Työssäoppimisen matkaraportti. Tanska, Herning Sari Koskinen, Kuntos11

Transkriptio

1 1 Työssäoppimisen matkaraportti Tanska, Herning Sari Koskinen, Kuntos11 Työssäoppimisen kohteena oli Palvelukoti Søglimt Herningin kunnassa Tanskassa. Herning sijaitsee n. kolmensadan kilometrin päässä maan pääkaupungista Kööpenhaminasta länteen Jyllannin niemimaan keskiosassa. Kaupungissa on asukasta ja se on tunnettu Tanskassa vaateteollisuudestaan. Matkaa tehtiin lentokoneella välit Oulusta Helsinkiin ja Helsingistä Kööpenhaminaan, josta taival jatkui junalla eteenpäin. Määränpään asemalla meitä kolmea opiskelijaa oli vastassa paikallisen oppilaitoksen kv-vastaava Rita, joka vei meidät majapaikkaamme. Asumisjärjestelyt olivat muuttuneet alkuperäisestä suunnitelmasta. Tarkoitus oli asua erään eläkeläisrouvan luona, mutta hänen sairastumisensa vuoksi asuisimme tulevat viikot ammattioppilaitoksen asuntolassa. Ensimmäisenä päivänä saimme rauhassa asettua aloillemme ja tutustua tiloihin. Seuraavana päivää Rita haki meidät tulevaan työssäoppimispaikkaamme. Alkuun oli järjestetty kahvitilaisuus, jossa olivat läsnä talon johtaja Lone, ryhmänjohtaja Benthe, meidän ohjaajamme ja Rita sekä tietysti me opiskelijat. Kävimme läpi käytännön asioita ja jutustelimme myös kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämän jälkeen Benthe kierrätti meitä talossa ja saimme työpaidat. Sitten siirryimme kukin omalle osastollemme tutustumaan asukkaisiin ja seuraamaan ruokailua. Tämä oli hyvä tapa aloittaa jakso vähän kerrallaan. Työajat oli työpaikan osalta sovittu siten että päivä alkaa klo 7.30 ja päättyy klo ja työskentelemme vain arkipäivisin. Työmatkat tulisimme kulkemaan polkupyörillä jotka saimme paikalliselta koululta lainaksi. Matkaa asuntolasta työpaikalle tuli n. 7,5 kilometriä suuntaansa. Kartat saimme asuntolasta ja hieman nettiä hyväksikäyttäen löytyi pyörätie perille suhteellisen helposti. Tanskalaiset pyöräilevät paljon ja siksi on tärkeää ajaa pyöräkaistoilla ja tien oikealla laidalla. Sää ei aina suosi pyöräilijää, joten kannatti pakata sadeasu mukaan. Tanska on myös tuulinen maa, joten myötätuulen sattuessa ei tarvinnut kovastikaan polkea. Tosin kun tuuli on vastainen, tuntuu että ei pääse mihinkään. Jokainen osasto toimii työaikojen suhteen samalla tavalla eli ensimmäinen aamuvuorolainen tulee töihin klo 7.00 ja saa raportin yöhoitajalta. Muut kaksi aamuvuorolaista tulee klo 7.30 ja silloin pidetään varsinainen raportti, jossa käydään läpi edellisen illan ja yön tärkeät tapahtumat ja tulevan päivän huomioitavat asiat, kuten asukkaan toimintakyvyn muutokset, suihkuavut, lääkeasiat, kampaajalla käynnit, viriketoiminta ym.

2 2 Jokaisella hoitajalla on sen päivän aikana omat asukkaat, joiden huoneista tulevat hälytykset tulevat heidän mukanaan oleviin puhelimiin. Sama hoitaja myös vastaa sen päivän aikana kaikkiin oman asukkaansa hoitoon liittyvistä asioista. Asukkaita oli omalla osastollani 13, joista naisia oli seitsemän ja miehiä kuusi. Asukkaiden toimintakyky vaihteli paljon. Joku tarvitsi apua lähinnä lääkehoidossa sekä pientä ohjausta joissain päivittäisissä toiminnoissa kun taas toista autettiin kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Tanskalaisen mallin mukaan asukkaan kohtaaminen on ensisijaista ja kokonaisvaltaista kuntouttavalla työotteella. Jokainen huomioidaan yksilönä, jolla on oikeus hyvään ja elämisen arvoiseen elämään hänen voimavarojansa tukien. Aamutoimissa tämä näkyi varsin hyvin. Asukas sai nukkua halutessaan pitkään ja häntä avustettiin tarpeen mukaan. Hoitajille oli aina aikaa kertoa mitä seuraavaksi tapahtuu ja jutella päivän kuulumisista. Asukas sai itse päättää millaiset vaatteet haluaa päällensä laittaa, haluaako ajaa partansa joka päivä, haluaako käyttää hajusteita ym. Hoitaja avusti tarpeen mukaan ja tämä hän selvitti keskustelemalla ja havainnoimalla asukasta. Mikäli toimintakyvyssä ei ollut muutosta huonompaan suuntaan, toimi hoitaja juuri niin kuin hoitosuunnitelmaan oli kirjattu ja asukas tiesi tarkkaan missä toiminnoissa häntä avustetaan ja mitkä ovat ne toiminnot joista hän suoriutuu itse. Jos toimintakyky oli jostain syystä alentunut, avusti hoitaja sinä päivänä muissakin toiminnoissa. Liikehoito suoritettiin aamutoimien yhteydessä ja näistä oli ohjeet joko asukkaan huoneen kansiossa tai huoneen seinällä. Huoneistot ovat kaksioita, joissa on iso kylpyhuone ja tämä mahdollistaa sen, että asukkaalla voi olla useita apuvälineitä. Useissa asunnoissa on kattonosturi, jolloin yksi hoitaja pystyy tarvittaessa avustamaan vuoteessa olevaa asukasta. Kuntouttava työote näkyy eniten siinä että asukkaiden puolesta ei tehdä sellaisia asioita mihin he pystyvät itse, vaikka työtä tehdäänkin palveluhenkisesti. Jokaisesta asukkaasta löydetään hänen omat voimavaransa ja niitä tukien toimintakykyä voidaan ylläpitää. Monet asukkaista petaavat itse vuoteensa, suoriutuvat pukeutumisesta ja riisuuntumisesta pienin avuin ja huolehtivat henkilökohtaisen hygieniansa. Osaston ilmapiiri on rauhallinen ja hoitajat ovat aina tavoitettavissa. Osastolla ei ole erikseen hoitajien taukotilaa tai kansliaa. Kirjaaminen tapahtuu ruokasalin yhteydessä olevassa atk-pisteessä. Hoitajat pitävät taukonsa ruokapöydän ääressä jossa myös osa asukkaista ruokailee. Lounaalle pöytä katetaan ja jokaiselle laitetaan omalle paikalle nimikyltti. Ruoka haetaan talon keittiöstä vaunuilla. ja osastoilla se laitetaan tarjoiluastioihin, joista asukkaat voivat ottaa haluamansa määrän. Ruokailutilanne on järjestetty niin että se vastaa normaalia kotiruokailua. Tarjoiluastiat kiertävät pöydässä, asukkaat huolehtivat siitä että jokainen ojentaa astian seuraavalle. Pöydän ääressä vietetään leppoisa ruokailutuokio ja siitä lähdetään vasta kun kaikki ovat syöneet. Henkilökunta ei ruokaile yhtä aikaa asukkaiden kanssa, koska osastolla on ruokailussa avustettavia ja ruokapöydän ääressäkin tarvitaan apua. Viriketoiminta painottuu iltapäivään. Aamupäivisin on kuitenkin laulu- ja pelituokioita, ulkoilua tai leipomista. Talon toimintaterapeutti painottaa työskentelynsä eri osastoille kerrallaan ja hän järjestää lisäksi mm.

3 3 erilaisia retkiä. Iltapäivisin on jumalanpalveluksia, elokuvien katsomista ja muuta toimintaa. Asukkaat otettiin myös mukaan erilaisiin arjen askareisiin, kuten pöydän kattamiseen, kukkien istuttamiseen ja ruokaliinojen taittelemiseen. Kommunikointi oli oma haasteensa kun yhteistä kieltä ei ollut. Englannin kieli oli ahkerassa käytössä henkilökunnan kanssa keskusteltaessa. Itse osaan sujuvasti ruotsia. joten siitä oli suuri apu. Asukkaiden kanssa kommunikointi onnistui osittain niin, että itse puhuin ruotsia ja he tanskaa. Useasti käytössä oli elekieli ja ilmeet. Mielestäni tämä oli hyvä keino oppia korvaamaan muilla menetelmillä se, mihin on tottunut käyttämään sanoja. Aina ei itse kuitenkaan ymmärtänyt mitä toinen tahtoi sanoa. Nämä tilanteet olivat opettavaisia siinä suhteessa, että tietää miltä tuntuu kun ei ymmärrä mitä sinulle sanotaan. Kotimaassa työelämässä välillä tulee tilanteita, joissa minulla ja asiakkaalla on yhteinen äidinkieli, mutta asiakas ei esim. aivoinfarktista johtuen ymmärrä mitä hänelle sanon. Nyt pystyn paremmin samaistumaan siihen turhautumisen tunteeseen joka tässä tilanteessa asiakkaalle helposti tulee. Järjestimme jakson loppupuolella asukkaille ja henkilökunnalle tilaisuuden, jossa esittelimme Suomea. Oli mielenkiintoista seurata kuinka he tunnistivat joitain suomalaisia tuotemerkkejä ja henkilöitä. Työssäoppimisjakso ulkomailla oli mielestäni erityinen kokemus, jossa pystyy avartamaan omaa näkemystään, syventämään omaa ammatillista osaamistaan, tutustumaan vieraaseen kulttuuriin, kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan ja tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Hyvä kielitaito ei ole välttämätön edellytys, mutta aina siitä on etua. Mitä paremmin pystyy kohdemaassa kommunikoimaan, sitä enemmän saa jaksosta irti. Palvelukoti Søglimt

4 4 Tanskalaista tuulivoimaa Tässä työpisteessä kirjataan

5 5 Osaston ruokailutila ja keittiö Näkymä osastolta

6 6 Asukkaan huone, oleskelutila Makuuhuone

7 7 Kylpyhuone Herningin ostoskatu

8 Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen 8