Merkittävien ihmisten yhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana
|
|
- Marja Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana
2 MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA toimittaneet Helena Malmivirta ja Anu Taivainen
3 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Julkaisija Salon kaupunki, Kulttuuripalvelut Toimitus Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taitto Satu-Maaria Mäkipuro Painopaikka Sälekarin kirjapaino 2012 ISBN
4
5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE (sivut 6 7) Muutoksen mahdollisuus (sivut 8 11) projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymyä kulttuurista (sivut 14 15) Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri ja Hymykuopat-ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Terho MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? Mikroliikkeitä ja helminauhaa tanssikummit vanhainkodin arjessa (sivut 18 23) Läntinen tanssin alukeskus, toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Tanssijat ikäihmisten liikkeen ymmärtäjinä (sivut 24 29) Keski-Suomen Tanssin Keskus, tuottaja Pauliina Lapio SANANI, TARINANI Kynä on lämmin korva (sivut 32 37) Turun sanataideyhdistys ry, sanataiteilijat Timo Harju ja Veera Vähämaa Muistot kulttuurihoitona teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä (sivut 38 45) Framil ry Elokuva muistojen kruunaajana (sivut 46 49) Keski-Suomen elokuvakeskus ry, projektikoordinaattori Riikka Polso KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen Turussa (sivut 50 53) Helena Malmivirta, Anu Taivainen 4
6 ILON JA INNON VOIMA Kukkaan puhkeaminen lapsen oikeutena (sivut 56 65) Framil ry ja Salon taiteilijaseura ry, LUOTO-työryhmä Uuden kaupunginosan kyläsuunnitelma (sivut 66 69) Suomusjärvi seura ry, puheenjohtaja Päivi Reponen-Koitto Kaikille kaikkea yhdistys voimavarojen haravoijana (sivut 70 73) Kisko seura ry, puheenjohtaja Jaana Shelby Hymykuopat syvenivät Kouvolassa (sivut 74 77) kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson, Kouvolan kaupunki Hankasalmen Kulttuuriraitti kulttuurisuunnitelma ikääntyville (sivut 78 81) kulttuurituottaja Ellinoora Auvinen, Hankasalmen kunta OIKEUS TUNTEA Nojatuolimatkat tunteiden, aistien ja liikkeen aktivointi audiovisuaalisen taiteen keinoin (sivut 84 89) ValoAurinko ry, Metsämarja Aittokoski, Tiina Laine Elämysmatkalaukut aistitun todellisuuden tärkeys (sivut 90 95) Salon taiteilijaseura ry Vuosikello työväline arjen kulttuurisuuden viljelyyn (sivut 96 99) projektikoordinaattori Annika Tavasti, Salon kaupunki MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Taide eheyttäjänä elämän loppuvaiheessa (sivut ) Luovuus tulevaisuuden turvana (sivut ) Taide hyvinvoinnin rakentajana (sivut ) KT, LTO Helena Malmivirta Kulttuuripalvelua lähellä (sivut ) Helena Malmivirta ja Anu Taivainen 5
7 ESIPUHE Kulttuuri on keino selviytyä ihmiskuntana. Elämme kulttuureissa jakaen käsityksiä, merkityksiä ja ymmärrystä. Kulttuureissa elää moraalimme, ymmärrys toistemme huolenpidosta, oikeaksi ja vääräksi käsittämämme. Kiitos kulttuurien, sopeudumme ympäröivään, tulemme toimeen keskenämme ja vahvistumme yhteisöinä. Taide on keino selvitä ihmisinä. Taide virittää intuitiomme, vaistomme ja aistimme, mikä turvana olemme kyenneet ratkomaan haasteita läpi lajimme menneisyyden. Taiteilija huomioi, huomaa ja löytää. Kyseenalaistaessaan selvät totuudet hän synnyttää ratkaisuja ja raivaa tietä uudenlaiselle ajattelulle. Kulttuuri ja taide ovat itseisarvoja puolustaessaan elämää, auttaessaan ihmisiä olemaan ihmisiksi ja vahvistaessaan lajimme olemassaoloa, tänään ja tulevien sukupolvien aikana. Vuosina kymmenellä taiteenja kulttuurialan yhdistyksellä oli mahdollisuus etsiä uusia käytäntöjä, niin kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön kuin taiteen ja kotiseututyön toteutustapoihin palveluina. EU:n rakennerahastoista Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY keskus mahdollistivat etsivän, tutkivan, taiteen- ja kulttuurityön luovuuden logiikalla, toimivan kehittämisen. Viitekehyksen tarjosi Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori 6
8 hyvinvointipalvelujen tarjoajana ohjelmallaan. Vertaistuen tarjosivat Kolmas lähde koordinaatiohanke sekä muut ohjelman pilotit. Viisi kuntaa, Forssa, Hankasalmi, Kouvola, Salo ja Turku, toivat mukaan tarpeensa. Ikääntyvä väestö, lasten syrjäytyminen ja sektorirajojen bunkkerit koettiin kunnissa haasteina hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Kymmenen kulttuurija taidealan ammattilaisten ja harrastajien yhdistystä kiinnostui ratkaisujen etsimisestä. Tästä syntyi kahden ja puolen vuoden yhteisen oppimisen taival. Kunnat avasivat kohtaamisille tiloja omilla hankkeillaan ja kehittämistarpeillaan. Samaan aikaan, kun Hymykuopissa kasvoi taiteilijoiden ja kulttuuriharrastajien osaaminen, rakensivat kunnat omia rakenteitaan Turun KUVA hankkeessa, Hankasalmen Kulttuuriraitissa ja Salon Arjen kulttuuria ohjelmassa. Uudet, erityisesti vanhus- ja kulttuurityön, yhdistävät palvelut loivat myös Hymykuoppien toimille jatkuvuutta. törmäyttäjä ja erityisesti kulttuurihyvinvointiin sekä soveltavaan taiteeseen liittyvien käsitteiden ja käsitysten määrittäjä. Tämä kirja kertoo etsitystä ja löydetystä. Se on kuvaus mahdollisuudesta rakentaa yhteiskuntaa, joka koostuu merkittävistä ihmisistä ja huomioi osallisuuden yhteiskunnan voimavarana. Kirja liittyy kerronnallaan ihmisyyden voimasta kertovien tarinoiden joukkoon niihin, joissa taiteen- ja kulttuurin voima on todettu vahvaksi sekä vaikuttavaksi. Kirja on kiitos kaikille kumpuilevan hymykuoppaisella tiellä taivaltaneille, upeasti työhönsä sitoutuneille kasvattajille, hoitajille, kulttuurityöntekijöille ja esimiehille kunnissa, harrastajille, taiteilijoille, tuottajille, yhdistystoimijoille sekä tietysti mukana olleille kuntalaisille. Salossa projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymykuopat on ollut uuden synnyttäjä, 7
9 MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taide- ja kulttuurialalla käydään nyt 2010 luvulla keskustelua siitä, miten tällä työllä voidaan tuottaa hyvinvointia. Etsimme perusteita ammattimme ja harrastustoimintamme merkittävyydestä yhteiskunnalle. Samaan aikaan keskustelu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon hinnasta ja mahdollisuuksista velloo talouskriisin aallokoissa. Elämme käsitteiden ja käsitysten määrittelyn aikaa. hankkeeseen osallistuneet ovat löytäneet tiloja toimia rinnakkain ja yhteistyöllä vahvistua. Kirja kertoo, miten ihmisten itsensä tuottama hyvinvointi, aitona ennaltaehkäisynä ja ihmisarvon puolestapuhujana, on mahdollisuus yhteiskunnan haasteissa. Keikaus hyvinvointipolitiikan ymmärtämisessä Tämä kirja pohtii sanojen hyvinvointi, osallisuus, kulttuurisesti merkittävä ja taide sisältöjä. Kirja kertoo miten taiteilijat, kulttuuritoimijat, hoitotyön tekijät ja kuntapalvelusuunnittelijat mieltävät sanojen sisällön. Muuttuvien merkitysten avulla Sosiaalipoliittinen keskustelu määrittää jatkuvasti käsitystä sellaisesta hyvästä, joka luo ihmiselle hyvinvointia. Näkemystä on rakennettu sekä resurssi- että tarveteoreettisesta näkökulmasta millaisin voimavaroin, kenen kustantamana ja kenelle 8
10 yhteiskunta tarjoaa suojaverkkonsa apua. Nyt keskustelussa korostetaan ihmisten osallisuuden merkitystä. Osallisuus edellyttää tilan ja paikan luomista osallistumiselle, jotta yksilöt voivat olla aktiivisia, itse hyvinvointia tuottavia jäseniä. Yhteiskunta tarjoaa tällöin jäsenilleen keinoja, välineitä ja materiaaleja oman kasvun ja itsestä löytyvien voimavarojen esiintuojaksi. Yksilöt voivat ilmaista itseään ja kuulua omaan yhteisöönsä, olla hyväksyttyjä. He ovat kotonaan yhteisössä siihen vaikuttaen ja omaehtoisesti toimien. Yhteiskunta tukee tätä myös silloin, kun yksilön toimintaympäristö muuttuu tai hän tarvitsee toiminnassaan erityistä tukea tai toisenlaista kieltä ollaakseen osallinen. Päästäksemme osallisuuden yhteiskuntaan on hyvinvointipoliittinen ajattelu ja päätöksenteko muutettava tukemaan ihmisenä kasvua käännyttävä ongelmien korjaamisesta ennakointiin. Hymykuopat hanke on toiminut koelaboratoriona tuottaessaan taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä sekä tiloja, joilla mahdollistetaan merkityksellisten ihmisten kasvu täyteen mittaansa, koko elämänhistoriansa ajan. Osallisuus yhteisöjen voimavarana Hymykuopat-hanke sivuaa Aristoteleen ihmiskäsitystä. Siinä ihmisen järjellisyys on määritelty harkituksi elämänhallin-naksi, jota harjoittaa ruumiillinen, tunteva, aistiva, haluava, osaava ja ajatteleva, toisia kaltaisiaan tarvitseva ja näiden kanssa yhdessä elävä ja toimiva sekä hallitsemattomille sattumille altis olento. Ihmismieleen varastoituu elämän jatkuvan tasapainon ja epätasapainon vaihtelussa elämäntarinaa jo varhaisista vuosista lähtien. Kertyneet kokemukset heijastelevat jatkuvasti merkitystään suhteessa menneeseen, nykyiseen ja tulevaan. Ihminen on kokonainen oman tarinansa ja kokemustensa summana. Elämänhistoriansa läpikäymisellä yksilö mieltää itselleen tärkeät arjen yksityiskohdat. Näiden huomioiminen palvelujen ja elinympäristöjen suunnittelussa lisäävät elämänlaatua. Ihmisyyden huomioiva yhteiskunta ymmärtää inhimilliset peruskokemukset, syntymä, kasvu ja vanheneminen, voimavaroina. Se ymmärtää, että ihmiselle kulttuurisesti 9
11 merkittävä, yhteisön kanssa jaettu käsitemaailma, on vankka kulmakivi osallisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Elämänhistorian ja yksilölle tärkeän huomioiminen palkitsevat, koska niiden avulla yksilöt kiinnittyvät yhteisöihin ja haluavat työskennellä yhteisen hyvän puolesta myös itse, osallisina yhteiskunnassaan. Taide vuorovaikutuksen vahvistaja Taide on tapa kokea ja taito ilmaista tapaa olla maailmassa. Taide voi olla pelottavan paljastava tai se voi puhdistaa katharsiksen tunteen avulla. Taide avaa mahdollisuuden kokea voimallisesti taiteessa tapahtuvaa niin vastaanottaen kuin sitä itse tuottamalla. Taiteen rytmi, muoto, väri, harmonia ja disharmonia saavat muodon ilmaisussa erilaisissa kohtaamisen tiloissa. Tilana voi olla teos tai se voi olla vuorovaikutus. Taide on, kokemuksellisen oppimisen ja progressiivisen kasvatuksen uranuurtajan John Deweyn (1934; 1980; 2010) sanoin viestintää puhtaimmassa muodossaan. Taiteella on voima murtaa ihmisiä erottavat esteet, jotka tavallisessa kanssakäymisessä ovat läpipääsemättömiä. Taideilmaisu on enemmän kuin siinä välitetty tunne. Taiteessa kohtaavat erilaiset kokemuksen ulottuvuudet kuten elämänhistoria, käsitykset ja merkitykset. Näin välittömästi koettu voi löytää paikkansa hyvään elämään. Jaettu tunne voi rakentaa siltaa ihmisten välille, esimerkiksi hoidettavan ja hoitajan välisessä suhteessa. Taide on yllättäjä. Kietoutuessaan ihmisten elämään moniaistisena se tuottaa uutta. Taide kutkuttaa samaan aikaan tunne- ja tietotasoamme, työskentelee koko mielemme alueella. Se virittää vuorovaikutusta ihmisen ympäristön ja hänen ajatustensa välillä. Kotona hyvinvointiyhteiskunnassa Hymykuopat hanke on rakentunut kohtaamisista. Niissä ovat ihmiset taiteen ja yhteisöllisen kulttuurityön keinoin, menetelmin, materiaalein ja välinein leikkineet, löytäneet huumorin, iloinneet kauneudes- 10
12 ta, tutkineet, hakeneet tietoa, tunteneet mielihyvää, välittäneet toisista ihmisistä ja ympärillä olevasta. Kohtaamisissa ihmisten mielipiteitä on kuultu ja niillä on vaikutettu heille suunnattujen palvelujen tuottamiseen. Seuraavilla aukeamilla kerrotaan mitä Hymykuopissa saavutettiin, kun ihmisiä lähestyttiin merkityksellisenä olentona ei sairausstatusten, motoristen ja sosiaalisten häiriöiden tai olemista monilla rajaavilla ehdoilla määriteltyinä ihmisinä. Kohtaamisissa ihmiset ovat saaneet kokea olevansa osa yhteisöä kulttuurinsa edustajina, tärkeitä. Heille on tarjottu mahdollisuus tuoda esiin elämäntarinansa, jotta he voivat näyttää saavuttaneensa sen minkä voivat. He ovat saaneet mahdollisuuden tuoda esiin erityiset taitonsa ja vahvuutensa. Heille on suotu mahdollisuus elää täyttä elämää lapsuudesta vanhuuteen ja tuoda esiin mielipiteensä kuntalaisina. Kohtaamisissa kulttuuritoimijat ovat lähteneet heille vieraaseen maastoon kasvatuksen, opetuksen, terveys- ja sosiaalialan työn alueella. Ammattitaiteilijat ja kulttuurin harrastajat ovat vanhusten, lasten ja nuorten kanssa havainneet, kuinka ihmistoiminnan moninaisuus on häikäisevää ja yllättävää. Siitä muistuttaminen on tuottanut iloa ja intoa myös lähipiirille, omaisille ja muille ammatillisille toimijoille. Tästä on syntynyt toisista välittämisen kulttuuri. Hymykuoppiin osallistuneet ovat kohdanneet yllätyksellisen ja suurelta osin tunnistamattoman ihmismielen voiman. Työtä johdattelevat taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat huomanneet, kuinka monimuotoiseen ajatteluun ja toimintaan eri-ikäiset ihmiset kykenevät. Kohtaamisissa keskipisteessä ovat olleet kaikissa ikäkausissaan ainutlaatuiset ja luovat kansalaiset, joiden ilo ja into ovat hyvinvointiyhteiskunnan hyvää tuottava moottori. 11
13 HYMYKUOPAT-TOIMINTA TURKU SalO Hyvinvoinnin ketjureaktio Turussa työskenteli neljä ammattitaiteilijoiden yhdistystä, näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys Framil ry, Läntisen tanssin aluekeskus, Turun sanataideyhdistys ry sekä mediataiteen ValoAurinko ry. Taiteilijat tekivät yhteistyötä Turun vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen -hankkeen kanssa. Yhdistykset kehittivät Hyvinvoinnin ketjureaktio -toimintamallia vanhainkotien kulttuurityöksi. Elämysmatkalaukku Luoto Lähikulttuuripalvelut Salon taiteilijaseura ry tutki aistillisuuden merkitystä sairaala- ja vanhainkotiympäristössä Elämysmatkalaukku-työssä. Kisko-seura ry, Salon 4H ry sekä Suomusjärvi-seura ry kehittivät Lähikulttuuripalvelujen, uudenlaisen kotiseututyön, ideaa haja-asutusalueilla. Framil ry toteutti Salon alakouluissa LUOTOA, luovan toiminnan terapeuttisia ryhmiä. 12
14 FORSSa Luoto LUOTO luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät toimivat Forssassa Salon taiteilijaseuran toteuttamana. Taiteilija-toimintaterapeutti-työpari liikkui päiväkodeissa etsien mallia varhaiseen puuttumiseen sekä lasten omien voimavarojen ja osaamisen tukemiseen. Työskentelystä syntyi myös kierrätettävä Elämysmatkalaukku päiväkoteihin. KOUvOla Lähikulttuuripalvelut HanKaSalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio Keski-Suomen elokuvakeskus ry ja Keski- Suomen Tanssin Keskus kehittivät yhteisöllisiä Hyvinvoinnin ketjureaktion -menetelmiä, joilla tuetaan vanhustyötä. Samaan aikaan Hankasalmen kunta tuotti Kulttuuriraitti-mallin, jolla se kuntana kykenee toteuttamaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja ohjaamaan sen voimavaroja julkisen sektorin työn tueksi. Kouvolassa tarjottiin alueen harrastajayhdistyksille mahdollisuus kouluttautua kunnalle palvelujen tarjoajiksi. Lähikulttuuripalvelujen koulutukseen osallistui aktiivisesti parikymmentä yhdistystä tai innokasta paikallistoimijaa. 13
15 HYMYÄ KULTTUURISTA Henri Terho Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Hymykuopat hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 14 Hymykuopat on alusta lähtien ollut sympaattinen, ihmisenmittainen hanke. Parin vuoden aikana on tehty arvokasta työtä taiteen, kulttuurin ja kuntapalvelujen liitoskohdissa. Hymykuopat on tarjonnut iloa monelle kokijalle ja uutta osaamista monelle tekijälle. Kulttuuri ja taide tarjoavat korvaamattoman lisän hyvinvointiin. Hymykuoppien keskiössä ovat olleet kulttuuri- ja taideyhdistykset ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Perustehtävä on ollut selkeä: kehittää parivuotisella hankkeella kulttuuriväen osaamista ja palveluja. Hymykuopat ideoitiin Salon kaupungissa tilanteessa, jossa lähdettiin Suomen suurimman kuntaliitoksen jälkeen rakentamaan uutta yhteistyöosaamista. Mukana on ollut useita yhdistyksiä vanhan Salon ytimestä ja liittyneiltä alueilta. Muut kuntapartnerit ovat olleet Turku, Kouvola, Forssa ja Hankasalmi. Peitto ei ole yltänyt koko maahan, mutta valtakunnallista merkitystä hankkeella on eittämättä ollut. Hymykuopat on tarjonnut kymmenille taiteilijoille ja heidän yhdistyksilleen tilaisuuksia kehittää hyvinvointityön osaamista. Työsarka on tuttu jo vuosien takaa, mutta se on saanut 2010-luvulla uutta näkyvyyttä. Uuden nosteen takana ovat mm. valtakunnallinen toimenpideohjelma Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia, jota oli tekemässä neljä ministeriötä, useita asiantuntijaorganisaatioita ja moninainen taiteesta hyvinvointia verkostotyö. Hymykuopissa on ollut mukana tanssija sanataiteilijoita, nukke- ja puheteatterin tekijöitä, elokuva- ja musiikkialojen ammat-
16 tilaisia ja kuvataiteilijoita. Pilottihankkeissa he ovat tehneet yhteistyötä hoitolaitosten, sosiaalialan yksikköjen sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa ja tarjonneet ainukertaisia taide-elämyksiä yksiköiden asiakkaille ja asukkaille. Yhdessä tekeminen on ollut tärkeää: taide ja kulttuuri voivat yhtä lailla olla yhdessä luomista ja kokemista. Taiteilijakuntaa on yhdistänyt osallistamisen tavoite. Mukana on ollut nojatuolimatkoja, runomuotokuvia, elämysmatkalaukkuja, muistojen keräämistä ja musiikkia. Työmenetelmät eivät ole jääneet erillisiksi esityksiksi, vaan taiteilijat ovat olleet osa tavoitteellista hyvinvointityötä. Parhaimmillaan elämänlaatu on saanut uutta virikettä ja toiminta herättänyt hahmottamaan omaa ympäristöään paremmin. Taiteen keinoin on päästy koskettamaan ihmistä lähempää kuin uskotaankaan. tehdään uusia palveluja. Taiteen kentällä on ollut tapana asettaa vastakkain itseisarvoinen taide ja soveltava taide. Niihin on epäilty liittyvän eri-tasoisia taiteellisia kunnianhimoja ja asennetta. Hymykuopat on liikkunut soveltavan taiteen alueella, käyttänyt taidetta välineenä toisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Silloinkin taide itsessään on arvokasta. Taide antaa aina avaran välineen maailman ja oman elinpiirin tarkasteluun. Tavoitteena on myös taiteilijoiden työllistyminen. Hymykuopat tarjosi toimeentuloa monelle taiteilijalle ja osoituksen tilaajille siitä, että hyvästä taidetyöstä kannattaa maksaa. On tarpeellista, että taiteen hyvinvointityö saa jatkua hankekausien ulkopuolellakin. Sitä ei ole yhteiskunnassamme varaa unohtaa. Hanketoiminnan etuna on se, että tiiviiseen jaksoon saadaan vahva panostus kokeilla uusia toimintamalleja. Ongelmana on hankekausien vääjäämätön elinkaari. Parhaimmillaan Hymykuoppien kaltaiset uutta yhteistä osaamista kehittävät hankkeet jäävät elämään yhdistyksissä. Osaaminen löytää uutta kysyntää ja taiteella Salon kaupungin kulttuuritoimi on pitkään tehnyt hyvää työtä kulttuurin hyvinvointityön edistämiseksi. Siitä Hymykuopat on yksi parhaista esimerkeistä. Hankkeen tuloksista ja monipuolisista yhteistyöverkostoista kuuluu suuri kiitos hyvälle hanketiimille ja sen projektipäälliköille Anu Taivaiselle ja Helena Malmivirralle. 15
17 16 16 Tanssikummit Kaisa Koulu ja Antti Kulmala työskentelemässä vanhusten kanssa. Kuvat Riikka Campomanes
18 MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? TANSSIN ALUEKESKUKSET Hymykuoppien osatoteuttajista Keski-Suomen Tanssin Keskus sekä Läntinen tanssin aluekeskus ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka kuuluvat valtakunnalliseen tanssin aluekeskusverkostoon. Niiden tehtävänä on tanssitaiteen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen ja tanssitaiteilijoiden työllisyyden lisääminen. Vuonna 2004 alkanut aluekeskustyö kattaa koko Suomen kuuden alueellisen keskuksen kautta
19 Turku Hyvinvoinnin ketjureaktio MIKROLIIKKEITÄ JA HELMINAUHAA tanssikummit vanhainkodin arjessa toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Läntisen tanssin aluekeskuksen tavoitteena on lisätä taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Toiminta tähtää vapaan kentän tanssitaitelijoiden monipuoliseen työllistämiseen, alan osaamisen ja rakenteiden vahvistamiseen sekä alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Päämäärä on laadukkaiden ja monipuolisten kulttuuripalvelujen tar- joaminen eri kohderyhmille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Läntisen tanssin aluekeskus on toteuttanut eri kohderyhmille suunnattuja tanssilähtöisiä hyvinvointipalveluja vuodesta 2007 lähtien. Taiteilijaosaaminen on yhdistyksessä korkeaa ja alueella on luotu useita valtakunnallisesti merkittäviä konsepteja. 18
20 Hymykuopissa Läntisen tanssin aluekeskuksen tanssitaiteilijat työskentelivät Turun ympärivuorokautisen vanhustyön yksiköissä erilaisten ryhmien parissa. Tavanomaisten esitysvierailujen ja työpajojen lisäksi tanssitaide vietiin myös vaativimpiin ympäristöihin eristysosastoille ja dementikkojen pariin. Ryhmäkoot vaihtelivat parityöstä osastokohtaisiin tapaamisiin. Toiminta oli säännöllistä ja pitkäkestoista. Tanssikummivierailut toistuivat vähintään viikoittaisina. Taiteilijoiden tapaamisista tuli odotettuja ja läsnäolosta luonteva osa osastojen arkea. Työskentely teatterilavojen ulkopuolella tarjosi taiteilijoille, osallistujille sekä henkilökunnalle uudenlaisia kokemuksia iloa ja onnistumisia, vaikka idea tanssista osana vanhustyötä herätti aluksi kummastusta. Nykytanssi sanana kalskahti oudolta ja vieraalta, ikääntyneiden osallistuminen siihen kuulosti vielä omituisemmalta. Vanhusten kommentit omasta liikkumisesta olivat toisinaan lähes kauhistuneita: Mun tanssit on jo tanssittu, totesi moni. Kokemuksellinen keho Vuodepotilaiden kohdalla ajatus tanssimisesta vaikuttaa lähes absurdilta. Tanssin keskeisin elementti, liike, löytyy kuitenkin kokemuksellisena jokaisesta kehosta tiedämme miltä tuntuu juosta, leikkiä tai loikkia. Jo pelkkä tanssin katsominen tarjoaa mikroliikkumisen kokemuksia. Ikääntynyt liike on pientä ja sen näkeminen edellyttää tarkkaa havainnointikykyä. Tanssijan ammattitaitoon kuuluu kehollinen herkkyys. Tanssijat katsovat liikettä empaattisesti: tunnustelemalla oman kehonsa kartalla, mistä tapahtuu ja miltä näkyvä liike tuntuu. Tanssijoiden poprioseptinen havainnointikyky, kyky tuntea kehon asennot ja liikkeet lihasten, jänteiden ja tasapaino- ja liikereseptorien yhteistoiminnan avulla, on erityisen korkea. Aistiherkkyyden ansiosta tanssitaiteilijat tavoittavat muistisairauspotilaat erinomaisesti. Pieni liike saa suuria ulottuvuuksia vuorovaikutuksesta. Kuvitteellisia helminauhoja punovat sormet tuottavat impulsseja, jotka muuten tai muilta jäävät helposti huomaamatta. 19
21 Tanssijoilta vanhustyö edellyttää irrottautumista suorituskeskeisestä asenteesta ei enemmän, korkealle ja nopeampaa vaan rauhassa, läsnä ja keskittyneesti. aistimme (elintärkeät tiedon kerääjät) tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaariaisti) asentotunto (proprioseptiivinen aisti) tuntoaisti (taktiilinen) näköaisti (visuaalinen) kuuloaisti (auditiivinen) haju- ja makuaistit osastojen erityisvaatimusten mukaisesti. Toiminta eristysosastoilla tapahtuu tarkoin määritetyissä rajoissa. Näissä olosuhteissa henkilökohtaiset tanssihetket käynnistyvät usein arkisesti jutustelemalla. Myös musiikki herättää tanssimuistikuvia, vaikka sekään ei takaa automaattista innostusta. Iäkäs vuodepotilas eristysosastolla vastusti jyrkästi CD:n kuuntelua, koska klassiseen musiikkiin harjaantunut korva kaipasi elävää orkesteria. Tanssikummi työssään liikkeen kapellimestari Tanssikummin muistilista eristysosastolle: Vaatteet naulakkoon, desinfioi kädet, hae CD soitin, huikkaa henkilökunnalle huomenta, desinfioi soitin, kysy hoitajalta mikä huone, avaa ovi, desinfioi kädet, esittäydy, juttele ja muistuttele mitä oltiinkaan tekemässä, desinfioi tuoli, istu alas ja aloita. Hoitotyön toimintaympäristö poikkeaa perusteellisesti tanssiammattien arjesta. Lämmittelyn sijasta on virittäydyttävä fyysisiin ja emotionaalisiin kohtaamisiin Tanssikummi ja iäkäs vuodepotilas keskustelivat ensitapaamisilla musiikista ja siirtyivät vähitellen kuunteluun. Kuuntelu oli aktiivista orkesterin sointia, sävyjä ja vivahteita perusteellisesti pohtivaa. Kapellimestariksi siirtyminen oli pian varsin mutkatonta. Fyysinen toiminta, yhteiset käsiliikkeet, syntyivät luontevana osana keskustelua. Liikkumista syvennettiin mielikuvilla. Tanssitaiteilija johdatteli kehomielikuvia: 20
22 Entä jos soittajat olisivat ihan pieniä ja ne ois tuolla sängyn jalkopäässä, niin miten niitä vois ohjata? Tai jos tahtipuikko on nenänpäässä, kyljessä tai olkapäässä, miten sitä voisi ohjata? Mitä tapahtuu, kun soittajat siirtyvät vasemmalta oikealle? Entä kun soittavat katossa? Kehon muistijäljet osoittivat kestävyytensä erityisesti dementiatyössä. Liikemuistot menneisyydestä suoristivat selän ja irroittivat otteen tuesta. Liikkeen kautta vanhus kykeni keskittymään yhteiseen todellisuuteen päällekkäisten maailmojen sijasta. Kummitaiteilijoiden käynti aktivoi muistamista. Lentävän tytön perään kyseltiin jo ennen viikoittaista tapaamista. Iäkkään vuodepotilaan ja tanssitaiteilijan kohtaamisista muodostui odotettuja tapahtumia. Kummitaiteilijan saapuessa paikalle, TV oli suljettu, sänky oikeassa asennossa ja vanhus valmiina tanssimaan. Hetket muodostuivat yhdessä liikkumisesta. Niissä oli keskinäistä kunnioitusta. Työn edetessä yhdessä tuotetut liikeradat laajenivat ja kireä perusilme suli. Henkilöhistoriaansa yhdeksänkymmentävuotias herra ei edelleenkään raottanut. Tanssikummi Antti Kulmala työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuva Riikka Campomanes 21
23 22 Tanssikummi Malwiina Heikkilä työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuvat Niklas Meltio
24 23
25 Hankasalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio TANSSIJAT IKÄIHMISTEN LIIKKEEN YMMÄRTÄJINÄ tuottaja Pauliina Lapio Keski-Suomen Tanssin Keskus (KSTK) on osa Sisä-Suomen tanssin aluekeskusta. Sen tehtävänä on vahvistaa alueellaan tanssitoimintaa tuottamalla teoksia, tuki- ja välityspalveluita, räätälöimällä ja välittämällä työpajoja sekä järjestämällä festivaaleja ja tapahtumia. Yhdistys toimii tanssin ammattilaisten työnantajana sekä organisoi hanketoimintaa tanssitaiteen alalla. Yhdistys on erikoistunut matkailuun, yritysyhteistyöhön ja hyvinvointiin saavuttaen mainetta näissä myös valtakunnallisessa mittakaavassa. Yhdistys välittäjästä tulkiksi Toiminnan alussa Keski-Suomen Tanssin Keskus kutsui mukaan vanhustyöstä kiinnostuneet tanssin ammattilaiset. Työn tavoitteeksi määriteltiin ikäihmisten kohtaaminen sekä hoitohenkilökunnan ja taiteilijoiden välinen vuoropuhelu tanssin viitekehyksessä. Tanssin Keskuksen osa, hankkeen alussa, oli tilausten vastaanottajan ja välittäjän rooli. Toimintakenttä kuitenkin laajeni. Yhdistyksestä kehkeytyi asiantuntijaelin palvelutalojen toimintamallin ja työpajatoiminnan järjestämisessä. Tuotannollista 24
26 apua tarvitsivat niin taiteilijat kuin kunnan työntekijät. Yhdistyksen välitystyö muotoutui myös erilaisten toimintakulttuurien, taide ja hoitotyö, vuoropuhelun tulkiksi. Yhteistyön luomista Keski-Suomen Tanssin Keskus on aktiivisesti toteuttanut sosiaali- ja terveysalan sekä taide- ja kulttuurisektorin vuoropuhelua. Taiteen soveltava käyttö on ollut Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kantavia voimavaroja jo vuosia ja yhdistys on kehittänyt uusia käytäntöjä ahkerasti. Tanssi on viety sinne, missä ihmiset viettävät normaalia arkea, oli kyseessä palvelutalo, päiväkeskus, päiväkoti tai ikäihmisten kerho. Hymykuopat-hankkeessa tanssitaiteilijat tutustuivat hoivattavien arkeen ja veivät tanssitaiteen lähelle osallistujia. Samalla yhdistys lisäsi erilaisia tanssin alalajeja soveltavan taiteen työpakkiinsa. Maakunnallisena toimija KSTK oli aloittanut toiminnan Hankasalmella jo aiemmin. Yhteistyön kehittyminen Hymykuopissa oli siten luontevaa. menetelmien kirjo käyttöön Sadutan. Kerro satu (tai tarina). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. Keski-Suomen Tanssin Keskus vei Hankasalmelle Hymykuoppien aikana erilaisia tanssin tapoja. Työ hyödynsi ajatusta tarinoiden, kosketuksen ja liikkeen voimasta ikäihmisten hyvinvoinnin perustana. Lapsille suunnattu Leevi Lukutoukka tanssiteos sai uuden elämän Hymykuopissa. Teoksesta muotoutui monisukupolvinen Kirjakontin kertomaa teos, jossa näyttelijä lukee tarinoita tanssijoiden kuvittaessa ne liikkeellä. Teos yhdisti päiväkoti-ikäiset ja ikäihmiset, koska sitä esitettiin paikoissa, jonne kumpikin ryhmä oli tervetullut. Tanssitaiteilija ja tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen koulutti yhteistyön toteuttajiksi saduttajia. Koulutuksen osallistujat olivat eri-ikäisiä, monenlaisissa elämäntilanteissa olevia naisia, omaishoitajia, tanssitaiteilijoita, työikäisiä, kulttuuri- 25
27 Huis Huis ne tanssii vaan ikäihminen, mies, Päivärannan palvelukeskus luotseja ja eläkeläisiä. Sadutukseen osallistuneet vapaehtoiset saduttajat kiersivät palvelutaloja koulutuksen jälkeen ja käyttivät menetelmää muistelutuksen apuna. Zodiakin, Uuden tanssin keskuksen, Tanssin Portaat -menetelmä saapui Hymykuoppien myötä Keski-Suomeen. Toimintamalli perustuu tanssin, liikkeen ja kosketuksen vuorovaikutukseen. Se ohjaa myös hoitohenkilökuntaa käyttämään kehollisuutta ja liikettä osana työtään. Noora Nenonen. Kuva Hanna Lappalainen Tanssija Noora Nenonen sovelsi Tanssin Portaita omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, jotta kumpikin voisi olla tanssissa läsnä. Yhteistyö oli erityinen toive omaishoitajilta itseltään. Usein unohdamme, että omaishoitajat ja hoidettavat ovat lähiomaisia keskenään, jolloin hoitosuhdekin on erityinen. Tanssin portaat -menetelmällä tuotiin hoitosuhteeseen mukaan läheisyyttä, muutakin kuin hoidollista kosketusta, ja sanatonta vuorovaikutusta. Vastaanotto oli ylitsevuotavan kiittävä ja palkitseva. Sadutus-koulutuksen osallistujia. Kyyneliltä ja naurulta ei vältytty. Kouluttaja, tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen toinen vasemmalta. Kuva Pauliina Lapio 26
28 nää jalat rokkaa! Mikä kosketus tuntuu mukavalle? Miten tanssimme yhdessä tänään? Tanssitaiteilija Noora Nenonen kertoo työskentelystään Hankasalmella. Ollaan kunnantalon Montussa. Yhdeksän ihmistä pyörii ympäri huonetta. Välillä liikutaan, nauretaan ja rauhoitutaan antamaan toiselle hierontaa. Sitten juodaan kahvit ja taas jatketaan pyörimistä, tällä kertaa vauhdikkaamman musiikin saattelemana. Siinä alkavat jalatkin rokkaamaan. Meneillään on omaishoitajien työpaja. Työpajoissa tanssi käsitetään laajana ja avoimena asiana. Tanssia voi olla pikkusormien liike valssin tahtiin tai arkisista askareista syntyvä liikesarja ikkunan pesuineen ja kirnuamisineen. Tärkeintä on yhdessäolo ja omien tarpeiden tunnistaminen. Kosketuksella, liikkumisella ja yhdessä ihmettelemällä etsitään itselle hyvältä tuntuvia tapoja olla omassa kehossa ja ryhmässä muiden kanssa. Oikeita tai vääriä tanssityylejä ei ole. Tärkeintä on itselle mukavan liikkeen löytäminen. Sitä etsivät niin osallistujat kuin vetäjä. Jos kysyisin, lähtisitkö mukaan Tanssin Portaisiin, mitä vastaisit? Ensimmäinen ajatus saattaisi olla, enhän minä osaa tanssia. Tai, että mitä ihmettä ne portaat ovat? Hankasalmelta löytyi rohkeita kokeilijoita, jotka uskaltautuivat mukaan. Kolmen työpajakerran aikana tanssittiin, liikuttiin ja kosketeltiin, tunnusteltiin omaa oloa ja peilattiin toisen liikettä. Keksittiin omia tansseja ja tervehdittiin toisia mitä moninaisimmilla tavoilla. Ja lopuksi halattiin itseä. Selkeistä raameista huolimatta Tanssin Portaat ei ole valmis malli, jonka liikkeet voi opetella yksitellen. Jokaisessa ryhmässä liikettä lähestytään ryhmän tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Itsen kuuntelua, leikkimieltä ja toisten kunnioitusta unohtamatta. Siitä syntyy yhteinen tanssi. Ohjaajan muistiinpanoissa lukee tämän päivän kohdalla: Aivan mahtavaa!!!. Se kertoo kaiken tarpeellisen. 27
Esimerkkejä hyvinvointipalveluista
Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotLuovan toiminnan työtavat
NÄYTESIVUT Anna Liisa Karjalainen (toim.) Luovan toiminnan työtavat Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Esipuhe Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTerve Tanssi! - yhteisötanssihanke
Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä
Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1
LisätiedotKulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa
Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotONKO OPE ROOLISSA? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta
ONKO OPE ROOLISSA? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta Näkökulmia oppimisvuorovaikutukseen Jyväskylän yliopisto 4.6. 2013 Antti Niskanen Teatterikuraattori, KM Jyväskylän kaupunginteatteri Miltä
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotYhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa
Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,
LisätiedotItse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta
Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä
LisätiedotPelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia
LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotMukana olevat aluekeskukset
31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai
LisätiedotKoulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet
Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet Eeva Mäkinen FT, MuM, kehitysjohtaja Itä-Suomen Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Itä-Suomen Hyvinvointivoimala 1 Itä-Suomen Hyvinvointivoimala
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotKiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma
Kiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Yhteiset tilat koulun kanssa mahdollistavat sen, että tilat ja henkilöstö tulevat tutuiksi lapsille jo päiväkotiaikana. Tämä helpottaa
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen kuuleminen ja osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Mitä me aikuiset ajattelemme?
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotOSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa
OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotKulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta
Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta Työpaja Leppävirralla 1.11.2018 Mervi Lehmusaho ja Tiina Riekkinen Kulttuurisote-hanke Taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia Mielen
LisätiedotKansallisteatteri Kontulassa esimerkki teatterin jalkautumisesta lähiöön Pirjo Virtanen ja Eveliina Heinonen
Kansallisteatteri Kontulassa esimerkki teatterin jalkautumisesta lähiöön 27.11.2014 Pirjo Virtanen ja Eveliina Heinonen Taide ja kulttuuri tukevat monin tavoin ihmisten hyvinvointia. Taiteen ja kulttuurin
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA KOULUTUS PÄIVÄKODIN JOHTAJAN PUHEENVUORO KATRI ARONEN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA KOULUTUS 30.3.2017 PÄIVÄKODIN JOHTAJAN PUHEENVUORO KATRI ARONEN Kohti varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutosta vasutyön
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen
KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta
Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Elina Kataja ja Opetushallitus Projektityöskentely eheytettynä
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotTaiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?
Kulttuuriluotsit 10 vuotta 10.11.2016 OTSIKKO BANGERS -FONTILLa Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta? Sanna Pekkinen Hyvinvoinnin välitystoimisto on ESR rahoitteinen hanke, johon sisältyy koulutusta,
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi Hanna Koskimies ylitarkastaja OKM/ KUPO 15.3.18 Kokonaisrahoitus vuosille 2016-2018
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 1/5, osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana
Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 1/5, osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana Elina Kataja ja Opetushallitus Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotKIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma
KIRSIKODIN strateginen suunnitelma 2018-2023 Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Emma-Kaisa Komi Piia Vaarala Laura Nykänen Jukka-Pekka Levy Niina Kari Alarivissä vasemmalta: Kirsi Mikkonen Santtu Miettinen
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Arja Huotari Kulttuuritalon johtaja Kulttuuripalvelupäällikkö 21.3.2019 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS Cultural Climate Change ROHKEASTI REUNALLA Hinterland
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotVapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt
IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot