EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Lisätään tuottavuuden kasvua: Euroopan kilpailukykyraportin 2007 keskeiset viestit {SEK(2007)1444}

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Lisätään tuottavuuden kasvua: Euroopan kilpailukykyraportin 2007 keskeiset viestit {SEK(2007)1444}"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2007) 666 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Lisätään tuottavuuden kasvua: Euroopan kilpailukykyraportin 2007 keskeiset viestit {SEK(2007)1444} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO Lisätään tuottavuuden kasvua: Euroopan kilpailukykyraportin 2007 keskeiset viestit 1. JOHDANTO Tässä tiedonannossa esitetään Euroopan kilpailukykyraportin tärkeimmät viestit. Siinä keskitytään tuottavuuteen, joka on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin keskeinen vauhdittaja pitkällä aikavälillä. Kilpailukykyraportti suunniteltiin uudelleen vuonna 2006 antamaan vankka analyyttinen perusta Lissabonin strategian mikrotaloudelliselle osiolle. Samalla siinä tarkastellaan edelleen Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn liittyviä erityiskysymyksiä. Tänä vuonna raportissa tarkastellaan ensin viimeaikaisia kasvun, tuottavuuden ja työllisyyden kehityssuuntauksia sekä EU:n tasolla että tärkeimmillä talouden sektoreilla ja sen jälkeen esitetään katsaus kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisiin mikrotaloudellisiin uudistuksiin. Katsauksessa käsitellään näiden uudistusten tarjoamia mahdollisuuksia tuottavuutta kasvattavina tekijöinä ja keskitytään erityisesti taitoihin kilpailukykytekijänä. Raportissa arvioidaan Euroopan teollisuuden toimialojen suhteellisia vahvuuksia ja heikkouksia ja esitetään lopuksi pitkän aikavälin visio teollisesta tuotannosta Euroopassa. Pyrkimyksenä on asettaa nousevat suuntaukset ja haasteet oikeisiin mittasuhteisiin ja tarkistaa, vastaavatko nykyiset toimintalinjat niitä. Raportissa esitettyä analyysiä tukee parantunut tiedon saatavuus pidemmät aikasarjat ja ensimmäisen EU KLEMS 2 -tietokokonaisuuden julkaiseminen mikä antaa mahdollisuuden tehdä uusia johtopäätöksiä. 2. YLEINEN KILPAILUKYKYTILANNE Euroopan talous parantunut laajalti Euroopan talouden elpyminen on vahvempaa kuin viime vuonna odotettiin: EU:n reaalinen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 3,0 prosenttia vuonna 2006 eli nopeimmin sitten vuoden Sekä tuottavuuden että työllisyyden kasvun vauhdittuminen tuki tätä parannusta. Tuottavuuden kasvun vahvistumisen perustana on kokonaistuottavuuden vahvistunut kasvu (ks. laatikko). Tilanteen parantuminen on laaja-alaista: lähes kaikki uudet jäsenvaltiot ja ne jäsenvaltiot, joiden BKT henkeä kohti ja tuottavuus ovat suhteellisen alhaisia, ovat kuromassa kuilua umpeen talouden ja tuottavuuden kasvun suhteen. Piristyminen on silminnähtävää talouden eri sektoreilla. Erityisesti palvelusektorin merkitys on huomattava EU:n BKT:n kasvun 1 2 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2007), European Competitiveness Report 2007 (Euroopan kilpailukykyraportti 2007). Kasvua ja tuottavuutta koskevaan EU:n KLEMS-tietokantaan liittyvän tutkimushankkeen tarkoituksena on luoda tietokanta toimenpiteistä, joita on toteutettu toimialatasolla talouskasvun, tuottavuuden, työpaikkojen luomisen, pääoman muodostuksen ja teknisen kehityksen hyväksi kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuodesta 1970 alkaen. FI 2 FI

3 kannalta myös siksi, että sen paino on suuri kokonaistaloudessa. Kaikki teollisen tuotannon sektorit tupakkaa lukuun ottamatta kasvoivat vuonna 2006 huomattavasti nopeammin kuin edeltävinä viitenä vuotena, ja vaikuttivat siten osaltaan yleiseen kasvun vauhdittumiseen EU:ssa. Tuottavuuskuilu EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on alkanut kutistua Tiedot Euroopan talouden kehityksestä verrattuna Yhdysvaltoihin, jota pidetään vertailukohtana erityisen korkean tuottavuutensa ansiosta, vahvistavat työvoiman tuottavuuskuilun Yhdysvaltoihin nähden kutistuneen vuonna 2006 sen jälkeen, kun se oli jatkuvasti kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Tämä on merkittävää, eikä vähiten siksi, että vielä uudemmat tiedot, jotka ovat saatavilla ainoastaan tehdasteollisuudesta 3, vahvistavat tämän kehityssuuntauksen jatkuneen vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Tätä kannustavaa kehityssuuntausta arvioitaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että työn tuottavuus on Yhdysvalloissa edelleen noin 39 % korkeampi kuin EU:ssa ilmaistuna BKT:na työntekijää kohti ja 26 % (2005) korkeampi laskettuna BKT:na työtuntia kohti. Analyysi osoittaa, että tämä johtuu pääasiassa eroista kokonaistuottavuudessa (ks. laatikko) ja toissijaisesti inhimillisen pääoman laatueroista 4. Lisäksi suuri osa kuilun umpeen kuromisesta näyttää johtuvan suhdannetekijöistä, joihin kuuluu myös Yhdysvaltojen tuottavuuden kasvun hidastuminen vuonna Sektorikohtaiset tiedot antavat jonkin verran lisäselvennystä tuottavuuskehityksen vertailuun EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Ne esimerkiksi vahvistavat, että EU:n talouden alhaisempi työn tuottavuuden kasvu viime vuosikymmenellä johtuu pääasiassa EU:n yksittäisten sektoreiden yhteenlasketun suorituskyvyn heikkoudesta eikä talouden sektorien koostumuksesta (toimialojen valikoimasta), joka itse asiassa on hieman edullisempi EU:lle. EU:n ja Yhdysvaltojen kasvuero heijastaa erityisesti EU:n palvelusektorin heikkoa suorituskykyä varsinkin vähittäiskaupan, jakelun, rahoituksen ja yrityspalvelujen alalla. Laatikko: Kokonaistuottavuuden merkitys Kokonaistuottavuus on tärkein syy EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle tuottavuuskuilulle. Se on se osa tuottavuuden kasvua, jonka saavat aikaan aineettomat tekijät kuten tekniikan kehitys tai organisatoriset innovaatiot eikä panosten kuten esimerkiksi pääoman kasvava käyttö. Tästä syystä kokonaistuottavuus on kattavin mittari talouden tehokkuuden mittaamiseen. Sektoritasolla eri suorituskykyindikaattorien rakenteellisten suhteiden analysointi osoittaa, että kokonaistuottavuuden kasvu on sektorikohtaisen suorituskyvyn keskeinen vauhdittaja, käytettiinpä mittarina sitten lisäarvon kasvua, työn tuottavuutta, kansainvälistä kauppaa, suoria ulkomaisia sijoituksia tai työllisyyden kasvua. Kokonaistuottavuuden kasvun kannalta tärkeimpiä toimintalinjoja ovat ne, jotka on suunniteltu vauhdittamaan tekniikan kehitystä, innovaatiota ja T&K-investointien kasvua, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, kilpailua ja hyödykemarkkinoiden uudistusta. Nämä toimintalinjat sijoittuvat Lissabonin strategian mikrotaloudellisen osion ytimeen, joten 3 4 Teollinen tuotanto ja koko talous noudattavat hyvin samankaltaisia ja samanaikaisia tuottavuuden kasvusuuntauksia, vaikka ensin mainitun tuottavuuskasvu onkin yleensä korkeampaa. EU käyttää kuitenkin enemmän pääomaa työntekijää kohti, mikä pienentää työn tuottavuuden kuilua Yhdysvaltoihin nähden. FI 3 FI

4 käynnissä olevan uudistusprosessin katsotaan voivan vauhdittaa huomattavasti kokonaistuottavuutta ja talouskasvua. ja on merkkejä siitä, että tähän vaikuttavat muutkin tekijät kuin edullinen suhdanne Vaikka EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tuottavuuskuilun laajenemisen taustatekijät viime vuosikymmenellä olivatkin rakenteellisia, on vielä liian aikaista sanoa, johtuuko viimeaikainen kuilun kapeneminen puhtaasti suhdannekehityksestä vai onko kyseessä uuden tilanteen ensimmäinen ilmentymä. Komission yksiköiden tekemä analyysi 5 osoittaa, että vaikka nousu onkin luonteeltaan pääasiassa suhdannevetoinen, on mahdollista, että asiaan vaikuttaa myös rakenteellinen tekijä, joka liittyy EU:n jäsenvaltioiden aiemmin erityisesti työmarkkinoilla tekemiin rakenneuudistuksiin. Sektorikohtainen tuottavuuden nousu esimerkiksi verkkotoimialalla ja työvoiman taitotason kohoaminen näyttävät myös tukevan tätä näkemystä. Tällaisen tuottavuuden rakenteellisen parannuksen voidaan odottaa tulevan näkyvämmäksi tulevaisuudessa, kun viimeaikaisten uudistusten erityisesti uudistettuun Lissabonin strategiaan perustuvien uudistusten vaikutukset alkavat tuntua vahvemmin. 3. KILPAILUKYVYN VAUHDITTAJAT Tuottavuus ja Lissabonin strategian mikrotaloudellinen osio Pitkäaikaisen talouskasvupotentiaalin kohottaminen tuottavuuden kasvua lisäämällä on yksi uudistetun Lissabonin strategian perustavoitteista ja tärkeä vastaus haasteisiin, jotka liittyvät globalisaatioon, väestön ikääntymiseen, tekniikan nopeaan kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Lissabonin strategian mikrotaloudellinen osio kattaa monia politiikan osaalueita, jotka ovat keskeisimpiä tuottavuuden kasvun kannalta. Niitä ovat muun muassa seuraavat: T&K-investointien kasvattaminen voi lisätä huomattavasti tuottavuuden kasvua erityisesti siinä tapauksessa, että osaamisen kolmion osat eli T&K-toiminta, innovaatio ja koulutus on kaikki koottu yhteen, myös siltä osin kuin on kyse tutkimushenkilöstön saatavuudesta. Investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan ovat hyvin tuottoisia tuottavuuden kasvun kannalta, kun niihin yhdistetään soveltuvat organisaatiomuutokset ja investoinnit taitoihin. Lisääntyvä kilpailu avoimilla markkinoilla, joita säännellään soveltuvalla sääntelykehyksellä, vaikuttaa yleensä myönteisesti tuottavuuteen ja työllisyyteen parantamalla allokatiivista (staattista) tehokkuutta, tuotannon tehokkuutta (työn organisointia) ja dynaamista tehokkuutta (innovatiivisia tuotteita ja prosesseja). Kilpailun vaikutus innovaatioon on kuitenkin epäselvempi, ja se riippuu markkinoiden rakenteista ja markkinatoimijoiden etäisyydestä teknologian kehityksen etulinjaan. Kilpailu on erityisen tärkeää etulinjan läheisyyteen sijoittuville maille ja toimialoille, jotka pyrkivät säilyttämään kärkiasemansa. 5 Ks. EU Economy Review 2007 ja siihen liittyvä tiedonanto Moving Europe's productivity frontier, tulossa. FI 4 FI

5 Yrittäjyyden kannustaminen helpottamalla yritysten perustamista ja kasvua ja vahvistamalla pk-yritysten edellytyksiä hyödyntää yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia antaa tilaisuuden muuttaa uudet ideat lisäarvoa tuoviksi tuotteiksi ja palveluiksi ja käydä niistä kauppaa kansainvälisesti, millä on merkittävä myönteinen vaikutus tuottavuuteen. Tuotosten ja kulutuksen huomattavaan kasvuun voidaan myös päästä vähentämällä tarpeettomia sääntelykustannuksia kuten kohtuuttoman raskasta hallinnollista taakkaa ja vapauttamalla siten resursseja tuottavampaan käyttöön. Näistä eduista hyötyvät erityisesti pk-yritykset, joissa kyseiset yleiskustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista. Yritysverotuksellisten esteiden ja niihin liittyvien, vaatimusten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen sekä konserniyritysten uudelleenjärjestelyjen helpottaminen edistäisi yhtenäismarkkinoiden toimintaa. Myös yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan hyväksyminen vaikuttaisi myönteisesti EU:n bruttokansantuotteeseen. Lisääntyvät sopeutumisvaatimukset edellyttävät mekanismeja, jotka helpottavat siirtymistä työpaikasta toiseen. Yleisemmin tarkasteltuna EU:n koheesiopolitiikalla on tässä merkittävä tehtävä, koska se edistää sisämarkkinoiden tehokkaampaa toimintaa ja tukee tuottavuuden ja kilpailukyvyn parannuksia niissä maissa ja niillä alueilla, joiden kehitys on jäänyt jälkeen tai joita teollisuuden rakennemuutos koskettaa. Niiden uudistusten arviointi, joita jäsenvaltiot ovat viime aikoina tehneet tuote- ja palvelumarkkinoilla sekä sääntelyn parantamisen ja pk-yrityspolitiikan alalla, osoittavat yleisesti, että näillä aloilla tehdyillä uudistuksilla on saavutettu huomattavaa edistystä, vaikka vielä riittääkin tehtävää. Tämä edistyminen ei vielä täysin näy talouden suorituskykyä mittaavissa tiedoissa. Koordinoinnilla on merkitystä Kansallisten uudistuspolitiikkojen hallinnointi EU:ssa on tärkeä osa kasvu- ja työllisyysstrategiaa. On useita syitä siihen, miksi jäsenvaltioiden talousuudistusten koordinointi voi tuoda lisähyötyjä. Samalla kun maat voivat oppia toisiltaan, yhteiset ponnistelut ja koordinointi voivat vauhdittaa uudistuspyrkimyksiä ja auttaa voittamaan kansallisen uudistusvastarinnan. Kaikkein tärkeintä on se, että koordinoitu täytäntöönpano voi tuottaa hyötyjä, joita ei saataisi, jos uudistukset toteutettaisiin yksipuolisesti. Raportissa esitetty empiirinen analyysi kansallisten uudistusten kansainvälisistä heijastusvaikutuksista vahvistaa sen, että koordinoitu toiminta tuottaa monissa tapauksissa hyötyjä, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin yksipuolisesta toiminnasta saatavat hyödyt. Esimerkiksi on arvioitu, että noin puolet BKT:n potentiaalisesta kasvusta, jonka aiheuttaa jäsenvaltioiden asettamien T&K-investointitavoitteiden saavuttaminen, olisi tulosta rajatylittävästä tiedon leviämisestä. Lisähyötyjä saadaan politiikan eri osa-alueiden täydentävyydestä. Esimerkiksi taitojen kasvattaminen ja T&K-toiminta nostavat reaalipalkkoja, minkä pitäisi puolestaan lisätä osallistumisastetta. Myös hallinnollisen taakan vähentäminen luo pienempien marginaalien myötä vahvoja synergioita työllisyystavoitteen kanssa auttamalla pienentämään tasapainotyöttömyyttä. FI 5 FI

6 Kaupan avoimuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä Kaupan avoimuuden lisääminen (kaupan volyymi verrattuna BKT:hen) ja suorien ulkomaisten sijoitusten määrä kuvaavat globalisaation vauhdittumista. Vaikka yleisesti ottaen globaalit markkinaosuudet ovat jakautuneet uudelleen nousevien talouksien hyväksi, 27 jäsenvaltion EU on pystynyt säilyttämään asemansa suhteellisen hyvin. Vuosien 1996 ja 2005 välillä 27 jäsenvaltion muodostaman EU:n osuus maailman kokonaisviennistä laski 23,3 prosentista 22,0 prosenttiin, Yhdysvaltojen osuus laski 19,1 prosentista 15,2 prosenttiin ja Japanin osuus 13,7 prosentista 10,5 prosenttiin. 6 7 EU:n palvelukaupan suorituskyky oli kannustava: 15 jäsenvaltion EU 8 yli kaksinkertaisti palveluviennin kasvuvauhdin vuosina , kun taas tuonti kasvoi hitaammin. Tuloksena oli, että yhdeksän vuoden aikana 15 jäsenvaltion EU lähes nelinkertaisti palvelukaupan taseensa. Samana aikana Yhdysvaltojen palvelukaupan tase pieneni 26 prosentilla 50 miljardiin euroon (25 jäsenvaltion EU:n tase vuonna 2005 oli 56,9 miljardia euroa). Sen sijaan Japanin palvelukaupan vaje oli 30 miljardia euroa vuonna Globalisaatio yhdistetään liian usein työpaikkojen menetyksiin hiipumassa olevilla sektoreilla. Tuloksena olevat sosiaalikustannukset ja ahdistus ovat todellisia ja vaativat soveltuvia poliittisia toimia. Niiden johdosta ei kuitenkaan pidä ylenkatsoa vahvoja myönteisiä vaikutuksia, joita avoimuudella ja yhdentymisellä maailmanmarkkinoille voi olla maan taloudelliselle suorituskyvylle. Raportissa selvitetään positiivista suhdetta kokonaistuottavuuden ja globalisaation välillä käyttäen kaupan avoimuutta kuvaamaan asiaa ja esitetään tiivistetysti empiiriset havainnot tuottavuuden ja globalisaation välisestä suhteesta. Syy-yhteydet eivät aina ole suoraviivaisia. Voimakas tuonnin aiheuttama kilpailu vauhdittaa tuottavuutta, mikä johtaa kilpailukyvyn paranemiseen ja viennin lisääntymiseen. Tämä puolestaan parantaa entisestään tehokkuutta. Raportissa esitetyt empiiriset havainnot korostavat tämän vuorovaikutussuhteen vahvuutta. Tämä osoittaa kyseessä olevien mekanismien voiman: erikoistuminen, mittakaavaedut, vähemmän tehokkaiden yritysten poistuminen ja parempi kyky hyödyntää teknologisia edistysaskeleita ja uusia ideoita, jotka on kehitetty muualla maailmassa. Yhdessä nämä kaikki tekijät osoittavat, että kaupan avoimuudella voi olla suuri merkitys tuottavuuden kasvun vauhdittamisessa. Empiirinen analyysi osoittaa muun muassa, että yhden prosentin lisäys talouden avoimuudessa mitattuna tuonnin suhteella lisäarvoon tuottaa keskimäärin 0,6 prosentin lisäyksen työn tuottavuuteen seuraavana vuonna. Nämä tulokset antavat ymmärtää, että sekä yhtenäismarkkinoiden tehostumisesta seuraava EU:n sisäisen kaupan kasvu että kunnianhimoinen politiikka ulkoasioiden alalla kuten Dohan kehitysohjelmasta päättäminen, kahdenvälisten vapaakauppasopimusten uusi sukupolvi, kauppasuhteiden tasapainottaminen Kiinan kanssa, EU:n viennin esteiden poistaminen ja markkinoille pääsyä koskevan strategian vauhdittaminen voivat edistää huomattavasti tuottavuuden kasvua EU:ssa. On kuitenkin korostettava, että avoimuudesta saavat täyden hyödyn vain sellaiset taloudet, jotka voivat helposti siirtää tuotannontekijöitä yritysten välillä ja taantuvilta Ei sisällä EU:n sisäistä kauppaa. Maailmalla tarkoitetaan yhteenlaskettuna maita, joiden osuus maailman kokonaisviennistä on 86 prosenttia (näin varmistetaan osuuksien vertailukelpoisuus ajan kuluessa pitämällä raportointimaat muuttumattomina). Näitä tuloksia ylitulkitaan helposti, jos niitä tarkastellaan erillisinä, eli vientimarkkinaosuuden menettäminen voi johtaa päätelmään kilpailukyvyn heikkenemisestä, vaikka muut tekijät (kuten korkeampi kasvu tai kulutus) voivat vaikuttaa asiaan. EU-27- ja EU-25-alueen palvelukaupan tiedot eivät ole saatavilla vuodesta 1996 lähtien. FI 6 FI

7 toimialoilta kasvaville toimialoille. Nämä ovat myös välttämättömiä edellytyksiä sille, että pystytään hallitsemaan vaikeat mukautukset, jotka ovat tarpeen eri sektoreilla ja alueilla ja joilla on suuri vaikutus siihen, miten yleisö hyväksyy globalisaation. Lisäksi avoimuuden etujen hyödyntämiseksi on välttämätöntä huolehtia immateriaalioikeuksien suojasta kansainvälisellä tasolla. Taitojen parantaminen kilpailukykytekijänä Taidot edistävät suoraan kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta, koska paremmin koulutettu työvoima lisää työn tehokkuutta ja kasvattaa yritysten kykyä omaksua helpommin uusia tekniikoita ja ideoita. Empiirinen tutkimus osoittaa esimerkiksi, että koulunkäynnin keskimääräisen keston pidentäminen vuodella lisää tuottavuutta 8 10 prosenttia pitkällä aikavälillä 9. Taitoja ollaan parantamassa kaikilla, myös vähäisen ammattitaidon toimialoilla. Empiirinen analyysi paljastaa, että tuottavuus kasvaa nopeammin toimialoilla, joilla suurella osalla työvoimasta on korkea tai keskitason ammattitaito, kun taas tuottavuuden kasvuun vaikuttaa negatiivisesti se, että toimialan työntekijöistä suurella osalla on vähäinen ammattitaito. Lisäksi taidoilla on merkitystä, kun tarkastellaan lähentymisvauhtia kohti teknologian etulinjaa. Ei ole yllättävää, että lähentyminen on nopeampaa taitointensiivisillä toimialoilla. Lopuksi voidaan todeta, että korkean ja keskitason ammattitaidon työntekijöiden suurempi osuus vauhdittaa viennin kasvua. Kun tarkastellaan yksittäisiä toimialoja, analyysi osoittaa, että taitojen parantamiseen tähtäävä prosessi toimialan sisällä vaikuttaa enemmän korkean ammattitaidon työntekijöiden kasvavaan kysyntään kuin työpaikkojen siirtymiseen sektoreiden tai toimialojen välillä. Tästä huolimatta työpaikkojen siirtymistä tapahtuu myös yleisesti vähäisen ammattitaidon toimialoilta keskitason ja korkean ammattitaidon toimialoille, ja tämä siirtymä tapahtuu kaikissa EU-maiden ryhmissä. Tätä taustaa vasten taitopuutteita voidaan pitää ensinnäkin mukautumisongelmana, joka aiheutuu tietyn taidon kysynnän kasvaessa (tai tarjonnan vähentyessä). Tällaisessa tilanteessa valtiovallan tehtävänä voisi olla siirtymisprosessin helpottaminen, vaikka vahvojen sektorikohtaisten toimien toteuttamiseen näyttääkin olevan rajoitetusti liikkumavaraa. Toiseksi toimilla olisi autettava taloutta saavuttamaan parempi osaamiskokonaisuus silloin, kun taitopuutteet ovat menneiden aikojen perintöä. Työntekijöiden ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välisen epäsuhdan korjaaminen ei kuitenkaan kuulu pelkästään valtiovallalle. Entistä useampien eurooppalaisten yritysten on käsiteltävä tätä epäsuhtaa strategioissaan. Kasvu- ja työllisyysstrategian mukaiset ponnistelut inhimillisen pääoman kasvattamiseksi esimerkiksi vähentämällä koulunsa varhain keskeyttäneiden määrää ja kannustamalla akateemisiin opintoihin matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alalla antavat tukea sellaisten taitojen kasvavalle kysynnälle, jotka liittyvät ammattitaitoa edellyttävän tekniikan käyttöönottoon. Työllisyysasteen kohottaminen erityisesti naisten keskuudessa auttaa myös kuromaan umpeen taidollisia puutteita. Vaikka koulutuspolitiikka kuuluukin edelleen pääosin kansalliseen toimivaltaan, huippututkijoiden kouluttaminen EU:ssa hyötyy EU:n laajuisista aloitteista, joihin kuuluvat Euroopan teknologiainstituutin kehittäminen ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen. 9 Canton, E. (2007), Social returns to education: Macro-evidence, De Economist (tulossa joulukuussa 2007). FI 7 FI

8 4. EUROOPAN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY Nykytila Euroopan teollisuuden ja siihen merkittävänä osana kuuluvien pk-yritysten kilpailukyky on kaiken kaikkiaan vahva. Tämä peittää kuitenkin alleen suorituskyvyn suuret vaihtelut yksittäisten toimialojen tasolla sekä eri maissa että eri sektoreilla. Vuodesta 1995 EU on suoriutunut heikosti lisäarvon, työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden kasvun suhteen, kun taas kaupan tulokset ovat olleet vahvoja. Suorat ulkomaiset sijoitukset kasvavat nopeasti molempiin suuntiin, ja ulospäin suuntautuvat suorat ulkomaiset sijoitukset kasvavat voimakkaimmin. Kun arvioidaan suhteellisia vahvuuksia ja heikkouksia sektori sektorilta, kaivosteollisuus ja tehdasteollisuudesta nahan ja jalkineiden, vaatteiden, tekstiilien, ydinpolttoaineen ja tupakan tuotanto ovat taantuvia sektoreita ei vain työllisyyden vaan myös lisäarvon kannalta. Sitä vastoin vesiliikennettä lukuun ottamatta kaikki toimialat, joilla lisäarvon kasvu on suurinta Euroopan unionissa viestintälaitteet, toimistolaitteet ja tietokoneet sekä televiestintään ja tietokoneisiin liittyvät palvelut liittyvät uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan. Yhdysvaltoihin verrattuna suurin kuilu sektorikohtaisessa suorituskyvyssä löytyy toimistolaitteiden ja tietokoneiden valmistuksesta, tukku- ja vähittäiskaupasta, lentoliikenteestä ja rahoituspalveluista. Viimeksi mainitut kolme palvelusektoria näyttävät kaikki olevan melko riippuvaisia mittakaavaeduista, ja ne hyötyvät todennäköisesti Yhdysvaltojen laajemmista yhdentyneistä markkinoista. Sitä vastoin EU:ssa on nopeamman kasvun esiintymiä tietyillä aloilla, jotka liittyvät korkean teknologian teollisuuteen, erityisesti lääketeollisuuteen, ja verkkotoimialoihin. Euroopan teollisen tuotannon suurempi palvelusisältö Pitkän tähtäimen tarkastelu 10 osoittaa, että vaikka Eurooppa onkin edelleen yksi rikkaimmista alueista mitattuna BKT:na henkeä kohti, uudet nousevat taloudet tulevat ohittamaan sen, kun tarkastelu perustuu talouden kokoon kaiken kaikkiaan. Tämä johtuu sekä väestötekijöistä että suhteellisen suuresta tuottavuuden kasvusta nousevien talouksien kuroessa eroa umpeen. Vuoteen 2050 mennessä Aasiasta on todennäköisesti tullut tärkein markkina-alue ja kasvukeskus. Analyysi osoittaa, että tulevien vuosikymmenten aikana teollinen tuotanto on edelleen tärkeässä osassa EU:n taloudessa, ja se edistää suoraan hyvinvointia ja tuottavuuden kasvua ja tuottaa merkittävästi kysyntää tutkimukselle ja korkeaa ammattitaitoa edellyttäville palveluille, millä on heijastusvaikutuksia talouden muihin osiin 11. Samanaikaisesti on odotettavissa, että teollinen tuotanto suppeassa merkityksessään työllistää nykyistä vähemmän ihmisiä ja että sen osuus koko taloudesta pienenee suhteellisesti Perustuu kirjallisuuskatsaukseen ennuste- ja tulevaisuustutkimuksista, joiden keskeisenä osana on kolme äskettäistä EU:n laajuista teollisen tuotannon tulevaisuutta Euroopassa käsittelevää ennakoivaa hanketta: FutMan, ManVis ja Manufuture. Kun teollisuustuotteita myydään yhdellä eurolla, se edellyttää markkinapalvelupanoksia, joiden määrä vaihtelee 22 sentistä (Alankomaat) 36 senttiin (Saksa) (vuoden 2000 panos-tuotos-tiedot). FI 8 FI

9 Työllisyyssuhdanteita ja suhteellista kokoa ei pidä sekoittaa nollakasvuun tai kasvun heikkenemiseen. Ne heijastavat jossain määrin tuottavuuden kasvuerojen vaikutuksia. Lisäksi nämä suuntaukset ovat luonteeltaan tilastollisia, eli arvoketjun sirpaloitumisen tuloksena aiemmin teolliseen tuotantoon luokitellut toiminnot siirtyvät palvelusektorille. Teollinen tuotanto siihen liittyvine palvelusektoreineen on edelleen EU:n talouden keskeinen pilari 2000-luvulla, eikä pelkästään edelleen jatkuvan taloudellisen painoarvonsa vuoksi vaan myös siksi, että se on kiinteä osa modernin talouden innovaatiojärjestelmää. Analyysi osoittaa, että kaikkein menestyvimmät näistä yrityksistä toimivat johtajina globaaleissa arvoverkostoissa ja tarjoavat suunnittelu-, markkinointi- ja T&K-palveluja ja yhdistävät ulkopuolisista lähteistä peräisin olevia osia toisiinsa. Näin ollen teollisen tuotannon ja myös lopputuotteen mukana myytävän koko paketin palvelusisältö todennäköisesti kasvaa edelleen. Tämä luo uusia tuottomahdollisuuksia ja arvokkaita pitkäaikaisia suhteita asiakkaisiin; samalla se kuitenkin lisää myös mahdollisuuksia ulkoistamiseen. Teollista tuotantoa ja palveluja koskevien nykyisten tilastoluokitusten merkitys heikkeneekin jatkuvasti, ja tarvitaan uudentyyppistä analyysiä yritysten ja markkinoiden kehityssuuntauksista. Ei ole selvää, missä määrin uudet tekniikat (sähkömekaaniset mikrosysteemit, kehittyneet materiaalit, bio- ja nanoteknologia) lunastavat niille asetetut odotukset, vaikka onkin korostettava, että niiden potentiaali on hyvin merkittävä ja saattaa osaltaan edistää merkittävästi tuottavuuden kasvua ja innovaatiota tulevina vuosikymmeninä. On kuitenkin todennäköistä, että tietämyksen hallinnasta tulee entistä tärkeämpää ja että tulevaisuuden menestyksekkäitä liiketoimintamalleja ovat ne, jotka suoriutuvat paremmin tässä suhteessa. Henkinen pääoma ja aineettomat hyödykkeet tulevat todennäköisesti entistä tärkeämmiksi. Tämä johtaa luultavasti aiempaa monimutkaisempiin organisaatioratkaisuihin, joille on tyypillistä mittava yhteistyö ja verkostoituminen toimittajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa sekä ulkopuolisten osaamiskeskusten kuten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen lisääntyvä hyödyntäminen. Nämä kehityssuuntaukset tekevät taitojen hallinnasta entistäkin tärkeämpää. Erityisesti pehmeistä taidoista kuten tiimityöskentelystä, oppimisesta, tiedon jakamisesta ja viestinnästä, palvelujen ja tavaroiden toimittamisesta ja monitieteisestä ajattelutavasta tulee ehdottoman tärkeitä erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat osallistua globaaleihin verkostoihin. Näistä taidoista voi tulla välttämättömiä jopa paikallismarkkinoiden palvelemisessa. Dynaaminen erikoistuminen eli tiettyjen kilpailukykyisten vahvuuksien vahvistaminen entisestään tekee mahdolliseksi sen, että Eurooppa säilyttää vahvan asemansa monilla keskikorkean ja korkean teknologian aloilla (kemikaalit, lääkkeet mukaan luettuina, koneenrakennus, autot, ilmailu- ja avaruusteollisuus, kiinteät ohjelmistot). Tämä edellyttää merkittäviä T&K-panostuksia, jotta tekniikan etulinjaa voidaan jatkuvasti laajentaa näillä toimialoilla kilpailuedun säilyttämiseksi. Perinteisten alojen korkealaatuisilla tuotteilla voi myös olla vahva asema, jossa teknologisilla innovaatioilla yhdessä suunnittelun ja markkinoinnin kanssa on tärkeä merkitys. Paljon riippuu myös eurooppalaisten yritysten kyvystä hyödyntää mahdollisuudet, jotka liittyvät globaaleihin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen. Koska Euroopan on vastattava näihin haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa, sillä on todellinen mahdollisuus vakiinnuttaa johtava markkina-asema tuotteissa, jotka liittyvät terveydenhuoltoon, käyttömukavuuteen ja käytännöllisyyteen, vapaa-aikaan ja viihteeseen ja ympäristöteknologiaan. FI 9 FI

10 Monialaisilla toimintapuitteilla on merkitystä teolliselle tuotannolle Käyttämällä malliin perustuvaa kvantitatiivisempaa lähestymistapaa on mahdollista arvioida kilpailukyvyn yleisten puitteiden parantamiseen tähtäävien toimintalinjojen vaikutuksia ja niiden suhteellista merkitystä pitkällä aikavälillä. Tällaisen lähestymistavan tulokset riippuvat suuresti mallin määrittelystä ja oletuksista; ne antavat kuitenkin hyödyllisiä viitteitä toimintalinjojen muutosten aiheuttamien tulosten suunnasta ja laajuudesta. EU:n ja maailmantalouden avoimuuden aste on pitkäaikaisen kasvun ja tuottavuuden keskeinen määrittäjä. Siitä huolimatta myös muilla rakenteellisilla toimintalinjojen uudistuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Tarkasteltavia toimintalinjoja ovat taitotason parantaminen, sääntelyn parantaminen ja yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentäminen, T&K- sekä innovaatiotoiminta, kilpailukykyisemmät yhtenäismarkkinat ja ympäristöpolitiikka erityisesti paremman energiatehokkuuden avulla. Niiden vaikutus BKT:hen vuoteen 2025 mennessä vaihtelee 0,5 0,6 prosentin (taidot 12 ) ja 3,0 3,5 prosentin (T&K) välillä, ja muut rakenteelliset toimet sijoittuvat näiden välille. Niiden yhteenlaskettu vaikutus on noin 8 9 prosenttia. Tarkasteltavien toimintalinjojen joukossa T&K- ja innovaatiopolitiikalla sekä sisämarkkinoiden vahvistamisella on vahvin ja positiivisin vaikutus teolliseen tuotantoon. Monialaisten toimintapuitteiden parantaminen auttaa hidastamaan teollisen tuotannon suhteellisen koon laskusuuntausta Euroopassa. Malliin perustuvat tulokset vahvistavat, että jos ulkoinen toimintaympäristö on edullinen, jotkin teollisuussektorit kuten kemikaali-, kumija muoviteollisuus sekä koneet ja laitteet voisivat suurin piirtein säilyttää nykyisen osuutensa EU:n taloudesta. Kun tarkastellaan EU:n osuutta koko maailman tuotannosta tilanteessa, jossa toimintaolosuhteita ei paranneta, ei ole ainoatakaan sektoria, jolla EU säilyttäisi suhteellisen merkityksensä vuoteen 2025 mennessä. Jos edellä mainittuja toimintalinjoja toteutetaan, sellaiset sektorit kuin kuljetusvälineet, puu ja muu teollinen valmistus, energian kantajat, tutkimus- ja kehittämispalvelut, kemikaalit, kumi ja muovi, kuljetuspalvelut ja muut yrityspalvelut säilyttävät tai lähes säilyttävät osuutensa maailmanlaajuisesta tuotannosta. Tämä analyysi vahvistaa, että talousuudistukset ovat erityisen tärkeitä sektoreilla, joihin kaupankäynti vaikuttaa, kuten teollisessa tuotannossa. 5. TIIVISTELMÄ Tämän kertomuksen tärkeimpänä päätelmänä on korostaa sitä, miten keskeinen asema tuottavuudella on kasvun lähteenä pitkällä aikavälillä. EU:n heikko tuottavuuskehitys lähimenneisyydessä ja äskettäinen toipuminen selittyvät pitkälti kokonaistuottavuuden kehityksellä. Tällä on selviä vaikutuksia toimintalinjoihin, eli on korostettava tutkimuksen ja innovaation merkitystä sekä koulutuspolitiikkaa ja talousuudistuksia, jotka vahvistavat yritysten yleisiä toimintaolosuhteita ja helpottavat rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista uudelleen. Koordinoitu toiminta näillä alueilla tuottaa useimmissa tapauksissa 12 Mallina oleva toimintalinja on tulosta vuonna 2004 hyväksytyistä tavoitteista vuodeksi 2010 (enintään 10 prosenttia koulunsa varhain keskeyttäneitä, 22-vuotiaista vähintään 85 prosentilla keskiasteen koulutus, niiden 15-vuotiaiden määrän vähentäminen 20 prosentilla, joiden lukutaito on heikko, vähintään 12,5 prosentin osallistumisaste elinikäiseen oppimiseen ja 15 prosentin lisäys luonnontieteellisten ja teknisten alojen tutkinnon suorittaneiden määrässä). Näiden tavoitteiden taloudellinen vaikutus lisääntyy hyvin hitaasti, kun uudet, paremmin koulutetut ikäluokat siirtyvät työelämään. FI 10 FI

11 parempia hyötyjä kuin toimiminen yksin. Kilpailu toimii talouden tehokkuuden parantamisen merkittävänä vauhdittajana kaupan avoimuuden, entisestään vahvistettujen yhtenäismarkkinoiden (erityisesti palvelumarkkinoiden), verkkotoimialojen jatkuvan vapauttamisen ja hyödykemarkkinauudistuksen kautta. Tulevaisuus pitää sisällään lupauksen, jonka mukaan Euroopan teollisella tuotannolla on jatkossakin maailmanlaajuisesti merkittävä rooli toimintaympäristössä, jossa elintärkeitä tekijöitä ovat osaaminen ja taidot. Edellä mainittujen toimintalinjojen ja uudistusten täytäntöönpano on keskeistä tämän tulevaisuudenkuvan toteutumiseksi. FI 11 FI

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Suomen talous vahvistumassa

Suomen talous vahvistumassa Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1

6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2008 (04.03) (OR. en) 6922/08 COMPET 81 MI 78 SOC 131 CONSOM 26 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n ehd. nro: 15651/07

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja KOMISSION SUOSITUKSEEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja KOMISSION SUOSITUKSEEN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 9.10.2009 SEC(2009) 1316 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja KOMISSION SUOSITUKSEEN tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä siirryttäessä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Suomen talous korkeasuhdanteessa Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en) 6019/15 IND 15 COMPET 29 TELECOM 28 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak.

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 Tiivistelmä kesäkuuta 2018 TIIVISTELMÄ YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 kesäkuuta 2018 2 Tiivistelmä Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2044(BUD) 4.7.2017 TARKISTUKSET 1-11 Daniel Dalton (PE604.889v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ

SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ Tavoitteena kestävän kasvun Eurooppa Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät myös yrittäjille. Suomen Yrittäjät vaikuttaakin Euroopan unionin asioihin

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta

Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta Elinkeinoelämän Foorumi Kouvolassa 31.10.2018 Janica Ylikarjula Protektionismin kasvu huolestuttaa Protektionismin harmaa alue kasvaa Vaikea tunnistaa,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. helmikuuta 2019 (OR. en) 5814/19 ECON 70 UEM 22 SOC 49 EMPL 38 COMPET 77 ENV 84 EDUC 34 RECH 57 ENER 40 JAI 66 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM

Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos 11.10.2017 TEM Kasvun haaste: Suomen on kasvettava seuraavan 10 vuoden aikana melkein kaksi kertaa nopeammin kuin Ruotsi,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0159/2. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0159/2. Tarkistus 6.3.2019 A8-0159/2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että terveydenhoitopalvelut ovat ylikuormittuneita kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden laatu heikkenee jatkuvasti, mikä koskee varsinkin huollettaville

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2014/0086(NLE) 5.9.2014 LAUSUNTOLUONNOS kansainvälisen kaupan valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita?

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot