Maaren Porkka NATIONALISTISTEN PUOLUEIDEN KANNATUS SAKSASSA JA PUOLASSA. Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatin tutkielma Toukokuu 2021

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaren Porkka NATIONALISTISTEN PUOLUEIDEN KANNATUS SAKSASSA JA PUOLASSA. Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatin tutkielma Toukokuu 2021"
  • Elsa Aro
  • 9 päivää sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Maaren Porkka NATIONALISTISTEN PUOLUEIDEN KANNATUS SAKSASSA JA PUOLASSA Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatin tutkielma Toukokuu 2021

2 TIIVISTELMÄ Maaren Porkka: Nationalististen puolueiden kannatus Saksassa ja Puolassa Kandidaatintutkielma Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma/ Valtio-oppi Toukokuu 2021 Tässä tutkielmassa tarkastelen nationalististen puolueiden kannatusta Saksassa ja Puolassa. Tavoitteeni oli selvittää, ovatko nationalistiset arvot yleisiä Saksan ja Puolan suurimpien populististen äärioikeistopuolueiden kannattajakunnissa sekä voiko nationalististen arvojen suosio Saksassa ja Puolassa muodostua uhaksi Euroopan unionin tulevaisuudelle. Valitsin tarkasteltaviksi puolueiksi Saksan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AFD) sekä Puolan Laki ja oikeus -puolueen (PiS). Maiden ja puolueiden välisiä eroja tarkastelin ristiintaulukoinnin avulla. Aineistona käytin European Social Surveyn 9. kierroksen data-aineistoa, joka kerätty vuosina Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat nativismin, populismin ja euroskeptismin käsitteistä aiemmin tehty tutkimus. Nativismi, populismi ja euroskeptismi ovat viitekehyksen lisäksi myös analyysiosion rungon muodostavat käsitteet. Kyseiset käsitteet valikoituivat tarkastelun kohteiksi nationalismi käsitteen operationalisoinnin perusteella. Nationalismi käsitteen monimuotoisuuden vuoksi oli tarpeellista jakaa käsite useampaan alakäsitteeseen, joiden tarkastelu ESS-aineiston pohjalta olisi mahdollista. Tämän vuoksi kyseiset kolme käsitettä ovat valikoituneet tutkielman rungon määritteleviksi käsitteiksi. Analyysin tein SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Tarkastelun pääasiallisena kohteena olivat eri ikäluokat. Ikäluokkia oli data-aineistossa kolme. Ensimmäinen ikäluokka koostui vuotiaista, toinen vuotiaista ja kolmas yli 60-vuotiaista vastaajista. Ikäluokkien välisiä eroja tarkasteltiin nativismia, populismia ja euroskeptismiä mittaavien asennemuuttujien kautta. Jokaista käsitettä mittaa kaksi asennemuuttujaa jotta analyysistä saataisiin sopivan kattava. Jokaista kyselyaineiston asennemuuttujan väittämää mitattiin asteikolla 0 10, jossa 0 tarkoitti negatiivista suhtautumista ja 10 positiivista suhtautumista. Väittämien avulla pyrin selvittämään, onko ikäryhmien välillä havaittavissa eroja nationalististen arvojen kannatuksessa. Ikäryhmien lisäksi vertailin AFD:n ja PiS:n äänestäjien ja muita puolueita äänestäneiden vastaajien eroja Saksassa ja Puolassa sekä AFD:n ja PiS:n keskinäisiä eroja. Analyysiosion taulukoinneissa tarkastelu on keskitetty vastausten negatiiviseen ääripäähän ja 0 10 asteikon vastauksista on taulukoitu vain vastaukset, jotka sijoittuivat asteikolle 0 3. Valinnan taustalla vaikuttaa oletus siitä, että nationalististen ja populististen äärioikeistopuolueiden kannattajakunnassa 0-3 vastausten edustus on suurempaa, kuin 4-10 vastausten, sillä suhtautuminen maahanmuuttoon ja EU:n integraatioon sekä luottamus kansallisia poliittisia toimijoita kohtaan on keskimääräistä skeptisempää ja heikompaa populististen puolueiden kannattajakunnissa. Tutkimustulokseni osoittivat, että nationalististen arvojen kannatus oli paikoitellen suurempaa AFD:n ja PiS:n kannattajakunnissa verrattuna muita puolueita äänestäneisiin saksalaisiin ja puolalaisiin. Lisäksi havaitsin, että AFD:n kannattajakunnassa nationalistiset aatteet olivat hieman suuremmassa suosiossa verrattuna PiS:n kannattajakuntaan. Merkittävää oli PiS:n poikkeukselliset tulokset taulukoinneissa. AFD noudatti vahvasti aiemman tutkimuskirjallisuuden luomia määritelmiä, kun taas PiS poikkesi niistä monilta osin. Näin ollen yksi merkittävimmistä havainnoista oli se, että PiS:ä on hankala suoraan määritellä populistiseksi äärioikeistopuolueeksi, vaikka aiemman tutkimuskirjallisuuden nojalla se täyttäisi kategorisoinnin vaatimukset selvästi. Lisäksi havaitsin, että ikäluokkien sekä Saksan ja Puolan välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia. Sen nojalla voidaan todeta, että nationalististen arvojen suosio Saksassa ja Puolassa ei ole niin suurta, että sen voitaisiin olettaa aiheuttavan jonkinlaista uhkaa EU:n tulevaisuudelle. Eteenkin nuorimman ikäluokan negatiivisen suhtautumisen olisi voitu olettaa antavan viitteitä mahdollisista tulevista EU:n yhteneväisyyttä uhkaavista haasteista. Avainsanat: nationalismi, nativismi, populismi, euroskeptismi, puoluekannatus, Euroopan unioni Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck ohjelmalla.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kysymyksenasettelu Teoreettinen viitekehys Nativismin käsite Populismi ja populistiset äärioikeistopuolueet AFD Alternative für Deutschland PiS Prawo i Sprawiedliwość Euroskeptismi Aineisto ja menetelmä Aineisto Menetelmä ja käytetyt muuttujat Hypoteesit Analyysi AFD:n ja PiS:n menestys kansallisissa vaaleissa Nativismin kannatus Saksassa ja Puolassa Populismin ilmeneminen Saksassa ja Puolassa Euroskeptismin ilmeneminen Saksassa ja Puolassa Tulkintaa: Tulokset ja hypoteesit Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet... 32

4 1. Johdanto Nationalismi on ollut Euroopassa vallitseva aate vuosisatojen ajan, minkä vuoksi sitä on tutkittu laajasti. Eurooppalaisessa diskurssissa nationalismi on erityisen mielenkiintoinen ilmiö, sillä Euroopan unionin jäsenvaltioiden tiiviistä yhteistyöstä huolimatta nationalismi aatteena ja ilmiönä ei ole heikentynyt, vaan päinvastoin jopa kasvattanut asemaansa jäsenvaltioissa. Viimeisimpinä esimerkkeinä voidaan pitää Ison-Britannian eroa EU:sta sekä populististen ja nationalististen puolueiden vallan kasvua lukuisissa jäsenvaltioissa. Lisäksi vuosien talous- ja finanssikriisi sekä vuodesta 2015 alkanut Lähi-idän pakolaiskriisi ovat osaltaan luoneet erimielisyyttä jäsenvaltioiden välille. EU:n kohtaamat haasteet ovat mahdollistaneet uusien kriittisesti ajattelevien puolueiden nousun EU:n jäsenvaltioissa ja myös jotkut vanhemmat puolueet ovat omaksuneet entistä enemmän radikaalimpia ajattelun muotoja. Tällaista kriittisempää ja radikaalimpaa suhtautumista on hankala luokitella tiettyyn kategoriaan sopivaksi. Osa uusista ja vanhoista puolueista on omaksunut erityisesti kansallismielisyyttä ja maahanmuuttovastaisuutta painottavia aatteita, kun taas jotkut ovat leimautuneet vahvasti populistisiksi ja euroskeptisiksi puolueiksi. Jotkin puolueet täyttävät puolestaan kaikkien edellä mainittujen kategorioiden tunnusmerkit. Tämän vuoksi nykypuolueiden luokittelu voi olla haastavaa (Mudde, 2007, 5). Tässä tutkielmassa tarkastelen nationalististen puolueiden kannatusta ja kannattajakuntaa Saksassa ja Puolassa. Tarkastelun kohteena on yksi nationalistinen puolue kummastakin valtiosta. Saksasta Vaihtoehto Saksalle puolue ja Puolasta Laki ja oikeus puolue. Tutkielman perustana on nationalismi käsitteen operationalisointi, joka on määräytynyt tutkielman teoreettisen viitekehyksen ja analyysiosion perusteella. Nationalismi ymmärretään tässä tutkielmassa moniulotteisena käsitteenä, jonka alle nativismin, populismin ja euroskeptismin käsitteet nivoutuvat. Näiden käsitteiden kautta pyrin analysoimaan sitä, missä määrin nationalististen aatteiden kannatus on suurempaa nationalistisia puolueita äänestävien keskuudessa verrattuna muiden puolueiden äänestäjiin. Lisäksi pyrin tarkastelemaan Saksan ja Puolan keskinäisiä eroja ja pohtimaan, mitä näiden arvojen suosion kasvu saattaa tarkoittaa Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Saksa ja Puola valikoituivat tarkasteltaviksi valtioiksi keskinäisten erojensa vuoksi. Molemmat ovat eurooppalaisia valtioita, joilla on kuitenkin erilaiset lähtökohdat ja niiden demokratiakehitys on ollut erilainen. Myös valtioiden tilanne tällä hetkellä osana EU:ta on keskinäisessä vertailussa toisistaan 1

5 poikkeava. Saksa EU:n talousmahtina ja Puola puolestaan oikeusvaltioperiaatteen kanssa taistelevana huomattavasti tuoreempana jäsenvaltiona ovat naapurivaltioina hyvin eri tilanteessa. Tämän vuoksi koen mielenkiintoiseksi tarkastella näiden valtioiden keskinäisiä eroja. Analyysissä keskitytään ensiksi Saksan ja Puolan nationalististen puolueiden kannatukseen muutamissa viimeisimmissä kansallisissa parlamenttivaaleissa. Kannatuksen tarkasteluun käytetään virallisia vaalituloksia sekä kyselyaineiston antamia tuloksia. Sen lisäksi tarkastellaan nativismiin, populismiin ja euroskeptismiin liittyvien asenteiden suosiota näiden puolueiden äänestäjien keskuudessa verrattuna muiden puolueiden äänestäjiin. Näiden pohjalta analysoin sekä maiden sisäistä tilannetta että myös Saksan ja Puolan keskinäisiä eroja. 2. Tutkimuksen tavoitteet ja kysymyksenasettelu Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka merkittävää nationalismin kannatus on kahdessa Euroopan unionin jäsenmaassa ja voidaanko nationalististen arvojen lisääntyminen nähdä uhkana Euroopan unionille tulevaisuudessa. Tutkielma analysoi sitä, missä määrin ja miltä osin populistisia äärioikeistopuolueita äänestävät ihmiset kannattavat nationalistisia arvoja. Tutkimus on rajattu kahteen eurooppalaiseen valtioon, Puolaan ja Saksaan, ja niissä vaikuttaviin populistisiin äärioikeistopuolueisiin, Puolan Laki ja oikeus puolueeseen (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) sekä Saksan Vaihtoehto Saksalle puolueeseen (Alternative für Deutschland, AFD). Tutkimuksessa käytetään European Social Surveyn 9. kierroksen otosaineistoa, joka on kerätty vuosina Otosaineistosta tarkastellaan valikoidusti samoja asennemittareita, joita on hyödynnetty kansallisessa eduskuntavaalitutkimuksessa (Kestilä-Kekkonen & Sipinen, 2019). Tarkasteltaviksi mittareiksi valikoituivat nativistiset asenteet maahanmuutosta sekä populistisiksi luokitellut asenteet luottamuksesta kansallisia poliittisia toimijoita kohtaan. Lisäksi valitsin asennemuuttujiin mukaan suhtautumisen Euroopan unioniin. Analyysin keskeisinä selittävinä tekijöinä toimivat vastaajien puoluekanta ja ikä. Ikämuuttuja on jaettu kolmeen kategoriaan ja tutkimuksessa keskitytään erityisesti nuorimpaan, vuotiaista koostuvaan ikäluokkaan. Nuorin ikäluokka valikoitui erityiseksi tarkastelun kohteeksi, koska se voi antaa viitteitä EU:n tulevaisuuden tilasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Puolan ja Saksan eroja eri asennemuuttujien suhteen. 2

6 Tutkimuskysymykset ovat: 1) Missä määrin ja millä tavoin nationalististen arvojen kannatus näkyy populististen äärioikeistopuolueiden kannattajakunnissa Saksassa ja Puolassa? 2) Missä määrin ja millä perusteilla nationalististen arvojen suosio Saksassa ja Puolassa voidaan nähdä uhkana Euroopan unionin tulevaisuudelle? Tutkimuskysymyksiin vastaamisen mahdollistamiseksi tutkielmassa hyödynnetään aiempaa tutkimuskirjallisuutta otosaineistossa hyödynnettävien asennemuuttujien aiheista. Nativismi ja populismi ovat tutkielman tutkimuskirjallisuuden keskeisimmät teemat. Lisäksi tarkastelen euroskeptismiä koskevaa kirjallisuutta. Tutkimusta edellä mainituista teemoista on tehty verrattain paljon, mutta vertailua puolalaisten ja saksalaisten suhtautumisesta valittuihin asennemuuttujiin ei ole juurikaan tehty. Tutkimuskysymysten kannalta on kiinnostavaa vertailla puolalaisten ja saksalaisten asenteita ikäryhmittäin. Erityisesti asenne-erot puolalaisten ja saksalaisten nuorten välillä ovat tutkielman kannalta merkittäviä. 3. Teoreettinen viitekehys Tutkielmani keskeisin käsite on nationalismi. Sen käsittely sellaisenaan on kuitenkin haastavaa, koska käsite on sisällöllisesti hyvin moniaineksinen. Tästä syystä nationalismi on jaettu kolmeen eri alakäsitteeseen, joiden kautta sitä on mielekkäämpää analysoida. Alakäsitteet ovat nativismi, populismi ja euroskeptismi. nämäkin käsitteet ovat itsessään laajoja ja niitä on tutkittu paljon. Tässä tutkielmassa ne nähdään kuitenkin käsitteinä, joita yhdistää kansallismielisyyden aate. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään nativismia, populismia ja euroskeptismiä aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen pohjaten. 3.1 Nativismin käsite Koska tutkielmassani puhutaan sekä nationalismista että nativismista, on oleellista selvittää näiden kahden käsitteen keskinäiset erot. Nationalismia on määritelty tutkimuskirjallisuudessa laajasti ja määritelmissä tuntuu olevan eroja tutkijoiden välillä; niin laajuudessa kuin näkökulmien painotuksissa. Esimerkiksi Alberto Martinelli (2018) määrittelee nationalismin poliittisena periaatteena, jonka tavoitteena on vahvistaa poliittista ja kansallista yhtenäisyyttä sekä edistää valtion 3

7 ja kansalaisten välistä yhdentymistä (Martinelli, 2018, 14). Mudde (2007, 16) on Martinellin kanssa samaa mieltä siitä, että nationalismi-ideologian perimmäisenä tavoitteena on yhteiskunnan väestön homogeenistus ja monokulttuurisuus. Nationalismin ja sen ilmenemisen keinot voidaan kuitenkin määritellä myös tarkemmin. Nationalismin voi nähdä esimerkiksi sisäistä homogeenisuutta tavoittelevaksi ideologiaksi, jossa toteutuskeinoina voivat olla separatismi eli erkaneminen vallitsevasta valtiomuodosta, assimilaatio eli enemmistökulttuuriin sulauttaminen, karkotus tai lopulta jopa kansanmurha (Koch, 1991; teoksessa Mudde 2007, 16). Euroopassa nationalismi näyttäytyy kuitenkin pääasiallisesti maltillisena. Nationalismin monipuoliset ilmenemistavat tekevät siitä hankalasti määriteltävän. Koska nationalismia esiintyy sekä oikealle että vasemmalle sijoittuvissa puolueissa ja lisäksi se voi olla maltillista tai radikaalia, on nativismin käsitteestä tullut väline niin sanotun radikaalin nationalismin selittämiseen, sillä se rajaa pois nationalismin liberaalit muodot. Liberaalilla nationalismilla tarkoitetaan polysentristä näkökulmaa, jossa jokainen kansakunta nähdään globaalia yhteisöä rikastavana tekijänä. Nativistinen ajattelu korostaa puolestaan etnosentristä näkökulmaa, jossa oma kansa nähdään ylivoimaisena (Tamir, 1995: Teoksessa Auer 2004, 8). Nativismilla tarkoitetaan nationalismin ja ksenofobian yhdistelmää, jossa vallitsevana ajatuksena on valtion kuuluminen kantaväestölle. Nativismin käsitteessä yhdistyvät sekä kansallismielisyys että piirteitä ksenofobisesta ajattelusta, jolla tarkoitetaan muukalaisvastaisuutta (Kestilä-Kekkonen ym. 2020, 479). Nativistiset ajatukset voivat kohdistua etnisiin, rodullisiin tai uskonnollisiin piirteisiin. Cas Mudden (2007, 19) mukaan tällaisiin käsityksiin liittyy aina kulttuurinen aspekti. Ajatukset kantaväestöstä ja sen vaalimasta kulttuurista ovat nativismin ydin, johon liittyy vahvasti myös me vastaan muut - ajattelu. Eurooppalaisessa diskurssissa nativismin käsite ei ole toistaiseksi saavuttanut kovin vakiintunutta asemaa ja se liitetäänkin usein yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen. Eurooppalaisessa tutkimuskirjallisuudessa nativismin sijaan on puhuttu muun muassa maahanmuuttovastaisuudesta, jolla tarkoitetaan maahanmuuttaja- ja ulkomaalaisvastaista suhtautumista (mt., 18). Nativismi käsitteenä on kuitenkin merkitykseltään laajempi, sillä se perustuu muukalaisvastaisuuden ohella myös kantaväestön korostamiseen. Nativismi on käsitteen yhdysvaltalaisesta alkuperästä huolimatta toimiva käsite myös eurooppalaisen nationalismin ja ksenofobisten piirteiden tarkasteluun. Mudden (mt., 19) mukaan esimerkiksi Euroopan itäisessä osassa eli entisissä kommunismin alaisissa valtioissa nativismia esiintyy verrattain paljon. Kommunismista luopumisen ja EU-jäsenyyden jälkeenkin näihin valtioihin jäi suuria vähemmistöjä, kun valtioiden rajat eivät mukaile kansojen alueellisia rajoja. Mudde mainitsee yhtenä 4

8 esimerkkinä Viron virolaiset ja Viron venäläiset, joiden välillä vallitsee erimielisyyksiä enemmistövähemmistö-jaon vuoksi. Lisäksi nativistista suhtautumista saattaa ilmetä myös valtion sisällä kahden vähemmistön välillä. Tapausesimerkkinä voidaan Viron lisäksi pitää muun muassa Slovakian unkarilaisten ja Slovakian slaavilaisten välistä asetelmaa (mt.,19). Väärän tulkinnan estämiseksi on tärkeää huomioida myös, että nativismin ei voida katsoa olevan ainoastaan Itä-Eurooppalaisten valtioiden ongelma, vaan se on tutkimuskirjallisuudessa yhdistetty laajasti koko Eurooppaa koskevaksi haasteeksi. Muun muassa Saksassa esiintyvää nationalismia tutkinut Alim Baluch (2018) argumentoi, että eurooppalainen nativismi ilmenee sekä maahanmuuttovastaisuutena että EU-vastaisuutena. Maahanmuuttovastaisuus kohdistuu pääosin pakolaisstatuksella Eurooppaan tuleviin ihmisryhmiin ja erityisesti islaminuskoisiin ihmisiin. EUvastaisuudella Baluch tarkoittaa puolestaan EU:n byrokratian, massamaahanmuuton ja avoimien rajojen politiikan sekä rahaunionin vastustamista (Baluch, 2018, 123). Näin ollen nativistisiin asenteisiin voidaan katsoa liittyvän myös euroskeptisiä asenteita, jotka ovat puolestaan kasvattaneet suosiotaan Euroopassa merkittävästi (esim. Smith, 2018, 577). Nativismia ei tule ymmärtää ainoastaan rasistisena, vaikka puhuttaisiinkin radikaalista nativismista. Rasistisuus riippuu siitä, sisältyvätkö suhtautumiseen kulttuuri ja uskonto. (Mudde, 2007, 17). Tässä tutkielmassa keskityn erityisesti maahanmuuttajiin kohdistuvaan nativistiseen suhtautumiseen, jossa korostuu maahanmuuttajista saatava taloudellinen hyöty sekä yhteiskunnalle yleisen hyvän tuottamisen määrä. Uskonto ja kulttuuri on rajattu tutkielmasta pois, sillä tarkoituksena ei ole tarkastella nativismin radikaaleimpia muotoja, vaan yleisesti hahmottaa nativismin esiintyvyyttä Saksassa ja Puolassa. 3.2 Populismi ja populistiset äärioikeistopuolueet Useat tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että populismin määritelmiä on lähestulkoon yhtä monta kuin on määrittelijöitäkin. Muutamia yleistyksiä populismin tunnuspiirteistä on kuitenkin tehty. Esimerkiksi Norrisin ja Inglehartin (2019, 5) mukaan populismin perusluonteeseen kuuluu niin sanotun valtaeliitin vastustaminen ja halu siirtää konkreettinen valta kansalle, niin sanotulle hiljaiselle enemmistölle. Populistien merkittävin vihollinen on usein niin sanottu korruptoitunut eliitti, eikä niinkään valtion ulkopuolelta tuleva uhka (Kestilä-Kekkonen ym. 2020, 480). Populismia on myös luonnehdittu moraalisen politiikan muodoksi, sillä erottelu kansan ja eliitin välillä on moraalista, eikä populistinen politiikka perustu esimerkiksi sosioekonomisiin tai sosiokulttuurisiin jakolinjoihin 5

9 (Mudde ym. 2012). Moraaliseen politiikkaan voidaan katsoa lukeutuvan myös populistien negatiivinen suhtautuminen muun muassa seksuaalivähemmistöihin sekä homoavioliittoihin. Myös sukupuoliroolit noudattavat usein populistien arvomaailmassa hyvin perinteistä mallia (Norris ym. 2019, 72). Lisäksi populismia on kuvailtu aatteena kameleonttimaiseksi, koska se ei liity varsinaisesti mihinkään tiettyyn ideologiaan (mm. Mudde ym. 2012; Norris ym. 2019; Kestilä-Kekkonen ym. 2020). Mudden ym. mukaan esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa populismi saattaa liittyä sekä uusliberalistiseen että valtiokeskeiseen katsantokantaan, kun taas Euroopassa populismia voi esiintyä sekä vasemmisto- että oikeistopuolueissa (Mudde ym. 2012, 2). Tässä tutkielmassa keskitytään oikeistopopulistisiin puolueisiin ja niiden kannattajiin. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa populistiset äärioikeistopuolueet on määritelty puolueiksi, joiden perusideologiassa yhdistyvät ainakin nativismi, autoritaarisuus sekä populismi (Mudde, 2013, 3). Nativismi ja populismi ovat myös tämän tutkielman keskeisimpiä käsitteitä euroskeptismin lisäksi. Populistisille äärioikeistopuolueille on määritelty myös aatepohjaa, johon niiden poliittiset ohjelmat usein perustuvat. Ensimmäisenä piirteenä on sitoutuminen tiettyyn kansaan ja sen etujen ajamiseen. Populistiset äärioikeistopuolueet katsovat tuntevansa kansan perimmäiset mielipiteet ja kokevat tarpeelliseksi edustaa niitä. Toiseksi populistisilla äärioikeistopuolueilla on usein positiivinen, jopa hieman liioiteltu kuva menneisyydestä ja he kokevat asioiden olleen paremmin aikaisemmin. Kolmanneksi populisteilla on dualistinen maailmankuva, joka tarkoittaa erottelua hyviin ja pahoihin, meihin ja heihin sekä kansaan ja eliittiin (Taggart, 2000; teoksessa Paloheimo, 2012). Tiivistetysti populistisille äärioikeistopuolueille on tyypillistä negatiivinen suhtautuminen kansainvälisyyteen, näkemys vanhasta niin sanottuna parempana aikana sekä kriittinen suhtautuminen hallitsevia instituutioita ja eliittejä kohtaan. Vaikka populistisille äärioikeistopuolueille on pystytty määrittelemään tietynlaisia tunnuspiirteitä, ei yksittäisen puolueen kategorisoiminen äärioikeistopopulistiseksi ole aina helppoa. Kuten Paloheimo (2012) toteaa, riskinä on demokratiaa suosivien populististen puolueiden ja autoritaarista järjestelmää kannattavien puolueiden sekoittaminen toisiinsa. Nykyään kuitenkin monissa populistisissa puolueissa on havaittavissa sekä ksenofobista että autokraattista ajattelua, mikä ilmenee vahvan johtajan ihannointina ja poliittisen järjestelmän kritisointina (Paloheimo, 2012, 325). Näin ollen voidaan todeta, että populistiset puolueet ovat omaksuneet viime vuosina yhä enemmän nativismiin ja autoritaarisuuteen viittaavia mielipiteitä, eikä perinteinen kansan nostaminen poliittiseen keskiöön ole enää ainoa populistien tunnusmerkki. 6

10 Lisähaasteita populististen äärioikeistopuolueiden tunnistamiseen luo niiden ideologian laajeneminen koko puoluekentän alueelle. Sekä perinteiset vasemmisto- että oikeistopuolueet ovat joissain Euroopan valtioissa alkaneet ottaa enemmän kantaa populisteille tyypillisiin asiakysymyksiin, kuten maahanmuuttoon ja EU:n integraatioon. Mudde kutsuu kyseistä ilmiötä pehmeäksi populismiksi, sillä kyseinen ilmiö ei tarkoita sitä, että kaikki poliittiset puolueet olisivat muuttuneet populistisiksi, vaan että ne ovat omaksuneet omiin ohjelmiinsa populistisia piirteitä ja käyttävät yhä voimakkaampaa retoriikkaa puheissaan, mikä on myös yksi populististen puolueiden tunnusmerkeistä (Mudde, 2013, 9). Tämän kehityskulun voidaan todeta tekevän populististen ja populististen äärioikeistopuolueiden tunnistamisesta entistä hankalampaa. Populististen äärioikeistopuolueiden nousua on selitetty lukuisilla eri syillä, mutta oletettavaa on, että taustalla ovat vaikuttaneet sekä globaalit että kansalliset syyt, joiden kirjo on hyvin laaja. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittavissa muutamia yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat joko synnyttäneet uusia populistisia puolueita tai muokanneet jo olemassa olevista enemmän populistisia. Yhdeksi merkittäväksi syyksi on nostettu globalisaatio. Populisteista ja heidän kannattajistaan onkin puhuttu niin sanottuina globalisaation häviäjinä (mm. Norris ym. 2019). Myös talouden tilan heikkeneminen on yhdistetty yhdeksi populistien nousun syyksi, sillä taloudellinen epävarmuus luo eroja kansalaisten ja eliitin välille, jonka lisäksi epävarmuuden kasvu on oiva tilaisuus uusille protestiluonteisille puolueille kerätä kannatusta (Mudde, 2013, 15). Tämän tutkielman kannalta keskeistä populismin määritelmässä on eliittien vastustaminen ja kansallisia instituutioita kohtaan ilmenevä epäluottamus kansalaisten keskuudessa. Tarkastelen tutkielmassani Saksan AFD:tä sekä Puolan PiS:ä. Molemmat puolueet ovat populistisia puolueita, mutta tutkimuskirjallisuuden perusteella niistä ei ole mielekästä puhua radikaalipuolueina. Selkeitä äärioikeistoon ja populismiin viittaavia tunnusmerkkejä molemmista voidaan kuitenkin tunnistaa. Kyseiset puolueet valikoituvat tarkasteluun keskinäisten erojensa vuoksi. AFD on perinteinen populistinen puolue, joka korostaa erityisesti maahanmuuttoon liittyviä ilmiötä, kun taas PiS on Puolan suurimpana puolueena hankala yhdistää perinteisiin eurooppalaisiin populistipuolueisiin. Lisäksi Saksan ja Puolan erot EU:n jäsenvaltioina ja erityisesti viime vuosien tapahtumat puolalaisessa demokratiassa ovat merkittävä syy kyseisten valtioiden valinnalle. 7

11 3.2.1 AFD Alternative für Deutschland AFD (suom. Vaihtoehto Saksalle) on vuonna 2013 perustettu puolue, jonka perustamisen perimmäinen tavoite oli kritisoida EU:n talous- ja rahaliitto EMU:a (Baluch, 2018, 117). Puolue on suhtautunut alusta alkaen skeptisesti EU:hun sekä Saksan ja EU:n eliitteihin, minkä vuoksi on perusteltua pitää sitä populistisena toimintansa alusta alkaen (Berbuir ym. 2014, ). EU:n myöntämät tukilainat Kreikalle olivat yksi AFD:n kokemista ongelmakohdista ja se kampanjoikin niiden hylkäämisen puolesta (Hafeneger ym. 2018,10). Lisäksi Berbuir ym. argumentoivat, että AFD on avoimesti protestiluonteinen puolue ja sen kampanjoinnissa ilmenee muun muassa vaatimus totuudesta sekä ruohonjuuritasolla toimimisesta (mt., 156). Edellä mainitut piirteet ovat yleisiä populistisille puolueille, jotka näkevät valtaa käyttävän eliitin korruptoituneena ja kansasta irtaantuneena. AFD on mielenkiintoinen puolue sen vuoksi, että se on kerännyt merkittävää kannatusta Saksassa, jossa populistisilla äärioikeistopuolueilla on aiemmin ollut hyvin vaikeaa nousta valtiotasolla merkittäviksi puolueiksi. Saksan historia nationalis-sosialistisena natsi-valtiona johti toiseen maailmansotaan. Tämä on vaikuttanut siihen, että kaikilla nationalistisilla ja äärioikeistoon sijoittuvilla puolueilla on ollut lähes mahdoton tehtävä menestyä, sillä kielteinen suhtautuminen on ollut voimakasta 2000-luvulle asti (mt., 160). Belbuirin ym. mukaan Saksassa on suhteellisen paljon äärioikeistopuolueita, mutta niiden vaikutusvalta rajoittuu vain paikallistasolle. AFD:tä voidaan pitää poikkeuksellisena, sillä se on saanut kerättyä kannatusta osavaltiorajojen yli ja menestynyt kansallisissa vaaleissa verrattain hyvin. (Mt., 158) AFD:n vaalimenestystä Saksassa selittää osittain koko EU:ta koetelleen pakolaiskriisin puhkeaminen vuonna AFD oli perustettu vain kaksi vuotta ennen kriisiä. Yhteiskunnallisen keskustelun siirtyessä EU:hun ja Saksan pakolaispolitiikkaan, AFD mukautti politiikkaansa. Saksaan muodostunut tilanne oli oiva mahdollisuus AFD:lle. Se oli jo aiemmin osoittautunut hyvin EUkriittiseksi ja euroskeptiseksi puolueeksi, ja sille avautui mahdollisuus muuttaa puolueohjelmansa painotusta enemmän maahanmuuttovastaiseksi. Oleellista AFD:n kohdalla on kuitenkin huomioida se, että se ei suhtaudu kielteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, vaan ongelmaksi puolue kokee erityisesti pakolaiset, joiden oletetaan aiheuttavan kuormitusta yhteiskunnalle (Hafeneger ym. 2018; Belbuir ym. 2014). 8

12 Työperäisen maahanmuuton sallimisesta huolimatta AFD:n julkaisemasta puolueohjelmasta käy ilmi, että puolue kokee monikulttuurisuuden uhkana Saksan vapaudelle ja sen kansan kulttuuriselle yhtenäisyydelle, mikä viittaa vahvasti nativistiseen ajatteluun. Lisäksi puolueohjelmassa mainitaan suoraan, että AFD:n mielestä islam ei kuulu Saksaan. Toisaalta työssä käyvät muslimit eivät ole AFD:n poliitikoille ongelma. (AFD puolueohjelma 2016). Maahanmuuttajakysymyksen ohella AFD kannattaa avoimesti perinteistä perhemallia ja se suhtautuu negatiivisesti muun muassa feministiseen ajatteluun (Hafeneger ym. 2018). Tämän nojalla on perusteltua todeta, että puolue voidaan kategorisoida populistiseksi äärioikeistopuolueeksi. Kriittinen suhtautuminen EU:hun ja kansallisiin eliitteihin sekä tiukka asenne maahanmuuttoa ja islamin uskoa kohtaan kielivät niin euroskeptisyydestä, nativismista kuin populismistakin. Myös perinteisten arvojen kannattaminen yhdistää AFD:n muihin populistisiin äärioikeistopuolueisiin Euroopassa PiS Prawo i Sprawiedliwość PiS (Prawo i Sprawiedliwość, suom. Laki ja oikeus) on vuonna 2001 perustettu puolalainen puolue. Perustamisensa aikoihin PiS ajoi vahvasti rikos- ja korruptiovastaista politiikkaa, mikä sisälsi paljon populistisia viitteitä. Muun muassa vahva retoriikka oli PiS:lle ominainen piirre. Pankowskin (2010) mukaan sitä ei kuitenkaan voitu tuolloin määritellä varsinaiseksi äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa PiS alkoi kuitenkin omaksua enemmän nationalisia ja populistia arvoja. Se luokitteli itsensä niin sanotuksi protestipuolueeksi, jonka tavoitteena oli saavuttaa radikaalia muutosta demokraattisen stabiliteetin sijaan. Sen toimintaa ohjasi vahvasti usko katolilaiseen uskontoon, joka nähtiin niin sanottuna ainoana totuutena ja joka hallitsi kaikkea puolueen toimintaa. Lisäksi PiS:n mielestä länsimainen kulttuuri näyttäytyi liian yksipuolistavana ja uhkana Puolan kulttuurille. (Mt., 153). Myöhemmissä julistuksissaan PiS on ottanut kantaa kristinuskon ja puolalaisen kulttuurin ylläpitämisen lisäksi muun muassa maan sisäisiin valtarakenteisiin kannattamalla presidentin vallan kasvattamista. Myös rasistinen toiminta dekriminalisoitiin, vaikka muiden rangaistavien tekojen suhteen PiS on ollut lähes poikkeuksetta kiristämisen kannalla. PiS on esittänyt avoimesti myös kantansa Puolan yhteiskunnan monimuotoistumisesta. Puolueen mielestä puolalainen yhteiskunta tulisi esimerkiksi puhdistaa ulkopuolisista vaikutteista. (Pankowski, 2010,154). Edellä mainittujen syiden perusteella PiS on vahvasti äärioikeistolainen puolue. 9

13 PiS:n ja sen myötä myös Puolan harjoittama nativistinen ajattelu on mielenkiintoinen ja laajalle kohdistuva ilmiö. Perinteisesti nativistiset ajatukset kohdistuvat erityisesti ulkomailta tuleviin ihmisiin ja vielä tarkemmin määriteltynä islaminuskoisiin. PiS on myös nimennyt muslimit ulkoiseksi uhaksi, sillä he eivät mukaile PiS:n kannattamia katolilaisia arvoja. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikoihin PiS:n poliitikot esittivät huolensa siitä, että maahanmuuttajat ovat uhka Puolan yhtenäisyydelle, turvallisuudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille (Polynczuk-Alenius, 2019, 7). Maahanmuuttajien lisäksi PiS on kohdistanut nativistista ajattelua myös muualle. Gadierin ym. (2020) mukaan PiS kohdistaa nativismiaan myös muun muassa Saksaa, Ukrainaa ja Venäjää kohtaan. Ilmiö on selitettävissä historian ja erityisesti toisen maailman sodan kautta. Toisen maailman sodan merkitys on Puolalle kiistatta suuri ja sen aikaiset tapahtumat vaikuttavat yhä edelleen Puolan ja PiS:n harjoittamaan politiikkaan. Muun muassa suhtautuminen Saksaa kohtaan on ollut kriittistä ja osin jopa halveksuvaa, sillä puolalainen diskurssi toisesta maailman sodasta keskittyy vahvasti Saksaan (Gadier ym. 2020, ). PiS:n poliitikot ovat esimerkiksi usein puhuneet saksalaisista eikä natseista, kun puheiden aiheena ovat olleet historialliset tapahtumat (mt., 1001). Saksan ohella myös Ukrainan kohdalla nativistinen ajattelu selittyy toisen maailman sodan tapahtuminen kautta. Ukrainan kanssa Puolan suhde on kuitenkin monimutkaisempi. Puola kokee tulleensa sorretuksi ukrainalaisten nationalistien toimesta toisen maailman sodan aikaan, mutta saman aikaisesti Ukraina on sille tärkeä kumppani, jonka liittymistä EU:hun ja Natoon Puola on pyrkinyt edistämään (mt., ). Ukrainan kohdalla näkyy selvästi nativistisen ajattelun diplomaattinen luonne. Vaikka Puola ja PiS:n poliittinen johto suuntaavat nativistista ajattelua Ukrainaa kohtaan, ovat maiden suhteet poliittisesti pääosin hyvät. Venäjän toimet Ukrainassa ovat lisänneet Puolan myötätuntoa Ukrainaa kohtaan ja samalla negatiiviset asenteet Venäjää kohtaan ovat kasvaneet (Vilén, 2014). Puola on nativismin ilmenemisen suhteen poikkeuksellinen valtio, sillä sen nativismi kohdistuu spesifisti tiettyihin valtioihin ja jopa naapurivaltioihin. Huomattavaa on myös nativistisen ajattelun ja muistojen tiivis yhteys. Muistojen hyödyntäminen ja niihin vetoaminen valtioiden välisissä suhteissa on merkittävää koko Euroopan alueella, mutta Puolassa ja muissa entisissä kommunismin alaisissa maissa se on erityisen korostunutta. (Mälksoo, 2009) 10

14 3.3 Euroskeptismi Euroskeptismi on moniulotteinen ja samanaikaisesti verrattain uusi käsite, jonka käyttö on lisääntynyt merkittävästi vasta viime vuosina. EU:n integraation ensimmäisinä vuosikymmeninä ei puhuttu euroskeptisyydestä. Toisaalta kriittistä suhtautumista unionia ja sen muodostamaa eliittiä kohtaan on esiintynyt jo 1960-luvulla, jolloin eteenkin Ranskassa puhuttiin eurokraateista. Varsinaisesti euroskeptisyys, on kuitenkin noussut kunnolla ilmiönä esiin vasta 1990-luvulla Maastrichtin sopimuksen myötä. (Leconte, 2010, 3 4). Leconte (2010, 4) toteaa kuitenkin myös, että euroskeptismi on käsitteenä yhtä vaikeasti ymmärrettävä kuin edellä käsitelty populismi, sillä populismin tavoin euroskeptismiä ilmenee sekä oikeisto- että vasemmistopuolueissa ja lisäksi se vaihtelee kontekstin mukaisesti. Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa euroskeptiset piirteet esiintyvät eri tavoilla ja joissain euroskeptisyyden kannatus on suurempaa kuin toisissa. Esimerkiksi vuoden 2014 Euroopan parlamenttivaalien tuloksista on voitu todeta, että Ranskassa, Alankomaissa ja Britanniassa euroskeptisten puolueiden kannatus oli Euroopan suurinta, kun taas vastaavasti Romaniassa, Kyproksella ja Bulgariassa euroskeptisten puolueiden kannatus oli vähäisintä (De Vries, 2018, 15). Mielenkiintoista on, että jo pitkään unioniin kuuluneissa jäsenvaltioissa euroskeptisyys on runsaampaa kuin uudemmissa jäsenvaltioissa. De Vriesin (2018) mukaan euroskeptisyys muodostuu kahdesta ilmiöstä, jotka selittävät kyseistä havaintoa. Ensimmäisenä hän mainitsee utilitarismin, joka tarkoittaa hyödyn merkitystä. Pitkään unionin jäsenvaltioina olleiden valtioiden kokema hyöty unionista esimerkiksi talouden näkökulmasta ei ole niin merkittävää kuin uudempien jäsenvaltioiden kohdalla. Toiseksi De Vries nostaa esiin identiteetin. Mitä enemmän kansalaiset kokevat kiinnittyvänsä omaan valtioonsa, sitä enemmän euroskeptisyyttä ilmenee (mt., 14 15). Tämä puolestaan linkittää nativistisen ajattelun ja euroskeptisyyden yhteen. Euroskeptisyyden on tutkittu korreloivan myös populististen ajatusten kanssa. Populistiseen politiikkaan lukeutuukin usein myös euroskeptisisiä piirteitä. Suoraa yhteyttä näiden kahden välillä ei kuitenkaan voida todeta olevan, sillä kaikki populistiset puolueet eivät ole euroskeptisiä, eivätkä kaikki euroskeptiset puolueet ole populistisia. (Pirro ym. 2018, 254). Tästä huolimatta euroskeptisyyden kasvun voidaan todeta korreloivan populististen äärioikeistopuolueiden kannatuksen kasvun kanssa ja molempien taustalla vaikuttavat osittain samat asiat. Muun muassa vuosien talouskriisin sekä vuoden 2015 pakolaiskriisin on todettu lisänneen 11

15 epäluottamusta Euroopan unionia kohtaan (De Vries, 2018, 13). Euroskeptismiä tutkiessa on oleellista huomioida, että euroskeptismi ei yleensä ole kokonaisvaltaista negatiivista ajattelua unionista. Useimmiten erityisesti integraation syveneminen kansallisten identiteettien kustannuksella koetaan huonoksi asiaksi (Leconte, 2010, 5). Leconten mukaan euroskeptisyys voi kuitenkin olla myös edellä mainittujen utilitarismin ja identiteettipohjaisen ajattelun lisäksi EU:n asettamien arvojen tai jopa koko mantereen ja sen yhteiskunnallisten rakenteiden kritisoimista (mt., 43). Tällainen ajattelu lienee kuitenkin suhteellisen harvinaista ja enimmäkseen euroskeptisyys ilmenee juuri kritiikkinä integraation syventämistä kohtaan. Euroskeptisyys voi siis olla lähes harmitonta puheessa ilmenevää spekulointia, mutta kuten Britannian EU-erosta voidaan päätellä, voi euroskeptismi muuttua niin dominoivaksi yhteiskunnassa, että se saattaa johtaa Britanniassa järjestetyn kansanäänestyksen tapaiseen tilanteeseen. Suoran syyseuraus-suhteen asettaminen ei ole kuitenkaan mielekästä, vaan esimerkiksi Britanniassa EU-eron takana on oletettavasti ollut lukuisia syitä, joista yhteiskunnassa kasvanut euroskeptismi oli vain yksi. Britannia on kuitenkin oiva esimerkki siitä, mihin euroskeptisyyden lisääntyminen voi äärimmäisessä tapauksessa johtaa. 4. Aineisto ja menetelmä Tässä kappaleessa esittelen aineistoa, jota hyödynnän tutkielman analyysiosiossa, sekä niitä menetelmiä, joilla varsinainen analyysi suoritetaan. Lisäksi esittelen hypoteesit, joita analyysissä testataan. Aineisto ja analyysi kytkeytyvät teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyihin käsitteisiin eli nativismiin, populismiin ja euroskeptismiin. 4.1 Aineisto Käytän tutkielmani aineistona European Social Surveyn (ESS) 9. kierroksen data-aineistoa, joka on kerätty vuosina Aineisto on kyselytutkimus, johon on kerätty vastauksia Euroopan valtioiden kansalaisilta eri aihepiireihin liittyen. ESS:n yhdeksännen kierroksen kyselyyn osallistuneita valtioita on 30 ja kyselyyn valikoitiin satunnaisesti 15-vuotiaita ja sitä vanhempia henkilöitä. Aineisto sisältää 572 eri muuttujaa. Niiden aihepiirejä ovat muun muassa poliittinen kiinnostus, luottamus ja osallistuminen; kansallinen, etninen ja uskonnollinen yhteenkuuluvuus; inhimilliset arvot ja oikeudenmukaisuus sekä sosiodemografiset ja sosioekonomiset jakolinjat. 12

16 Aineistoa hyödynnetään tutkielmaan Saksan ja Puolan osalta käyttäen tutkimuskysymyksiin soveltuvia muuttujia, jotka esitellään seuraavaksi. (ESS Round 9, 2018/2019). 4.2 Menetelmä ja käytetyt muuttujat Tutkielman empiirinen analyysi muodostuu kolmen käsitteen ympärille, joiden avulla nationalismin kannatusta tarkastellaan Saksassa ja Puolassa. Nativismi, populismi ja euroskeptismi on jokainen operationalisoitu kahden ESS-aineiston muuttujan avulla. Muuttujien valinnassa on hyödynnetty Elina Kestilä-Kekkosen ja Josefina Sipisen tutkimusartikkelia Perussuomalaiset eurooppalaisessa vertailussa (2020) siltä osin, kuin tutkittavat ilmiöt ovat olleet yhteneväisiä. Nativismin ja populismin tarkastelussa on käytetty osittain samoja muuttujia, mutta heidän tutkimansa autoritaarisuus on korvattu tässä tutkielmassa euroskeptisyyden tarkastelulla, sillä Eurooppa ja EUnäkökulma ovat tutkielman kysymyksenasettelun kannalta oleellisia. Tutkielmassa keskitytään asennemuuttujien negatiiviseen ääripäähän. Tällä tarkoitetaan vastauksia, joiden mukaan maahanmuuttajat ovat huono asia yhteiskunnan kannalta, poliittinen luottamus on heikkoa, EU:n integraatio on mennyt liian pitkälle ja EU koetaan etäiseksi instituutioksi. Positiivisten vastauksien osuutta ei esitetä analyysiosion taulukoinneissa. Kyselyssä kaikkien muuttujien vastausvaihtoehdot ovat olleet asteikolla Laajan vastausskaalan vuoksi tarkastelu keskittyy erityisesti vastausvaihtoehtojen 0 3 yhteenlaskettuihin osuuksiin. Tulosten analysoinnin ja esittämisen tapa on perusteltavissa sen hypoteesin kautta, että merkittävä osa äärioikeistopuolueiden edustajista ja kannattajista sijoittuvat asennekategorisoinnissa juuri negatiiviseen ääripäähän, minkä vuoksi tarkastelu on järkevää rajata kyseiseen ääripäähän sijoittuviin vastauksiin. Nativismia tarkastellaan muuttujien avulla, jotka käsittelevät kansalaisten asenteita maahanmuuttoa kohtaan. Käytetyt asennemuuttujat ovat: 1) Muuttuuko maasi huonommaksi vai paremmaksi paikaksi asua maahanmuuttajien myötä? 2) Onko maahanmuutosta haittaa vai hyötyä maasi taloudelle? Tutkielmassa keskitytään siis erityisesti vastauksiin, joiden mukaan tilanne muuttuu huonommaksi tai maahanmuutosta on haittaa. Populismin tarkastelu asennemuuttujien kautta ei ollut yksinkertaista, sillä suoranaista populismia mittaavaa asennemuuttujaa ei data-aineistosta löydy. Tämän vuoksi tutkielmassa keskitytään populismin tarkasteluun poliittisen luottamuksen kautta (ks. Kestilä- Kekkonen ym. 2020). Populismin tasoa mittaavat asennemuuttujat ovat: 13

17 1) Luotatko maasi parlamenttiin? 2) Luotatko kansallisiin puolueisiin? Kyseisillä asennemuuttujilla pyritään hahmottamaan politiikan responsiivisuuden sekä kansalaisten ja eliittien välistä suhdetta. Kuten nativismin kohdalla, myös populismin tarkastelussa keskitytään erityisesti siihen joukkoon, joiden luottamus sekä kansalliseen parlamenttiin että kansallisiin puolueisiin on heikkoa. Euroskeptismiä tarkastellaan puolestaan EU:n integraatioon suhtautumisen ja ylipäätään EU-sitoutumisen kautta. Valitut asennemuuttujat euroskeptismin suhteen ovat: 1) Onko EU:n integraatio mennyt jo liian pitkälle? 2) Kuinka vahva tunneside sinulla on EU:hun? Myös euroskeptismin kohdalla tarkastellaan niitä vastauksia, joiden mukaan EU:n integraatio on jo mennyt liian pitkälle ja joilla ei ole vahvaa tunnesidettä EU:ta kohtaan. Näillä asennemuuttujilla saadaan käsitys siitä, kuinka negatiivisena asiana EU näyttäytyy kyselyyn osallistuneille henkilöille. Data-aineistoa analysoidaan ristiintaulukoinnein. Kaikissa ristiintaulukoinneissa selittävänä tekijä on vastaajan ikä, joka on jaoteltu kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen ryhmä on vuotiaat vastaajat, toinen ryhmä on vuotiaat vastaajat ja kolmantena ryhmänä on yli 60-vuotiaat vastaajat. Näin voidaan tarkastella asennemuuttujia ikäluokittain, mikä mahdollistaa myös tulevaisuusnäkökulman analysoimisen. Ristiintaulukoinneissa tarkastellaan eri ilmiöihin suhtautumista sekä Saksan AFD:n että Puolan PiS:n kannattajakunnissa ikäluokittain. Tämän pohjalta voidaan analysoida, onko valittujen asennemuuttujien ja puolueiden kannatuksen sekä kannattajien ikäryhmien välillä havaittavissa eroja tai yhteneväisyyttä ja missä määrin eri ikäluokkien edustajia on puolueiden äänestäjissä kerätyn data-aineiston pohjalta eniten. 4.3 Hypoteesit Analyysissä hyödynnettävät hypoteesit tukeutuvat aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta esiin nouseviin havaintoihin. AFD ja PiS on molemmat luokiteltu aiemmissa tutkimuksissa populistisiksi äärioikeistopuolueiksi, vaikka tutkimuksien välillä onkin havaittavissa erimielisyyttä sen suhteen, kuinka äärioikeistolaisina näitä puolueita pidetään. Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sekä AFD:n ja PiS:n ajamissa puolueohjelmissa on havaittavissa niin nativistisia, populistisia kuin euroskeptisiä kannanottoja. Aiempi tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan anna vastausta siihen, ovatko nationalismin alle sijoittuvat aatteet syynä näiden puolueiden äänestämiseen vai ei. Toisin sanoen: onko perusteltua väittää, että esimerkiksi AFD:n kriittinen maahanmuuttopolitiikka on ollut syynä sen kannatukseen? Lisäksi analyysi vertailee Puolan ja 14

18 Saksan välisiä eroja ja pohtii, onko näiden kahden valtion välillä havaittavissa eroja tai spesifejä painotuksia sen suhteen, mitä nationalismin piirrettä populistisia äärioikeistopuolueita äänestävät erityisesti kannattavat. Lisäksi tulosten perusteella voidaan pohtia Veronica Anghelin teoriaa siitä, että Itä- ja Länsi-Euroopassa nationalismi esiintyy eri tavalla ja painottaa eri arvoja (Anghel, 2020). Hypoteesini ovat: H1. Ikäryhmien välillä on havaittavissa eroja nationalismin kannatuksessa, H2. AFD:n ja PiS:n äänestäjät kannattavat muiden puolueiden äänestäjiä enemmän nationalistisia aatteita ja H3. Puolan ja Saksan välillä on havaittavissa painotuseroja nationalismin ilmenemisessä. 5. Analyysi Analyysissä tarkastelen AFD:n ja PiS:n menestystä kansallisissa vaaleissa, minkä lisäksi vertailen AFD:n ja PiS:n kannattajien mielipiteitä kyselyaineiston väittämiin verrattuna muihin saksalaisiin ja puolalaisiin kyselyyn vastanneisiin. Tarkoituksena on hahmottaa valittujen asennemuuttujien suosiota AFD:n ja PiS:n kannattajien keskuudessa ja sen avulla arvioida, ovatko edellä määrittelemäni hypoteesit paikkansa pitäviä vai kumoutuvatko ne. Analysoidakseni nativismin, populismin ja euroskeptismin suosiota AFD:n ja PiS:n kannattajakunnassa sekä Saksassa ja Puolassa kokonaisuudessaan, ristiintaulukoin ikämuuttujan, puoluekannan sekä nativistista, populistista ja euroskeptistä asennetta kuvaavat asennemuuttujat. Ristiintaulukoinnin tulokset esitellään seuraavaksi. 5.1 AFD:n ja PiS:n menestys kansallisissa vaaleissa AFD:n ja PiS:n vaalimenestyksen tarkastelussa hyödynsin sekä virallisia vaalituloksia viime vuosien kansallisista parlamenttivaaleista että European Social Surveyn 9. kierroksen kyselytutkimuksen tuloksia äänestystuloksista. Kannatusdiagrammissa on vertailtu AFD:n kohdalla Saksan kaksia viimeisimpiä liittopäivävaaleja vuosina 2013 ja PiS:n kohdalla tarkastelu on kohdennettu vuosille AFD on perustettu vasta vuonna 2013, minkä vuoksi liittopäivävaalien tarkastelu on rajattu ainoastaan kaksiin viimeisimpiin vaaleihin. PiS on perustettu vuonna 2001, minkä vuoksi vaalitulosten pidempi vertailu onnistuu sen kohdalla paremmin. 15

19 AFD:n kohdalla merkittävin havainto on kannatusprosentin kasvaminen lähes kolminkertaiseksi yhden vaalikauden aikana. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää viitekehyskappaleessa mainittua, vuonna 2015 puhjennutta ja Saksaa koetellutta pakolaiskriisiä, joka toimi eräänlaisena väylänä AFD:n nousulle valtiotason puolueeksi. Puolueen kriittinen suhtautuminen muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon mukaili monien kansalaisten mielipiteitä ja suhtautumista sen hetkiseen tilanteeseen, mikä osaltaan selittää kannatuksen nousujohteista suuntaa. PiS:n kohdalla tilanne on hyvin erilainen verrattuna AFD:hen. Jo vuoden 2005 vaaleissa PiS oli 27 prosentin kannatuksellaan Puolan suurin puolue ja vuoteen 2019 mennessä kannatus on kasvanut entisestään. Enemmistön saavuttamista parlamentissa ja 43,6 prosentin kannatusta voidaan pitää hyvin merkittävänä kannatuksena eurooppalaisessa mittakaavassa. Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio on nostanut esiin vuonna 2018 julkaistussa uutisessaan PiS:n harjoittaman talouspolitiikan, joka ottaa huomioon erityisesti keski- sekä pienituloiset puolalaiset (Raivio, 2018). PiS näyttää olevan eräänlainen koko kansan puolue, jolla on kannatusta lähes kaikissa väestöryhmissä. (Kuvio 1.) 50.0 % AFD ja PiS kannatuskehitys kansallisissa parlamenttivaaleissa 2000-luvulla 45.0 % 43.6 % 40.0 % 37.6 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 27.0 % 32.1 % 29.9 % AFD PiS 15.0 % 12.6 % 10.0 % 5.0 % 4.7 % 0.0 % a Tiedot kerätty useasta eri lähteestä Kuvio 1. AFD:n ja PiS:n kannatuskehitys kansallisissa parlamenttivaaleissa 2000-luvulla. 16

20 Tarkkojen vaalikannatuslukujen lisäksi ristiintaulukoin ESS 9. kierroksen data-aineiston pohjalta AFD:n ja PiS:n kannatusta ikäluokittain. ESS-kyselytutkimuksessa on kysytty äänestettyä puoluetta vain edellisissä parlamenttivaaleissa, joten kronologista tarkastelua ei yhden kyselyaineiston perusteella voida tehdä. Suuntaa antavaan analyysiin on kuitenkin mahdollisuus molempien puolueiden kohdalla. Kyseisen ristiintaulukoinnin heikkoutena voidaan pitää Saksan ja Puolan eri vuosille sijoittuvia vaaleja, minkä vuoksi vuosikohtaista vertailua on hankala tehdä. Lisäksi Saksassa järjestetään seuraavat liittopäivävaalit, joiden kohdalla kannatuslukemat voivat olla hyvinkin erilaiset kuin vuonna Ristiintaulukointi AFD:n ja PiS:n kannatuksesta viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa ikäluokittain antaa useita huomionarvoisia tuloksia (taulukko 1). Selvästi havaittava ero verrattuna vaalituloksia esittävään kuvaajaan on AFD:n kannatuslukeman suuruus, sillä kyselytutkimuksen mukaan kannatus on merkittävästi pienempi. AFD:n kannatus kaikissa ikäryhmissä on vain 6,8 prosenttia, kun taas vaalikannatus vuonna 2017 oli 12,6 prosenttia. Saman aikaisesti PiS:n taulukoitu kannatuslukema 45,8 prosenttia mukailee selkeästi virallisia vaalituloksia. Pääasiallisena syynä ilmiöön on oletettavasti kyselytutkimuksen rajallinen otos. Lisäksi ihmisiä haastateltaessa on aina mahdollisuus tiedon vääristymiseen. Tämän vuoksi taulukon 1 tiedot ovat suuntaa antavia. Taulukko 1. AFD:n ja PiS:n kannatus viimeisimmissä parlamenttivaaleissa: AFD:n kannatus vuoden 2017 liittopäivävaaleissa ja PiS:n kannatus vuoden 2019 parlamenttivaaleissa ikäluokan mukaan, (%) Ikäryhmän osuus AFD:n äänestäjistä AFD:n kannatus ikäryhmässä Ikäryhmän osuus PiS:n äänestäjistä 22,5 39,6 37, ,1 7,9 6,4 6,8 20,5 30,7 48,8 100 PiS:n kannatus ikäryhmässä 36,5 44,1 52,7 45,8 17

21 Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tarkastelu tulee keskittää ikäluokkien välisiin eroihin. AFD:n kohdalla kannatus ikäryhmissä on suhteellisen tasaista vuotiaiden osuus kaikista AFD:n äänestäjistä (22,5 %) on kuitenkin selkeästi pienempi kuin vanhempien ikäluokkien (40 59-vuotiaat 39,6 % ja ,8 %). ADF:n kannatus on suurinta vuotiaiden ikäluokassa, kun taas nuorimmassa ikäluokassa kannatus on heikointa. Ikäluokkien erojen ollessa suhteellisen pieniä ei voida päätellä, että AFD:n kannattajakunta koostuisi pääosin tietyn ikäisistä ihmisistä. Sen sijaan kannatus jakautuu kaikkiin ikäluokkiin. PiS:n kohdalla erot ikäluokkien välillä ovat huomattavasti selkeämmät verrattuna AFD:n lukuihin. PiS:n äänestäjistä 48,8 prosenttia on yli 60-vuotiaita, kun taas vuotiaiden osuus on 20,5 prosenttia. PiS:n kohdalla on perusteltua todeta sen olevan enemmän vanhempien ikäryhmien puolue. Toisaalta PiS:n kannatus on silti suurta jokaisessa ikäryhmässä. Puolalaisista vuotiaista 36,5 prosenttia äänesti PiS:ä viime vaaleissa ja yli 60-vuotiaiden ikäluokassa PiS:n kannatusprosentti oli 52,7. (Taulukko 1.) AFD:n ja PiS:n keskinäisistä eroista merkittävin on tulosten eritasoinen korrelaatio virallisien vaalikannatuslukujen kanssa. Saksan tuloksissa äänestystuloksien ja kyselytulosten ero on huomattava, kun taas Puolassa luvut ovat hyvin samankaltaiset. Yhtenä mahdollisena syynä voisi olla puolueiden hyvin erilaiset profiilit omissa valtioissaan. Nationalistiseen ajatteluun suhtaudutaan Saksassa edelleen negatiivisesti, vaikka AFD:n harjoittaman politiikan teemojen suosio onkin yleistynyt Saksassa. PiS puolestaan on suurta enemmistöä edustava puolue, eikä sen äänestäminen ole poliittisesti yhtä lailla tuomittavaa. Tästä voisi päätellä, että Saksassa AFD:tä äänestäneet eivät välttämättä ole täysin avoimia puoluekannastaan, mikä selittäisi merkittäviä eroja kannatuslukujen välillä. 5.2 Nativismin kannatus Saksassa ja Puolassa Nativismia analysoidaan taulukoissa 2 ja 3. Taulukossa 2 tarkastellaan saksalaisten ja puolalaisten yleistä mielipidettä siitä, millainen vaikutus maahanmuuttajilla on omaan valtioon. Taulukossa 3 tarkastellaan puolestaan suhtautumista maahanmuuttoon talousnäkökulman kautta. Valitsin kyseiset asennemuuttujat, jotta maahanmuuttoasenteista saataisiin mahdollisimman monialainen kuva. 18

22 Taulukko 2. Maahanmuuttajien vaikutus omaan valtioon: Muuttuuko maasi huonommaksi vai paremmaksi paikaksi asua maahanmuuttajien myötä? (Huonommaksi-vastausten osuus kaikista vastauksista ikäluokittain, %) AFD:n äänestäjät saksalaisäänestäjät PiS:n äänestäjät puolalaisäänestäjät Taulukko 3. Maahanmuuton vaikutus oman maan talouteen: Onko maahanmuutosta haittaa vai hyötyä maasi taloudelle? (Haittaa-vastausten osuus kaikista vastauksista ikäluokittain, %) AFD:n äänestäjät saksalaisäänestäjät PiS:n äänestäjät puolalaisäänestäjät Kuten viitekehyskappaleesta käy ilmi, on AFD profiloitunut nykyään merkittäväksi maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Tämän vuoksi oletettavaa on, että myös nativistiset asenteet olisivat erityisen suosittuja juuri AFD:n kannattajakunnassa. Kyselyaineiston tulokset mukailevat tätä oletusta, sillä taulukoista 2 ja 3 voidaan havaita suuri ero AFD:n kannattajien sekä kaikkien saksalaisäänestäjien välillä negatiivisten vastausten määrässä. Merkittäviä ovat myös AFD:n äänestäjien sekä kaikkien saksalaisäänestäjien kohdalla havaittavat ikäluokkien väliset erot. Sekä 19

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012 Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012 heikki.paloheimo@uta.fi Populististen puolueiden yhteiset piirteet 1. Ne sitoutuvat määrätyllä alueella

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Iän vaikutus itsetuntoon

Iän vaikutus itsetuntoon 1 Iän vaikutus itsetuntoon Alppilan lukion psykologian tutkimuskurssi, psykologian ja matematiikan ilmiökurssi Hilla Sarlin Noora Varonen Oona Montonen 2 Sisällysluettelo 1. Tutkimuskysymyksen asettelu

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä 8.5.2017 Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Helsingin kaupunki Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Strasbourg, 12. joulukuuta 2008 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU

Lisätiedot

Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017

Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017 Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 17 Liite mediatiedotteeseen 29.3.17 Vastanneita 4 086. Tiedonkeruu jatkuu huhtikuuhun asti. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01 TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla

Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla Artikkeli on julkaistu Crux-lehdessä 1/16 Maarit Hytönen Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen -luvulla Naispappeuden hyväksymisestä Suomen ev.lut. kirkossa tulee tänä vuonna kuluneeksi vuotta. Valtaosa

Lisätiedot

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Mitä mieltä maahanmuutosta? JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika

Lisätiedot

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi

Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Suomalaiset suosivat avoimuutta korostavia poliittisia liikkeitä

Suomalaiset suosivat avoimuutta korostavia poliittisia liikkeitä Tiedote Suomalaiset suosivat avoimuutta korostavia poliittisia liikkeitä Sivu Suosituimmiksi nousevat poliittiset liikkeet, jotka tavoittelevat ilmaston muutoksen hillitsemistä poliittisin ja taloudellisin

Lisätiedot

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.

Lisätiedot

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot