Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012

Transkriptio

1 Raportti, julkaisuvapaa to Kittilän kuntalaisten mielipiteitä kuntauudistuksesta, maaliskuu 2012 Maan hallitus on käynnistämässä kunnallishallinnon rakenteen uudistusta. Kunnallishallinnon rakenteen uudistusta valmistellut työryhmä on tehnyt esityksen uudeksi kuntajaoksi. Tässä kartassa Kittilä, Kolari, Muonio ja Enontekiö muodostaisivat yhden kunnan. Työryhmä esittää, että alueella tehtäisiin kuntajakoselvitys kuntaliitoksen muodostamisesta. Kunnilta on pyydetty esityksestä lausuntoa. Kittilän kunnanhallitus käsittelee asiaa ja kunnanvaltuusto antaa asiasta lausunnon kokouksessaan Koska kysymyksessä on valtakunnallisesti yleistä mielenkiintoa herättänyt asia, Kittilän kunta järjesti kyselyn kuntalaisille uudesta kuntarakenteesta. Tämä raportti sisältää koosteen kuntalaisten vastauksista, ja se toimitetaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kyselyn toteuttaminen Kysely avattiin kuntalaisille tiistaina klo 8.00 kunnan internetsivuilla Kysely oli avoinna klo saakka. Kyselystä sai tiedon mm. kunnan www-sivuilta, Kittilälehdestä, Lapin Kansasta ja joka kotiin jaettavasta kuntatiedotteesta. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata paperilla kunnanviraston neuvonnassa sekä pääkirjastolla. Vastaukset oli mahdollista toimittaa kuntaan myös sähköpostitse tai puhelimitse. Kuntalaisilta kysyttiin, kannattavatko he Tunturi-Lapin kuntien yhdistämistä, mitä hyviä tai huonoja pulia yhdistyminen toisi ja onko kuntarakennetta tarpeen uudistaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös, olisiko jokin toinen liitosyhdistelmä parempi. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kyselyn päätulokset Kyselyyn tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä kannatti 33 vastaajaa eli 27 % vastaajista, ja sitä vastusti 74 vastaaja eli noin 60 % vastaajista. Yhdistymisen hyvinä puolina mainittiin useimmiten hallinnon ja asioiden käsittelyn tehostuminen ja siitä syntyvät säästöt, (erikois)palvelujen parempi saavutettavuus ja maantieteelliset, elinkeinoelämän ja markkinoinnilliset edut yhden vahvan matkailu- ja kaivoskunnan syntymisessä. Huonoina puolina nähtiin jo ennestään pitkien välimatkojen kasvu palveluiden saavuttamiseksi, sivukylien entistä suurempi syrjäytymisen vaara ja palveluiden huonontuminen. Huolta aiheutti myös se, että uudistus vaikeuttaisi palveluita eniten tarvitsevien eli ikääntyneemmän väestön, lasten ja vammaisten ihmisten arkea. Työmatkojen pituus mahdollisen suurkunnan sisällä huoletti myös. Kuntien velkaantumiseen yhdistämisen ei nähty tuovan helpotusta. Nähtiin, että Kittilän tulisi pysyä omana kuntanaan tai yhdistyä Kolarin ja mahdollisesti Muonion kanssa. Kuntien yhdistäminen Etelä-Suomen pinta-alaltaan pienemmissä kunnissa nähtiin parempana vaihtoehtona kuin Lapin laajojen kuntien yhdistäminen. Ehdotettu Tunturi-Lapin kunta sai kuitenkin osalta vastaajia kannatusta, mikäli kuntien yhdistymiseltä ei voida välttyä. Lisätiedot Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , anna.makela(at)kittila.fi Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , nina.willman(at)kittila.fi 1

2 KOOSTE KYSELYN TULOKSISTA Vastauksia tuli yhteensä 124, joista 99 kunnan www-sivuilla olleen sähköisen kyselylomakkeen kautta, 14 paperilomakkeella kirjastosta, 5 puhelimitse, 4 paperilomakkeella kunnantalolle toimitettuna ja 2 sähköpostitse. Vastaajien taustatiedot 1. Asuinalueen postinumero Asuinalueensa postinumeron ilmoitti 114 vastaajaa. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Kittilä, Kaukonen, Sirkka, Köngäs, Lohiniva, Alakylä, 4 Lisäksi tuli yhteensä 12 vastausta seuraavista postinumeroista: Kallo, Tepasto, Lompolo, Kuivasalmi, Kiistala, Hormakumpu, Kelontekemä, Ylläsjärvi. Lisäksi oli ilmoitettu virheellisiä postinumeroita. 2. Ikä Suurin vastaajaikäryhmä oli vuotiaat (66 vastaajaa). Seuraavaksi suurin ryhmä oli vuotiaat (32 vastaajaa). Vastaajista 17 kuului ikäryhmään yli 65-vuotiaat ja 6 vastaajaa kuului ikäryhmään alle 24-vuotiaat. 121 vastaajaa kertoi ikänsä. 2

3 Kysymykset kuntauudistuksesta 3. Kannatatko Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä? Tunturi-Lapin kuntien yhdistymistä kannatti 33 vastaajaa. Yhdistymistä ei kannata 74 vastaajaa. En osaa sanoa -vastauksen valitsi 10 henkilöä. 117 vastaajaa ilmoitti kantansa. 4. Mitä hyviä puolia yhdistymisestä voisi olla? Vastaajien luettelemat hyvät puolet voidaan ryhmitellä neljään aihepiiriin: 1. Hallinnon, asioiden käsittelyn ja yhteistyön paraneminen 2. Rahalliset säästöt 3. Palveluiden paraneminen 4. Maantieteelliset, elinkeino-, ja markkinointiedut Alla on koottu vastauksissa esiin tulleita yleisimpiä perusteluja sekä esimerkin omaisesti katkelmia yksittäisistä vastauksista. Hallinnon, asioiden käsittelyn ja yhteistyön paraneminen Kahdessakymmenessä (20) vastauksessa mainittiin asioiden hoitamisen sujuvoituvan Tunturi- Lapin kuntien yhdistymisen myötä. Mainittiin, että byrokratia vähenisi. Hallintorakenteet kevenisivät, viranhaltijoiden määrä vähenisi ja ylimpiä virkoja voisi yhdistää. Joissain vastauksissa tuotiin myös esille, että suuremman kunta-alueen myötä yhteisten asioiden hoidossa varmistuu kaikille tasapuolisempi kohtelu. Kuntien yhdistyminen voisi tuoda ratkaisun myös kuntien työntekijöiden lähivuosina tapahtuvaan suureen eläköitymiseen. Kuntien yhdistyminen toisi muutoksia poliittiseen päätöksentekoon. Se olisi jatkossa kokonaisvaltaisempaa, vastaajien mielestä kehittämiseen tulisi uusia näkemyksiä ja yhteistyötä. Valtuustoihin tulisi muutoksia, ja äänestäessä jouduttaisiin tarkkaan miettimään, kuka yhteisiä asioita hoitaa. yhteistoiminnan tehostaminen, henkilöstön joustava työhönsijoittelu / mahdollisuus työpisteiden vaihtamiseen henkilöstöllä, työssäkäyntialue ja palvelujen saatavuus saattavat joillekin tulla hyödyksi joidenkin virkojen / toimien yhdistäminen / yhteiskäyttö erityistyöntekijöiden palvelujen saatavuus paranee peruspalvelujen jäädessä omaan kuntaan ei heikennä kansalaisten yhdenvertaista asemaa. Päällekkäiset toiminnot voitaisiin purkaa soveltuvin osin. 3

4 Kuppikuntaisuus valtuustossa ja lautakunnissa sekä jääviystilanteet lautakunnissa vähenisivät. yhteistyö on voimaa isojen asioiden eteenpäin viemisessä, isompi kunta, enempi painoarvoa Virkamiesten määrän vähentyminen. Alueen kehittäminen kokonaisvaltaisesti ajateltuna olisi näin mahdollista paremmin. Hallinto (johtavat viranhaltijat ja päättäjät) pystyvät hyvin hoitamaan asukasluvultaan tämän kokoisen alueen. Liian suuri nurkkakuntaisuus haittaa näköaloja globaalissa maailmassa. Päättäjät katsovat liikaa takapeiliin eivätkä eteenpäin. Olemme sen velkaa tuleville sukupolville, että mukaudumme vallitseviin olosuhteisiin ja hyväksymme tosiasiat. Rahalliset säästöt Kaksikymmentä (20) kyselyn vastaajista uskoi yhdistymisen tuovan rahallisia säästöjä. Kuntien yhdistyttyä suhteellinen velkaisuus vähenisi. Yhdistymisen myötä hallintokustannukset saataisiin kohtuullisemmalle tasolle. Sähköinen asiointi on jo yleistä, ja varsinaista kunnanvirastolla asiointia tarvitaan harvoin. Säästöjä saataisiin virastoja yhdistämällä ja päällekkäisiä töitä karsimalla. Tästä tulisi myös palkkasäästöjä. Veroprosentti pienenisi veronmaksajien määrän noustessa ja isompi kunta saisi myös enemmän kiinteistöveroja. Kittilän kunnan kannattaa liittyä sellaisen kunnan kanssa jolla vähiten velkaa eli maksatetaan naapurikunnan mummoilla tämä.. "hullu mies huittisista syö enemmän kuin tienaa" talouden pito. Normaalisti kuntalainen tarvitsee harvoin käyntiä kunnanvirastolla ja tänä päivänä lähes kaikki hoidetaan sähköisesti. Näin tehdään isoja säästöjä raskaan organisaation siirtyessä 4 viraston sijaan yhteen. Palveluiden paraneminen Viidentoista (15) vastaajan mielestä kuntien yhdistyminen voisi parantaa alueen palveluita. Hallintokuluissa säästämällä jäisi enemmän rahaa peruspalveluihin, esimerkiksi opettajien, hoitajien ym. palkkaamiseen. Yhdistämällä toimintoja voitaisiin saada parempia palveluita, esimerkiksi yksi kunnollinen terveyskeskus ja parempia erikoissairaanhoidon palveluita. Yhteistyö paranisi koulujen, sosiaali- ja terveyspuolen osalta. Erityisosaajia ja suppeaa ryhmää palvelevia henkilöitä olisi helpompi palkata suuremman asiakaskunnan vuoksi. Laaja kunta voisi paremmin kehittää monipalvelupisteitä, esimerkiksi palveluauton muodossa. Jos tietotekniikkaa kehitetään, palvelut voivat välimatkoista huolimatta parantua, jos yhä suurempi osa väestöstä voisi hoitaa asiat sähköisesti, kuten nuorempi väestö jo tekee. Kuntarajat vaikeuttavat yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulupuolella. Erityisosaajia helpompi palkata( vastuunottajia useampia ja laajempi asiakaskunta). Kuntien rajat eivät olisi esteenä, kun asukas valitsee esim. terveysaseman. Erilaisten viranhaltijoiden rekrytointi on helpompaa suurempaan organisaatioon, pienet toimipisteet eivät houkuttele nuoria. 4

5 Maantieteelliset, matkailu- ja markkinointiedut Kahdessakymmenessäneljässä (24) vastauksessa nähtiin mahdollisen Tunturi-Lapin kunnan suurella maantieteellisellä alueella olevan myös etuja. Uusi Tunturi-Lapin kunta olisi suuri ja avara, ja siellä olisi paljon tilaa asua. Asukkaille tulisi lisää harrastusalueita, kalastus- ja metsästysmaita ja erilaisia, nyt vain tiettyjä alueita koskevat oikeuksia. Yhteistyötä voitaisiin tehdä paitsi alueen sisällä, myös Norjan ja Ruotsin rajakuntien kanssa matkailu- ja kaivosasioissa, myös Kittilä hyötyisi rajakunnan tuomista mahdollisuuksista. Kilpailuetua voisi tuoda tunturikeskusten yhdistyminen ja yhteismarkkinointimahdollisuudet. Yksi iso matkailukunta voisi tarjota monipuoliset matkailu- ja kokouspalvelut. Kunnan alueella olevien lentokentän ja rautatien toiminnan kehittäminen helpottuisi. Lisäksi Pallaksen alue saataisiin takaisin. Mainittiin, että olisi hyvä, jos tunturilappilaiset saataisiin uudessa kunnassa yhdessä kehittämään aluetta, kunhan se tehtäisiin myös syrjäseudut huomioiden. Tulis lissää pyytömaita! Luodaan yksi iso matkailukunta, jossa tarjotaan monipuolisia ja hyvin suunniteltuja matkailupalveluja sekä kongressi- ja kokouspalveluja. Pyritään kehittämään toimivia yhteistyömalleja Norjan ja Ruotsin rajakuntien kanssa matkailualalla ja myös kaivosalalla. Kunnan alueella olevaa rautatieyhteyttä ja lentokenttien toimintaa kehitetään. Työssäkäyntialue -käsite voisi tulla uuteen tarkasteluun. Oman kunnan alueella on lähdettävä töihin, vaikka matkaa olisikin. Myös matkailussa tavoitteet voisivat olla yhteisiä. Kilpailutilanteessa vahvempia. Hallintokulut pienenevät. 1) Saisima Ounas-Pallaksen takaisin, 2) Toisen kaivoksen Hannukaiseen, 3) Rajakuntaoikeudet Ruotsi-Norja, 4) Lohijoki Muoniojoki, 5) Enontekiön riekon ansapyynti, 6) Aikaistettu hirvenpyynti 5. Mitä huonoja puolia yhdistymisestä voisi olla? Suunnitellun kuntauudistuksen ylivoimaisesti useimmin mainitut huonot puolet olivat välimatkojen piteneminen ja sen seurauksena palvelujen heikkeneminen. Vastaajien luettelemat huonot puolet voidaan ryhmitellä neljään aihepiiriin: 1. Hallinnon, alueen kehittämisen, alueidentiteetin ja kuntalaisten oikeuksien huononeminen 2. Nousevat kustannukset, työllisyyskysymykset, taloudelliset haitat Kittilälle 3. Palveluiden heikkeneminen 4. Pitkät välimatkat ja syrjäkylien aseman heikkeneminen Alla on koottu vastauksissa esiin tulleita yleisimpiä perusteluja sekä esitetty joitain esimerkkivastauksia. Hallinnon, alueen kehittämisen ja alueidentiteetin ja kuntalaisten oikeuksien huononeminen Kolmenkymmenenkolmen (33) vastaajan mielestä yhteisten asioiden hoitaminen vaikeutuisi kuntien yhdistymisen vuoksi. Kyselyyn vastanneiden mukaan Tunturi-Lapin alueella on suuret 5

6 kulttuurilliset erot ja erilaiset toimintatavat. Väestön identiteetti ja alueiden oma imago kärsisi alueiden yhdistämisestä. Nähtiin, että kuntien yhdistymisen myötä alueiden välinen riitely olisi riskinä, eikä yhteinen ja tasapuolinen alueen kehittäminen välttämättä onnistuisi. Alueet ja entiset kuntakeskukset ajaisivat mahdollisesti edelleen omia etujaan, ja syrjäseutujen etujen valvonta heikkenisi. Valtuustojen työskentely tulisi haasteelliseksi ja lähidemokratia heikkenisi, valta keskittyisi entistä harvemmille. Kunnan virkamiesten asioiden hoitaminen vaikeutuisi välimatkojen pitennyttyä. Uusi laaja alue ja sitä koskeva tietous olisivat haastavia hallita. Enontekiön yhdistäminen toisi saamenkielen ja saamelaislakien velvoitteet koko alueelle. Byrokratia lisääntyisi ja kuntalaisten oikeudet heikkenisivät. Ikäihmiset eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita, ja jos kasvokkainen asiakaspalvelu ei onnistu, pitkät välimatkat aiheuttavat syrjäytymistä ja epätasaarvoa. kulttuurilliset erot ja koko ajatusmaailma esim. Kittilän ja Kolarin välillä ovat valtavat, "Nuuskakairassa" diskuteerataan ja vatvotaan asioita liikaa ihan niinkuin Ruotsissa, Kittilässä toimitaan Kun välimatkat kasvaa niin samassa suhteessa kasvaa myös asioiden hoitamisen vaikeudet. Ei voi olla yhdentekevää mitä ollaan mieltä kansalaisista ja heidän asioistaan ja niiden hoitamisesta. Käsiteltävien asioiden määrä kasvaa valtavasti ja näinollen niiden hoitamiseen menee aikaa joita hoitaa yhä vähäisempi määrä ihmisiä. Tämän täytyy vaikuttaa päätöksiin ja niiden käsittelynopeuteen/määrään Hallinnon keskittäminen ei toisi pelkästään kustannussäästöjä - tässäkin pitkät etäisyydet aiheuttavat sekä työaikahukkaa, että lisäkuluja. Yhdistyminen vaikuttaisi moniin kuntalaisen oikeuksiin. Pääsisikö Kittiläläinen riekon ansapyyntiin Enontekiölle? Vammaispalvelukuljetukset oman kunnan ja naapurikunnan alueella - kustannukset räjähtäisivät käsiin, kun alueet suurenevat ja sitä kautta oikeus liikkua laajemmilla alueilla. Nousevat kustannukset, työllisyyskysymykset ja taloudelliset haitat Kittilälle Kahdessakymmenessäkahdeksassa (28) vastauksessa arveltiin kuntauudistuksen tuovan taloudellista haittaa Kittilälle. Kittilä on kehittynyt ja panostanut paljon rahallisesti menestykseensä ja Kittilässä on toimivat matkailu- ja kaivoselinkeinot. Kyselyyn vastanneiden mielestä yhdistymisen myötä muut kunnan hyötyisivät Kittilän kustannuksella. Mainittiin, että olisi Kittilälle epäsuotuisaa, jos palvelut ja varat jouduttaisiin suuntamaan taloudellisesti heikommille alueille. Kaikki alueen kunnat velkaantuneita, yhdistämisen säästöjä epäillään ja lisävelkaantumista pelätään. Veroprosentti voisi nousta. Suuremmalla alueella asiointi tulee kalliimmaksi kuntalaisille. Kasvavat välimatkat nostaisivat kuljetus- ja liikkumiskustannuksia kunnan palveluissa ja samoin yrityksille ja yksityishenkilöille. Me olemme panostaneet matkailuun ja kaivokseen + muuhun infraan valtavasti. Miksi nyt pitäisi päästä muut osingolle, kun satsaukset alkavat pikkuhiljaa tuottamaan? velkaiset kunnat ei muutu saaviksi kunniksi yhdistämälläkään. Velat on kuitenkin maksettava, eikä siinä naapurikuntien "tyhjätaskuista" ole vähääkään apua. veroprosentti nousee prosenttiin 6

7 Palveluiden heikkeneminen Suurta osaa vastaajista huoletti se, että kuntien yhdistymisen myötä palveluiden laatu heikkenisi. Tämä oli mainittu viidessäkymmenessäyhdessä (51) vastauksessa. Palvelut vähenisivät entisestään ja olisivat kaukana kuntalaisista. Vanhusten hoidon järjestäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen olisi vaikeampaa. Erityisesti vanhusten, vammaisten henkilöiden ja lasten palveluiden turvaaminen olisi haasteellista. Erityisosaajien toiminta-alue laajenisi. Koulutusmahdollisuuden vähenisivät koulujen muuttaessa kauemmas, ja terveyskeskuksia lakkautettaisi. Onkohan kuntauudistuksen takana, mikä ajatus, ko eihän se täälä meän perällä ainakhan säästöjä tois. Millä sitä vanhukset kulkis peruspalveluitten luokse, ko nytki jo oman kunnan sisällä pitkät välimatkat. Pakkohan se ois jättää vanhoihin kunthinkin ne samat palvelut, mitä sielä on jo nyt. Palvelut mennee kauas meistä asukkaista tuskin kaikki jää omhan koti kunthan. Sosiaaliturva rappeutuu, köyhien kuntien velat tulevat muiden maksettavaksi, terveydenhuolto huononee entisestään, koulutusmahdollisuudet häviävät koulujen muuttaessa kauemmas. Kittilä on pinta-alaltaan jo valmiiksi suuri. Kittilä on aina ollut olemassa ja kunnan päättäjät ovat velvollisia pitämään huolen, että Kittilä pysyy Kittilänä niinkuin tähänkin asti. Yhdistymisellä haetaan säästäjä mutta silloin palvelut huononevat ja menevät entistä kauemmaksi. Lapin alueella yleensäkin välimatkat ovat jo nyt hurjan pitkiä. Palveluita on jo nyt vähennetty ja karsittu liiaksi. Kuntien on pitänyt jo kauan aikaa säästää kaikessa. Kelat, postit ja pankit ovat lopettaneet toimipisteitään. Kirkko ja sairaala vain yhessä kylässä!? Palvelut huononevat, esim. nyt Kittilässä moni asia paremmin kuin vaikka Muoniossa (esim. palvelut) Jos yhdistyttäisiin, palveluita täytyisi varmaan yhdenmukaistaa ja me kärsisimme. Halutaan oma kunta imagon, palveluiden ja sen vuoksi, että Kittilässä on nyt kaikki hyvin. Pitkät välimatkat ja syrjäkylien aseman heikkeneminen Ylivoimaisesti suurin huoli oli välimatkojen kasvu. Kuudessakymmenessäkahdessa (62) vastauksessa mainittiin kuntien yhdistämisen huonona puolena välimatkojen piteneminen. Tunturi- Lappi on valtavan laaja alue ja välimatkat ovat kunnissa jo nyt pitkät. Ne pitenisivät entisestään, etäisyys yhteen kuntakeskukseen pitenisi ja muista entisistä kuntakeskuksista tulisi syrjäkyliä. Pienten ja syrjäisten kylien asema heikkenisi. Työssäkäyntialue olisi liian laaja, jos oman kunnan sisällä on velvollisuus ottaa vastaan työpaikka. Tunturi-Lapin alueella matkaa työpaikalle yhteen suuntaan voisi kertyä satoja kilometrejä. Pitkät välimatkat heikentävät elinkeinojen ja harrastamisen mahdollisuuksia. Vastauksissa ilmeni huoli alueen elinvoimaisuuden heikkenemisestä, jos lisäksi yhä harvempi nuori jää asumaan alueelle, jossa palvelut häviävät ja matkat ovat pitkät. Etäisyydet kuntakeskukseen kasvavat. Sivukylien asukkaiden asioiminen vaikeutuu entisestään. Asiointimatkat pitenisivät todennäköisesti esim. vammais-, vanhusasioissa. Ja juuri näissä 7

8 ryhmissä liikkuminen pitempiä matkoja on vaikeaa. Asioiden hoitaminen myös kunnan virkamiehillä vaikeutuisi, kun mahdolliset kolleegat ja eri sidosryhmät olisi kauempana. Aina ei videoneuvotteluyhteydet yms toimi. 6. Onko kunta- ja palvelurakennetta mielestäsi tarpeen uudistaa? Kuntarakennetta olisi tarpeen uudistaa Suomessa 85 vastaajan mielestä. Tunturi-Lapin alueella rakennetta tulisi uudistaa 33 vastaajan mielestä. Kuntarakennetta ei ole tarpeen uudistaa 22 vastaajan mielestä. Kysymykseen vastasi 115 vastaajaa. 7. Jos ehdotettu Tunturi-Lapin suurkunta on mielestäsi huono vaihtoehto, olisiko joku muu yhdistelmä parempi? Millainen? Kittilän säilymistä omana kuntana kannattivat monet, ja Lapin sijasta Etelä-, Keski- ja Länsi- Suomen kuntien yhdistymistä pidettiin järkevämpänä kuntauudistusmallina. Noin kymmenessä vastauksessa mainittiin, että mikäli yhdistäminen on välttämätöntä, yhteinen Tunturi-Lapin alue olisi siinä tapauksessa paras. Kittilä-Kolari-Muonio -vaihtoehto oli kymmenessä vastuksessa, ja Kittilä-Kolari kahdeksassa vastauksessa. Kymmenessä vastauksessa ehdotettiin Muonion ja Enontekiön yhdistämistä. Enontekiö nähtiin myös luonnolliseksi kumppaniksi muiden saamelaisalueiden (Utsjoki, Inari, Sodankylän pohjoisosa) kanssa useassa vastauksessa. Muutamassa vastauksessa ehdotettiin myös Kolarin ja Pellon ja Meri-Lapin alueiden yhdistämistä. Pallaksen alueen takaisinliittäminen Kittilään mainittiin myös. Itsenäinen Kittilän kunta alkuperäisessä koossa. (Pallaksen alue) Pallas takaisin Kittilään ja muuten entiset rajat. Enontekiö voisi liittyä esim. Muonioon. Enontekiöstä, Inarista ja Utsjoesta voitaisiin tehdä erityisalue. Kittilä ylivelkaantuneena lähes kriisi kuntana voisi mielestäni liittää Rovaniemeen. Kittilä - Kolari olisi Kittilän kannalta parempi. Muonio voisi tulla myös mutta Enontekiö voisi pysyä saamelaisväestön takia omana. Säästäisivät mieluummin kansanedustajien palkoissa. Siinäkin valtio säästää, jos kansanedustajat eivät käyttäisi kansalaisten verorahoja matkustamiseen, tekstiviesteihin yms. turhanpäiväiseen. 8

9 Nykyistä pontevampi yhteistyö kuntiemme välillä on nähdäkseni ainoa toimiva vaihtoehto. Vaikeinta on varmaankin lappilaisten asennemuokkaus kohti sitä ajattelua, että kaikkia erikoispalveluja ei saa omasta- vaan ne on saatavilla naapurikunnassa, mutta peruspalvelut kotikunnassa taataan. Mielestäni yhteistyö takaisi paremmin lähipalveluja. Nykyinen on toimiva, Lapissa ainoat todelliset ongelmat Utsjoella ja Pelkosenniemellä. Savukoski on ilmaissut jo aiemmin tahtonsa liittyä Sodankylään. Muita muutoksia Lappi ei tarvitse. Merilappi on oma alueensa, jossa vapaaehtoisella pohjalla voi jotain tapahtua. Kaikki kuntien tehtävät mitkä voidaan hoitaa sähköisesti, tulee tehdä yhteistyössä: palkanlaskenta, kirjanpito, tilastointi, laskutus, tiedottaminen, kilpailutus MYÖS ATK- OHJELMIIN! Ensin yhtenäistetään käytännöt. Valtion mukaan, jotta saadaan esim. yhtenäiset atk-ohjelmistokokonaisuus, joka pelaa yhteen kuntien ja valtionhallinnon välillä!!! Kelat, Elyt, Avit, verottaja! Järjetöntä että nykyään itse kukanenkin organisaatio pyörittelee erilaisia ohjelmistoja omilla palvelimilla!! 8. Miksi tällainen yhdistelmä olisi parempi? Kittilän säilymistä omana kuntanaan perusteltiin sillä, että Kittilässä on yrittäjähenkinen, periksi antamaton ja kriittinenkin asenneilmasto ja imago, jotka ovat säilyttämisen arvoisia. Nähtiin myös, että yksin Kittilä pärjää, mutta ei silloin, jos monta velkaista kuntaa ongelmineen yhdistetään. Yhtenäisen Tunturi-Lapin alueen etuja perusteltiin sillä, että neljän kunnan elinkeinorakenne, ongelmat ja vahvuudet ovat samanlaiset. Lisäksi yhteistyötä on jo nyt palveluissa, esimerkiksi lääkäripäivystyksissä, kansalaisopiston toiminnassa, työvoimapalveluissa ja poliisin toiminnassa. Kittilä-Kolari -yhdistelmää perusteltiin samanlaisilla väestöpohjilla, taloudella ja matkailun ja kaivoksen myötä yhtenäisellä elinkeinorakenteella. Osalle Kittilän kylistä Kolari on jo nyt lähempänä oleva kuntakeskus. Neljän kunnan taloudellinen tila on samanlainen. Velkamäärä ja väestön rakenne on alueen ongelma. Itsenäisenä kuntana Kittilä selviää kuiville. Kun siihen lisätään kolme velkaista kumppania, velkamäärä moninkertaistuu. Väestörakenne vinoutuu nykyisestä. Kittilässä vielä toimii melkein kaikki palvelut hyvin, melkein. Saamelaiskysymys ei sotkisi muita kuntia joissa ei ole saamenkielisiä. Enontekiö tulisi liittää sellaiseen kuntayhdistelmään missä on saamelaisia muutenkin. Lapin kylien rajat ovat historiallisia ja asukkaiden identiteetin kannalta tärkeitä. Sellainenkin vaihtoehto täällä Lapin pohjoisosassa voisi tulla kysymykseen, että muodostettaisiin Saamenmaan kunta (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän pohjoisosa) ja Keski-Lapin kunta (Muonio, Kolari, Kittilä, Sodankylä), mutta tämänkin vaihtoehdon haittana olisivat valtavat etäisyydet. (Tätä lieventäisi se, jos hallinto keskitettäisiin Kittilään, niin kuin 1800-luvulla, mutta siihen ei ainakaan Sodankylä suostu) Kolari ja Kittilä seisovat aika tukevasti omilla jaloillaan. Enontekiö tarvitsisi kumppanin, että elinvoima säilyisi. Toki kuntien välistä yhteistyötä saisi silti kehittää aina vain paremmaksi. Ei kannatte ottaa sippikuntia taakakseen 9

10 9. Onko Sinulla erityisiä terveisiä kunnanjohtajalle tai valtuustolle asiasta? Terveisistä kunnanjohtajalle ja valtuustolle nousi vahvasti viesti, että tulisi pitää Kittilän kunnan säilymisen puolta lausunnossa kuntauudistustyöryhmälle. Kuntaliitoksen kannattajat kehottivat puolestaan puoltamaan yhdistymistä. Pyydettiin myös tarkoin harkitsemaan mahdollisia kuntien yhdistymisen etuja ja haittoja. Tärkeimpinä asioina nähtiin palvelujen turvaaminen jatkossa. Nähtiin hyvänä asiana, että kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus antaa asiasta mielipiteensä. Harkintaa suurella sydämellä ja avoimella mielellä, kuntalaisten mielipiteitä vois kysyä myös kuntakierroksilla jolloin myös vanhempi väestö saisi äänensä kuuluviin. Kunnassa on hyvä olla "pelastautumissuunnitelma" useamman vaihtoehdon varalle. Nykyhallitus todennäköisesti tekee päätökset esityksensä pohjalta. Siihen saattaa tulla osittaisia muutoksia, mutta nykyinen kuntakartta ei säily. Kittilän kunta on kaivoksen ja matkailun avulla toimeentuleva kunta, jossa palvelut ovat suhteellisen hyvät. Onko syytä yhdistyä kuntien kanssa, jossa asiat ovat talouden ja palvelujen suhteen huonommat? Kunnanjohtaja, olen huomannut, pitää kuntalaiset selvillä missä mennään: Kuten tämäkin kysely osoittaa. Valtuuston toivon päättävän, kunta-rajan pysyttämistä nykyisellään Maailma muuttuu. Kiina ja Amerikka ovat nettiyhteyden päässä. Kylien "ompeluseurat" eivät ole parhaita tietotoimistoja eivätkä kyläyhteisöt huolehdi lapsista ja vanhuksista. älkää antako periksi. julistetaan lappi itsenäiseksi valtioksi. Kuntauudistuksen lähtökohtana olisi voinut olla se, että koko sosiaali- ja terveystoimi siirretään valtion vastuulle koko maassa. Sitä kautta yhdenmukaistetaan palvelut ja taataan saatavuus koko maassa. Sos.terv. on kuntamenoissa merkittävin osa-alue. Koulutus- ja sivistystyössä pienemmätkin kunnat osaavat ja pystyvät tekemään järkevää yhteistyötä. Valtuuston on pohdittava veroprosentin nousua ja puolustettava Kittilän kuntalaisten palveluiden saamista. Pitkät välimatkat aiheuttavat kustannusten nousua. Kolari, Muonio ja Enontekiö eivät halua liittyä Kittilän kanssa yhteen, tämä valtuutettujen on ymmärrettävä ja tajuttava. Rakenneuudistus on osoitettu Välisuomen ja Eteläsuomen lyhyiden etäisyyksien alueelle. Palveluiden kehittämisellä yhteisesti on Lapissa mahdollisuus turvata esimerkiksi Muonion kaltaisten pienten kuntien tulevaisuutta. Etelä-Suomen pikkukuntien yhdistäminen on mielestäni perusteltua ja järkeenkäypää. Meillä on kuitenkin niin pitkät välimatkat, että isojen, hyvin toimeen tulevien kuntien yhdistäminen ei ole järkevää. Tunturi-Lapissa tehdään jo nyt kiitettävästi kuntarajat ylittävää yhteistyötä, ihan omasta tahdosta ja omaa järkeä käyttäen, ei tässä tarvita "etelän herrojen" pakkoliitoksia! Pitäkää lippu korkealla ja pitäkää puolenne! :) Pysykää kovana Kittilä ja pitäkää Kittilä itsenäisenä Vastustatte loppuun saakka kuntaliitoksia tällä alueella. Emme tarvi loisia nyt kun meillä menee hyvin. Kittilän kunnanjohtajan tulisi olla asiassa esillä ja ottaa asiaan kantaa näkyvämmin. Piipertely pikkuasioiden kanssa ei välttämättä ole kunnanjohtajan tehtävänä. 10

11 Terveisenä toivon ettei valtuusto kannata Tunturi-Lapin suurkunnan muodostamista. Asiat tulee rohkeasti listata ja aloittaa esim. Lapin liiton kanssa selvitystyö. Selvitysryhmän tulee olla ammattitaitoinen, reipasotteinen ja maalaisjärjellä varustettu. Jos työtä tehdään kunnan sisällä, niin uskallus loppuu kun kyseeseen tulee "hyvän ystävän ja naapurin" töiden uudelleenorganisointi. Nyt suuret strategiset tavoitteet esiin ja viiden vuoden suunnittelu- ja siirtymäaika. Muistutan vielä, että selvitystyössä tulee valtio-organisaation olla mukana. kannattaa alkaa lobbaamaan oman työpaikan puolesta, sillä kohta paikat vähenevät % Pankaa tällaiset puheetkin roskakoriin ja huolehtikaa siitä, että Kittilä säilyy itsenäisenä, omana kuntana. Olemme valinneet valtuuston kehittämään, pitämään huolta Kittilästä, emmekä tuhoamaan sitä. Tarvitsemme asian hoitamiseen jämäköitä päättäjiä valtuustoon. sekä kuntaa kehittävä kunnan johto ja virkamiehet. Kuntalaisilla taitaa olla paljon positiivisempi asenne kuntien yhdistymistä kohtaan kuin hallintovirkamiehillä ja kuntapäättäjillä yleensä. Kun on oma työpaikka vaakalaudalla ei ehkä luovuutta muutoksiin helposti löydy. Samoin luottamushenkilöitä tarvitaan vähemmän ja valta jakaantuu harvemmille. Kuntapäättäjät kuitenkin vaihtuvat mutta asukkaat suurelta osin pysyvät, joten nyt on osattava katsoa avoimesti ja realistisesti eteenpäin! Itse kannattaisin mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettaisiin uudistetulla hallinnolla/organisaatiolla, on se sitten valtio tai kuntavetoinen, joka täyttää tasapuolisesti asetusten vaatimukset eri puolilla Suomea. Loppujen palveluiden tuottaminen jäisi kunnille yhteistyössä. Yhteistyössä tuotetuista palveluista on esimerkkinä Lapeco ja Revontuliopisto. Etenkin ensimmäinen on herättänyt kysymyksen, että osataanko asioita hoitaa kuntalaisille järkevällä ja edullisella tavalla. On hyvä, että tätä asiaa kysytään kuntalaisilta. Raportin kokoajat ja lisätiedot: Raportti on koottu Kittilässä Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin , anna.makela(at)kittila.fi Nina Willman, viestintäassistentti, Kittilän kunta, puhelin , nina.willman(at)kittila.fi 11