LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver Mauri Timonen

Transkriptio

1 1

2 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver Mauri Timonen 2

3 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ... 6 III LUSTIAN OSAHANKEET... 7 IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA?... 7 LUSTI-PROJEKTI...9 LUSTIALABORATORIOT... 9 LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ...13 MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO...14 ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA...16 LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT OSAHANKE 3: LUSTIA AJANTIETO OSAHANKE 4: LUSTIAMAA OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI VERKOSTOYHTEISTYÖ...24 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA KOTIMAISET YHTEYDET...24 KANSAINVÄLISET YHTEYDET...25 LUSTIA JA ULKOPUOLINEN RAHOITUS...28 PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA LUSTOTUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN ULKOPUOLISIA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA EXPRESSION OF INTEREST FOR A JOINT ACTIVITY WITHIN A PLANNED NETWORK OF EXCELLENCE FOCUSING ON SUSTAINABLE FOREST MANAGEMENT. IDEAS FOR TOPICS TO BE INCLUDED SUOMEN AKATEMIA: INFRASTRUKTUURIOHJELMA EU:N KUUDES PUITEOHJELMA SUOMALAIS-AMERIKKALAISET PROJEKTIT POHJOINEN ULOTTUVUUS (PU) METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ METSÄTIETEELLINEN SEURA METLAN ART-, YRT- JA MUUT RAHOITUKSET METSÄHALLITUS LUSTIAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI SEURANTARAPORTTI VUODELTA SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

4 1A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit AVAINTEHTÄVÄT...45 TULOSTEN TIIVISTELMÄ SUMMARY OF RESULTS KANSIKUVIEN SELOSTEET:

5 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ALKUSANAT Lustia-hanke sai Metlan johtoryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan starttiluvan aloittaa toimintansa vuoden 2003 alussa. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut hankkeen organisoitumisen ja perustoimintojen käynnistämisen aikaa. Nyt, kun Lustian pilottivuoden viimeinen neljännes piakkoin alkaa, voidaan tehdä arvioita kuluneesta vuodesta ja myös esitellä hankkeen jatkosuunnitelma. Lustian viitekehys perustuu lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? 3) miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Näistä johdettuna Lustian tiivistettynä tavoitteena on tarjota Metlan lustotutkimukselle järjestäytynyt ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioiva toimintaympäristö, jonka tunnusmerkkeinä ovat suunnitelmallisuus, määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Lustian tavoitteet ovat haastavat ja edellyttävät viitekehyksessä esitettyjen asioiden jatkuvaa analysointia. Pilottivuoden kokemukset, suunnitelmaan liittyvä palaute ja uudet esille tulleet tekijät, mm. kansainvälisen tutkijavaihdon vilkastuminen, tarve kansalliseen multiproksitutkimusohjelmaan ja vaatimus rahoitussuunnittelun tehostamiseen, ovat auttaneet täsmentämään hankkeen lähivuosien toimintatavoitteet, jotka esitellään oheisessa Lustia 2004 suunnitelmassa. Lustia-hanke on ollut osaltaan vauhdittamassa kotimaisessa lustotutkimuksessamme meneillään olevaa voimakasta kehitysvaihetta. Nyt valmistuneen suunnitelman perusteella on ilmeistä, että tuleva toiminta kannattaa jatkossakin suunnitella vallitsevaa tilannetta hyödyntäen. Näin ollen vuotuiset päivitysversiot tulevat muodostamaan Lustian hankeohjauksen keskeisen toimintaohjeen. Rovaniemellä Mauri Timonen 5

6 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina tai tullaan kehittämään ( ) neljässä jaksossa seuraavasti (hankesuunnitelma s ): ENSIMMÄINEN JAKSO Metlan lustonmittauksen modernisointi Vuosilustotiedon käytön laajentaminen sisäisissä hankkeissa; osastojen välistä yhteistyötä. TOINEN JAKSO dendrokronologisen tutkimusotteen soveltaminen Dendrokronologian laboratorion perustaminen Metlan lustotutkimuksen kansainvälistäminen lustotutkimuksen verkostoyhteistyön kehittäminen KOLMAS JAKSO (LUSTIA-HANKE) Metlan lustotutkimuksen järjestäytyminen - lustolaboratorioiden toiminnan järjestäminen (LUSTIALABORATORIOT) - lustotietoarkistojen perustaminen ja ylläpito (LUSTIA-ARKISTOT) - Lustia-arkistojen aineistokuvaukset (KASVUN VAIHTELU) - lustotutkimuksen tietopalvelun järjestäminen (LUSTIAMAA) - Projektinhallinta ((LUSTIA PROJEKTI) Lustotutkimuksen toimintastrategian suunnittelu - lustotutkimuksen perussarjojen kokoaminen - kansainvälisen yhteistyön kehittäminen - Lustia-käsikirjan laatiminen NELJÄS JAKSO (LUSTIMAA-HANKE) Kansainvälisen proksitutkimuslaboratorion kehittäminen - päätavoite: kansainvälisen huippututkimusyksikön kehittäminen - Lustia-hankkeelta periytyvien keskeisten jatkuvaluonteisten toimintojen toteuttaminen - Lustia-arkistojen data- ja tietopalveluiden hyödyntäminen - kansainvälisen verkostoyhteistyön tehostaminen. II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ I VAIHE ( ) määritellään Metlassa tehtävän lustotutkimuksen viitekehys, asetetaan toiminnan keskeiset tavoitteet valitaan keskeiset toiminnot ja järjestetään ne laboratoriotyyppiseksi hankkeeksi (LUSTIA) II VAIHE ( ) organisoidaan toiminta määrittelemällä henkilöstön tehtävät luodaan laatujärjestelmä kotimaisen lustotutkimuksen yhdenmukaistamiseksi ja aineistojen korkean teknisen tason turvaamiseksi. III VAIHE (2004) 6

7 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma otetaan lustotutkimuksen laatujärjestelmä käyttöön Metlan kaikissa toimintayksiköissä. Laitostasoista ohjeistamista. IV VAIHE (2004) aloitetaan laitoksen sisäinen koulutustoiminta Lustia-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. IV VAIHE (2005 ALKAEN) aloitetaan täysitehoinen käytännön toiminta kaikissa Lustia-suunnitelman osahankkeissa. III LUSTIAN OSAHANKEET LUSTIA = Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Lustia-hanke jakautuu viiteen osahankkeeseen: (1) LUSTIALABORATORIOT osahankkeessa mitataan lustoja, laatutarkistetaan mittausaineistoja, laaditaan lustosarjoja, annetaan koulutusta ja neuvontaa sekä kehitetään taustatyönä laboratoriota uudistuvan teknologian mukaiseksi. (2) Lustotietoa hallitaan Internet-pohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä LUSTIA-ARKISTOT -osahankkeessa. (3) Lustosarjojen vuotuinen päivittäminen tarjoaa luontaiset puitteet aikasarjojen koostamiseen. Ajatusta viedään LUSTIA KASVUNVAIHTELU - osahankkeessa hiukan pitemmälle muokkaamalla aineistoja tilastollisin keinoin esim. ilmastoa kuvaavia aikasarjoiksi tai malleiksi. (4) Osahankkeessa tuotetaan sekä tutkijoita että asianharrastajia kiinnostavaa lustotutkimustietoa, mikä välitetään kohderyhmille LUSTIAMAA - viestintäosahankkeen kautta. (5) Osahankkeessa LUSTIA PROJEKTI arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Hankkeelle haetaan näin menetellen dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto. IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA? (1) Lustotutkimus (dendrokronologia) muodostaa oman laajan kansainvälisesti toimivan tieteenalansa. Metlan lustotutkimuksessa on runsaasti sellaisia tieteenalasovelluksia tai laboratoriotyyppisiä toimintoja, joita ei voi sisällyttää mihinkään muuhun hankkeeseen (esim. aineistojen laatukontrollointi ja arkistointi, sarjojen laatiminen, ajoitustyöt, verkostoyhteistyötehtävät, menetelmäkehitystyö, koulutus jne). Tieteenalan toimivuus edellyttää kotopesähanketta. (2) Lustotutkimusten johtaminen ilman hallintoa (hanketta) on pakottanut toimimaan muiden hankkeitten nimissä, sopipa se niiden ohjelmaan tai 7

8 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ei. Ei ole tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Hallinnollinen tarve hankkeeseen. (3) Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien lustolaboratoriot ovat yhdistäneet resurssejaan, mikä on parantanut merkittävästi lustotutkimuksen toimintamahdollisuuksia ja tuottavuutta. Yhteistyö edellyttää hankemuotoista hallinnointia. (4) Lustoaineistojen keruu on jokavuotista Metlan toimintaa. Kalliin maastokustannuksin hankituille aineistoille olisi monipuolista kysyntää, mutta niiden saatavuus ja käytettävyys ovat ongelma puuttuvan arkistointijärjestelmän vuoksi. Metlan lustoaineistot vajaakäytössä. Käyttöä tehostettava! (5) Metlan arkistoista löytynee vielä jonkin verran kansallisesti ja historiallisesti arvokkaita lustoaineistoja ja dokumentaatiota (esim. Sirénin mänty- ja katajatutkimukset). Niiden laatujärjestelmää noudattava arkistointi olisi saatava tehdyksi mitä pikimmin Mitä tyypillisintä kotopesähankkeen erikoistyötä. (6) Kansainvälinen ilmastonmuutostutkimus on kiinnostunut suomalaisista lustoaineistoista. Syynä erityisesti männyn poikkeuksellisen hyvä ilmastovaste. Metlassa sopivia aineistoja, mutta ongelmana jälleen niiden saatavuus ja käytettävyys. (7) Yksittäisistä suuraineistoista mainittakoon Advance10K-projektissa vuosina kerätty aineisto, joka sisältää yli 2000 näytekiekkoa, joista noin 1000 on subfossiilisia. Aineistoon runsaasti tutkimuskysyntää, mikä merkitsee aineistovastaavalle paljon ylimääräistä käsityötä. Lustotietoarkisto vähentäisi oleellisesti aineistovastaavien työtä ja tarjoaisi tutkijoille täyden tietoarkistopalvelun. (8) Arkistoiduista lustoaineistoista on saatavissa paljon tilastollista tietoa esimerkiksi ympäristön seurantaan. Työvälineinä mm. peruslustosarjat, trendisarjat, mallit. Lustotietoarkisto palvelee tutkimusta tarjoamalla perusalveluina erilaisia tilastollisia yhteenvetoja, mm. aikasarjoja ja malleja. (9) Lustotieto kiinnostaa kansalaisia. Tiedon kansantajuistamiseen soveltuvat esimerkiksi helppolukuiset ja hyvin kuvitetut tutkimusraportit, tee-seitse-lustotutkimukseen tutustumiset, julkiset aihepiiriin liittyvät esiintymiset, laboratorioesittelyt, ajoituspalvelut sekä Internet-selailut. Lustotutkimus tarjoaa monipuolisen tiedonlähteen tutkimustiedon välittämiseksi käytäntöön. (10) Lustotutkimus (tai dendrokronologia) on kansainvälisesti arvostettu tieteenala. Metlan kasvututkimuksen tulokset välittyvät maailmalle myös dendrokronologista käsitteistöä soveltaen. Lustia-hanke sopii Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen tiedonvälityskanavaksi ja näyteikkunaksi maailmalle. Lustia-hankkeessa arvostetaan kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä 8

9 Liite 2: Lusti-projekti LUSTI-PROJEKTI Metlan lustotutkimusta suunnitellaan kehitettäväksi vuosina kahdessa peräkkäisessä laboratorio- ja kehittämishankkeessa, joiden yhteisenä nimenä on LUSTI 1 - projekti. Lustotutkimuksen kehittämiseen vaikuttavat taustatekijät esitellään kuvassa 1 (liite 2a). Jaksolla toteutettavassa LUSTIA-hankkeessa keskitytään lustotutkimuksen menetelmiin, aineistoihin ja arkistointiin. Jaksolla toteutettavassa LUSTIMAA-hankkeessa paneudutaan monitieteisen proksitutkimukseen 2 ja siihen liittyvän multiproksitutkimuslaboratorion kehittämiseen. Aiheesta lähemmin liitteessä 2b. Lustia-hankkeessa tehostetaan Metlan vuosilustotutkimusta 1) yhtenäistämällä laboratoriotoiminnot, 2) kehittämällä yhteinen laatujärjestelmä, 3) vakiinnuttamalla pysyvä arkistointijärjestelmä, 4) tuotteistamalla lustotutkimustiedon Internet-pohjaisen tiedonvälitys sekä 5) kehittämällä kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja tutkimustoimintaa. Hanke jaetaan viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUS- TIALABORATORIOT) tuotetaan perusaineistoja ja alueellisia lustosarjoja, parannetaan valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen, yhtenäistetään Metlan lustotutkimusta sekä palvellaan asiakkaita. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen ja kansainvälisesti yhteensopiva arkistointijärjestelmä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan LUSTIA-arkistoista saatavaa materiaalia käyttäen ajantasaista kuvailevaa ympäristötietoa tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) esitellään käyttäjäystävällisessä Internet-pohjaisessa järjestelmässä Metlan lustotutkimusta ja käsitellään LUSTIA-arkistojen tietosisältöä. Osahankkeessa 5 (LUSTIA PROJEKTI) seurataan ja mukautetaan hankkeen toimintoja siten, että hanke pysyy ajantasaisena ja tehokkaana. LUSTIALABORATORIOT Lustia-hankkeessa kehitettävän laboratoriomallin, rakenne ja toiminnot määritellään Lustia-käsikirjassa. Tämä kotimaisen kasvututkimuksen perinteitä vaaliva, mutta toisaalta myös kansainvälisen dendrokronologisen 3 tutkimuksen uusimpia menetelmiä soveltavan laboratoriomallin taustalla on yli 25 vuoden aikana saatuun kokemukseen Metlan kasvututkimuksista ja 10 vuoden kokemukseen kansainvälisestä dendrokronologisesta tutkimuksesta. Lustia-hankkeen käynnistymisen myötä laboratoriomallin kehittämisessä panostetaan aineistonkeruun, arkistoinnin sekä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Kehittämistä jatketaan niin pitkälle, että Lustialaboratoriot pystyvät vastaamaan Metlan kasvututkimusten lisäksi myös monitieteisessä Lustimaa-hankkeessa tarvittavan puulustoyksikön tutkimushaasteisiin. 1 LUSTI on lyhenne sanasta LUStoTIeto. LUSTIA muodostuu sanasta LUStoTIetoArkistot 2 Proksitieto, proksi = ilmaston vaihteluita likimääräisesti kuvaava tieto Proksimuuttuja (likimuuttuja): mitattu proksitieto Proksitutkimus: proksitietoihin perustuvaa ympäristö- ja ilmastotutkimusta 3 Metlan dendrokronologinen tutkimus (puulustotutkimus) sisältää käytännössä kaiken vuosilustoihin liittyvän tutkimustoimintamme. 9

10 Liite 2: Lusti-projekti Metla tarjoaa hyvin järjestetyn toimintaympäristön Lustialaboratorioiden kehittämiseen. Siksi on mahdollista, että voimme edetä laboratoriohankkeessamme pitemmälle kuin missään muualla. Metlan merkitys Lustialaboratorioiden kehittämisen taustavoimana näkyy mm. seuraavissa asiayhteyksissä: 1. Metlan perinteikäs yli 80-vuotinen kasvututkimus- ja inventointiosaaminen antavat vankan lähtökohdan lustotutkimuksillemme. 2. Metlan koetoimintajärjestelmä tarjoaa kehittyneen toimintaympäristön lustoaineistojen hankkimiseen. 3. Nykyisessä mittauskulttuurissamme tuotetuilla lustoaineistoilla on epäyhteensopivuuden vuoksi vain vähän kansainvälistä käyttöä. Tilanne paranee olennaisesti, kun aletaan toimia Lustia-standardin mukaisesti: kansainväliseen ohjeistukseen perustuvat laatukontrolloidut ja perusdokumentoidut mittausaineistot ovat sellaisenaan arkistointikelpoisia ja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin soveltuvia. 4. Metlassa on käytössä huomattavan suuri, vähintään 15 lustonmittauslaitteiston, mittauskapasiteetti. Kun tämä orkesteri saadaan soittamaan yhteisten nuottien mukaisesti, työn tuloksellisuus paranee ja samalla Metlasta tulee kansainvälisestikin ajatellen yksi suurimmista dendrokronologista 3 tutkimusta harjoittavista tutkimuslaboratorioista. 5. Metlan lustotutkimuksen kansainvälisesti merkittävin tieteellinen saavutus on EU-projektissa ADVANCE 10K valmistunut Lapin metsänrajamännyn vuotinen lustosarja. Tämä maailman kolmanneksi pisin yhtenäinen vuodentarkka puulustosarja on herättänyt runsaasti tieteellistä huomiota paitsi pituutensa myös poikkeuksellisen hyvän ilmastovasteensa ansiosta. Lapin mänty on tunnetuimpiin ilmastotutkijoihin kuuluvan professori Keith Briffan mukaan paras tunnettu mennyttä ilmastoa kuvaava proksimuuttuja. Nämä luonnon järjestämät ilmastoasemat tarjoavat hyvälaatuista dataa mm. ilmasto- ja ympäristömuutosten tutkimiseen jaksolle, joka kattaa ¾ jääkauden jälkeisestä holoseeniajasta. Lisäksi on olemassa viitteitä siihen, että Lapin mäntylustosarja voitaisiin pidentää jopa lähes vuoteen (sen ikäistä puuhiiltä Kajaanin lähistöllä). 6. Metsäammattilaisten ja kansalaisten mielenkiinto lustotutkimusta kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun tietoa tieteenalan mahdollisuuksista on tullut lisää. Metlan tutkijoilla on mahdollisuus soveltaa lustotietoa laajalti metsäntutkimuksen eri sektoreilla, mikä merkitsee tietynlaista kilpailuetua muihin metsä- ja ympäristötietoa tutkiviin organisaatioihin nähden. 7. EU:n suosiman eurooppalaisen ympäristötutkimuksen kasvun myötä myös Metlan lustotutkimuksen haasteet ja resurssitarve kasvavat lähivuosina. Koska laitoksen resurssit ovat rajalliset, on keskityttävä jo olemassa olevien mahdollisuuksien laadulliseen kehittämiseen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Metlan lustotutkimuksissa jo mukana olevien vakinaisten henkilöresurssien ja toimintojen mukauttaminen esimerkiksi Rovaniemen-Kolarin yhteistyöakselin mallin (liite 2c) mukaisesti merkitsisi mahdollisesti jopa maailman suurimpiin kuuluvan lustotutkimuslaboratorion syntymistä, jos asiaa arvioidaan vakituisella henkilöstön (useita kymmeniä) tai laitteistoresurssien (> 15 laitetta) määrällä. 8. Lustia-laboratoriomallin käyttöönotto laitostasolla olisi myös ensiaskel Lustimaahankkeessa kaavaillun proksitutkimuslaboratorion kehittämistyölle. 9. Lustotutkimuksessa tapahtuneen verkottumisen välityksellä olemme saaneet käyttöömme asiantuntemusta, tutkimuslaitteita ja muita sellaisia resursseja, joihin meillä itsellämme ei ole mahdollisuuksia. Ulkomaisiin huippulaboratorioihin 10

11 Liite 2: Lusti-projekti solmitut kontaktit ovat edesauttaneet myös Lustia-hankkeen suunnittelua. Verkostoyhteistyö on parantanut myös mahdollisuuksiamme päästä mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. 10. Lustotutkimuksen kehittämistyötä jouduttiin ennen Lustiaa tekemään vaihtelevissa olosuhteissa. Kuluvana vuonna on voitu todeta tieteenalan nimikkohankkeen käänteentekevän merkityksen kaikelle toiminnalle. Rovaniemen ja Kolarin yhteinen MS-Excel-pohjainen projektitaulu (liite 4) on hyvä esimerkki siitä, mitä organisoitu toiminta merkitsee tavoitteiden saavuttamisessa. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi osahankkeeksi määritellyssä projektinohjauksessa (LUSTIA PROJEKTI) voidaan tiimikokouksen päätöksellä vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätöksen luopua kannattamattomasta osioista tai lisäämällä uuden tärkeäksi arvioidun, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset on helppo päivittää projektitauluun. Lustian laajentaminen koko Metlaa koskevaksi on teknisesti helposti toteutettavissa projektitaulun avulla. Olisi kuitenkin ensin oltava laitostasoisia päätöksiä tai suosituksia, jotta tutkimusyksiköt voisivat varata resurssejaan Lustia-hankkeelle. 11. Internet-sivustojen merkitystä nykytutkimuksesta tuskin voi liiaksi korostaa. Lustia-hankkeen toiminta-ajatukseen kuuluu Internetin tehokas hyödyntäminen. Uuden viestintälain mahdollistamana hankkeelle on varattu käyttöön liittymä Lustia-sivuston asiasisältöön, toimivuuteen, näyttävyyteen ja ylläpitoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota; onhan kyseessä Metlan lustotutkimuksen maailmalle suunnattu näyteikkuna. 12. Lustia toimii Metlan lustotutkimuksen markkinointikanavana. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta lustotutkimuksesta niin tunnettua maailmalla, että meidät halutaan mukaan merkittäviin kansainvälisiin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Apuna tässä työssä käytetään Metlan kasvututkimuksen laajaa asiantuntemusta, hyvää kokeidenmittausjärjestelmäämme, metsänrajatutkimuksiamme ja tietenkin metsänrajamännyn 7520-vuotista lustosarjaa. 13. Monitieteinen lustotutkimus on ympäristöä seuraavalle metsäntutkimukselle uusi ja mielenkiintoinen haaste. Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Hankkeessa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen) ja Joensuun yliopisto (dosentit Taneli Kolström, Markus Lindholm ja Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Tässä katsauksessa esitellyn Lusti-projektisuunnitelman on tarkoitus toimia myös kotimaisen lustotutkimuksen strategisena toimintaohjeena. Lustialaboratoriot ovat hyvin keskeisessä asemassa Lusti-projektin toteuttamisessa. Projektin aikajänne 15 vuotta ( ) saattaa vaikuttaa pitkältä. Sitä se ei kuitenkaan ole, jos tavoitteeksi asetetaan kansainvälistä arvostusta nauttivan monitieteisen huippulaboratorion kehittäminen. Tarvittava kehittämistyö on hidasta ja etenee omaa tahtiaan, jota ei välttämättä suurellakaan rahalla voida kovin paljoa nopeuttaa. 11

12 Liite 2: Lusti-projekti LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! Lustia-hanketta on toteutettu vuonna 2003 määräaikaisena pilottitutkimuksena, jossa on toimittu ohjeen mukaan suppeamuotoisesti pohjoisten asemien yhteistyönä ja niiden omilla aineistoilla. Pilottivuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen on saatu vahvistus siihen, miten Lustia-hankkeessa tulee edetä. Samalla on täydennetty Metlan lustotutkimuksen pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmaa, jonka viimeisin versio on tässä. Lustia-hankkeen useat toiminnot edellyttävät pysyvää laboratoriotyyppistä ratkaisua. Lustia-arkistojen toimivuus perustuu jatkuvuuteen, laatujärjestelmän noudattamiseen ja koulutuksella hankittavaan hyvään ammattitaitoon. Pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös tutkimuksen tarvitsemien aineistojen ylläpidossa sekä alueellisten, puulajeittaisten ja kasvupaikoittaisten lustosarjojen laatimisessa, joka on usein taustatyönä ja vuosien (jopa vuosikymmenien!) kuluessa tapahtuvaa toimintaa. Nykyaikaisilla analysointitekniikoilla on mahdollista saada vuosilustoista esiin mitä moninaisimpiin kysymyksenasetteluihin liittyvää tietoa. Sen edellytyksenä on kuitenkin usein, että kerätyistä aineistoista on riittävästi suoriin mittauksiin ja luokituksiin perustuvaa ympäristö- ja puu- ja näytekohtaista taustatietoa. Jos näytteet on arkistoitu asianmukaisesti, niistä voidaan myös jälkikäteen mitata kemiallisia ja fysikaalisia tunnuksia. Tärkeimmät taustamuuttujat on kuvattu KINSYS-lomakkeella nro 10, joka julkaistiin vuonna 1986 metsikkökokeiden mittausohjeissa. Metlan nykyisistä lustoaineistoista kovin harva sisältää edes osankaan näistä tiedoista, joten arkistointikaan ei voi tehdä ihmeitä niiden suhteen. Poikkeuksen muodostavat kartoitetut tai GPS-paikallistettavat puut, joiden luo voidaan myöhemmin palata hankkimaan puuttuvat tiedot. Lustotutkimuksia tehdään lähes kaikissa Metlan yksiköissä. Jotta Lustian tarjoamat synergiaedut voitaisiin hyödyntää suunnitellusti ja täysipainoisesti, olisi se voitava käynnistää laitostasoisena. Silloin kaikki asiasta kiinnostuneet yksiköt saavat mahdollisuuden päästä toimintaan mukaan, mm. arkistoimaan aineistojaan ja hyödyntämään arkistopalveluita. Lustian kehittämisen kannalta on ensi arvoisen tärkeää päästä esittelemään toimintoja yksiköille tarpeellisen palautteen saamiseksi. Lustian toimintasuunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana ulkopuolisen rahoituksen hankinta. Hankkeen omavaraisuuteen, ainakin käyttövarojen osalta, pyritään vuodesta 2005 alkaen. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen toimintakyky pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Siksi hankkeen perusrahoituksen tulee olla kunnossa ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta. Jo varmistuneilla lisätuloilla voidaan tilanteesta riippuen kustantaa sekä meneillään olevan että seuraavien toimintavuosien menoja. Tulevana vuonna 2004 keskitytään Lustian ulkopuolisen rahoitusrakenteen kehittämiseen. Se vaatii yksityiskohtaista ja aikaa vievää paneutumista mm. EU:n 6. puiteohjelman mahdollisuuksiin. Rahoitus- ja yhteistyöajatuksista enemmän liitteissä 6 ja 6a. 12

13 Liite 2a: Lustia-hankkeen perustamisen 12 syytä LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ Kuva 1. Metlan vuosilustotutkimuksen kehittämisen 12 syytä määrittelevät vuosille suunnitellun Lustiahankkeen viitekehyksen. Vuosina toteutettavassa Lustimaa-hankkeessa laajennetaan puulustotutkimus monitieteisen proksitutkimuksen osaksi. 13

14 Liite 2b: Multiproksilaboratorio MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Lustimaassa kehitetään monitieteisen proksitutkimuksen menetelmiä ja myös tehdään tutkimusta aiempien laboratoriorutiinien jatkamisen ohella. Puulustoihin keskittyneen kehittämistyön laajentamista monitieteiseksi proksitutkimukseksi perustellaan tarpeella saada tietoa ilmaston ympärivuotisista vaihteluista. Ympärivuotiset proksit 4 luonnon omina ilmastoasemina tarjoavat jopa tuhansien vuosien ajalta käyttökelpoista tietoa ilmastonmuutostutkimuksen ja Metlassakin ajankohtaisen ympäristönseurantatutkimuksen tarpeisiin. Puun kasvu on lukuisten ympäristötekijöiden tulosta, mutta ilmaston osalta on vain alkukesän sääoloilla (kesä-heinäkuu) erityinen merkitys sille. Puulustotiedon soveltuvuutta yleisiin ilmastonmuutosta koskeviin päätelmiin rajoittaa lisäksi kesä-heinäkuun ja koko vuoden keskilämpötilan välinen heikko riippuvuus (kuva 2). Syksyn/talven/kevään sääoloilla on todettu olevan ainakin viitteellistä vaikutusta puiden kasvuun; esimerkiksi sydäntalven pakkas-/lumisuussuhteet vaikuttavat roudan paksuuteen ja kevään lämpimyys/sateisuus sen häviämiseen. Roudan viipyminen lyhentää kasvukautta, mikä lopulta näkyy myös puun kasvussa. Kasvukautta edeltäviä tai sen jälkeisiä sääoloja on vaikea jälkikäteen tulkita puulustoista. Siksi on löydettävä muita prokseja. Kun niitä on löydetty riittävästi (vuodenajat kattavasti), voidaan tietoja yhdistellä esimerkiksi keskiarvotiedoiksi mallitusteknisin tai muilla keinoin. Lustimaa-hankkeen toimintaympäristön muodostaa monitieteisten proksiaineistojen käsittelyyn erikoistunut multiproksilaboratorio, jota miehittävät useiden organisaatioiden tieteenalayksiköt. Laboratorion toiminnan viitekehys johdetaan kotimaisten ympärivuotisten proksikalentereiden kehittämistarpeista. Periaatteena on yhdistellä vain sellaista tieteenalojen asiantuntemusta, joka tukee kalentereiden laatimista. Laboratorio toimii suurelta osin hajautettuna, jolloin proksit voidaan analysoida siellä, missä on paras osaaminen ja tarvittava infrastruktuuri. Siten esimerkiksi puulustotutkimukset voidaan tehdä Metlan Lustialaboratorioissa sekä Helsingin ja Joensuun yliopistoissa, järvilustotutkimukset GTK:ssa ja 13 C/ 12 C- istooppisuhteen vaihtelut Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa. Kansainväliseksi huippututkimusyksiköksi pyrkivässä proksitutkimuslaboratoriossa tulee työskentelemään erilaisin sopimuksin Kuva 2. Sodankylän observatorion kesäheinäkuun (T67) ja vuotuisen lämpötilan (TVuo) välinen korrelaatio on pienentynyt viime vuosikymmeninä 1920-luvun tasolle. Lasku sydäntalven (T123; joulu-maaliskuu) suhteen on vieläkin rajumpi. henkilöä. Laboratorion toiminnassa pyritään omavaraisuuteen ulkopuolisen rahoitusten 4 Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin vuosittain kerrostuviin luonnonilmiöihin kuten puiden vuosilustoihin, siitepölyihin, jääkerrostumiin, järvisedimentteihin, maakerrostumiin, merten koralleihin ja eräiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymismääriin. Näitä historiallista ilmastoa likimääräisesti kuvaavia luonnonarkistoja kutsutaan proksitiedoiksi (proxy data). Niistä on tullut merkittävä ilmastonmuutostutkimuksen työväline, jolla päästään ajassa jopa vuosimiljoonia taaksepäin. Kotimaisen metsänrajamännyn vuosilustoja pidetään tarkimpana tunnettuna proksitiedon lähteenä. Ympärivuotiset prokseilla tarkoitetaan eri vuodenaikojen ilmaston ominaisuuksia kuvailevia tietoja. 14

15 Liite 2b: Multiproksilaboratorio välityksellä. Lustimaassa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen), Joensuun yliopisto (dos. Taneli Kolström, dos. Markus Lindholm ja dos. Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Ryhmän tavoitteena on saada aikaan kansallinen multiproksitutkimusohjelma (FinProxy). Multiproksitutkimuslaboratoriosta saadut kokemukset auttavat ohjelman kehittelyssä vastaavalla tavalla kuin Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratoriossa tehdyt innovatiiviset työt edesauttoivat Lustia-hankkeen syntymistä. Ohjelman ensimmäisen version toivotaan valmistuvan vuoden 2005 alkupuolella. Mikäli FinProxy osoittautuu kotimaassa menestykseksi, sen toimintaa laajennetaan kansainväliseksi verkostoyhteistyön välityksellä. 15

16 Liite 2c: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA Kuva 3. Metlan kaksi lustotutkimuslaboratoriota sijaitsevat Rovaniemellä ja Kolarissa. Paikkakuntien välinen etäisyys (170 km) ja tutkimusasemia koskeva työnjako perustelevat laboratorioiden erikoistumista. Merkittävimmät erot käyvät ilmi kotimaista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa esittelevissä ikkunoissa. Yhteiset aihepiirit on kirjattu kuvan alaosaan. Lustia-hankkeen projektitaulun avulla hallitaan laboratorioiden resursseja ja toimintoja. Asemien välistä työnjakoa täsmennetään tarvittaessa hankkeen tiimipalaverin päätöksillä. 16

17 Liite 3: Lustian toimintasuunnitelma LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Osahanke 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYS-lustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. Kuva 4. Lustialaboratoriot osahankkeessa suoritetaan laboratoriotoimintoja ja kehitetään analyysitekniikoita. 17

18 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQLrelaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallintohankkeen (2011) kanssa Lustian oman verkkotunnuksen alaisuuteen ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. BOULDER BOULDER Kuva 5. Lustia-arkistot-osahankkeessa luodaan lustotutkimuksen tietokannat. 18

19 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 3: LUSTIA AJANTIETO Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä hankesuunnitelman indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on hankesuunnitelman kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. SAIMA ITRB KUVA Kuva 6. Lustia Kasvunvaihtelu- osahankkeessa kuvaillaan tilastollisin ja graafisin apuvälinein Lustiaarkistojen sisältöä sekä kehitetään monitieteistä lustotutkimusta. 19

20 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Saatteeksi: Puulustotutkimuksesta tiedottaminen ja Lustia-hakupalvelut. Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on hankkeen symboliksi kehitetty Lustia-lintuhahmo (hankesuunnitelman kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b). Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Sivuston toimintaideaa on kehitelty FINTRLABS sivustossa. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi -verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustiaarkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Hankesuunnitelman kuvissa (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot - menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, web-sivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Kuva 7. Lustiamaassa hoidetaan Lustia-hankkeen kaikentyyppinen tiedonvälitys. Siihen sisältyy myös lustotutkimusmaailman (Tree-ring Science) Internet-pohjaisen sivuston kokoaminen. 20