UUTISLEHTI NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI 10 VUOTTA! Johtoryhmän kolumni: Pohjois-Suomen turvapuisto. Jo 10 vuotta kohti nollaa

Transkriptio

1 MARRASKUU 2013 UUTISLEHTI NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI 10 VUOTTA! Johtoryhmän kolumni: Pohjois-Suomen turvapuisto Jo 10 vuotta kohti nollaa Jorma Saari -tunnustuspalkinto Oulun Autokuljetus 300. jäsentyöpaikka Ajankohtaista

2 Yrjö Juustila, turvallisuuspäällikkö Skanska Talonrakennus Oy Pohjoinen alueyksikkö Pohjois-Suomen Turvapuisto avaa porttinsa keväällä 2014 Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Yrjö Juustila. Kuva: Skanska talonrakennus Oy. Suomen ja tiettävästi koko Euroopan toinen työturvallisuuden koulutusympäristö on rakentumassa Pohjois-Suomeen. Turvapuistoa on Oulun Taka-Laanilaan rakentamassa kymmeniä yrityksiä ja koko Pohjois-Suomen Turvapuisto Ry:n verkostoon kuuluu jo yli 60 yritystä tai yhteisöä. Turvapuiston ajatuksena on turvallisen työskentelyn oppiminen aidossa ympäristössä, jolloin asioiden omaksuminen on huomattavasti helpompaa ja mielekkäämpää kuin perinteinen luokkahuoneessa saatu oppi. Erityisesti nuorten rakennus- ja teollisuusalojen opiskelijat ovat hyvin tervetulleita puistoon. Puistokierrokset tullaan aloittamaan keväällä Näihin koulutuskierroksiin koulutetaan ohjaajia, joiden alustuksella vierailut alkavat, alustuksen jälkeen ohjaajan johdolla opitaan turvallisia työtapoja alueen rasteilla. Rastiaiheita on talonrakennuksen perustus- ja runkovaiheen rastista aina tien rakennukseen ja teollisuuden prosessien parissa työskentelyyn, löytyypä alueelta myös pientalorakentamisen rastikin, jossa pientalorakentajat oppivat turvallisia ja lakisääteisiä toimintatapoja oman kotinsa rakennusvaiheeseen. Puisto kehittyy varmasti jatkuvasti ja pieniä visioita on jopa yleisen kodin turvallisuuden oppimisellekin. Turvapuiston rakentamisesta Ouluun aloitettiin keskustelu syksyllä 2012, jolloin Talon Rakennusteollisuus Ry kutsui Pohjoissuomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä koolle tilaisuuteen missä asia esiteltiin. Tilaisuus onnistui hienosti, koska useat paikalla olleet yritysten edustajat sitoutuivat mukaan puistohankkeeseen. Monien vaiheiden kautta puistoa päästiin rakentamaan keväällä Skanska on mukana eri toimialoillaan monien muiden toimijoiden kanssa turvapuiston rakentamisessa, olemme todella tyytyväisiä, että saamme Pohjois-Suomeen laadukkaan yhteisesti toteutetun koulutusympäristön, joka edistää turvallista työskentelyä työpaikoilla. Pohjois-Suomen turvapuiston esikuvana on vuonna 2009 Rudus Oy:n perustama työturvallisuuden koulutusrata Espoossa. Espoon turvapuistossa on työturvallisuutta oppinut vuosittain lähes henkilöä ja pyrimme puolta Suomea palvelevassa Pohjois-Suomen Turvapuistossa vastaaviin kävijämääriin. 2

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Jo 10 vuotta kohti nollaa Kun kymmenen vuotta sitten tapaturmien nolla-tavoitteelle hymähdeltiin, on nolla-ajattelu tänään valtavirtaa. Nolla tapaturmaa -foorumi on näyttänyt tehonsa kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana. Jäsenyritysten tapaturmataajuus on laskenut viime vuosina 40 prosenttia, kun valtakunnallisesti vähennys on seitsemän prosenttia. Foorumin perustajakonkarit Jorma Saari ja Pauli Karjalainen kiittelevät yritysjohdossa viime aikoina käynyttä asennemuutosta ja foorumin jäsenyritysten hyviä saavutuksia ja käytäntöjä. He huomauttavat kuitenkin heti perään, että useissa länsimaissa tapaturmantorjunnan asenteet ovat Suomea pitemmällä. Työturvallisuuden kärkimaaksi nousu oli yksi tavoitteista vuonna 2003, jolloin foorumi Saaren aloitteesta käynnistettiin osana kansallista työtapaturmaohjelmaa. Suomessa työ-, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kokonaisluku ei ole radikaalisti laskenut. Ja vaikka työtapaturmat ovat vähentyneet, niitä sattuu aiempaa enemmän työaloilla, joilla tapaturmia ei pitäisi sattua. Esimerkiksi toimistojen ja sairaaloiden osuus kaikista tapaturmista on lisääntynyt, Jorma Saari muistuttaa. Kun lainsäädäntö ja viranomaistoiminta asettavat työturvallisuudelle lähtötason, foorumissa nostatetaan työpaikkojen omaehtoista toimintaa ja haetaan parasta mahdollista tasoa. Foorumin haasteena onkin kasvaa ja saada yhä useampi työntekijä nolla tapaturmaa -ajattelun ja -toiminnan piiriin. Johtoryhmän nykyinen puheenjohtaja Jari Haijanen kertoo, että jäsenhankintaa ja -palvelua aiotaan jatkossa tehostaa. Foorumia pyritään tekemään entistä laajemmin tunnetuksi. Hänen mukaansa erityisesti pienten ja keskisuurten yrityksiä on aktivoitava. Pienet työpaikat hyötyvät esimerkiksi selkeistä ja tiiviistä tietopaketeista, joita on helppo soveltaa. Tämänkaltaista materiaalia tarvitaan lisää myös foorumin aineistoon. Jäsenmäärän kasvu merkitsee verkostoitumisen tehostamistarvetta. Se tarkoittaa esimerkiksi uusia tapoja hyödyntää tietotekniikkaa ja verkkoympäristöä. Kaksi vuotta sitten tehdyn jäsenkyselyn mukaan aika ei vielä ollut kypsä esimerkiksi sosiaalisen median käytölle. Tarkoitus on nyt tehdä uusi jäsenkysely, hän lupaa. AJATTELUSTA KÄYTÄNTÖÖN Vaikka nolla-ajattelu hyväksytään, sen käytäntöön levittäminen vie aikaa. Haijasen mielestä tapaturmatyötä on sinänsä helppo markkinoida, sillä työturvallisuuden panos tuotos-suhde on hyvä. Nolla-ajattelu heijastuu yrityksen kaikkeen toimintaan kehittävästi ja yhtenäistävästi. Foorumin perustaja Jorma Saari kehottaa kehittelemään työpaikoilla turvallisuuden perusjuttuja ja apuvälineitä. Niitä ovat vaikkapa tällaiset jatkojohtojen nostoon tarkoitetut muovikoukut rakennustyömaalla. Kuva: Sarno Ojell. Tämä on yksi parhaita tapoja lisätä tuottavuutta. Isoja investointeja ei tarvita, vaan kyse on enemmänkin ohjeistuksesta, koulutuksesta ja käytännön toimintatavoista. Siitä, että jokainen kokous aloitetaan turvallisuusasioilla, tai siitä, että tuotantotilat pidetään hyvässä järjestyksessä, kolmannes tapaturmistahan on kytköksissä epäjärjestykseen, hän sanoo. Samoilla linjoilla on Foorumin alkuvaiheessa työtapaturmaohjelmaa vetänyt Mika Santonen, joka toimii Pohjola Vakuutuksen työturvallisuusasiantuntijana. Kokemus on, että jos yrityksen työturvallisuus on hyvällä tasolla, myös talous on hoidettu hyvin. Yritystä toisin sanoen osataan johtaa. 3

4 Jos yrityksen työturvallisuus on hyvällä tasolla, myös talous on hoidettu hyvin. Yritystä toisin sanoen osataan johtaa. Kunnon bisneksenteossa jo tarjouspyyntöjen yhteydessä kysytään työturvallisuuslukuja. Jokainen tietää, että jos jotakin sattuu, tulee paitsi inhimillistä kärsimystä, myös ylimääräisiä kustannuksia ja palvelun viivästymistä. Hän korostaa, että perinteinen tapaturmantorjunta on edelleen erittäin tärkeää jokaisella toimialalla. Perusasiat on saatava kuntoon, jotta muu kehittäminen onnistuu, Santonen sanoo. OPPIA MAAILMALTA Missä kaikessa turvallisuuden asenneilmastoa pitäisi parantaa? Nolla tapaturmaa -foorumin perustaja, professori emeritus Jorma Saari kehottaa seuraamaan kehitystä maailmalla. Länsimaat ovat esimerkiksi tiukentaneet suhtautumistaan tahallisiin turvallisuuden laiminlyönteihin. Englanti, Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat koventaneet lainsäädäntöä ja rangaistuksia tapauksissa, joissa turvallisuuskorjaukset on jätetty tekemättä, vaikka vaarat ovat olleet tiedossa. Saari kertoo esimerkin Kanadasta. Siellä on parhaillaan meneillään oikeudenkäynti, jossa syyttäjä on esittänyt rakennusyhtiön toimitusjohtajalle elinkautista vankeusrangaistusta. Taustalla on yrityksen työmaalla sattunut, useita ihmishenkiä vaatinut riipputelineonnettomuus. Tapahtumat etenivät ennen onnettomuutta niin, että työsuojeluviranomainen oli todennut riipputelineen vaaralliseksi ja antanut korjausmääräyksen. Korjauksia ei kuitenkaan tehty, joten uuden tarkastuksen aikana riipputeline asetettiin käyttökieltoon. Kieltoa ei noudatettu. Muutaman päivän päästä teline romahti, jolloin neljä miestä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti. En esitä Suomeen lainsäädännöllisiä muutoksia, mutta meilläkin tulisi omaksua nykyistä tuomitsevampi asenne tämäntapaiseen tahalliseen välinpitämättömyyteen. Tässä emme vielä ole muun länsimaailman tasolla. Saari poimii maailmalta vielä yhden uutisen: Kansainvälinen standardisoimisjärjestö on vastikään alkanut työstää turvallisuusjohtamisen standardia. Tämä on hyvä viesti. KULTTUURIEROT NÄKYVÄT Nolla tapaturmaa -ajattelu pitäisi saada ehdottomasti myös ammattioppilaitoksiin ja niiden opettajakuntaan. Yritykset voisivat olla tässä ponnekkaammin mukana, sanoo UPM:n työterveys- ja työturvallisuusasiantuntija Pauli Karjalainen. Kuva: Sarno Ojell. Foorumin perustajajäsen ja johtoryhmän entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, UPM:n työterveys- ja työturvallisuusasiantuntija Pauli Karjalainen on nähnyt asenne-eroja metsäkonsernin eri maiden tehtailla. Suomalaisessa tehtaassa trukkikuski kaihtaa turvavyön käyttöä, mutta Saksassa kaikki kiinnittävät turvavyön työssä. Meillä on yhä sitä asennetta, että hyviä määräyksiä, mutta eivät koske minua. Tämä näyttää pätevän yhtä lailla vapaa-aikaan ja pyöräilykypärän tai linja-auton turvavöiden käyttöön. Jokaisen yksilön pitäisi miettiä, mitä itse voisi tehdä turvallisuuden hyväksi. Karjalainen korostaa kuitenkin, että riskinoton hyväksyvä yrityskulttuuri ei voi olla yksilön vastuulla. Työpaikoilla avainasioita ovat esimiestyö ja -vastuu. On monia työpaikkoja, joilla tämä on kunnossa, ja se näkyy heti tapaturmaluvuissa. Puheeksi ottaminen ja välittäminen ovat työnjohtajan tärkeimpiä tehtäviä ja hänellä pitää olla johdon tuki. Yhtiömme Ranskan-tehdas oli meillä ensimmäisenä vuoden ilman tapaturmia. Siellä tehtaanjohtaja totesi, että jos esimies ei puutu, me puutumme esimiehen toimintaan. 4

5 PIENET ISOJEN IMUSSA Pienten yritysten tapaturmalukujen vähentäminen on yleismaailmallinen ongelma. Pauli Karjalainen sanoo, että isot yritykset voisivat olla pienille turvallisuusvetureina. Tätä voisi toteuttaa keskustelemalla ja auttamalla, ei poliisielkein. Työn sujuvuus tuo molemminpuolisen hyödyn. Hän kertoo, että UPM:llä alihankintaketjuja varten on luotu yhteinen arviointimenettely. Tämä on oikeastaan seuraava askel työturvallisuuskortin jälkeen. Menettelyssä arvioidaan, millainen yritys kommennusmiehiä toimittaa: esimerkiksi miten esimieskoulutus, työterveyshuolto tai työsuojeluyhteistoiminta on siellä järjestetty. Jo tarjousvaiheessa selvitetään tämä. Ja jos alihankkijalle sattuu tapaturma, se käydään yhdessä läpi. Toki myös edellytetään itsearviointia. Isojen yritysten johdossa asennemuutos on tapahtunut, mutta tämä pitäisi saada läpi myös alihankintaketjuissa. Hinnalla kilpaillaan liikaa. Karjalainen heittää ilmaan myös ajatuksen siitä, että kun turvallisuuskentältä on jäämässä ja jäänyt eläkkeelle paljon konkareita, he pystyisivät auttamaan pieniä työpaikkoja. Pienillä yrityksillä ei ole varaa konsulttimaksuihin eivätkä viranomaiset ehdi joka paikkaan. Käyttöä voisi olla puolivallattomilla eläkeläisillä, joilla on tarkat silmät ja sydän paikallaan. Tämä olisi oivaa vertaistukea. VAPAA-AJAN NYRJÄDYS SÄTEILEE TYÖPAIKALLE - TYÖPAIKAT HAASTETAAN TALKOISIIN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMIEN EHKÄISEMISEKSI. MUKANA YLI 300 TYÖPAIKKAA Nolla tapaturmaa foorumin verkostossa on 304 työpaikkaa, joissa on yhteensä yli työntekijää. Foorumin vaikutuspiirissä on joka seitsemäs työssäkäyvä suomalainen. Vuonna 2012 työturvallisuuden tasoluokituksen saaneista jäsentyöpaikoista nollaan työtapaturmaan pääsi 13 työpaikkaa. Vuosina jäsentyöpaikkojen työpaikkatapaturmien taajuus aleni 46 prosenttia, kun se muutoin työelämässä väheni 7 prosenttia. Foorumin työpaikkojen tapaturmataajuus oli vuonna 2012 keskimäärin 15 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, kun kaikkien työpaikkojen tapaturmataajuus oli 30,5. Nolla tapaturmaa -foorumiin voi liittyä jokainen työpaikka kokoon katsomatta. Jäsenenä se sitoutuu nolla tapaturmaa -tavoitteeseen sekä ajattelutapaan, että kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Foorumissa työpaikat voivat verkostoitua, jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia yhdessä. Tärkeä toimintamuoto ovat jäsenseminaarit. Toimintaa ohjaa jäsentyöpaikkojen edustajista koostuva johtoryhmä. Käytännön toimintaa koordinoi Työterveyslaitos. Tutkimuspäällikkö Pirjo Lillsunde Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli Nolla tapaturmaa -foorumin 10-vuotisseminaarissa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelmaa Ohjelman tavoitteena on vähentää vakavia ja kuolemaan johtavia tapaturmia neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Yksi keino muiden ohella on liittää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjunta osaksi työpaikkojen turvallisuustyötä. Lillsunde perustelee työpaikkojen roolia sillä, että työpaikoilla sairauspoissaolojen kustannuksista enin osa aiheutuu vapaaajan tapaturmista. Lisäksi yleisesti tapaturmakuolemissa menehtyy eniten työikäisiä miehiä ja vanhoja naisia. Esimerkiksi osaksi työpaikkojen liikuntatoimintaa voidaan liittää liikuntatapaturmien ehkäisy. Työpaikoilla voidaan lisätä tiedottamista myös päihteiden vaikutuksesta, sillä päihteet ovat suurin yksittäinen syy tapaturmien taustalla. Lillsunde sanoo, että yritysten turvallisuustoimintaan voitaisiin liittää vapaa-ajan tapaturmien tietojen kerääminen ja analysointi. Yritykset voisivat olla mukana myös paikallisten turvallisuussuunnitelmien teossa. Suomen yli miljoonasta vuosittaisesta tapaturmasta kaksi kolmesta sattuu kotona tai vapaa-aikana. Tapaturmissa menehtyy lähes suomalaista vuodessa. Pelkästään liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu yli 600 miljoonan kustannukset vuosittain. 5

6 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Jorma Saari -tunnustuspalkinnon saanut toimitusjohtaja Lauri Kivekäs (kesk.) sekä palkintoa luovuttamassa olleet Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja Mika Liuhamo (vas.) ja professori emeritus Jorma Saari (oik,). Kuva: Sarno Ojell. Palkittu Lauri Kivekäs: Valtava muutos on mahdollista Jorma Saari -tunnustuksella palkittu Lauri Kivekäs on Rudus Oy:n toimitusjohtajana nähnyt, kuinka betoniyrityksen tapaturmataajuus on saatu laskemaan 95 prosenttia viidessä vuodessa. Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtajana Kivekäs on keskeinen vaikuttaja myös rakennusteollisuuden käynnistämässä nolla tapaturmaa toimintaohjelmassa. Ohjelma motivoi häntä kovasti. Ruduksen kokemuksesta on tullut usko, että koko alalla voidaan vaikuttaa samaan suuntaan. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän myöntämän tunnustuspalkinnon perusteluissa Lauri Kivekäs mainitaan näkyvänä työturvallisuuden edistäjänä ja nolla tapaturmaa -ajattelun puolestapuhujana. Lokakuussa 2013 annettu palkinto on järjestyksessään kolmas ja se luovutettiin foorumin kymmenvuotisjuhlaseminaarissa Työterveyspäivillä. Kivekkään johdolla Rudus Oy perusti vuonna 2009 Espooseen Euroopan ensimmäisen turvapuiston, jossa ovat nyt yhteistyökumppaneina kaikki alan merkittävimmät toimijat. Turvapuistoa teollisuusyritykset ja oppilaitokset ovat voineet hyödyntää työturvallisuuden koulutusratana. Kävijämäärät ovat kasvaneet niin, että vuonna 2012 heitä oli jo Käynnissä on jo toisen turvapuiston rakentaminen Pohjois- Suomeen Ruduksen aloitteesta, mutta ison osakasjoukon ja usean toimialan voimin. 6

7 TAPATURMAT SAATU ALAS RISKIALALLA Palkinnon perusteluissa Kivekästä kuvataan innostavaksi henkilöksi, joka kannustaa jatkuvaan toiminnan parantamiseen. Hän on työskennellyt Lohja Oy:ssä ja Rudus Oy:ssä vuodesta 1985 lähtien ja toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta Betoni- ja kivirakentamiseen keskittyneessä Rudus Oy:ssä tapaturmataajuus on laskenut viime vuosina dramaattisesti. Tapaturmataajuus on nyt 1,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, kun se RT:n jäsenyrityksissä on 30 ja yleisesti rakennusalalla 65. Ruduksen luvuissa ovat mukana myös aliurakoitsijat. Kivekäs toteaa, että rakennusalan tapaturmaluvut ovat kehittyneet parempaan suuntaan; esimerkiksi vuonna 2005 taajuus oli yli 80. Yritysten johdossa on käynyt kahden viime vuoden aikana iso asennemuutos. Silti rakentaminen on edelleen Suomen vaarallisin toimiala. MITTARIT ANTAVAT VERTAILUPOHJAA Rakennusteollisuuden omassa nolla tapaturmaa -ohjelmassa on aivan ensimmäiseksi satsattu mittareihin. Kivekäs kertoo, että jäsenkunnasta ei ollut kunnollisia tapaturmatilastoja vielä muutama vuosi sitten. Nyt tämä asia on kunnossa. Saamme tiedot joka kuukausi, ja luotan, että kehitys nopeutuu seurannan myötä. Jo tähän mennessä on selvinnyt, että järjestäytyneiden yritysten eli jäsenistön tapaturmataajuus on paljon pienempi kuin alalla yleisesti. Kun käytössä on vihdoin mittarit, tavoitteena on joka vuosi pudottaa tapaturmataajuutta 30 prosenttia. Sillä tahdilla pääsemme nollaan vuonna Hän kertoo esimerkin mittareiden käytön ja seurannan voimasta. Ruduksessa analysoitiin läheltä piti -tilanteita ja huomattiin, että yksi alue teki läheltä piti -raportteja monta kertaa enemmän kuin muut. Laskimme siitä, että ilmoituksia voisi olla 0,5 per työtuntia, ja tätä rupesimme vaatimaan kaikilta. Kun meillä pitkään oli ollut 50 ilmoitusta vuosittain, niitä on nyt PALKKIOT, KOULUTUS JA TARKASTUKSET Ruduksen hyvistä käytännöistä hän mainitsee myös palkitsemisen, koulutuksen ja erilaiset tarkastukset. Betoniyrityksessä ryhmille maksetaan tapaturmattomuudesta palkkio kolmen kuukauden välein. Jos tapaturma sattuu, uuden aikajakson laskeminen alkaa siitä. Palkkio pistää kiinnittämään huomiota turvallisuuteen. Myös koulutuksella on selvä vaikutus tapaturmalukuihin. Meillä on minimissään 12 tunnin turvallisuuskoulutus vuosittain jokaiselle, myös aliurakoitsijoiden työntekijöille. Kivekäs painottaa, että turvallisuusasioissa pelkkä luottamus ei riitä. Tarvitaan tarkastuksia ja valvontaa. Puuttuminen esimerkiksi kollegan kypäränkäytön laiminlyönteihin on suomalaiselle vaikeaa. Siksi koulutamme lähiesimiehiä tarttumaan näihin asioihin. TARVITAAN HALU TEHDÄ TURVALLISESTI Hän pohtii, että työturvallisuuden kehittämisessä jäävät työntekijän omat resurssit usein käyttämättä. Asenteet ovat sellaiset, että työntekijät eivät tuo omaa panosta ja aktiivisuutta turvallisuuden kehittämiseen. Puuttuu halu tehdä turvallisesti. Esimerkiksi turvavyötä käytetään siviilissä lähes poikkeuksetta, mutta Ruduksessa vain 30 prosenttia ammattiautoilijoista käytti turvavyötä, kun sitä selvitimme. Kivekäs toivoo myös, että oppilaitoksissa turvallisuutta korostettaisiin nykyistä enemmän. Hätkähdin viisi vuotta sitten nähdessäni lehtikuvan rakennusalan opiskelijoista, jotka olivat jotain tehtävää varten omakotitalon katolla. Kaikki olivat ilman suojaimia ja turvavaljaita. Tuosta ollaan varmasti jo edistytty, mutta edelleenkään näitä asioita ei pidetä riittävästi esillä koulutuksessa. Turvallisuus on välttämätön osa ammattitaitoa. On kaikille helpompaa, jos oikea asenne opitaan alusta alkaen. JORMA SAARI -PALKINTO Tavoitteena on joka vuosi pudottaa tapaturmataajuutta 30 prosenttia. Sillä tahdilla pääsemme nollaan vuonna Jorma Saari -tunnustuspalkinto on perustettu vuonna Palkinto myönnetään työturvallisuuden edistämiseksi tehdystä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä myöntää palkinnon joko vapaamuotoisen hakemuksen tai johtoryhmän oman aloitteen perustella. Saaja voi olla organisaatio, yksittäinen työpaikka tai yksityishenkilö. Palkinnon myöntämistä ei ole sidottu kalenterivuoteen, vaan johtoryhmä voi antaa palkinnon milloin tahansa myöntämisehtojen täyttyessä. 7

8 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Foorumin 300. jäsentyöpaikka: Oulun Autokuljetus Oy Haluamme foorumin jäsenyydellä viestiä henkilöstölle, että johto on sitoutunut työturvallisuuteen, sanoo Oulun Autokuljetus Oy:n toimitusjohtaja Jaana Kokko. Oulun Autokuljetuksessa on omaa henkilökuntaa 76. Heihin kuuluu muun muassa ajojärjestelijöitä, vuorotyönjohtajia, terminaalityöntekijöitä, rakennusmiehiä, työmaamestareita, maarakennuskoneenkuljettajia ja hallinnon henkilöstöä. Järjestelmälliseen työhyvinvointitoimintaan tuli sysäys kahdeksan vuotta sitten Tykesin kehittämishankkeessa. Vuonna 2013 yritys saikin tunnustuksen pitkäjännitteisestä työhyvinvoinnin kehittämisestä Pohjois-Pohjanmaan liitolta. MUKANA HANKKEISSA Oulun Autokuljetus Oy:n terminaalin läpi kulkee vuorokaudessa noin lavaa elintarvikkeita. Terminaalissa työskentelee 24 henkilöä. Kuva: Oulun autokuljetus Oy. Suomen suurimpiin rahtiliikenne- ja maarakennusalan yrityksiin kuuluva Oulun Autokuljetus Oy (OAK) liittyi foorumiin työturvallisuuden teemavuotenaan Kaikkiaan Nolla tapaturmaa -foorumissa on jäseniä 306. Asia on tärkeä ja tulimme mukaan heti kun kuulin tästä verkostosta Työterveyslaitokselta, toimitusjohtaja Jaana Kokko kertoo. Verkostoituminen on yrityksessä tuttua ja perinteikästä jo lähes 70 vuoden takaa: 120 osakasyritystä omistavat vuonna 1946 perustetun OAK:n. Toiminta perustuu siihen, että OAK tekee sopimukset asiakkaiden kanssa ja välittää ne jäsenautoilijoilleen. Osakkaissa on erikokoisia yrityksiä yhden henkilön autoilijoista aina 12 auton kuljetusyrityksiin. OAK kuuluu Kuljetuskeskusten liittoon, joka on KTK-yhtiöiden toimialajärjestö. KKL:n kuuluu noin 40 jäsenyritystä. Tykes-kehittämishanke toteutettiin Silloin teimme henkilöstölle työhyvinvointikyselyn ja sen pohjalta parannuksia ja henkilöstöstrategian. Esimerkiksi tiedottamisen puutteisiin tartuttiin ja kehittämiskeskustelut otettiin käyttöön, Jaana Kokko kertoo. Kehittämistä haluttiin jatkaa hankkeen jälkeenkin, ja sitä varten yrityksessä perustettiin Reki-ryhmä työhyvinvointiasioita varten. Siihen kuuluu seitsemän jäsentä eri henkilöstöryhmistä. OAK:n Reki-ryhmä on tehnyt työhyvinvointikyselyjä ja vienyt tulokset työsuojelutoimikuntaan. Ryhmä suunnittelee myös teemavuosia, joiden aiheina ovat olleet esimerkiksi ravinto, uni ja nyt viimeisimpänä työturvallisuus. Olemme olleet mukana useissa Työterveyslaitoksen hankkeissa. Yksi niistä oli Virkeänä ratissa -hanke, joka koski myös jäsenyritystemme kuljettajia. Järjestimme terminaalissa kuljettajien katsastuksia, joihin kuuluivat esimerkiksi verenpainemittaukset ja eväsneuvonta. Myös painonhallintaryhmään osallistui seitsemän autoilijaa. Hankkeessa olivat mukana Työterveyslaitos, Mehiläinen ja Sydänpiiri. Pienille yrittäjille tällaisella toiminnalla on iso merkitys. 8

9 LISÄÄ LÄHELTÄ PITI -KIRJAUKSIA Omalle väelle tapahtuu Kokon mukaan hyvin vähän tapaturmia. Riskejä maarakennuksessa ja kuljetuksessa kuitenkin riittää: ne johtuvat paitsi maan ja kivien vyörymisvaarasta myös esimerkiksi sähkökaapelien läheisyydessä työskentelystä, nostoista, liikenteestä ja tulitöistä. Työturvallisuuden teemavuoden tavoitteisiin kuuluu läheltä piti -ilmoitusten lisääminen. Kaikista tilanteista, myös jäsenyrityksille sattuneista, pidetään OAK:ssa pöytäkirjaa ja ne käsitellään viikoittaisissa työnjohtajien palavereissa. Tuoreimmat läheltä piti -tapaukset sattuivat, kun autoilija peruutti liian lähelle kaivantoa ja auto lähti valumaan ja kun kauhakoneen kauha kopsahti rakennusmiehen kypärään. Työnjohtajia OAK:ssa on neljästä viiteen. Työnjohtaja perehdyttää kaikki työntekijät uuden työmaan turvallisuusasioihin ja erityispiirteisiin. Työmailla on vastaanottotarkastus koneille ennen niiden käyttöönottoa. Lisäksi työmailla pidetään viikoittain työmaatarkastus, johon osallistuu työntekijöiden ja työnantajan edustaja. Turvallisuuden asenneilmastoon pyrimme vaikuttamaan olemalla esimerkkinä työntekijöille, Jaana Kokko sanoo. OAK on mukana yhtenä toimijana myös Pohjois-Suomen turvapuistossa. Nolla tapaturmaa -foorumilta hän toivoo enemmän jalkautumista maakuntiin ja suorakontakteja jäseniin. Nyt koulutuspäivät ja tapahtumat ovat pääkaupunkipainotteisia. Maarakentamisen tyypilliset riskit aiheutuvat vyörymisvaarasta ja kaivinkoneen lähellä työskentelystä. Kuva: Oulun Autokuljetus. Asia on tärkeä ja tulimme mukaan heti kun kuulin tästä verkostosta. 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN KEVÄTSEMINAARI NOLLA TAPATURMAA ALUETILAISUUKSIA Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari järjestetään Jyväskylässä, Paviljonki Congress Centerissä. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, mutta merkitse päivät jo nyt kalenteriisi. Tervetuloa mukaan! UUDET JÄSENTYÖPAIKAT Finex Oy Lassila & Tikanoja Oyj Promeco Group Oy Edita Prima Oy Tapaturva Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta -> Verkosto. Nolla tapaturmaa -tapaaminen Pohjois-Karjalassa Nolla tapaturmaa -tapaaminen järjestetään Medisizellä Lehmossa (Ensolantie 10) maanantaina klo Ohjelmassa on mm. Phillips-Medisize tehdasesittely, Edunvalvojasta neuvonantajaksi, Työturvallisuusmittarit ja tulevaisuuden haasteet sekä Tehdaskierros ja palaute. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tapaamiseen sähköpostitse Hannu Hakkaraiselle, mennessä. Tapaturmat nollaan, hyvät käytännöt esille tule kuulemaan miten, Jyväskylä klo Tule kuulemaan ja jakamaan tietämystäsi organisaatiosi työhyvinvoinnista, työsuojelusta ja hyvistä käytännöistä 12. joulukuuta klo 14-16, Ahlmaninkatu 2, Jyväskylän yliopisto, MaA rakennus, tila 210 (2.krs). Ohjelmassa Nolla tapaturmaa -foorumin esittely ja toiminnan aktivointi, keskustelua alueellisista verkostoista (Mika Liuhamo, Työterveyslaitos) ja Sonaatti Oy työsuojelun käytännön toiminnan esittelyä ja kokemuksia osallistumisesta foorumin toimintaan (toimitusjohtaja Arto Maijala). Tilaisuus on ilmainen mutta paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset 4. joulukuuta klo 16 mennessä Juha Heikkiselle, puh , TILAA NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN SEINÄKALENTERI VUODELLE 2014! Foorumin vuoden 2014 seinäkalenterin päähenkilönä seikkailee jälleen kaikille tuttu toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Kalenterikuukausien teemat käsittelevät työturvallisuuslain vaatimuksia turvallisuuden varmistamiseksi ja niistä on helppo napata esimerkiksi joka kuukauden oma turvallisuusteema työpaikalle. Tilaa seinällesi annos B. Virtasen ryydittämää Nolla tapaturmaa -ajattelua tai osta kalenteri vaikka lahjaksi tai palkinnoksi! Hinta 6,00 (4,84 + alv. 24 %), minimitilausmäärä 10 kpl. Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut. Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta 10

11 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa MILLOIN TURVALLISUUS KANNATTAA? TURMITTA -HANKKEEN SEMINAARI ESPOOSSA Turvallisuus on sellaisenaan ihmiselle arvokas asia. Mutta onko siitä myös liiketoiminnallista ja taloudellista hyötyä ja tarvitseeko sitä olla? Säästöjä saadaan mm. vältetyistä vahinkokustannuksista, mutta lisäksi turvallisuuden on todettu vaikuttavan myönteisesti myös mm. toiminnan sujuvuuteen ja tuottavuuteen. Turvallisuuden taloudellisten vaikutusten huomioon ottaminen antaa mahdollisuuden tehdä samoilla resursseilla parempaa ja laajempaa turvallisuustyötä. Parhaimmillaan turvallisuus voidaan nähdä taloudellisesti kannattavan toiminnan elinehtona. Tervetuloa kuulemaan lisää torstaina klo Espooseen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) auditorioon, Betonimiehenkuja 4. Arvokasta turvallisuuden käytännön kehittämistä Turmittahankkeen yrityscaset esittäytyvät: UPM Kymmene Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj, Konecranes Oyj, Boliden Oy, Granite Partners Oy, 3T-Ratkaisut Oy, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, SK Protect Oy, Inspecta Oy, Golder Associates Oy, Tamlink Oy. Tilaisuus on Turmitta-tutkimus- ja kehityshankkeiden loppuseminaari. Tiedustelut: Jouko Heikkilä, VTT, p , vtt.fi. UUSI KEMIKAALIVIHI-SIVUSTO AUTTAA TYÖPAIKKOJA PARANTAMAAN KEMIKAALITURVALLISUUTTA Tilaisuus on maksuton, mutta järjestelyiden vuoksi edellytämme ennakkoilmoittautumista. Ilmoittauduthan torstaihin mennessä osoitteessa: Ohjelmassa: Ilmoittautuminen ja tutustuminen Turmitta-hankkeeseen osallistuneiden turvallisuuden palveluyritysten tarjontaan alkaen klo Miksi turvallisuuden arvosta ja kannattavuudesta ei saa vaieta? - toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen, TTL Mitä sanoi yritysjohto turvallisuuden arvottamisesta? Entä turvallisuustutkimus? - erikoistutkija Pia Oedewald, VTT Maksaako turvallisuus ja maksaako turvallisuus itsensä takaisin? - laatu- ja turvallisuuspäällikkö Markku Råman, Konecranes Viranomainen ja turvallisuuden arvo. - yli-insinööri Mikko Moisio, TUKES Järjestelmäauditoinnin perusteella kaikki kunnossa. Miksi se ei aina näy käytännössä? - toimitusjohtaja Kim Brander, Golder Associates Oy Kannattaako turvallisuus investointina? Miten ja millaisilla välineillä turvallisuuden tuottavuutta ja turvallisuusinvestointien kannattavuutta voidaan arvioida. - tutkijatohtorit Jari Paranko ja Matti Sievänen, TTY Kun turvallisuus varmistaa tuottoja. Miten turvallisuutta voidaan arvioida pääomana. - tutkija Jouko Heikkilä, VTT. Kemikaalivihi on verkkosivusto, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti pk-yrityksiä löytämään ja soveltamaan tietoa kemiallisten vaarojen torjunnasta työpaikalla. Kemikaalivihi tarjoaa luotettavaa ja selkeää tietoa, työkaluja sekä asiantuntija-apua ja hyviä käytäntöjä kemikaalien turvalliseen käsittelyyn. Tutustu Kemikaalivihi-sivustoon ja testaa työpaikkasi kemikaaliturvallisuuden taso! 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Arinatie 3 A Helsinki puh (vaihde) nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi JAKELU: 1560 KANNEN KUVA: Maija-Leena Merivirta JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2013 ISSN