LUODE Luonnonvaratutkimuksen osaamiskeskittymä ja Tutkimusprofessuuri Kai Kokko

Transkriptio

1 LUODE Luonnonvaratutkimuksen osaamiskeskittymä ja Tutkimusprofessuuri Kai Kokko

2 Tieto ja tiedon käyttö oikeudellisessa päätöksenteossa Prof. Kai Kokko Luode-tutkijatapaaminen

3 Sisältö Ympäristötiedon käsite Ympäristötiedon luonne Ympäristötiedon lähteet Oikeudellinen päätöksenteko Ympäristötiedon rooli päätöksenteossa Lopuksi Luode-hankkeiden teemoja

4 Ympäristötiedon käsite Ympäristöä koskevalla tiedolla" tarkoitetaan kirjallisessa, visuaalisessa, kuultavassa, sähköisessä tai muussa aineellisessa muodossa olevaa tietoa, joka koskee: a) ympäristön osa-alueiden, kuten ilman ja ilmakehän, veden, maaperän, maa-alueiden, maiseman ja luontokohteiden tilaa, biologista monimuotoisuutta ja sen osatekijöitä, joihin sisältyvät myös muuntogeeniset organismit, ja näiden osa-alueiden välistä vuorovaikutusta, b) erilaisia tekijöitä, kuten aineita, energiaa, melua ja säteilyä, toimia tai toimenpiteitä, mukaan lukien hallinnolliset toimenpiteet, ympäristösopimukset, toimintaohjelmat, lainsäädäntö, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat tämän kappaleen a kohdassa mainittuihin ympäristön osa-alueisiin, sekä tietoa kustannus-hyötysuhdetta koskevista analyyseista ja muista taloudellisista analyyseista ja oletuksista, joita käytetään ympäristöä koskevassa päätöksenteossa, c) ihmisten terveyden ja turvallisuuden, elinolosuhteiden, kulttuurikohteiden ja rakennetun ympäristön tilaa, siinä määrin kuin ympäristön osa-alueiden tila tai näiden osa-alueiden välityksellä, tämän kappaleen b kohdassa tarkoitetut tekijät, toimet tai toimenpiteet, vaikuttavat tai voivat vaikuttaa niihin. Tällaisesta viranomaisen halussa olevasta tieto on yleisön saatava pääsääntöisesti käyttöönsä.

5 Ympäristötiedon luonne Ympäristötieto voi olla aitoa dataa: Kaksi systeemiä a ja b yhdistyvät toisiinsa niin, että a:n olemuksen (tyyppi tai tila) F korreloi b:n olemuksen (tyyppiin tai tilaan) G, toisin sanoen kuljettaa informaation agenttina tiedon että b on G. Tämä korrelaatio on seuraa yleensä jostakin (luonnon)laista. Ensimmäinen esimerkki: kun lakmuspaperia (a) ts. sen luonnon värejä käytetään indikaattorina; punainen väri (F) tarkoittaa, että liuos (b) on erittäin hapan (G) ja sininen (F), että liuos (b) on erittäin emäksinen (G).

6 KK1 Ympäristötiedon luonne Toinen esimerkki: ympäristötieto voidaan teknistää eri tavoin, vaikka käyttämällä ilmaisinta pariston alhaisesta lautauksesta (a) ja ilmaisimen vilkkuminen (F) merkitsee, että pariston (b) lataus on tyhjentynyt (G). Tässä esimerkissä on enää vaikea erottaa dataa tiedosta, jolle annetaan jokin merkitys (semanttinen tieto). Vilkkuminen on jo selvästi tiedon tulkitsemista.

7 Slide 6 KK1 Kokko Kai;

8 Ympäristötiedon luonne Semanttinen tieto liittyy tiedon merkitykseen ja totuudellisuuteen. Toisen esimerkin vilkkuva ilmaisin tarkoittaa faktisesti pariston tai akun tyhjenemistä. Samalla se antaa ohjeellisen tiedon, että paristo on vaihdettava tai akku ladattava.

9 Ympäristötiedon lähteet Tieteellinen tieto on vain yksi lähde hallinnollisessa päätöksenteossa eikä aina kovin tehokas: Periaatteessa, tieteellinen asiantuntija voi kuvata perusteellisesti tieteellistä dataa ja samalla korostaa sen mahdollisia epävarmuuksia. Riskinä on silloin, että asiantuntijan tieto menettää lopulta merkityksensä päätöksenteon kannalta. Kun tietoa tarkennetaan yhä uusilla epävarmuustekijöillä, se voi samalla liudentua käytännön päätöksenteon kannalta hyödyttömäksi. Paradoksi: tieto on liian informatiivista ollakseen päätöksenteon tarvitsema totuus, esim. ns. todistustosiseikka.

10 Tiedon lähteet Hallinnollisessa päätöksenteossa tieteellinen tieto kuljetaan usein asiantuntijoiden lausuntojen ja esimerkiksi hankkeita koskevien lupahakemusten ja ympäristövaikutusten arviointiselostusten kautta päätöksentekoon. Silloin lähteenä on lausunto, lupahakemuksen liite tai arviointiselostus. Nämä asiakirjat ovat enemmän tai vähemmän semanttisia. Ne voivat sisältää tarkoituksella (disinformation) tai vahingossa (misinformation) väärää ympäristötietoa. Niillä voi olla myös propagandatarkoitus. Päätöksentekijä joutuu arvioimaan tiedon totuusarvoa. Muitakin lähteitä voi olla.

11 Miten tieto välittyy YVA:ssa? Oikeudellinen kehys ei sijoita tieteellistä tietoa ja tietämystä selkeästi YVA-menettelyssä. Tieto kulkeutuu pääsääntöisesti hankkeesta vastaavan ja käytetyn konsulttiyrityksen kautta YVAraportteihin (ohjelma ja selostus). Yhteysviranomainen kommentoi raportteja ja koordinoi osallistumista. Hankkeesta vastaava ja konsultit dominoivat tiedon kokoamista ja siten keskustelua. Yleisön ja muiden viranomaisten tuottama ympäristötieto sattumanvaraisempaa. Erillisessä Natura arvioinnissa yleisön osallistuminen on yleensä vasta lupamenettelyssä.

12 Mitä oikeudellinen päätöksenteko on? Looginen syllogismi Oikeustosiseikat B > oikeusnormi C (normipremissi) Ympäristöfaktat A > Oikeustosiseikat B (faktapremissi) Jos A niin C. Päämäärähakuista tulkintaa, jossa ympäristötietoa käsitellään faktoina. Tulkinnan apuvälineitä: Oikeusperiaatteet, erityisesti ns. ennalta varautumisen periaate (varovaisuusperiaate) Perus- ja ihmisoikeudet EU-oikeus Soft law, erilaiset faktoja koskevat ohjeet Standardit, raja-arvot yms.

13 Ympäristötiedon rooli päätöksenteossa Ympäristötietoa käytetään oikeudellisessa päätöksenteossa: Tosiseikkana eli faktana todistelun avulla ja Yhdessä lain säännösten kanssa ohjeena/premissinä ratkaisulle (lupapäätös ehtoineen), mahdolliselle vahingonkorvaukselle tai seuraamukselle (sakko, vankeus).

14 Päätöksenteko esim. luvan myöntäminen ja sen edellytykset Esim. ympäristölupa Ympäristövaikutukset: Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7-9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Maankäyttö ja sijoitus: Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Hakijan kelpoisuus: Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (Ks. YSL 42.)

15 4 Lupaehdot eli -määräykset Esim. ympäristölupa Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (YSL 43.1 ) Konkretisoivat hankkeesta vastaavan hakijan vastuut toiminnassa. Rikkominen merkitsee yleensä vahingonkorvaus- ja/tai rikosoikeudellista vastuuta.

16 Lopuksi Tieteellinen tieto ei automaattisesti ole soveltuvaa päätöksentekoon. Tiedon soveltuvuutta on arvioitava myös oikeudellisen päätöksenteon näkökulmasta. Esimerkiksi YVA-menettelyssä koottu tieto voidaan ottaa huomioon vain kulloisenkin lupapäätöksen oikeudellisten edellytysten valossa. On tärkeää, että tieteentekijät ottavat myös vastuuta tiedon yleistajuistamisesta hallintoa varten esimerkiksi opaskirjoissa ja lausunnoissa.

17 Lopuksi Oikeudellinen päätös tai tuomio ei ole faktisesti oikein tai väärin, mutta se voi olla hyväksyttävä (legitiimi), oikeudenmukainen ja lainmukainen tai ei-hyväksyttävä, epäoikeudenmukainen ja lainvastainen. Tieto päätöksen faktojen perustana voi sen sijaan olla väärää, mikä saattaa johtaa virheelliseen lopputulokseen tosiseikkojen valossa. Tiedon tulkinnan (faktojen muotoilun) apuvälineitä, esimerkiksi arvokkaiden alueiden luokittelua tai standardeja on syytä edelleen kehittää ympäristöhallinnossa tieteellisen tiedon pohjalta.

18 Luode-aihioita Ryhmä 1: Sopeutuva hallinta ja arktisen alueen muutos kestävään talouteen Ryhmä 2: Luonnonvarojen käyttöä koskevien konfliktien analyysi Ryhmä 3: Jokamiehenoikeudet yhteiskunnallisena kysymyksenä Ryhmä 4: Geologisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ryhmä 5: Ympäristönmuutoksen seuranta ja kansalaiset