KYMENLAAKSON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Ehdotus

2 Sisältörakenne 1. Johdanto 2. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa 3. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Manner-Suomen ESR-ohjelmassa 4. Ohjelmareservin käyttö Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 2

3 1 JOHDANTO Yhteistyöasiakirja sisältää yhteen sovitetun, perustellun esityksen rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten rahoitusosuuksien kohdentumisesta maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville tahoille. Maakunnan yhteistyöasiakirja sisältää kaksi vuotta. Vuotta 2011 koskeva esitys tehdään rakennerahastovarojen ja niitä vastaavien valtion rahoitusosuuksien jakovalmistelua varten. Vuotta 2012 koskeva esitys toimii pohjana vuoden 2011 valtion talousarvioesityksen valmistelua varten. Vuosien yhteistyöasiakirja on Kymenlaakson tulevien varojen perusteltu kohdentamisesitys. Sen perustelut on rakennettu painopisteasettelun pohjalta laadituilla konkreettisilla hankeaihioilla. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 3

4 2 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET ETELÄ-SUOMEN EAKR- OHJELMASSA Kymenlaakson maakuntaohjelmaan pohjautuen seuraavien vuosien toteutuksen painopisteenä on voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikkamenetysten korvaaminen. Hankkeilla pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja osaamisen monipuolistamiseen. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan kehittämispanostuksilla pyritään yritystoiminnan vahvistamiseen ja tuotantorakenteen monipuolistamiseen sekä liiketoimintaosaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tavoitteena on kehittää yrityksiä palvelevaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää ja tukea verkostoitumista sekä yrittäjyyden edellytyksiä. Rahoitusta kohdennetaan maakunnan avointoimialoille; teknologia (metsä, kemia, energia, metalli), logistiikka, Venäjän liiketoiminta, digitaalinen liiketoiminta, ympäristö ja palvelujen kehittäminen (ml. monipuolistuvat hyvinvointipalvelut). Rahoitusta suunnataan bioenergian ja ekologisen rakentamisen hankkeisiin sekä puhtaan energian klusterin toimintojen käynnistämiseen. Esimerkiksi Kaakosta voimaa projektissa on tavoitteena tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. WoodInno projektissa on tavoitteena perustaa Kymenlaaksoon Suomen ensimmäinen liiketoimintavetoinen puurakentamiskeskus, joka yhdistää alan koulutusta ja tutkimusta ja tuotekehitystä palvelemaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Palvelualan kasvuohjelmalla (Palkeet projekti) pyritään kasvuhaluisten ja -kykyisten palvelualan liiketoimintaa harjoittavien yritysten kehittämiseen yhteistyössä Cursor Oy:n Palvelut -toimialan kehittämisyksikön, oppilaitosten ja pk-yritysten kanssa. Matkailun kehittämisessä painopiste on yritysten tuotekehityksen tukemisessa ja yritysten verkostoitumisen auttamisessa (Valitse Kymi). Matkailun kehittäminen vaatii myös investointeja matkailupalvelujen tarjonnan lisäämiseen (Kymi Logistics and Motorsport Park). Matkailua kehitetään entistä voimakkaammin yhteistyössä Etelä- Karjalan kanssa. Resursseja on suunnattava edelleen myös logistiikan kehittämiseen. Vuonna 2010 käynnistyneessä Straightway projektissa etsitään uusia tuoteryhmiä ja liikennevirtoja Venäjän kauttakulkuliikenteeseen ja sitä palvelevaan suomalaiseen logistiikka-alaan. Tavoitteena on säilyttää transitoliikenteen ja logistiikan alan työpaikat ja lisätä niitä. Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma (NELI) jatkuu vuoden 2012 loppuun. Samoin jatkuvat rautatieliiketoiminnan kehittäminen (Innorail), teknologian kasvuohjelma ja digitaalisten sisältöjen osaamiseen liittyvä liiketoiminnan kasvuhanke (DigiService). Sähköisen asioinnin kehittämiseen tullaan suuntaamaan panostuksia. Yritysrahoitus jakautuu ELY-keskuksen myöntämiin yrityskohtaisiin tukiin ja Finnvera Oyj:n myöntämien lainojen ja takausten kustannusten alentamiseen. Suuntaa-antavasti määrärahojen ajatellaan jakautuvan siten, että ELY-keskuksen osuus on 75 % ja Finnvera Oyj:n osuus 25 %. ELY-keskus myöntää yrityksille yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia investointeihin ja kehittämiseen sekä energia-avustuksista annetun asetuksen mukaisia tukia hankkeisiin, joilla lisätään uusiutuvan energian käyttöä. ELY-keskuksen investointituki kohdistuu merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten kasvuinvestointeihin, yritysten käyttämän teknologian tason merkittävään nostoon, yritysten tuottavuutta parantaviin investointeihin sekä yritysverkostojen kehittymistä tukeviin investointeihin. Lisäksi tuetaan yrityspohjan turvaamiseksi aloittavien yritysten investointeja. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 4

5 Kehittämistuki kohdistuu yritysten kansainvälistymisen käynnistämiseen ja laajentamiseen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka parantavat yritysten johtamista. Finnvera Oyj:n EAKR osarahoitteiset lainat ja takaukset kohdistuvat yritysten perustamiseen ja laajentamiseen. Osa Finnvera Oyj:n lainoista on erityisesti naisyrittäjille suunnattuja ja osa yritysten perustamis- ja muutosvaiheessa yrittäjille suunnattuja erityisluottoja. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Myös toimintalinjan 2 rahoituksen painopisteenä ovat rakennemuutoksen lieventäminen, bioenergia ja logistiikka. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä tarvitaan uusia innovaatioita puurakentamiseen ja puun käytölle. WoodInno projektissa pyitään kehittämään yhdessä osaamiskeskustyyppisessä toimintaympäristössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja, joiden avulla voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön sekä soveltaa puurakentamisessa sellaisia innovaatioita, jotka edistävät globaaleja ympäristötavoitteita ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen toteutumista myönteisellä tavalla. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu jatkaa projektirahoituksella modernin painekyllästyksen ja uusien käsiteltyjen puutuotteiden valmistamiseen liittyviä tutkimuksia. Osaamisen kehittämisessä painotetaan edelleen myös logistiikka-alan koulutuksen kehittämistä, turvallisuusklusterissa kuljetusketjujen riskienhallintaa, ympäristöriskien arviointia, onnettomuustilanteiden simulointia ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Erityisesti toimintalinjan 5 rahoituksella on käynnissä eteläsuomalaisen logistiikan kehittämishankkeita kuten Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen (ELLO) ja Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen (EsLogC). Digitaalisen liiketoiminnassa tuetaan Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampuksen kehittämisohjelmaan sisältyvän media-alan osaamiskeskuksen toiminnan sekä viestintä- ja kieliteknologian kehittämistä. Lisäksi tuetaan peliteollisuuden kehittymistä maakunnassa. Sosiaalinen media tarvitsee jatkossa panostuksia. OKM:n rahoitusta kohdennetaan erityisesti oppilaitos-elinkeinoelämä -yhteistyön vaatimien oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin. Uudet toimialat vaativat oppilaitoksiin uusia laitteita ja ohjelmia, joilla opetusta voidaan kehittää ja joita yritykset voivat käyttää tuotetestaukseen. Kouvolan seudun ammattiopisto antaa lentokoneasentajan perustutkintoon tähtäävää koulutusta, joka suuntautuu ainoana koulutuksena Suomessa helikopteritekniikkaan. Rahoitusta suunnataan Uttiin tarvittaviin uusiin koulutustiloihin. Yritysrahoituksen käyttö jakautuu ELY-keskuksen myöntämän toimintaympäristötuen ja TEKESin myöntämän teknologiarahoituksen kesken. Suuntaa-antavasti määrärahojen ajatellaan jakautuvan siten, että ELY-keskuksen osuus on 20 % ja TEKESin osuus 80 %. ELY-keskus myöntää yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia toimintaympäristötukia yritysten liiketoimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Uuden lain myötä toimintaympäristötuen käyttö laajenee myös määräaikaisiin kehittämishankkeisiin ilman vaatimusta pysyvän uuden palvelun tai toimintamallin aikaansaamisesta. Tuettavia hankkeita ovat erityisesti seudullisten elinkeino-organisaatioiden, oppi- ja tutkimuslaitosten sekä järjestöjen sellaiset hankkeet, joilla toteutetaan alueellisia tai seudullisia elinkeinopoliittisia strategioita. TEKESin ja ELY-keskuksen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta-vastuualueen näkökulmasta erityisenä haasteena on alueen innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on keskeistä luoda edellytyksiä tutkimukselle etenkin teknologian ja siihen perustuvan uuden liiketoiminnan alalla. Uuden osaamisen synnyttyä sen siirtäminen yrityksille ja yhteisöille Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 5

6 onnistuu olemassa olevalla kansallisella rahoitusmallilla, mutta suurimmat haasteet uudella ohjelmakaudella ovat uusien tutkimusryhmien toiminnan käynnistämisessä sekä olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin vahvistamisessa. Kymenlaaksossa on runsaasti potentiaalia energiatehokkaiden toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen. Odotusarvona onkin edelleen, että alueen olemassa olevien klustereiden rajapinnoilla (energia ja ICT) kumpuaa uusia ideoita liiketoiminnaksi asti. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Rahoitusta suunnataan hankkeisiin, joilla voidaan parantaa luonto- ja kulttuurimatkailuyrittämisen toimintaedellytyksiä ja lisätä Kymenlaakson houkuttelevuutta asuin- ja yrittämispaikkana. Repovesi, Kymijoki ja Itäinen Suomenlahti sekä hyvin hoidetut kaupungit antavat kuvan elinvoimaisesta ja osaavasta maakunnasta. Jatkossa pyritään yksittäisistä hankkeista laajempiin kokonaisuuksiin ja yhteisiin hankkeisiin naapurimaakuntien kanssa. LVM:n rahoituksella toteuttavilla hankkeilla tulee olla suora kytkentä elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuonna 2011 rahoitetaan Kouvolan Tervaskankaan kaupallisten palvelujen tarvitsema liittymä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kohdentaa rahoitusta erityisesti ympäristöriskien hallintaan, ympäristöteknologiaan, keskustojen vetovoimaisuuden parantamiseen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta, luonnon virkistyskäytön edistämiseen sekä ekotehokkuuden kehittämiseen. Toimintalinja 4 Toimintalinjan 4 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan Etelä- Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylimaakunnallisten teemahankkeiden avulla keskitetään ja kohdennetaan ohjelmavaroja Etelä-Suomen ja maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja tuetaan osaamiskeskusohjelman keskeisiä sisältöjä. Temaattisessa osiossa on ohjelmakaudella tähän mennessä toteutettu neljä hakukierrosta. Hakukierrosten teemat ovat olleet ) Ympäristöteknologia 2) Meriklusterissa ) Hyvinvointi 2) Digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut 3) Metsäteollisuusklusteri ) Toimitusketjujen klusteri (logistiikka) 2) Innovatiiviset metallituotteet 3) Muotoilu ja muut luovat toimialat ) Ympäristöteknologia ja ympäristöystävälliset palvelukonseptit (ml. esim. matkailu ja elintarvike) 2) Innovatiiviset julkiset hankinnat 3) Kansainvälisessä osiossa em. ja aiempien vuosien teemojen kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 6

7 Näiltä hakukierroksilta valittuihin ylimaakunnallisiin hankkeisiin sitoutuu rahoitusta (EAKR+valtio) yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 toimintalinjalla 5 hankkeita haetaan neljään teemaan, jotka ohjauskomitea on hyväksynyt kokouksessaan : 1) Hyvinvointi (ml. inhimilliset palvelut ja nuoret) 2) Matkailun kehittämiskonseptit 3) Elintarvike ja elintarviketurvallisuus 4) Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö valmistelee yhdessä koordinaatiotyöryhmän kanssa tarkemmat painotukset valituille teemoille. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä-Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon ja toimintalinjan 5 myöntövaltuudet osoitetaan Päijät-Hämeen liitolle. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 7

8 3 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET MANNER-SUOMEN ESR- OHJELMASSA Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niihin pk-yrityksiin, jotka ovat maakuntaohjelmissa määritelty osaamisen ja maakunnan kehittymisen kannalta keskeisiksi. Tavoitteena parantaa yritysten kykyä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. ESR -rahoitus on tarkoitus suunnata erityisesti yritysten kasvua tukeviin asiantuntijapalveluihin, yritysten kansainvälistymiskoulutukseen sekä johtamiskoulutusohjelmiin. Hankkeilla pyritään kaventamaan osaamiskuiluja eri väestöryhmien välillä. Tällöin keskitytään niihin työmarkkinoilla oleviin, jotka tekevät esim. osa-aikaista työtä, pätkätyötä, projektityötä. Heillä ei ole samanlaista mahdollisuutta kehittää ammattitaitoaan kuin työssä pysyvässä työsuhteessa olevilla. Hankkeilla tuetaan yrityksen kasvuvaiheeseen/murrosvaiheeseen liittyvää osaamisen kehittämistä. Rekrytointikoulutuksen lisäksi myös työssä olevien koulutus voi tulla kyseeseen, koska kasvuvaiheessa myös vanhojen työntekijöiden työnkuvissa saattaa tapahtua oleellisia muutoksia ja vaarana voi olla kasvun hallinnan menettäminen. Hankkeilla tuetaan uusien innovaatioiden syntyä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa alueilla sekä kykyä synnyttää uutta liiketoimintaa ja osaamista. Hankkeilla edistetään - toimijoiden ymmärrystä innovatiivisuuden lähteistä - alueen innovaatiojärjestelmän yhteistoimintakykyä - innovaatiotoimijoiden keskinäisen tuntemuksen ja yhteistyön lisäämistä, erityisesti elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen systemaattisen yhteistyön lisäämistä alueella - pörinän ja innovaatioilmapiirin kehittämistä, informaatio- ja kommunikointiverkostojen monipuolistamista sekä oppivan alueen kehittämistä - julkisen palvelurakenteen innovatiivista uudistumista - tietämyksen ja teknologian siirtoa alueen ulkopuolelta - luovuuden esteitä kumoavien mekanismien luomista - alueen kannalta tärkeiden teknologioiden kehitystä ja niiden soveltamista alueella Digitaaliset sisällöt on Kouvolan seudun kehittämisen yksi neljästä kärkiklusterista toteuttaen samalla kansallisen osaamiskeskusohjelman vuosina kuuluvan Digibusiness-klusterin toimeenpanoa. Digitaaliset sisällöt -hankkeessa painopisteenä ovat sähköisten palveluiden ja prosessien käyttö, monikielinen viestintä ja sisällönhallinta yritysten liiketoiminnassa sekä Venäjäyhteistyön kehittäminen toimialalla. Luovat alat -ohjelma palvelee Kotkan-Haminan seudun noin 300 kohdealojen yritystä. Ohjelma käynnistää luovien alojen pk-yrityksiä ja kasvattaa toimivien yritysten liiketoimintaa. Parannetaan kasvun edellytyksiä poistaen esteitä ja kehitetään paikallismarkkinaa yhteistyössä julkisen, koulutus- ja 3. sektorin sekä viranomaistoimijoiden kanssa. Rakentamisen verkostot -projektin tavoitteena on rakennusalan työorganisaatioiden kehittäminen uusia toimintamalleja luomalla, alan työvoiman osaamisen tason nostaminen uusien valmentavien koulutusmenetelmien avulla, yritysten valmiuksien nostaminen ammatilliseen kehittämiseen uusia menetelmiä ja virikkeitä luomalla, alan yrittäjyyden lisääminen yhteistyön edellytyksiä parantamalla sekä yritysten kasvupotentiaalin vahvistaminen yhteistyön, vientivalmiuksien ja uusien toimintamallien avulla. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 8

9 Etelä-Karjalan alueosion Tulevaisuuden innovatiivinen metalliteollisuus TIME -projekti ulottaa toimenpiteitä ja vaikutuksia myös Kymenlaaksoon. Projektin tavoitteena on parantaa Kaakkois- Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunnittelu- ja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen -projektin tavoitteena on antaa maahanmuuttajille tietoa yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista neuvonnalla ja koulutuksella, ohjata muita kuin potentiaalisia yrityksen perustajia työllistymään tai kouluttautumaan, kehittää maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistävää tietopalvelua, vahvistaa maahanmuuttajia tukevaa verkostoa ja edistää hyvien käytäntöjen levittämistä. Projektin tavoitteena on uusien yritysten perustaminen maahanmuuttajien keskuudessa ja maahanmuuttajille suunnatun yritysneuvonnan kehittäminen kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen niin, että työllistyminen yrittäjyyden kautta helpottuu ja tukee heidän kotoutumistaan. Tavoitteena on myös maahanmuuttajien perustamien yritysten kasvuvaiheen tukeminen ja näiden yritysten keskinäisen verkostoitumisen edistäminen sekä kymenlaaksolaisten ja Etelä- Karjalan työvoimaa rekrytoivien yritysten apuna toimiminen, silloin kun ne hakevat työvoimaa maahanmuuttajien keskuudesta. Hanke kannustaa maahanmuuttajia yrittäjyyteen ja ohjaa yrittäjyyskoulutukseen. Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Hankkeilla tuetaan seutukunnittain välityömarkkinoiden kehittämisessä, jotta työttömille, vajaakuntoisille muille vaikeasti työllistyville on tarjolla riittävästi tarkoituksenmukaisia tukitoimia, kuten tuettua työtä ja koulutusta. Samoin sosiaalisten yritysten syntymistä edistetään. Rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään nuorten, vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämään pääsyä. Tavoitteeseen pyritään pidentämällä selvästi työuria, hyödyntämällä nykyistä täysimääräisemmin työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien työpanosta, kehittämällä työvoiman alueellista liikkuvuutta sekä lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa. Rahoitetaan hankkeita, joilla nopeutetaan ulkomaalaisten työllistymistä. Koulutusten kohderyhmänä ovat alueelle muuttavat ja alueella jo asuvat. Lisätään koulutusten toteutuksessa mm. työelämäpainotteisuutta ja aikuisopiskelun ohjauksessa henkilökohtaistamista. Nuorten integrointi koulutukseen ja alueen työelämään - nuorten työpajatoiminta - Nuorten pitäminen koulussa ja saaminen kiinnittymään työelämään on painopiste myös monissa kansallisissa ohjelmissa. Hyviä käytäntöjä kehitetään ja levitetään kansainvälisten sekä EU:n rahoittamien ohjelmien avulla - ammatillisen koulutuksen työssä oppimisen kehittäminen - maahanmuuttajien koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen - yrittäjyyskasvatuksen hyvien käytäntöjen levitys Tietoyhteiskuntakehitys, koulutuksen laatu ja saavutettavuus - elinikäisen oppimisen ja työn yhteensovittamisen tuotekehitys - tutkimuksen ja yritysten sekä muun työelämän yhteistyömuotojen kehittäminen ja yhteistyön syventäminen - kansainvälisen verkko-opetuksen kehittämisen - rahoitetaan hankkeita, joissa varmistetaan kansalaisten mahdollisuuksia päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin, kehitetään tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä luodaan uusia toimintatapoja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 9

10 Monimuotoisempi Kaakkois-Suomi MOKS II-hankeen tavoitteena on maahanmuuttajien työllistämisen edistäminen ja työvoiman saatavuuden lisääminen Kaakkois-Suomessa. Tähän pyritään kehittämällä työyhteisöjen asenneilmapiiriä. Koulutamme työyhteisöjä tunnistamaan asenteitaan ja kohtaamaan erilaisuutta. Projekti jatkaa Monimuotoinen Kaakkois-Suomi MOKS hankkeen ( ) aikana hyväksi koettujen toimintamallien levittämistä ja juurruttamista. Etelä-Karjalan alueosion Maahanmuuttajaresurssit käyttöön projekti ulottaa toimenpiteitä ja vaikutuksia myös Kymenlaaksoon. Projektin keskeisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen, työllistymisen tehostuminen, työllistymisedellytysten parantaminen, maahanmuuttajien aktiivisuuden ja osallisuuden lisääntyminen, alueen ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden paraneminen sekä asiakkaille tarjottavan palvelukokonaisuuden muodostuminen asiakaslähtöisesti yhden katon alta toimintakeskuksessa. Tavoitteena on myös alueen maahanmuuttoon liittyvien seudullisten ja paikallisten ohjaus- ja toimintamekanismien sekä toimintaympäristöjen ja verkostojen edelleen kehittäminen. Työelämä on projektin toteuttamisen jälkeen vastaanottavaisempi työllistämään ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamisja palvelujärjestelmien kehittäminen Rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joiden ratkaisuilla voidaan vauhdittaa tuottavuuskasvua sellaisin keinoin, jotka tukevat samanaikaisesti myös työntekijöiden yksilöllisiä ja työyhteisöllisiä voimavaroja (kuten ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, työkykyä ja työhyvinvointia sekä työyhteisön sisäistä yhteistoimintaa ja luottamusta) sekä tätä kautta heidän edellytyksiään pysyä työelämässä. Rahoitettavilla projekteilla haetaan keinoja, joilla voidaan sekä edistää työvoiman saatavuutta pitkäjänteisesti että vauhdittaa tuottavuuskasvua työpaikoilla työntekijöiden yksilöllisiä ja työyhteisöllisiä voimavaroja tukevalla tavalla. Rakennusalan multimedia-koulutusmateriaalin suunnittelu ja tuottaminen opetus- ja työmaakäyttöön -projektin tavoitteena on tuottaa rakennusalan täydennyskoulutusta ja laadunhallintaa varten täysin uusi multimediaan pohjautuva järjestelmä. Tehdään multimedian koulutustuotteesta useita kieliä sisältävä koulutusmateriaali monikielisten työmaiden ja opetustilanteiden hallintaa palvelemaan. Uuden koulutusmateriaalin ja -menetelmän avulla luodaan uutta virtuaalista koulutusmenetelmää yritysten käyttöön. Multimedia -hanke liittyy Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman tavoitteisiin. Hankkeella tuotetaan koulutukseen ja työssäoppimiseen uudenlaisia välineitä. Multimedian avulla voidaan kuvata ja näyttää, miten käytännössä eri työvaiheet tehdään. Suomalaisten lisäksi sitä voidaan käyttää myös maahanmuuttajien opettamiseen. Erityisesti hankkeella on tarvetta rakennus- ja siivousalalla ja niillä aloilla, joilla ulkomaista työvoimaa käytetään. Hanke avaa uusia mahdollisuuksia myös kehittää suomalainen vientituote. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 10

11 4 OHJELMARESERVIN KÄYTTÖ Rakennerahastolain 10 :n mukaan kaikkia varoja ei jaeta vuoden alussa, vaan osa varoista jätetään hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareservi, jota voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisestä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Ohjelmareservi voidaan muodostaa varauksesta, jolla tarkoitetaan rakennerahastolain 10 :n mukaisesti äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävää ohjelmareservin osaa. Varauksen muodostamisesta päättää hallintoviranomainen. Varausta varten tarvittava rahoitus (3 % vuosittaisesta kehyksestä) on poistettu liitteenä 1 ja 2 olevien taulukoiden kulmaluvuista. Ohjelmareservi voidaan muodostaa myös maakunnan yhteistyöryhmän yhteistyöasiakirjan esittämistä määrärahoista, joita voidaan käyttää joustoihin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Ohjelmareserviin kuuluvien varojen käytöstä päätetään maakunnan yhteistyöryhmän tai alueella toimivien välittävien toimielinten esitysten perusteella. Kymenlaaksossa EAKR-ohjelman 2 %:n ohjelmareserviä ei varata vuodelle Äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen viranomaisille on osoitettu runsaasti hakemuksia, ja niissä on haettu rahoitusta huomattavasti yli ohjelmakehyksen. ESR-ohjelman 2 %:n ohjelmareservi varataan toimintalinjasta 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 11