Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Transkriptio

1 Tiedote Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä vastusti 74 vastaajaa eli noin 60 % ja kannatti 33 vastaajaa eli noin 27 % vastaajista. Valtionvarainministeriön kunnallishallinnon rakenteen uudistusta valmistelleen työryhmän esityksessä Kittilä, Kolari, Muonio ja Enontekiö muodostaisivat yhden kunnan. Työryhmä esittää, että alueella tehtäisiin kuntajakoselvitys kuntaliitoksen muodostamisesta. Kunnilta on pyydetty asiasta lausunto. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa ja kunnanvaltuusto antaa asiasta lausunnon kokouksessaan Koska kysymyksessä on valtakunnallisesti yleistä mielenkiintoa herättänyt asia, Kittilän kunta järjesti kyselyn kuntalaisille uudesta kuntarakenteesta. Kyselyyn vastanneet kuntalaiset mainitsivat yhdistymisen hyvinä puolina hallinnon ja asioiden käsittelyn tehostuminen ja siitä syntyvät säästöt ja (erikois)palvelujen paremman saavutettavuuden. Lisäksi mainittiin maantieteellisiä sekä elinkeinoihin ja markkinointiin liittyviä, laajan ja vahvan matkailu- ja kaivoskunnan etuja. Huonoina puolina nähtiin jo ennestään pitkien välimatkojen kasvu palveluiden saavuttamiseksi, sivukylien entistä suurempi syrjäytymisen vaara ja palveluiden huonontuminen. Huolta aiheutti myös se, että uudistus vaikeuttaisi palveluita eniten tarvitsevien eli ikääntyneemmän väestön, lasten ja vammaisten ihmisten arkea. Tulevien työmatkojen pituus mahdollisen suurkunnan sisällä koettiin kohtuuttomaksi. Kuntien velkaantumiseen yhdistämisen ei nähty tuovan helpotusta. Nähtiin, että Kittilän tulisi pysyä omana kuntana, tai yhdistyä vain Kolarin tai Kolarin ja Muonion kanssa. Kuntien yhdistäminen Etelä-Suomen pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa nähtiin parempana vaihtoehtona kuin Lapin laajojen kuntien yhdistämistä. Ehdotettu Tunturi-Lapin kunta sai kuitenkin osalta vastaajia kannatusta, etenkin mikäli kuntien yhdistämiseltä ei voida välttyä. Välimatkat ja palvelujen heikentyminen huolena Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista vastusti Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä. - Enemmistön asettuminen kuntaliitosta vastaan ei oikeastaan yllätä. Kuntauudistuksen vastaanotto on valtakunnallisesti ollut hyinen, eikä Lapin kunnille aiheesta pari viikkoa sitten järjestetyssä kuulemistilaisuudessakaan juuri ruusuja jaeltu. Vastauksissa tulee esiin sama ihmetys jonka myös lappilaiset kunnallispoliitikot ovat tuoneet esiin: mitä hyötyä on yhdistää kuntia alueella, jossa välimatkat ovat aivan omaa luokkaansa. Väestö ei myöskään nuorru eikä lisäänny kuntarajoja siirtämällä, eikä matkoja esimerkiksi päiväkotiin tai neuvolaan voi pidentää 150 kilometriin, kunnanjohtaja Anna Mäkelä kommentoi kyselyn tuloksia. Vastauksissa nousee voimakkaasti esiin huoli välimatkojen pitenemisestä ja palveluiden kaikkoamisesta entistä kauemmaksi. Huoli ymmärretään kunnantalollakin hyvin: - Verohallinnon suunnitelman mukaan Kittilän verotoimisto sulkee ovensa asiakkailta tämän vuoden aikana. Valtionhallinnon säästöt viivästyttävät myös Sirkan koulun laajentamista, ja Kaukosen sillallekin asetetaan painorajoitus huonon kunnon vuoksi. Valtiovallan ajama kuntauudistus on julkisuudessa leimautunut syrjäseutujen lähipalveluiden kurjistamisprojektiksi, ja sama huoli näkyy kittiläläistenkin vastauksissa, toteaa Mäkelä.

2 Kuntien yhdistämistä kannattavat toivat esiin säästöt hallinnossa ja paremman yhteistyön edut. Kuntien yhdistämisestä seuraavia hallinnon säästöjä ei osata Kittilän kunnassa vielä euromääräisesti arvioida: - Pienissä kunnissa on yleensä päätoimisesti esimiestyötä tekevää virkamiestä. Heistäkin osa on esimerkiksi osastonhoitajia tai päiväkodinjohtajia, joita tullaan uudessa kunnassa joka tapauksessa tarvitsemaan. Virkamiesten määrä vähenee siis käytännössä vain ylimmässä johdossa, joka tulisi sitten suurkunnassa viettämään runsaasti työaikaa maantiellä. Kunnan 420 työpaikasta ei tällä uudistuksella saataisi karsittua edes kymmentä prosenttia. Lautakuntapaikkojen ja valtuutettujen määrä vähenisi isolla alueella tietysti tuntuvasti, sanoo kunnanjohtaja Anna Mäkelä. Kunnanvaltuusto antaa lausunnon, eduskunta tekee lopullisen päätöksen - Kittilän kunnanvaltuusto päättää kahden viikon kuluttua kantansa siihen, kannattaako vai vastustaako kunta kuntajakoselvityksen teettämistä naapurikuntien kanssa, Mäkelä kertoo. Kuntajakoselvitykseen osallistuminen ei vielä ole päätös kuntaliitoksesta. Myöskään päätöstä kuntajakoselvityksen tekemisestä tai kuntauudistuksen toteuttamisesta ei tee Kittilän kunta vaan aikanaan eduskunta. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan torstaina Kunnanjohtajan esitys on, että kunta vastaa kieltävästi valtiovarainministeriön ehdotukseen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä. Perustelut ovat pitkälti samat kuin asiasta kantansa ilmaisseiden kuntalaisten enemmistöllä: pitkät etäisyydet veisivät ison osan hallinnosta tulevista säästöistä. Lisäksi maantieteellisesti valtavan kunnan johtaminen yhdeltä kunnantalolta tuskin onnistuisi edes käytännössä. Kunnanjohtajan näkemykseen vaikuttaa oman kunnan asukkaiden mielipiteiden lisäksi myös naapurikuntien tahto. - Enontekiö, Kolari ja Muonio eivät ole vielä käsitelleet asiaa päätöksentekoelimissä, mutta he ovat ilmaisseet kantansa yhteisissä tilaisuuksissa, Enontekiö vieläpä julkilausumassa päivä selvityksen julkistamisen jälkeen. Viesti on selvä: naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä, eivät tulla osaksi Suur-Kittilää. Päätöksen kuntarajoista tekee viime kädessä valtioneuvosto, mutta kuntaliitoksen ajaminen vastahakoisten naapurien kanssa ei minusta tässä kohtaa olisi viisasta, sanoo Mäkelä. Kysely toi runsaasti tietoa kuntaan Kunnassa kyselyn kahden viikon aikana saatujen vastausten määrää pidetään melko hyvänä tuloksena. Kyselyyn on toki suhtauduttava siten, että nimettömään kyselyyn on voinut vastata muitakin kuin kittiläläisiä ja myös useampaan kertaan. Kysely haluttiin kuitenkin tehdä. - Tietenkään kyseessä ei ole kansanäänestys, mutta on parempi, että saadaan tietää 124 kuntalaisen mielipide perusteluineen kuin että asiassa ei kuulla kuntalaisia. Kyselyn toteuttaminen on myös osa Kittilän kunnan viestinnän kehittämistyötä, jossa pyritään kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä ja näkökohtia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vastausten määrän ja runsaiden perustelujen vuoksi kyselyn tekemistä voi pitää hyvänä ratkaisuna. Vastausten suhteellisen suuri määrä kertoo myös siitä, että asia on tärkeä, sanoo viestintäassistentti Nina Willman.

3 Taustatietoa kyselystä Kysely oli avoinna kuntalaisille kaksi viikkoa, Siihen oli mahdollista vastata kunnan kotisivuilla, paperilla kunnanviraston neuvonnassa sekä pääkirjastolla, sähköpostitse ja puhelimitse. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kuntalaisilta kysyttiin, kannattavatko he Tunturi- Lapin kuntien yhdistämistä, mitä hyviä tai huonoja puolia yhdistyminen toisi ja onko kuntarakennetta tarpeen uudistaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös, olisiko jokin toinen liitosyhdistelmä parempi ja mitä erityisiä terveisiä kunnanjohtajalle ja valtuustolle vastaajat antaisivat asiasta. Kuntalaisten mielipiteitä esitellään tarkemmin raportissa, johon on koottu kyselyyn vastanneiden mielipiteitä ja perustelua kuntauudistuksesta. Lisätiedot Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , Liite: Raportti : Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012

4 Tiedote Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä vastusti 74 vastaajaa eli noin 60 % ja kannatti 33 vastaajaa eli noin 27 % vastaajista. Valtionvarainministeriön kunnallishallinnon rakenteen uudistusta valmistelleen työryhmän esityksessä Kittilä, Kolari, Muonio ja Enontekiö muodostaisivat yhden kunnan. Työryhmä esittää, että alueella tehtäisiin kuntajakoselvitys kuntaliitoksen muodostamisesta. Kunnilta on pyydetty asiasta lausunto. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa ja kunnanvaltuusto antaa asiasta lausunnon kokouksessaan Koska kysymyksessä on valtakunnallisesti yleistä mielenkiintoa herättänyt asia, Kittilän kunta järjesti kyselyn kuntalaisille uudesta kuntarakenteesta. Kyselyyn vastanneet kuntalaiset mainitsivat yhdistymisen hyvinä puolina hallinnon ja asioiden käsittelyn tehostuminen ja siitä syntyvät säästöt ja (erikois)palvelujen paremman saavutettavuuden. Lisäksi mainittiin maantieteellisiä sekä elinkeinoihin ja markkinointiin liittyviä, laajan ja vahvan matkailu- ja kaivoskunnan etuja. Huonoina puolina nähtiin jo ennestään pitkien välimatkojen kasvu palveluiden saavuttamiseksi, sivukylien entistä suurempi syrjäytymisen vaara ja palveluiden huonontuminen. Huolta aiheutti myös se, että uudistus vaikeuttaisi palveluita eniten tarvitsevien eli ikääntyneemmän väestön, lasten ja vammaisten ihmisten arkea. Tulevien työmatkojen pituus mahdollisen suurkunnan sisällä koettiin kohtuuttomaksi. Kuntien velkaantumiseen yhdistämisen ei nähty tuovan helpotusta. Nähtiin, että Kittilän tulisi pysyä omana kuntana, tai yhdistyä vain Kolarin tai Kolarin ja Muonion kanssa. Kuntien yhdistäminen Etelä-Suomen pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa nähtiin parempana vaihtoehtona kuin Lapin laajojen kuntien yhdistämistä. Ehdotettu Tunturi-Lapin kunta sai kuitenkin osalta vastaajia kannatusta, etenkin mikäli kuntien yhdistämiseltä ei voida välttyä. Välimatkat ja palvelujen heikentyminen huolena Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista vastusti Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä. - Enemmistön asettuminen kuntaliitosta vastaan ei oikeastaan yllätä. Kuntauudistuksen vastaanotto on valtakunnallisesti ollut hyinen, eikä Lapin kunnille aiheesta pari viikkoa sitten järjestetyssä kuulemistilaisuudessakaan juuri ruusuja jaeltu. Vastauksissa tulee esiin sama ihmetys jonka myös lappilaiset kunnallispoliitikot ovat tuoneet esiin: mitä hyötyä on yhdistää kuntia alueella, jossa välimatkat ovat aivan omaa luokkaansa. Väestö ei myöskään nuorru eikä lisäänny kuntarajoja siirtämällä, eikä matkoja esimerkiksi päiväkotiin tai neuvolaan voi pidentää 150 kilometriin, kunnanjohtaja Anna Mäkelä kommentoi kyselyn tuloksia. Vastauksissa nousee voimakkaasti esiin huoli välimatkojen pitenemisestä ja palveluiden kaikkoamisesta entistä kauemmaksi. Huoli ymmärretään kunnantalollakin hyvin: - Verohallinnon suunnitelman mukaan Kittilän verotoimisto sulkee ovensa asiakkailta tämän vuoden aikana. Valtionhallinnon säästöt viivästyttävät myös Sirkan koulun laajentamista, ja Kaukosen sillallekin asetetaan painorajoitus huonon kunnon vuoksi. Valtiovallan ajama kuntauudistus on julkisuudessa leimautunut syrjäseutujen lähipalveluiden kurjistamisprojektiksi, ja sama huoli näkyy kittiläläistenkin vastauksissa, toteaa Mäkelä.

5 Kuntien yhdistämistä kannattavat toivat esiin säästöt hallinnossa ja paremman yhteistyön edut. Kuntien yhdistämisestä seuraavia hallinnon säästöjä ei osata Kittilän kunnassa vielä euromääräisesti arvioida: - Pienissä kunnissa on yleensä päätoimisesti esimiestyötä tekevää virkamiestä. Heistäkin osa on esimerkiksi osastonhoitajia tai päiväkodinjohtajia, joita tullaan uudessa kunnassa joka tapauksessa tarvitsemaan. Virkamiesten määrä vähenee siis käytännössä vain ylimmässä johdossa, joka tulisi sitten suurkunnassa viettämään runsaasti työaikaa maantiellä. Kunnan 420 työpaikasta ei tällä uudistuksella saataisi karsittua edes kymmentä prosenttia. Lautakuntapaikkojen ja valtuutettujen määrä vähenisi isolla alueella tietysti tuntuvasti, sanoo kunnanjohtaja Anna Mäkelä. Kunnanvaltuusto antaa lausunnon, eduskunta tekee lopullisen päätöksen - Kittilän kunnanvaltuusto päättää kahden viikon kuluttua kantansa siihen, kannattaako vai vastustaako kunta kuntajakoselvityksen teettämistä naapurikuntien kanssa, Mäkelä kertoo. Kuntajakoselvitykseen osallistuminen ei vielä ole päätös kuntaliitoksesta. Myöskään päätöstä kuntajakoselvityksen tekemisestä tai kuntauudistuksen toteuttamisesta ei tee Kittilän kunta vaan aikanaan eduskunta. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan torstaina Kunnanjohtajan esitys on, että kunta vastaa kieltävästi valtiovarainministeriön ehdotukseen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä. Perustelut ovat pitkälti samat kuin asiasta kantansa ilmaisseiden kuntalaisten enemmistöllä: pitkät etäisyydet veisivät ison osan hallinnosta tulevista säästöistä. Lisäksi maantieteellisesti valtavan kunnan johtaminen yhdeltä kunnantalolta tuskin onnistuisi edes käytännössä. Kunnanjohtajan näkemykseen vaikuttaa oman kunnan asukkaiden mielipiteiden lisäksi myös naapurikuntien tahto. - Enontekiö, Kolari ja Muonio eivät ole vielä käsitelleet asiaa päätöksentekoelimissä, mutta he ovat ilmaisseet kantansa yhteisissä tilaisuuksissa, Enontekiö vieläpä julkilausumassa päivä selvityksen julkistamisen jälkeen. Viesti on selvä: naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä, eivät tulla osaksi Suur-Kittilää. Päätöksen kuntarajoista tekee viime kädessä valtioneuvosto, mutta kuntaliitoksen ajaminen vastahakoisten naapurien kanssa ei minusta tässä kohtaa olisi viisasta, sanoo Mäkelä. Kysely toi runsaasti tietoa kuntaan Kunnassa kyselyn kahden viikon aikana saatujen vastausten määrää pidetään melko hyvänä tuloksena. Kyselyyn on toki suhtauduttava siten, että nimettömään kyselyyn on voinut vastata muitakin kuin kittiläläisiä ja myös useampaan kertaan. Kysely haluttiin kuitenkin tehdä. - Tietenkään kyseessä ei ole kansanäänestys, mutta on parempi, että saadaan tietää 124 kuntalaisen mielipide perusteluineen kuin että asiassa ei kuulla kuntalaisia. Kyselyn toteuttaminen on myös osa Kittilän kunnan viestinnän kehittämistyötä, jossa pyritään kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä ja näkökohtia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vastausten määrän ja runsaiden perustelujen vuoksi kyselyn tekemistä voi pitää hyvänä ratkaisuna. Vastausten suhteellisen suuri määrä kertoo myös siitä, että asia on tärkeä, sanoo viestintäassistentti Nina Willman.

6 Taustatietoa kyselystä Kysely oli avoinna kuntalaisille kaksi viikkoa, Siihen oli mahdollista vastata kunnan kotisivuilla, paperilla kunnanviraston neuvonnassa sekä pääkirjastolla, sähköpostitse ja puhelimitse. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kuntalaisilta kysyttiin, kannattavatko he Tunturi- Lapin kuntien yhdistämistä, mitä hyviä tai huonoja puolia yhdistyminen toisi ja onko kuntarakennetta tarpeen uudistaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös, olisiko jokin toinen liitosyhdistelmä parempi ja mitä erityisiä terveisiä kunnanjohtajalle ja valtuustolle vastaajat antaisivat asiasta. Kuntalaisten mielipiteitä esitellään tarkemmin raportissa, johon on koottu kyselyyn vastanneiden mielipiteitä ja perustelua kuntauudistuksesta. Lisätiedot Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , Liite: Raportti : Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012