaja, HYKS (2.-4. kokous) - Hans Ramsay, toimialajohtaja, HYKS - Sanna-Maria Kivivuori, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS - Jaana Vento, hallintopäällikkö, HYKS 1 (8)

4 - Markus Orava, toimitusjohtaja, HYKSin Oy - Ari Ronkainen, johtajaylilääkäri, Carea - Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja, Carea - Lauri Lammi, vs. johtajaylilääkäri, Eksote - Antti Valpas, ylilääkäri, Eksote - Hanna Suurmunne, vs. ks:n hallintoyl., PHSOTEY HYKS-sairaanhoitoalue kutsui työryhmän sihteeriksi Anne Bergströmin. Työryhmä kokoontui neljästi: (Helsinki), (Kotka), (Lappeenranta) ja (Helsinki). Työryhmä kuuli lisäksi neljää kutsuttua asiantuntijaa pidetyssä kokouksessa (Merja Ashorn, Antti Hietaranta, Juha Kasurinen ja Tarja Nylund). 3 Erikoislääkäripalvelujen tarve Eksotessa ja Careassa Carealle, Eksotelle ja HYKSin toimialoille lähetettiin etukäteen kysely koskien voimassa olevia erikoissairaanhoidon ostopalvelusopimuksia. Tällä hetkellä Eksotella ja Carealla on yhteensä 86 erilaista sopimusta ostopalveluista ja muista erikoissairaanhoidon palveluista. Eniten sopimuksia on kirurgian erikoisaloilla, gynekologiassa ja pediatriassa. Carealla on voimassaolevia sopimuksia yhteensä 18 kpl ja Eksotella vastaavasti 68 kpl. Palvelujen tuottajia ovat eri puolilla Suomea toimivat erikoislääkäripalveluja tarjoavat yritykset. Työntekijöistä osa on kokonaan yksityissektorin palveluksessa, osa päätoimisesti julkisen sektorin palveluksessa, osa erilaisilla työsopimuksella. Muutamat ostopalveluja tuottavat yritykset ovat HYKS:ssä työskentelevien lääkäreiden omistamia ja lääkärit työskentelevät myös itse kyseisissä yrityksissä leikkaus- ja konsultaatiopalveluita tuottaen. Eräät HYKSin virassa olevista lääkäreistä ovat solmineet yksityisinä ammatinharjoittajina sopimuksen Eksoten tai Carean kanssa, tarjoten suppean erikoisalan vaativaa erityisosaamista. Huomattavaa on, että tällä hetkellä kumpikin sairaanhoitopiiri joutuu ostamaan keskeisten operatiivisten erikoisalojen leikkauksia ja tähystystoimenpiteitä. Eniten hankitaan ostopalveluina ortopediaa, käsikirurgiaa, plastiikkakirurgiaa, neurokirurgiaa, gastrokirurgiaa, lastenkirurgiaa ja erilaisia tähystystoimenpiteitä. Osa palveluista on leikkaustoimenpiteitä ja osa polikliinisiä vastaanottoja. Eksotessa silmätaudit on kokonaan ulkoistettu, mutta Careassa silmätaudit on hoidettu omana toimintana. Konservatiivista erikoisaloista ostopalvelujen varassa ovat osin kardiologia, neurologia, lastentaudit, reumatologia, onkologia, kuntoutus ja psykiatria. Diagnostisia tukipalveluja hankitaan mm. radiologiassa, patologiassa ja kliinisessä neurofysiologiassa. Nämä mainitut diagnostiset tukipalvelut 2 (8)

5 on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, koska HYKSin talousjohtaja Jari Finnilän johdolla työskentelevä työryhmä tulee antamaan näiden toimintojen järjestämisestä esityksensä. Merkille pantavaa on, että kummassakin keskussairaalassa viikonloppupäivystyksiä joudutaan tukemaan ostopalvelujen avulla. Osa päivystäjistä tulee HYKS-sairaanhoitoalueelta. Syynä mittaviin ostopalvelujärjestelyihin sekä Careassa että Eksotessa on erikoislääkärivaje. Virkoihin on vaikea saada hakijoita ja tilannetta vaikuttaisi pahentavan Sote-valmisteluun liittyvät epävarmuustekijät. 4 Erikoisalojen ostopalvelut 4.1 Carean ostopalvelut erikoisaloille Carean toimialueen väestöpohja on noin asukasta. a) Sisätautien erikoisaloilla tarvetta lääkärityövoiman hankkimiseen omien olemassa olevien lääkäreiden lisäksi on hematologialla, gastroenterologialla ja kardiologialla. Hematologialla on Careassa 2 erikoislääkärin virkaa. Noiden lisäksi on pitkäaikaisesti käynyt sama erikoislääkäri 2-4 päivää kuukaudessa pitämässä pkl-vastaanottoa, hänellä on omat seurattavat potilaat. Gastroenterologialla on Careassa yksi erikoislääkärin virka minkä lisäksi työssä on gastroenterologiaan erikoistuva lääkäri. Miehitys ei kata kaikkea työmäärää, skopioita on tehty lisätyönä. Gastroenterologian osalta lähivuosina lääkäritilanne on heikkenemässä ellei rekrytointeja saada onnistuneesti tehtyä. Kardiologialla Carean 5 erikoislääkärin virkaa on täytetty 50 %:sesti. Erikoislääkäritilanne on kuitenkin todennäköisesti parantumassa lähivuosina. Kardiologialla palveluja on jo vuosia ostettu samoilta tahoilta, ulkopuoliset lääkärit ovat tuottaneet palveluja luotettavasti. Neljästä ulkopuolisesta lääkäristä kaksi on viikottain tehnyt töitä angiografiassa ja kaksi on pitänyt poliklinikkaa tarpeen mukaan. Toiminta ulkopuolisten lääkäreiden kanssa on ollut varsin joustavaa ja Carean tarpeiden mukaista. b) Kirurgian erikoisaloilla tarvetta lääkärityövoiman hankkimiseen on lähinnä plastiikkakirurgiassa. Virassa on vain 1 erikoislääkäri, ja hoitotakuussa pysymisessä on ollut haasteita. Ulkopuolisen erikoislääkärin konsultaatioita on ostettu 8-10 päivää vuodessa. Lastenkirurgian osalta tarvetta ostopalveluihin voisi olla lähinnä ainoan lastenkirurgin lomien aikana. Verisuonikirurgian, thoraxkirurgian, vatsaelinkirurgian, urologian ja yleiskirurgian osalta oma työvoima on tällä hetkellä riittävä väestön tarvitsemien palvelujen tuottamiseen. c) Lastentaudeilla tarvetta lääkärityövoiman hankkimiseen on lähinnä päivystysten ja lastenkardiologin palvelujen osalta, muutoin väestön 3 (8)

6 tarpeisiin pystytään vastaamaan oman työvoiman turvin. Viikonloppupäivystyksiä tekemässä on ollut ulkopuolisia lääkäreitä n. 2 viikonloppua kuukaudessa, Lastenkardiologin työpanosta on hankittu 6-8 päivää vuodessa. d) Syöpätaudeilla on käytössä 1 yhteisvirka HUSn kanssa (½ työpanosta Careassa), järjestely on toiminut hyvin ja mahdollisuuksien mukaan oltaisiin kiinnostuneita myös uusista kumppanuusviroista osan lääkärinviroista ollessa tyhjinä. e) Fysiatrialla olisi tarvetta saada lisää lääkärityövoimaa vaikka kumppanuusvirkojen kautta, osa viroista on ollut täyttämättä pitkäaikaisesti. f) Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksen osalta tarvetta lääkärityövoiman lisäykseen esimerkiksi kumppanuusvirkojen osalta olisi radiologian, kliinisen neurofysiologian ja patologian erikoisaloilla. 4.2 Eksoten ostopalvelut erikoisaloille EKKS:n väestöpohja on noin a) Pehmytkudoskirurgia: Leikkausjonot ovat melko pienet. Vuodenvaihteessa leikkaukseen pääsyä odotti yhteensä 211 potilasta. Leikkauksia tehdään n. 3600/vuosi. Lääkäreitä tällä hetkellä gastrolla 4 + 1, urolla 3 + 1, thx-verisuonikir. 2, plast. 1, sairaalalääkäreitä Sairaalalääkäritilanne on kohtuullinen, mutta yleiskirurgian tekijöitä on vähemmän. Ostot: - Vaativat toimenpide-endoskopiat 1 pv/vko - Plastiikkakirurgia 1 3 pv/kk (lomat) * Erityisosaaminen mm. laajat tyrät, vaativien haavojen hoito - Rinta-/rintasyöpäkirurgia (2-3 + pv/vk lähetteestä loppupäätökseen), ollut konsultin varassa 12/2014 lähtien, toimenpidettä/v. b) Ortopedia: Potilasmäärältään suurin yksittäisistä kirurgian erikoisaloista. Ortopedejä on yhteensä 6, 1 ylilääkäri, 1 osastonylilääkäri ja 4 erikoislääkäriä. Volyymit ovat traumakirurgiassa ja tekonivelkirurgiassa. Tekoniveliä leikataan noin 600 vuodessa. KYSistä käy ortopedejä Eksoten ja tekijöiden väliseen ostopalvelusopimuksen perustuen leikkaamassa tekonivelkirurgiaa. Yksittäisiä hankalampia revisioleikkauksia on tehty myös KYS:ssä. Lisäksi ostetaan ulkopuolelta käsikirurgian sekä selkäkirurgisia palveluja. c) Lastentaudit: Klinikassa on tällä hetkellä 6,5 erikoislääkäriä ja 4 erikoistuvaa lääkäriä. Konsultoivia pediatrian eri erikoisalojen osaajia käy Lappeenrannassa HYKS:stä viisi erikoislääkäriä. Konsultti katsoo keskimäärin noin 7-10 potilasta/pv. Konsultaatiot ovat toimineet hyvin. Viikonloppupäivystykset on pääosin ulkoistettu (15 erikoislääkäriä). 4 (8)

7 Synnytystoimintaan liittyen erityisesti Eksote toi esille huolen vastasyntyneiden hakupalvelun käynnistämisestä. d) Gynekologia: Tällä hetkellä eläköitymisten myötä tekijöistä on pulaa. Isoin puute on ollut päivystyksessä, johon saadaan nyt HYKS:stä apua. Päivystyksiä on jo ulkoistettu jonkun verran. Tilanne paranee v Onkologisen gynekologian konsultaatiopalveluista on neuvottelut meneillään. e) Muut: HYKSin neurokirurgian, silmätautien, korvatautien sekä suu- ja leukakirurgian osaajille olisi kysyntää. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa ei ole tällä hetkellä ongelmia. 5 HYKSin kliinisten tulosyksiköiden mahdollisuus tarjota erikoislääkäripalveluja ERVA-alueella Alustavan tarkastelun perusteella voidaan todeta seuraavaa: - HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian (TuPla) osalta niitä erikoislääkäripalveluja, joita jo nyt eri järjestelyin erikoislääkärit tuottavat Carealle tai Eksotelle voidaan periaatteessa jatkaa HYKStason sopimuksilla. Tämä kuitenkin edellyttää työnjaon uudelleen tarkastelua ja linjausta kompensaatioista toiminnan käynnistämiseksi. Valmiuksia on tuottaa laajemmin palveluita esim. kumppanuusvirkojen kautta. - HYKS Lasten ja nuorten sairaudet (LaNu): Tällä hetkellä Eksotella on sopimus 10 yksittäisen erikoislääkärin kanssa jotka tuottavat palveluja ammatinharjoittajana tai yrityksensä kautta. He tutkivat n potilasta päivässä. Toiminta tapahtuu pääosin päiväsaikaan, mutta myös satunnaisesti viikonloppuisin. Potilaat ovat paikallisia ja toiminta korvaa käynnin Helsinkiin. - HYKS Pää- ja kaulakeskus: Silmätaudit voisi tarjota palveluita Ervaalueella. Eksote on ulkoistanut silmätautien hoidon kokonaan. Neurologian Stroke Unit tarjoaa jo ympärivuorokautisia konsultaatiopalveluja useimmille sairaanhoitopiireille Suomessa. Eksote hankkii neurokirurgian konsultaatiopalveluita ja polikliinisiä käyntejä yksityisen yrityksen kautta, jossa on myös Hyksin virassa olevia lääkäreitä omistajina ja työntekijöinä. Valmiuksia on tuottaa laajemmin palveluita esim. kumppanuusvirkojen kautta. - Edellä mainittujen kolmen Hyksin kliinisen tulosyksikön ohella muut yhdeksän tulosyksikköä ovat myös kiinnostuneita yhteistyön syventämiseen, mikä kuitenkin edellyttää tarvittavaa kumppanuusvirkojen perustamista. 5 (8)

8 6 HUS/HYKSin, Carean ja Eksoten kumppanuusvirkojen tarve Erva-järjestämissopimuksessa on yksimielisesti todettu HYKS-ervaalueella noudatettavasta työjaosta ja tiettyjen potilasryhmien hoidon keskittämisestä Hyksiin. Eksotessa ja Careassa ilmenneen pahenevan erikoislääkäripulan takia on syytä pohtia kumppanuusvirkojen perustamista, joilla voidaan turvata alueellisesti yhtenäinen ja riittävä erikoissairaanhoidon taso. On epätarkoituksenmukaista että lääkärivajeesta johtuen yhä suurempi määrä potilaita jouduttaisiin lähettämään HYKSin eri sairaaloihin konsultaatiokäynneille. Työryhmä on käynyt läpi erikoisaloja, joille voisi olla tarkoituksenmukaista alueellisen hoidon saatavuuden parantamiseksi perustaa kumppanuusvirkoja mahdollisimman nopealla aikataululla. Careaan tarvittaisiin kivunhoidon, onkologian, fysiatrian, patologian ja radiologian erikoisalojen palveluja. Eksotessa puolestaan tarvitaan fysiatrian, onkologian, patologian, kirurgian eri erikoisalojen (rintasyöpä), pediatrian tiettyjen suppeiden erikoisalojen, kuvantamisen ja laboratoriolääketieteen palveluja. Ikääntymisen ja sen seurauksena aiheutuvan tautikirjomuutoksen takia erityisesti tulee kyetä huolehtimaan onkologian mukaan lukien rintasyövän ja gynekologisten syöpien palvelujen riittävyydestä. Mahdolliset kumppanuusvirat olisi tarkoituksenmukaista alueellisen koordinaation ohjaamiseksi perustaa HUS/HYKSiin. Samasta syystä aiemmin perustetut, mutta täyttämättä jääneet patologian ja radiologian yhteisvirat tulisi muuttaa kumppanuusviroiksi. Kumppanuusvirkoja koskien hakuilmoituksessa mainitaan, että kyseisiin virkoihin kuuluu myös työskentely Careassa ja/tai Eksotessa. Kustannusjakauma voidaan jyvittää tehtyjen työtuntien perusteella. 7 Yhteenveto ja työryhmän esitykset jatkotoimenpiteeksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS), Kymenlaakson sairaanhoito- sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) asiantuntijat ovat selvittäneet Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (HYKS-erva) lääketieteen eri erikoisalojen lääkärivakanssien määriä ja erikoislääkäreiden saatavuutta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson keskussairaaloissa. Asiantuntijaryhmä selvitti missä määrin kyseiset keskussairaalat joutuvat turvautumaan erilaisiin sopimuksiin erikoislääkäripalveluiden hankkimiseksi sekä elektiivisen että päivystystoiminnan turvaamiseksi. Carealla ja Eksotella on tällä hetkellä yhteensä 86 voimassa olevaa palvelujen tuottamista koskevaa sopimusta. Niiden avulla on kokonaan ulkoistettu joitain toimintoja ja monilla erikoisaloilla tarve on kasvava. Monien kirurgian erikoisalojen leikkauksia, tähystystoimenpiteitä ja 6 (8)

9 konsultaatioita hankitaan ulkopuolisten lääkärien tuottamana viikoittain sekä Careassa että Eksotessa. Kummankin sairaalan viikonloppupäivystykset toimivat osin ulkopuolisten päivystäjien avulla. Carean ja Eksoten auki julistamiin erikoislääkärivirkoihin on nykyisin vaikea saada hakijoita. Tilannetta näyttäisi pahentavan pitkittyneeseen Sote-valmisteluun liittyvät epävarmuustekijät. Ostopalvelusopimusten arvo on karkeasti arvioiden yhteensä n. 7-8 milj. euron luokkaa (Carea ja Eksote). Erikoislääkäripalveluja tuottavat osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja yksityiset ammatinharjoittajat. HUS:n viranhaltijat tuottavat konsultaatiota HYKS-erva-alueella joko yksittäisinä ammatinharjoittajina tai eri yhtiöiden kautta, joista osassa he ovat myös osakkaina. Tämä on selkeästi ristiriidassa HUS:ssa kiristyneen sivutoimilupamenettelyn kanssa. Ongelman muodostaa myös yksittäisten työntekijöiden jaksaminen pitkien yhtäjaksoisten viikonloppupäivystysten jälkeen. Koska kyseessä on kahdelle eri työnantajalle tehtävä työ, vuotuisten työtuntien seuranta on käytännössä hankalaa. Esimerkiksi normaali viikkolepo saattaa jäädä toteutumatta. Työryhmän yksimielinen ehdotus on, että HYKS-erva-alueella pyritään asteittain irti erilaisista ostopalvelujärjestelmistä. Sitä ennen tulee kyetä sopimaan alueellisen yhteistyön ja koordinaation tiivistämisestä sekä tarvittavien erikoislääkäripalvelujen järjestämisestä Eksotelle ja Carealle. Erikoislääkäripalvelujen järjestelyistä tulee sopia sekä tarvittavien kliinisten toimintojen että diagnostisten tukipalvelujen osalta. Järjestelyt edellyttävät pikaista erikoisalakohtaista tarvekartoituksen tarkentamista ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Joillakin kriittisillä erikoisaloilla erikoislääkäripalveluita tarvitaan viikoittain ja joidenkin erikoisalojen osalta muutama kerta kuukaudessa/vuodessa on riittävä. Tällä hetkellä Hyksin lääkärit käyvät Eksotessa/Careassa ammatinharjoittajina tai erilaisten yritysten kautta. Työryhmä näkee tarpeelliseksi näiden sopimusten muuttamisen HUS/HYKS-pohjaisiksi sopimuksiksi. Erva-yhteistyöhön kuuluva HUS:n/HYKS:n tarjoama asiantuntijapalvelu on tärkeä rakentaa työnantajan sopimukseksi laadun, koordinaation ja kokonaisuuden hallinnan takaamiseksi. Korvaustasojen tarkistamista pidettiin myös tärkeänä. Jotkut Carean ja Eksoten kriittisistä toiminnoista voidaan siirtää HYKSin vastuulle koko prosessin osalta. Tällainen voi olla esimerkiksi rintasyövän tai gynekologisten syöpien hoitomalli. Potilaat tutkitaan ja leikataan omissa sairaaloissaan, kirurgit, onkologit ja patologit ovat HYKSin järjestämiä, jos omia asiantuntijoita ei ole saatavilla. Kattavan elektiivisen ja riittävän monipuolisen toiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan kumppanuusvirkoja. Rekrytointihaasteiden ja alueellisen koordinaation takia virat on tarkoituksenmukaista perustaa HUS/Hyksiin. Näin on mahdollista varmistaa alueellisesti riittävä ja korkeatasoinen erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus lähellä kotipaikkakuntaa. 7 (8)

10 Työryhmä ei tässä vaiheessa ota kantaa päivystysjärjestelyihin, joita koskevat asiat tullevat määritellyiksi Sote-lainsäädännön yhteydessä. Raportin liitteenä on työryhmän hahmottelema sopimuspohja. Helsingissä Työryhmän jäsenet Reijo Haapiainen, johtava ylilääkäri, HYKS pj. Jarkko Pajarinen, vs. toimialajohtaja, HYKS Hans Ramsay, toimialajohtaja, HYKS Sanna-Maria Kivivuori, hallinnollinen ylilääkäri, HYKS Jaana Vento, hallintopäällikkö, HYKS Ari Ronkainen, johtajaylilääkäri, Carea Lauri Lammi, vs. johtajaylilääkäri, Eksote Antti Valpas, ylilääkäri, Eksote Anne Bergström, sihteeri, HYKS 8 (8)

11 Liite Yhteistoimintasopimusluonnos 1 (1)